Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2014"

Transkriptio

1 Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2014 Valtuusto

2 Sisällysluettelo Tasekirja 1. Kunnanjohtajan katsaus I-V 2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys Kunnan talous vuonna Arvio tulevasta kehityksestä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus, olennaiset tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen käyttötaloudessa Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen Liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmien toteutuminen 79 Tuloslaskelma, ulkoinen 80 Rahoituslaskelma 81 Tase 82 Konsernilaskelmat 84 Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 1. Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen laskelmat Klaukkalan jäähalli liikelaitoksen laskelmat Nurmijärven työterveys liikelaitoksen laskelmat Aleksia liikelaitoksen laskelmat Kunnan ja liikelaitosten yhdistely ja eliminointilaskelmat 119 Tase-erittelyt Tilipuitteet 0

3 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kansantalouden yleiset näkymät Suomen BKT:n volyymi pieneni viime vuonna 0,1 prosenttia (%). Kulunut vuosi oli kolmas perättäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Viime aikojen talouskehitystä on varjostanut Ukrainan kriisi ja Venäjälle asetetut talouspakotteet. Useiden Euroopan Unionin valtioiden finanssi- ja velkakriisit ovat heikentäneet myös alueen kasvua. Yhdysvaltojen talous sen sijaan elpyy ja kasvun ennustetaan olevan viime ja tänä vuonna vajaat kolme prosenttia. Ensi vuonna kasvun odotetaan edelleen nopeutuvan. Toisaalta Euroopan yleisen tilanteen ennakoidaan Ukrainan ja Krimin kriisin vuoksi kääntyvän talouden kannalta heikommaksi Suomessa, jossa Venäjän kaupalla on suuri merkitys. Tämän vuoksi taloudellinen tilanne voi muodostua vielä ennakko-odotuksia heikommaksi. Euroalueen kasvun ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen kasvavan noin puolentoista prosentin vauhdilla. Maamme kokonaistuotannon alenemisen jatkuminen heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston maaliskuun lopulla tekemän arvion mukaan valtion ja kuntien yhteinen sopeuttamistarve on 6 miljardia (mrd.) euroa, josta kuntien menojen leikkaustarpeeksi on laskettu 2 mrd. euroa. Kuntatalouden näkymät Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot viime vuodelta vahvistavat ennakkoodotuksia siitä, ettei yhteenlaskettu vuosikate riitä kattamaan nettoinvestointeja. Kuntataloutta vahvistivat kuitenkin kuntien omat sopeuttamistoimet sekä laskennallisesti kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä saadut kertaluontoiset tulot. Ennakkotietojen mukaan kuntien verotulot olisivat kasvaneet 2,5 prosenttia. Kuntien heikko talous- ja työllisyyskehitys hidastivat veropohjien kasvua. Palkkatulot kasvavat vajaan prosentin ja yritysten tuloskehitys ennustetaan edelleen heikoksi. Kuntien verotulojen kasvua kuitenkin lisäsivät veroprosenttien korotukset sekä kiinteistöveroja veroperusteisiin tehdyt kiinteistöjen arvonkorotukset. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi viime vuoden alussa 0,36 prosenttiyksiköllä ja useat kunnat korottivat myös kiinteistöverojaan. Yhteisöverojen osalta edellisen vuoden verojen jako-osuuden oikaisu vähensi kunnallisveron kertymää yli sadalla miljoonalla eurolla. Valtionosuusleikkaukset jatkuivat hallitusohjelman mukaisesti ja käyttötalouden valtionosuudet vähenivät 2,3 %. Peruspalvelujen valtionosuuksia alennettiin. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehty indeksikorotuksia lainkaan. Toisaalta kunnat saivat valionosuuksien lisäyksenä jäteveron tuottoa vastaavan summan. Kuntatalouden toimintamenojen on arvioitu kasvaneen nimellisesti vain prosenttiyksiköllä. Toimintamenojen kasvun hidastuminen selittynee osittain siitä, että ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisten vuoksi koulut poistettiin peruspalvelubudjetin tarkastelun piiristä sekä kuntien omilla sopeuttamistoimenpiteillä. Kuluvan vuoden kuntatalouden arvioidaan edelleen jatkuvan heikkona. Vuosikatteen on ennustettu heikkenevän eikä se riitä kattamaan poistoja. Kuntien tulokset tulevat muodostumaan selvästi alijäämäisiksi. Verotulojen kasvu ennustetaan ilman veronkorotuksia noin 1,8 prosentiksi. Hallituksen tekemät veroperustemuutokset tulevat sinällään alentamaan kuntien verotuloja. Nämä kompensoidaan kuitenkin kunnille valtionosuuksissa, joten kuntien rahoitusasemaan tällä ei ole merkitystä. Kiinteistöverojen vaihteluvälin muutoksilla kiinteistöverot lisääntyvät, mutta lisäys tullaan kuitenkin vähentämään peruspalvelujen valtionosuuksista. Verotulojen ja valtionosuuksien on arvioitu yhteensä kasvavan noin 0,8 prosentilla kuluvana vuonna. I

