Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut

Transkriptio

1 Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2007 ISSN ETKaukolämpökansio 2/8

2

3 Energiateollisuus ry 1 (13) Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1 Tietojen käsittely ja tulostus Suomen Kaukolämpö ry on vuodesta 1984 alkaen kerännyt jäsenyrityksiltään eräitä keskeisiä kaukolämpötoiminnan käyttötaloudellisia tunnuslukuja. Tunnusluvut jakautuvat yleisiin, kaukolämpöverkkoa koskeviin sekä lämpökeskuksia koskeviin lukuihin. Lämpökeskusten tunnuslukutilastointia on yksinkertaistettu vuodesta 1999 alkaen ja siten taulukointi tältä osin poikkeaa aiemmista vuosista. Tässä tilastojulkaisussa on yksittäisten yritysten tunnusluvuista lasketut, eri tavoin ryhmitellyt keskiarvotiedot esitetty seuraavissa taulukoissa: 1. Yleiset tunnusluvut yrityskokoluokittain 2. Verkon tunnusluvut yrityskokoluokittain 3. Peruskuormaa ajavien lämpökeskusten tunnusluvut polttoaineen mukaisesti jaoteltuina 4. Kiinteiden, peruskuormaa ajavien lämpökeskusten tunnusluvut käyttölämpötilan, kattilatyypin, kytkennän ja miehityksen mukaisesti jaoteltuina 5. Varatehon (huippu ja varalaitosten) käyttö ja kunnossapitokustannus suhteessa yrityksen kokonaislämmönhankintaan yrityskokoluokittain. Vuotta koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset 29 yritykseltä (32 % jäsenkunnasta, 68 % lämmönmyynnistä) käsittäen yhteensä 50 paikkakunnan kaukolämpötoiminnan. Taulukoissa esitetyt luvut ovat vastanneiden yritysten tunnuslukujen aritmeettisia keskiarvoja. Niitä laskettaessa on selvästi virheellisten lukemien lisäksi kaikkein ylimmät ja alimmat (todennäköisesti virheelliset) arvot jätetty huomioimatta. Kiinteiden, peruskuormaa ajavien lämpökeskusten keskimääräinen käyttöaika v. oli 6879 h (42 lämpökeskusta). Taulukoihin on merkitty kunkin tunnusluvun kohdalle sulkuihin, kuinka monen yrityksen tai lämpökeskuksen otokseen ko. tunnusluku perustuu. Taulukoista ilmenee myös mukaan otettujen tunnuslukujen vaihteluväli. Käytetyillä ryhmittelyperusteilla muodostui otos usean tunnusluvun kohdalla niin pieneksi, että yleispätevien johtopäätösten tekeminen näiden perusteella on hankalaa tai jopa mahdotonta. Taulukoissa on vertailun helpottamiseksi esitetty myös vuosien ja tunnusluvut. Samasta syystä on kuhunkin taulukkoon varattu sarakkeet yrityksen omille tunnusluvuille. Yleisistä sekä verkon tunnusluvuista (taulukot 1 ja 2) on esitetty myös vuosien 1988 keskiarvot, joiden pohjalta voi karkeasti arvioida vuosien aikana tapahtuneen kehityksen suuntaa.

4 2 2 Lukujen käyttö Käyttötaloudelliset tunnusluvut liittyvät välittömästi yrityksen käyttö ja kunnossapitotoimintaan, mutta toimivat välillisesti myös suunnittelua ja rakentamista kuvaavina ja ohjaavina lukuarvoina. Tunnusluvut kertovat yrityksen teknisestä tilasta, erilaisten toimintojen taloudellisuudesta, yrityksen kustannusrakenteesta, energiataseesta sekä käyttö, kunnossapitoja huoltotoiminnan tehokkuudesta. Lukuja voidaan käyttää apuna mm. suunnittelussa, kustannusseurannassa ja talousarvion laadinnassa sekä suuntaaantavina pohjatietoina verkko ja lämpökeskushankkeiden käyttökustannuksia määriteltäessä. Oman yrityksen lukuarvoja voidaan verrata aikaisempiin vuosiin, mahdollisiin tavoitearvoihin sekä muiden vastaavien yritysten keskimääräisiin tunnuslukuihin. Tunnuslukuseuranta voi paljastaa heikot kohdat yrityksen toiminnassa tai toimia impulssina tarkemmille selvityksille ja siten auttaa käytön ja kunnossapidon kehittämisessä ja tehostamisessa. Kustannuspohjaisissa tunnusluvuissa on yritysten erilaisista kustannusseurantakäytännöistä johtuen vaikeutena saada eri yritysten luvut tarkasti vertailukelpoisiksi, toisin sanoen sisältämään juuri samat kustannuserät. Tästä sekä erilaisista olosuhteista johtuen yritysten ilmoittamiin lukuihin sisältyy melkoisesti hajontaa, joten vertailuja keskimääräisiin tunnuslukuihin sekä muiden yritysten tunnuslukuihin tulee tehdä harkiten. On myös huomattava, että taulukoiden luvut sisältävät keskiarvoina myös runsaasti "huonoja lukuja", ts. paikallisista olosuhteista ja käyttötavoista riippuen jonkin yrityksen tunnusluvut voivat poiketa hyvinkin runsaasti yleisestä tai tavoitteena olevasta tasosta. Luvut eivät siten sinänsä sovellu tavoitearvoiksi. 3 Tunnuslukujen sisältö ja merkitys Liitteessä 1 on lyhyesti esitetty mitä kukin tunnusluku sisältää ja kuvaa.

