Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010

Transkriptio

1 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010 Kaukolämpö

2

3 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010 Energiateollisuus ry 2011 ET-Kaukolämpökansio 2/8

4

5 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010 Sisältö Teksti 1 Yleistä 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain 5 Vaurioituneet johto-osat 6 Vauriosyyt 7 Vaurioiden laatu 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua 10 Korjauskustannukset 11 Käyttökeskeytykset 12 Yhteenveto Taulukot 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2010, kpl/km 3 Vauriomäärä ja -tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2010, kpl 5 Vauriosyiden jakautuma 2010, % 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2010, kpl 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2010, kpl 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2010, kpl 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2010, /vaurio Kuvat 1 Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus Vauriota kohti uusittu johtopituus Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina Vauriosyiden prosentuaalinen jakautuma Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys Betonisten kokoelementtikanavarakenteiden (E) vauriosyiden kehitys Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakautuma Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeille Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät Liitteet 1 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet

6

7 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto Yleistä Kaukolämpöverkoissa esiintyneistä vaurioista on aiemmin tehty 24 raporttia. Nämä ovat vuosilta , , , , sekä vuosittain vuosilta Vuoden 2010 vaurioita koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset 47 jäsenyrityksestä vastaten 44 % kaukolämpöä myyvistä jäsenyrityksistä. Vastanneiden laitosten kokonaisjohtopituus oli 8480 km vastaten noin 67 % koko jäsenistön johtopituudesta. Vastanneista laitoksista 11:llä ei vaurioita vuoden 2010 aikana ollut lainkaan. Valtaosa suurista ja keskisuurista jäsenyrityksistä on parina viime vuonna raportoinut vauriotietonsa. Vastanneiden yritysten osuus maan kokonaisjohtopituudesta on täten noussut niin suureksi, että tilaston voidaan katsoa antavan hyvinkin edustavan kuvan Suomen vauriotilanteesta. HUOM! Kaikki raportissa esitetyt ominaisluvut (esim. uusittu johtopituus vauriota kohti m/kpl) on laskettu vain niiden vaurioiden perusteella, joista ko. tieto (esim. uusittu johtopituus) oli vauriokaavakkeessa annettu. 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet Vaurioita on tässä raportissa tarkasteltu nykyisin rakennettavien sekä yleisimpien johtorakenteiden osalta. Vanhat ja harvinaisemmat rakenteet, joita ei enää rakenneta, tai joita on tai rakennetaan merkityksettömän vähän, on esitetty yhtenä johtotyyppiryhmänä "muut rakenteet." Lisäksi kaivot muodostavat oman "johtotyyppinsä". Johtotyypit on näin jaoteltu seitsemään ryhmään, jotka ovat: 1 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, kaksiputkielementit, (Mpuk) 2 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, yksiputkielementit, (2Mpuk) 3 Irrallisilla virtausputkilla varustetut muovisuojakuorijohdot, ns. "reikäputkielementit", (Mpul, 2Mpul) 4 Betoniset kokoelementtikanavajohdot, (Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv) 5 Erilaiset taipuisat johtorakenteet (mm. muovi- ja kuparivirtausputkilla varustetut johdot) 6 Kaivot 7 Muut johtorakenteet, kuten sisäjohdot, asbestisementtisuojaputkijohdot sekä ns. "vanhat" betonikanavajohdot. Johtotyypit on kuvattu ja niiden nimilyhenteet selostettu liitteessä 1.

