Esityksen sisältö. Mitä toimintakyky tarkoittaa? IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN KEHITYS

Transkriptio

1 Suomi ikääntyy Helsingin yliopisto IÄKKÄÄN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN KEHITYS Päivi Sainio ja Seppo Koskinen Esityksen sisältö Mitä toimintakyky tarkoittaa? Iäkkään väestön toimintakyvyn nykytila ja viimeaikainen kehitys Väestöryhmittäiset erot Tulevaisuudennäkymiä ja mahdollisuuksia Vanhuspalvelulain vaikutusten seuranta 2 Mitä toimintakyky tarkoittaa? ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämänsä toiminnoista työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista, itsestä ja toisista huolehtimista siinä ympäristössä, jossa hän elää. 3 1

2 Toimintakyky on moniulotteinen ilmiö riippuu ympäristön myönteisistä tai kielteisistä vaikutuksista: asuin- ja elinympäristöllä, muiden ihmisten tuella tai erilaisilla palveluilla voidaan tukea ihmisen toimintakykyä ja selviytymistä arjessa. Toimintakyky on tasapainotila omien kykyjen ja tavoitteiden sekä elin- ja toimintaympäristön kanssa hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja niitä tukeva ympäristö auttavat ihmisiä voimaan hyvin, löytämään paikkansa yhteiskunnassa, jaksamaan työelämässä eläkeikään asti sekä vanhana selviytymään arjesta itsenäisesti. Toimintakyky on keskeinen osa hyvinvointia! 4 Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus ICF Lääketieteellinen terveydentila (häiriö, tauti) Ruumiin/kehon toiminnot ja rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät => ICF-luokitus ICF, 24 5 Toimintakyvystä saadaan tietoa väestöä edustavista tutkimuksista, esimerkiksi: Terveys 2: 2-1 N=9922, ikäryhmät 18+ Terveystarkastus, haastattelu, kyselyitä Osallistumisprosentti (65+): haastattelu 93 %, terveystarkastus 83 % toimintakyvyn mittareita sen eri ulottuvuuksilta: liikkuminen, itsestä huolehtiminen, kognitio jne. (haastattelu/ kysely, mittaukset) Terveys 211: Otos: elossa olevat Terveys 2 tutkimuksen otokseen kuuluneet Osallistumisprosentti (65+): haastattelu 73 %, terveystarkastus 63 % Vertailukelpoiset menetelmät Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, ATH N=15 vuosina , ikäryhmät 18+ Kysely Osallistumisprosentti n. 6% Iäkkäät, interaktiivinen tulosraportti: 6 2

3 Iäkkäiden toimintakyvyn nykytila ja viimeaikainen kehitys 7 Fyysinen toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä edellytyksiä selviytyä niistä tehtävistä, jotka hänen arjessaan ovat tärkeitä Ilmenee esimerkiksi LIIKKUMISKYKYnä Edellytys monille päivittäisille toiminnoille Mahdollistaa osallistumisen Liikkumisongelmat ennustavat vakavampien toimintarajoitteiden ilmaantumista Fyysisen toimintakyvyn rakennusaineita ovat mm. lihasvoima, kestävyyskunto, kehon asennon ja liikkeiden hallinta (esim. tasapaino, ketteryys), nivelten liikkuvuus. Myös aistitoiminnot luetaan usein kuuluvaksi fyysiseen toimintakykyyn. 8 Hitaammin kuin 1,2 m/s kävelevien osuus (%) vuosina 2 ja 211 *** *** Lähde: Sainio P, Koskinen S, Sihvonen A-P ym. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 213, s

4 Vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä kokeneiden osuus (%) vuosina 2 ja 211 *** *** Lähde: Sainio P, Koskinen S, Sihvonen A-P ym. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 213, s Yksilötason muutoksia liikkumiskyvyssä 52 vuotta täyttäneet: Vuonna Hyvä liikkumiskyky (%) Heikentynyt liikkumiskyky (%) Hyvä liikkumiskyky (%) Heikentynyt liikkumiskyky (%) 62 9,9 28,1 5,8 9,3 84,9 Kuollut (%) Liikkumiskyvyn osoitin: puolen km kävely Hyvä = ei vaikeuksia tai vain lieviä Heikentynyt = suuria vaikeuksia tai ei pysty Lähde: Härkänen T, Sainio P, Koskinen S, ym. Predicting mobility limitations in the Finnish population using survey data with repeated measurements. Käsikirjoitus. 11 Heikentyneen kaukonäön yleisyys vuosina 2 ja 211 % *** *** Naiset Miehet Lähde: Sainio P, Koskinen S, Sihvonen A-P ym. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 213, s

5 Psyykkinen toimintakyky kyse on ihmisen voimavaroista, joiden avulla hän kykenee selviytymään arjen haasteista ja kriisitilanteista Psyykkinen toimintakyky liittyy elämänhallintaan, mielenterveyteen ja psyykkiseen hyvinvointiin ja se kattaa tuntemiseen ja ajatteluun liittyviä toimintoja: kykyä vastaanottaa ja käsitellä tietoa => kognitiivinen toimintakyky kykyä tuntea kykyä kokea ja muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta kykyä suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja Lähde: Aalto A-M. Psyykkisen toimintakyvyn mittaaminen väestötutkimuksissa. TOIMIA-suositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 211. (verkkojulkaisu) Psyykkisen kuormittuneisuuden (GHQ-12 yli 3 pistettä) yleisyys (%) vuosina 2 ja 211 % *** ** Naiset Miehet Lähde: Suvisaari J, Ahola K, Kiviruusu O ym. Psyykkiset oireet ja mielenterveyden häiriöt. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 211. THL, Raportti 68/212, Helsinki 212, s Kognitiivinen toimintakyky Kognitiiviset toiminnot ovat tiedon vastaanottoon, käsittelyyn, säilyttämiseen ja käyttöön liittyviä psyykkisiä toimintoja. Tiedonkäsittelyn eri osa-alueiden yhteistoimintaa, joka mahdollistaa ihmisen suoriutumisen arjessa ja sen vaatimuksissa Esimerkiksi havaintotoiminnot, muistitoiminnot, oppiminen, kielelliset toiminnot ja ajattelu Lähde: Tuulio-Henriksson A. Kognitiivisen toimintakyvyn mittaaminen väestötutkimuksissa. TOIMIA-suositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 211. (verkkojulkaisu)

6 Opittujen sanojen lukumäärä vuosina 2 ja 211 lkm 9 8 *** 7 *** Nai set Miehet Lähde: Tuulio-Henriksson AM, Sainio P, Sulkava R. Kognitiivinen toimintakyky. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 211. THL, Raportti 68/212, Helsinki 212, s Sosiaalinen toimintakyky Sosiaalisella toimintakyvyllä viitataan siihen, miten ihminen suoriutuu yhteisössä ja yhteiskunnassa ilmenee mm. vuorovaikutuksena sosiaalisessa verkostossa ja yhteisyyden ja osallisuuden kokemuksina. Ulottuvuuksia ovat esimerkiksi 1) sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen eristyneisyys, 2) sosiaalinen yhteisyys, 3) yksinäisyys, 4) sosiaalinen aktiivisuus ja osallistuminen, 5) sosiaaliset taidot Lähde: Tiikkainen P, Heikkinen R-L Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi ja mittaaminen väestötutkimuksissa. TOIMIA-suositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 211. (verkkojulkaisu) Kerho- tai yhdistystoimintaan osallistuneiden osuus (%) vuosina 2 ja 211 % * * Naiset Miehet Lähde: Nieminen T, Martelin T, Vaarama M. Sosiaalinen pääoma. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 211. THL, Raportti 68/212, Helsinki 212, s

7 Ystävien ja tuttavien tapaaminen vähintään kerran viikossa (%) vuosina 2 ja 211 MIEHET NAISET Lähde: Nieminen T, Martelin T, Vaarama M. Sosiaalinen pääoma. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 211. THL, Raportti 68/212, Helsinki 212, s Arkitoimista suoriutuminen Perinteinen tapa arvioida iäkkäiden toimintakykyä itsestä huolehtimiseen liittyvät päivittäiset toiminnot, esim. peseytyminen, pukeutuminen, syöminen, WC:ssä käynti (ADL=activities of daily living) arkitoimet esim. kaupassa käynti, kotityöt, rahaasioista huolehtiminen (IADL=instrumental activities of daily living) Edellyttävät monia kykyjä : kognitiivisia, fyysisiä, sosiaalisia, psyykkisiä; toiminnosta riippuen 2 Vaikeuksia pukeutumisessa ilmoittaneiden osuus (%) vuosina 2 ja 211 % * * Naiset Miehet Lähde: Sainio P, Mäkelä M, Koskinen S ym. Arkitoimista suoriutuminen.. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 211. THL, Raportti 68/212, Helsinki 212, s

8 Suoriutuu itsenäisesti viidestä *) toiminnosta (%): 9 vuotta täyttäneet % ,5 59,3 58,8 59,5 57, ,3 37,7 35,6 39,1 42,1 42, 42, 39,9 43, Miehet Naiset Kaikki *) pukeutuminen ja riisuutuminen, siirtyminen vuoteeseen ja vuoteesta, sisällä liikkuminen, 4 metrin kävely ja portaissa kulkeminen. Marja Jylhä 214: Tervaskannot, 9 vuotta täyttäneet Ympäristön merkitys Toimintakyky ei ole vain ihmisen ominaisuus vaan se riippuu myös ympäristön myönteisistä tai kielteisistä vaikutuksista Fyysinen ympäristö: esim. kaiteet, hiekoitus, matalalattiabussit helpottavat liikkumista Sosiaalinen ja asenneympäristö: esim. kannustus, motivointi, mitätöinti, syrjintä Toimeentulo 23 Haittaavia tekijöitä ympäristössä ilmoittaneiden osuus (%), 7+v % Miehet Naiset Liikkumista vaikeuttavat Varustetason puutteet Fyysisen ympäristön ongelmat Levottomuus tai väkivallan uhka Lähde: Hurnasti T, Sainio P, Aromaa A, Koskinen S. Toimintakykyä rajoittavat ja edistävät asuinympäristön ominaisuudet. Teoksessa: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 211. THL, Raportti 68/212, Helsinki 212, s

9 Myönteistä kehitystä muillakin alueilla mm. - koettu terveys on parantunut - sydän- ja verisuonitautien esiintyvyys pienentynyt - tapaturmien aiheuttamat vammat vähentyneet - suun terveys parantunut - työkyky on kohentunut - elämänlaatukin on parantuntut Lähde: Koskinen S, Lundqvist A, Ristiluoma N, toim. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 211. THL, Raportti 68/212, Helsinki vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen jakautuminen toimintakykyisiin ja toimintarajoitteisiin elinvuosiin vuosina 2 ja 211 Kuvio 2a (Perustoiminnoista suoriutuminen) vuosia Naiset: NAISET Miehet: MIEHET terveenä / toimintakykyisenä sairaana / toimintarajoitteisena Lähde: Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Teoksessa: Heikkinen E, Jyrkämä J, Rantanen T, toim. Gerontologia. Duodecim, Helsinki 213, s Miksi toimintakyky on parantunut? Taustalla monia tekijöitä, esimerkiksi: Toimintakykyä heikentävät sairaudet vähentyneet, erityisesti verenkiertoelinten vakavat taudit Sairauksien hoito ja kuntoutus tehostuneet Elintavoissa paranemista Koulutustaso on noussut Toiminta- ja asenneympäristö muuttunut 27 9

10 Huolenaiheitakin on monet terveys- ja toimintakykyongelmat ovat edelleen erittäin yleisiä naisista vain 3 % ja miehistä 4 % normaalipainoisia kolmanneksella 75+ miehistä on sepelvaltimotauti 55 vuotta täyttäneistä naisista 4 %:lla kyykistymisvaikeuksia joka neljännellä työssäkäyvällä on työuupumuksen merkkejä: työelämän koventuneet vaatimukset? elintavoissa myös kielteisiä muutoksia: ruisleipä, voi, naisten vapaa-ajan liikunta miesten työmatkaliikunta, alkoholinkäyttö alle 45-vuotiailla myönteiset muutokset vähäisiä 28 Väestöryhmien väliset erot vuotiaan jäljellä olevan elinajan odote tuloviidenneksissä ,9 v Naiset 5:s kvintiili (ylin) Naiset 4:s kvintiili Naiset 3:s kvintiili Naiset 2:n kvintiili 6,8 v. 7,4 v Naiset 1:n kvintiili (alin) Miehet 5:s kvintiili (ylin) Miehet 4:s kvintiili 12,5 v. Miehet 3:s kvintiili Miehes 2:n kvintiili Miehet 1:n kvintiili (alin) Lähde:Tarkiainen L, Martikainen P, Laaksonen M, Valkonen T. Trends in life expectancy by income from 1988 to 27: decomposition by age and cause of death; Journal of Epidemiology & Community Health,

11 14 Vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä ilmoittaneiden ikävakioitu osuus (%) koulutusryhmittäin, 3-74-vuotiaat p 2 =.76 p 2 = Perusaste 4 Keskiaste Korkea-aste p 1 <.1 Miehet p 1 <.1 p 1 <.1 Naiset p 1 =.2 1 =Koulutusryhmien välinen tasoero 2 =Ovatko muutokset samansuuruiset kaikissa koulutusluokissa vuodesta 2 vuoteen 211 Lähde:Talala K, Härkänen T, Martelin T, ym. (214) Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria. Suom Lääkäril 214;69(36): Vakavista masennus- ja ahdistusoireista viimeksi kuluneiden 7 vrk:n aikana kärsineiden osuus (%) eräissä maahanmuuttajaryhmissä ja koko väestössä Lähde: Castaneda AE, Lehtisalo R, Schubert C ym. Psyykkiset oireet. Teoksessa: Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S, toim. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. THL, Raportti 61/212, Helsinki 212, s vuotta täyttäneiden suomalaisten toimintakyky koulutusryhmittäin vuonna 213 Internetiä sähköiseen asiointiin käyttävien osuus 5 metrin kävelyssä vaikeuksia kokevien osuus Järjestötoimintaan aktiivisesti osallistuvien osuus Apua tarvitsevien osuus

12 Miksi eriarvoisuus on ongelma? Terveyden (ja myös toimintakyvyn) eriarvoisuus ei ole väistämätöntä eikä siten eettisesti hyväksyttävää Terveyden eriarvoisuus tarkoittaa suurta määrää ennenaikaisia kuolemia, sairastumisia ja toimintakyvyn menetyksiä à suurten väestöryhmien huono terveys heikentää koko väestön keskimääräistä terveyden tasoa à työvoiman riittävyys vaarantuu à palvelujen riittävyys vaarantuu à terveysongelmat heijastuvat myös sosiaalisena syrjäytymisenä à yhteiskunnalle kalliita Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on eri hallinnonalojen yhteinen haaste, jonka korjaamisesta hyötyvät kaikki Tulevaisuuden näkymiä 35 Väestön ikärakenne vuosina 211 ja % 11 % 18 % 27 % Lähde: Tilastokeskus 36 12

13 Perustoimintojen rajoituksista kärsivien 55 vuotta täyttäneiden määrän kehitysnäkymät 7 6 A) Toimintarajoitteisten* osuus kussakin ikäryhmässä säilyy v. 2 tasolla B) Toimintarajoitteisten osuus kussakin ikäryhmässä muuttuu kuten jaksolla * pukeutuminen, vuoteeseen asettuminen ja asunnossa liikkuminen Lähde: Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK:n julkaisusarja 1/ Ennuste 75 vuotta täyttäneistä : väestön ja liikkumisrajoituksista kärsivien lukumäärä a) Kaikki 75 v. täyttäneet b) 75 v. täyttäneet, joille 5 metrin kävely erittäin vaikeaa tai ei onnistu Väkiluku, tuhansia Kävelyvaikeuksista kärsivät, tuhansia Skenaariot: kävelyvaikeuksien riskitekijät muuttuvat kuten jaksolla lihavuus ja liikkumattomuus puolittuvat Lähde: Sainio P, Härkänen T, Koskinen S. Predicting mobility limitations in Finnish population using survey data with repeated measurements. European Public Health Conference, Glasgow Vuosi Jatkuuko toimintakyvyn paraneminen? Väestön toimintakyvyn tuleva kehitys riippuu paljolti siitä, kuinka hyvin onnistumme luomaan edellytyksiä myönteiselle kehitykselle Toimeentulo Asuin- ja elinolot Sosiaalinen ympäristö Elintavat Sairauksien hoito ja kuntoutus Muut toimintakykyä edistävät toimet 39 13

14 Johtopäätös Väestön toimintakyky voi kohentua merkittävästi ainoastaan siinä tapauksessa, että saavutetaan huomattavaa edistystä niissä isoissa väestöryhmissä, joissa valtaosa toimintarajoitteista on Korkea Keski Perus Kävelyvaikeuksia kokevien määrä koulutusryhmittäin vuonna 2 4 Elämänkulkunäkökulma toimintakykyyn toimintakyky rakentuu aiemmille elämänvaiheille

15 à mahdollisuuksia ja haasteita riittää kaikissa elämänvaiheissa 43 Päätelmiä Suomalaisten terveys sekä toimintakyky ovat kohentuneet Taustalla onnistunut sairauksien ehkäisy, hoidon tehostuminen ja koulutustason kohoaminen Yhä suurempi osa iäkkäistä pystyy asumaan itsenäisesti kotonaan, osallistumaan monenlaiseen vapaaehtoistoimintaan ja omaistensa huolenpitoon Haasteita mm. lihavuus, liikkumattomuus, alkoholin ja päihteiden käytön yleistyminen, työelämän koventuvat vaatimukset Vanhimpien ikäluokkien nopeasti kasvaessa hoitoa ja apua tarvitsevien lukumäärä suurenee väistämättä, mutta kehityksen jyrkkyyteen voidaan vaikuttaa huomattavasti 44 Päätelmiä Monet tärkeimmistä terveyden ja toimintakyvyn ongelmista vähenisivät jopa puoleen nykytasolta koko Suomen väestössä, jos saavuttaisimme Euroopan kärjessä olevien maiden tason tai jos koko väestössä tilanne olisi yhtä hyvä kuin korkea-asteen koulutuksen saaneilla Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen mahdollisuudet ovat suuret, ja onnistuminen on välttämätöntä muun muassa sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta Tarvitaan väestön terveyden, toimintakyvyn ja niihin vaikuttavien tekijöiden pätevää, monipuolista, ajantasaista seurantaa, jotta voidaan tunnistaa terveyden edistämisen tarpeet ja arvioida sen vaikutuksia 45 15

16 Vanhuspalvelulaki: iäkkäiden hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja palveluiden saannin seuranta Vanhuspalvelulain tarkoituksena on tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita THL:n tutkimus lain vaikutuksista: 63 vuotta täyttäneen väestön tilanteen kuvaus ja seuranta ATH-tutkimuksen aineiston avulla: Osoittimia toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja palveluiden eri ulottuvuuksilta Tuloksia: Alueittain (ERVA-alueet, suuret kunnat) Iän, sukupuolen ja koulutuksen mukaan Ennen lain voimaantuloa (213) ja sen jälkeen (214, tulossa) Esityksen nimi / Tekijä 46 Muita hyödyllisiä nettisivuja Toimintakyvyn määritelmiä, väestön toimintakyvystä, toimintakyvyn mittaamisesta, apuvälineistä Väestötutkimusten nettisivut (myös tutkimuskäyttöön) Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus: Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus: Terveys 2 -tutkimus: Terveys 211 -tutkimus: Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto ja toimintakyvyn mittaritietokanta: Kiitos! 16

17 Kirjallisuutta Aromaa A, Koskinen S (toim.), Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys 2 -tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/22, Helsinki 22, s Castaneda A, Rask S, Koponen P, Mölsä M, Koskinen S. Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 61/212, Tampere ICF. Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus. STAKES, Ohjeita ja luokituksia 24:4. Jylhä M, Vuorisalmi M, Luukkaala T, Sarkeala T, Hervonen A. Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee 9-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina Suomen Lääkärilehti 29;25: Koskinen ym. (toim.) Nuorten aikuisten terveys. KTL:n julkaisuja B7/25. Helsinki, 25 Koskinen S, Lundqvist A-M, Ristiluoma N (toim). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 211. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 68/212, Tampere, 212a. Koskinen S ja Martelin T. Nykyiset kansanterveysongelmat ja mahdollisuudet niiden torjumiseen. Teoksessa Pekurinen M, Puska P. Terveydenhuollon menojen hillintä. Rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 4/27.s Laine V, Sinko P, Vihriälä V, talousneuvoston sihteeristö: Ikääntymisraportti. Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja varautumisen riittävyydestä. VNK:n julkaisusarja 1/29. Sihvonen A-P, Martelin T, Koskinen S, Sainio P, Aromaa A. Terveet ja toimintakykyiset elinvuodet. Kirjassa: Heikkinen E ym. (toim.): Gerontologia. Duodecim, 213, s Sainio P., Martelin T., Koskinen S., Heliovaara M. Educationaldifferences in mobility: the contribution of physical workload, obesity, smoking and chronic conditions. J EpidemiolCommunHealth. 27; 61(5):41-48 Sainio P, Koskinen S, Sihvonen A-P, Martelin T, Aromaa A. Iäkkään väestön terveyden ja toimintakyvyn kehitys. Kirjassa: Heikkinen E ym. (toim.): Gerontologia. Duodecim, 213, s Talala K, Härkänen T, Martelin T, ym. Koulutusryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat edelleen suuria. Suom Lääkäril 214;69(36):