5 3 Taulukko 1 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, yleiset tunnusluvut yrityskokoluokittain Kokoluokka, tilausteho Vuosi MW > MW ( 1) 2.73 ( 1) > MW ( 1) 3.90 ( 2) 3.60 ( 1) > M W ( 5) 3.68 ( 3) 4.07 ( 4) > MW ( 8) 3.52 ( 6) 4.43 ( 6) > MW ( 3) 4.19 ( 4) 6.30 ( 5) > MW 3.48 ( 8) 3.61 ( 8) 4.50 ( 9) 3.38 Yrityksen oma tunnusluku.867 ( 2).867 ( 2).832 ( 1) ( 1).776 ( 1) ( 4).774 ( 2).865 ( 2) (12).759 ( 8).827 ( 8) ( 3).722 ( 5).804 ( 6) ( 9).763 ( 8).819 (11) ( 3) 2.21 ( 3) 2.49 ( 2) ( 9) 1.59 ( 8) 1.71 ( 9) ( 6) 1.43 ( 6) 1.41 ( 6) ( 7) 1.54 ( 9) 1.54 ( 7) (14).91 ( 9).83 ( 9) ( 3).85 ( 6).79 ( 6) ( 9).55 (10).60 (12).92 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 Mukaan otettujen tunnuslukujen vaihteluväli Kaikki Suluissa yritysten lukumäärä YLEISET TUNNUSLUVUT 1.1 Lämmöntuotantolaitosten käyttö ja kunnossapitokustannukset Lämmön nettotuotanto 1.2 Lämmön myynti Käytetty polttoaine 1.3 Liittymisteho Johtopituus ( /MWh) (GWh/GWh) (MW/km)

6 4 Taulukko 2 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, verkon tunnusluvut yrityskokoluokittain Kokoluokka, tilausteho Vuosi MW ( 3) 5.30 ( 3) 6.15 ( 2) > MW ( 7) 9.78 ( 6) 8.92 ( 6) > MW ( 3) 5.47 ( 3) 5.13 ( 3) > MW ( 3) 4.35 ( 2) ( 2) > MW (10) ( 7) ( 5) > MW ( 3) ( 4) ( 5) > MW ( 8) ( 7) ( 9) Yrityksen oma tunnusluku.943 ( 3).936 ( 3).927 ( 2) ( 9).918 ( 8).903 ( 9) ( 6).903 ( 6).896 ( 6) ( 6).877 ( 7).910 ( 7) (13).863 ( 7).886 ( 6) ( 3).872 ( 3).884 ( 5) ( 6).868 ( 9).869 (11) ( 2) 2.49 ( 2) 2.25 ( 2) ( 9) 1.61 ( 8) 2.37 ( 9) ( 6) 1.37 ( 6) 1.82 ( 6) ( 6) 1.18 ( 7) 1.43 ( 7) ( 5) 1.90 ( 4) 1.52 ( 5) ( 3).69 ( 3).92 ( 3) ( 3) 1.92 ( 5) 1.53 ( 7) 1.22 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 Mukaan otettujen tunnuslukujen vaihteluväli Suluissa yritysten lukumäärä VERKON TUNNUSLUVUT 2.1 Lämmönsiirron pumppaussähkö Lämmön hankinta 2.2 Lämmönmyynti Lämmön hankinta 2.3 Käyttö ja kunnossapitokustannukset Johtopituus (kwh/mwh) (GWh/GWh) ( /m)