8 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 2 Taulukkoon 1 on koottu johtotyyppikohtaisesti vastanneiden yritysten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet sekä vaurioiden lukumäärät. Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2010 oli 637 kpl. Määrä on ja 1990-lukujen vaihteesta lähtien ollut hienoisessa laskussa huolimatta johtopituuden kasvusta ja verkkojen ikääntymisestä. Vauriolukumäärä on lähes sama kuin edellisenä vuonna. Uusittu johtopituus yhteensä, 9,0 km (tieto saatu 543 vauriosta) v oli 0,7 kilometriä edellisvuotista vähemmän. Uusittu johtopituus on 1990-luvun alun jälkeen pysytellyt tasolla n km/vuosi. Keskimääräinen vauriota kohti uusittu johtopituus oli 14,1 m, mikä on metrin lyhyempi kuin vuonna Uusittu johtopituus on sekä absoluuttisesti omassa luokassaan johtotyyppiryhmässä Mpul, 2Mpul. Tässä on kuitenkin huomattava, että osa ko. johtotyypin (samoin kuin johtotyyppien E ja "muut rakenteet") uusitusta johtopituudesta on vaurion korjaustyön yhteydessä tehtyä perusparannusta, toisin sanoen uusittu johtopituus on pitempi kuin pelkästään vaurion edellyttämä korjauspituus. Joka tapauksessa näiden johtotyyppien korjauspituus vauriota kohti on kertaluokkaa suurempi kuin kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla. Vuosittain uusitun kokonaisjohtopituuden kehitys johtotyypeittäin vuodesta 1982 lähtien on esitetty kuvassa 2 ja vauriota kohti uusitun johtopituuden kehitys vastaavasti kuvassa 3. Uusitun johtopituuden lisäksi oli useissa tapauksissa eristystä uusittu pitemmältä matkalta. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vuototapauksissa eriste kastuu yleensä korkeintaan parin kolmen metrin matkalta. Ryhmässä "muut rakenteet" oli 4 vauriota asbestisementtisuojaputkijohdoissa, 4 kpl kellari-/sisäjohdoissa, 3 kpl ilmajohdoissa, 1 kpl siltajohdossa, 6 kpl kiertojohdossa, 1 kpl kahden eri johtotyypin haaroituksessa sekä 17 erilaisissa vanhoissa betonikanavarakenteissa (valtaosin kevytbetonieristeisiä P-kanavia). 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain Keskimääräinen vauriotiheys 2010 nousi hieman edellisvuodesta ja oli nyt 0,08 kpl/km. Johtotyypeittäin betonikanavilla vauriotiheys oli jonkin verran alhaisempi kuin 2009, Mpuk/2Mpuk-rakenteilla ennallaan ja Mpul-rakenteella korkeampi (kuva 1). Vaurioiden esiintymistiheys (vikaantuvuus) käyttöikävuosittain, toisin sanoen vauriomäärä / ko. asennusvuotena rakennettu johtopituus johtotyypeittäin on esitetty taulukoissa 2 ja 3 sekä kuvassa 4. Mpul-rakenteella vauriotiheys on tasaisen korkea läpi koko ko. johtojen laajemman rakentamisen kauden. 2Mpuk-rakenteella vauriotiheys on alle 15 vuotta vanhoilla johdoilla hyvin pieni ja nousee sitten vähän korkeammalle tasolle. Vanhimmilla 2Mpuk-johdoilla vauriotiheys on noussut tasolle noin 0,10 kpl/km. Tämä sinänsä ei mitenkään hälyttävä määrä lienee pääosin laskettavissa ko. rakenteen käytön ensimmäisten vuosien lastentautien tiliin (lähinnä liitostekniikan kehittymättömyys sekä huolimaton asennustyö ja valvonta). Betonisilla kokoelementtikanavajohdoilla vauriotiheys on edelleen suhteellisen alhainen. Vanhimmillakin johdoilla vauriotiheys pysyy suuruusluokassa 0,10 kpl/km. Vaurioista 79 % kohdistui mineraalivillaeristeisiin johtoihin, 5 % PUR-kouruilla eristettyyn rakenteeseen ja 16 % kevytbetonieristeisiin johtoihin.