4 Kuntatalouden rahoitusalijäämä tulee kasvamaan voimakkaasti vuoteen Kuntien velkaantumisen on arvioitu nopeutuvan ja kasvavan lähes 26 mrd. euroon eli 11 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Edellä esitettyjä kuntatalouden epätasapainoa koskevia arvioita ja kuntatalouden epätasapainon suuruutta kasvattaa lisäksi se, että hallitus päätti luopua useista hallitusohjelmaan sisältyneistä rakennepoliittista uudistuksista ja kuntien velvoitteiden karsimisesta. Kunnan talouden alamäki alkoi lähes ennakoidun mukaisesti Kulunut vuosi oli Nurmijärven talouden kannalta heikko. Talous kääntyi alijäämäiseksi. Syksyllä tehdyissä ennusteissa odotettiin jopa kolmesta neljään kertaa suurempaa alijäämää, mihin lopulta tilinpäätöksessä päädyttiin. Lopullinen noin 1,9 milj. euron alijäämä jäi siten vajaat 0,8 milj. euroa pienemmäksi kuin alkuperäisessä budjetissa oli ennakoitu. Kunnan liikelaitosten tilinpäätökset muodostuivat ylijäämäisiksi. Kunnan toimintatuotot ylittyivät ja kulut alittuivat talousarviosta, jolloin toimintakate oli lähes 5 milj. euroa ennustetta parempi. Toimintakate, eli kunnan nettomenot, kasvoivat edellisestä vuodesta vajaat 2,9 % ja verorahoitus vain vajaat puolet tästä, eli 1,5 %. Kunnan menot kasvavat tuloja nopeammin eikä talous siten ole strategisen tavoitteen osalta tasapainossa. Korkokulut puolestaan pysyivät alle budjetoidun määrän johtuen alhaisesta korkotasosta ja investointien lykkääntymisen vuoksi pitkäaikaisten lainojen nostamatta jäämisestä. Investointien toteuma alitti 13,9 milj. eurolla budjetoidun määrän ja suuri osa investoinneista siirtyi kuluvalle vuodelle. Myös suunnitelman mukaiset poistot olivat 1,3 miljoonaa euroa ennakkolaskelmaa pienemmät. Verorahoituksella pystyttiin kattamaan noin 25,5 milj. euron investoinneista vajaat puolet. Tämä jäi alle strategisen tavoitteen. Kunnan velkamäärä kohosi euroon ja kuntakonsernin velkamäärä 4054 euroon asukasta kohti. Kuntaemon omavaraisuusaste laski 47,6 %:een ja oli jo toisen vuoden peräkkäin alle 50 prosentin rajan. Näiltä osin kuntastrategian mukaisia tavoitteita ei saavutettu. Kunnan tuloveroprosentti on seudun kuntien keskitasoa ja kiinteistöveroprosentit sen alle. Veroprosenttia korotettiin vuoden alusta 0,5 prosenttiyksiköllä 19,5 %:iin. Korotuspaineita tulevat aiheuttamaan taloussuunnittelukaudella valtionosuuksien leikkausten ja odotettavissa olevien hallinnollisen uudistusten myötä suuret ja talouden kestokykyyn nähden erittäin suuret investoinnit. Mahdollisesti tulevien hallinnollisten uudistusten aikataulusta ja toteutustavasta sekä rahoitusmalleista tulevista paineista verojen hintaan ei tässä vaiheessa voi esittää kuin arvauksia. Vaikka kunnan talous onkin strategisilla mittareilla vielä tyydyttävässä kunnossa, on kunnan velkaantumisen vauhti investointien liian suuren määrän ja kansantalouden taloudellisen laskusuhdanteen vauhdittamana lisääntymässä hyvin nopeasti. Omavaraisuusasteen heikkeneminen kertoo osaltaan kunnan liiallisesta velkaantumisesta sekä investointien määrän ja tulorahoituksen epäsuhteesta. Valtuusto joutuukin kevään aikana kuntastrategian päivittämisen yhteydessä arvioimaan ja tarkistamaan tavoitteita sekä tältä osin arvioimaan myös talouden tasapainolle asetettuja tavoitteita ja sopeuttamaan ne tulevien vuosien mittaviin investointeihin. Kunnan väestö kasvoi edelleen maltillisesti Nurmijärven väestö kasvoi ennakkotietojen mukaan 406 henkilöllä (1 %). Kuuma-seudun kunnissa oli edelleen havaittavissa selvä väestönkasvun hiipuminen ja kasvun suuntautuminen voimakkaammin pääkaupunkiseudun kuntiin. Ilmiötä selittää talouden laskusuhdanne ja sen vaikutukset kuntien välisen muuttoliikkeen hiipumiseen. Nurmijärven kasvu oli kuitenkin Kuuma -seudun kuntien kärkipäässä. Vuoden lopulla kunnan väkiluku oli henkilöä. Kunnan asuntotuotanto väheni hieman edellisestä vuodesta. Uusia asuntoja valmistui 375, joka oli hieman vähemmän kuin Maankäytön kehityskuva suunnitelmassa on esitetty. Valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisia vuokra-asuntoja rakentui Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n toimesta 73 kappaletta. Kuluvan vuoden alussa on lisäksi valmistunut noin 60 vuokra-asuntoa lisää, joten kunta tulee lähivuosinakin pääsemään pääkaupunkiseudun MAL -sopimuksen mukai- II