7 Vuosi.42 ( 2).51 ( 2).48 ( 2) ( 9).49 ( 8).76 ( 8) ( 5).47 ( 6).93 ( 6) ( 6).30 ( 4).50 ( 4) ( 4) 1.21 ( 3).72 ( 4) ( 3).48 ( 3).41 ( 3) ( 2).35 ( 5).28 ( 5) ( 2) 1.03 ( 2).82 ( 2) ( 8).91 ( 7).72 ( 9) ( 6).49 ( 6).74 ( 6) ( 3).37 ( 3).44 ( 4) ( 2) 1.11 ( 2) ( 3).60 ( 1).60 ( 1) ( 2).62 ( 2).48 ( 2) ( 3).354 ( 3).664 ( 2) ( 9).147 ( 8).539 ( 9) ( 6).199 ( 6).493 ( 6) ( 7).074 ( 9).340 ( 7) (14).017 ( 9).001 ( 9) ( 3).032 ( 6).320 ( 6) ( 9).020 ( 7).000 (12) ( 3) 2.11 ( 3) 1.14 ( 1) ( 9) 1.02 ( 7) 1.29 ( 9) ( 6).98 ( 6) 1.26 ( 6) ( 6).80 ( 6).72 ( 5) (11) 1.12 ( 7) 1.52 ( 6) ( 2) 1.32 ( 5).76 ( 5) ( 8).93 ( 5) 1.24 ( 4) 1.16 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo 1988 keskiarvo Kaikki Käyttö ja kunnossapitokustannukset Lämmön hankinta 2.5 Korjauskustannukset Johtopituus ( /MWh) ( /m) 2.6 Vuosittain uusittu johtopituus Johtopituus (%) 2.7 Lisäveden vuosikulutus (netto) Verkon koko vesitilavuus (m 3 /m 3 )

8 6 Taulukko 3 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, peruskuormalämpökeskusten tunnusluvut polttoaineen mukaisesti jaoteltuna Laitostyyppi Polttoaine 3.1 Oma luku 3.2 Oma luku Kiinteät lämpökeskukset Siirrettävät lämpökeskukset Rpö.856 ( 1).892 ( 5).880 ( 2) Kpö.910 ( 2).928 ( 2).920 ( 4) Maakaasu.917 (14).927 (11).928 (15) Jyrsinturve.856 ( 4).734 ( 3).867 ( 5) Palaturve.876 ( 4).900 ( 1).808 ( 4) Hake tai sahausjäte Sähkö.893 ( 8).898 (10).835 ( 4) Rpö.851 (25).842 (29).841 (37) Kpö.783 ( 6).827 ( 7).862 ( 5) Maakaasu.925 ( 4).944 ( 4).916 (11) Sähkö.968 ( 8).970 ( 6) 19.0 ( 1) 15.8 ( 4) 15.5 ( 1) 13.4 ( 2) 13.5 ( 2) 13.5 ( 3) 12.7 (12) 14.1 (11) 12.7 ( 9) 34.2 ( 1) 32.6 ( 2) 16.7 ( 3) 17.9 ( 4) 19.8 ( 5) 15.0 ( 7) 16.0 (12) 17.5 ( 5) 16.6 (35) 16.6 (41) 18.6 (49) 17.4 ( 6) 16.7 (10) 15.7 ( 3) 20.3 ( 4) 18.6 ( 4) 14.3 ( 9) 55.9 ( 2) Mukaan otettujen tunnuslukujen vaihteluväli Suluissa lämpökeskusten lukumäärä PERUSKUORMAA AJAVIEN LÄMPÖKESKUSTEN TUNNUSLUVUT 3.1 Lämmön nettotuotanto Käytetty polttoaine 3.2 Omakäyttösähkö Lämmön nettotuotanto (GWh/GWh) (kwh/mwh)