9 3 Johdon ikää (rakentamisvuotta) ei aina (n. 10 % vaurioista) ollut ilmoitettu, jolloin näitä vaurioita ei esiintymistiheyttä käyttöikävuosittain laskettaessa voitu ottaa mukaan. Tästä syystä taulukon 2 mukaiset vauriotiheydet ovat etenkin vanhimmilla johdoilla, joista ikätieto useimmin puuttui, jonkin verran epävarmoja (eli todellisuutta pienempiä). Kuvassa 5 on esitetty eri johtotyyppien keskimääräinen vikaantuvuus johdon käyttöiän funktiona vuosien koko vauriotietoaineiston pohjalta. 5 Vaurioituneet johto-osat Vaurioiden kohdistuminen eri johto-osiin ilmenee taulukosta 4. Sama vaurio voi kohdistua useaan johto-osaan, näin taulukon summat eivät vastaa vaurioiden kokonaismäärää. Valtaosa, johtorakenteesta riippuen % vaurioista kohdistuu ainakin varsinaiseen virtausputkeen. Muista johto-osista vaurio kohdistuu useimmin muovisuojakuorijohtojen suojakuoreen ja eristeeseen, haaroituksiin sekä venttiileihin kaivossa tai venttiilielementeissä. Vaurioista kohdistui sekä meno- että paluuputkeen n. 18 %, pelkästään menoputkeen n. 60 % ja paluuputkeen n. 22 %. Jakauma vastaa pitkälti edellisiä vuosia. 6 Vauriosyyt Vaurioiden syyjakauma on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 6. Vauriosyistä selvästi yleisin on "epätiivis suojakuoriliitos" kaikki johdot huomioiden. Mpul-rakenteella merkittäviä vaurion aiheuttajia ovat epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus, betonikanavarakenteilla epätiivis betonielementtisauma ja epätiivis betonivalu. Rakenteella 2Mpuk yleisimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos tai puutteellinen liitoseristys, joiden yhteiseksi osuudeksi on viime vuosina vakiintunut n. 50 % (nyt vain 41 %) sekä ulkopuolinen väkivalta, jonka osuus näyttää ko. vahinkojen välttämisedellytysten kehittymisestä huolimatta vakiintuneen n %:n tasolle, ollen nyt 22 %. Teräsputken hitsausvirhe aiheutti 13 % vaurioista tällä rakenteella, mikä on yli sama kuin vuonna 2009 ja hieman korkeampi 2000-luvun keskimääräisestä tasosta. Mpuk-rakenteella teräsputkien hitsaus vaatii enemmän tarkkuutta. Viime vuosina hitsausvirheiden osuus on ollut % ollen nyt 42 %. Absoluuttisesti määrä on kuitenkin suhteellisen vähäinen, 20 kpl vuonna Eräiden vauriosyiden osuuden kehitys eri johtotyypeillä on esitetty kuvissa 8, 9 ja 10. Useat vauriot ovat syntyneet kahden tai useamman syyn yhteisvaikutuksesta. Tällaisia syy-yhdistelmiä ovat esim. "virheellinen ympärystäyttö/maanpainuma/johdon virheellinen kaltevuus" tai "kondenssivesi/puutteellinen tuuletus". Usein ensin mainitun kaltainen syy-yhdistelmä johtaa lopulta suojakuoriliitosten vaurioitumiseen, jolloin johtovaurion alkuperäinen syy ei ole epätiivis suojakuoriliitos vaan esim. maanpainuma. Teräsputken hitsausvirheistä (yleensä huokonen) selkeä valtaosa oli liitoshitsauksessa (työmaahitsissä). Vuotavia tehdashitsejä raportoitiin 3 kpl. Kiinnivaahdotetun johdon epätiivis suojakuoriliitos käsittää pääasiassa kutisteliitoksia. Vain yksi vaurioitunut hitsausliitos raportoitiin, muita liitostapoja puolestaan 8 kpl.