5 seen tavoitteeseen vuokra-asuntotuotannossa. Lisäksi kunnan alueella on kuluvan vuoden aikana valmistumassa suuri asumisoikeuskohde. Nurmijärven vuokra-asunnot on varannut kunnalta useita tontteja uusista kohteista ja sopimuksen mukaisia vuokra-asuntojen rakentamishankkeita on alkamassa sekä jo aloitettu useammassa kohteessa. Kunta luovutti omakotitontteja kirkonkylästä Krannilan ja Einolan alueilta ja Klaukkalan Lintumetsän ja Jäkälätien alueilta sekä Rajamäen Mutkatien alueelta yhteensä 37 tonttia, minkä lisäksi myytiin muutama yhtiömuotoinen asuintontti. Yleinen heikentynyt taloustilanne ja työttömyysuhan lisääntyminen sekä pankkien kiristynyt lainapolitiikka vaikuttivat tonttien kysynnän heikentymiseen. Yritystontteja myytiin kuitenkin viisi kappaletta. Tonttien myynnin hiipuminen onkin riski, joka tulee ottaa tulonmuodostuksessa huomioon arvioitaessa kunnan talouden tulopohjaa. Ilvesvuoren toimipaikka-alueen kunnallistekninen rakentaminen eteni suunnitelmien mukaisesti ja alue on lähes valmis uusille toimipaikkaa etsiville yrityksille. Yritystonttien kysynnässä on nähtävissä talouden laskusuhdanne ja yritysten varovaisuus investointipäätöksissä. Kaupallisten investointien osalta merkittävin hanke on Klaukkalan Viirinlaakson kaupallisen ja asumisen alueen asemakaavoitus ja alueen toteuttaminen. Viirinlaakson kaava valmistui syksyllä ja hankkeen aloittamista on lykännyt kaavoituksesta tehdyn valituksen lisäksi hankkeessa mukanaolevien kaupparyhmittymien ja kunnan kilpailuttaman rakentajan loppuvaiheessa mm. alueen liikennöintiin liittyvät erilaiset suunnittelunäkemykset. Alueen kunnallisteknisen rakentamisen jatkaminen lykkääntyi tämän vuoksi kuluvalle vuodelle. Merkittäviä asemakaavahankkeita vuoden aikana olivat edellä mainitun lisäksi Klaukkalan Ali- Tilkka sekä Rajamäen Uudenniityn alue, jotka kaavat hyväksyttiin ja vahvistuivat. Lisäksi käsittelyssä ja nähtävillä ovat olleet Klaukkalan Vanha Klaukka sekä Rajamäen Kylänpään ja Heinojan alueen kaavat. Toimipaikka-alueista Ilvesvuoren pohjoisen alueen kaavoitus on tullut vireille ja Myllykukon alueelle valmistunut kaava on valituksen vuoksi vielä vahvistumatta. Klaukkalan yleiskaavan hyväksyminen ja Perttulan yleiskaavan luonnoksen nähtäväksi asettaminen ajoittuvat kuluvan vuoden keväälle. Kirkonkylän ja Rajamäen yleiskaavojen selvitykset ovat parhaillaan valmistumassa. Uudistettu kuntastrategia ohjaa kunnan kehitystyötä Syksyllä 2013 aloitettu kuntastrategian uudistustyö saatiin päätökseen toukokuussa, kun valtuusto hyväksyi uuden kuntastrategian. Useiden seminaarien sekä luottamushenkilöiden ja kuntalaisten kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen saatiin valmiiksi yhteinen tavoite- ja tahtotila uudelle kuntastrategialle. Vastuulliselle johtamiselle ja taloudenpidolle perustuvan kuntastrategian kulmakivet ovat Kunnan vetovoima ja kilpailukyky, Aktiivinen kuntalainen ja Kuntalaisten hyvinvointia edistävät palvelut. Kuntastrategian yhteinen arvopohja perustuu vastuullisuuteen päätöksenteossa, toimintatapojen uudistamistahtoon, avoimuuteen päätöksenteossa ja vuorovaikutuksessa sekä yhteistyöhön kuntalaisten ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kuntastrategian uudistamisen ohella valmistui ja hyväksyttiin samanaikaisesti ensimmäinen kunnan hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelma konkretisoi kriittiset ja tärkeimmät asiakokonaisuudet ja toimenpiteet, joissa kunta yhteistoimin eri toimialoilla turvaa ja edistää eri - ikäisten asukkaittensa hyvinvointia. Kunnan toimintaa käsitelleet selvitykset työllistivät Kuntarakennelain edellyttämä kuntien yhteinen K 8 kuntien liitosselvitystyö alkoi kesällä 2013 ja valmistui viime kesänä. Nurmijärvi päätti syksyllä irtautua selvityksestä ja vuoden vaihteen jälkeen Kerava ja Sipoo ovat myös päättäneet irtautumisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan lain kaaduttua perustuslaillisiin ongelmiin eduskunnassa Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat päättivät aloittaa yhteisen selvityksen K 8 sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsitelleen osan perusteella omasta mallista, jolla alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueella voitaisiin tuottaa tulevaisuudessa. Selvitystyö on parhaillaan alkamassa ja tarkoitus on tuottaa toimintamalli, joka on pohjana kun uudistusta koskeva lainsäädäntötyö eduskuntavaalien ja hallituksen muodostamisen jälkeen uudelleen aloitetaan. III