9 7 3.3 Oma luku 3.4 Oma luku 3.5 Oma luku Vuosi 14.8 ( 1) 11.1 ( 4) 12.8 ( 2) 7.8 (11) 10.2 ( 9) 8.3 ( 7) 34.2 ( 1) 32.2 ( 1) 16.7 ( 3) 12.7 ( 1) 17.8 ( 2) 7.7 ( 1) 13.2 ( 4) 16.2 ( 4) 15.5 ( 8) 15.5 (40) 6.8 ( 1) 11.9 ( 2) 7.4 ( 3) 11.6 ( 3) 11.4 ( 4) 6.0 ( 4) 12.2 ( 2).53 ( 1) 1.15 ( 4) 1.40 ( 2) 2.66 (11).98 ( 6) 1.74 (11) 1.96 ( 3) 5.57 ( 5) 1.73 ( 3) 2.06 ( 2) 2.47 ( 6) 3.40 (10) 4.10 ( 4) 1.50 (31) 1.21 (24) 1.08 (38) 5.92 ( 6) 8.33 ( 4) 4.32 ( 2).54 ( 3).62 ( 4) 5.16 ( 2) 2.69 ( 6) 1.59 ( 3) 1.44 ( 2) 1.01 (10).45 ( 6) 1.66 (11) 1.33 ( 3) 1.00 ( 1) 1.96 ( 6) 1.00 ( 3) 1.00 ( 3) 1.41 ( 3) 1.51 ( 9) 1.53 ( 3).80 (25).60 (24).61 (36) 2.92 ( 1) 4.51 ( 3) 1.27 ( 3) 1.51 ( 4).78 ( 6) 2.69 ( 6) Kattilalaitoksen sähkö Lämmön nettotuotanto 3.4 Käyttökustannukset Lämmön nettotuotanto 3.5 Kunnossapitokustannukset Lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) ( /MWh) ( /MWh)

10 8 Taulukko 4 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, kiinteiden peruskuormalämpökeskusten tunnusluvut käyttölämpötilan, kattilatyypin, kytkennän ja miehityksen mukaisesti jaoteltuina Käyttötapa 3.1 Oma luku 3.2 Oma luku Kiinteät peruskuormalaitokset.900 (26).900 (28).895 (25).826 ( 3).827 ( 4).878 ( 5) Höyrykattila.913 ( 3).874 ( 3) Lämminvesikattila Kuumavesikattila Tulitorvituliputkikattila Vesiputkikattila.905 (27).908 (27).904 (29).854 ( 4).837 ( 4).836 ( 5) Levykattila.867 ( 2).885 ( 1).768 ( 1) Suora kytkentä Epäsuora kytkentä 3vuoromiehitys.891 (29).892 (31).892 (30).962 ( 2).898 ( 3).963 ( 1).925 ( 1).898 ( 3) Muu miehitys.892 (31).892 (32).890 (32) 14.7 (23) 15.0 (25) 15.3 (19) 27.3 ( 3) 21.7 ( 5) 23.9 ( 6) 15.5 ( 3) 17.2 ( 1) 17.7 ( 2) 14.1 (23) 14.8 (26) 15.0 (20) 23.7 ( 5) 23.0 ( 4) 22.5 ( 6) 18.4 ( 2) 14.1 ( 1) 21.2 ( 1) 16.4 (26) 15.8 (30) 17.0 (24) 14.5 ( 2) 15.3 ( 2) 20.0 ( 2) 17.7 ( 1) 15.3 ( 2) 15.7 (27) 16.1 (31) 17.4 (26) Mukaan otettujen tunnuslukujen vaihteluväli Suluissa lämpökeskusten lukumäärä

11 9 3.3 Oma luku 3.4 Oma luku 3.5 Oma luku Vuosi 8.3 (13) 11.2 (18) 11.8 (14) 34.2 ( 1) 32.2 ( 1) 18.1 ( 3) 12.7 ( 1) 14.0 ( 1) 8.7 (14) 10.4 (15) 11.3 (13) 34.2 ( 1) 23.0 ( 2) 17.0 ( 3) 12.8 ( 1) 17.0 ( 1) 10.4 (15) 12.3 (19) 11.9 (15) 14.0 ( 1) 15.0 ( 1) 14.0 ( 1) 10.4 (15) 12.2 (18) 12.9 (17) 2.52 (18) 2.42 (17) 2.60 (14) 1.62 ( 2) 2.13 ( 3) 4.45 ( 4) 1.80 ( 3) 2.60 ( 4) 2.46 (21) 1.97 (17) 2.55 (19) 1.33 ( 3) 1.56 ( 2) 3.40 ( 4) 4.69 ( 1) 2.36 (20) 2.37 (19) 3.00 (19) 2.17 ( 2) 3.03 ( 3) 1.60 ( 2) 3.03 ( 3) 2.39 (21) 2.34 (21) 2.92 (21) 1.10 (13) 1.18 (15) 1.26 (13) 1.00 ( 2) 1.00 ( 3) 2.02 ( 5) 1.33 ( 3) 1.00 ( 1) 2.23 ( 5) 1.13 (18) 1.02 (16) 1.43 (20) 1.00 ( 1).84 ( 2) 2.21 ( 4).58 ( 1) 1.09 (15) 1.15 (18) 1.60 (20) 1.50 ( 2) 2.14 ( 3) 2.00 ( 1) 2.14 ( 3) 1.08 (17) 1.13 (20) 1.55 (22) Katso kohtien selitykset sivulta 6 7