10 Huomattavan osan kutisteliitoksissa esiintyvistä vaurioista ovat aiheuttaneet erilaiset työvirheet, kuten vajaa tai muuten huono eristys, epäkeskeinen kutiste ja huonosti asennettu holkkiliitos. Todennäköisesti puutteellinen/vajaa/huono liitoseristys on varsinainen aiheuttaja myös moniin kutisteliitosten epätiiviyksiin. Valtaosa, 62 % vauriotapauksista kohdistui johtoon, joka ei ollut salaojitettu. Pohjaveden pinta oli vain 2 % tapauksista johdon yläpuolella ja 14 % tapauksista ajoittain johdon yläpuolella. Seuraavassa on luettelona esitetty kohdassa "muut" raportoituja vauriosyitä: 4 ei etsitty/ei kaivettu näkyviin tasaimen väsyminen tehdasvika nousukulmassa rasitusmurtuma sisäpuolinen vedenpoisto estynyt tippuvesisuoja väärin asennettu Kaivo vaahdotettu umpeen Mpul-johto tukossa venttiilin sulkutiiveys/karavuoto porausventtiili tukossa kiintopisteen teräslaippa muovittamatta putki eristämättä haaroituksessa viilto teräsputkessa virtausputken halkeama keskitysrengas hinkannut reiän teräsputkeen epätiivis kupariputken juotos reikä kupariputkessa talon alla olevan putken vesieristys pettänyt kaivossa liian pieni vesitila lietettä kaivossa viemäröinti tukossa viemärin vuoto, johto talon alla vesijohdon vuoto kalliohalkeamasta vuotanut vesi hajonnut betonikansi lämmönsiirrinvuoto epätiivis jakolaatikko väsyminen ikä tärinä jäätyminen 7 Vaurioiden laatu Raportoiduista vaurioista valtaosa, n. 78 % on läpisyöpymiä. Murtumia/repeämiä on n. 8 %. Loput vaurioista on muita, lähinnä suojakuoren/eristeen vioittumisia. Näitä tapahtuu varmasti todellisuudessa tässä esitettyä enemmän, mutta niitä eivät kaikki raportoi. Syöpymät olivat käytännössä kaikki ulkopuolisen veden aiheuttamia, kolme sisäpuolisen syöpymän aiheuttamaa vauriota raportoitiin. 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen Vaurioiden pääasiallisin havaitsemistapa betonikanavajohdoilla ja Mpul-rakenteella on vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa, kun taas 2Mpuk-rakenteella vauriot havaitaan yleensä lämpimänä/sulana/kuivana alueena maassa.

11 5 Muut tavat ovat lähinnä ulkopuolisia ilmoituksia, "selviä tapauksia" (mm. vesisuihku) tai kaivokierroksen yhteydessä tehtyjä havaintoja. Havaitsemistavat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 10. Taulukosta 7 käy ilmi vaurioiden paikantamistapa ja -tarkkuus. Kaikista vaurioista, joista paikantamistapa ja -tarkkuus oli ilmoitettu, yli 60 % oli onnistuttu paikantamaan ensi yrittämällä tarkasti (alle 1 metri). Mikäli vuotopaikka ei ole selvä, käytetään paikannukseen lämpökamerakuvausta ja pintalämpötilamittaria, jotka vaikuttavat suhteellisen tarkoilta, sekä koekaivamista päättelyn perusteella, mikä useimmissa tapauksissa johtaa ainakin kahden kuopan kaivamiseen. Lämpökameralla tai pintalämpötilamittarilla paikannetuista 49 vuodosta 47 osui alueelle 0-5 m. Yksi vaurio ilmoitettiin havaitun hälytysjärjestelmällä (Mpuk/2Mpuk). 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua Selvä enemmistö kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioista (yhteensä 281 kpl) kohdistuu johtorakenteelle 2Mpuk, kaksiputkielementtirakenteelle (Mpuk) ilmoitettiin ainoastaan 44 vauriota. Koska Mpuk-rakennetta on käytetty jo lähes 30 vuotta, voidaan jo perustellusti todeta, että kyseessä on hyvin luotettava johtorakenne. Taulukosta 2 ja kuvasta 4 ilmenee, että tämän nykyisin lähes yksinomaan rakennettavan johtotyypin vauriot keskittyvät voimakkaasti yli 20 vuoden ikäisiin johtoihin. Asiaa selvittänee pitkälti se, että rakenteen laajempi rakentaminen alkoi 1977, ja alkuvuosien vauriot voitaneen osittain panna lastentautien tiliin. Joissain tapauksissa yhdeksi vaurioksi ilmoitettu tapaus ilmeisesti sisältää useamman liitoksen korjauksen, joten todellinen liitosvaurioiden lukumäärä lienee jonkin verran tässä esitettyä suurempi. Taulukkoon 8 on koottu erityisesti liitosvaurioiden osalta tietoja kiinnivaahdotetuista johdoista ko. vauriotapauksissa. Selvä enemmistö liitosvaurioista kohdistui kutisteliitoksiin. Johtopäätösten tekemistä näistä tiedoista haittaa se, että olemassa olevien johtojen osalta ei ole tietoa eri asennus- ja työmenetelmien eikä liitostyyppien osuuksista. Myöskään vaurioituneiden johtojen ja liitosten kauppanimikkeitä ei ilmoiteta siinä määrin, että niiden tilastointi olisi mahdollista. Kuitenkin 1980-luvun loppupuolelta lähtien on kitkakiinnitetty (no comp) asennustapa, peltiliitos leveällä kutisteella sekä konevaahdotus ollut yleisin käytäntö. Tätä ennen käytettiin vielä myös betonikanava-/mpul-rakentamisesta periytynyttä kompensoitua asennustapaa (tasaimet/paisuntakulmat), jossa PEH-holkki kapein kutistein oli yleisin liitostapa ja PUR-vaahdon käsinsekoitusta samoin kuin PUR-kouruja käytettiin nykyistä enemmän. Joka tapauksessa suhteellisesti tarkastellen vaurioita sattuu paljon liitostyypille "PEH-holkki + kapeat kutisteet", eristystavan ollessa käsinsekoitus tai PURkourut. Liitostyypillä pelti + leveä kutiste raportoitiin tällä kertaa edellisen vuoden tapaan huomattavasti enemmän vaurioita (35 kpl) kuin aikaisempina vuosina, nyt jopa enemmän kuin holkkiliitoksella. Tulevat vuodet näyttävät, onko tämä poikkeuksellinen tilanne vai merkki vanhimpien peltiliitosten tulemisesta käyttöikänsä päähän. Ilmeisesti tämä on osaselitys ilmiölle. Toisaalta holkkiliitosten osalta huonoimmat liitokset kiinnivaahdotettujen johtojen rakentamisen alkuvuosilta on jo suurelta osin korjattu. Merkillepantavaa on, että kaikkiaan 58 liitosvauriosta, joista sekä liitostyyppi että johdon ikä ilmoitettiin, vain kaksi kohdistui 10 v. nuorempiin liitoksiin ja vain kolme v. ikäisiin liitoksiin, josta voi päätellä liitosrakenteiden selkeästi kehittyneen ja liitostyön laadun nousseen ja 1980-lukujen tilanteesta. Yli 85 % liitosvaurioista kohdistui yli 20 v. vanhoihin johtoihin.

12 6 10 Korjauskustannukset Vaurioiden korjauskustannuksista saatiin 2010 kyselyssä tiedot vain 183 vauriosta. Vähäinen määrä ja etenkin isompien yritysten tietojen puuttuminen haittaa keskiarvojen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin. Todelliset korjauskustannukset 2010 lienevät keskimäärin selvästi taulukossa 9 ja kuvassa 11 esitettyjä suuremmat, ehkä noin kaksinkertaiset. Mikäli oletetaan keskimääräiset vauriokohtaiset korjauskustannukset vuoden 2005 mukaisiksi, olisi v raportoidun 644 vaurion kokonaiskorjauskustannus 8,6 M. Jos vastausprosentti vauriokyselyyn olisi 100, päädyttäisiin koko Suomessa laskennallisesti tasoon 12,8 M : (11,2 M v. 2009, 11,4 M v. 2005, 3,5 M v. 1995). 11 Käyttökeskeytysajat Lämmöntoimituksen käyttökeskeytyksistä on nykyisin oma erillinen vuosittain julkaistava tilasto, joten tässä tilastossa ei käyttökeskeytyksiä ja niiden vaikutuksia enää tarkastella. 12 Yhteenveto Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2010 oli 637 kpl, keskimääräinen vauriotiheys 0,08 kpl/km ja uusittu johtopituus 9,0 km. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vauriotiheys oli 0,06 kpl/km (2Mpuk) ja 0,02 kpl/km (Mpuk), johtorakenteella Mpul/2Mpul 0,19 kpl/km ja betonikanavarakenteella 0,09 kpl/km. Uusittu johtopituus/vaurio on kiinnivaahdotetulla rakenteella n. 3,5 m, Mpul-rakenteella n. 12-kertainen ja betonisilla kokoelementtikanavilla n. 4-kertainen kiinnivaahdotettuun rakenteeseen nähden. Yleisimmin vauriot betonikanavajohdoissa aiheutuvat epätiiviistä betonielementtisaumoista sekä epätiiviistä betonivalusta. Rakenteella Mpul yleisin vauriosyy on epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus. Kiinnivaahdotetulla muovisuojakuorijohdolla merkittävimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos/puutteellinen liitoseristys sekä ulkopuolinen väkivalta. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten kokonaisjohtopituuden ja vaurioiden vuosittaisen lukumäärän kehitys vuodesta 1970 lähtien on esitetty kuvassa 12.

