Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2014"

Transkriptio

1 Nurmijärven kunnan tilinpäätös 2014 Valtuusto

2 Sisällysluettelo Tasekirja 1. Kunnanjohtajan katsaus I-V 2. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Yleinen taloudellinen kehitys Kunnan talous vuonna Arvio tulevasta kehityksestä Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä ja riskienhallinnasta Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernin toiminnan ohjaus, olennaiset tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kunnanhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Talousarvion toteutuminen Strategian toteutuminen Tavoitteiden toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen käyttötaloudessa Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen Liikelaitosten tulos- ja rahoituslaskelmien toteutuminen 79 Tuloslaskelma, ulkoinen 80 Rahoituslaskelma 81 Tase 82 Konsernilaskelmat 84 Tilinpäätöslaskelmat ja liitetiedot 1. Tilinpäätöksen liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen laskelmat Klaukkalan jäähalli liikelaitoksen laskelmat Nurmijärven työterveys liikelaitoksen laskelmat Aleksia liikelaitoksen laskelmat Kunnan ja liikelaitosten yhdistely ja eliminointilaskelmat 119 Tase-erittelyt Tilipuitteet 0

3 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kansantalouden yleiset näkymät Suomen BKT:n volyymi pieneni viime vuonna 0,1 prosenttia (%). Kulunut vuosi oli kolmas perättäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Viime aikojen talouskehitystä on varjostanut Ukrainan kriisi ja Venäjälle asetetut talouspakotteet. Useiden Euroopan Unionin valtioiden finanssi- ja velkakriisit ovat heikentäneet myös alueen kasvua. Yhdysvaltojen talous sen sijaan elpyy ja kasvun ennustetaan olevan viime ja tänä vuonna vajaat kolme prosenttia. Ensi vuonna kasvun odotetaan edelleen nopeutuvan. Toisaalta Euroopan yleisen tilanteen ennakoidaan Ukrainan ja Krimin kriisin vuoksi kääntyvän talouden kannalta heikommaksi Suomessa, jossa Venäjän kaupalla on suuri merkitys. Tämän vuoksi taloudellinen tilanne voi muodostua vielä ennakko-odotuksia heikommaksi. Euroalueen kasvun ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen kasvavan noin puolentoista prosentin vauhdilla. Maamme kokonaistuotannon alenemisen jatkuminen heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston maaliskuun lopulla tekemän arvion mukaan valtion ja kuntien yhteinen sopeuttamistarve on 6 miljardia (mrd.) euroa, josta kuntien menojen leikkaustarpeeksi on laskettu 2 mrd. euroa. Kuntatalouden näkymät Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot viime vuodelta vahvistavat ennakkoodotuksia siitä, ettei yhteenlaskettu vuosikate riitä kattamaan nettoinvestointeja. Kuntataloutta vahvistivat kuitenkin kuntien omat sopeuttamistoimet sekä laskennallisesti kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä saadut kertaluontoiset tulot. Ennakkotietojen mukaan kuntien verotulot olisivat kasvaneet 2,5 prosenttia. Kuntien heikko talous- ja työllisyyskehitys hidastivat veropohjien kasvua. Palkkatulot kasvavat vajaan prosentin ja yritysten tuloskehitys ennustetaan edelleen heikoksi. Kuntien verotulojen kasvua kuitenkin lisäsivät veroprosenttien korotukset sekä kiinteistöveroja veroperusteisiin tehdyt kiinteistöjen arvonkorotukset. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi viime vuoden alussa 0,36 prosenttiyksiköllä ja useat kunnat korottivat myös kiinteistöverojaan. Yhteisöverojen osalta edellisen vuoden verojen jako-osuuden oikaisu vähensi kunnallisveron kertymää yli sadalla miljoonalla eurolla. Valtionosuusleikkaukset jatkuivat hallitusohjelman mukaisesti ja käyttötalouden valtionosuudet vähenivät 2,3 %. Peruspalvelujen valtionosuuksia alennettiin. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehty indeksikorotuksia lainkaan. Toisaalta kunnat saivat valionosuuksien lisäyksenä jäteveron tuottoa vastaavan summan. Kuntatalouden toimintamenojen on arvioitu kasvaneen nimellisesti vain prosenttiyksiköllä. Toimintamenojen kasvun hidastuminen selittynee osittain siitä, että ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisten vuoksi koulut poistettiin peruspalvelubudjetin tarkastelun piiristä sekä kuntien omilla sopeuttamistoimenpiteillä. Kuluvan vuoden kuntatalouden arvioidaan edelleen jatkuvan heikkona. Vuosikatteen on ennustettu heikkenevän eikä se riitä kattamaan poistoja. Kuntien tulokset tulevat muodostumaan selvästi alijäämäisiksi. Verotulojen kasvu ennustetaan ilman veronkorotuksia noin 1,8 prosentiksi. Hallituksen tekemät veroperustemuutokset tulevat sinällään alentamaan kuntien verotuloja. Nämä kompensoidaan kuitenkin kunnille valtionosuuksissa, joten kuntien rahoitusasemaan tällä ei ole merkitystä. Kiinteistöverojen vaihteluvälin muutoksilla kiinteistöverot lisääntyvät, mutta lisäys tullaan kuitenkin vähentämään peruspalvelujen valtionosuuksista. Verotulojen ja valtionosuuksien on arvioitu yhteensä kasvavan noin 0,8 prosentilla kuluvana vuonna. I

4 Kuntatalouden rahoitusalijäämä tulee kasvamaan voimakkaasti vuoteen Kuntien velkaantumisen on arvioitu nopeutuvan ja kasvavan lähes 26 mrd. euroon eli 11 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Edellä esitettyjä kuntatalouden epätasapainoa koskevia arvioita ja kuntatalouden epätasapainon suuruutta kasvattaa lisäksi se, että hallitus päätti luopua useista hallitusohjelmaan sisältyneistä rakennepoliittista uudistuksista ja kuntien velvoitteiden karsimisesta. Kunnan talouden alamäki alkoi lähes ennakoidun mukaisesti Kulunut vuosi oli Nurmijärven talouden kannalta heikko. Talous kääntyi alijäämäiseksi. Syksyllä tehdyissä ennusteissa odotettiin jopa kolmesta neljään kertaa suurempaa alijäämää, mihin lopulta tilinpäätöksessä päädyttiin. Lopullinen noin 1,9 milj. euron alijäämä jäi siten vajaat 0,8 milj. euroa pienemmäksi kuin alkuperäisessä budjetissa oli ennakoitu. Kunnan liikelaitosten tilinpäätökset muodostuivat ylijäämäisiksi. Kunnan toimintatuotot ylittyivät ja kulut alittuivat talousarviosta, jolloin toimintakate oli lähes 5 milj. euroa ennustetta parempi. Toimintakate, eli kunnan nettomenot, kasvoivat edellisestä vuodesta vajaat 2,9 % ja verorahoitus vain vajaat puolet tästä, eli 1,5 %. Kunnan menot kasvavat tuloja nopeammin eikä talous siten ole strategisen tavoitteen osalta tasapainossa. Korkokulut puolestaan pysyivät alle budjetoidun määrän johtuen alhaisesta korkotasosta ja investointien lykkääntymisen vuoksi pitkäaikaisten lainojen nostamatta jäämisestä. Investointien toteuma alitti 13,9 milj. eurolla budjetoidun määrän ja suuri osa investoinneista siirtyi kuluvalle vuodelle. Myös suunnitelman mukaiset poistot olivat 1,3 miljoonaa euroa ennakkolaskelmaa pienemmät. Verorahoituksella pystyttiin kattamaan noin 25,5 milj. euron investoinneista vajaat puolet. Tämä jäi alle strategisen tavoitteen. Kunnan velkamäärä kohosi euroon ja kuntakonsernin velkamäärä 4054 euroon asukasta kohti. Kuntaemon omavaraisuusaste laski 47,6 %:een ja oli jo toisen vuoden peräkkäin alle 50 prosentin rajan. Näiltä osin kuntastrategian mukaisia tavoitteita ei saavutettu. Kunnan tuloveroprosentti on seudun kuntien keskitasoa ja kiinteistöveroprosentit sen alle. Veroprosenttia korotettiin vuoden alusta 0,5 prosenttiyksiköllä 19,5 %:iin. Korotuspaineita tulevat aiheuttamaan taloussuunnittelukaudella valtionosuuksien leikkausten ja odotettavissa olevien hallinnollisen uudistusten myötä suuret ja talouden kestokykyyn nähden erittäin suuret investoinnit. Mahdollisesti tulevien hallinnollisten uudistusten aikataulusta ja toteutustavasta sekä rahoitusmalleista tulevista paineista verojen hintaan ei tässä vaiheessa voi esittää kuin arvauksia. Vaikka kunnan talous onkin strategisilla mittareilla vielä tyydyttävässä kunnossa, on kunnan velkaantumisen vauhti investointien liian suuren määrän ja kansantalouden taloudellisen laskusuhdanteen vauhdittamana lisääntymässä hyvin nopeasti. Omavaraisuusasteen heikkeneminen kertoo osaltaan kunnan liiallisesta velkaantumisesta sekä investointien määrän ja tulorahoituksen epäsuhteesta. Valtuusto joutuukin kevään aikana kuntastrategian päivittämisen yhteydessä arvioimaan ja tarkistamaan tavoitteita sekä tältä osin arvioimaan myös talouden tasapainolle asetettuja tavoitteita ja sopeuttamaan ne tulevien vuosien mittaviin investointeihin. Kunnan väestö kasvoi edelleen maltillisesti Nurmijärven väestö kasvoi ennakkotietojen mukaan 406 henkilöllä (1 %). Kuuma-seudun kunnissa oli edelleen havaittavissa selvä väestönkasvun hiipuminen ja kasvun suuntautuminen voimakkaammin pääkaupunkiseudun kuntiin. Ilmiötä selittää talouden laskusuhdanne ja sen vaikutukset kuntien välisen muuttoliikkeen hiipumiseen. Nurmijärven kasvu oli kuitenkin Kuuma -seudun kuntien kärkipäässä. Vuoden lopulla kunnan väkiluku oli henkilöä. Kunnan asuntotuotanto väheni hieman edellisestä vuodesta. Uusia asuntoja valmistui 375, joka oli hieman vähemmän kuin Maankäytön kehityskuva suunnitelmassa on esitetty. Valtion ja kuntien välisen aiesopimuksen mukaisia vuokra-asuntoja rakentui Nurmijärven vuokra-asunnot Oy:n toimesta 73 kappaletta. Kuluvan vuoden alussa on lisäksi valmistunut noin 60 vuokra-asuntoa lisää, joten kunta tulee lähivuosinakin pääsemään pääkaupunkiseudun MAL -sopimuksen mukai- II

5 seen tavoitteeseen vuokra-asuntotuotannossa. Lisäksi kunnan alueella on kuluvan vuoden aikana valmistumassa suuri asumisoikeuskohde. Nurmijärven vuokra-asunnot on varannut kunnalta useita tontteja uusista kohteista ja sopimuksen mukaisia vuokra-asuntojen rakentamishankkeita on alkamassa sekä jo aloitettu useammassa kohteessa. Kunta luovutti omakotitontteja kirkonkylästä Krannilan ja Einolan alueilta ja Klaukkalan Lintumetsän ja Jäkälätien alueilta sekä Rajamäen Mutkatien alueelta yhteensä 37 tonttia, minkä lisäksi myytiin muutama yhtiömuotoinen asuintontti. Yleinen heikentynyt taloustilanne ja työttömyysuhan lisääntyminen sekä pankkien kiristynyt lainapolitiikka vaikuttivat tonttien kysynnän heikentymiseen. Yritystontteja myytiin kuitenkin viisi kappaletta. Tonttien myynnin hiipuminen onkin riski, joka tulee ottaa tulonmuodostuksessa huomioon arvioitaessa kunnan talouden tulopohjaa. Ilvesvuoren toimipaikka-alueen kunnallistekninen rakentaminen eteni suunnitelmien mukaisesti ja alue on lähes valmis uusille toimipaikkaa etsiville yrityksille. Yritystonttien kysynnässä on nähtävissä talouden laskusuhdanne ja yritysten varovaisuus investointipäätöksissä. Kaupallisten investointien osalta merkittävin hanke on Klaukkalan Viirinlaakson kaupallisen ja asumisen alueen asemakaavoitus ja alueen toteuttaminen. Viirinlaakson kaava valmistui syksyllä ja hankkeen aloittamista on lykännyt kaavoituksesta tehdyn valituksen lisäksi hankkeessa mukanaolevien kaupparyhmittymien ja kunnan kilpailuttaman rakentajan loppuvaiheessa mm. alueen liikennöintiin liittyvät erilaiset suunnittelunäkemykset. Alueen kunnallisteknisen rakentamisen jatkaminen lykkääntyi tämän vuoksi kuluvalle vuodelle. Merkittäviä asemakaavahankkeita vuoden aikana olivat edellä mainitun lisäksi Klaukkalan Ali- Tilkka sekä Rajamäen Uudenniityn alue, jotka kaavat hyväksyttiin ja vahvistuivat. Lisäksi käsittelyssä ja nähtävillä ovat olleet Klaukkalan Vanha Klaukka sekä Rajamäen Kylänpään ja Heinojan alueen kaavat. Toimipaikka-alueista Ilvesvuoren pohjoisen alueen kaavoitus on tullut vireille ja Myllykukon alueelle valmistunut kaava on valituksen vuoksi vielä vahvistumatta. Klaukkalan yleiskaavan hyväksyminen ja Perttulan yleiskaavan luonnoksen nähtäväksi asettaminen ajoittuvat kuluvan vuoden keväälle. Kirkonkylän ja Rajamäen yleiskaavojen selvitykset ovat parhaillaan valmistumassa. Uudistettu kuntastrategia ohjaa kunnan kehitystyötä Syksyllä 2013 aloitettu kuntastrategian uudistustyö saatiin päätökseen toukokuussa, kun valtuusto hyväksyi uuden kuntastrategian. Useiden seminaarien sekä luottamushenkilöiden ja kuntalaisten kanssa käydyn vuoropuhelun jälkeen saatiin valmiiksi yhteinen tavoite- ja tahtotila uudelle kuntastrategialle. Vastuulliselle johtamiselle ja taloudenpidolle perustuvan kuntastrategian kulmakivet ovat Kunnan vetovoima ja kilpailukyky, Aktiivinen kuntalainen ja Kuntalaisten hyvinvointia edistävät palvelut. Kuntastrategian yhteinen arvopohja perustuu vastuullisuuteen päätöksenteossa, toimintatapojen uudistamistahtoon, avoimuuteen päätöksenteossa ja vuorovaikutuksessa sekä yhteistyöhön kuntalaisten ja yhteistyökumppaneidemme kanssa. Kuntastrategian uudistamisen ohella valmistui ja hyväksyttiin samanaikaisesti ensimmäinen kunnan hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma. Hyvinvointisuunnitelma konkretisoi kriittiset ja tärkeimmät asiakokonaisuudet ja toimenpiteet, joissa kunta yhteistoimin eri toimialoilla turvaa ja edistää eri - ikäisten asukkaittensa hyvinvointia. Kunnan toimintaa käsitelleet selvitykset työllistivät Kuntarakennelain edellyttämä kuntien yhteinen K 8 kuntien liitosselvitystyö alkoi kesällä 2013 ja valmistui viime kesänä. Nurmijärvi päätti syksyllä irtautua selvityksestä ja vuoden vaihteen jälkeen Kerava ja Sipoo ovat myös päättäneet irtautumisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta koskevan lain kaaduttua perustuslaillisiin ongelmiin eduskunnassa Hyvinkään sairaanhoitoalueen kunnat päättivät aloittaa yhteisen selvityksen K 8 sosiaali- ja terveydenhuoltoa käsitelleen osan perusteella omasta mallista, jolla alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut alueella voitaisiin tuottaa tulevaisuudessa. Selvitystyö on parhaillaan alkamassa ja tarkoitus on tuottaa toimintamalli, joka on pohjana kun uudistusta koskeva lainsäädäntötyö eduskuntavaalien ja hallituksen muodostamisen jälkeen uudelleen aloitetaan. III

6 Kuntarakennelain mukainen selvitystyö työllisti laajasti kuntaorganisaatioita. Lisäksi valmistunut ja hallituksen päätöksellä loppuvuonna hylätty Helsingin seudun metropolihallinto työllisti vuoden aikana edunvalvonnan näkökulmasta kuntaorganisaatioita eri tavoin. Epävakaus näkyi osaltaan kunnan omassa kehitystyössä ja kehityshankkeissa. Kunta oli mukana Kuntaliiton Uuden Sukupolven Organisaatio (USO) hankkeessa, jossa haettiin hyviä käytäntöjä toiminnan kehittämiseen. Joukkoliikenne uudistui ja merkittävistä rakennushankkeista päätettiin Kuntastrategian näkökulmasta merkittäviä hankkeita kuluneena vuonna oli mm. joukkoliikenteen kehittämiseen liittyvä päätös, jolla hyväksyttiin alueelliseen käyttöoikeussopimukseen siirtyminen. Uudenmaan ELY- keskus kilpailutti joukkoliikenteen ja teki hankepäätöksen, jonka mukaisesti uusi joukkoliikenne aloitti vuoden alusta. Kasvavassa kunnassa investoinnit rakennuksiin ovat olleet toiminnassa hyvin keskeisessä asemassa. Kuluneena vuonna valmistui useita merkittäviä rakennuskohteita ja tehtiin kauaskantoisia investointipäätöksiä. Toisaalta valtuusto päätti tiukalla äänestyspäätöksellä nk. pienten koulujen säilyttämisellä ottaa kantaa palveluverkon säilyttämiseen edelleen nykyisellään. Talonrakennusinvestoinneista merkittävimmät olivat Haikalan päiväkodin peruskorjaus, kunnanviraston muutostyöt, kirkonkylän liikuntatilat, Ahjolan kunnostus ja Tiiran uimarannan peruskorjaus. Kuluvalle vuodelle siirtyi Vendlaskolanin laajennuksen valmistuminen. Valtuusto päätti aikaisempiin vuosiin verrattuna ennätyksellisen suuresta investointibudjetista tuleville vuosille. Uusia hankkeita ovat mm. Nurmijärven monitoimitalo Klaukkalaan, Rajamäen terveysasema, Nukarin Tammentuvan päiväkoti sekä Karhunkorven koulun laajennus ja peruskorjaus. Lisäksi parhaillaan suunnittelun alla on kuntakonserniin kuuluvan Valtion virastotalon peruskorjaus. Edelleen kuntakonserniin kuuluvan Rajamäen uimahallin peruskorjaus- ja laajennushanke valmistuu kuluvan vuoden keväällä. Lisäksi valtuusto päätti vuoden lopulla, että kunta menee merkittävällä rahoitusosuudella mukaan Arkadian lukion salibandymitoituksella rakennettavaan liikuntatilan rakentamiseen. Merkittävänä haasteena uusien tilojen rakentamisen ohella on nykyisen, erittäin laajan rakennuskannan ylläpito ja kunnostus. Jo tällä hetkellä on useissa toimitilakohteissa esiintynyt ongelmia, jotka ovat johtaneet siihen, että on jouduttu etsimään tilapäisratkaisuja palvelutuotannon turvaamiseksi. Kunnan toimitilojen ja tilahallinnon tarkastelu osana palveluverkon kehittämistä tulevan soteuudistuksen myötä olisi nostettava lähivuosina uudelleen keskusteluun ja merkittävämpään rooliin kunnan talouden sopeuttamisen näkökulmasta. Nurmijärven tulevaisuus haasteellinen yhteisellä tahdolla ja uudistumishalulla eteenpäin Kaikki kunnat Suomessa ovat suurten haasteiden edessä. Suurta kuntauudistusta ei tullut ja Soteuudistus jäi toteutumatta, metropolihallintokaan ei toteutunut. Uudistuksista puhutaan ja niitä suunnitellaan. Kuntien tulevaisuus jatkaa suurten taloudellisten haasteiden edessä nykyisellä toimintamallilla on asetettu kyseenalaiseksi. Ennusteita kuntien tulevaisuudesta tehdään, vaikka muuta ei voi sanoa kuin, että haasteet kuntatalouden sopeuttamiselle ovat lähivuosina edelleen valtaisat. Kuntien taloudelta odotetaan todennäköisesti 1,5 2 mrd. euron säästöjä seuraavalla hallituskaudella. Tämä tulee edellyttämään merkittäviä tuloksellisuus- ja tehokkuusvaatimuksia koko kuntakentälle. Samoin paineet kunnan tulorahoitukselle ja verojen korotuksille tulevat lisääntymään merkittävästi. Kuntien tehtävien karsinta on myös varmasti uudelleen keskustelun alla. Nurmijärvi on ollut vahva peruskunta ja on edelleen heikohkosti menneen viime vuoden jälkeenkin useimmilla mittareilla parhaiden menestyneiden kuntien joukossa. Uuden kuntastrategian mukaisesti toimintatapojamme uudistaen voimme vastata tulevaisuuden haasteisiin omalla toiminnallamme. Kaikkeen emme kuitenkaan itse pysty ja voi vaikuttaa. Seuraava maamme hallitus tulee luomaan puitteet, missä suomalainen kunnallishallinto ja Nurmijärvi osana maamme kuntakenttää tulevat lähivuosina toimimaan. Vaikka suurin osa valtakunnallisista uudistushankkeista kariutui, uusi kuntalaki hyväksyttiin eduskunnassa maaliskuussa. Uusi kuntalaki luo tällä hetkellä mahdollisuudet kehittää kuntien toimintaa ja korostaa mm. konserniohjauksen kehittämistä. Se tarjoaa myös vaihtoehtoja luottamushenkilöjärjestelmän kehittämiseen. IV

7 Uuden kuntastrategiamme kivijaloista keskiössä on toimintatapamme uudistaminen. Toivon, että voimme olla avarakatseisia ja olemme valmiita uudistumaan ja samalla varautumaan aiempaa haastavampiin kuntatalouden aikoihin lähivuosina. Kiitän koko kuntaorganisaatiota hyvästä yhteistyöstä muutosten ja merkittävien taloudellisten ja toiminnallisten haasteiden keskellä. Hyvällä yhteistyöllä Nurmijärvi voi menestyä tulevaisuuden kuntana. Kimmo Behm Kunnanjohtaja V

8 2. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 2.1 Kunnan hallinto ja toimintaorganisaatio Valtuusto: Valtuusto käyttää kunnan ylintä päätösvaltaa ja ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Tärkeimpinä tehtävinä ovat kunnan hallinnon järjestäminen, kunnan taloudellinen vallankäyttö, kunnallisten sääntöjen antaminen, kunnan kannan ottaminen tärkeissä kuntaa koskevissa asioissa sekä kunnan toimielinten ja johtotason virkojen täyttäminen. Valtuusto kokoontui kertomusvuonna kahdeksan (8) kertaa ja pöytäkirjoihin kertyi 127 päätöstä. Valtuusto sai mm. kokousviikolla järjestettävillä kyselytunneilla tietoa kokouksiin tulevista ja esillä olevista ajankohtaisista asioista. Valtuusto on valittu toimikaudeksi Kokoonpano vuoden 2014 lopussa oli seuraava: KESK pj Kalmi Petri taloustieteiden maisteri KOK I vpj Suominen Kaisa rehtori SDP II vpj Aatela Elli pääluottamusmies KOK Aittakallio Minna osastonhoitaja, sairaanhoitaja PerusS Artell Tero ICT-järjestelmäasiantuntija KD Haapalainen Johannes pastori VIHR Haaranen Tarja ympäristöneuvos KESK Handolin Kirsti kauppatieteiden maisteri SDP Helminen Olli työkaluvalmistaja KOK Hägg Arto rakennusinsinööri KOK Jalava Markku viestintäpäällikkö KESK Jokinen Minna kuljetusyrittäjä PerusS Kakko Kimmo palvelupäällikkö VIHR Kopsala Maritta nuorisotyönohjaaja KOK Kopteff George filosofian maisteri KESK Korhonen Virpi tutkija VIHR Kuusela Hanna filosofian tohtori, tutkija KESK Laine Kalevi maanviljelijä SDP Latva Jerry tekninen myyjä SDP Lepolahti Harri varanotaari KOK Lihr Jyrki rehtori KOK Lompolo Kirsi diplomi-insinööri PerusS Maijala Jouni rikosylikonstaapeli PerusS Manner Vesa autonkuljettaja SDP Markkanen Aulikki pankkitoimihenkilö VIHR Meros Päivi tradenomi KOK Mäkelä Outi kansanedustaja PerusS Niinistö Jussi kansanedustaja KOK Nurmi Ismo kauppias KESK Ojamäki Timo yrittäjä VIHR sit. Paulanto Kaisu neuropsykologian erikoispsykologi (PsL) SDP Peltonen Juha toimittaja KESK Riihimäki Päivi sairaanhoitaja SDP Rousu Sirkka yliopettaja KESK Ruoti Hannele valtiotieteiden maisteri KOK Räty Virpi erityisluokan opettaja SDP Sandberg Jenni tradenomi/hr-assistentti KOK Schildt Markku tuotantojohtaja 1

9 SDP Sinisalo-Katajisto Petra valtiotieteiden maisteri KESK Sivula Tapio myyntijohtaja KESK sit. Sompajoki Sari psykiatrinen sairaanhoitaja KOK Suomi Hanna filosofian maisteri PerusS Tapiolinna Maija järjestelmäasiantuntija VAS Toikkanen Hannu asentaja KESK Toivonen Kallepekka agrologi KOK Vainio Jari isännöitsijä RKP Valli Mika IT-konsultti KESK Vanhanen Matti toimitusjohtaja KOK Vaulamo Petri myyntijohtaja PerusS Viitala Elina diplomi-insinööri KESK Viljakainen Juhani maanrakennusurakoitsija KOK 14 (vaaliliitto KOK + RKP), KESK 13, SDP 9, PerusS 7, VIHR 5, VAS 1, KD 1, RKP 1, yhteensä 51 valtuutettua Kunnanhallitus: Kunnanhallituksen tehtävänä on valvoa ja panna täytäntöön valtuuston päätökset yhdessä muun luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation kanssa. Lisäksi kunnanhallituksen tehtäviin kuuluu mm. johtaa kunnan hallintoa ja valvoa kunnan etua, edustaa kuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet. Kunnanhallitus kokoontui toimintavuonna 28 kertaa ja päätöksiä kertyi 368. Kunnanhallitus KOK pj Mäkelä Outi kansanedustaja vj Martelius Seija yrittäjä PerusS l vpj Tapiolinna Maiju järjestelmäasiantunt. vj Jokinen Minna KESKkuljetusyrittäjä KESK ll vpj Handolin Kirsti kauppatiet.maisteri vj Granholm Sirpa yrittäjä KESK Sivula Tapio myyntijohtaja vj Viljakainen Juhani maanrak.urakoitsija KESK Toivonen Kallepekka agrologi vj Ojamäki Timo yrittäjä SDP Latva Jerry tekninen myyjä vj Helminen Olli työkaluvalmistaja KOK Räty Virpi erityisluokan opettaja vj Schildt Markku tuotantojohtaja KOK Vaulamo Petri myyntijohtaja vj Vainio Jari isännöitsijä SDP Peltonen Juha toimittaja vj Sandelin Marja-Leena kätilö VIHR Kuusela Hanna FT vj Meros Päivi tradenomi PerusS Kakko Kimmo palvelupäällikkö vj Manner Vesa autonkuljettaja 2

10 KUNNANHALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 TILIVELVOLLISET Nurmijärven kunnan sisäisen valvonnan ohje: Tilivelvollisuus Kuntalain 75 :n mukaan tilivelvollisia ovat toimielimien jäsenet ja asianomaisten toimielinten tehtäväalueiden johtavat viranhaltijat. Nurmijärven kunnan tilivelvollisia ovat kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenet, kunnanjohtaja, toimialojen ja keskusten johtajat, tulosalue- ja tiimipäälliköt ja lautakuntien esittelijöiksi määrätyt viranhaltijat. Tilivelvollisilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä johtamallaan toimi-alueella. Mikäli kunnan hallintoa ja taloutta on hoidettu vastoin lakia tai valtuuston päätöstä, eikä virhe tai vahinko ole vähäinen, muistutus kohdistetaan tilivelvolliseen. Tilivelvolliset Organisaatio Viranhaltija Tilivelvollisuuden peruste Ylin päätöksenteko kunnanjohtaja kunnanjohtaja, kunnanhallituksen esittelijä Elinkeino- ja kuntakehityskeskus kehitysjohtaja Maanhankinta maankäyttöpäällikkö tiimipäällikkö Yleiskaavoitus yleiskaavapäällikkö tiimipäällikkö Elinkeinotoimi yrityskehityspäällikkö tiimipäällikkö keskuksen johtaja, kuntakehitystoimikunnan esittelijä Keskushallinnon toimiala hallintojohtaja toimialan johtaja Hallintopalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Henkilöstöpalvelut henkilöstöpäällikkö tulosaluepäällikkö, kh:n henkilöstöjaoston esittelijä palvelusuhdepäällikkö kh:n henkilöstöjaoston esittelijä Talouspalvelut talousjohtaja tulosaluepäällikkö Sosiaali- ja terveystoimen toimiala sosiaali- ja terveysjohtaja toimialan johtaja, sosiaali- ja terveyslautakunnan esittelijä, liikuntalautakunnan esittelijä talousasioissa Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Perhe- ja sosiaalipalvelut perhe- ja sosiaalipalve- tulosaluepäällikkö luiden päällikkö Terveyspalvelut johtava ylilääkäri tulosaluepäällikkö Liikuntapalvelut liikuntapäällikkö tulosaluepäällikkö, liikuntalautakunnan esittelijä 3

11 Sivistystoimen toimiala sivistystoimenjohtaja toimialan johtaja, sivistyslautakunnan esittelijä, nuorisolautakunnan esittelijä talousarvioon liittyvät asiat Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Koulutuspalvelut opetuspäällikkö tulosaluepäällikkö Varhaiskasvatuspalvelut varhaiskasvatuspäällikkö tulosaluepäällikkö Kirjasto- ja kulttuuripalvelut kirjastonjohtaja tulosaluepäällikkö Nuorisopalvelut nuorisopäällikkö tulosaluepäällikkö, nuorisolautakunnan esittelijä Ympäristötoimiala tekninen johtaja toimialan johtaja, teknisen lautakunnan ja asemakaava- ja rakennuslautakunnan esittelijä Rakennusvalvonta rakennustarkastaja tulosaluepäällikkö, esittelijä rakennusvalvonta viranomaisasioissa Asemakaavoitus ja suunnittelupäällikkö tulosaluepäällikkö tekninen suunnittelu Tekninen keskus kunnallistekniikan tulosaluepäällikkö päällikkö Tilakeskus rakennuspäällikkö tulosaluepäällikkö Hallinto- ja talouspalvelut hallintopäällikkö tulosaluepäällikkö Nurmijärven Vesi vesilaitoksen johtaja liikelaitoksen johtaja, liikelaitoksen johtokunnan esittelijä Klaukkalan jäähalli liikuntapäällikkö liikelaitoksen johtaja Nurmijärven työterveys työterveyshuollon johtaja liikelaitoksen johtaja, johtokunnan esittelijä Aleksia palvelujohtaja liikelaitoksen johtaja, liikelaitoksen johtokunnan esittelijä 4

12 2.2 Yleinen taloudellinen kehitys Kansantalous Bruttokansantuotteen volyymi supistui 0,1 prosenttia vuonna Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli viime vuonna 204 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon, ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Tilastokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämätiedot voivat tarkentua. Valtionhallinnon alijäämä oli 8 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 7,4 miljardia euroa. Alijäämän kasvuun vaikutti eniten yhteisöveroprosentin alentaminen. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä kasvoi ennakkotietojen mukaan 1,9 miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli 1,5 miljardia euroa. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 3,7 miljardista eurosta 3,5 miljardiin. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,6 miljardia euroa alijäämäisiä lähinnä kasvaneiden työttömyysmenojen takia. Edellisenä vuonna niiden talous oli tasapainossa. 5

13 Julkisyhteisöjen ylijäämä/alijäämä, prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,4 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Koko vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia. Korot, jotka olivat erittäin matalalla tasolla jo tammikuussa, laskivat edelleen vuoden aikana. 12 kuukauden euribor, joka oli vuoden ensimmäisenä päivänä 0,556 prosenttia, laski vuoden viimeisenä päivänä 0,325 prosenttiin. Korkojen lasku on edelleen jatkunut vuonna Vuoden 2015 kasvuksi ennustetaan 0,9 prosenttia, samalla kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 prosenttia, huolimatta siitä, että kotitalouksien reaalitulot eivät juuri lisäänny. Kotitalouksien säästämisaste laskee hieman ennusperiodin loppua kohden ja velkaantumisaste taittuu. Viennin kasvu jää edelleen maailmankaupan kasvua heikommaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Tuonnin kasvua hidastaa kotimaisen kysynnän vaimeus. Yksityiset investoinnit hieman virkoavat lähinnä kone- ja laiteinvestointien ja t&k-investointien vetämänä. Työmarkkinoiden tilanteen arvioidaan heikkenevän vuoden 2015 aikana. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,8 prosenttiin. Pitkäaikaistyöttömien osuus on nousussa ja siten rakenteellinen työttömyys edelleen kasvaa. 6

14 Lähteet: Tilastokeskus: Kansantalouden tilinpito 2014 Suomen Pankki: Euribor-korot päivittäin VM: Taloudellinen katsaus Kuntatalous Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuo- delle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 prosenttia. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 prosenttia. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Hallituskaudella kunnan peruspalvelujen valtionosuutta on leikattu yhteensä 1,4 miljardilla eurolla (vuoteen 2014 mennessä 1,1 miljardilla eurolla). Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 miljardi euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kunti- en rahoitusasemaan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 prosenttia edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. 7

15 Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7,9 prosenttia ja kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntien yhteenlaskettu lainamäärä oli 14,9 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 miljardia euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin sen sijaan laskivat edellisestä vuodesta 2 prosenttia, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Ilman vuosille ajoittuvia valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi nyt kokonaisuudessaan tasapainossa. Leikkausten kompensoimiseksi kuntien tulisi korottaa kunnallisveroa keskimäärin 1,6 prosenttiyksikköä. Laskennallinen korotustarve vaihtelee kunnittain 0,7 2,7 prosenttiyksikön välillä. Näin suuriin veronkorotuksiin ei ole kuitenkaan tarvinnut mennä, sillä maltillisten veronkorotusten ohella kunnat ovat tehneet henkilöstösäästöjä ja tehostaneet toimintaansa. Vuosien valtionosuusleikkausten vaikutus kuntasektorin vuosikatteeseen, mrd euroa. Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet Peruspalvelubudjetti Tämänhetkisten arvioiden mukaan talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, minkä seurauksena kuntien verotulot kehittyvät jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Sitä vastoin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta. Tästä johtuen kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kuntien keskinäiset erot talouskehityksessä uhkaavat kasvaa entisestään. 8

16 Manner-Suomen kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta KUUMA-kunnissa väestömäärä kasvoi henkilöllä eli 0,7 prosenttia. Nurmijärvellä väestön kasvoi 1,0 prosentilla eli 410 henkilöllä. Työttömien osuus työvoimasta oli Helsingin seutukunnassa 11,0 prosenttia Nurmijärvellä työttömiä oli 8,2 prosenttia työvoimasta. Työttömyys kasvoi Nurmijärvellä 1,9 prosenttia edellisvuodesta. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi 160:stä 231:een. Alueella (Järvenpää, Karkkila, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti) perustettiin vuonna 2014 yhteensä 1299 yritystä ja 610 lopetti toimintansa. Nurmijärvelle perustettiin 204 yritystä ja 112 yritystä lopetti toimintansa vuonna Kunnan talous vuonna 2014 Vuoden 2014 talousarvio laadittiin 2,75 miljoonaa euroa alijäämäiseksi vuosikatteen kattaessa poistoista vain 81,7 prosenttia. Vuoden 2013 tilinpäätöksen ylijäämä 0,23 milj. euroa nosti taseeseen kertyneet ylijäämät yhteensä 56,65 milj. euroon. Vuoden 2014 talousarvioon tehtiin muutoksia, jotka lisäsivät käyttötalousosan menomäärärahoja yhteensä 3,57 milj. euroa ja vähensivät tuloarvioita yhteensä 6,06 milj. euroa. Verotuloarvioita lisättiin yhteensä 2,4 milj. euroa tilikauden aikana. Valtionosuustuloarviota vähennettiin 0,25 milj. euroa. Muutosten vaikutuksesta vuosikate pieneni 12,3 milj. eurosta 5,6 milj. euroon ja alijäämä kasvoi 9,1 milj. euroon. Investointimäärärahoja lisättiin nettomääräisesti yhteensä 2,93 milj. euroa. Maankäyttösopimusten laskennallisen määrärahan lisäys oli 6,05 milj. euroa ja maanhankintamäärärahan lisäys 1,6 milj. euroa. Ympäristötoimialan investointimäärärahoja vähennettiin yhteensä 4,38 milj. euroa. Pitkäaikaisen lainanrahoituksen tarvetta muutokset lisäsivät 0,5 milj. euroa. 9

17 Muutetussa talousarviossa arvioitu alijäämä oli 7,1 milj. euroa pienempi, 1,98 milj. euroa, ja 0,77 milj. euroa pienempi kuin alkuperäisen talousarvio. Tilikauden tulos heikkeni 2,2 milj. euroa vuodesta Vuosikatteen toteutuma oli 11,5 milj. euroa, joka oli muutettua talousarviota 5,8 milj. euroa parempi ja alkuperäistä talousarviota 0,8 milj. euroa heikompi. Verotuloja kertyi lähes muutetussa talousarviossa arvioitu määrä, 173,2 milj. euroa. Verotulojen kasvu oli 3,1 %, kun se edellisenä vuonna oli 7,5 %. Valtionosuuksia saatiin 0,66 milj. euroa yli muutetun talousarvion. Kuntaemon toimintatuotot ylittivät muutetun talousarvion 1,95 milj. euroa ja toimintakulut alittuivat 2,9 milj. euroa, jolloin toimintakate oli 4,85 milj. euroa arviota parempi. Korkokulut olivat 0,9 milj. euroa ja muut rahoitustuotot (lähinnä Nurmijärven Sähkö Oy:ltä saatuja osinkoja ja HUS:n peruspääoman korkoja) 2,3 milj. euroa. Korkokulut alittuivat 0,26 milj. euroa. Korot olivat vuonna 2014 erittäin matalalla tasolla alentuen vuoden loppua kohden. Korkokuluihin vaikutti myös se, että pitkäaikaista lainaa nostettiin huomattavasti vähemmän kuin mitä talousarviossa oli arvioitu. Rahoituksessa käytettiin vuoden loppupuolelle asti lyhytaikaisia lainoja kuntatodistuksia emittoimalla, joiden korkotaso oli hyvin matalalla. Suunnitelman mukaiset poistot olivat muutettua talousarviota 1,3 milj. euroa pienemmät. Investointien nettomenojen toteutuma alitti 13,9 milj. eurolla muutetun talousarvion. Suuri osa toteutumattomista investoinneista siirtyi vuodelle Koska vuosikatteen toteutuma oli 5,8 milj. euroa talousarviota parempi ja investointien toteutuman jäi 13,9 milj. euroa alle talousarvion, pitkäaikaista lainaa otettiin vain 15 milj. euroa talousarvioon budjetoidun 35,9 milj. euron sijasta. Olennaiset tapahtumat Kuntastrategia hyväksyttiin toukokuun valtuustossa. Kunta irtaantui lokakuussa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksestä. Syksyllä 2014 päätettiin ottaa käyttöön palveluseteli suun terveydenhuollon päivystysten jatkohoitoihin ja päivähoitoon yksityisen päivähoidon rahoitusvaihtoehtona. Liikunta- ja kulttuurisetelin käyttöönotosta päätettiin joulukuussa. Käytännön toteutus jäi vuodelle Kunta liittyi KuntaPron osakkaaksi ensi vaiheessa taloushallintopalvelujen takia. Kunta myi omistamansa asunto-osakkeet (30 kpl) Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle. Nurmijärven kunnan kotouttamisohjelma hyväksyttiin. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin kesäkuussa. Kunta päätti marraskuun valtuustossa ottaa vastaan kiintiöpakolaisia. Nurmijärven ensimmäinen hyvinvointikertomus ja hyvinvointisuunnitelma valmistuivat kertomusvuonna. Kunta päätti osallistua Arkadian koulukiinteistöt Oy:n salibandymitoituksen mukaisen liikuntasalin rakentamishankkeeseen. 10

18 Kiinteistön hoito (kiinteistöpalvelut) siirrettiin Aleksia liikelaitokselta ympäristötoimialan tilakeskukselle alkaen. Pienten koulujen (Suomies ja Nummenpää) toiminta päätettiin säilyttää ennallaan. Kunta päätti hyväksyä alueellisen käyttöoikeussopimuksen malliksi järjestää joukkoliikenne vuoden 2015 alusta. Uudenmaan ELY -keskus kilpailutti liikenteen ja teki hankintapäätöksen. Valtuusto hyväksyi lokakuussa Viirinlaakson I vaiheen asemakaavan, joka mahdollistaa mm. kauppakeskuksen rakentamisen alueelle. Kaavasta on valitettu ja Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä odotetaan toukokuussa Suurimmat rakentamishankkeet olivat Vendlaskolan (valmistuu helmikuu 2015), Haikalan päiväkodin peruskorjaus (valmis), Ahjolan kunnostukset (valmis), kunnanviraston muutostyöt (valmis), Kirkonkylän liikuntapuiston liikuntatilat (valmistuu alkuvuonna 2015) ja Tiiran uimarannan pukutilat (valmis). Suunnittelukohteina olivat mm. Rajamäen terveysasema, Nurmijärven monitoimitalo, Tammentuvan päiväkoti ja Karhunkorven koulun peruskorjaus. Kunta sijoittui jälleen kolmen parhaan kunnan joukkoon yritysten johdolle suunnatussa kuntien imagotutkimuksessa Tytäryhteisöt Nurmijärven Sähkö Oy:n liikevaihto ja liikevoitto kasvoivat edellisvuodesta. Investoinnit jäivät alle budjetoidun johtuen odotettua pienemmästä rakentamistarpeesta (sähkönjakeluverkko, lämpöverkko) sekä Klaukkalan uuden lämpölaitoksen valmistumisajankohdasta. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:n toimintakate toteutui talousarvion mukaisesti ja investoinnit toteutuivat urakkasopimusten mukaisessa aikataulussa. Nurmijärven Vuokra-asunnot Oy:lle valmistui 73 uutta asuntoa vuonna Rajamäen uimahalli Oy:n peruskorjaus- ja laajennushankkeen maanrakennustyöt valmistuivat tammikuussa Kunnan 11,5 milj. euron pääomalainaa korotettiin valtuuston päätöksellä ,8 milj. euroon. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt hankkeelle 1,0 milj. euron avustuksen. Peruskorjaus- ja laajennushanke luovutetaan yhtiölle Arvio tulevasta kehityksestä Vuoden 2015 talousarvio laadittiin erittäin tiukaksi, toimintakatetavoitteena on sen supistuminen 2,1 prosentilla verrattuna vuoden 2014 muutettuun talousarvioon. Koska vuoden 2014 tilinpäätöksen toimintakatteen toteutuma alitti budjetoidun 5,1 milj. eurolla, on kuluvan vuoden toimintakatetavoitteeseen pääseminen huomattavasti helpompaa. Käyttötalouden nettomenojen kasvu voi olla noin 0,5 prosenttia vuonna 2015 verrattuna tilinpäätökseen 2014 jotta talousarvion toimintakatteessa pysytään. Kuntaliitto on tarkistanut verotuloennusteitaan jonkin verran alaspäin, mikä Nurmijärven kohdalla tarkoittaa sitä, että talousarviovuoden 2015 ja suunnitelmavuosien verotuloarvioita joudutaan myös tarkistamaan alaspäin. Jotta taloussuunnittelukaudella tilikauden tulos saadaan ylijäämäiseksi, voi käyttötalousmenojen vuosittainen kasvu olla korkeintaan 1,5 prosenttia. Vuosikate kattaisi poistot suunnitelmavuosina 2017 ja 2018, mutta investoinneista vain noin 70 prosenttia, kun tavoite on vähintään 90. Jo 2 prosentin vuotuisella käyttötalousmenojen kasvulla tili- 11

19 kauden tulos on alijäämäinen koko suunnittelukauden vuosittaisen alijäämän ollessa 3,9 2,1 milj. euroa. Voimassa olevan investointiohjelman mukaisilla investoinneilla kunnan lainakanta nousee milj. euroon ja lainamäärä per asukas noin 3800 euroon vuonna Vuosikate, Investoinnit, Lainanlyhennykset ja Poistot Käyttötalousmenojen kasvu% = 1, Lainanlyhennykset Investoinnit, netto Vuosikate Poistot Vuosikate, Investoinnit, Lainanlyhennykset ja Poistot Käyttötalousmenojen kasvu% = Lainanlyhennykset Investoinnit, netto Vuosikate Poistot Sosiaali- ja terveystoimen todennäköinen siirtäminen pois kuntien vastuulta suunnittelukaudella saattaa myös Nurmijärven kunnan aivan uuteen tilanteeseen. Kunnan budjetin volyymistä noin 55 prosenttia ja henkilöstöstä noin 30 prosenttia siirtyy muualle. Tähän suureen muutokseen valmistautuminen tulee kunnassa aloittaa ajoissa. Muutoksella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia kunnan talouden lisäksi toiminnan organisointiin ja henkilöstörakenteeseen, mm. tukipalveluhenkilöstön mitoitukseen. 12

20 Kunnan henkilöstö Kunnan henkilöstömäärä tilanteessa oli yhteensä 2 538, mikä on 89 henkilöä eli 3,4 % vähemmän kuin vuonna Henkilöstömäärä sisältää kaikki vertailuajankohtana voimassa olleet palvelussuhteet. Henkilöstöstä (77 % koko henkilöstöstä) oli vakinaisessa työ- tai virkasuhteessa ja 591 (23%) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Vakinaisen henkilöstön määrä laski edellisvuodesta 2 henkilöllä. Määräaikaisia ja sijaisia oli yhteensä 591 henkilöä ja tämä on 87 henkilöä vähemmän kuin edellisvuonna. Sijaisia oli 350 ja määrä vähentyi edellisvuodesta 73 henkilöllä. Työllistettyjä oli 25 henkilöä. Sijaisten ja määräaikaisen henkilöstön käyttämistä rajoitettiin vuonna 2014 aikaisempia vuosia voimakkaammin talouden tasapainottamiseksi. Määräaikaisen henkilöstön osuus on vaihdellut vuosina % ja 26% välillä. Esimiehiä henkilöstöstä oli 5,5 % (v. 2013: 5,3 %). Vuoden 2014 talousarvioon sisältyneessä henkilöstösuunnitelmassa hyväksyttiin yhteensä 25,5 uutta virkaa ja työsopimussuhteista tehtävää, joista noin puolet oli aiemmin määräaikaisten palvelussuhteiden vakinaistamisia. Taulukko: Henkilöstömäärän kehitys vuosina Toimiala Keskushallinto + keskus Sosiaali- ja terveystoimi + liikunta Sivistystoimi: Koulutuspalvelut Sivistystoimi: Varhaiskasvatuspalvelut Sivistystoimi: Hallinto, kirjasto, nuoriso Ympäristötoimi Liikelaitokset Työllistetyt YHTEENSÄ Taulukko: Vakinainen ja määräaikainen henkilöstö vuosina Palvelussuhteet Vakinaiset % % % % % Määräaikaiset (ml. sijaiset) % % % % % YHTEENSÄ % % % % % Vuonna 2014 Nurmijärven kunnan palveluksessa oli 61 henkilöä 1000 asukasta kohti. Henkilöstömäärä on kasvanut suhteessa asukaslukuun vuosina , mutta kehitys kuitenkin muuttui vuonna 2014, jolloin henkilöstömäärä suhteessa asukaslukuun laski edellisvuodesta 2,8 henkilöllä 1000 asukasta kohden. 13

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sosiaali- ja terveystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Toimialan toiminta-ajatus...

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat , mrd. 18 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta sekä rahavarat 1991-215, mrd. 18 18 16 14 Lainakanta Rahavarat 16 14 12 12 1 1 8 8 6 6 4 4 2 2 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15* 8.6.216/hp

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2012

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2012 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2012 Rahatoimisto 9.8.2012 Kaupungin käyttötalouden toimintatuloista oli heinäkuun lopussa kertynyt 4,7 miljoonaa euroa eli 42 % budjetoidusta määrästä. Toimintamenoihin oli heinäkuun

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Kuntalain taloutta koskevat muutokset

Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntalain taloutta koskevat muutokset Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Anneli Heinonen Kehittämispäällikkö Kuntalain muutos 15.6.2012/325 HE 24/2012 vp. HaVM 9/2012 vp Lähtökohta kuntalain uudistamiselle hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot