Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011
|
|
- Ida Auvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Kaukolämpö
2
3 Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8
4
5 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2011 Sisältö Teksti 1 Yleistä 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain 5 Vaurioituneet johto-osat 6 Vauriosyyt 7 Vaurioiden laatu 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua 10 Korjauskustannukset 11 Käyttökeskeytykset 12 Yhteenveto Taulukot 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2011, kpl/km 3 Vauriomäärä ja -tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2011, kpl 5 Vauriosyiden jakautuma 2011, % 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2011, kpl 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2011, kpl 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2011, kpl 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2011, /vaurio Kuvat 1 Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus Vauriota kohti uusittu johtopituus Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina Vauriosyiden prosentuaalinen jakautuma Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys Betonisten kokoelementtikanavarakenteiden (E) vauriosyiden kehitys Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakautuma Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeille Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät Liitteet 1 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet
6 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto Yleistä Kaukolämpöverkoissa esiintyneistä vaurioista on aiemmin tehty 25 raporttia. Nämä ovat vuosilta , , , , sekä vuosittain vuosilta Vuoden 2011 vaurioita koskevaan kyselyyn saatiin vastaukset 48 jäsenyrityksestä vastaten 45 % kaukolämpöä myyvistä jäsenyrityksistä. Vastanneiden laitosten kokonaisjohtopituus oli 8050 km vastaten noin 62 % koko jäsenistön johtopituudesta. Vastanneista laitoksista 13:llä ei vaurioita vuoden 2011 aikana ollut lainkaan. Valtaosa suurista ja keskisuurista jäsenyrityksistä on parina viime vuonna raportoinut vauriotietonsa. Vastanneiden yritysten osuus maan kokonaisjohtopituudesta on täten noussut niin suureksi, että tilaston voidaan katsoa antavan hyvinkin edustavan kuvan Suomen vauriotilanteesta. HUOM! Kaikki raportissa esitetyt ominaisluvut (esim. uusittu johtopituus vauriota kohti m/kpl) on laskettu vain niiden vaurioiden perusteella, joista ko. tieto (esim. uusittu johtopituus) oli vauriokaavakkeessa annettu. 2 Johtotyypit ja niiden nimilyhenteet Vaurioita on tässä raportissa tarkasteltu nykyisin rakennettavien sekä yleisimpien johtorakenteiden osalta. Vanhat ja harvinaisemmat rakenteet, joita ei enää rakenneta, tai joita on tai rakennetaan merkityksettömän vähän, on esitetty yhtenä johtotyyppiryhmänä "muut rakenteet." Lisäksi kaivot muodostavat oman "johtotyyppinsä". Johtotyypit on näin jaoteltu seitsemään ryhmään, jotka ovat: 1 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, kaksiputkielementit, (Mpuk) 2 Kiinnivaahdotetut muovisuojakuorijohdot, yksiputkielementit, (2Mpuk) 3 Irrallisilla virtausputkilla varustetut muovisuojakuorijohdot, ns. "reikäputkielementit", (Mpul, 2Mpul) 4 Betoniset kokoelementtikanavajohdot, (Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv) 5 Erilaiset taipuisat johtorakenteet (mm. muovi- ja kuparivirtausputkilla varustetut johdot) 6 Kaivot 7 Muut johtorakenteet, kuten sisäjohdot, asbestisementtisuojaputkijohdot sekä ns. "vanhat" betonikanavajohdot. Johtotyypit on kuvattu ja niiden nimilyhenteet selostettu liitteessä 1.
7 3 Vaurioiden lukumäärät ja uusitut johtopituudet 2 Taulukkoon 1 on koottu johtotyyppikohtaisesti vastanneiden yritysten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet sekä vaurioiden lukumäärät. Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2011 oli 574 kpl. Määrä on ja 1990-lukujen vaihteesta lähtien ollut hienoisessa laskussa huolimatta johtopituuden kasvusta ja verkkojen ikääntymisestä. Vauriolukumäärä on vastausprosentti huomioiden lähes sama kuin edellisenä vuonna. Uusittu johtopituus yhteensä, 9,1 km (tieto saatu 458 vauriosta) v oli lähes sama kuin edellisvuonna. Uusittu johtopituus on 1990-luvun alun jälkeen pysytellyt tasolla n km/vuosi. Keskimääräinen vauriota kohti uusittu johtopituus oli 15,8 m, mikä on vajaa 2 metriä pitempi kuin vuonna Uusittu johtopituus on sekä absoluuttisesti että suhteessa ko. johtotyypin kokonaispituuteen omassa luokassaan johtotyyppiryhmässä Mpul, 2Mpul. Tässä on kuitenkin huomattava, että osa ko. johtotyypin (samoin kuin johtotyyppien E ja "muut rakenteet") uusitusta johtopituudesta on vaurion korjaustyön yhteydessä tehtyä perusparannusta, toisin sanoen uusittu johtopituus on pitempi kuin pelkästään vaurion edellyttämä korjauspituus. Joka tapauksessa näiden johtotyyppien korjauspituus vauriota kohti on kertaluokkaa suurempi kuin kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla. Vuosittain uusitun kokonaisjohtopituuden kehitys johtotyypeittäin vuodesta 1982 lähtien on esitetty kuvassa 2 ja vauriota kohti uusitun johtopituuden kehitys vastaavasti kuvassa 3. Uusitun johtopituuden lisäksi oli useissa tapauksissa eristystä uusittu pitemmältä matkalta. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vuototapauksissa eriste kastuu yleensä korkeintaan parin kolmen metrin matkalta. Ryhmässä "muut rakenteet" oli 4 vauriota asbestisementtisuojaputkijohdoissa, 4 kpl kellari-/sisäjohdoissa, 3 kpl ilmajohdoissa, 1 kpl siltajohdossa, 6 kpl kiertojohdossa, 1 kpl kahden eri johtotyypin haaroituksessa sekä 17 erilaisissa vanhoissa betonikanavarakenteissa (valtaosin kevytbetonieristeisiä P-kanavia). 4 Vaurioiden esiintymistiheys ikäluokittain Keskimääräinen vauriotiheys 2011 laski hieman edellisvuodesta ja oli nyt 0,07 kpl/km. Johtotyypeittäin betonikanavilla vauriotiheys oli jonkin verran korkeampi kuin 2010, Mpuk/2Mpuk- ja Mpul-rakenteilla suunnilleen ennallaan (kuva 1). Huomionarvoista on, että kiinnivaahdotetulla kaksiputkirakenteella Mpuk vauriotiheys oli vain 0,01 kpl/km. Vaurioiden esiintymistiheys (vikaantuvuus) käyttöikävuosittain, toisin sanoen vauriomäärä / ko. asennusvuotena rakennettu johtopituus johtotyypeittäin on esitetty taulukoissa 2 ja 3 sekä kuvassa 4. Mpul-rakenteella vauriotiheys on tasaisen korkea läpi koko ko. johtojen laajemman rakentamisen kauden. 2Mpuk-rakenteella vauriotiheys on alle 15 vuotta vanhoilla johdoilla hyvin pieni ja nousee sitten vähän korkeammalle tasolle. Vanhemmilla 2Mpuk-johdoilla vauriotiheys on noussut tasolle 0,05 0,10 kpl/km. Kiinnivaahdotetun johtorakenteen ensimmäisinä käyttövuosina 1970-luvun lopulla rakennetuissa johdoissa vauriotiheys on 0,20 kpl/km. Em. vanhimpien johtojen sinänsä ei mitenkään hälyttävä vauriotiheys lienee pääosin laskettavissa ko. rakenteen käytön ensimmäisten vuosien lastentautien tiliin (lähinnä liitostekniikan kehittymättömyys sekä huolimaton asennustyö ja valvonta).