13 7 Taulukko 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin 2010 Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä JOHTOPITUUS / km osuus kokonaisjohtopituudesta / % UUSITTU JOHTOPITUUS / M 1) osuus kaikista uusituista johdoista / % vauriota kohti / m 2,1 3,6 38,6 14,8 3,9 2,6 26,9 14,1 VAURIOTAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄ / kpl osuus kaikista vaurioista / % vaurioiden esiintymistiheys / kpl/km 0,02 0,06 0,19 0,09 0,09 0,05 0,08 1) Perustuu yhteensä 543 vaurioon, josta uusittu johtopituus ilmoitettiin

14 8 Taulukko 2 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2010, kpl/km 1) Käyttöikä vuotta Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Rakenne "Muut" Yhteensä kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl kpl/km kpl kpl/km 0 4 0, ,14 6 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,17 3 0, , , , , , , , ,17-1 0,20 4 0, , , , , , , , ,33-3 0, , ,04 1 0,20 1 0,10 1 0, , ,06 6 0,13 3 0,07 2 0, , , , , ,09 4 0, , , , , , , ,10 tuntematon ) Perustuu yhteensä 573 vaurioon, joista vaurioituneen johdon rakennusvuosi ilmoitettiin

15 9 Taulukko 3 Vauriomäärä ja tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 2010 Johtokoko DN Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Yhteensä - lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,054 0,200 0,028 0,071 DN lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,035 0,157 0,078 0,054 DN lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,032-0,110 0,064

16 10 Taulukko 4 Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2010, kpl Vaurioitunut johto-osa Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Virtausputki Ilmanpoisto, maa-asennus Ilmanpoisto kaivossa Tyhjennys, maa-asennus Tyhjennys, kaivossa Sulkuventtiili, maa-asennus Sulkuventtiili, kaivossa Haaroitus, porausliitos Haaroitus, muu Tasain PE-suojakuori Eristys Kiintopiste Läpivienti Muu

17 11 Taulukko 5 Vauriosyiden jakautuma 2010, % Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Puutteellinen lämpöliikevara Maan painuminen Virheellinen ympärystäyttö Virheellinen kaltevuus Epätiivis kaivonkansi Kondenssivesi Epätiivis läpivienti Epätiivis betonivalu Epätiivis betonielementtisauma Epätiivis suojakuoriliitos Puutteellinen liitoseristys Virtausputken hitsausvirhe Suojakuoren halkeama tms Epätiivis PE-putken hitsi Epätiivis liukutasain Ulkopuolinen väkivalta Muut

18 12 Taulukko 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2010, kpl Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Vettä kaivossa/kellarissa/ljhuoneessa Höyryä tuuletusputkesta Sula/lämmin/kuiva alue maassa Poikkeava lisäveden kulutus Hälytys kosteudenvalvontajärjestelmästä (Mpuk, 2Mpuk) Verkon lämpökamerakuvaus Kaukolämpöveden väriaine Ulkopuolinen ilmoitus Muut Yhteensä

19 13 Taulukko 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2010, kpl Paikantamistapa Paikantamistarkkuus 0-1 m 2-5 m 6-20 m yli 20 m Yhteensä Korrelaatiomenetelmä Lämpökamerakuvaus Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) Koekaivaminen Sula/lämmin/kuiva alue maassa Pintalämpötilamittari Ulkopuolinen ilmoitus Muu Yhteensä

20 14 Taulukko 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2010, kpl Asennusmenetelmä Kompensoitu (tasaimet/luonnollinen kompensointi) Kitkakiinnitetty, esilämmitetty Kitkakiinnitetty, ei esilämmitystä (ns. kylmäasennus) Jäykkä asennus kiintopistein Liitosvauriot eristystavan mukaan Konevaahdotus Käsinsekoitus Erityskourut Liitosvauriot liitostyypin mukaan Pelti+leveä kutiste PE-holkki + kapeat kutisteet Hitsausliitos Muu Vaurioituneen liitoksen sijainti Suoralla osuudella kitkapituudella Suoralla osuudella kitkapituuden ulkopuolella Kulmassa T-haarassa Kulman/T-haaran paisuntajärjestelyt Paisuntatyynyt Vapaa liiketila Ei kumpaakaan

21 15 Taulukko 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2010, /vaurio Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä DN DN DN Yhteensä Yksittäisissä luokissa luku voi perustua hyvin pieneen vauriomäärään. Yhteensä -rivin luvut ovat tilastollisesti luotettavimpia.

