Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2014

Transkriptio

1 Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2014 Valtuusto

2 Sisällysluettelo Tasekirja 1. Kunnanjohtajan katsaus I-V 2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys Kunnan talous vuonna Arvio tulevasta kehityksestä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus, olennaiset tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen käyttötaloudessa Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen Liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmien toteutuminen 79 Tuloslaskelma, ulkoinen 80 Rahoituslaskelma 81 Tase 82 Konsernilaskelmat 84 Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 1. Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen laskelmat Klaukkalan jäähalli liikelaitoksen laskelmat Nurmijärven työterveys liikelaitoksen laskelmat Aleksia liikelaitoksen laskelmat Kunnan ja liikelaitosten yhdistely ja eliminointilaskelmat 119 Tase-erittelyt Tilipuitteet 0

3 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kansantalouden yleiset näkymät Suomen BKT:n volyymi pieneni viime vuonna 0,1 prosenttia (%). Kulunut vuosi oli kolmas perättäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Viime aikojen talouskehitystä on varjostanut Ukrainan kriisi ja Venäjälle asetetut talouspakotteet. Useiden Euroopan Unionin valtioiden finanssi- ja velkakriisit ovat heikentäneet myös alueen kasvua. Yhdysvaltojen talous sen sijaan elpyy ja kasvun ennustetaan olevan viime ja tänä vuonna vajaat kolme prosenttia. Ensi vuonna kasvun odotetaan edelleen nopeutuvan. Toisaalta Euroopan yleisen tilanteen ennakoidaan Ukrainan ja Krimin kriisin vuoksi kääntyvän talouden kannalta heikommaksi Suomessa, jossa Venäjän kaupalla on suuri merkitys. Tämän vuoksi taloudellinen tilanne voi muodostua vielä ennakko-odotuksia heikommaksi. Euroalueen kasvun ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen kasvavan noin puolentoista prosentin vauhdilla. Maamme kokonaistuotannon alenemisen jatkuminen heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston maaliskuun lopulla tekemän arvion mukaan valtion ja kuntien yhteinen sopeuttamistarve on 6 miljardia (mrd.) euroa, josta kuntien menojen leikkaustarpeeksi on laskettu 2 mrd. euroa. Kuntatalouden näkymät Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot viime vuodelta vahvistavat ennakkoodotuksia siitä, ettei yhteenlaskettu vuosikate riitä kattamaan nettoinvestointeja. Kuntataloutta vahvistivat kuitenkin kuntien omat sopeuttamistoimet sekä laskennallisesti kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä saadut kertaluontoiset tulot. Ennakkotietojen mukaan kuntien verotulot olisivat kasvaneet 2,5 prosenttia. Kuntien heikko talous- ja työllisyyskehitys hidastivat veropohjien kasvua. Palkkatulot kasvavat vajaan prosentin ja yritysten tuloskehitys ennustetaan edelleen heikoksi. Kuntien verotulojen kasvua kuitenkin lisäsivät veroprosenttien korotukset sekä kiinteistöveroja veroperusteisiin tehdyt kiinteistöjen arvonkorotukset. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi viime vuoden alussa 0,36 prosenttiyksiköllä ja useat kunnat korottivat myös kiinteistöverojaan. Yhteisöverojen osalta edellisen vuoden verojen jako-osuuden oikaisu vähensi kunnallisveron kertymää yli sadalla miljoonalla eurolla. Valtionosuusleikkaukset jatkuivat hallitusohjelman mukaisesti ja käyttötalouden valtionosuudet vähenivät 2,3 %. Peruspalvelujen valtionosuuksia alennettiin. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehty indeksikorotuksia lainkaan. Toisaalta kunnat saivat valionosuuksien lisäyksenä jäteveron tuottoa vastaavan summan. Kuntatalouden toimintamenojen on arvioitu kasvaneen nimellisesti vain prosenttiyksiköllä. Toimintamenojen kasvun hidastuminen selittynee osittain siitä, että ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisten vuoksi koulut poistettiin peruspalvelubudjetin tarkastelun piiristä sekä kuntien omilla sopeuttamistoimenpiteillä. Kuluvan vuoden kuntatalouden arvioidaan edelleen jatkuvan heikkona. Vuosikatteen on ennustettu heikkenevän eikä se riitä kattamaan poistoja. Kuntien tulokset tulevat muodostumaan selvästi alijäämäisiksi. Verotulojen kasvu ennustetaan ilman veronkorotuksia noin 1,8 prosentiksi. Hallituksen tekemät veroperustemuutokset tulevat sinällään alentamaan kuntien verotuloja. Nämä kompensoidaan kuitenkin kunnille valtionosuuksissa, joten kuntien rahoitusasemaan tällä ei ole merkitystä. Kiinteistöverojen vaihteluvälin muutoksilla kiinteistöverot lisääntyvät, mutta lisäys tullaan kuitenkin vähentämään peruspalvelujen valtionosuuksista. Verotulojen ja valtionosuuksien on arvioitu yhteensä kasvavan noin 0,8 prosentilla kuluvana vuonna. I

4 Kuntatalouden rahoitusalijäämä tulee kasvamaan voimakkaasti vuoteen Kuntien velkaantumisen on arvioitu nopeutuvan ja kasvavan lähes 26 mrd. euroon eli 11 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Edellä esitettyjä kuntatalouden epätasapainoa koskevia arvioita ja kuntatalouden epätasapainon suuruutta kasvattaa lisäksi se, että hallitus päätti luopua useista hallitusohjelmaan sisältyneistä rakennepoliittista uudistuksista ja kuntien velvoitteiden karsimisesta. Kunnan talouden alamäki alkoi lähes ennakoidun mukaisesti Kulunut vuosi oli Nurmijärven talouden kannalta heikko. Talous kääntyi alijäämäiseksi. Syksyllä tehdyissä ennusteissa odotettiin jopa kolmesta neljään kertaa suurempaa alijäämää, mihin lopulta tilinpäätöksessä päädyttiin. Lopullinen noin 1,9 milj. euron alijäämä jäi siten vajaat 0,8 milj. euroa pienemmäksi kuin alkuperäisessä budjetissa oli ennakoitu. Kunnan liikelaitosten tilinpäätökset muodostuivat ylijäämäisiksi. Kunnan toimintatuotot ylittyivät ja kulut alittuivat talousarviosta, jolloin toimintakate oli lähes 5 milj. euroa ennustetta parempi. Toimintakate, eli kunnan nettomenot, kasvoivat edellisestä vuodesta vajaat 2,9 % ja verorahoitus vain vajaat puolet tästä, eli 1,5 %. Kunnan menot kasvavat tuloja nopeammin eikä talous siten ole strategisen tavoitteen osalta tasapainossa. Korkokulut puolestaan pysyivät alle budjetoidun määrän johtuen alhaisesta korkotasosta ja investointien lykkääntymisen vuoksi pitkäaikaisten lainojen nostamatta jäämisestä. Investointien toteuma alitti 13,9 milj. eurolla budjetoidun määrän ja suuri osa investoinneista siirtyi kuluvalle vuodelle. Myös suunnitelman mukaiset poistot olivat 1,3 miljoonaa euroa ennakkolaskelmaa pienemmät. Verorahoituksella pystyttiin kattamaan noin 25,5 milj. euron investoinneista vajaat puolet. Tämä jäi alle strategisen tavoitteen. Kunnan velkamäärä kohosi euroon ja kuntakonsernin velkamäärä 4054 euroon asukasta kohti. Kuntaemon omavaraisuusaste laski 47,6 %:een ja oli jo toisen vuoden peräkkäin alle 50 prosentin rajan. Näiltä osin kuntastrategian mukaisia tavoitteita ei saavutettu. Kunnan tuloveroprosentti on seudun kuntien keskitasoa ja kiinteistöveroprosentit sen alle. Veroprosenttia korotettiin vuoden alusta 0,5 prosenttiyksiköllä 19,5 %:iin. Korotuspaineita tulevat aiheuttamaan taloussuunnittelukaudella valtionosuuksien leikkausten ja odotettavissa olevien hallinnollisen uudistusten myötä suuret ja talouden kestokykyyn nähden erittäin suuret investoinnit. Mahdollisesti tulevien hallinnollisten uudistusten aikataulusta ja toteutustavasta sekä rahoitusmalleista tulevista paineista verojen hintaan ei tässä vaiheessa voi esittää kuin arvauksia. Vaikka kunnan talous onkin strategisilla mittareilla vielä tyydyttävässä kunnossa, on kunnan velkaantumisen vauhti investointien liian suuren määrän ja kansantalouden taloudellisen laskusuhdanteen vauhdittamana lisääntymässä hyvin nopeasti. Omavaraisuusasteen heikkeneminen kertoo osaltaan kunnan liiallisesta velkaantumisesta sekä investointien määrän ja tulorahoituksen epäsuhteesta. Valtuusto joutuukin kevään aikana kuntastrategian päivittämisen yhteydessä arvioimaan ja tarkistamaan tavoitteita sekä tältä osin arvioimaan myös talouden tasapainolle asetettuja tavoitteita ja sopeuttamaan ne tulevien vuosien mittaviin investointeihin. Kunnan väestö kasvoi edelleen maltillisesti Nurmijärven väestö kasvoi ennakkotietojen mukaan 406 henkilöllä (1 %). Kuuma-seudun kunnissa oli edelleen havaittavissa selvä väestönkasvun hiipuminen ja kasvun suuntautuminen voimakkaammin pääkaupunkiseudun kuntiin. Ilmiötä selittää talouden laskusuhdanne ja sen vaikutukset kuntien välisen muuttoliikkeen hiipumiseen. Nurmijärven kasvu oli kuitenkin Kuuma -seudun kuntien kärkipäässä. Vuoden lopulla kunnan väkiluku oli henkilöä. Kunnan asuntotuotanto väheni hieman edellisestä vuodesta. Uusia asuntoja valmistui 375, joka oli hieman vähemmän kuin Maankäytön kehityskuva suunnitelmassa on esitetty. Valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisia vuokra-asuntoja rakentui Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n toimesta 73 kappaletta. Kuluvan vuoden alussa on lisäksi valmistunut noin 60 vuokra-asuntoa lisää, joten kunta tulee lähivuosinakin pääsemään pääkaupunkiseudun MAL -sopimuksen mukai- II

5 seen tavoitteeseen vuokra-asuntotuotannossa. Lisäksi kunnan alueella on kuluvan vuoden aikana valmistumassa suuri asumisoikeuskohde. Nurmijärven vuokra-asunnot on varannut kunnalta useita tontteja uusista kohteista ja sopimuksen mukaisia vuokra-asuntojen rakentamishankkeita on alkamassa sekä jo aloitettu useammassa kohteessa. Kunta luovutti omakotitontteja kirkonkylästä Krannilan ja Einolan alueilta ja Klaukkalan Lintumetsän ja Jäkälätien alueilta sekä Rajamäen Mutkatien alueelta yhteensä 37 tonttia, minkä lisäksi myytiin muutama yhtiömuotoinen asuintontti. Yleinen heikentynyt taloustilanne ja työttömyysuhan lisääntyminen sekä pankkien kiristynyt lainapolitiikka vaikuttivat tonttien kysynnän heikentymiseen. Yritystontteja myytiin kuitenkin viisi kappaletta. Tonttien myynnin hiipuminen onkin riski, joka tulee ottaa tulonmuodostuksessa huomioon arvioitaessa kunnan talouden tulopohjaa. Ilvesvuoren toimipaikka-alueen kunnallistekninen rakentaminen eteni suunnitelmien mukaisesti ja alue on lähes valmis uusille toimipaikkaa etsiville yrityksille. Yritystonttien kysynnässä on nähtävissä talouden laskusuhdanne ja yritysten varovaisuus investointipäätöksissä. Kaupallisten investointien osalta merkittävin hanke on Klaukkalan Viirinlaakson kaupallisen ja asumisen alueen asemakaavoitus ja alueen toteuttaminen. Viirinlaakson kaava valmistui syksyllä ja hankkeen aloittamista on lykännyt kaavoituksesta tehdyn valituksen lisäksi hankkeessa mukanaolevien kaupparyhmittymien ja kunnan kilpailuttaman rakentajan loppuvaiheessa mm. alueen liikennöintiin liittyvät erilaiset suunnittelunäkemykset. Alueen kunnallisteknisen rakentamisen jatkaminen lykkääntyi tämän vuoksi kuluvalle vuodelle. Merkittäviä asemakaavahankkeita vuoden aikana olivat edellä mainitun lisäksi Klaukkalan Ali- Tilkka sekä Rajamäen Uudenniityn alue, jotka kaavat hyväksyttiin ja vahvistuivat. Lisäksi käsittelyssä ja nähtävillä ovat olleet Klaukkalan Vanha Klaukka sekä Rajamäen Kylänpään ja Heinojan alueen kaavat. Toimipaikka-alueista Ilvesvuoren pohjoisen alueen kaavoitus on tullut vireille ja Myllykukon alueelle valmistunut kaava on valituksen vuoksi vielä vahvistumatta. Klaukkalan yleiskaavan hyväksyminen ja Perttulan yleiskaavan luonnoksen nähtäväksi asettaminen ajoittuvat kuluvan vuoden keväälle. Kirkonkylän ja Rajamäen yleiskaavojen selvitykset ovat parhaillaan valmistumassa. Uudistettu kuntastrategia ohjaa kunnan kehitystyötä Syksyllä 2013 aloitettu kuntastrategian uudistustyö saatiin päätökseen toukokuussa, kun valtuusto hyväksyi uuden kuntastrategian. Useiden seminaarien sekä luottamushenkilöiden ja kuntalaisten kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen saatiin valmiiksi yhteinen tavoite- ja tahtotila uudelle kuntastrategialle. Vastuulliselle johtamiselle ja taloudenpidolle perustuvan kuntastrategian kulmakivet ovat Kunnan vetovoima ja kilpailukyky, Aktiivinen kuntalainen ja Kuntalaisten hyvinvointia edistävät palvelut. Kuntastrategian yhteinen arvopohja perustuu vastuullisuuteen päätöksenteossa, toimintatapojen uudistamistahtoon, avoimuuteen päätöksenteossa ja vuorovaikutuksessa sekä yhteistyöhön kuntalaisten ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kuntastrategian uudistamisen ohella valmistui ja hyväksyttiin samanaikaisesti ensimmäinen kunnan hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelma konkretisoi kriittiset ja tärkeimmät asiakokonaisuudet ja toimenpiteet, joissa kunta yhteistoimin eri toimialoilla turvaa ja edistää eri - ikäisten asukkaittensa hyvinvointia. Kunnan toimintaa käsitelleet selvitykset työllistivät Kuntarakennelain edellyttämä kuntien yhteinen K 8 kuntien liitosselvitystyö alkoi kesällä 2013 ja valmistui viime kesänä. Nurmijärvi päätti syksyllä irtautua selvityksestä ja vuoden vaihteen jälkeen Kerava ja Sipoo ovat myös päättäneet irtautumisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan lain kaaduttua perustuslaillisiin ongelmiin eduskunnassa Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat päättivät aloittaa yhteisen selvityksen K 8 sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsitelleen osan perusteella omasta mallista, jolla alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueella voitaisiin tuottaa tulevaisuudessa. Selvitystyö on parhaillaan alkamassa ja tarkoitus on tuottaa toimintamalli, joka on pohjana kun uudistusta koskeva lainsäädäntötyö eduskuntavaalien ja hallituksen muodostamisen jälkeen uudelleen aloitetaan. III

6 Kuntarakennelain mukainen selvitystyö työllisti laajasti kuntaorganisaatioita. Lisäksi valmistunut ja hallituksen päätöksellä loppuvuonna hylätty Helsingin seudun metropolihallinto työllisti vuoden aikana edunvalvonnan näkökulmasta kuntaorganisaatioita eri tavoin. Epävakaus näkyi osaltaan kunnan omassa kehitystyössä ja kehityshankkeissa. Kunta oli mukana Kuntaliiton Uuden Sukupolven Organisaatio (USO) hankkeessa, jossa haettiin hyviä käytäntöjä toiminnan kehittämiseen. Joukkoliikenne uudistui ja merkittävistä rakennushankkeista päätettiin Kuntastrategian näkökulmasta merkittäviä hankkeita kuluneena vuonna oli mm. joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvä päätös, jolla hyväksyttiin alueelliseen käyttöoikeussopimukseen siirtyminen. Uudenmaan ELY- keskus kilpailutti joukkoliikenteen ja teki hankepäätöksen, jonka mukaisesti uusi joukkoliikenne aloitti vuoden alusta. Kasvavassa kunnassa investoinnit rakennuksiin ovat olleet toiminnassa hyvin keskeisessä asemassa. Kuluneena vuonna valmistui useita merkittäviä rakennuskohteita ja tehtiin kauaskantoisia investointipäätöksiä. Toisaalta valtuusto päätti tiukalla äänestyspäätöksellä nk. pienten koulujen säilyttämisellä ottaa kantaa palveluverkon säilyttämiseen edelleen nykyisellään. Talonrakennusinvestoinneista merkittävimmät olivat Haikalan päiväkodin peruskorjaus, kunnanviraston muutostyöt, kirkonkylän liikuntatilat, Ahjolan kunnostus ja Tiiran uimarannan peruskorjaus. Kuluvalle vuodelle siirtyi Vendlaskolanin laajennuksen valmistuminen. Valtuusto päätti aikaisempiin vuosiin verrattuna ennätyksellisen suuresta investointibudjetista tuleville vuosille. Uusia hankkeita ovat mm. Nurmijärven monitoimitalo Klaukkalaan, Rajamäen terveysasema, Nukarin Tammentuvan päiväkoti sekä Karhunkorven koulun laajennus ja peruskorjaus. Lisäksi parhaillaan suunnittelun alla on kuntakonserniin kuuluvan Valtion virastotalon peruskorjaus. Edelleen kuntakonserniin kuuluvan Rajamäen uimahallin peruskorjaus- ja laajennushanke valmistuu kuluvan vuoden keväällä. Lisäksi valtuusto päätti vuoden lopulla, että kunta menee merkittävällä rahoitusosuudella mukaan Arkadian lukion salibandymitoituksella rakennettavaan liikuntatilan rakentamiseen. Merkittävänä haasteena uusien tilojen rakentamisen ohella on nykyisen, erittäin laajan rakennuskannan ylläpito ja kunnostus. Jo tällä hetkellä on useissa toimitilakohteissa esiintynyt ongelmia, jotka ovat johtaneet siihen, että on jouduttu etsimään tilapäisratkaisuja palvelutuotannon turvaamiseksi. Kunnan toimitilojen ja tilahallinnon tarkastelu osana palveluverkon kehittämistä tulevan soteuudistuksen myötä olisi nostettava lähivuosina uudelleen keskusteluun ja merkittävämpään rooliin kunnan talouden sopeuttamisen näkökulmasta. Nurmijärven tulevaisuus haasteellinen yhteisellä tahdolla ja uudistumishalulla eteenpäin Kaikki kunnat Suomessa ovat suurten haasteiden edessä. Suurta kuntauudistusta ei tullut ja Soteuudistus jäi toteutumatta, metropolihallintokaan ei toteutunut. Uudistuksista puhutaan ja niitä suunnitellaan. Kuntien tulevaisuus jatkaa suurten taloudellisten haasteiden edessä nykyisellä toimintamallilla on asetettu kyseenalaiseksi. Ennusteita kuntien tulevaisuudesta tehdään, vaikka muuta ei voi sanoa kuin, että haasteet kuntatalouden sopeuttamiselle ovat lähivuosina edelleen valtaisat. Kuntien taloudelta odotetaan todennäköisesti 1,5 2 mrd. euron säästöjä seuraavalla hallituskaudella. Tämä tulee edellyttämään merkittäviä tuloksellisuus- ja tehokkuusvaatimuksia koko kuntakentälle. Samoin paineet kunnan tulorahoitukselle ja verojen korotuksille tulevat lisääntymään merkittävästi. Kuntien tehtävien karsinta on myös varmasti uudelleen keskustelun alla. Nurmijärvi on ollut vahva peruskunta ja on edelleen heikohkosti menneen viime vuoden jälkeenkin useimmilla mittareilla parhaiden menestyneiden kuntien joukossa. Uuden kuntastrategian mukaisesti toimintatapojamme uudistaen voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin omalla toiminnallamme. Kaikkeen emme kuitenkaan itse pysty ja voi vaikuttaa. Seuraava maamme hallitus tulee luomaan puitteet, missä suomalainen kunnallishallinto ja Nurmijärvi osana maamme kuntakenttää tulevat lähivuosina toimimaan. Vaikka suurin osa valtakunnallisista uudistushankkeista kariutui, uusi kuntalaki hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa. Uusi kuntalaki luo tällä hetkellä mahdollisuudet kehittää kuntien toimintaa ja korostaa mm. konserniohjauksen kehittämistä. Se tarjoaa myös vaihtoehtoja luottamushenkilöjärjestelmän kehittämiseen. IV

7 Uuden kuntastrategiamme kivijaloista keskiössä on toimintatapamme uudistaminen. Toivon, että voimme olla avarakatseisia ja olemme valmiita uudistumaan ja samalla varautumaan aiempaa haastavampiin kuntatalouden aikoihin lähivuosina. Kiitän koko kuntaorganisaatiota hyvästä yhteistyöstä muutosten ja merkittävien taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden keskellä. Hyvällä yhteistyöllä Nurmijärvi voi menestyä tulevaisuuden kuntana. Kimmo Behm Kunnanjohtaja V

8 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Valtuusto: Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat kunnan hallinnon järjestäminen, kunnan taloudellinen vallankäyttö, kunnallisten sääntöjen antaminen, kunnan kannan ottaminen tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa sekä kunnan toimielinten ja johtotason virkojen täyttäminen. Valtuusto kokoontui kertomusvuonna kahdeksan (8) kertaa ja pöytäkirjoihin kertyi 127 päätöstä. Valtuusto sai mm. kokousviikolla järjestettävillä kyselytunneilla tietoa kokouksiin tulevista ja esillä olevista ajankohtaisista asioista. Valtuusto on valittu toimikaudeksi Kokoonpano vuoden 2014 lopussa oli seuraava: KESK pj Kalmi Petri taloustieteiden maisteri KOK I vpj Suominen Kaisa rehtori SDP II vpj Aatela Elli pääluottamusmies KOK Aittakallio Minna osastonhoitaja, sairaanhoitaja PerusS Artell Tero ICT-järjestelmäasiantuntija KD Haapalainen Johannes pastori VIHR Haaranen Tarja ympäristöneuvos KESK Handolin Kirsti kauppatieteiden maisteri SDP Helminen Olli työkaluvalmistaja KOK Hägg Arto rakennusinsinööri KOK Jalava Markku viestintäpäällikkö KESK Jokinen Minna kuljetusyrittäjä PerusS Kakko Kimmo palvelupäällikkö VIHR Kopsala Maritta nuorisotyönohjaaja KOK Kopteff George filosofian maisteri KESK Korhonen Virpi tutkija VIHR Kuusela Hanna filosofian tohtori, tutkija KESK Laine Kalevi maanviljelijä SDP Latva Jerry tekninen myyjä SDP Lepolahti Harri varanotaari KOK Lihr Jyrki rehtori KOK Lompolo Kirsi diplomi-insinööri PerusS Maijala Jouni rikosylikonstaapeli PerusS Manner Vesa autonkuljettaja SDP Markkanen Aulikki pankkitoimihenkilö VIHR Meros Päivi tradenomi KOK Mäkelä Outi kansanedustaja PerusS Niinistö Jussi kansanedustaja KOK Nurmi Ismo kauppias KESK Ojamäki Timo yrittäjä VIHR sit. Paulanto Kaisu neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) SDP Peltonen Juha toimittaja KESK Riihimäki Päivi sairaanhoitaja SDP Rousu Sirkka yliopettaja KESK Ruoti Hannele valtiotieteiden maisteri KOK Räty Virpi erityisluokan opettaja SDP Sandberg Jenni tradenomi/hr-assistentti KOK Schildt Markku tuotantojohtaja 1

9 SDP Sinisalo-Katajisto Petra valtiotieteiden maisteri KESK Sivula Tapio myyntijohtaja KESK sit. Sompajoki Sari psykiatrinen sairaanhoitaja KOK Suomi Hanna filosofian maisteri PerusS Tapiolinna Maija järjestelmäasiantuntija VAS Toikkanen Hannu asentaja KESK Toivonen Kallepekka agrologi KOK Vainio Jari isännöitsijä RKP Valli Mika IT-konsultti KESK Vanhanen Matti toimitusjohtaja KOK Vaulamo Petri myyntijohtaja PerusS Viitala Elina diplomi-insinööri KESK Viljakainen Juhani maanrakennusurakoitsija KOK 14 (vaaliliitto KOK + RKP), KESK 13, SDP 9, PerusS 7, VIHR 5, VAS 1, KD 1, RKP 1, yhteensä 51 valtuutettua Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen tehtävänä on valvoa ja panna täytäntöön valtuuston päätökset yhdessä muun luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation kanssa. Lisäksi kunnanhallituksen tehtäviin kuuluu mm. johtaa kunnan hallintoa ja valvoa kunnan etua, edustaa kuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kunnanhallitus kokoontui toimintavuonna 28 kertaa ja päätöksiä kertyi 368. Kunnanhallitus KOK pj Mäkelä Outi kansanedustaja vj Martelius Seija yrittäjä PerusS l vpj Tapiolinna Maiju järjestelmäasiantunt. vj Jokinen Minna KESKkuljetusyrittäjä KESK ll vpj Handolin Kirsti kauppatiet.maisteri vj Granholm Sirpa yrittäjä KESK Sivula Tapio myyntijohtaja vj Viljakainen Juhani maanrak.urakoitsija KESK Toivonen Kallepekka agrologi vj Ojamäki Timo yrittäjä SDP Latva Jerry tekninen myyjä vj Helminen Olli työkaluvalmistaja KOK Räty Virpi erityisluokan opettaja vj Schildt Markku tuotantojohtaja KOK Vaulamo Petri myyntijohtaja vj Vainio Jari isännöitsijä SDP Peltonen Juha toimittaja vj Sandelin Marja-Leena kätilö VIHR Kuusela Hanna FT vj Meros Päivi tradenomi PerusS Kakko Kimmo palvelupäällikkö vj Manner Vesa autonkuljettaja 2

10 KUNNANHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 TILIVELVOLLISET Nurmijärven kunnan sisäisen valvonnan ohje: Tilivelvollisuus Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat toimielimien jäsenet ja asianomaisten toimielinten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat. Nurmijärven kunnan tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet, kunnanjohtaja, toimialojen ja keskusten johtajat, tulosalue- ja tiimipäälliköt ja lautakuntien esittelijöiksi määrätyt viranhaltijat. Tilivelvollisilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä johtamallaan toimi-alueella. Mikäli kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöstä, eikä virhe tai vahinko ole vähäinen, muistutus kohdistetaan tilivelvolliseen. Tilivelvolliset Organisaatio Viranhaltija Tilivelvollisuuden peruste Ylin päätöksenteko kunnanjohtaja kunnanjohtaja, kunnanhallituksen esittelijä Elinkeino- ja kuntakehityskeskus kehitysjohtaja Maanhankinta maankäyttöpäällikkö tiimipäällikkö Yleiskaavoitus yleiskaavapäällikkö tiimipäällikkö Elinkeinotoimi yrityskehityspäällikkö tiimipäällikkö keskuksen johtaja, kuntakehitystoimikunnan esittelijä Keskushallinnon toimiala hallintojohtaja toimialan johtaja Hallintopalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Henkilöstöpalvelut henkilöstöpäällikkö tulosaluepäällikkö, kh:n henkilöstöjaoston esittelijä palvelusuhdepäällikkö kh:n henkilöstöjaoston esittelijä Talouspalvelut talousjohtaja tulosaluepäällikkö Sosiaali- ja terveystoimen toimiala sosiaali- ja terveysjohtaja toimialan johtaja, sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijä, liikuntalautakunnan esittelijä talousasioissa Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut perhe- ja sosiaalipalve- tulosaluepäällikkö luiden päällikkö Terveyspalvelut johtava ylilääkäri tulosaluepäällikkö Liikuntapalvelut liikuntapäällikkö tulosaluepäällikkö, liikuntalautakunnan esittelijä 3

11 Sivistystoimen toimiala sivistystoimenjohtaja toimialan johtaja, sivistyslautakunnan esittelijä, nuorisolautakunnan esittelijä talousarvioon liittyvät asiat Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Koulutuspalvelut opetuspäällikkö tulosaluepäällikkö Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatuspäällikkö tulosaluepäällikkö Kirjasto- ja kulttuuripalvelut kirjastonjohtaja tulosaluepäällikkö Nuorisopalvelut nuorisopäällikkö tulosaluepäällikkö, nuorisolautakunnan esittelijä Ympäristötoimiala tekninen johtaja toimialan johtaja, teknisen lautakunnan ja asemakaava- ja rakennuslautakunnan esittelijä Rakennusvalvonta rakennustarkastaja tulosaluepäällikkö, esittelijä rakennusvalvonta viranomaisasioissa Asemakaavoitus ja suunnittelupäällikkö tulosaluepäällikkö tekninen suunnittelu Tekninen keskus kunnallistekniikan tulosaluepäällikkö päällikkö Tilakeskus rakennuspäällikkö tulosaluepäällikkö Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Nurmijärven Vesi vesilaitoksen johtaja liikelaitoksen johtaja, liikelaitoksen johtokunnan esittelijä Klaukkalan jäähalli liikuntapäällikkö liikelaitoksen johtaja Nurmijärven työterveys työterveyshuollon johtaja liikelaitoksen johtaja, johtokunnan esittelijä Aleksia palvelujohtaja liikelaitoksen johtaja, liikelaitoksen johtokunnan esittelijä 4

12 2.2 Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämätiedot voivat tarkentua. Valtionhallinnon alijäämä oli 8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa. Alijäämän kasvuun vaikutti eniten yhteisöveroprosentin alentaminen. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,9 miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 3,7 miljardista eurosta 3,5 miljardiin. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,6 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Edellisenä vuonna niiden talous oli tasapainossa. 5

13 Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,4 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Koko vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia. Korot, jotka olivat erittäin matalalla tasolla jo tammikuussa, laskivat edelleen vuoden aikana. 12 kuukauden euribor, joka oli vuoden ensimmäisenä päivänä 0,556 prosenttia, laski vuoden viimeisenä päivänä 0,325 prosenttiin. Korkojen lasku on edelleen jatkunut vuonna Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan 0,9 prosenttia, samalla kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 prosenttia, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri lisäänny. Kotitalouksien säästämisaste laskee hieman ennusperiodin loppua kohden ja velkaantumisaste taittuu. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Yksityiset investoinnit hieman virkoavat lähinnä kone- ja laiteinvestointien ja t&k-investointien vetämänä. Työmarkkinoiden tilanteen arvioidaan heikkenevän vuoden 2015 aikana. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. 6

14 Lähteet: Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito 2014 Suomen Pankki: Euribor-korot päivittäin VM: Taloudellinen katsaus Kuntatalous Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuo- delle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 prosenttia. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 prosenttia. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Hallituskaudella kunnan peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu yhteensä 1,4 miljardilla eurolla (vuoteen 2014 mennessä 1,1 miljardilla eurolla). Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardi euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kunti- en rahoitusasemaan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 prosenttia edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. 7

15 Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7,9 prosenttia ja kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntien yhteenlaskettu lainamäärä oli 14,9 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 miljardia euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin sen sijaan laskivat edellisestä vuodesta 2 prosenttia, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Ilman vuosille ajoittuvia valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi nyt kokonaisuudessaan tasapainossa. Leikkausten kompensoimiseksi kuntien tulisi korottaa kunnallisveroa keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä. Laskennallinen korotustarve vaihtelee kunnittain 0,7 2,7 prosenttiyksikön välillä. Näin suuriin veronkorotuksiin ei ole kuitenkaan tarvinnut mennä, sillä maltillisten veronkorotusten ohella kunnat ovat tehneet henkilöstösäästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Vuosien valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen, mrd euroa. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti Tämänhetkisten arvioiden mukaan talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Sitä vastoin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Tästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä uhkaavat kasvaa entisestään. 8

16 Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta KUUMA-kunnissa väestömäärä kasvoi henkilöllä eli 0,7 prosenttia. Nurmijärvellä väestön kasvoi 1,0 prosentilla eli 410 henkilöllä. Työttömien osuus työvoimasta oli Helsingin seutukunnassa 11,0 prosenttia Nurmijärvellä työttömiä oli 8,2 prosenttia työvoimasta. Työttömyys kasvoi Nurmijärvellä 1,9 prosenttia edellisvuodesta. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 160:stä 231:een. Alueella (Järvenpää, Karkkila, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti) perustettiin vuonna 2014 yhteensä 1299 yritystä ja 610 lopetti toimintansa. Nurmijärvelle perustettiin 204 yritystä ja 112 yritystä lopetti toimintansa vuonna Kunnan talous vuonna 2014 Vuoden 2014 talousarvio laadittiin 2,75 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuosikatteen kattaessa poistoista vain 81,7 prosenttia. Vuoden 2013 tilinpäätöksen ylijäämä 0,23 milj. euroa nosti taseeseen kertyneet ylijäämät yhteensä 56,65 milj. euroon. Vuoden 2014 talousarvioon tehtiin muutoksia, jotka lisäsivät käyttötalousosan menomäärärahoja yhteensä 3,57 milj. euroa ja vähensivät tuloarvioita yhteensä 6,06 milj. euroa. Verotuloarvioita lisättiin yhteensä 2,4 milj. euroa tilikauden aikana. Valtionosuustuloarviota vähennettiin 0,25 milj. euroa. Muutosten vaikutuksesta vuosikate pieneni 12,3 milj. eurosta 5,6 milj. euroon ja alijäämä kasvoi 9,1 milj. euroon. Investointimäärärahoja lisättiin nettomääräisesti yhteensä 2,93 milj. euroa. Maankäyttösopimusten laskennallisen määrärahan lisäys oli 6,05 milj. euroa ja maanhankintamäärärahan lisäys 1,6 milj. euroa. Ympäristötoimialan investointimäärärahoja vähennettiin yhteensä 4,38 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainanrahoituksen tarvetta muutokset lisäsivät 0,5 milj. euroa. 9

17 Muutetussa talousarviossa arvioitu alijäämä oli 7,1 milj. euroa pienempi, 1,98 milj. euroa, ja 0,77 milj. euroa pienempi kuin alkuperäisen talousarvio. Tilikauden tulos heikkeni 2,2 milj. euroa vuodesta Vuosikatteen toteutuma oli 11,5 milj. euroa, joka oli muutettua talousarviota 5,8 milj. euroa parempi ja alkuperäistä talousarviota 0,8 milj. euroa heikompi. Verotuloja kertyi lähes muutetussa talousarviossa arvioitu määrä, 173,2 milj. euroa. Verotulojen kasvu oli 3,1 %, kun se edellisenä vuonna oli 7,5 %. Valtionosuuksia saatiin 0,66 milj. euroa yli muutetun talousarvion. Kuntaemon toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 1,95 milj. euroa ja toimintakulut alittuivat 2,9 milj. euroa, jolloin toimintakate oli 4,85 milj. euroa arviota parempi. Korkokulut olivat 0,9 milj. euroa ja muut rahoitustuotot (lähinnä Nurmijärven Sähkö Oy:ltä saatuja osinkoja ja HUS:n peruspääoman korkoja) 2,3 milj. euroa. Korkokulut alittuivat 0,26 milj. euroa. Korot olivat vuonna 2014 erittäin matalalla tasolla alentuen vuoden loppua kohden. Korkokuluihin vaikutti myös se, että pitkäaikaista lainaa nostettiin huomattavasti vähemmän kuin mitä talousarviossa oli arvioitu. Rahoituksessa käytettiin vuoden loppupuolelle asti lyhytaikaisia lainoja kuntatodistuksia emittoimalla, joiden korkotaso oli hyvin matalalla. Suunnitelman mukaiset poistot olivat muutettua talousarviota 1,3 milj. euroa pienemmät. Investointien nettomenojen toteutuma alitti 13,9 milj. eurolla muutetun talousarvion. Suuri osa toteutumattomista investoinneista siirtyi vuodelle Koska vuosikatteen toteutuma oli 5,8 milj. euroa talousarviota parempi ja investointien toteutuman jäi 13,9 milj. euroa alle talousarvion, pitkäaikaista lainaa otettiin vain 15 milj. euroa talousarvioon budjetoidun 35,9 milj. euron sijasta. Olennaiset tapahtumat Kuntastrategia hyväksyttiin toukokuun valtuustossa. Kunta irtaantui lokakuussa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksestä. Syksyllä 2014 päätettiin ottaa käyttöön palveluseteli suun terveydenhuollon päivystysten jatkohoitoihin ja päivähoitoon yksityisen päivähoidon rahoitusvaihtoehtona. Liikunta- ja kulttuurisetelin käyttöönotosta päätettiin joulukuussa. Käytännön toteutus jäi vuodelle Kunta liittyi KuntaPron osakkaaksi ensi vaiheessa taloushallintopalvelujen takia. Kunta myi omistamansa asunto-osakkeet (30 kpl) Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle. Nurmijärven kunnan kotouttamisohjelma hyväksyttiin. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa. Kunta päätti marraskuun valtuustossa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Nurmijärven ensimmäinen hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma valmistuivat kertomusvuonna. Kunta päätti osallistua Arkadian koulukiinteistöt Oy:n salibandymitoituksen mukaisen liikuntasalin rakentamishankkeeseen. 10

18 Kiinteistön hoito (kiinteistöpalvelut) siirrettiin Aleksia liikelaitokselta ympäristötoimialan tilakeskukselle alkaen. Pienten koulujen (Suomies ja Nummenpää) toiminta päätettiin säilyttää ennallaan. Kunta päätti hyväksyä alueellisen käyttöoikeussopimuksen malliksi järjestää joukkoliikenne vuoden 2015 alusta. Uudenmaan ELY -keskus kilpailutti liikenteen ja teki hankintapäätöksen. Valtuusto hyväksyi lokakuussa Viirinlaakson I vaiheen asemakaavan, joka mahdollistaa mm. kauppakeskuksen rakentamisen alueelle. Kaavasta on valitettu ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan toukokuussa Suurimmat rakentamishankkeet olivat Vendlaskolan (valmistuu helmikuu 2015), Haikalan päiväkodin peruskorjaus (valmis), Ahjolan kunnostukset (valmis), kunnanviraston muutostyöt (valmis), Kirkonkylän liikuntapuiston liikuntatilat (valmistuu alkuvuonna 2015) ja Tiiran uimarannan pukutilat (valmis). Suunnittelukohteina olivat mm. Rajamäen terveysasema, Nurmijärven monitoimitalo, Tammentuvan päiväkoti ja Karhunkorven koulun peruskorjaus. Kunta sijoittui jälleen kolmen parhaan kunnan joukkoon yritysten johdolle suunnatussa kuntien imagotutkimuksessa Tytäryhteisöt Nurmijärven Sähkö Oy:n liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat edellisvuodesta. Investoinnit jäivät alle budjetoidun johtuen odotettua pienemmästä rakentamistarpeesta (sähkönjakeluverkko, lämpöverkko) sekä Klaukkalan uuden lämpölaitoksen valmistumisajankohdasta. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:n toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti ja investoinnit toteutuivat urakkasopimusten mukaisessa aikataulussa. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle valmistui 73 uutta asuntoa vuonna Rajamäen uimahalli Oy:n peruskorjaus- ja laajennushankkeen maanrakennustyöt valmistuivat tammikuussa Kunnan 11,5 milj. euron pääomalainaa korotettiin valtuuston päätöksellä ,8 milj. euroon. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle 1,0 milj. euron avustuksen. Peruskorjaus- ja laajennushanke luovutetaan yhtiölle Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 talousarvio laadittiin erittäin tiukaksi, toimintakatetavoitteena on sen supistuminen 2,1 prosentilla verrattuna vuoden 2014 muutettuun talousarvioon. Koska vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakatteen toteutuma alitti budjetoidun 5,1 milj. eurolla, on kuluvan vuoden toimintakatetavoitteeseen pääseminen huomattavasti helpompaa. Käyttötalouden nettomenojen kasvu voi olla noin 0,5 prosenttia vuonna 2015 verrattuna tilinpäätökseen 2014 jotta talousarvion toimintakatteessa pysytään. Kuntaliitto on tarkistanut verotuloennusteitaan jonkin verran alaspäin, mikä Nurmijärven kohdalla tarkoittaa sitä, että talousarviovuoden 2015 ja suunnitelmavuosien verotuloarvioita joudutaan myös tarkistamaan alaspäin. Jotta taloussuunnittelukaudella tilikauden tulos saadaan ylijäämäiseksi, voi käyttötalousmenojen vuosittainen kasvu olla korkeintaan 1,5 prosenttia. Vuosikate kattaisi poistot suunnitelmavuosina 2017 ja 2018, mutta investoinneista vain noin 70 prosenttia, kun tavoite on vähintään 90. Jo 2 prosentin vuotuisella käyttötalousmenojen kasvulla tili- 11

19 kauden tulos on alijäämäinen koko suunnittelukauden vuosittaisen alijäämän ollessa 3,9 2,1 milj. euroa. Voimassa olevan investointiohjelman mukaisilla investoinneilla kunnan lainakanta nousee milj. euroon ja lainamäärä per asukas noin 3800 euroon vuonna Vuosikate, Investoinnit, Lainanlyhennykset ja Poistot Käyttötalousmenojen kasvu% = 1, Lainanlyhennykset Investoinnit, netto Vuosikate Poistot Vuosikate, Investoinnit, Lainanlyhennykset ja Poistot Käyttötalousmenojen kasvu% = Lainanlyhennykset Investoinnit, netto Vuosikate Poistot Sosiaali- ja terveystoimen todennäköinen siirtäminen pois kuntien vastuulta suunnittelukaudella saattaa myös Nurmijärven kunnan aivan uuteen tilanteeseen. Kunnan budjetin volyymistä noin 55 prosenttia ja henkilöstöstä noin 30 prosenttia siirtyy muualle. Tähän suureen muutokseen valmistautuminen tulee kunnassa aloittaa ajoissa. Muutoksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kunnan talouden lisäksi toiminnan organisointiin ja henkilöstörakenteeseen, mm. tukipalveluhenkilöstön mitoitukseen. 12

20 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä tilanteessa oli yhteensä 2 538, mikä on 89 henkilöä eli 3,4 % vähemmän kuin vuonna Henkilöstömäärä sisältää kaikki vertailuajankohtana voimassa olleet palvelussuhteet. Henkilöstöstä (77 % koko henkilöstöstä) oli vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa ja 591 (23%) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisen henkilöstön määrä laski edellisvuodesta 2 henkilöllä. Määräaikaisia ja sijaisia oli yhteensä 591 henkilöä ja tämä on 87 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Sijaisia oli 350 ja määrä vähentyi edellisvuodesta 73 henkilöllä. Työllistettyjä oli 25 henkilöä. Sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön käyttämistä rajoitettiin vuonna 2014 aikaisempia vuosia voimakkaammin talouden tasapainottamiseksi. Määräaikaisen henkilöstön osuus on vaihdellut vuosina % ja 26% välillä. Esimiehiä henkilöstöstä oli 5,5 % (v. 2013: 5,3 %). Vuoden 2014 talousarvioon sisältyneessä henkilöstösuunnitelmassa hyväksyttiin yhteensä 25,5 uutta virkaa ja työsopimussuhteista tehtävää, joista noin puolet oli aiemmin määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamisia. Taulukko: Henkilöstömäärän kehitys vuosina Toimiala Keskushallinto + keskus Sosiaali- ja terveystoimi + liikunta Sivistystoimi: Koulutuspalvelut Sivistystoimi: Varhaiskasvatuspalvelut Sivistystoimi: Hallinto, kirjasto, nuoriso Ympäristötoimi Liikelaitokset Työllistetyt YHTEENSÄ Taulukko: Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö vuosina Palvelussuhteet Vakinaiset % % % % % Määräaikaiset (ml. sijaiset) % % % % % YHTEENSÄ % % % % % Vuonna 2014 Nurmijärven kunnan palveluksessa oli 61 henkilöä 1000 asukasta kohti. Henkilöstömäärä on kasvanut suhteessa asukaslukuun vuosina , mutta kehitys kuitenkin muuttui vuonna 2014, jolloin henkilöstömäärä suhteessa asukaslukuun laski edellisvuodesta 2,8 henkilöllä 1000 asukasta kohden. 13