12 10 Taulukko 5 Käyttötaloudelliset tunnusluvut, varatehon (vara ja huippulaitokset) käyttö ja kunnossapitokustannus suhteessa yrityksen kokonaislämmönhankintaan, /MWh Kokoluokka, tilausteho 4.1 Vuosi MW ( 2).36 ( 2).32 ( 2) 1000 > MW ( 7).64 ( 7).58 ( 7) 200 > MW ( 4).55 ( 5).99 ( 4) 80 > MW ( 4).73 ( 5).15 ( 4) 30 > MW ( 5) 1.92 ( 6).30 ( 5) 10 > MW 5.10 ( 1).04 ( 3).39 ( 5) 5 > MW.06 ( 2).05 ( 7).09 ( 8) Yrityksen oma tunnusluku Mukaan otettujen tunnuslukujen vaihteluväli kaikki Suluissa yritysten lukumäärä VARATEHON TUNNUSLUKU 4.1 Vara ja huippulämpökeskusten käyttö ja kunnossapitokustannukset Yrityksen kokonaislämmönhankinta ( /MWh)

13 11 Liite 1 Käyttötaloudellisten tunnuslukujen sisältö ja merkitys 1 Yleiset tunnusluvut 1.1 Lämmöntuotantolaitosten käyttö ja kunnossapitokustannukset/lämmön nettotuotanto ( /MWh) Luku kertoo laitoksen lämmöntuotantolaitteiston teknisestä tasosta (mm. automaatioaste), laitteiston kunnosta, miehityksen määrästä, käytön ja hoidon sekä huollon tarpeesta. Käyttö ja kunnossapitokustannukset tässä kuten muissakin kustannuspohjaisissa tunnusluvuissa sisältävät kaikki käytöstä ja kunnossapidosta johtuvat kustannukset, kuten suorittavan henkilöstön palkat sosiaalikuluineen, sähkölaitteiden ja instrumentoinnin käyttö ja kunnossapitokustannukset sekä kiinteistönhoidon ja vartioinnin kustannukset. Käyttö ja kunnossapitokustannuksiin eivät sisälly päivystyksen varallaolokustannukset, vakuutusmaksut, työnjohdon ja sitä ylemmän henkilöstön palkat, omakäyttösähkökustannukset, jakamattomat yleiskulut eivätkä tietenkään polttoaine ja pääomakustannukset. 1.2 Lämmön myynti/käytetty polttoaine (GWh/GWh) Luku kertoo laitoksen kokonaisvuosihyötysuhteen ja kuvaa siten laitoksen tuottavuutta. 1.3 Liittymisteho/johtopituus (MW/km) Luku ilmoittaa laitoksen tehotiheyden. Mitä suurempi lukuarvo on, sen paremmat ovat edellytykset taloudelliselle kaukolämpötoiminnalle. Toiminnan kannattavuus asettaa tehotiheydelle alarajaarvon, jota voidaan käyttää avuksi toiminnan laajennushankkeiden arvioinnissa. 2 Verkon tunnusluvut 2.1 Lämmönsiirron pumppaussähkö/lämmön hankinta (kwh/mwh) Luku ilmoittaa tuotantolaitoksilla ja mahdollisissa välipumppaamoissa kaukolämpöveden pumppaukseen käytetyn sähköenergian suhteutettuna laitoksen lämmön hankintaan (= nettotuotanto + mahdollinen osto). Luku kuvaa lähinnä pumppujen käytön tehokkuutta ja voi esim. antaa impulssin kierroslukusäädön hankkimiselle tai parantamiselle. 2.2 Lämmön myynti/lämmön hankinta (GWh/GWh) Lämmön myynti sisältää kaiken tuotantolaitosten seinien ulkopuolelle toimitettavan lämmön. Luku kertoo kaukolämpöverkon hyötysuhteen ja kuvaa siten verkon eristystasoa, kuntoa ja käytön tehokkuutta.

14 Verkon käyttö ja kunnossapitokustannukset/johtopituus ( /m) Sisältää myös lisävedenkäsittelyn kustannukset sekä mittauskeskusten (lukuun ottamatta itse lämmönmyyntimittaria) käyttö, huolto ja korjauskustannukset. Luku kuvaa verkon käytön monimutkaisuutta, verkon kuntoa ja korjaustarvetta sekä käyttö ja kunnossapitotoiminnan tehokkuutta. 2.4 Verkon käyttö ja kunnossapitokustannukset/lämmön hankinta ( /MWh) Verkon käytön ja kunnossapidon yksikkökustannus. Vrt. edellinen luku. 2.5 Verkon korjauskustannukset/johtopituus ( /m) Korjauskustannukset ovat osa kunnossapitokustannuksia sisältäen vain johtovaurioiden korjauskustannukset. Luku kuvaa verkon vaurioalttiutta, vaurioiden laajuutta sekä korjaustoimien monimutkaisuutta ja korjaustoiminnan tehokkuutta. 2.6 Vuosittain uusittu johtopituus/johtopituus (%) Uusittu johtopituus tarkoittaa "vanhan" johtoosuuden pituutta, jossa joko toinen tai molemmat putket on vaihdettu tai koko johtorakenne korvattu samaan tai uuteen paikkaan rakennetulla uudella johtopituudella. Luku kuvaa vaurioiden laajuutta ja johtojen kuntoa sekä kunnossapidon tehokkuudesta. 2.7 Lisäveden vuosikulutus/verkon koko vesitilavuus (m3/m3) Lisäveden nettokulutuksen (vuotuisen lisärakentamisen tilavuutta ja mahdollista vedenmyyntiä ei huomioitu) ja verkon, tuotantolaitosten ja kuluttajalaitteiden yhteisen vesitilavuuden suhde. Kuvaa vaurioiden, paisuntojen ja varoventtiilien kautta tapahtuvien vuotojen sekä korjaustilanteissa tapahtuvien tyhjennysten määrää suhteessa koko vesitilavuuteen. 3 Peruskuormaa ajavien lämpökeskusten tunnusluvut 3.1 Lämpökeskuksen lämmön nettotuotanto/käytetty polttoaine (GWh/GWh) Ilmoittaa lämpökeskuksen vuosihyötysuhteen eli kuvaa lämmöntuotannon tehokkuutta. 3.2 Lämpökeskuksen omakäyttösähkö/lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Omakäyttösähkö sisältää lämpökeskuksen koko sähkönkulutuksen lukuun ottamatta mahdollisen lämpökeskukseen sijoitetun välipumppaamon sähkönkulutusta. Luku kertoo lähinnä verkon siirtokyvystä sekä pumppujen käytön tehokkuudesta. 3.3 Kattilalaitoksen sähkö/lämmön nettotuotanto (kwh/mwh) Kattilalaitoksen muun kuin kaukolämpöveden siirtopumppaukseen käytetyn sähköenergian suhde lämmöntuotantoon. 3.4 Lämpökeskuksen käyttökustannukset/lämmön nettotuotanto ( /MWh) Tunnusluku voi kertoa esim. lämpökeskuksen teknisestä tasosta (mm. automaatioaste), käyttötavasta ja käytön tehokkuudesta.

15 Lämpökeskuksen kunnossapitokustannukset/lämmön nettotuotanto ( /MWh) Kunnossapitokustannukset sisältävät lämpökeskuksen huolto ja korjauskustannukset, mutta ei perusparannusluonteisia kattiloiden tai muiden laitteiden uusimisia tai perusteellisia muutoksia. Luku kertoo mm. laitteiston kunnosta, toiminnan luotettavuudesta ja huoltotarpeesta. 4 Varatehon tunnusluku 4.1 Vara ja huippulämpökeskusten käyttö ja kunnossapitokustannukset/yrityksen kokonaislämmönhankinta ( /MWh) Tunnusluku ilmoittaa vara ja huippulaitosten käytön ja kunnossapidon kustannusvaikutuksen lämmön hintaan, ja kertoo yrityksen varatehon käytön ja kunnossapidon kustannustehokkuudesta.

16 Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto District Heating Statistics Kaukolämpöjohtotilasto 1964, Kaukolämpöverkon vauriotilasto , Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset