MANSIKAN JA VADELMAN VILJELY KASVIHUONEESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MANSIKAN JA VADELMAN VILJELY KASVIHUONEESSA"

Transkriptio

1 MANSIKAN JA VADELMAN VILJELY KASVIHUONEESSA KIRJALLISUUDEN JA TIEDONANTOJEN POHJALTA Mikko Ruottinen MARJAOSAAMISKESKUS c/o SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄ

2 SISÄLLYS JOHDANTO I MANSIKAN VILJELY KASVIHUONEESSA TUOTANTOMÄÄRÄT JA MARKKINAT Tuotantopinta-alat Tuoremansikan tuonti Tuoremansikan kulutus Kasvihuonemansikan hinta Esimerkkejä hintatasosta sekä markkinoista VILJELYTEKNIIKAN KEHITTYMINEN KESKI- EUROOPASSA Maapohjaviljely Ravinneliuosviljely Astiaviljely Putkiviljely Säkkiviljely ESIMERKKEJÄ VILJELYTEKNIIKOISTA Alankomaat Belgia Islanti Iso-Britannia Norja Ruotsi Suomi Tanska Ahomansikan viljely SADON AJOITTAMINEN Sadon ajoittaminen Suomessa Kukka-aiheiden muodostuminen VILJELYTARVIKKEET Taimet Frigotaimet Odotuspetitaimet Tray-taimet Käytetyt emotaimet

3 5.1.5 Astiataimet Lajike Jaksottaissatoiset lajikkeet Jatkuvasatoiset lajikkeet Kasvualustat Turpeet Kivivilla Perliitti Muut aktiiviset kasvualustat Kasvatusastiat Turvesäkit Ruukut ja laatikot Kivivillalevyt Perliittisäkit Ravinneliuos viljely VILJELYOLOSUHTEET JA -TYÖT Istutus Taimien käsittely Istutus Sumutus Istutustiheys Kukkavarsien ja lehtien tuenta Lämpötila Ilmankosteus Ilmankosteuden säätäminen Kastelu Kastelutarve Kasvualustan kosteuden tarkkailu Kasvualustan kosteuden mittaus Kasteluveden laatu ja puhdistus Lannoitus Mansikan ravinteiden tarve Lannoituksen periaatteet kasvihuoneessa Lannoitusmäärä ja ravinnesuhteet Johtokyky ph-taso Lannoitus kivivillassa viljeltäessä

4 6.6.7 Ravinnetilan tarkkailu ja säätö Emoliuoksen valmistaminen Kasteluputkistojen puhdistus Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiilidioksidin merkitys Hiilidioksidin annostelu Pölytys Mehiläisten käyttö Kimalaisten käyttö Pölytys täristimillä tai puhaltimilla Torjunta-aineiden haitallisuus pölyttäjille Valotus Pimeänkatkaisuvalotus Viljely keinovalon avulla Viljely muovitunnelissa KASVIHUONEMANSIKAN KASVINSUOJELU Mansikalla kasvihuoneessa esiintyvät taudit ja tuholaiset Taudit ja niiden torjunta Harmaahome (Botrytis cinerea) Härmä (Sphaerotheca aphanis) Tyvimätä (Phytophthora cactorum) Virustaudit Tuholaisten ennaltaehkäisy Viljelyhygienia Kasvihuoneen puhdistus Luukkujen verkottaminen Tuhoeläinten tarkkailu Tuhoeläinten biologinen torjunta Torjunta-aineiden haitallisuus torjuntaeliöille Tuholaiset ja niiden torjunta Vihannespunkki (Tetranychus urticae) Mansikkapunkki (Phytonemus pallidus) Kirvat Ansarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) Luteet Ripsiäiset Korvakärsäkkäät (Otiorhynchus)

5 7.4.8 Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi) KASVIHUONERAKENTEET JA -TEKNIIKKA Kasvihuoneen rakenteet Liimapuukaariset kasvihuoneet Teräskaariset tunnelikasvihuoneet Muovitunnelit eli kastit Kasvihuoneen katemuovit Kasvatusastioiden ja kasvualustan tuenta Kasvuston korkeus ja riviväli Riippuvat kasvuston tukirakenteet Kasvuston tuenta alhaalta Lattian päällysteet Kastelutekniikka Veden suodatuslaitteet Paineensäätimet Lannoiteannostelijat Kastelu- ja sumutusputkistot Kasteluautomatiikka Lämmitystekniikka Tuuletustekniikka Hiilidioksidilannoitus-tekniikka Valotustekniikka Kasvinsuojeluaineiden levityslaitteet Mittalaitteet LÄHTEET II VADELMAN VILJELY KASVIHUONEESSA YLEISTÄ VADELMAN SADONAJOITTAMISESTA ESIMERKKEJÄ VILJELMISTÄ KASVATUSRAKENTEET JA -TEKNIIKKA SADONAJOITUS JA SATOMÄÄRÄ VILJELYTARVIKKEET JA TEKNIIKKA Taimet Pistokaslisätyt taimet Frigotaimet Lajikkeet

6 Lajiketyypit Lajikekuvaukset Kasvualusta ja kasvatusastia VILJELYOLOSUHTEET JA -TYÖT Taimitiheys Kastelu ja lannoitus Lämpötila Ilmankosteus Hoitotyöt Versojen leikkuu ja latvonta Pölytys Kasvinsuojelu Kukka-aiheiden virittäminen Talvetus KARHUNVADELMAN VILJELY LÄHTEET LIITTEET 6