22 16 kpl/km 0,4 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv 0,35 Mpul, 2Mpul 0,3 Mpuk 2Mpuk 0,25 Rakenne "Muut" 0,2 0,15 0,1 0, Kuva 1. Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus m/a Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Yhteensä (vastanneet laitokset) Kuva 2. Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus m/vaurio Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Kuva 3. Vauriota kohti uusittu johtopituus

23 Kuva 4. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen 2010 Mpuk, 2Mpuk - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0, ikä kpl/km Mpul, 2Mpul - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0, ikä kpl/km Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0, ikä kpl/km Yhteensä - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0, ikä kpl/km 17

24 18 0,35 0,30 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Rakenne "Muut" 0,25 0,20 0,15 kpl/km 0,10 0,05 0, johdon ikä Kuva 5. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina

25 19 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul % 9 34 % % 2 18 % 7 5 % % % 10 7 % 12 7 % 11 2 % 10 1 % 9 30 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa % 2 8 % 4 4 % 7 8 % % 4 45 % 12 4 % 12 3 % 11 6 % 11 0 % 8 44 % 7 9 % 6 8 % 5 4 % Kaikki johdot % % 11 8 % 10 3 % 1 1 % 2 7 % 3 2 % 9 23 % 4 8 % 5 2 % 8 5 % 6 3 % 7 5 % VAURIOSYYT 1 Puutteellinen lämpöliikevara 2 Maan painuminen 3 Virheellinen kaltevuus 4 Epätiivis kaivonkansi 5 Kondenssivesi 6 Epätiivis läpivienti 7 Epätiivis betonivalu 8 Epätiivis betonielementtisauma 9 Epätiivis suojakuoriliitos 10 Puutteellinen liitoseristys 11 Virtausputken hitsausvirhe 12 Ulkopuolinen väkivalta 13 Loput syyt yhteensä Kuva 6. Vauriosyiden prosentuaalinen jakauma 2010

26 20 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0 % Kuva 7. 2Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys 50 % 40 % epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma/virheellinen kaltevuus ulkop. väkivalta teräsputken hitsi epätiivis betonivalu 30 % 20 % 10 % 0 % Kuva 8. Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys 0,7 0,6 0,5 maanpainuma/virheellinen kaltevuus epätiivis betonielementtisauma tai betonivalu ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0,4 0,3 0,2 0, Kuva 9. Kokoelementtikanavien (E) vauriosyiden kehitys

27 21 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 8 22 % 9 5 % 1 7 % 2 0 % 6 0 % 7 4 % 8 8 % 9 3 % 7 4 % 6 0 % 5 0 % 4 4 % 1 55 % 5 0 % 4 4 % 3 58 % 3 18 % 2 8 % Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 5 0 % 4 9 % 6 0 % 3 19 % 7 1 % 2 8 % 8 8 % 9 4 % 1 51 % 7 1 % 6 0 % 5 0 % 4 5 % 8 8 % 3 10 % 9 15 % 2 19 % 1 42 % Kaikki johdot 7 3 % 6 0 % 5 0 % 8 15 % 9 6 % 1 30 % 2 6 % VAURION HAVAITSEMISTAPA 1 Vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa 2 Höyryä tuuletusputkesta 3 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 4 Poikkeava lisäveden kulutus 5 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) 6 Verkon lämpökamerakuvaus 7 Kaukolämpöveden väriaine 8 Ulkopuolinen ilmoitus 9 Muut 4 5 % 3 35 % Kuva 10. Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakauma

28 / vaurio 5 0 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Taipuisat johtorakenteet Kaikki johdot HUOM! 2008 ja 2009 puuttuu monien isojen kaupunkien, mm. Helsingin kustannustiedot Kuva 11. Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeillä

29 johtopituus km vaurioiden määrä kpl/a vaurioiden määrä johtopituus Kuva 12. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät

30

31

32 Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto District Heating Statistics Kaukolämpöjohtotilasto 1964, Kaukolämpöverkon vauriotilasto Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset Kaukolämmön keskeytystilasto

33

34

35 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)