6 Kuntarakennelain mukainen selvitystyö työllisti laajasti kuntaorganisaatioita. Lisäksi valmistunut ja hallituksen päätöksellä loppuvuonna hylätty Helsingin seudun metropolihallinto työllisti vuoden aikana edunvalvonnan näkökulmasta kuntaorganisaatioita eri tavoin. Epävakaus näkyi osaltaan kunnan omassa kehitystyössä ja kehityshankkeissa. Kunta oli mukana Kuntaliiton Uuden Sukupolven Organisaatio (USO) hankkeessa, jossa haettiin hyviä käytäntöjä toiminnan kehittämiseen. Joukkoliikenne uudistui ja merkittävistä rakennushankkeista päätettiin Kuntastrategian näkökulmasta merkittäviä hankkeita kuluneena vuonna oli mm. joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvä päätös, jolla hyväksyttiin alueelliseen käyttöoikeussopimukseen siirtyminen. Uudenmaan ELY- keskus kilpailutti joukkoliikenteen ja teki hankepäätöksen, jonka mukaisesti uusi joukkoliikenne aloitti vuoden alusta. Kasvavassa kunnassa investoinnit rakennuksiin ovat olleet toiminnassa hyvin keskeisessä asemassa. Kuluneena vuonna valmistui useita merkittäviä rakennuskohteita ja tehtiin kauaskantoisia investointipäätöksiä. Toisaalta valtuusto päätti tiukalla äänestyspäätöksellä nk. pienten koulujen säilyttämisellä ottaa kantaa palveluverkon säilyttämiseen edelleen nykyisellään. Talonrakennusinvestoinneista merkittävimmät olivat Haikalan päiväkodin peruskorjaus, kunnanviraston muutostyöt, kirkonkylän liikuntatilat, Ahjolan kunnostus ja Tiiran uimarannan peruskorjaus. Kuluvalle vuodelle siirtyi Vendlaskolanin laajennuksen valmistuminen. Valtuusto päätti aikaisempiin vuosiin verrattuna ennätyksellisen suuresta investointibudjetista tuleville vuosille. Uusia hankkeita ovat mm. Nurmijärven monitoimitalo Klaukkalaan, Rajamäen terveysasema, Nukarin Tammentuvan päiväkoti sekä Karhunkorven koulun laajennus ja peruskorjaus. Lisäksi parhaillaan suunnittelun alla on kuntakonserniin kuuluvan Valtion virastotalon peruskorjaus. Edelleen kuntakonserniin kuuluvan Rajamäen uimahallin peruskorjaus- ja laajennushanke valmistuu kuluvan vuoden keväällä. Lisäksi valtuusto päätti vuoden lopulla, että kunta menee merkittävällä rahoitusosuudella mukaan Arkadian lukion salibandymitoituksella rakennettavaan liikuntatilan rakentamiseen. Merkittävänä haasteena uusien tilojen rakentamisen ohella on nykyisen, erittäin laajan rakennuskannan ylläpito ja kunnostus. Jo tällä hetkellä on useissa toimitilakohteissa esiintynyt ongelmia, jotka ovat johtaneet siihen, että on jouduttu etsimään tilapäisratkaisuja palvelutuotannon turvaamiseksi. Kunnan toimitilojen ja tilahallinnon tarkastelu osana palveluverkon kehittämistä tulevan soteuudistuksen myötä olisi nostettava lähivuosina uudelleen keskusteluun ja merkittävämpään rooliin kunnan talouden sopeuttamisen näkökulmasta. Nurmijärven tulevaisuus haasteellinen yhteisellä tahdolla ja uudistumishalulla eteenpäin Kaikki kunnat Suomessa ovat suurten haasteiden edessä. Suurta kuntauudistusta ei tullut ja Soteuudistus jäi toteutumatta, metropolihallintokaan ei toteutunut. Uudistuksista puhutaan ja niitä suunnitellaan. Kuntien tulevaisuus jatkaa suurten taloudellisten haasteiden edessä nykyisellä toimintamallilla on asetettu kyseenalaiseksi. Ennusteita kuntien tulevaisuudesta tehdään, vaikka muuta ei voi sanoa kuin, että haasteet kuntatalouden sopeuttamiselle ovat lähivuosina edelleen valtaisat. Kuntien taloudelta odotetaan todennäköisesti 1,5 2 mrd. euron säästöjä seuraavalla hallituskaudella. Tämä tulee edellyttämään merkittäviä tuloksellisuus- ja tehokkuusvaatimuksia koko kuntakentälle. Samoin paineet kunnan tulorahoitukselle ja verojen korotuksille tulevat lisääntymään merkittävästi. Kuntien tehtävien karsinta on myös varmasti uudelleen keskustelun alla. Nurmijärvi on ollut vahva peruskunta ja on edelleen heikohkosti menneen viime vuoden jälkeenkin useimmilla mittareilla parhaiden menestyneiden kuntien joukossa. Uuden kuntastrategian mukaisesti toimintatapojamme uudistaen voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin omalla toiminnallamme. Kaikkeen emme kuitenkaan itse pysty ja voi vaikuttaa. Seuraava maamme hallitus tulee luomaan puitteet, missä suomalainen kunnallishallinto ja Nurmijärvi osana maamme kuntakenttää tulevat lähivuosina toimimaan. Vaikka suurin osa valtakunnallisista uudistushankkeista kariutui, uusi kuntalaki hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa. Uusi kuntalaki luo tällä hetkellä mahdollisuudet kehittää kuntien toimintaa ja korostaa mm. konserniohjauksen kehittämistä. Se tarjoaa myös vaihtoehtoja luottamushenkilöjärjestelmän kehittämiseen. IV

7 Uuden kuntastrategiamme kivijaloista keskiössä on toimintatapamme uudistaminen. Toivon, että voimme olla avarakatseisia ja olemme valmiita uudistumaan ja samalla varautumaan aiempaa haastavampiin kuntatalouden aikoihin lähivuosina. Kiitän koko kuntaorganisaatiota hyvästä yhteistyöstä muutosten ja merkittävien taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden keskellä. Hyvällä yhteistyöllä Nurmijärvi voi menestyä tulevaisuuden kuntana. Kimmo Behm Kunnanjohtaja V

8 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Valtuusto: Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat kunnan hallinnon järjestäminen, kunnan taloudellinen vallankäyttö, kunnallisten sääntöjen antaminen, kunnan kannan ottaminen tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa sekä kunnan toimielinten ja johtotason virkojen täyttäminen. Valtuusto kokoontui kertomusvuonna kahdeksan (8) kertaa ja pöytäkirjoihin kertyi 127 päätöstä. Valtuusto sai mm. kokousviikolla järjestettävillä kyselytunneilla tietoa kokouksiin tulevista ja esillä olevista ajankohtaisista asioista. Valtuusto on valittu toimikaudeksi Kokoonpano vuoden 2014 lopussa oli seuraava: KESK pj Kalmi Petri taloustieteiden maisteri KOK I vpj Suominen Kaisa rehtori SDP II vpj Aatela Elli pääluottamusmies KOK Aittakallio Minna osastonhoitaja, sairaanhoitaja PerusS Artell Tero ICT-järjestelmäasiantuntija KD Haapalainen Johannes pastori VIHR Haaranen Tarja ympäristöneuvos KESK Handolin Kirsti kauppatieteiden maisteri SDP Helminen Olli työkaluvalmistaja KOK Hägg Arto rakennusinsinööri KOK Jalava Markku viestintäpäällikkö KESK Jokinen Minna kuljetusyrittäjä PerusS Kakko Kimmo palvelupäällikkö VIHR Kopsala Maritta nuorisotyönohjaaja KOK Kopteff George filosofian maisteri KESK Korhonen Virpi tutkija VIHR Kuusela Hanna filosofian tohtori, tutkija KESK Laine Kalevi maanviljelijä SDP Latva Jerry tekninen myyjä SDP Lepolahti Harri varanotaari KOK Lihr Jyrki rehtori KOK Lompolo Kirsi diplomi-insinööri PerusS Maijala Jouni rikosylikonstaapeli PerusS Manner Vesa autonkuljettaja SDP Markkanen Aulikki pankkitoimihenkilö VIHR Meros Päivi tradenomi KOK Mäkelä Outi kansanedustaja PerusS Niinistö Jussi kansanedustaja KOK Nurmi Ismo kauppias KESK Ojamäki Timo yrittäjä VIHR sit. Paulanto Kaisu neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) SDP Peltonen Juha toimittaja KESK Riihimäki Päivi sairaanhoitaja SDP Rousu Sirkka yliopettaja KESK Ruoti Hannele valtiotieteiden maisteri KOK Räty Virpi erityisluokan opettaja SDP Sandberg Jenni tradenomi/hr-assistentti KOK Schildt Markku tuotantojohtaja 1

9 SDP Sinisalo-Katajisto Petra valtiotieteiden maisteri KESK Sivula Tapio myyntijohtaja KESK sit. Sompajoki Sari psykiatrinen sairaanhoitaja KOK Suomi Hanna filosofian maisteri PerusS Tapiolinna Maija järjestelmäasiantuntija VAS Toikkanen Hannu asentaja KESK Toivonen Kallepekka agrologi KOK Vainio Jari isännöitsijä RKP Valli Mika IT-konsultti KESK Vanhanen Matti toimitusjohtaja KOK Vaulamo Petri myyntijohtaja PerusS Viitala Elina diplomi-insinööri KESK Viljakainen Juhani maanrakennusurakoitsija KOK 14 (vaaliliitto KOK + RKP), KESK 13, SDP 9, PerusS 7, VIHR 5, VAS 1, KD 1, RKP 1, yhteensä 51 valtuutettua Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen tehtävänä on valvoa ja panna täytäntöön valtuuston päätökset yhdessä muun luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation kanssa. Lisäksi kunnanhallituksen tehtäviin kuuluu mm. johtaa kunnan hallintoa ja valvoa kunnan etua, edustaa kuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kunnanhallitus kokoontui toimintavuonna 28 kertaa ja päätöksiä kertyi 368. Kunnanhallitus KOK pj Mäkelä Outi kansanedustaja vj Martelius Seija yrittäjä PerusS l vpj Tapiolinna Maiju järjestelmäasiantunt. vj Jokinen Minna KESKkuljetusyrittäjä KESK ll vpj Handolin Kirsti kauppatiet.maisteri vj Granholm Sirpa yrittäjä KESK Sivula Tapio myyntijohtaja vj Viljakainen Juhani maanrak.urakoitsija KESK Toivonen Kallepekka agrologi vj Ojamäki Timo yrittäjä SDP Latva Jerry tekninen myyjä vj Helminen Olli työkaluvalmistaja KOK Räty Virpi erityisluokan opettaja vj Schildt Markku tuotantojohtaja KOK Vaulamo Petri myyntijohtaja vj Vainio Jari isännöitsijä SDP Peltonen Juha toimittaja vj Sandelin Marja-Leena kätilö VIHR Kuusela Hanna FT vj Meros Päivi tradenomi PerusS Kakko Kimmo palvelupäällikkö vj Manner Vesa autonkuljettaja 2

10 KUNNANHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 TILIVELVOLLISET Nurmijärven kunnan sisäisen valvonnan ohje: Tilivelvollisuus Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat toimielimien jäsenet ja asianomaisten toimielinten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat. Nurmijärven kunnan tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet, kunnanjohtaja, toimialojen ja keskusten johtajat, tulosalue- ja tiimipäälliköt ja lautakuntien esittelijöiksi määrätyt viranhaltijat. Tilivelvollisilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä johtamallaan toimi-alueella. Mikäli kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöstä, eikä virhe tai vahinko ole vähäinen, muistutus kohdistetaan tilivelvolliseen. Tilivelvolliset Organisaatio Viranhaltija Tilivelvollisuuden peruste Ylin päätöksenteko kunnanjohtaja kunnanjohtaja, kunnanhallituksen esittelijä Elinkeino- ja kuntakehityskeskus kehitysjohtaja Maanhankinta maankäyttöpäällikkö tiimipäällikkö Yleiskaavoitus yleiskaavapäällikkö tiimipäällikkö Elinkeinotoimi yrityskehityspäällikkö tiimipäällikkö keskuksen johtaja, kuntakehitystoimikunnan esittelijä Keskushallinnon toimiala hallintojohtaja toimialan johtaja Hallintopalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Henkilöstöpalvelut henkilöstöpäällikkö tulosaluepäällikkö, kh:n henkilöstöjaoston esittelijä palvelusuhdepäällikkö kh:n henkilöstöjaoston esittelijä Talouspalvelut talousjohtaja tulosaluepäällikkö Sosiaali- ja terveystoimen toimiala sosiaali- ja terveysjohtaja toimialan johtaja, sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijä, liikuntalautakunnan esittelijä talousasioissa Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut perhe- ja sosiaalipalve- tulosaluepäällikkö luiden päällikkö Terveyspalvelut johtava ylilääkäri tulosaluepäällikkö Liikuntapalvelut liikuntapäällikkö tulosaluepäällikkö, liikuntalautakunnan esittelijä 3

11 Sivistystoimen toimiala sivistystoimenjohtaja toimialan johtaja, sivistyslautakunnan esittelijä, nuorisolautakunnan esittelijä talousarvioon liittyvät asiat Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Koulutuspalvelut opetuspäällikkö tulosaluepäällikkö Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatuspäällikkö tulosaluepäällikkö Kirjasto- ja kulttuuripalvelut kirjastonjohtaja tulosaluepäällikkö Nuorisopalvelut nuorisopäällikkö tulosaluepäällikkö, nuorisolautakunnan esittelijä Ympäristötoimiala tekninen johtaja toimialan johtaja, teknisen lautakunnan ja asemakaava- ja rakennuslautakunnan esittelijä Rakennusvalvonta rakennustarkastaja tulosaluepäällikkö, esittelijä rakennusvalvonta viranomaisasioissa Asemakaavoitus ja suunnittelupäällikkö tulosaluepäällikkö tekninen suunnittelu Tekninen keskus kunnallistekniikan tulosaluepäällikkö päällikkö Tilakeskus rakennuspäällikkö tulosaluepäällikkö Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Nurmijärven Vesi vesilaitoksen johtaja liikelaitoksen johtaja, liikelaitoksen johtokunnan esittelijä Klaukkalan jäähalli liikuntapäällikkö liikelaitoksen johtaja Nurmijärven työterveys työterveyshuollon johtaja liikelaitoksen johtaja, johtokunnan esittelijä Aleksia palvelujohtaja liikelaitoksen johtaja, liikelaitoksen johtokunnan esittelijä 4

12 2.2 Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämätiedot voivat tarkentua. Valtionhallinnon alijäämä oli 8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa. Alijäämän kasvuun vaikutti eniten yhteisöveroprosentin alentaminen. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,9 miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 3,7 miljardista eurosta 3,5 miljardiin. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,6 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Edellisenä vuonna niiden talous oli tasapainossa. 5

13 Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,4 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Koko vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia. Korot, jotka olivat erittäin matalalla tasolla jo tammikuussa, laskivat edelleen vuoden aikana. 12 kuukauden euribor, joka oli vuoden ensimmäisenä päivänä 0,556 prosenttia, laski vuoden viimeisenä päivänä 0,325 prosenttiin. Korkojen lasku on edelleen jatkunut vuonna Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan 0,9 prosenttia, samalla kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 prosenttia, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri lisäänny. Kotitalouksien säästämisaste laskee hieman ennusperiodin loppua kohden ja velkaantumisaste taittuu. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Yksityiset investoinnit hieman virkoavat lähinnä kone- ja laiteinvestointien ja t&k-investointien vetämänä. Työmarkkinoiden tilanteen arvioidaan heikkenevän vuoden 2015 aikana. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. 6

14 Lähteet: Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito 2014 Suomen Pankki: Euribor-korot päivittäin VM: Taloudellinen katsaus Kuntatalous Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuo- delle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 prosenttia. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 prosenttia. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Hallituskaudella kunnan peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu yhteensä 1,4 miljardilla eurolla (vuoteen 2014 mennessä 1,1 miljardilla eurolla). Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardi euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kunti- en rahoitusasemaan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 prosenttia edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. 7

15 Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7,9 prosenttia ja kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntien yhteenlaskettu lainamäärä oli 14,9 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 miljardia euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin sen sijaan laskivat edellisestä vuodesta 2 prosenttia, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Ilman vuosille ajoittuvia valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi nyt kokonaisuudessaan tasapainossa. Leikkausten kompensoimiseksi kuntien tulisi korottaa kunnallisveroa keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä. Laskennallinen korotustarve vaihtelee kunnittain 0,7 2,7 prosenttiyksikön välillä. Näin suuriin veronkorotuksiin ei ole kuitenkaan tarvinnut mennä, sillä maltillisten veronkorotusten ohella kunnat ovat tehneet henkilöstösäästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Vuosien valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen, mrd euroa. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti Tämänhetkisten arvioiden mukaan talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Sitä vastoin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Tästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä uhkaavat kasvaa entisestään. 8

16 Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta KUUMA-kunnissa väestömäärä kasvoi henkilöllä eli 0,7 prosenttia. Nurmijärvellä väestön kasvoi 1,0 prosentilla eli 410 henkilöllä. Työttömien osuus työvoimasta oli Helsingin seutukunnassa 11,0 prosenttia Nurmijärvellä työttömiä oli 8,2 prosenttia työvoimasta. Työttömyys kasvoi Nurmijärvellä 1,9 prosenttia edellisvuodesta. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 160:stä 231:een. Alueella (Järvenpää, Karkkila, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti) perustettiin vuonna 2014 yhteensä 1299 yritystä ja 610 lopetti toimintansa. Nurmijärvelle perustettiin 204 yritystä ja 112 yritystä lopetti toimintansa vuonna Kunnan talous vuonna 2014 Vuoden 2014 talousarvio laadittiin 2,75 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuosikatteen kattaessa poistoista vain 81,7 prosenttia. Vuoden 2013 tilinpäätöksen ylijäämä 0,23 milj. euroa nosti taseeseen kertyneet ylijäämät yhteensä 56,65 milj. euroon. Vuoden 2014 talousarvioon tehtiin muutoksia, jotka lisäsivät käyttötalousosan menomäärärahoja yhteensä 3,57 milj. euroa ja vähensivät tuloarvioita yhteensä 6,06 milj. euroa. Verotuloarvioita lisättiin yhteensä 2,4 milj. euroa tilikauden aikana. Valtionosuustuloarviota vähennettiin 0,25 milj. euroa. Muutosten vaikutuksesta vuosikate pieneni 12,3 milj. eurosta 5,6 milj. euroon ja alijäämä kasvoi 9,1 milj. euroon. Investointimäärärahoja lisättiin nettomääräisesti yhteensä 2,93 milj. euroa. Maankäyttösopimusten laskennallisen määrärahan lisäys oli 6,05 milj. euroa ja maanhankintamäärärahan lisäys 1,6 milj. euroa. Ympäristötoimialan investointimäärärahoja vähennettiin yhteensä 4,38 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainanrahoituksen tarvetta muutokset lisäsivät 0,5 milj. euroa. 9

17 Muutetussa talousarviossa arvioitu alijäämä oli 7,1 milj. euroa pienempi, 1,98 milj. euroa, ja 0,77 milj. euroa pienempi kuin alkuperäisen talousarvio. Tilikauden tulos heikkeni 2,2 milj. euroa vuodesta Vuosikatteen toteutuma oli 11,5 milj. euroa, joka oli muutettua talousarviota 5,8 milj. euroa parempi ja alkuperäistä talousarviota 0,8 milj. euroa heikompi. Verotuloja kertyi lähes muutetussa talousarviossa arvioitu määrä, 173,2 milj. euroa. Verotulojen kasvu oli 3,1 %, kun se edellisenä vuonna oli 7,5 %. Valtionosuuksia saatiin 0,66 milj. euroa yli muutetun talousarvion. Kuntaemon toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 1,95 milj. euroa ja toimintakulut alittuivat 2,9 milj. euroa, jolloin toimintakate oli 4,85 milj. euroa arviota parempi. Korkokulut olivat 0,9 milj. euroa ja muut rahoitustuotot (lähinnä Nurmijärven Sähkö Oy:ltä saatuja osinkoja ja HUS:n peruspääoman korkoja) 2,3 milj. euroa. Korkokulut alittuivat 0,26 milj. euroa. Korot olivat vuonna 2014 erittäin matalalla tasolla alentuen vuoden loppua kohden. Korkokuluihin vaikutti myös se, että pitkäaikaista lainaa nostettiin huomattavasti vähemmän kuin mitä talousarviossa oli arvioitu. Rahoituksessa käytettiin vuoden loppupuolelle asti lyhytaikaisia lainoja kuntatodistuksia emittoimalla, joiden korkotaso oli hyvin matalalla. Suunnitelman mukaiset poistot olivat muutettua talousarviota 1,3 milj. euroa pienemmät. Investointien nettomenojen toteutuma alitti 13,9 milj. eurolla muutetun talousarvion. Suuri osa toteutumattomista investoinneista siirtyi vuodelle Koska vuosikatteen toteutuma oli 5,8 milj. euroa talousarviota parempi ja investointien toteutuman jäi 13,9 milj. euroa alle talousarvion, pitkäaikaista lainaa otettiin vain 15 milj. euroa talousarvioon budjetoidun 35,9 milj. euron sijasta. Olennaiset tapahtumat Kuntastrategia hyväksyttiin toukokuun valtuustossa. Kunta irtaantui lokakuussa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksestä. Syksyllä 2014 päätettiin ottaa käyttöön palveluseteli suun terveydenhuollon päivystysten jatkohoitoihin ja päivähoitoon yksityisen päivähoidon rahoitusvaihtoehtona. Liikunta- ja kulttuurisetelin käyttöönotosta päätettiin joulukuussa. Käytännön toteutus jäi vuodelle Kunta liittyi KuntaPron osakkaaksi ensi vaiheessa taloushallintopalvelujen takia. Kunta myi omistamansa asunto-osakkeet (30 kpl) Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle. Nurmijärven kunnan kotouttamisohjelma hyväksyttiin. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa. Kunta päätti marraskuun valtuustossa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Nurmijärven ensimmäinen hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma valmistuivat kertomusvuonna. Kunta päätti osallistua Arkadian koulukiinteistöt Oy:n salibandymitoituksen mukaisen liikuntasalin rakentamishankkeeseen. 10

18 Kiinteistön hoito (kiinteistöpalvelut) siirrettiin Aleksia liikelaitokselta ympäristötoimialan tilakeskukselle alkaen. Pienten koulujen (Suomies ja Nummenpää) toiminta päätettiin säilyttää ennallaan. Kunta päätti hyväksyä alueellisen käyttöoikeussopimuksen malliksi järjestää joukkoliikenne vuoden 2015 alusta. Uudenmaan ELY -keskus kilpailutti liikenteen ja teki hankintapäätöksen. Valtuusto hyväksyi lokakuussa Viirinlaakson I vaiheen asemakaavan, joka mahdollistaa mm. kauppakeskuksen rakentamisen alueelle. Kaavasta on valitettu ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan toukokuussa Suurimmat rakentamishankkeet olivat Vendlaskolan (valmistuu helmikuu 2015), Haikalan päiväkodin peruskorjaus (valmis), Ahjolan kunnostukset (valmis), kunnanviraston muutostyöt (valmis), Kirkonkylän liikuntapuiston liikuntatilat (valmistuu alkuvuonna 2015) ja Tiiran uimarannan pukutilat (valmis). Suunnittelukohteina olivat mm. Rajamäen terveysasema, Nurmijärven monitoimitalo, Tammentuvan päiväkoti ja Karhunkorven koulun peruskorjaus. Kunta sijoittui jälleen kolmen parhaan kunnan joukkoon yritysten johdolle suunnatussa kuntien imagotutkimuksessa Tytäryhteisöt Nurmijärven Sähkö Oy:n liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat edellisvuodesta. Investoinnit jäivät alle budjetoidun johtuen odotettua pienemmästä rakentamistarpeesta (sähkönjakeluverkko, lämpöverkko) sekä Klaukkalan uuden lämpölaitoksen valmistumisajankohdasta. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:n toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti ja investoinnit toteutuivat urakkasopimusten mukaisessa aikataulussa. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle valmistui 73 uutta asuntoa vuonna Rajamäen uimahalli Oy:n peruskorjaus- ja laajennushankkeen maanrakennustyöt valmistuivat tammikuussa Kunnan 11,5 milj. euron pääomalainaa korotettiin valtuuston päätöksellä ,8 milj. euroon. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle 1,0 milj. euron avustuksen. Peruskorjaus- ja laajennushanke luovutetaan yhtiölle Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 talousarvio laadittiin erittäin tiukaksi, toimintakatetavoitteena on sen supistuminen 2,1 prosentilla verrattuna vuoden 2014 muutettuun talousarvioon. Koska vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakatteen toteutuma alitti budjetoidun 5,1 milj. eurolla, on kuluvan vuoden toimintakatetavoitteeseen pääseminen huomattavasti helpompaa. Käyttötalouden nettomenojen kasvu voi olla noin 0,5 prosenttia vuonna 2015 verrattuna tilinpäätökseen 2014 jotta talousarvion toimintakatteessa pysytään. Kuntaliitto on tarkistanut verotuloennusteitaan jonkin verran alaspäin, mikä Nurmijärven kohdalla tarkoittaa sitä, että talousarviovuoden 2015 ja suunnitelmavuosien verotuloarvioita joudutaan myös tarkistamaan alaspäin. Jotta taloussuunnittelukaudella tilikauden tulos saadaan ylijäämäiseksi, voi käyttötalousmenojen vuosittainen kasvu olla korkeintaan 1,5 prosenttia. Vuosikate kattaisi poistot suunnitelmavuosina 2017 ja 2018, mutta investoinneista vain noin 70 prosenttia, kun tavoite on vähintään 90. Jo 2 prosentin vuotuisella käyttötalousmenojen kasvulla tili- 11

19 kauden tulos on alijäämäinen koko suunnittelukauden vuosittaisen alijäämän ollessa 3,9 2,1 milj. euroa. Voimassa olevan investointiohjelman mukaisilla investoinneilla kunnan lainakanta nousee milj. euroon ja lainamäärä per asukas noin 3800 euroon vuonna Vuosikate, Investoinnit, Lainanlyhennykset ja Poistot Käyttötalousmenojen kasvu% = 1, Lainanlyhennykset Investoinnit, netto Vuosikate Poistot Vuosikate, Investoinnit, Lainanlyhennykset ja Poistot Käyttötalousmenojen kasvu% = Lainanlyhennykset Investoinnit, netto Vuosikate Poistot Sosiaali- ja terveystoimen todennäköinen siirtäminen pois kuntien vastuulta suunnittelukaudella saattaa myös Nurmijärven kunnan aivan uuteen tilanteeseen. Kunnan budjetin volyymistä noin 55 prosenttia ja henkilöstöstä noin 30 prosenttia siirtyy muualle. Tähän suureen muutokseen valmistautuminen tulee kunnassa aloittaa ajoissa. Muutoksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kunnan talouden lisäksi toiminnan organisointiin ja henkilöstörakenteeseen, mm. tukipalveluhenkilöstön mitoitukseen. 12

20 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä tilanteessa oli yhteensä 2 538, mikä on 89 henkilöä eli 3,4 % vähemmän kuin vuonna Henkilöstömäärä sisältää kaikki vertailuajankohtana voimassa olleet palvelussuhteet. Henkilöstöstä (77 % koko henkilöstöstä) oli vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa ja 591 (23%) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisen henkilöstön määrä laski edellisvuodesta 2 henkilöllä. Määräaikaisia ja sijaisia oli yhteensä 591 henkilöä ja tämä on 87 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Sijaisia oli 350 ja määrä vähentyi edellisvuodesta 73 henkilöllä. Työllistettyjä oli 25 henkilöä. Sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön käyttämistä rajoitettiin vuonna 2014 aikaisempia vuosia voimakkaammin talouden tasapainottamiseksi. Määräaikaisen henkilöstön osuus on vaihdellut vuosina % ja 26% välillä. Esimiehiä henkilöstöstä oli 5,5 % (v. 2013: 5,3 %). Vuoden 2014 talousarvioon sisältyneessä henkilöstösuunnitelmassa hyväksyttiin yhteensä 25,5 uutta virkaa ja työsopimussuhteista tehtävää, joista noin puolet oli aiemmin määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamisia. Taulukko: Henkilöstömäärän kehitys vuosina Toimiala Keskushallinto + keskus Sosiaali- ja terveystoimi + liikunta Sivistystoimi: Koulutuspalvelut Sivistystoimi: Varhaiskasvatuspalvelut Sivistystoimi: Hallinto, kirjasto, nuoriso Ympäristötoimi Liikelaitokset Työllistetyt YHTEENSÄ Taulukko: Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö vuosina Palvelussuhteet Vakinaiset % % % % % Määräaikaiset (ml. sijaiset) % % % % % YHTEENSÄ % % % % % Vuonna 2014 Nurmijärven kunnan palveluksessa oli 61 henkilöä 1000 asukasta kohti. Henkilöstömäärä on kasvanut suhteessa asukaslukuun vuosina , mutta kehitys kuitenkin muuttui vuonna 2014, jolloin henkilöstömäärä suhteessa asukaslukuun laski edellisvuodesta 2,8 henkilöllä 1000 asukasta kohden. 13

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2013

Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2013 Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2013 Valtuusto 21.05.2014 Sisällysluettelo Tasekirja 1. Kunnanjohtajan katsaus I-IV 2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 2.1 Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtymähallitus 20 20.03.2013 Yhtymävaltuusto 8 23.05.2013 Vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 79/02.02.02/2013 Yh 20 Kuntalain 68 :n mukaan yhtymähallituksen on laadittava

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti

LOPPUTILITYS 11.12.2013. Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti LOPPUTILITYS 11.12.2013 Kuuma-seutu Y-tunnus 2089882-3 Kotipaikka: Kerava Säilytä 31.12.2022 asti Kuuma-seutu LOPPUTILITYS Y-tunnus 2089882-3 11.12.2013 Tilikausi 01.01.2013-11.12.2013 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta

Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Yhteenveto tilinpäätöksen 31.12.2014 tilintarkastuksesta Raportin sivumäärä 6 2015 KPMG Oy Ab, 8 Finnish Iimited Iiability company and 8 member firm of the KPMG network of independent member firma affiliated

Lisätiedot

Hailuodon kunta. Talousarvion toteutuminen 1.1.-31.3.2015

Hailuodon kunta. Talousarvion toteutuminen 1.1.-31.3.2015 Hailuodon kunta Talousarvion toteutuminen 1.1.-31.3.2015 Käsittely Kunnanhallitus 25.5.2015 2 Talousnäkymät Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 11 / 2009 201 Kokousaika 30.03.2009 klo 17.00 19.20 Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 SAARIJÄRVEN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VAL- VONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys Johdanto... 2 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot