MANSIKAN JA VADELMAN VILJELY KASVIHUONEESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MANSIKAN JA VADELMAN VILJELY KASVIHUONEESSA"

Transkriptio

1 MANSIKAN JA VADELMAN VILJELY KASVIHUONEESSA KIRJALLISUUDEN JA TIEDONANTOJEN POHJALTA Mikko Ruottinen MARJAOSAAMISKESKUS c/o SISÄ-SAVON SEUTUYHTYMÄ

2 SISÄLLYS JOHDANTO I MANSIKAN VILJELY KASVIHUONEESSA TUOTANTOMÄÄRÄT JA MARKKINAT Tuotantopinta-alat Tuoremansikan tuonti Tuoremansikan kulutus Kasvihuonemansikan hinta Esimerkkejä hintatasosta sekä markkinoista VILJELYTEKNIIKAN KEHITTYMINEN KESKI- EUROOPASSA Maapohjaviljely Ravinneliuosviljely Astiaviljely Putkiviljely Säkkiviljely ESIMERKKEJÄ VILJELYTEKNIIKOISTA Alankomaat Belgia Islanti Iso-Britannia Norja Ruotsi Suomi Tanska Ahomansikan viljely SADON AJOITTAMINEN Sadon ajoittaminen Suomessa Kukka-aiheiden muodostuminen VILJELYTARVIKKEET Taimet Frigotaimet Odotuspetitaimet Tray-taimet Käytetyt emotaimet

3 5.1.5 Astiataimet Lajike Jaksottaissatoiset lajikkeet Jatkuvasatoiset lajikkeet Kasvualustat Turpeet Kivivilla Perliitti Muut aktiiviset kasvualustat Kasvatusastiat Turvesäkit Ruukut ja laatikot Kivivillalevyt Perliittisäkit Ravinneliuos viljely VILJELYOLOSUHTEET JA -TYÖT Istutus Taimien käsittely Istutus Sumutus Istutustiheys Kukkavarsien ja lehtien tuenta Lämpötila Ilmankosteus Ilmankosteuden säätäminen Kastelu Kastelutarve Kasvualustan kosteuden tarkkailu Kasvualustan kosteuden mittaus Kasteluveden laatu ja puhdistus Lannoitus Mansikan ravinteiden tarve Lannoituksen periaatteet kasvihuoneessa Lannoitusmäärä ja ravinnesuhteet Johtokyky ph-taso Lannoitus kivivillassa viljeltäessä

4 6.6.7 Ravinnetilan tarkkailu ja säätö Emoliuoksen valmistaminen Kasteluputkistojen puhdistus Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiilidioksidin merkitys Hiilidioksidin annostelu Pölytys Mehiläisten käyttö Kimalaisten käyttö Pölytys täristimillä tai puhaltimilla Torjunta-aineiden haitallisuus pölyttäjille Valotus Pimeänkatkaisuvalotus Viljely keinovalon avulla Viljely muovitunnelissa KASVIHUONEMANSIKAN KASVINSUOJELU Mansikalla kasvihuoneessa esiintyvät taudit ja tuholaiset Taudit ja niiden torjunta Harmaahome (Botrytis cinerea) Härmä (Sphaerotheca aphanis) Tyvimätä (Phytophthora cactorum) Virustaudit Tuholaisten ennaltaehkäisy Viljelyhygienia Kasvihuoneen puhdistus Luukkujen verkottaminen Tuhoeläinten tarkkailu Tuhoeläinten biologinen torjunta Torjunta-aineiden haitallisuus torjuntaeliöille Tuholaiset ja niiden torjunta Vihannespunkki (Tetranychus urticae) Mansikkapunkki (Phytonemus pallidus) Kirvat Ansarijauhiainen (Trialeurodes vaporariorum) Luteet Ripsiäiset Korvakärsäkkäät (Otiorhynchus)

5 7.4.8 Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi) KASVIHUONERAKENTEET JA -TEKNIIKKA Kasvihuoneen rakenteet Liimapuukaariset kasvihuoneet Teräskaariset tunnelikasvihuoneet Muovitunnelit eli kastit Kasvihuoneen katemuovit Kasvatusastioiden ja kasvualustan tuenta Kasvuston korkeus ja riviväli Riippuvat kasvuston tukirakenteet Kasvuston tuenta alhaalta Lattian päällysteet Kastelutekniikka Veden suodatuslaitteet Paineensäätimet Lannoiteannostelijat Kastelu- ja sumutusputkistot Kasteluautomatiikka Lämmitystekniikka Tuuletustekniikka Hiilidioksidilannoitus-tekniikka Valotustekniikka Kasvinsuojeluaineiden levityslaitteet Mittalaitteet LÄHTEET II VADELMAN VILJELY KASVIHUONEESSA YLEISTÄ VADELMAN SADONAJOITTAMISESTA ESIMERKKEJÄ VILJELMISTÄ KASVATUSRAKENTEET JA -TEKNIIKKA SADONAJOITUS JA SATOMÄÄRÄ VILJELYTARVIKKEET JA TEKNIIKKA Taimet Pistokaslisätyt taimet Frigotaimet Lajikkeet

6 Lajiketyypit Lajikekuvaukset Kasvualusta ja kasvatusastia VILJELYOLOSUHTEET JA -TYÖT Taimitiheys Kastelu ja lannoitus Lämpötila Ilmankosteus Hoitotyöt Versojen leikkuu ja latvonta Pölytys Kasvinsuojelu Kukka-aiheiden virittäminen Talvetus KARHUNVADELMAN VILJELY LÄHTEET LIITTEET 6

7 LUKIJALLE / JOHDANTO Mansikan kasvihuoneviljelyn määrä kasvaa nopeasti. Se vaatii joiltakin osin erilaista osaamista kuin avomaalla viljely. Toisaalta mansikan vaatimukset ja viljelytekniikka poikkeavat kasvihuoneessa perinteisesti viljellyistä kasveista. Tämä kirjallisuusselvityksenä koottu opas antaa viljelijöille mansikan viljelyn sekä kasvihuoneessa viljelyn tietoa. Tämä opas on koottu Marjaosaamiskeskuksen (Suonenjoki) tilaamana ja se muodostaa pohjan opinnäytetyölleni Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikössä. Mansikan pääsatokausi ajoittuu Suomessa heinäkuulle. Tällöin mansikkaa pakastetaan ja säilötään runsaasti kotitalouksissa. Ruoka- ja tapakulttuurin muuttuessa sekä pääsatokauden ulkopuolisen tarjonnan lisääntyessä myös mansikoiden kulutus lisääntyy avomaan sesongin ulkopuolella. Toisaalta viljelijöiden kiinnostusta sadon ajoittamiseen pääsatokauden ulkopuolelle on lisännyt mansikan alhainen hinta ja markkinoiden ruuhkautuminen markkinoilla. Lajikevalinnalla voidaan ohjata sadon kypsymisajankohtaa avomaalla vain vähän. Kylmävarastoitujen istutusvuonna satoa tuottavien taimien tuonnin helpottumisen myötä niiden käyttö on lisääntynyt 1990-luvulla. Niiden avulla sadon ajoittaminen onnistuu avomaallakin keväthallojen ja syksyn kylmien säiden välillä. Kasvihuoneessa voidaan niitä käyttäen kasvattaa mansikkaa tarvittaessa vaikka ympäri vuoden. Kasvihuoneet ja niiden tekniikka antavatkin mahdollisuuden ohjailla kasvuolosuhteita mansikan kasvulle sopiviksi, jolloin kasvatus onnistuu avomaan satokauden ulkopuolella. Keski-Euroopassa, erityisesti Belgiassa ja Hollannissa, mansikkaa viljellään kasvihuoneessa laajoilla aloilla. Siellä viljely on siirtynyt lähes kokonaan avomaan maapohjaviljelystä rajoitetuille kasvualustoille kasvihuoneeseen, muovitunneleihin ja pöytäviljelyyn avomaalla. Lähtökohdat Belgiassa ja Hollannissa ovat kuitenkin erilaiset Suomeen verrattuna. Siellä maa-aineksen mukana leviä- 7

8 vät taudit, ulkoisen laadun vaatimukset, pakastuskulttuurin vähäisyys ja kasvukauden olosuhteet ovat ohjanneet viljelytekniikan kehittymistä. Belgian ja Hollannin panostus mansikan viljelytekniikan tutkimukseen on ollut myös merkittävää. Tätä viljelytekniikkaa ja tutkimustuloksia voidaan suurelta osin soveltaa myös Suomeen. Kuten mansikkaa myös vadelmaa viljellään kasvihuoneessa ainakin Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa. Vadelman kasvihuoneviljelyn kokemus ja tutkimus on huomattavasti kasvihuonemansikkaa vähäisempää. Tähän oppaaseen on koottu myös tietoa vadelman kasvihuoneviljelystä. Vadelmaa ei tiettävästi viljellä vielä Suomessa lainkaan kasvihuoneessa, mutta se voi olla hyvä lisä vadelman satokauden pidentämiseen ja sadon ajoittamiseen myös Suomen oloissa. Kasvihuoneessa viljeltäessä on ensinnäkin tärkeää tuntea tarkasti kasvin tarpeet. Samoin tulee tietää, kuinka olosuhteita voidaan muuttaa haluttuun suuntaan. Näiden ohjeiden tarkoituksena on antaa tietoa mansikan sekä vadelman vaatimista olosuhteista ja olosuhteiden muuttamisesta kasvihuoneessa. Näissä ohjeissa on myös kerrottu viljelytekniikan, kasvihuoneen ja laitteiden valinnasta sekä viljelytoimenpiteistä ja viljelytarvikkeista. Mukana on myös esimerkkejä viljelmiltä, joilla viljellään mansikkaa tai vadelmaa kasvihuoneessa. Vadelmalla voidaan käyttää lähes samoja kasvihuonerakenteita ja periaatteita kasvuolosuhteiden säädössä kuin mansikalla, tämän vuoksi näitä asioita ei ole toistettu vadelman kasvihuoneviljely -osiossa. Viljelijän on tärkeää valita jo aloitusvaiheessa viljelytekniikka, jolla päästään parhaaseen tulokseen. Valinnassa tulee kuitenkin ottaa huomioon joidenkin viljelytekniikoiden vaatima suurempi ammattitaito. Nämä ohjeet on koottu kirjallisuuden, seminaariesitelmien ja asiantuntijoiden tiedonantojen pohjalta. Viljelytekniikka on kehittynyt viime vuosikymmenenkin aikana runsaasti, joten joihinkin ohjeisiin voi olla jo tällä hetkellä parempia ratkaisuja. 8

9 I MANSIKAN VILJELY KASVIHUONEESSA 9

10 1 TUOTANTOMÄÄRÄT JA MARKKINAT 1.1 Tuotantopinta-alat Euroopassa viljellään mansikkaa eniten lämmitettävissä kasvihuoneessa Belgiassa ja Hollannissa. Vuonna 1999 Belgiassa viljelyalaa oli noin 200 ha ja Hollannissa 110 ha. Ranskassa erityisesti tomaatin viljelijät ovat siirtyneet kasvattamaan mansikkaa kasvihuoneessa. Ranskassa kasvihuonemansikan viljelypinta-ala oli 12 ha vuonna Isossa-Britanniassa viljelyala oli tällöin 36 ha ja Sveitsissä 9 ha. Mikäli lasketaan yhteen sekä lämmitettävät kasvihuoneet että lämmittämättömät muovikasvihuoneet, ovat pintaalat paljon suuremmat. Näin laskettuna oli vuonna 1999 edellä mainituista maista Isossa-Britanniassa eniten viljely pinta-alaa, noin 600 ha. Belgiassa pinta-ala oli 520 ha, Ranskassa 420 ha ja Hollannissa 160 ha. Sveitsissä pinta-alaa oli huomattavasti vähemmän eli 76 ha ja Irlannissa se oli 70 ha. (Lieten 2001; Blikman 2002.) Saksassa mansikkaa viljellään lähes ainoastaan avomaalla (Blikman 2002). Vuonna 1998 Suomessa mansikkaa kasvatettiin kasvihuoneessa lämmittämättömät muovitunnelit mukaan lukien noin 8,4 ha alalla (Salonen 1999). Vuonna 2002 oli Suomessa lämmitettäviä kasvihuoneita mansikan tuotannossa noin 1,5 2 ha. (Sakomaa 2002.) 1.2 Tuoremansikan tuonti Vuoden 1999 tullitilastojen mukaan Suomeen tuotiin mansikkaa tuoreena 954 t. Pääosa mansikoista tuotiin Belgiasta ja Norjasta. Tuoremansikan tuontia oli näiden lisäksi Alankomaista, Ruotsista, Espanjasta ja Saksasta. Suomeen tuodun tuoremansikan keskihinta oli tällöin 2,79 /kg (alv 0 %). Vuonna 2000 tuotiin Suomeen tuoremansikkaa noin 562 t, keskihinta oli tällöin 2,81 /kg (alv 0 %). Vuonna 2000 mansikkaa tuotiin Suomeen pääasiassa Belgiasta, Alankomaista ja Espanjasta. Tuontimäärien vaihtelu riippuu paljon pääsatokauden alkamisesta Suomessa. Mikäli avomaan satokausi viivästyy, mansikkaa ehditään tuomaan enemmän. Tuontimäärien tilastoinnissa on eroja, hedelmän- ja 10

11 marjanviljelijäliitto arvioi määrien olevan jonkin verran suurempia. (Kaunisto 2001.) 1.3 Tuoremansikan kulutus Suomessa kulutettiin vuonna 1999 mansikkaa tuoreena noin 3,70 kg henkilöä kohden. Tästä noin 0,80 kg oli omatarveviljelyä ja loput kotimaista ammattituotantoa sekä tuontimansikkaa. Vuonna 1997 vuosittainen kulutus oli melko samansuuruinen, 3,57 kg henkilöä kohden. Tällöin omatarveviljelyn osuudeksi arvioitiin 1,33 kg henkilöä kohden. Lisäksi vuonna 1997 käytettiin tuoretta tuontimansikkaa 0,23 kg henkilöä kohden. (Kaunisto 2001.) Blikmanin (2002) mukaan mansikkaa kulutettiin vuonna 1999 Belgiassa 2,60 kg ja Saksassa 3,70 kg henkilöä kohden. Hollannissa kulutus on laskettu 2 3 henkilön perhettä kohden, vuonna 1999 se oli 2,12 kg/perhe. Saksalaisten mansikan kulutuksessa oli vuodesta 1999 vuoteen 2000 laskua lähes 25 %. Luvut ovat kuitenkin suunta antavia, koska aivan kaikkea ei tilastoida tarkasti. 1.4 Kasvihuonemansikan hinta Tikkasen (2002) mukaan pääsatokauden ulkopuolella tuotetun suomalaisen mansikan sopiva hintataso on lähellä ensimmäisten avomaalta saatavien mansikoiden hintatasoa. Tällöin mansikan viljelijähinta on ollut noin 2 /rasia. Hinta kasvaa portaittain mansikan kulkiessa tuottajalta tukkuliikkeeseen ja vähittäiskauppaan. Viljelijähinnan ollessa 2 /rasia (alv. 0 %) ja tukkuportaan lisätessä siihen 10 % muodostuu vähittäiskaupalle ostohinnaksi 2,2 /rasia (alv. 0 %). Vähittäiskaupan lisätessä hintaan 30 % sekä arvonlisäveron 17 % tulee tällaisessa ketjussa vähittäismyyntihinnaksi 3,35 /rasia (sis. alv. 17 %). (Tikkanen 2002.) Puutarha & kauppa -lehden, kukkien ja kasvisten hintapalstan (2001) mukaan 250 g kokoisen mansikkarasian viljelijähinta oli ,01 (alv. 0 %). Viljelijähinta pysyi saakka samana hinta oli pudonnut 1,58 /kg:oon (alv. 0 %), 11

12 jossa se pysytteli elokuuhun saakka ja päivinä 250 g kokoisen rasian hinta oli 1,58 (alv. 0 %). 1.5 Esimerkkejä hintatasosta sekä markkinoista Suomessa Pohjois-Satakunta Säätiöllä oli vuosina 1997 ja 1998 hanke, jossa kokeiltiin mansikan viljelyä keinovalon avulla sekä tehtiin koemarkkinointia. Koemarkkinoinnilla selvitettiin kasvihuoneessa tuotetun mansikan menekkiä ja hintatasoa, eri vuodenaikoina. Sato ajoitettiin toukokuun alusta kesäkuulle ja syksyllä marraskuun puolestavälistä tammikuulle. Pakkauksena käytettiin kirkasta 200 g ja 250 g kokoista muovirasiaa, jossa oli kansi. Marjoja toimitettiin tukkuliikkeille, elintarvikeliikkeisiin ja torikauppaan. Tiedotusvälineiden kiinnostus asiaa kohtaan lisäsi tunnettuutta markkinoilla, joten markkinointia ei tehty paljon. Mansikoiden hinta oli ensimmäisenä keväänä 51,28 mk/kg (8,62 /kg) (alv. 0 %), toimitettaessa elintarvikeliikkeisin. Toisena keväänä ja marras- sekä joulukuussa hinta oli 64,10 85,47 mk/kg (10,06 14,38 /kg) (alv. 0 %). Koemarkkinoinnin tulokset osoittavat että markkinoilla on kysyntää kotimaiselle mansikalle ympäri vuoden. Käytetty rasiamalli ja -koko miellyttivät asiakkaita ja hintakin vaikutti olevan kohdallaan. Laskelmat osoittivat että vuotuisen satomäärän on oltava 12 kg/m 2, jotta ympärivuotinen viljely olisi kannattavaa tällä hintatasolla. (Salonen 1997; Sjöqvist 1998.) Sinnelän puutarhalla on viljelty mansikkaa kasvihuoneessa muutaman vuoden ajan. Vuonna 1999 kertoi Pirjo Sinnelä kilpailijoita olevan vähän ja markkinoiden olevan herkkiä tuotannon lisääntymiselle. Kärköläläisen Pertti Pekkalan mukaan keski-kesän sesongin ulkopuolella on marjojen myynti ollut helppoa. Syksyn lämpimillä säillä on suuri menekkiä edesauttava vaikutus mansikalla. Hän kertoo kevään olevan kuitenkin paljon helpompi ajankohta myydä kotimaista mansikkaa. Silloin hinta on syksyä korkeampi. (Salonen 1999.) Sinnelän (1999) mukaan 250 g painoisen 12

13 rasian viljelijähinta on ollut keväisin 14,00 mk (2,35 /kg) (alv. 0 %) ja syksyisin 9,00 11,00 mk (1,51 1,85 /kg) (alv. 0 %). Norjassa Norjassa kasvihuonemansikkaa kasvatetaan ympäri vuoden. Siellä pidetään satotavoitteena kg/m 2 vuodessa. Vuonna 1994 keinovalon avulla viljeltäessä ajoitettiin sato jouluksi. Tällöin mansikan viljelijähinta oli 100 NOK/kg (12,87 /kg). (Röppänen 1994.) Ole Anders Holmsenin viljelmällä tuotetaan mansikkaa muovitunnelissa pääsatokaudella ja hieman sen ulkopuolella. Mansikat pakataan kannellisiin 250 g rasioihin, näin pakattujen mansikoiden viljelijähinta oli vuonna 2001 noin 48 NOK/kg (6,19 /kg). (Haslestad 2001b.) Isossa-Britanniassa Brittiläinen tavarataloketju Mark & Spencer myy mansikkaa rasioissa toukokuun alusta lokakuun loppuun. Viisi viljelijää viljelee mansikat sopimustuotantona tavarataloketjulle, viljelysuunnitelmat tehdään kaupan ja muiden viljelijöiden kanssa yhteistyössä. Tarkka aikataulu tuotannosta, sen määristä ja hinnan määräytymisperusteet kuuluvat sopimukseen. Ostaja myös määrää viljeltävän lajikkeen, joka on 'Elsanta'. Hinta pysyy samana koko vuoden, mutta rasian koko vaihtelee 200 g ja 500 g välillä. 1.-luokan mansikkarasian hinta oli vuonna 1994 vähittäiskaupassa 2 (3,22 ), josta viljelijä sai 1,2 (1,93 ). Samaan aikaan 2.-luokan mansikasta viljelijä sai 0,8 (1,29 ). (Uimonen 1995.) Vuonna 2001 mansikan viljelijähinta oli Britanniassa kesäsesongin aikana, eli kesäkuun puolestavälistä elokuun puoliväliin noin 2,2 /l (3,54 /l). Myöhemmin lokakuussa hinta nousi 5 :aan litralta (8,05 /l) myytäessä sato Sainsbury ja ASDA-kauppaketjuille, pääosin 300 g kokoisissa rasioissa. (Engstedt 2002.) 13

14 Hollannissa ja Belgiassa Blikmanin (2002) mukaan Hollannissa mansikan hinta on pysyn useita vuosia melko samana. Myöskään vuodenaikojen välillä ei ole juurikaan vaihtelua hinnassa. Vuonna 1998 hinta oli euroiksi muunnettuna 2,86, vuonna 1999 se oli 3,00 ja vuonna 2000 hinta oli 2,78. Arvonlisävero lisätään joskus hintaan tai se voi myös kuulua siihen. Mansikoilla käytetään Hollannissa 6 %:n arvonlisäverokantaa. Myös Saksassa ja Belgiassa mansikan hinnat ovat pysyneet viime vuosina vakaina. Belgiassa hinta on ollut noin 2,20 /kg ja Saksassa noin 4,62 /kg. Hollannissa mansikkamarkkinoista 45 % hallitsee The Greeneryhuutokauppa. Mansikat pakataan vielä nykyään avoimiin rasioihin, mutta yhä enemmän pakkauksessa siirrytään suljettuihin rasioihin. Mansikka pakataan Hollannissa pääasiassa 1. ja 2.- laatuluokkaan, jotka jakautuvat useaan alaluokkaan. Myös ekstraluokkaa käytetään toisinaan. Pakkauksissa pyritään ilmoittamaan mahdollisimman paljon asioita ja jäljitettävyys kuluttajalta tuottajalle tulee säilyä. Mansikoille annetaan laatuluokasta riippuen säilyvyystakuu, joka on 1.-luokan mansikalla 8 24 h, riippuen alaluokista. Ketju poiminnasta myyntitiskiin pyritään pitämään alle 3 vuorokaudessa, mikä asettaa suuria vaatimuksia mansikan kestävyydelle. Rasiaan pakatun 1.-luokan mansikan viljelijähinta oli vuonna ,81 /kg. (Roosmalen 2001.) 14

15 2 VILJELYTEKNIIKAN KEHITTYMINEN KESKI- EUROOPASSA 2.1 Maapohjaviljely Viljely katteiden alla alkoi Keski-Euroopassa 1930-luvulla, maapohjaisissa lavoissa. Taimet istutettiin elokuussa ja peitettiin joulukuussa oljilla. Tammikuussa penkkien päälle asetettiin lavat, joissa oli lasinen luukku luvulla aloitettiin siirrettävien kasvihuoneiden käyttö ja saman vuosikymmenen lopulla myös kiinteiden kasvihuoneiden käyttö yleistyi luvulla taimitiheytenä käytettiin 9 10 tainta/m 2 ja lajikkeena oli 'Deutsch Evern', tällöin tehtiin myös ensimmäiset taimien yönkatkaisuvalotus- ja kylmävarastointikokeet. Sato ajoitettiin tällöin maaliskuulta toukokuulle, kasvualustaa lämmitettiin vesiputkilla joiden lämpötila oli C luvulla yleistyi Glasa-lajikkeen käyttö, muita uusia lajikkeita olivat 'Red Gauntlet', 'Gorella', 'Senga Gigana' ja 'Primella'. Tällöin alkoi myös yönkatkaisuvalotuksen käyttö, menetelmällä joka on nykyäänkin käytössä luvun alussa yleistyi odotuspetitaimien ja frigotaimien käyttö. Kasvihuoneiden lämmitys tapahtui joko muovisilla tai rautaisilla lämminvesiputkilla tai kaasua polttamalla. Kaasusta saatiin myös ilmaan hiilidioksidia. Muoviset lämminvesiputket asetettiin maata vasten ja rautaiset asetettiin roikkumaan 40 cm korkeudelle kasvustosta luvulla alettiin käyttää yleisesti lyhytpäiväkäsittelyitä kukintainduktion aikaansaamiseksi kesällä. Satotaso oli kevätviljelyssä Senga Gigana ja Gorella-lajikkeilla 3,5 4 kg/m 2 ja Primella-lajikkeella 2,5 3 kg/m 2. (Lieten 1993b.) 2.2 Ravinneliuosviljely 1960-luvulla tehtiin viljelykokeiluja mansikalla kivivillakuutioiden ja ravinneliuosviljelyn yhteissovelluksilla. Taimet istutettiin kivivillakuutioihin, jotka asetettiin pystysuuntaisten muoviputkien sivuilla oleviin reikiin. Taimitiheys oli 30 tainta/m 2, josta saatiin kaksi 4 5 kg/m 2 kokoista satoa vuodessa. Sadon laatu oli kuitenkin heikko luvulla yleistyi tekniikka, jossa avojuuriset tai- 15

16 met asetettiin kouruun. Kourussa kierrätettiin noin 20 C lämpöistä vettä, johon liuotettiin lannoitteita. Kouruja asennettiin päällekkäin useaan kerrokseen, seurauksena oli kuitenkin marjojen epätasainen kehitys sekä kehityksen hidastuminen alemmissa kerroksissa. Lopulta päädyttiin menetelmään, jossa kourut olivat tiheästi yhdessä kerroksessa. Poiminta- ja hoitotöiden ajaksi joka toinen kouru voitiin nostaa ylemmäksi. Taimitiheytenä käytettiin 13,5 15 tainta/m 2 ja satotaso oli Primella-lajikkeella 3,5 4,5 kg/m 2. Ravinneliuosviljely väheni 1980-luvun alussa jolloin taimien ja ravinneliuoksen mukana leviävät juuristotaudit yleistyivät. Näiltä voitiin kuitenkin osittain suojautua torjunta-aineilla. (Lieten 1993b.) 2.3 Astiaviljely Ranskassa ja Belgiassa viljeltiin mansikkaa 1920-luvulla 2 m leveissä ja 4 6 m pitkissä lavoissa, jotka peitettiin lasilla. Kasvatusastiana käytettiin 16 cm halkaisijaltaan olevia ruukkuja, joihin kuhunkin istutettiin elokuussa yksi taimi. Lavoja lämmitettiin lämminvesiputkilla. Hollannissa viljeltiin 1930-luvulla 40 cm x 60 cm x 15 cm kokoisissa puisissa laatikoissa, joihin istutettiin kuusi tainta. Istutus tehtiin elokuussa ja laatikot siirrettiin kasvihuoneeseen, pöydille tai lämmitysputkien päälle joulukuussa. Italiassa käytettiin 1960-luvulla valkoisia, 14 cm korkeita ja 20 cm leveitä muovilaatikoita. Laatikot aseteltiin 2,2 m korkeisiin hyllyköihin, 15 laatikkoa yhteen hyllykköön. Laatikot täytettiin turpeella ja niihin istutettiin kuhunkin 2 tainta, näin saatiin taimitiheydeksi 50 kpl/m 2. Kastelu annettiin ylimpiin laatikoihin, joista vesi valui alempiin kerroksiin luvulla Belgiassa ja Hollannissa aloitettiin viljely 22 cm korkeissa, 20 cm halkaisijaltaan ja tilavuudeltaan 5 l olevissa ruukuissa. Ruukkuihin istutettiin 4 tai 6 tainta, jolloin taimitiheydeksi saatiin 8 tai 12 kpl/m 2. Ruukut asetettiin kasvihuoneen rakenteista riippuviin kouruihin tai putkiin, 1,3 1,8 m korkeuteen. (Lieten 1993b.) 16

17 2.4 Putkiviljely Putkitekniikasta on ollut aiemmin monenlaisia variaatioita, kuten pystysuoraan sijoitetut, 160 cm korkeat putket. Putket sijoitettiin riveihin 60 cm välein, taimet kasvoivat putkista sivuille päin. Taimitiheys oli tainta/m 2 eli tainta yhdessä putkessa. Ongelmaksi tässä tekniikassa tuli sadon epätasainen kypsyminen, alimmaisten taimien jäädessä toisten varjoon. Tekniikkaa kehitettiin myöhemmin muuttamalla pystysuuntaiset putket 45 asteen kulmaan, kaksi putkea vastakkain. A-muotoisia kasvatustelineitä pystytettiin riveihin 60 cm välein, jolloin taimia saatiin kpl/m 2. A-telineissä taimet saivat valoa, mutta poiminta oli vaikeaa ja satotasot eivät tyydyttäneet. Myös juuristotautien leviäminen muodostui ongelmaksi luvun puolessavälissä siirryttiin vaakatasossa oleviin putkiin, joita oli aluksi viisi päällekkäin. Putkien väli pystysuunnassa oli 30 cm ja riviväli 150 cm. Taimivälinä oli 15 cm, joten neliömetrille saatiin 30 tainta. Poiminnan vaikeus siirsi tämänkin tekniikan pois käytöstä. (Lieten 1998.) 2.5 Säkkiviljely Ensimmäiset säkkiviljelykokeet tehtiin 1970-luvulla Italiassa ja Iso-Britanniassa, pystysuunnassa riippuvilla säkeillä. Kasvualustana käytettiin perliittiä, vermikuliittia tai turvetta. Säkkiviljely ei kuitenkaan yleistynyt 1970-luvulla, sillä sadot jäivät melko pieniksi. Tähän oli syynä pääasiassa kasvuston heikko ravinteiden saanti luvulla menetelmä otettiin käyttöön Hollannissa, tällöin säkit asetettiin vaakatasoon ja kasvualustana käytettiin turvetta. Se yleistyi erittäin nopeasti hyvien viljelykokemusten vuoksi. Nykyään säkkiviljelyssä käytetään vaakatasoon asetettavia tilavuudeltaan 8 12 l turvepusseja, joihin on sekoitettu 20 % perliittiä tai styroxrouhetta. Säkit asetetaan joko vaijereista tai rautaputkista rakennettujen tukirakenteiden päälle tai kasvihuoneen rakenteista riippuviin kouruihin. Odotuspetitaimia istutetaan 8 12 kpl/m 2 ja frigotaimia kpl/m 2. (Lieten 1993b.) 17

18 3 ESIMERKKEJÄ VILJELYTEKNIIKOISTA 3.1 Alankomaat W. Vermeulen viljelmä Mäenpää (1999) kertoo Dreumelissa mansikkaa viljelevän W. Vermeulen viljelmästä, joka on melko tyypillinen hollantilaisviljelmä. Elokuun alussa istutetuista taimista aletaan korjata satoa lokakuussa, satokausi jatkuu aina tammikuulle asti. Tästä alkaa noin kuukauden mittainen kylmäkausi, jolloin kasvihuoneen lämpötila lasketaan 0 C:seen. Helmikuun alusta lämpötilaa lähdetään nostamaan aina maaliskuun lopun 16 C:seen. Kevätsato alkaa huhtikuussa ja kestää kesäkuulle jolloin kasvusto raivataan pois. (Liite 1.) Tammikuun lepovaiheen aikana kasvustosta poistetaan lehdet. Viljelyrakenteet ovat 1,8 metrin korkeudessa, kasvatusastiana ovat 50 cm x 50 cm kokoiset turvesäkit tai kuuden litran ruukut. Astiat ja säkit ovat kouruissa. Kouruihin kiinnitetään valkoinen, 13 cm leveä ja UV-suojattu muoviverkko tukemaan kukkavarsia. Suurikokoisia pottitaimia istutetaan noin 11 kpl/m 2 tiheyteen eli kaksi tainta säkkiä ja kuusi tainta ruukkua kohden. Päälajikkeena on 'Elsanta'. Kasvualustan peruslannoitus on hyvin laimea, viljelyn aikana puristenesteen johtokyky pidetään 1,3 1,7 ms/cm ja ph 5,8. Kastelu ja myös lannoitus hoidetaan tippukasteluna. Kasvuvaiheessa lannoituksessa annetaan runsaasti kalsiumia kun taas satovaiheessa lisätään kalsiumpitoisuutta. Lannoitteita annetaan jokaisen 12 kertaa päivässä tehtävän kastelun yhteydessä. Helmi- ja maaliskuulla annetaan lisävaloa 75 W/m 2, aikana. Valoisuutta lisäämään käytetään lattialla valkoista muovia. Tavoitteena on saada taimiin kehittymään syksyllä 25 ja keväällä 50 kukkaa. Mikäli nämä kukat saadaan kehittymään odotetusti päästään syksyllä noin 5 kilon ja keväällä kilon satoon neliömetriltä. 18

19 Joop ja Stien Speksdraten viljelmä Winter (1993b) kirjoittaa Joop ja Stien Speksdratesta, jotka viljelevät Ensissä mansikkaa ja vadelmaa kasvihuoneessa. Vuosittain kasvatetaan mansikasta kaksi tai kolme satoa samoista taimista. Viljely aloitetaan istuttamalla taimet heinäkuun lopulla, ensimmäinen sato korjataan syyskuun lopun ja joulun välillä. Taimet saavat lyhytpäiväkäsittelyn luonnostaan jo syksyllä, tammi helmikuussa ne saavat kylmäkauden 5 8 C lämpötilassa. Keväällä viljely aloitetaan helmikuussa, jolloin sadonkorjuuaika on huhtikuun puolestavälistä toukokuulle. (Liite 1.) Syksyllä satoa saadaan 2 3 kg/m 2 mutta keväällä sato on yli kaksinkertainen 5 7 kg/m 2. Mikäli keväällä kasvustolle annetaan lyhytpäiväkäsittelyä voidaan kesä- heinäkuussa saada vielä pieni sato. Speksdrate käyttää lajikkeena pääasiassa 'Elsantaa' ja lisäksi päiväneutraalia 'Muiria'. Ajatuksissa on ollut myös Primella-lajikkeen istuttaminen keväällä, mutta se tietäisi yhtä istutuskertaa lisää. Taimitiheys on 16 kpl/m 2, istutukset tehdään A+-taimilla. Pölytykseen käytetään mehiläisiä. Harmaahome ei ole tarhalla ongelma siihen on selityksenä säkkien alla olevat lämpöputket, joiden lämmittämä ilma nousee kasvuston läpi ylöspäin. Härmää torjutaan rikittämällä ja tuholaisista vain vihannespunkin torjuntaan on käytetty torjunta-ainetta. 3.2 Belgia Belgiassa mansikalla on erittäin suuri merkitys puutarhatuotannossa. Mansikasta noin 20 % viljellään kasvihuoneissa pääosin työvoimasyistä. Edes laitonta työvoimaa ei saada tarpeeksi mansikkapelloille. Tyypillinen belgialainen mansikkaviljelmä on perheviljelmä, jolla on yhteensä 2 5 ha mansikkaa kasvihuoneissa, muovitunneleissa ja avomaalla sekä odotuspetitaimien tuotantoa omaan käyttöön. Yhden viljelmän kasvihuoneiden ja muovitunneleiden yhteenlaskettu pinta-ala on yleisesti m 2. Belgiassa tuotetusta mansikasta kaksi kolmasosaa menee vientiin. Mansikat pakataan sekä alku- että loppuvuodesta 200 g ja 250 g tilavuudeltaan oleviin rasioihin, touko lokakuussa pakkauksena 19

20 käytetään tilavuudeltaan 500 g rasiaa. Tuotanto onkin lähes ympärivuotista, tammi- ja helmikuussa on kilpailu espanjalaista mansikkaa vastaan kannattamatonta, tällöin ei Belgiassa tuoteta mansikkaa. (Uimonen 1996.) Philip Lietenin esimerkki Belgiassa mansikkaa tuotetaan lämmitetyissä kasvihuoneissa sekä muovikasvihuoneissa ja lämmittämättömissä muovihuoneissa. Käytössä on useita eri kasvatus aikatauluja (Liite 1.) ja sadon ajoitustapoja. Lämmitettävissä kasvihuoneissa kasvatetaan kahdesta kolmeen satoa vuodessa. Ensimmäisessä tavassa kylmävarastoidut taimet istutetaan joulukuussa, lajikkeina käytetään 'Primellaa' ja 'Karolaa'. Satoa aletaan poimimaan maaliskuun puolessa välissä ja poiminta loppuu toukokuun alussa. Primellalajikkeesta saadaan satoa 2,5 3,0 kg/m 2. Toiset taimet istutetaan toukokuun lopulla, silloin lajikkeena käytetään 'Elsantaa'. Taimityyppeinä käytetään odotuspetitaimia tai tuoreita avojuurisia taimia. Toinen sato on kooltaan 2,3 3,0 kg/m 2, sitä poimitaan heinäkuun puolestavälistä elokuun puoleenväliin. Kolmannet taimet istutetaan elokuun lopulla, niistä sato kypsyy lokakuun lopulta joulukuun lopulle. Myös viimeinen sato on 2,5 3,0 kg/m 2. Toisessa tavassa pienet odotuspetitaimet tai A+-taimet istutetaan tammikuussa. Nämä Elsanta-lajikkeen taimet tuottavat satoa 4,5 5,5 kg/m 2 huhtikuun alun ja toukokuun puolivälin välillä. Toinen ja kolmas satokausi ajoittuu ja on tekniikaltaan kuten ensimmäisessä tavassa. Kolmannessa tavassa tuotetaan Elsanta-lajikkeella kaksi tai kolme satoa vuodessa. Kylmävarastoidut pienet odotuspetitaimet tai A+-taimet istutetaan 15. ja 25. elokuuta välisenä aikana. Ensimmäistä satoa poimitaan lokakuun puolestavälistä ja joulukuun loppuun. Taimet talvetetaan kasvihuoneessa, jonka lämpötilaa aletaan nostaa helmikuussa. Tammi helmikuussa taimille annetaan yönkatkaisuvalotusta 10 W/m 2, jotta kukkavarret pitenisivät, marjakoko kasvaisi ja sato aikaistuisi. Sato kypsyy huhtikuun alusta toukokuun loppuun, sitä saadaan 5,0 6,5 kg/m 2. Mikäli halutaan kasvattaa kolmas sato, istutetaan taimet kesäkuun 20

21 alussa ja satoa poimitaan heinä- ja elokuun vaihteessa. (Säll 1996; Tanska 1994.) Lämmitettävissä ja lämmittämättömissä muovikasvihuoneissa on myös kaksi eri tapaa toimia. Ensimmäisessä tavassa kylmävarastoidut odotuspetitaimet tai tuoreet avojuuriset taimet istutetaan tammikuussa. Istutustiheys on odotuspetitaimilla 8,0 kpl/m 2 tai avojuurisilla taimilla 12,0 kpl/m 2. Toukokuun alun ja kesäkuun lopun välillä kypsyvä sato on 5,5 6,5 kg/m 2. Toiset taimet istutetaan heinäkuun puolivälissä tai lopulla ja satoaika on lämmitetyissä muovihuoneissa syyskuulta lokakuun puoleenväliin, lämmittämättömissä se on lokakuun alusta marraskuun loppuun. Satotaso on 2,0 3,0 kg/m 2. Toisessa tavassa taimet istutetaan ainoastaan kesäkuussa ja talvetetaan muovihuoneessa. Keväällä satoa päästään keräämään touko- kesäkuussa. Lämpötila ei saa laskea talven aikana alle -5 C, joka voi olla ongelma mikäli lämmitystä ei ole. Helmikuussa annetaan yönkatkaisuvalotusta, mikä jouduttaa kasvuunlähtöä. 'Elsanta' on eniten viljelty lajike, sitä viljellään noin 95 % kaikista lajikkeista. Noin 90 %:lla kasvihuonemansikka viljelmistä käytetään kasvualustana turvesäkkejä, joiden koko on 8 12 l. Ne sisältävät % vaaleaa ja % tummaa turvetta sekä 20 % styroxrouhetta tai perliittiä jotka lisäävät ilmavuutta ja huokoisuutta. Säkkien pohjaan tehdään reikää, joista liika vesi pääsee poistumaan. (Säll 1996; Tanska 1994.) Säkkeihin asennetaan tippukastelu, jonka mukana annetaan kastelu ja lannoitus. Kasvualustan johtokyky pidetään 0,8 1,2 ms/cm:ssa, kukinnan ja sadonkorjuun välillä johtokyky nostetaan 1,4 ms/cm:iin. Koko ajan tarkkaillaan ettei johtokyky ylitä 1,8 ms/cm. Lämpötila ja valoisuus vaikuttavat siihen kuinka korkeana johtokyky voidaan pitää, lannoitusmäärä mukautetaan niihin ja kastelun määrään. Kasvualustan ph pidetään 5,2:ssa. Kasvatuslämpötilat vaihtelevat 8 C ja 18 C välillä, riippuen kasvuston kehitysvaiheesta. Erityisesti aikaisessa viljelyssä lämpötila pidetään juurrutusaikana 8 10 C, kahden tai kolmen viikon ajan. Kukinnan alkaessa päivälämpötila nostetaan C:seen yölämpötilan ollessa C. Kukinnan jälkeen lämpötilaa noste- 21

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen Vadelmien tuotanto tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen Tavoitteet Mitä vadelman tuotannolla haetaan? Mihin markkinaan tuotetaan? Viljelläänkö yhtä tai useampaa lajiketta? Viljelläänkö

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa

Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Suljetun kierron kasvihuone - ympäristömyötäistä huipputekniikkaa Kari Jokinen, Erikoistutkija, MMT ja MTT:n Poveri-tiimiläiset Risto Tahvonen, Liisa Särkkä, Timo Kaukoranta Kasvihuoneviljelyn merkitys

Lisätiedot

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,

Lisätiedot

Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat

Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat Kasvihuoneviljelyn viherbiomassat Ongelman määrittely Innovaatiokilpailu 21.11.2016 31.5.2017 Sivu 1 19.11.2016 Tomaatin ja kurkun viljelyn viherbiomassat miltä näyttää Tomaattikasvustoa Huom. muovinarut

Lisätiedot

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon

Lisätiedot

Ruukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari

Ruukkuatsalen viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari Ruukkuatsalen viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto, Mäntsälä Saari Ruukkuatsalean biologiaa Ruukkuatsalea (Rhododendron Simsii-Ryhmä) kuuluu kanervakasvien

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät HIILIDIOKSIDI Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E

Lisätiedot

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari

Narsissien tuotanto. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Narsissien tuotanto Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keuda, Mäntsälä Saari Alkuperä Narsissin nimi tulee kreikankielen sanasta narkaein, joka tarkoittaa huumattua tai lumottua

Lisätiedot

Hyasintin viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari

Hyasintin viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Hyasintin viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Hyasintin historiaa Hyasintti (Hyacinthus orientalis) kuuluu hyasinttikasvien heimoon

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari

Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely. Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen eli jaloritarinkukan viljely Koristekasvien kasvattaminen kasvihuoneessa Tuula Tiirikainen Keudan aikuisopisto Mäntsälä Saari Amarylliksen biologiaa Amaryllis kuuluu amarylliskasvien (Amaryllidaceae)

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Kausihuonelaskelma

Kausihuonelaskelma Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus

Lisätiedot

Kasvihuoneen kasvutekijät. LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari

Kasvihuoneen kasvutekijät. LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvihuoneen kasvutekijät LÄMPÖ Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi

Kasvata hyötypuutarhassa. ympäri vuoden! Luminum Oy Ratastie 5, 03100 NUMMELA 044 588 5021 www.luminum.fi Kasvata hyötypuutarhassa ympäri vuoden! Luminum Green -tuotteilla omaa satoa Helposti Hyödynnä kaupan ruukkuyrttien ja -salaattien tarjonta ja jatkokasvata lisäsatoa Luminum Green -tuoteperheen avulla.

Lisätiedot

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Viljelyohjelmalla lisää puhtia Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina

Lisätiedot

The Scandinavian Way

The Scandinavian Way Light on nimensä mukaisesti yksinkertaisempi konsepti kuin ja sen koostumus sopii erityisesti tarpeenmukaiseen lannoitukseen. Light koostuu makro ja mikroravinteista sekä hivenaineista, joiden keskinäiset

Lisätiedot

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari

KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen Parempaa tehoa kasvinsuojeluun Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen 1 Päivi Parikka Kasvinsuojelukäsittelyn tehoon vaikuttaa Sää - Sateisuus heikentää tehoa: tuhoojia ei liikkeellä

Lisätiedot

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla.

Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla. Lisää satoa hiilidioksidin avulla Lisää satoa hiilidioksidin avulla. 2 Suojakaasun käsikirja Puhu kasveillesi tai lisää hiilidioksidimäärää. Vanha sanonta, että kasveille tulee puhua, on totta tänäänkin.

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOU

TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOU Liite 1/1 TAMMIKUU HELMIKUU MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU HEINÄKUU ELOKUU SYYSKUU LOKAKUU MARRASKUU JOU SUOMI lämmitettävä kasvihuone c c lämmitettävä kasvihuone c c lämmitettävä muovihuone c c lämmittämätön

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

PUUTARHAMARTAN POP UP

PUUTARHAMARTAN POP UP PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT

Lisätiedot

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007. Laatinut Markku Levy

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007. Laatinut Markku Levy Opintomatkaraportti Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007 Laatinut Markku Levy Tutkimus ja neuvonta Norjassa BioForsk: Kisen tutkimusasema Johtaja Arnfinn Nes arnfinn.nes@bioforsk.no www.bioforsk.no

Lisätiedot

Marjojen viljely tunneleissa Osa 1 Yleistä. Joensuu , Marjamaat-hanke Arja Raatikainen, marjantuotannon erityisasiantuntija ProAgria EP

Marjojen viljely tunneleissa Osa 1 Yleistä. Joensuu , Marjamaat-hanke Arja Raatikainen, marjantuotannon erityisasiantuntija ProAgria EP Marjojen viljely tunneleissa Osa 1 Yleistä Joensuu 2.2.2017, Marjamaat-hanke Arja Raatikainen, marjantuotannon erityisasiantuntija ProAgria EP Tunnelituotanto= viljelyä muovikatteen alla Viljelyolosuhteet

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj 2.11.2011 Ympäristöasioita viljaketjussa Väestö lisääntyy nyt 7 mrd. vuonna 2050 9 mrd. Samaan aikaan ruokavalio muuttuu

Lisätiedot

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN KEKKILÄ PROFESSIONAL WWW.KEKKILA.COM KEKKILÄ PROFESSIONAL MARJANVILJELY KAUSIHUONEISSA + Pidentää kasvukautta + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse poimintaa

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Vadelman eri tuentamenetelmät

Vadelman eri tuentamenetelmät Vadelman eri tuentamenetelmät Pirjo Kivijärvi ja Sanna Kauppinen MTT Ekologinen tuotanto Mikkeli 1.4.2004 31.3.2007 Historiakatsaus vadelman tuennasta Lähde: Suuri Puutarhatietokirja, II osa, 1934. Vadelman

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla

Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Viljelykokeilu: Kihokki kasvihuoneessa & puutarhalla Pitkä- ja pyöreälehtikihokkia (Drosera sp.) on kerätty Pohjois- Suomen soilta jo vuosikymmeniä rohdos ja lääketeollisuuden raaka -aineeksi. Raaka-aineeksi

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki 9.11.2009 Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen Ajat muuttuvat haluammeko olla mukana? Integrated Pest Management (IPM) Tuomo Tuovinen (MTT) toi

Lisätiedot

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012

Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Peltotukien paperityöt Tuki-infot 2012 Jari Tikkanen ProAgria Keski-Pohjanmaa 1 Ympäristötuen rakenne Täydentävät ehdot Vähimmäisvaatimukset (lannoitus ja kasvinsuojelu) kaikille pakolliset, ei korvausta

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

Mikä on muuttunut? MTT

Mikä on muuttunut? MTT Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai

Lisätiedot

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto

Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin. Taimihuolto Fin Forelian taimilla tuottoa talousmetsiin Taimihuolto Taimen tie tarhalta metsään Kuljetuksen jälkeen vastuu taimista siirtyy asiakkaalle - välivarastoi ja hoida taimet oikein! Vastaanottotarkastus Välivarastointi

Lisätiedot

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry 26.3.2010 Hilton Helsinki Kalastajatorppa AKL:n EETTINEN VASTUU Autoalan Keskusliitto

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA Lähde: Groupement des associations meunieres des pays de la C.E.E. (G.A.M.), 2.6.1998 (Käännös englannin kielestä, Kauppamyllyjen Yhdistyksen hallituksen hyväksymä)

Lisätiedot

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Ollaanko pohjoisen laadusta valmiita maksamaan? - kilpailu maailmanmarkkinoilla liikkuvan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 2008 MATEMATIIKKA AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRIS- TÖALAN VALINTAKOE 008 MATEMATIIKKA TEHTÄVIEN RATKAISUT Tehtävä. Maljakossa on 0 keltaista ja 0 punaista tulppaania, joista puutarhuriopiskelijan on määrä

Lisätiedot

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena

Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena KANSANHUOLTOMINISTERIÖ 3. 4. 1943. TIEDOITUSTOIMISTO Puheselostus N:o 22 Leipäviljan ja perunan luovutusjärjestelmä satokautena 1943 44. Vuonna 1943 alkavana satokautena tulee leipäviljan ja perunan luovutusvelvollisuus

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

BLUMAT-TIPPUKASTELUJÄRJESTELMÄ

BLUMAT-TIPPUKASTELUJÄRJESTELMÄ BLUMAT-TIPPUKASTELUJÄRJESTELMÄ KUINKA TIPPU-BLUMAT-JÄRJESTELMÄ TOIMII Tippu-Blumat koostuu keraamisesta anturista ja kastelusuuttimesta.anturin sisällä on kalvo, joka aukeaa ja sulkeutuu alipaineen vaikutuksesta.

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet

Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Yhdistelmäuuni: kuumasavu/bbq/grilli Käyttöohjeet Tekniset tiedot Mitat koottuna (kork. pit. lev.) 2 140 740 640 mm Ritilän mitat (lev. pit.) 500 500 mm Paino (suunnilleen) 105 kg ENSIMMÄINEN KÄYTTÖÖNOTTO

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa

Juolavehnän torjunta luomutuotannossa Juolavehnän torjunta luomutuotannossa vapaa käännös ja tiivistelmä julkaisusta Åtgärder mot kvickrot i ekologisk produktion, Jordbruksinformation 16-2016 Jukka Saarinen (4.10.2016) Yhteenveto s. 2 Ravinnerikas

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa

Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä hybridiruisillassa Evolo, hybridiruis suomennettu tiivistelmä KWS/Claus Nymandin esityksestä 27.7. hybridiruisillassa Evolo lajikkeena Saksalaisessa lajikeluokituksessa Evolo on sekä satoisuudessa että tjp:ssä ainoa korkeimpaan

Lisätiedot