8 3 Betonisilla kokoelementtikanavajohdoilla vauriotiheys on edelleen suhteellisen alhainen. Vanhimmillakin johdoilla vauriotiheys pysyy suuruusluokassa 0,10 kpl/km. Vaurioista, joissa eriste oli ilmoitettu, 84 % kohdistui mineraalivillaeristeisiin johtoihin, 8 % PURkouruilla eristettyyn rakenteeseen ja 8 % kevytbetonieristeisiin johtoihin. Johdon ikää (rakentamisvuotta) ei aina (n. 27 % vaurioista) ollut ilmoitettu, jolloin näitä vaurioita ei esiintymistiheyttä käyttöikävuosittain laskettaessa voitu ottaa mukaan. Tästä syystä taulukon 2 mukaiset vauriotiheydet ovat etenkin vanhimmilla johdoilla, joista ikätieto useimmin puuttui, jonkin verran epävarmoja (eli todellisuutta pienempiä). Kuvassa 5 on esitetty eri johtotyyppien keskimääräinen vikaantuvuus johdon käyttöiän funktiona vuosien koko vauriotietoaineiston pohjalta. 5 Vaurioituneet johto-osat Vaurioiden kohdistuminen eri johto-osiin ilmenee taulukosta 4. Sama vaurio voi kohdistua useaan johto-osaan, näin taulukon summat eivät vastaa vaurioiden kokonaismäärää. Kaivossa tapahtuneita vaurioita lukuun ottamatta valtaosa, % vaurioista kohdistuu ainakin varsinaiseen virtausputkeen. Muista johto-osista vaurio kohdistuu useimmin muovisuojakuorijohtojen suojakuoreen ja eristeeseen, haaroituksiin sekä venttiileihin kaivossa tai venttiilielementeissä. Vaurioista kohdistui sekä meno- että paluuputkeen n. 15 %, pelkästään menoputkeen n. 60 % ja paluuputkeen n. 25 %. Jakauma vastaa pitkälti edellisiä vuosia. 6 Vauriosyyt Vaurioiden syyjakauma on esitetty taulukossa 5 ja kuvassa 6. Vauriosyistä selvästi yleisin on "epätiivis suojakuoriliitos" kaikki johdot huomioiden. Mpul-rakenteella merkittäviä vaurion aiheuttajia ovat epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus, betonikanavarakenteilla epätiivis betonielementtisauma ja epätiivis betonivalu. Rakenteella 2Mpuk yleisimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos tai puutteellinen liitoseristys, joiden yhteiseksi osuudeksi on viime vuosina vakiintunut n. 50 % (nyt 56 %) sekä ulkopuolinen väkivalta, jonka osuus näyttää ko. vahinkojen välttämisedellytysten kehittymisestä huolimatta vakiintuneen n %:n tasolle, ollen nyt 19 %. Teräsputken hitsausvirhe aiheutti 5 % vaurioista tällä rakenteella, mikä on selvästi alempi kuin vuonna 2010 ja noin puolet 2000-luvun keskimääräisestä tasosta. Mpuk-rakenteella teräsputkien hitsaus vaatii enemmän tarkkuutta. Viime vuosina hitsausvirheiden osuus on ollut %, mutta nyt vain 14 %. Absoluuttisesti määrä oli 2011 varsin vähäinen, vain 3 kpl. Eräiden vauriosyiden osuuden kehitys eri johtotyypeillä on esitetty kuvissa 8, 9 ja 10. Useat vauriot ovat syntyneet kahden tai useamman syyn yhteisvaikutuksesta. Tällaisia syy-yhdistelmiä ovat esim. "virheellinen ympärystäyttö/maanpainuma/johdon virheellinen kaltevuus" tai "kondenssivesi/puutteellinen tuuletus". Usein ensin mainitun kaltainen syy-yhdistelmä johtaa lopulta suojakuoriliitosten vaurioitumiseen, jolloin johtovaurion alkuperäinen syy ei ole epätiivis suojakuoriliitos vaan esim. maanpainuma. Teräsputken hitsausvirheistä (yleensä huokonen) selkeä valtaosa oli tavanomaisissa liitoshitsauksissa (työmaahitsissä). Vuotavia tehdashitsejä raportoitiin 6 kpl ja porausliitoshitsejä 3 kpl.
9 Kiinnivaahdotetun johdon epätiivis suojakuoriliitos käsittää pääasiassa kutisteliitoksia. Vain kolme vaurioitunutta hitsausliitosta raportoitiin, muita liitostapoja puolestaan 7 kpl. Huomattavan osan kutisteliitoksissa esiintyvistä vaurioista ovat aiheuttaneet erilaiset työvirheet, kuten vajaa tai muuten huono eristys, epäkeskeinen kutiste ja huonosti asennettu holkkiliitos. Todennäköisesti puutteellinen/vajaa/huono liitoseristys on varsinainen aiheuttaja myös moniin kutisteliitosten epätiiviyksiin. Valtaosa, 72 % vauriotapauksista kohdistui johtoon, joka ei ollut salaojitettu. Pohjaveden pinta oli vain 2 % tapauksista johdon yläpuolella ja 16 % tapauksista ajoittain johdon yläpuolella. Seuraavassa on luettelona esitetty kohdassa "muut" raportoituja vauriosyitä: ei etsitty/ei kaivettu näkyviin tasaimen väsyminen johto liian pinnassa raskasliikenteisellä tiellä sisäpuolinen vedenpoisto estynyt puutteellinen tuuletus Mpul-elementti asennettu vääripäin venttiilin sulkutiiveys/karavuoto kiintopistevuoto Kiertojohto paljaana pohjaveden alapuolella putki tiilen päällä reikä teräsputkessa materiaalivika huono kierreliitos puutteellinen viemäröinti vesijohtovuoto söi maata linjan alta lämmönsiirrinvuoto mutapussin kansiruuvit löysänä epätiivis haaroituslaatikko ikä 4 7 Vaurioiden laatu Raportoiduista vaurioista valtaosa, n. 82 % on läpisyöpymiä. Murtumia/repeämiä oli n. 3 %. Loput vaurioista on muita, lähinnä suojakuoren/eristeen vioittumisia. Näitä tapahtuu varmasti todellisuudessa tässä esitettyä enemmän, mutta niitä eivät kaikki raportoi. Syöpymät olivat käytännössä kaikki ulkopuolisen veden aiheuttamia. 8 Vaurioiden havaitseminen ja paikantaminen Vaurioiden pääasiallisin havaitsemistapa betonikanavajohdoilla ja Mpul-rakenteella on vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa, kun taas 2Mpuk-rakenteella vauriot havaitaan yleensä lämpimänä/sulana/kuivana alueena maassa. Muut tavat ovat lähinnä ulkopuolisia ilmoituksia, "selviä tapauksia" (mm. vesisuihku) tai kaivokierroksen yhteydessä tehtyjä havaintoja. Havaitsemistavat on esitetty taulukossa 6 ja kuvassa 10. Taulukosta 7 käy ilmi vaurioiden paikantamistapa ja -tarkkuus. Kaikista vaurioista, joista paikantamistapa ja -tarkkuus oli ilmoitettu, yli 70 % oli onnistuttu paikantamaan ensi yrittämällä tarkasti (alle 1 metri).
10 5 Mikäli vuotopaikka ei ole selvä, käytetään paikannukseen lämpökamerakuvausta ja pintalämpötilamittaria, jotka vaikuttavat suhteellisen tarkoilta, sekä koekaivamista päättelyn perusteella, mikä useimmissa tapauksissa johtaa ainakin kahden kuopan kaivamiseen. Lämpökameralla tai pintalämpötilamittarilla paikannetuista 35 vuodosta 34 osui alueelle 0-5 m. Hälytysjärjestelmällä (Mpuk/2Mpuk), joita Suomessa tähän asti ei juuri ole käytetty, ei vaurioita raportoitu havaitun ja paikannetun. 9 Kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioiden tarkastelua Selvä enemmistö kiinnivaahdotettujen johtojen vaurioista (yhteensä 256 kpl) kohdistuu johtorakenteelle 2Mpuk, kaksiputkielementtirakenteelle (Mpuk) ilmoitettiin ainoastaan 22 vauriota. Koska Mpuk-rakennetta on käytetty jo lähes 30 vuotta, voidaan jo perustellusti todeta, että kyseessä on hyvin luotettava johtorakenne. Taulukosta 2 ja kuvasta 4 ilmenee, että tämän nykyisin lähes yksinomaan rakennettavan johtotyypin vauriot keskittyvät voimakkaasti yli 20 vuoden ikäisiin johtoihin. Asiaa selvittänee pitkälti se, että rakenteen laajempi rakentaminen alkoi 1977, ja alkuvuosien vauriot voitaneen osittain panna lastentautien tiliin. Joissain tapauksissa yhdeksi vaurioksi ilmoitettu tapaus ilmeisesti sisältää useamman liitoksen korjauksen, joten todellinen liitosvaurioiden lukumäärä lienee jonkin verran tässä esitettyä suurempi. Taulukkoon 8 on koottu erityisesti liitosvaurioiden osalta tietoja kiinnivaahdotetuista johdoista ko. vauriotapauksissa. Selvä enemmistö liitosvaurioista kohdistui kutisteliitoksiin. Johtopäätösten tekemistä näistä tiedoista haittaa se, että olemassa olevien johtojen osalta ei ole tietoa eri asennus- ja työmenetelmien eikä liitostyyppien osuuksista. Myöskään vaurioituneiden johtojen ja liitosten kauppanimikkeitä ei ilmoiteta siinä määrin, että niiden tilastointi olisi mahdollista. Kuitenkin 1980-luvun loppupuolelta lähtien on kitkakiinnitetty (no comp) asennustapa, peltiliitos leveällä kutisteella sekä konevaahdotus ollut yleisin käytäntö. Tätä ennen käytettiin vielä myös betonikanava-/mpul-rakentamisesta periytynyttä kompensoitua asennustapaa (tasaimet/paisuntakulmat), jossa PEH-holkki kapein kutistein oli yleisin liitostapa ja PUR-vaahdon käsinsekoitusta samoin kuin PUR-kouruja käytettiin nykyistä enemmän. Joka tapauksessa suhteellisesti tarkastellen vaurioita sattuu paljon liitostyypille "PEH-holkki + kapeat kutisteet", eristystavan ollessa käsinsekoitus tai PURkourut. Liitostyypillä pelti + leveä kutiste raportoitiin tällä kertaa edellisen vuoden tapaan selkeästi enemmän vaurioita (74 kpl) kuin aikaisempina vuosina, nyt jopa selvästi enemmän kuin holkkiliitoksella. Tulevat vuodet näyttävät, onko tämä poikkeuksellinen tilanne vai merkki vanhimpien peltiliitosten tulemisesta käyttöikänsä päähän. Ilmeisesti tämä on osaselitys ilmiölle. Toisaalta holkkiliitosten osalta huonoimmat liitokset kiinnivaahdotettujen johtojen rakentamisen alkuvuosilta on jo suurelta osin korjattu. Merkillepantavaa on, että kaikkiaan 53 liitosvauriosta, joista sekä liitostyyppi että johdon ikä ilmoitettiin, vain yksi kohdistui 10 v. nuorempiin liitoksiin ja kaikki muut yli 20 v. ikäisiin liitoksiin, josta voi päätellä liitosrakenteiden selkeästi kehittyneen ja liitostyön laadun nousseen ja 1980-lukujen tilanteesta.
11 6 10 Korjauskustannukset Vaurioiden korjauskustannuksista saatiin 2011 kyselyssä tiedot vain 134 vauriosta. Vähäinen määrä ja etenkin isompien yritysten tietojen puuttuminen haittaa keskiarvojen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta aiempiin vuosiin. Todelliset korjauskustannukset 2011 lienevät keskimäärin selvästi taulukossa 9 ja kuvassa 11 esitettyjä suuremmat, ehkä noin kaksinkertaiset. Mikäli oletetaan keskimääräiset vauriokohtaiset korjauskustannukset vuoden 2005 mukaisiksi (n ), olisi v raportoidun 574 vaurion kokonaiskorjauskustannus 8,0 M. Jos vastausprosentti vauriokyselyyn olisi 100, päädyttäisiin koko Suomessa laskennallisesti tasoon 12,9 M : (8,6 M v. 2010, 11,4 M v. 2005, 3,5 M v. 1995). 11 Käyttökeskeytysajat Lämmöntoimituksen käyttökeskeytyksistä on nykyisin oma erillinen vuosittain julkaistava tilasto, joten tässä tilastossa ei käyttökeskeytyksiä ja niiden vaikutuksia enää tarkastella. 12 Yhteenveto Vauriotapausten lukumäärä vuonna 2011 oli 574 kpl, keskimääräinen vauriotiheys 0,07 kpl/km ja uusittu johtopituus 9,1 km. Kiinnivaahdotetuilla muovisuojakuorijohdoilla vauriotiheys oli 0,06 kpl/km (2Mpuk) ja 0,01 kpl/km (Mpuk), johtorakenteella Mpul/2Mpul 0,18 kpl/km ja betonikanavarakenteella 0,11 kpl/km. Uusittu johtopituus/vaurio oli kiinnivaahdotetulla rakenteella n. 3,3 m, Mpul-rakenteella n. 13-kertainen ja betonisilla kokoelementtikanavilla n. 4-kertainen kiinnivaahdotettuun rakenteeseen nähden. Yleisimmin vauriot betonikanavajohdoissa aiheutuvat epätiiviistä betonielementtisaumoista sekä epätiiviistä betonivalusta. Rakenteella Mpul yleisin vauriosyy on epätiivis suojakuoriliitos sekä maanpainuma/virheellinen kaltevuus. Kiinnivaahdotetulla muovisuojakuorijohdolla merkittävimmät vauriosyyt ovat epätiivis suojakuoriliitos/puutteellinen liitoseristys sekä ulkopuolinen väkivalta. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten kokonaisjohtopituuden ja vaurioiden vuosittaisen lukumäärän kehitys vuodesta 1970 lähtien on esitetty kuvassa 12.
12 Taulukko 1 Vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet, uusitut johtopituudet ja vauriotapausten määrä johtotyypeittäin vauriota kohti / m 1,8 3,4 45,2 13,2 3,7 8,9 14,2 15,8 7 Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä JOHTOPITUUS / km osuus kokonaisjohtopituudesta / % UUSITTU JOHTOPITUUS / M 1) osuus kaikista uusituista johdoista / % VAURIOTAPAUSTEN LUKUMÄÄRÄ / kpl - osuus kaikista vaurioista / % vaurioiden esiintymistiheys / kpl/km 0,01 0,06 0,18 0,11 0,05 0,07 0,07 1) Perustuu yhteensä 458 vaurioon, josta uusittu johtopituus ilmoitettiin
13 , ,20 2 0, , ,20 2 0, , , , , , , ,25 2 0, , , , ,25 4 0, , , , , ,03 2 0,40 2 0, , , ,07 1 0,04 4 0, , , , , , , , , , , , ,29 tuntematon Taulukko 2 Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän mukaan 2011, kpl/km 1) Käyttöikä vuotta Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Taipuisat Epuk, Wmv johtorakenteet Vaurio kaivossa Rakenne "Muut" Yhteensä kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl/km kpl kpl kpl/km kpl kpl/km 0 4 0, ,25 7 0, , , , ,20 4 0, , , , ,14-1 0,14 7 0,02 1) Perustuu yhteensä 416 vaurioon, joista vaurioituneen johdon rakennusvuosi ilmoitettiin
14 9 Taulukko 3 Vauriomäärä ja tiheys johdon kokoluokittain yleisimmille johtotyypeille 2011 Johtokoko Johtotyyppi Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Yhteensä DN lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,065 0,324 0,681 0,111 DN lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,071 0,362 0,379 0,130 DN lukumäärä kpl tiheys kpl/km 0,112 32,973 0,268 0,225
15 Muut rakenteet Yhteensä Virtausputki Ilmanpoisto, maa-asennus Ilmanpoisto kaivossa Tyhjennys, maa-asennus Tyhjennys, kaivossa Sulkuventtiili, maa-asennus Sulkuventtiili, kaivossa Haaroitus, porausliitos Haaroitus, muu Tasain PE-suojakuori Eristys Kiintopiste Läpivienti Muu Taulukko 4 Vauriot vaurioituneen johto-osan mukaan jaoteltuina 2011, kpl Vaurioitunut johto-osa Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa
16 Muut rakenteet Yhteensä Puutteellinen lämpöliikevara Maan painuminen Virheellinen ympärystäyttö Virheellinen kaltevuus Epätiivis kaivonkansi Kondenssivesi Epätiivis läpivienti Epätiivis betonivalu Epätiivis betonielementtisauma Epätiivis suojakuoriliitos Puutteellinen liitoseristys Virtausputken hitsausvirhe Suojakuoren halkeama tms Epätiivis PE-putken hitsi Epätiivis liukutasain Ulkopuolinen väkivalta Muut Taulukko 5 Vauriosyiden jakautuma 2011, % Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa
17 Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä 12 Taulukko 6 Vauriot havaitsemistavan mukaan jaoteltuina 2011, kpl Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vettä kaivossa/kellarissa/ljhuoneessa Höyryä tuuletusputkesta Sula/lämmin/kuiva alue maassa Poikkeava lisäveden kulutus Hälytys kosteudenvalvontajärjestelmästä (Mpuk, 2Mpuk) Verkon lämpökamerakuvaus Kaukolämpöveden väriaine Ulkopuolinen ilmoitus Muut Yhteensä
18 13 Taulukko 7 Vauriot paikantamistavan ja -tarkkuuden mukaan jaoteltuina 2011, kpl Paikantamistapa Paikantamistarkkuus 0-1 m 2-5 m 6-20 m yli 20 m Yhteensä Korrelaatiomenetelmä Lämpökamerakuvaus Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) Koekaivaminen Sula/lämmin/kuiva alue maassa Pintalämpötilamittari Ulkopuolinen ilmoitus Muu Yhteensä
19 14 Taulukko 8 Mpuk/2Mpuk-johtojen vauriojaotteluja 2011, kpl Asennusmenetelmä Kompensoitu (tasaimet/luonnollinen kompensointi) Kitkakiinnitetty, esilämmitetty Kitkakiinnitetty, ei esilämmitystä (ns. kylmäasennus) Jäykkä asennus kiintopistein Liitosvauriot eristystavan mukaan Konevaahdotus Käsinsekoitus Erityskourut Liitosvauriot liitostyypin mukaan PE-holkki + kapeat Pelti+leveä kutiste kutisteet Hitsausliitos Muu Vaurioituneen liitoksen sijainti Suoralla osuudella kitkapituudella Suoralla osuudella kitkapituuden ulkopuolella Kulmassa T-haarassa Kulman/T-haaran paisuntajärjestelyt Paisuntatyynyt Vapaa liiketila Ei kumpaakaan
20 DN DN DN Yhteensä Taulukko 9 Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset 2011, /vaurio Vauriosyy Johtotyyppi Mpuk 2Mpuk Mpul, 2Mpul Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Taipuisat johtorakenteet Vaurio kaivossa Muut rakenteet Yhteensä Yksittäisissä luokissa luku voi perustua hyvin pieneen vauriomäärään. Yhteensä -rivin luvut ovat tilastollisesti luotettavimpia.
21 16 kpl/km 0,4 0,35 0,3 0,25 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" 0,2 0,15 0,1 0, Kuva 1. Kaukolämpöjohtojen vikaantuvuus m/a Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Yhteensä (vastanneet laitokset) Kuva 2. Vuosittain uusittu kokonaisjohtopituus m/vaurio Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk 2Mpuk Rakenne "Muut" Kuva 3. Vauriota kohti uusittu johtopituus
22 Kuva 4. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen ,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0, kpl/km ikä Mpuk, 2Mpuk - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0, kpl/km ikä Mpul, 2Mpul - 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0, kpl/km ikä Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv - 0,02 0,04 0,06 0,08 0,10 0,12 0,14 0,16 0,18 0, kpl/km ikä Yhteensä 17
23 18 0,35 0,30 Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Rakenne "Muut" 0,25 kpl/km 0,20 0,15 0,10 0,05 0, johdon ikä Kuva 5. Vaurioiden esiintymistiheys johdon käyttöiän suhteen keskimäärin vuosina
24 19 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 13 17% 13 29% 2 18% 12 19% 9 50% 12 8% 7 7% 11 6% 10 8% 11 1% 10 2% 9 35% Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Vaurio kaivossa 12 3% 13 23% 2 3% 4 13% 7 14% 12 3% 13 29% 4 45% 11 3% 8 41% 11 3% 7 6% 6 3% 5 11% Kaikki johdot 12 11% 11 4% 10 4% 13 13% 9 32% 1 2 1% 6% 3 1% 4 9% 8 7% 5 3% 6 3% 7 6% VAURIOSYYT 1 Puutteellinen lämpöliikevara 2 Maan painuminen 3 Virheellinen kaltevuus 4 Epätiivis kaivonkansi 5 Kondenssivesi 6 Epätiivis läpivienti 7 Epätiivis betonivalu 8 Epätiivis betonielementtisauma 9 Epätiivis suojakuoriliitos 10 Puutteellinen liitoseristys 11 Virtausputken hitsausvirhe 12 Ulkopuolinen väkivalta 13 Loput syyt yhteensä Kuva 6. Vauriosyiden prosentuaalinen jakauma 2011
25 20 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0% Kuva 7. 2Mpuk-rakenteen vauriosyiden kehitys 50% 40% epätiivis liitos/ puutteell. liitoseristys maanpainuma/virheellinen kaltevuus ulkop. väkivalta teräsputken hitsi epätiivis betonivalu 30% 20% 10% 0% Kuva 8. Mpul-rakenteen vauriosyiden kehitys Ku 0,7 0,6 0,5 maanpainuma/virheellinen kaltevuus epätiivis betonielementtisauma tai betonivalu ulkop. väkivalta teräsputken hitsi 0,4 0,3 0,2 0, Kuva 9. Kokoelementtikanavien (E) vauriosyiden kehitys
26 21 Mpuk, 2Mpuk Mpul, 2Mpul 8 27% 9 3% 1 6% 2 0% 5 0% 6 0% 4 1% 7 1% 8 7% 9 1% 7 4% 6 0% 5 0% 4 6% 3 55% 3 15% 2 10% 1 65% Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv 7 6 0% 8 0% 8% 9 1% 5 0% 4 7% 3 10% 2 23% 1 51% 8 11% 7 3% 6 0% 5 0% 4 0% Vaurio kaivossa 9 18% 3 9% 2 14% 1 45% Kaikki johdot 7 3% 5 0% 6 0% 8 17% 4 4% 3 32% 9 5% 2 7% 1 33% VAURION HAVAITSEMISTAPA 1 Vettä kaivossa/kellarissa/lj-huoneessa 2 Höyryä tuuletusputkesta 3 Sula/lämmin/kuiva alue maassa 4 Poikkeava lisäveden kulutus 5 Hälytysjärjestelmä (Mpuk, 2Mpuk) 6 Verkon lämpökamerakuvaus 7 Kaukolämpöveden väriaine 8 Ulkopuolinen ilmoitus 9 Muut Kuva 10. Vaurioiden havaitsemistavan prosentuaalinen jakauma
27 / vaurio Ekb, Emv, Epu, Epuk, Wmv Mpul, 2Mpul Mpuk, 2Mpuk Taipuisat johtorakenteet Kaikki johdot HUOM! 2006 ja 2007 ei saatu riittävästi kustannustietoja keskiarvojen esittämiseksi puuttuu monien isojen kaupunkien, mm. Helsingin kustannustiedot Kuva 11. Vaurioiden keskimääräiset korjauskustannukset eri johtotyypeillä
28 johtopituus km vaurioiden määrä kpl/a vaurioiden määrä johtopituus Kuva 12. Vauriokyselyyn vastanneiden jäsenlaitosten yhteenlasketut johtopituudet ja vaurioiden vuosittaiset lukumäärät
29
30
31 Energiateollisuus ry:n kaukolämmön tilastojulkaisut Kaukolämpötilasto District Heating Statistics Kaukolämpöjohtotilasto 1964, Kaukolämpöverkon vauriotilasto Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset Kaukolämmön keskeytystilasto
32
33
34 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)
Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015
Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015 Energiateollisuus ry 2016 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2015 Sisältö Teksti 1 Yleistä
LisätiedotKaukolämpöverkon vauriotilasto 2016
Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2016 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2016 Energiateollisuus ry 2017 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2016 Sisältö Teksti 1 Yleistä
LisätiedotKaukolämpöverkon vauriotilasto 2017
Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2017 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2017 Energiateollisuus ry 2018 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2017 Sisältö Teksti 1 Yleistä
LisätiedotKaukolämpöverkon vauriotilasto 2010
Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010 Energiateollisuus ry 2011 ET-Kaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2010
LisätiedotKaukolämpöverkon vauriotilasto 2008
Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008 Energiateollisuus ry 2009 ET-Kaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2008
LisätiedotKaukolämpöverkon vauriotilasto 2009
Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009 Energiateollisuus ry 2010 ET-Kaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 2009
LisätiedotKaukolämpöverkon vauriotilasto 2005
Kaukolämpöverkon vauriotilasto 005 Energiateollisuus ry 007 ISSN 0785978 ETKaukolämpökansio /8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämpöverkon vauriotilasto 005 Sisältö Teksti Yleistä Johtotyypit ja
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2015
Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Energiateollisuus ry 6 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2014
Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Energiateollisuus ry 5 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2016
Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Energiateollisuus ry 7 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2017
Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Energiateollisuus ry 8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2017
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2017 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2018 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2016
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2016 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2017 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2015 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2016 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2011 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2012 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2014
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2014 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2015 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus
LisätiedotSuomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7
Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...
LisätiedotMaanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2012
Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen rakentamiskustannukset 2012 Kaukolämpö Maanalaisten kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen Energiateollisuus ry 2013 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus
LisätiedotSuomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 0786-4787. Sky-kansio 7/2
Kaukoläpöjohtotilasto 2001 Suoen Kaukoläpö ry 2002 ISSN 0786-4787 Sky-kansio 7/2 Kaukoläpöjohtotilasto 2001 SISÄLTÖ Sivu 1. YHTEENVETO KAUKOLÄMPÖJOHTOJEN KEHITYKSESTÄ...1 1.1 Johtorakenne...2 1.2 Johtojen
LisätiedotJukka Kallunki KAUKOLÄMPÖVERKOSTON SANEERAUS
Jukka Kallunki KAUKOLÄMPÖVERKOSTON SANEERAUS KAUKOLÄMPÖVERKOSTON SANEERAUS Jukka Kallunki Opinnäytetyö Kevät 2018 Talotekniikan tutkinto-ohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun ammattikorkeakoulu
Lisätiedot291 l Kaukolämpö ja PUR-eristetyt putkistot
Wehotherm-kaukolämpöelementit maahanasennettaviin kaukolämpöputkijärjestelmiin Eristetyt Wehoarctic-putket estävät tehokkaasti vesi- ja viemärijohtojen jäätymisen 291 l Kaukolämpö ja PUR-eristetyt putkistot
LisätiedotKaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet Suositus L11/2013
Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet Janne Arko Turku Energia Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet Suosituksessa on esitetty kaukolämpöjohtojen suunnittelua ja rakentamista
LisätiedotKaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut
Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2007 ISSN 07864736 ETKaukolämpökansio 2/8 Energiateollisuus ry 1 (13) Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 1 Tietojen
LisätiedotKaukolämpöverkon perusparannustoiminnan yhtenäistäminen Suositus KK4/2008
Kaukolämpöverkon perusparannustoiminnan yhtenäistäminen Suositus KK4/2008 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon perusparannustoiminnan yhtenäistäminen Energiateollisuus ry 2008 ET-Kaukolämpökansio 3/2 Energiateollisuus
Lisätiedot297 l Kaukolämpö ja PUR-eristetyt putkistot
Wehotherm-kaukolämpöelementit maahanasennettaviin kaukolämpöputkijärjestelmiin Eristetyt Wehoarctic-putket estävät tehokkaasti vesi- ja viemärijohtojen jäätymisen 297 l Kaukolämpö ja PUR-eristetyt putkistot
LisätiedotKaukolämpöjohtojen kaivot. Suositus L3/2015. Kaukolämpö
Kaukolämpöjohtojen kaivot Suositus L3/2015 Kaukolämpö Kaukolämpöjohtojen kaivot Energiateollisuus ry 2015 ET-Kaukolämpökansio 2/2 Energiateollisuus ry Suositus L3/2015 Kaukolämpö Tämä suositus koskee
LisätiedotKAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS
KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen
LisätiedotKaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2014
Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2015 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut
LisätiedotKaukolämpöverkoissa käytettävien tuotteiden ja materiaalien varastokoodit
Kaukolämpöverkoissa käytettävien tuotteiden ja materiaalien varastokoodit Suositus L8/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9307 Viite: Sky-kansio 2/3 Kaukolämpöverkoissa käytettävien tuotteiden ja
LisätiedotKosteudenvalvontajärjestelmät ja -johtimet kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdoissa. Suositus L8/2017. Kaukolämpö
Kosteudenvalvontajärjestelmät ja -johtimet kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdoissa Suositus L8/2017 Kaukolämpö Kosteudenvalvontajärjestelmät ja -johtimet kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohdoissa Energiateollisuus
LisätiedotKaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2008
Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2009 ET-Kaukolämpökansio 2/8 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset
LisätiedotKaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2011
KAUKOLÄMPÖ TIEDOTE L128/2011 1(7) Lämmönjakelu Veli-Pekka Sirola 1.2.2011 Korvaa tiedotteen L122/2010 Päivitetty 18.3.2011 Kaukolämpötoimialan jäsenille, LT-merkin/hyväksymistodistuksen haltijoille ja
LisätiedotKaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu Suositus KK11/2010
Kaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu Suositus KK11/2010 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon sulkulaitteiden käyttötekninen suunnittelu Energiateollisuus ry 2010 ET-Kaukolämpökansio 3/1
LisätiedotKaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut 2016
Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut Energiateollisuus ry 2017 1 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut
LisätiedotKaukolämpöverkon suunnitelmallinen perusparantaminen Suositus L7/2016
Kaukolämpöverkon suunnitelmallinen perusparantaminen Suositus L7/2016 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon suunnitelmallinen perusparantaminen Energiateollisuus ry 2016 Energiateollisuus ry Suositus L7/2016 Kaukolämpö
LisätiedotKaukolämpöverkon kunnossapito. Suositus KK2/2018. Kaukolämpö
Kaukolämpöverkon kunnossapito Suositus KK2/2018 Kaukolämpö Kaukolämpöverkon kunnossapito Energiateollisuus ry 2018 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Suositus KK2/2018 Tässä suosituksessa käsitellään kaukolämpöverkon
LisätiedotKaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2013
KAUKOLÄMPÖ TIEDOTE L136/2013 1(8) Lämmönjakelu Veli-Pekka Sirola 1.2.2013 Korvaa tiedotteen L133/2012 Päivitetty 13.5.2013 Kaukolämpötoimialan jäsenille, LT-merkin/hyväksymistodistuksen haltijoille ja
LisätiedotEristetyt putkistot. Uponor -eristetyt putkistojärjestelmät
1.3.2012 Eristetyt putkistot Uponorin eristetyt putkistojärjestelmät on tarkoitettu kylmän ja lämpimän käyttöveden ja lämmön siirtoon. Putkistot voidaan asentaa suoraan kiepiltä kaivantoon jopa 200 metrin
Lisätiedotb = Liittymismaksun tilaustehoon sidottu vakio-osa b2 = 216 b3 = 130 b4 = 87 b5 = 61
LÄMPÖHINNASTO 1.1.2018 1(5) LIITTYMISMAKSUHINNASTO 1.1.2018 ALKAEN Kaukolämpöön liittäminen on mahdollista lämpöyhtiön kaukolämpöalueilla seuraavin ehdoin: Asiakas maksaa Varkauden Aluelämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon
LisätiedotTAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT
TILASTOTIETOA VESIHUOLTOVERKOSTOISTA JA SANEERAUSTARVE Suomen Vesiyhdistys ry:n seminaari 3.11.21 DI Matti Heikkinen TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Yhdyskuntatekniikan verkostojen tilaa selvitettiin edellisen kerran
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotKaukolämpöjohdon vuodonpaikannusmenetelmät
Kaukolämpöjohdon vuodonpaikannusmenetelmät Raportti KK19/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9366 Viite: Sky-kansio 3/7 Kaukolämpöjohdon vuodonpaikannusmenetelmät SUOMEN KAUKOLÄMPÖ RY RAPORTTI KK19/1998
LisätiedotKaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet. Suositus L11/2013. Kaukolämpö. Päivitetty
Kaukolämpöjohtojen suunnittelu- ja rakentamisohjeet Suositus L11/2013 Päivitetty 30.1.2018 2Mpuk- ja Mpuk-kanavan tyyppipiirustukset uusittu (sivut 45 ja 46) viittaukset standardeihin ja muihin ET:n julkaisuihin
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotKaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2016
KAUKOLÄMPÖ TIEDOTE L142/2016 1(7) Lämmönjakelu Veli-Pekka Sirola 1.2.2016 Korvaa tiedotteen L140/2015 Kaukolämpötoimialan jäsenille, hyväksymistodistuksen haltijoille ja auktorisoiduille kaukolämpöjohtojen
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotS I S Ä I L M A T U T K I M U S
Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 6.6.2011 S I S Ä I L M A T U T K I M U S Simonkallion Koulu Simonkalliontie 1, 01350 Vantaa 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3
LisätiedotELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA
ELENIA OY SÄHKÖVERKOT KAUPUNGIN ALUEELLA 1 Elenia konserni Elenia Oy Elenia Lämpö Oy Elenia Palvelut Oy Elenia Finance Oyj Elenia konsernin muodostavat sähkönjakelupalveluita tarjoava emoyhtiö Elenia Oy
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2015
KESKEYTYSTILASTO 215 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
LisätiedotMaa- ja kalliolämpöputkistot
1.3.2013 in maa- ja kalliolämpöputkistot on tarkoitettu keräämään lämpöä lämpöpumpuille maaperästä, kalliosta tai vesistöstä. Kallioja vesistöasennukseen käytetään yleensä ns. tupla-putkea, jossa on putkiparin
LisätiedotKaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa
Kaukolämpöjohtojen toteutettuja ratkaisuja tunneleissa, silloissa ja vesistöalituksissa Raportti L21/1997 Suomen Kaukolämpö ry 1997 ISSN 1238-9315 Viite: Sky-kansio 2/6 Kaukolämpöjohtojen toteutettuja
LisätiedotKäytössä olevan kaukolämpöjohdon haaroitus porausmenetelmällä
Käytössä olevan kaukolämpöjohdon haaroitus porausmenetelmällä Suositus L6/1998 Suomen Kaukolämpö ry 1998 ISSN 1238-9307 Viite: Sky-kansio 2/3 Käytössä olevan kaukolämpöjohdon haaroitus porausmenetelmällä
LisätiedotEnnen mahdollista uusintakaivua on hankittava ajan tasalla oleva kartta.
KAUKOLÄMPÖ-, KAUKOJÄÄHDYTYS- 1(5) JA KAASUJOHDOT YLEINEN OHJE 3 115-1 Luotu 16.12.2013 Korvaa ohjeen 10.02.2012 Voimassa toistaiseksi 1 Yleistä Sähkölaitoksen sijaintikartoilla on esitettynä maahan asennettuja
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2014 myynnissä yhteensä
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2012
KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon
LisätiedotVALOKUVAT LIITE 1 1(8)
VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia
LisätiedotSuurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 2001
1 Riistantutkimuksen tiedote 182: 1-7. Helsinki 3.9.2 Suurpetojen lukumäärä ja lisääntyminen vuonna 1 Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetoseurannan mukaan maamme karhukanta pysyi
LisätiedotKaukolämpöjohtojen laadunvalvonta, sertifikaatit 2015
KAUKOLÄMPÖ TIEDOTE L140/2015 1(8) Lämmönjakelu Veli-Pekka Sirola 30.1.2015 Korvaa tiedotteen L138/2014 Kaukolämpötoimialan jäsenille, LT-merkin/hyväksymistodistuksen haltijoille ja auktorisoiduille kaukolämpöjohtojen
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2015 myynnissä yhteensä
LisätiedotKMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) Laati: Pilvi Lötjönen Hyväksyi: Mika Huttu 27.4.2016 KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI
KMO_011 Kaivuohje kaivajille 1(5) KAIVUOHJE KAAPELIVAURIOIDEN ESTÄMISEKSI 1 Yleistä Järvi-Suomen Energian (jäljempänä JSE) toimialueella on JSE:n hallinnoimia maahan asennettuja 110 kv maakaapeleita, keskijännite-
LisätiedotKimi Siltala KAUKOLÄMPÖPUTKISTON VUOTOJEN PAIKANTAMINEN LÄMPÖKAMERAKUVAUKSELLA
Kimi Siltala KAUKOLÄMPÖPUTKISTON VUOTOJEN PAIKANTAMINEN LÄMPÖKAMERAKUVAUKSELLA Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2017 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotAsumistukimenojen kasvu taittui vuonna 2017
Tilastokatsaus Lisätietoja: 14.2.218 Heidi Kemppinen, puh. 2 634 17, etunimi.sukunimi@kela.fi Asumistukimenojen kasvu taittui vuonna 217 Kela maksoi asumistukia vuonna 217 yhteensä 2 3 milj. euroa, joka
LisätiedotEläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin
Muistio 1 (10) Eläkepalkkakaton vaikutus eläkettä kartuttaviin ansioihin Eläkekatto mielletään yleensä euromääräiseksi rajaksi, joka rajaa tietyn osan kertyneestä eläkkeestä pois. Eläkepalkkakatto taas
LisätiedotKuvista B1 ja B2 nähdään, että syttymistaajuus asuntoa kohden on korkein erillisissä pientaloissa.
Ignition frequency [1/a*flat] Ignition frequency [1/m 2 a] Ignition frequency [1/a*inhabitant] Liite 9. Tausta-aineistoa liittyen asuinrakennusten riskeihin Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet,
LisätiedotYhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999
Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999 Sisältäen: Espoon ruotsinkielinen väestö vs. Helsingin ruotsinkielinen väestö. Olennaiset erot väestön kehityksessä. Lasten lukumäärän
LisätiedotKESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1
KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2018
KESKEYTYSTILASTO 218 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
LisätiedotKaukolämpö- ja kaukojäähdytysverkon dokumentointi
- ja kaukojäähdytysverkon dokumentointi Energiateollisuus ry 2006 ET-kansio 2/3 Energiateollisuus ry Suositus L9/2006 Tässä suosituksessa on annettu yleiset dokumentointiohjeet kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjärjestelmien
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2017
KESKEYTYSTILASTO 217 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
LisätiedotTilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry.
Tilastot 2011 Pääkaupunkiseudun Partiolaiset ry. 29.6.2012 Jarno Hakulinen Sisällys 1. Piirikohtaiset tilastot... 3 2. Vuosiselosteen palautuminen... 3 3. Tilastoissa käytettyjä termejä... 4 4. Jäsenistö...
LisätiedotCASAFLEX Kaukolämmön runko- ja taloliittymäputki
Kaukolämmön runko- ja taloliittymäputki Taipuisa kaukolämpöputki on taipuisa ja itsekompensoituva, yhdellä tai kahdella ruostumattomasta teräksestä valmistetulla virtausputkella varustettu lämpöeristetty
LisätiedotHelsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008
1 Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto Päiväkävijätutkimus 2007-2008 Yhteenveto kohderyhmänä koko maa pois lukien PKS + ympäristökunnat 2 Helsingissä vieraili edellisen kuukauden aikana,
LisätiedotApteekkien kokonaistaloudellinen tilanne
Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä
LisätiedotRakennustekniikan koulutusohjelma / Rakennustuotanto
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan koulutusohjelma / Rakennustuotanto Teemu Ihalainen KAUKOLÄMPÖURAKAN KÄYNNISTÄMINEN Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Rakennustekniikan
LisätiedotTUULETTUVAN KAUKOLÄMPÖJOHDON VUODONVALVONTAJÄRJESTELMÄ
RAPORTTI 25.2.2008 TUULETTUVAN KAUKOLÄMPÖJOHDON VUODONVALVONTAJÄRJESTELMÄ Fimator Oy Pekka Torri 2 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 3 1 JOHDANTO 4 1.1 Tausta 4 1.2 Tavoitteet 4 2 TUULETTUVA KAUKOLÄMPÖJOHTO 5 2.1 Tuulettuvan
LisätiedotJärjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit
Järjestelmäkuvaus Syöttöputket & Ryhmäjakotukit Edut Järjestelmä voidaan toteuttaa pienemmällä syöttöputkihalkaisijalla. Järjestelmän kokonaispainehäviö laskee. Virtauksen säädöt eri jakotukkien välillä
LisätiedotLeppäkorven koulu VALOKUVAT
1 (7) (V)= Vahha osa (U)= Uudempi osa) Kuva 1. Vanha rakennus sisäpihalle (V). Uudempi rakennus pilkistää taka-alalla vasemmalla. Kuva 4. Tyypillinen liittyvän rakennuksen nurkkahalkeama (V). Kuva 2. Vanha
LisätiedotKaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007
Vesivahingon kosteuskartoitus Tarkastuskohde: Kaivokselan päiväkoti Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa Tilaaja: Krohn Mikko Vantaan Kaupunki PL 6007 Vahinkonumero: Tarkastaja: Hannu Peltola 040-538 7944 Tarkastuspvm:
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotRaportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2017
Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2017 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimuksen energiapalveluiden toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu energiapalveluiden sopimusyritysten raportoimia
LisätiedotKaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu.
Ka6710000 TILASTOLLISEN ANALYYSIN PERUSTEET 2. VÄLIKOE 9.5.2007 / Anssi Tarkiainen Kaavakokoelma, testikaaviot ja jakaumataulukot liitteinä. Ei omia taulukoita! Laskin sallittu. Tehtävä 1. a) Gallupissa
LisätiedotYleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma
Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti
LisätiedotKaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen liitosten tarkastus ja valvonta Suositus L12/2018
Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen liitosten tarkastus ja valvonta Suositus L12/2018 Kaukolämpö Kaukolämpö- ja kaukojäähdytysjohtojen liitosten tarkastus ja valvonta Energiateollisuus ry 2018 Energiateollisuus
LisätiedotVANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)
1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.
LisätiedotWehothermkaukolämpöputkijärjestelmä. Tuoteluettelo
Wehothermkaukolämpöputkijärjestelmä Tuoteluettelo Uponor Infran valmistamat Wehotherm-kaukolämpöelementit täyttävät Energiateollisuus ry:n suositukset. Yksiputkijärjestelmällä (2Mpuk) ja kaksiputkijärjestelmällä
LisätiedotMökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11
Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2016
KESKEYTYSTILASTO 216 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 21 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
Lisätiedot192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä
K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa
LisätiedotOHJE v1.1 Julkinen MAANRAKENNUSTYÖT JA TELEOPERAATTOREIDEN TIETOLIIKENNELAITTEET
OHJE v1.1 Julkinen MAANRAKENNUSTYÖT JA TELEOPERAATTOREIDEN TIETOLIIKENNELAITTEET 2 1. YLEISTÄ Tämä ohje on teleoperaattoreiden (dna, Elisa, Finnet ja Sonera) yhteistyössä laatima ja sen tarkoituksena on
LisätiedotRavustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013
Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013 1. Ravustuslupien myynti Tampereen kaupungin omistamille yksityisvesialueille Pyhäjärvellä ja Näsijärvellä oli vuonna 2012 myynnissä yhteensä
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotSKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi
SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa
LisätiedotLUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA
Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI
LisätiedotYTN:n jäsenen kokovartalokuva 2016
YTN-datan esittely Esityksen sisältö Taustaa Palkkaus Tulospalkkaus Työaika, ylitöiden korvaaminen, matkapäivät ja matka-ajan korvaaminen Työsuhteen varmuus Yt-neuvottelut ja etujen leikkaus TAUSTAA Mikä
LisätiedotKartoittaja: Kai Kekki p Tarkastusraportti
Tarkastusraportti Sivu: 1 (8) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Unajan Koulu Laivolantie 10 26910 Unaja Rauman Kaupunki / Jukka Snicker (Tilaaja) Läsnäolijat Jukka Snicker Toimeksianto Vahingon
LisätiedotJoni Simonen. Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöputkien kustannusten hallinta ja käytön selvitys
Joni Simonen Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöputkien kustannusten hallinta ja käytön selvitys Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Energia- ja ympäristötekniikka Insinöörityö
LisätiedotVäkivallasta ja sen vähentämisestä Porissa
Väkivallasta ja sen vähentämisestä Porissa Alkoholi ja väkivalta seminaari 22.1.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen
LisätiedotKiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen liitokset Suositus L2/2010
Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen liitokset Suositus L2/2010 Kaukolämpö Kiinnivaahdotettujen kaukolämpöjohtojen liitokset Energiateollisuus ry 2010 ET-Kaukolämpökansio 2/1 ENERGIATEOLLISUUS RY SUOSITUS
Lisätiedot