7 LUKIJALLE / JOHDANTO Mansikan kasvihuoneviljelyn määrä kasvaa nopeasti. Se vaatii joiltakin osin erilaista osaamista kuin avomaalla viljely. Toisaalta mansikan vaatimukset ja viljelytekniikka poikkeavat kasvihuoneessa perinteisesti viljellyistä kasveista. Tämä kirjallisuusselvityksenä koottu opas antaa viljelijöille mansikan viljelyn sekä kasvihuoneessa viljelyn tietoa. Tämä opas on koottu Marjaosaamiskeskuksen (Suonenjoki) tilaamana ja se muodostaa pohjan opinnäytetyölleni Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikössä. Mansikan pääsatokausi ajoittuu Suomessa heinäkuulle. Tällöin mansikkaa pakastetaan ja säilötään runsaasti kotitalouksissa. Ruoka- ja tapakulttuurin muuttuessa sekä pääsatokauden ulkopuolisen tarjonnan lisääntyessä myös mansikoiden kulutus lisääntyy avomaan sesongin ulkopuolella. Toisaalta viljelijöiden kiinnostusta sadon ajoittamiseen pääsatokauden ulkopuolelle on lisännyt mansikan alhainen hinta ja markkinoiden ruuhkautuminen markkinoilla. Lajikevalinnalla voidaan ohjata sadon kypsymisajankohtaa avomaalla vain vähän. Kylmävarastoitujen istutusvuonna satoa tuottavien taimien tuonnin helpottumisen myötä niiden käyttö on lisääntynyt 1990-luvulla. Niiden avulla sadon ajoittaminen onnistuu avomaallakin keväthallojen ja syksyn kylmien säiden välillä. Kasvihuoneessa voidaan niitä käyttäen kasvattaa mansikkaa tarvittaessa vaikka ympäri vuoden. Kasvihuoneet ja niiden tekniikka antavatkin mahdollisuuden ohjailla kasvuolosuhteita mansikan kasvulle sopiviksi, jolloin kasvatus onnistuu avomaan satokauden ulkopuolella. Keski-Euroopassa, erityisesti Belgiassa ja Hollannissa, mansikkaa viljellään kasvihuoneessa laajoilla aloilla. Siellä viljely on siirtynyt lähes kokonaan avomaan maapohjaviljelystä rajoitetuille kasvualustoille kasvihuoneeseen, muovitunneleihin ja pöytäviljelyyn avomaalla. Lähtökohdat Belgiassa ja Hollannissa ovat kuitenkin erilaiset Suomeen verrattuna. Siellä maa-aineksen mukana leviä- 7

8 vät taudit, ulkoisen laadun vaatimukset, pakastuskulttuurin vähäisyys ja kasvukauden olosuhteet ovat ohjanneet viljelytekniikan kehittymistä. Belgian ja Hollannin panostus mansikan viljelytekniikan tutkimukseen on ollut myös merkittävää. Tätä viljelytekniikkaa ja tutkimustuloksia voidaan suurelta osin soveltaa myös Suomeen. Kuten mansikkaa myös vadelmaa viljellään kasvihuoneessa ainakin Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Vadelman kasvihuoneviljelyn kokemus ja tutkimus on huomattavasti kasvihuonemansikkaa vähäisempää. Tähän oppaaseen on koottu myös tietoa vadelman kasvihuoneviljelystä. Vadelmaa ei tiettävästi viljellä vielä Suomessa lainkaan kasvihuoneessa, mutta se voi olla hyvä lisä vadelman satokauden pidentämiseen ja sadon ajoittamiseen myös Suomen oloissa. Kasvihuoneessa viljeltäessä on ensinnäkin tärkeää tuntea tarkasti kasvin tarpeet. Samoin tulee tietää, kuinka olosuhteita voidaan muuttaa haluttuun suuntaan. Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa mansikan sekä vadelman vaatimista olosuhteista ja olosuhteiden muuttamisesta kasvihuoneessa. Näissä ohjeissa on myös kerrottu viljelytekniikan, kasvihuoneen ja laitteiden valinnasta sekä viljelytoimenpiteistä ja viljelytarvikkeista. Mukana on myös esimerkkejä viljelmiltä, joilla viljellään mansikkaa tai vadelmaa kasvihuoneessa. Vadelmalla voidaan käyttää lähes samoja kasvihuonerakenteita ja periaatteita kasvuolosuhteiden säädössä kuin mansikalla, tämän vuoksi näitä asioita ei ole toistettu vadelman kasvihuoneviljely -osiossa. Viljelijän on tärkeää valita jo aloitusvaiheessa viljelytekniikka, jolla päästään parhaaseen tulokseen. Valinnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon joidenkin viljelytekniikoiden vaatima suurempi ammattitaito. Nämä ohjeet on koottu kirjallisuuden, seminaariesitelmien ja asiantuntijoiden tiedonantojen pohjalta. Viljelytekniikka on kehittynyt viime vuosikymmenenkin aikana runsaasti, joten joihinkin ohjeisiin voi olla jo tällä hetkellä parempia ratkaisuja. 8

9 I MANSIKAN VILJELY KASVIHUONEESSA 9

10 1 TUOTANTOMÄÄRÄT JA MARKKINAT 1.1 Tuotantopinta-alat Euroopassa viljellään mansikkaa eniten lämmitettävissä kasvihuoneessa Belgiassa ja Hollannissa. Vuonna 1999 Belgiassa viljelyalaa oli noin 200 ha ja Hollannissa 110 ha. Ranskassa erityisesti tomaatin viljelijät ovat siirtyneet kasvattamaan mansikkaa kasvihuoneessa. Ranskassa kasvihuonemansikan viljelypinta-ala oli 12 ha vuonna Isossa-Britanniassa viljelyala oli tällöin 36 ha ja Sveitsissä 9 ha. Mikäli lasketaan yhteen sekä lämmitettävät kasvihuoneet että lämmittämättömät muovikasvihuoneet, ovat pintaalat paljon suuremmat. Näin laskettuna oli vuonna 1999 edellä mainituista maista Isossa-Britanniassa eniten viljely pinta-alaa, noin 600 ha. Belgiassa pinta-ala oli 520 ha, Ranskassa 420 ha ja Hollannissa 160 ha. Sveitsissä pinta-alaa oli huomattavasti vähemmän eli 76 ha ja Irlannissa se oli 70 ha. (Lieten 2001; Blikman 2002.) Saksassa mansikkaa viljellään lähes ainoastaan avomaalla (Blikman 2002). Vuonna 1998 Suomessa mansikkaa kasvatettiin kasvihuoneessa lämmittämättömät muovitunnelit mukaan lukien noin 8,4 ha alalla (Salonen 1999). Vuonna 2002 oli Suomessa lämmitettäviä kasvihuoneita mansikan tuotannossa noin 1,5 2 ha. (Sakomaa 2002.) 1.2 Tuoremansikan tuonti Vuoden 1999 tullitilastojen mukaan Suomeen tuotiin mansikkaa tuoreena 954 t. Pääosa mansikoista tuotiin Belgiasta ja Norjasta. Tuoremansikan tuontia oli näiden lisäksi Alankomaista, Ruotsista, Espanjasta ja Saksasta. Suomeen tuodun tuoremansikan keskihinta oli tällöin 2,79 /kg (alv 0 %). Vuonna 2000 tuotiin Suomeen tuoremansikkaa noin 562 t, keskihinta oli tällöin 2,81 /kg (alv 0 %). Vuonna 2000 mansikkaa tuotiin Suomeen pääasiassa Belgiasta, Alankomaista ja Espanjasta. Tuontimäärien vaihtelu riippuu paljon pääsatokauden alkamisesta Suomessa. Mikäli avomaan satokausi viivästyy, mansikkaa ehditään tuomaan enemmän. Tuontimäärien tilastoinnissa on eroja, hedelmän- ja 10

11 marjanviljelijäliitto arvioi määrien olevan jonkin verran suurempia. (Kaunisto 2001.) 1.3 Tuoremansikan kulutus Suomessa kulutettiin vuonna 1999 mansikkaa tuoreena noin 3,70 kg henkilöä kohden. Tästä noin 0,80 kg oli omatarveviljelyä ja loput kotimaista ammattituotantoa sekä tuontimansikkaa. Vuonna 1997 vuosittainen kulutus oli melko samansuuruinen, 3,57 kg henkilöä kohden. Tällöin omatarveviljelyn osuudeksi arvioitiin 1,33 kg henkilöä kohden. Lisäksi vuonna 1997 käytettiin tuoretta tuontimansikkaa 0,23 kg henkilöä kohden. (Kaunisto 2001.) Blikmanin (2002) mukaan mansikkaa kulutettiin vuonna 1999 Belgiassa 2,60 kg ja Saksassa 3,70 kg henkilöä kohden. Hollannissa kulutus on laskettu 2 3 henkilön perhettä kohden, vuonna 1999 se oli 2,12 kg/perhe. Saksalaisten mansikan kulutuksessa oli vuodesta 1999 vuoteen 2000 laskua lähes 25 %. Luvut ovat kuitenkin suunta antavia, koska aivan kaikkea ei tilastoida tarkasti. 1.4 Kasvihuonemansikan hinta Tikkasen (2002) mukaan pääsatokauden ulkopuolella tuotetun suomalaisen mansikan sopiva hintataso on lähellä ensimmäisten avomaalta saatavien mansikoiden hintatasoa. Tällöin mansikan viljelijähinta on ollut noin 2 /rasia. Hinta kasvaa portaittain mansikan kulkiessa tuottajalta tukkuliikkeeseen ja vähittäiskauppaan. Viljelijähinnan ollessa 2 /rasia (alv. 0 %) ja tukkuportaan lisätessä siihen 10 % muodostuu vähittäiskaupalle ostohinnaksi 2,2 /rasia (alv. 0 %). Vähittäiskaupan lisätessä hintaan 30 % sekä arvonlisäveron 17 % tulee tällaisessa ketjussa vähittäismyyntihinnaksi 3,35 /rasia (sis. alv. 17 %). (Tikkanen 2002.) Puutarha & kauppa -lehden, kukkien ja kasvisten hintapalstan (2001) mukaan 250 g kokoisen mansikkarasian viljelijähinta oli ,01 (alv. 0 %). Viljelijähinta pysyi saakka samana hinta oli pudonnut 1,58 /kg:oon (alv. 0 %), 11

12 jossa se pysytteli elokuuhun saakka ja päivinä 250 g kokoisen rasian hinta oli 1,58 (alv. 0 %). 1.5 Esimerkkejä hintatasosta sekä markkinoista Suomessa Pohjois-Satakunta Säätiöllä oli vuosina 1997 ja 1998 hanke, jossa kokeiltiin mansikan viljelyä keinovalon avulla sekä tehtiin koemarkkinointia. Koemarkkinoinnilla selvitettiin kasvihuoneessa tuotetun mansikan menekkiä ja hintatasoa, eri vuodenaikoina. Sato ajoitettiin toukokuun alusta kesäkuulle ja syksyllä marraskuun puolestavälistä tammikuulle. Pakkauksena käytettiin kirkasta 200 g ja 250 g kokoista muovirasiaa, jossa oli kansi. Marjoja toimitettiin tukkuliikkeille, elintarvikeliikkeisiin ja torikauppaan. Tiedotusvälineiden kiinnostus asiaa kohtaan lisäsi tunnettuutta markkinoilla, joten markkinointia ei tehty paljon. Mansikoiden hinta oli ensimmäisenä keväänä 51,28 mk/kg (8,62 /kg) (alv. 0 %), toimitettaessa elintarvikeliikkeisin. Toisena keväänä ja marras- sekä joulukuussa hinta oli 64,10 85,47 mk/kg (10,06 14,38 /kg) (alv. 0 %). Koemarkkinoinnin tulokset osoittavat että markkinoilla on kysyntää kotimaiselle mansikalle ympäri vuoden. Käytetty rasiamalli ja -koko miellyttivät asiakkaita ja hintakin vaikutti olevan kohdallaan. Laskelmat osoittivat että vuotuisen satomäärän on oltava 12 kg/m 2, jotta ympärivuotinen viljely olisi kannattavaa tällä hintatasolla. (Salonen 1997; Sjöqvist 1998.) Sinnelän puutarhalla on viljelty mansikkaa kasvihuoneessa muutaman vuoden ajan. Vuonna 1999 kertoi Pirjo Sinnelä kilpailijoita olevan vähän ja markkinoiden olevan herkkiä tuotannon lisääntymiselle. Kärköläläisen Pertti Pekkalan mukaan keski-kesän sesongin ulkopuolella on marjojen myynti ollut helppoa. Syksyn lämpimillä säillä on suuri menekkiä edesauttava vaikutus mansikalla. Hän kertoo kevään olevan kuitenkin paljon helpompi ajankohta myydä kotimaista mansikkaa. Silloin hinta on syksyä korkeampi. (Salonen 1999.) Sinnelän (1999) mukaan 250 g painoisen 12

13 rasian viljelijähinta on ollut keväisin 14,00 mk (2,35 /kg) (alv. 0 %) ja syksyisin 9,00 11,00 mk (1,51 1,85 /kg) (alv. 0 %). Norjassa Norjassa kasvihuonemansikkaa kasvatetaan ympäri vuoden. Siellä pidetään satotavoitteena kg/m 2 vuodessa. Vuonna 1994 keinovalon avulla viljeltäessä ajoitettiin sato jouluksi. Tällöin mansikan viljelijähinta oli 100 NOK/kg (12,87 /kg). (Röppänen 1994.) Ole Anders Holmsenin viljelmällä tuotetaan mansikkaa muovitunnelissa pääsatokaudella ja hieman sen ulkopuolella. Mansikat pakataan kannellisiin 250 g rasioihin, näin pakattujen mansikoiden viljelijähinta oli vuonna 2001 noin 48 NOK/kg (6,19 /kg). (Haslestad 2001b.) Isossa-Britanniassa Brittiläinen tavarataloketju Mark & Spencer myy mansikkaa rasioissa toukokuun alusta lokakuun loppuun. Viisi viljelijää viljelee mansikat sopimustuotantona tavarataloketjulle, viljelysuunnitelmat tehdään kaupan ja muiden viljelijöiden kanssa yhteistyössä. Tarkka aikataulu tuotannosta, sen määristä ja hinnan määräytymisperusteet kuuluvat sopimukseen. Ostaja myös määrää viljeltävän lajikkeen, joka on 'Elsanta'. Hinta pysyy samana koko vuoden, mutta rasian koko vaihtelee 200 g ja 500 g välillä. 1.-luokan mansikkarasian hinta oli vuonna 1994 vähittäiskaupassa 2 (3,22 ), josta viljelijä sai 1,2 (1,93 ). Samaan aikaan 2.-luokan mansikasta viljelijä sai 0,8 (1,29 ). (Uimonen 1995.) Vuonna 2001 mansikan viljelijähinta oli Britanniassa kesäsesongin aikana, eli kesäkuun puolestavälistä elokuun puoliväliin noin 2,2 /l (3,54 /l). Myöhemmin lokakuussa hinta nousi 5 :aan litralta (8,05 /l) myytäessä sato Sainsbury ja ASDA-kauppaketjuille, pääosin 300 g kokoisissa rasioissa. (Engstedt 2002.) 13

14 Hollannissa ja Belgiassa Blikmanin (2002) mukaan Hollannissa mansikan hinta on pysyn useita vuosia melko samana. Myöskään vuodenaikojen välillä ei ole juurikaan vaihtelua hinnassa. Vuonna 1998 hinta oli euroiksi muunnettuna 2,86, vuonna 1999 se oli 3,00 ja vuonna 2000 hinta oli 2,78. Arvonlisävero lisätään joskus hintaan tai se voi myös kuulua siihen. Mansikoilla käytetään Hollannissa 6 %:n arvonlisäverokantaa. Myös Saksassa ja Belgiassa mansikan hinnat ovat pysyneet viime vuosina vakaina. Belgiassa hinta on ollut noin 2,20 /kg ja Saksassa noin 4,62 /kg. Hollannissa mansikkamarkkinoista 45 % hallitsee The Greeneryhuutokauppa. Mansikat pakataan vielä nykyään avoimiin rasioihin, mutta yhä enemmän pakkauksessa siirrytään suljettuihin rasioihin. Mansikka pakataan Hollannissa pääasiassa 1. ja 2.- laatuluokkaan, jotka jakautuvat useaan alaluokkaan. Myös ekstraluokkaa käytetään toisinaan. Pakkauksissa pyritään ilmoittamaan mahdollisimman paljon asioita ja jäljitettävyys kuluttajalta tuottajalle tulee säilyä. Mansikoille annetaan laatuluokasta riippuen säilyvyystakuu, joka on 1.-luokan mansikalla 8 24 h, riippuen alaluokista. Ketju poiminnasta myyntitiskiin pyritään pitämään alle 3 vuorokaudessa, mikä asettaa suuria vaatimuksia mansikan kestävyydelle. Rasiaan pakatun 1.-luokan mansikan viljelijähinta oli vuonna ,81 /kg. (Roosmalen 2001.) 14

15 2 VILJELYTEKNIIKAN KEHITTYMINEN KESKI- EUROOPASSA 2.1 Maapohjaviljely Viljely katteiden alla alkoi Keski-Euroopassa 1930-luvulla, maapohjaisissa lavoissa. Taimet istutettiin elokuussa ja peitettiin joulukuussa oljilla. Tammikuussa penkkien päälle asetettiin lavat, joissa oli lasinen luukku luvulla aloitettiin siirrettävien kasvihuoneiden käyttö ja saman vuosikymmenen lopulla myös kiinteiden kasvihuoneiden käyttö yleistyi luvulla taimitiheytenä käytettiin 9 10 tainta/m 2 ja lajikkeena oli 'Deutsch Evern', tällöin tehtiin myös ensimmäiset taimien yönkatkaisuvalotus- ja kylmävarastointikokeet. Sato ajoitettiin tällöin maaliskuulta toukokuulle, kasvualustaa lämmitettiin vesiputkilla joiden lämpötila oli C luvulla yleistyi Glasa-lajikkeen käyttö, muita uusia lajikkeita olivat 'Red Gauntlet', 'Gorella', 'Senga Gigana' ja 'Primella'. Tällöin alkoi myös yönkatkaisuvalotuksen käyttö, menetelmällä joka on nykyäänkin käytössä luvun alussa yleistyi odotuspetitaimien ja frigotaimien käyttö. Kasvihuoneiden lämmitys tapahtui joko muovisilla tai rautaisilla lämminvesiputkilla tai kaasua polttamalla. Kaasusta saatiin myös ilmaan hiilidioksidia. Muoviset lämminvesiputket asetettiin maata vasten ja rautaiset asetettiin roikkumaan 40 cm korkeudelle kasvustosta luvulla alettiin käyttää yleisesti lyhytpäiväkäsittelyitä kukintainduktion aikaansaamiseksi kesällä. Satotaso oli kevätviljelyssä Senga Gigana ja Gorella-lajikkeilla 3,5 4 kg/m 2 ja Primella-lajikkeella 2,5 3 kg/m 2. (Lieten 1993b.) 2.2 Ravinneliuosviljely 1960-luvulla tehtiin viljelykokeiluja mansikalla kivivillakuutioiden ja ravinneliuosviljelyn yhteissovelluksilla. Taimet istutettiin kivivillakuutioihin, jotka asetettiin pystysuuntaisten muoviputkien sivuilla oleviin reikiin. Taimitiheys oli 30 tainta/m 2, josta saatiin kaksi 4 5 kg/m 2 kokoista satoa vuodessa. Sadon laatu oli kuitenkin heikko luvulla yleistyi tekniikka, jossa avojuuriset tai- 15

16 met asetettiin kouruun. Kourussa kierrätettiin noin 20 C lämpöistä vettä, johon liuotettiin lannoitteita. Kouruja asennettiin päällekkäin useaan kerrokseen, seurauksena oli kuitenkin marjojen epätasainen kehitys sekä kehityksen hidastuminen alemmissa kerroksissa. Lopulta päädyttiin menetelmään, jossa kourut olivat tiheästi yhdessä kerroksessa. Poiminta- ja hoitotöiden ajaksi joka toinen kouru voitiin nostaa ylemmäksi. Taimitiheytenä käytettiin 13,5 15 tainta/m 2 ja satotaso oli Primella-lajikkeella 3,5 4,5 kg/m 2. Ravinneliuosviljely väheni 1980-luvun alussa jolloin taimien ja ravinneliuoksen mukana leviävät juuristotaudit yleistyivät. Näiltä voitiin kuitenkin osittain suojautua torjunta-aineilla. (Lieten 1993b.) 2.3 Astiaviljely Ranskassa ja Belgiassa viljeltiin mansikkaa 1920-luvulla 2 m leveissä ja 4 6 m pitkissä lavoissa, jotka peitettiin lasilla. Kasvatusastiana käytettiin 16 cm halkaisijaltaan olevia ruukkuja, joihin kuhunkin istutettiin elokuussa yksi taimi. Lavoja lämmitettiin lämminvesiputkilla. Hollannissa viljeltiin 1930-luvulla 40 cm x 60 cm x 15 cm kokoisissa puisissa laatikoissa, joihin istutettiin kuusi tainta. Istutus tehtiin elokuussa ja laatikot siirrettiin kasvihuoneeseen, pöydille tai lämmitysputkien päälle joulukuussa. Italiassa käytettiin 1960-luvulla valkoisia, 14 cm korkeita ja 20 cm leveitä muovilaatikoita. Laatikot aseteltiin 2,2 m korkeisiin hyllyköihin, 15 laatikkoa yhteen hyllykköön. Laatikot täytettiin turpeella ja niihin istutettiin kuhunkin 2 tainta, näin saatiin taimitiheydeksi 50 kpl/m 2. Kastelu annettiin ylimpiin laatikoihin, joista vesi valui alempiin kerroksiin luvulla Belgiassa ja Hollannissa aloitettiin viljely 22 cm korkeissa, 20 cm halkaisijaltaan ja tilavuudeltaan 5 l olevissa ruukuissa. Ruukkuihin istutettiin 4 tai 6 tainta, jolloin taimitiheydeksi saatiin 8 tai 12 kpl/m 2. Ruukut asetettiin kasvihuoneen rakenteista riippuviin kouruihin tai putkiin, 1,3 1,8 m korkeuteen. (Lieten 1993b.) 16

17 2.4 Putkiviljely Putkitekniikasta on ollut aiemmin monenlaisia variaatioita, kuten pystysuoraan sijoitetut, 160 cm korkeat putket. Putket sijoitettiin riveihin 60 cm välein, taimet kasvoivat putkista sivuille päin. Taimitiheys oli tainta/m 2 eli tainta yhdessä putkessa. Ongelmaksi tässä tekniikassa tuli sadon epätasainen kypsyminen, alimmaisten taimien jäädessä toisten varjoon. Tekniikkaa kehitettiin myöhemmin muuttamalla pystysuuntaiset putket 45 asteen kulmaan, kaksi putkea vastakkain. A-muotoisia kasvatustelineitä pystytettiin riveihin 60 cm välein, jolloin taimia saatiin kpl/m 2. A-telineissä taimet saivat valoa, mutta poiminta oli vaikeaa ja satotasot eivät tyydyttäneet. Myös juuristotautien leviäminen muodostui ongelmaksi luvun puolessavälissä siirryttiin vaakatasossa oleviin putkiin, joita oli aluksi viisi päällekkäin. Putkien väli pystysuunnassa oli 30 cm ja riviväli 150 cm. Taimivälinä oli 15 cm, joten neliömetrille saatiin 30 tainta. Poiminnan vaikeus siirsi tämänkin tekniikan pois käytöstä. (Lieten 1998.) 2.5 Säkkiviljely Ensimmäiset säkkiviljelykokeet tehtiin 1970-luvulla Italiassa ja Iso-Britanniassa, pystysuunnassa riippuvilla säkeillä. Kasvualustana käytettiin perliittiä, vermikuliittia tai turvetta. Säkkiviljely ei kuitenkaan yleistynyt 1970-luvulla, sillä sadot jäivät melko pieniksi. Tähän oli syynä pääasiassa kasvuston heikko ravinteiden saanti luvulla menetelmä otettiin käyttöön Hollannissa, tällöin säkit asetettiin vaakatasoon ja kasvualustana käytettiin turvetta. Se yleistyi erittäin nopeasti hyvien viljelykokemusten vuoksi. Nykyään säkkiviljelyssä käytetään vaakatasoon asetettavia tilavuudeltaan 8 12 l turvepusseja, joihin on sekoitettu 20 % perliittiä tai styroxrouhetta. Säkit asetetaan joko vaijereista tai rautaputkista rakennettujen tukirakenteiden päälle tai kasvihuoneen rakenteista riippuviin kouruihin. Odotuspetitaimia istutetaan 8 12 kpl/m 2 ja frigotaimia kpl/m 2. (Lieten 1993b.) 17

18 3 ESIMERKKEJÄ VILJELYTEKNIIKOISTA 3.1 Alankomaat W. Vermeulen viljelmä Mäenpää (1999) kertoo Dreumelissa mansikkaa viljelevän W. Vermeulen viljelmästä, joka on melko tyypillinen hollantilaisviljelmä. Elokuun alussa istutetuista taimista aletaan korjata satoa lokakuussa, satokausi jatkuu aina tammikuulle asti. Tästä alkaa noin kuukauden mittainen kylmäkausi, jolloin kasvihuoneen lämpötila lasketaan 0 C:seen. Helmikuun alusta lämpötilaa lähdetään nostamaan aina maaliskuun lopun 16 C:seen. Kevätsato alkaa huhtikuussa ja kestää kesäkuulle jolloin kasvusto raivataan pois. (Liite 1.) Tammikuun lepovaiheen aikana kasvustosta poistetaan lehdet. Viljelyrakenteet ovat 1,8 metrin korkeudessa, kasvatusastiana ovat 50 cm x 50 cm kokoiset turvesäkit tai kuuden litran ruukut. Astiat ja säkit ovat kouruissa. Kouruihin kiinnitetään valkoinen, 13 cm leveä ja UV-suojattu muoviverkko tukemaan kukkavarsia. Suurikokoisia pottitaimia istutetaan noin 11 kpl/m 2 tiheyteen eli kaksi tainta säkkiä ja kuusi tainta ruukkua kohden. Päälajikkeena on 'Elsanta'. Kasvualustan peruslannoitus on hyvin laimea, viljelyn aikana puristenesteen johtokyky pidetään 1,3 1,7 ms/cm ja ph 5,8. Kastelu ja myös lannoitus hoidetaan tippukasteluna. Kasvuvaiheessa lannoituksessa annetaan runsaasti kalsiumia kun taas satovaiheessa lisätään kalsiumpitoisuutta. Lannoitteita annetaan jokaisen 12 kertaa päivässä tehtävän kastelun yhteydessä. Helmi- ja maaliskuulla annetaan lisävaloa 75 W/m 2, aikana. Valoisuutta lisäämään käytetään lattialla valkoista muovia. Tavoitteena on saada taimiin kehittymään syksyllä 25 ja keväällä 50 kukkaa. Mikäli nämä kukat saadaan kehittymään odotetusti päästään syksyllä noin 5 kilon ja keväällä kilon satoon neliömetriltä. 18

19 Joop ja Stien Speksdraten viljelmä Winter (1993b) kirjoittaa Joop ja Stien Speksdratesta, jotka viljelevät Ensissä mansikkaa ja vadelmaa kasvihuoneessa. Vuosittain kasvatetaan mansikasta kaksi tai kolme satoa samoista taimista. Viljely aloitetaan istuttamalla taimet heinäkuun lopulla, ensimmäinen sato korjataan syyskuun lopun ja joulun välillä. Taimet saavat lyhytpäiväkäsittelyn luonnostaan jo syksyllä, tammi helmikuussa ne saavat kylmäkauden 5 8 C lämpötilassa. Keväällä viljely aloitetaan helmikuussa, jolloin sadonkorjuuaika on huhtikuun puolestavälistä toukokuulle. (Liite 1.) Syksyllä satoa saadaan 2 3 kg/m 2 mutta keväällä sato on yli kaksinkertainen 5 7 kg/m 2. Mikäli keväällä kasvustolle annetaan lyhytpäiväkäsittelyä voidaan kesä- heinäkuussa saada vielä pieni sato. Speksdrate käyttää lajikkeena pääasiassa 'Elsantaa' ja lisäksi päiväneutraalia 'Muiria'. Ajatuksissa on ollut myös Primella-lajikkeen istuttaminen keväällä, mutta se tietäisi yhtä istutuskertaa lisää. Taimitiheys on 16 kpl/m 2, istutukset tehdään A+-taimilla. Pölytykseen käytetään mehiläisiä. Harmaahome ei ole tarhalla ongelma siihen on selityksenä säkkien alla olevat lämpöputket, joiden lämmittämä ilma nousee kasvuston läpi ylöspäin. Härmää torjutaan rikittämällä ja tuholaisista vain vihannespunkin torjuntaan on käytetty torjunta-ainetta. 3.2 Belgia Belgiassa mansikalla on erittäin suuri merkitys puutarhatuotannossa. Mansikasta noin 20 % viljellään kasvihuoneissa pääosin työvoimasyistä. Edes laitonta työvoimaa ei saada tarpeeksi mansikkapelloille. Tyypillinen belgialainen mansikkaviljelmä on perheviljelmä, jolla on yhteensä 2 5 ha mansikkaa kasvihuoneissa, muovitunneleissa ja avomaalla sekä odotuspetitaimien tuotantoa omaan käyttöön. Yhden viljelmän kasvihuoneiden ja muovitunneleiden yhteenlaskettu pinta-ala on yleisesti m 2. Belgiassa tuotetusta mansikasta kaksi kolmasosaa menee vientiin. Mansikat pakataan sekä alku- että loppuvuodesta 200 g ja 250 g tilavuudeltaan oleviin rasioihin, touko lokakuussa pakkauksena 19

20 käytetään tilavuudeltaan 500 g rasiaa. Tuotanto onkin lähes ympärivuotista, tammi- ja helmikuussa on kilpailu espanjalaista mansikkaa vastaan kannattamatonta, tällöin ei Belgiassa tuoteta mansikkaa. (Uimonen 1996.) Philip Lietenin esimerkki Belgiassa mansikkaa tuotetaan lämmitetyissä kasvihuoneissa sekä muovikasvihuoneissa ja lämmittämättömissä muovihuoneissa. Käytössä on useita eri kasvatus aikatauluja (Liite 1.) ja sadon ajoitustapoja. Lämmitettävissä kasvihuoneissa kasvatetaan kahdesta kolmeen satoa vuodessa. Ensimmäisessä tavassa kylmävarastoidut taimet istutetaan joulukuussa, lajikkeina käytetään 'Primellaa' ja 'Karolaa'. Satoa aletaan poimimaan maaliskuun puolessa välissä ja poiminta loppuu toukokuun alussa. Primellalajikkeesta saadaan satoa 2,5 3,0 kg/m 2. Toiset taimet istutetaan toukokuun lopulla, silloin lajikkeena käytetään 'Elsantaa'. Taimityyppeinä käytetään odotuspetitaimia tai tuoreita avojuurisia taimia. Toinen sato on kooltaan 2,3 3,0 kg/m 2, sitä poimitaan heinäkuun puolestavälistä elokuun puoleenväliin. Kolmannet taimet istutetaan elokuun lopulla, niistä sato kypsyy lokakuun lopulta joulukuun lopulle. Myös viimeinen sato on 2,5 3,0 kg/m 2. Toisessa tavassa pienet odotuspetitaimet tai A+-taimet istutetaan tammikuussa. Nämä Elsanta-lajikkeen taimet tuottavat satoa 4,5 5,5 kg/m 2 huhtikuun alun ja toukokuun puolivälin välillä. Toinen ja kolmas satokausi ajoittuu ja on tekniikaltaan kuten ensimmäisessä tavassa. Kolmannessa tavassa tuotetaan Elsanta-lajikkeella kaksi tai kolme satoa vuodessa. Kylmävarastoidut pienet odotuspetitaimet tai A+-taimet istutetaan 15. ja 25. elokuuta välisenä aikana. Ensimmäistä satoa poimitaan lokakuun puolestavälistä ja joulukuun loppuun. Taimet talvetetaan kasvihuoneessa, jonka lämpötilaa aletaan nostaa helmikuussa. Tammi helmikuussa taimille annetaan yönkatkaisuvalotusta 10 W/m 2, jotta kukkavarret pitenisivät, marjakoko kasvaisi ja sato aikaistuisi. Sato kypsyy huhtikuun alusta toukokuun loppuun, sitä saadaan 5,0 6,5 kg/m 2. Mikäli halutaan kasvattaa kolmas sato, istutetaan taimet kesäkuun 20

21 alussa ja satoa poimitaan heinä- ja elokuun vaihteessa. (Säll 1996; Tanska 1994.) Lämmitettävissä ja lämmittämättömissä muovikasvihuoneissa on myös kaksi eri tapaa toimia. Ensimmäisessä tavassa kylmävarastoidut odotuspetitaimet tai tuoreet avojuuriset taimet istutetaan tammikuussa. Istutustiheys on odotuspetitaimilla 8,0 kpl/m 2 tai avojuurisilla taimilla 12,0 kpl/m 2. Toukokuun alun ja kesäkuun lopun välillä kypsyvä sato on 5,5 6,5 kg/m 2. Toiset taimet istutetaan heinäkuun puolivälissä tai lopulla ja satoaika on lämmitetyissä muovihuoneissa syyskuulta lokakuun puoleenväliin, lämmittämättömissä se on lokakuun alusta marraskuun loppuun. Satotaso on 2,0 3,0 kg/m 2. Toisessa tavassa taimet istutetaan ainoastaan kesäkuussa ja talvetetaan muovihuoneessa. Keväällä satoa päästään keräämään touko- kesäkuussa. Lämpötila ei saa laskea talven aikana alle -5 C, joka voi olla ongelma mikäli lämmitystä ei ole. Helmikuussa annetaan yönkatkaisuvalotusta, mikä jouduttaa kasvuunlähtöä. 'Elsanta' on eniten viljelty lajike, sitä viljellään noin 95 % kaikista lajikkeista. Noin 90 %:lla kasvihuonemansikka viljelmistä käytetään kasvualustana turvesäkkejä, joiden koko on 8 12 l. Ne sisältävät % vaaleaa ja % tummaa turvetta sekä 20 % styroxrouhetta tai perliittiä jotka lisäävät ilmavuutta ja huokoisuutta. Säkkien pohjaan tehdään reikää, joista liika vesi pääsee poistumaan. (Säll 1996; Tanska 1994.) Säkkeihin asennetaan tippukastelu, jonka mukana annetaan kastelu ja lannoitus. Kasvualustan johtokyky pidetään 0,8 1,2 ms/cm:ssa, kukinnan ja sadonkorjuun välillä johtokyky nostetaan 1,4 ms/cm:iin. Koko ajan tarkkaillaan ettei johtokyky ylitä 1,8 ms/cm. Lämpötila ja valoisuus vaikuttavat siihen kuinka korkeana johtokyky voidaan pitää, lannoitusmäärä mukautetaan niihin ja kastelun määrään. Kasvualustan ph pidetään 5,2:ssa. Kasvatuslämpötilat vaihtelevat 8 C ja 18 C välillä, riippuen kasvuston kehitysvaiheesta. Erityisesti aikaisessa viljelyssä lämpötila pidetään juurrutusaikana 8 10 C, kahden tai kolmen viikon ajan. Kukinnan alkaessa päivälämpötila nostetaan C:seen yölämpötilan ollessa C. Kukinnan jälkeen lämpötilaa noste- 21

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...

Lisätiedot

Mansikan tunneliviljely eloperäisillä kasvualustoilla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla

Mansikan tunneliviljely eloperäisillä kasvualustoilla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla kasvikuitu-, turve-kookoskuitu- ja turvekasvualustalla Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, syksy/2014 Oili Niittylä Paikka TIIVISTELMÄ Lepaa Puutarhatalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.

Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina. Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3. Mehiläiset ja muut pölyttäjät maatalouden muutosten mittareina Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry Seinäjoki 26.3.2015 Mehiläiset ja maatalous Mehiläiset tuottavat hunajaa, vahaa, propolista,

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle? Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa,

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle Syngentan kasvinsuojeluopas Mansikalle Mansikan merkittävimmät kasvintuhoojat Harmaahome Harmaahome voi heikentää merkittävästi mansikkasadon määrää ja laatua. Harmaahome iskee kasvustoon kukinnan aikana

Lisätiedot

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE

PIKKUPETUNIA (japaninkello) AMPPELIPETUNIA (Surfinia) AMPPELILOBELIA LUMIHIUTALE AMPPELIPETUNIA (Surfinia) Suosittu amppelikukka, joka kukkii ahkerasti koko kesän. Sopii puolivarjoon tai aurinkoon. Kastele ja lannoita säännöllisesti. Käytetään myös parvekelaatikoissa ja maanpeittokasvina.

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

MANSIKAN KASVIHUONEVILJELY

MANSIKAN KASVIHUONEVILJELY OPINTOMATKARAPORTTI Marjanviljelijöiden opintomatka Hollantiin 18. 21.2.2007 MANSIKAN KASVIHUONEVILJELY Marjaosaamiskeskus Sisä-Savon seutuyhtymä Maanantai 19.2. 2007 / Helena Kauppinen Goosens Flevoplant

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

KASVIKOHTAISIA OHJEITA

KASVIKOHTAISIA OHJEITA Käyttäessäsi torjunta-aineita, tarkista niiden yhdensopivuus hyötyeliöiden kanssa KASVIKOHTAISIA OHJEITA MANSIKKA IPM strategia mansikalla Jarvenkyla Oy www.jarvenkyla.fi puh 0505 717 333 Sivu 1 Miksi

Lisätiedot

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta?

Suomi elää metsästä. Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomi elää metsästä Elääkö Suomi metsäluonnosta? Suomalaisille luonnonvarat ja yhteys luontoon on sanottu olevan hyvinvointimme perusta. Maailman talous on kriisissä ja myös luonnon tasapaino on enemmän

Lisätiedot

Kasvualustat ammattiviljelyyn

Kasvualustat ammattiviljelyyn Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Mansikan tuhoeläinten torjunta

Mansikan tuhoeläinten torjunta Mansikan tuhoeläinten torjunta Tuomo Tuovinen Suonenjoki 29.12.2010 MTT Kasvintuotannon tutkimus www.mtt.fi Mansikan tuholaisten torjunta Tuholaisten tarkkailu: torjuntatoimien peruste Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

OPINTOMATKA SKOTLANTIIN 3-7.4.2006

OPINTOMATKA SKOTLANTIIN 3-7.4.2006 OPINTOMATKA SKOTLANTIIN 3-7.4.2006 Marjaosaamiskeskuksen järjestämällä opintomatkalla tutustuttiin Skotlannin tunneliviljelyyn. Mukana matkalla oli 34 marjanviljelijää sekä Savon Ammatti- ja aikuisopiston

Lisätiedot

23330 Pensaat ja köynnökset

23330 Pensaat ja köynnökset InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston

Lisätiedot

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007. Laatinut Markku Levy

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007. Laatinut Markku Levy Opintomatkaraportti Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007 Laatinut Markku Levy Tutkimus ja neuvonta Norjassa BioForsk: Kisen tutkimusasema Johtaja Arnfinn Nes arnfinn.nes@bioforsk.no www.bioforsk.no

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali 1 / 5 27.4.2013 12:14 Luomutorjunta Luonnonmukainen tautien ja tuholaisten torjunta 1) Ennakoiva torjunta Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali Kasvualustan hyvä kunto - maan mikrobisto

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

OPINTO- JA MESSUMATKA HOLLANTIIN 2. - 5.11.2004 järjestäjänä: Marjaosaamiskeskus, Suonenjoki

OPINTO- JA MESSUMATKA HOLLANTIIN 2. - 5.11.2004 järjestäjänä: Marjaosaamiskeskus, Suonenjoki MATKARAPORTTI OPINTO- JA MESSUMATKA HOLLANTIIN 2. - 5.11.2004 järjestäjänä: Marjaosaamiskeskus, Suonenjoki Ryhmäkuva, mukana 35 henkilöä Tiistai 2.11.2004 Savosta lähtijät kokoonnuttiin Rissalan lentoasemalla,

Lisätiedot

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti

Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti Yhteisöllinen älykasvihuone realiteetit Antti Huusko, CEE, Thule-Instituutti Esityksen sisältö: Arvioinnissa käytetyn kasvihuoneen rakenne Mielikuva kasvihuoneesta kylmässä pohjolassa todellisuus Kehittyvä

Lisätiedot

Herneen kasvatus eri olosuhteissa

Herneen kasvatus eri olosuhteissa Herneen kasvatus eri olosuhteissa (koejärjestelyihin kuluu ensimmäisellä kerralla n. puoli tuntia, joka kerhokerran alussa n. 5 min ja viimeisellä kerralla 15-30 min) Tarvitaan: 4 astiaa kasvatukseen /

Lisätiedot

Ville Matala Pirjo Dalman. Mansikan frigotaimien tuotantotekniikka ja varastointi

Ville Matala Pirjo Dalman. Mansikan frigotaimien tuotantotekniikka ja varastointi Ville Matala Pirjo Dalman Mansikan frigotaimien tuotantotekniikka ja varastointi Ville Matala ja Pirjo Dalman Mansikan frigotaimien tuotantotekniikka ja varastointi Production and storage of strawberry

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII

Marjaomenapuu. Aamurusko. Cowichan (ent. Kadetti ) FinE. Hopa. PURPPURAOMENAPUUT Purpurea -ryhmä I VII !"#$%&'"(')*+,,& Marjaomenapuu I VII Malus baccata Leveälatvuksinen pikkupuu. Lehdistö on vaaleanvihreä. Nuput ovat vaaleanpunaiset, valkoiset tai punertavat. Valkoiset kukat halk. n. 5 cm. Hedelmät punaiset

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito Matrigon 72 SG Uusi raemainen formulaatti Vanha tuttu tehoaine: -klopyralidi 720 g/kg Käyttö mansikalla sadonkorjuun jälkeen -käyttömäärä

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi Kasvata hyötypuutarhassa ympäri vuoden! Luminum Green -tuotteilla omaa satoa Helposti Hyödynnä kaupan ruukkuyrttien ja -salaattien tarjonta ja jatkokasvata lisäsatoa Luminum Green -tuoteperheen avulla.

Lisätiedot

Näkökulmia luomupuutarhatuotannon

Näkökulmia luomupuutarhatuotannon Näkökulmia luomupuutarhatuotannon kannattavuuteen Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 9.10.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Sisältö: Havaintoja neuvojan näkökulmasta luomupuutarhayritysten kannattavuuteen

Lisätiedot

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI

KESÄNEILIKKA LOBELIA PETUNIA ORVOKKI LOBELIA Sopii kaikenlaisiin istutuksiin, myös amppeliin. Viihtyy parhaiten puolivarjossa tai varjossa. On parhaimmillaan itseään voimakkaamman kasvin reunakasvina. Riippuva kasvutapa, voidaan istuttaa

Lisätiedot

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi ikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Kuivikkeet Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka

Lisätiedot

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi

Lisätiedot

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011

Jättipalsamin torjuntaohje. Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin torjuntaohje Vieraslajit kuriin kummitoiminnalla Varsinais-Suomessa hanke v. 2010-2011 Jättipalsamin tunnistaminen Jättipalsami (Impatiens glandulifera) Kukinto on pystyssä oleva terttu Kukkien

Lisätiedot

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Norja 14. 16.9.2009

MATKARAPORTTI. Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Norja 14. 16.9.2009 MATKARAPORTTI Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen Benchmarkkausmatka Norja 14. 16.9.2009 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa. Hankkeen

Lisätiedot

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus

Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja + 1 ulkoistutus Naapurin kasveja: ihmepensas, kiinanruusu ja orkidea Codiaeum variegatum ihmepensas Kävin naapurin luona katsomassa hänen kasvejaan ja hän pyysi katsomaan ihmepensastaan,

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä

Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väestonkasvu-ennuste / FAO 2050 vuoteen + 2 miljardia ihmistä Maailman väkiluku Maailma Kehittyvät maat Kehittyneet maat Sato 2013/2014: Maailman viljatase tasapainoisempi Syksyn 2013 sato oli

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle A-betoni, istutusastia TORI Tori on suorakaiteenmuotoinen sileä- tai rouhepintainen istutusastia. Leveys on 400 mm, pituus 1000 mm ja korkeus 400 mm. Paino 220 kg. Tori ja Puisto sarjojen istutusastioita

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti Erja Huusela-Veistola MTT Kasvintuotannon tutkimus Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön

Lisätiedot

Ruukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009

Ruukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009 Ruukkuvihannestuotannon kehittäminen - Kuparin vaikutus salaatin kasvuun ja viljelyyn. 17.9. 23.10.2009 Keijo Juntunen Mona-Anitta Riihimäki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lajike

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö

Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Kuminanviljelyn taloudellinen toimintaympäristö Timo Karhula MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki timo.karhula@mtt.fi TIIVISTELMÄ Suomessa kiinnostus kuminanviljelyyn on lisääntynyt

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

The Scandinavian Way

The Scandinavian Way Light on nimensä mukaisesti yksinkertaisempi konsepti kuin ja sen koostumus sopii erityisesti tarpeenmukaiseen lannoitukseen. Light koostuu makro ja mikroravinteista sekä hivenaineista, joiden keskinäiset

Lisätiedot