1. Kylän keskellä kulkee Ylinen Viipurintie (nykyinen Aleksanterinkatu), jota pitkin pääsi Hämeenlinnasta Viipuriin. Etsi se pienoismallista.

Transkriptio

1 Pienoismallihuone Lahden kylän pienoismalli 1877 Tehtävät: 1. Kylän keskellä kulkee Ylinen Viipurintie (nykyinen Aleksanterinkatu), jota pitkin pääsi Hämeenlinnasta Viipuriin. Etsi se pienoismallista. 2. Lahden kylän ensimmäinen talo oli Anttilan talo. Missä se sijaitsee? Käytä apunasi multimedialaitetta. Valo pienoismallissa syttyy, kun löydät oikean talon. 3. Torikaivauksia on tehty Juhakkalan ja Juustilan talojen tontilla. Etsi talot pienoismallista. Käytä apunasi pienoismallista löytyvää nykykarttaa. 4. Kylän asuintalot olivat maalaamattomia, hirrestä rakennettuja paritupia, yksi kylän taloista oli erilainen, Kartano lähellä Vesijärveä. Minkä värinen rakennus on? 5. Lahden kylän palo 19. päivä kesäkuuta 1877 tuhosi miltei koko kylän tuulisen aamupäivän aikana. Palo alkoi Marolan talosta keskeltä kylää. Etsi tämä muonamiehen talo. Käytä apunasi multimedialaitetta. 6. Vaikka Lahden kylän talot ovat hävinneet, joidenkin talojen nimet ovat säilyneet tähän päivään

2 esimerkiksi asuinalueiden niminä? Mainitse muutama esimerkki. Lahden kaupungin pienoismalli v Vuonna 1890 rakennettiin Lahden kauppalaan kirkko silloiselle Kolkanmäelle. Kirkossa on kauniit pitsimäiset puukoristeet. Etsi kirkko pienoismallista. 2. Kirkon viereen rakennettiin hieman myöhemmin koulu. Mikä on koulun nimi? 3. Kapteeni August Fellman rakennutti uuden päärakennuksen vanhan kartanon tilalle. Etsi uusi kartanorakennus pienoismallista. 4. Lahden kauppalan keskusta suunniteltiin ruutukaavan mukaan kortteleihin. Keskelle jätettiin tyhjä alue. Mihinkä tarkoitukseen tätä aluetta käytettiin ja käytetään edelleen? 5. Kirkonmäeltä alaspäin lähtee Mariankatu, jonka toiseen päähän rakennettiin vuonna 1912 suuri tiilinen rakennus. Mikä tämä rakennus on? 6. Kaupungin läpi kulki kapearaiteinen Loviisan rata Vesijärven satamaan. Etsi rata pienoismallista.

3 Lahden kaupungin pienoismalli 1939 Paina multimediasta kohta olet tässä. Oikealle puolelle avautuu valikko, josta voit valita halutut kohteet. Ruudun vasempaan alareunaan ilmestyy valokuvia, joiden tekstin voi joku oppilaista lukea ääneen toisille oppilaille. Samat kuvat näkyvät pienoismallin takana suurella ruudulla. Kannattaa katsoa ainakin nämä (joissakin kohteissa on useampi kuva): 1. Fellmanin kartanon maita (mm. punavankileiri) 2. Linja-autoasema 3. Rautatieasema (mm. pommituksen jälkiä) 4. Radiomäki 5. Lahden saha ja satama (nyk. Sibeliustalo) 6. Hiihtostadion (huom. hyppyrimäen paikka nykyiseen verrattuna) 7. Lahden ruutukaava Kaupungintalo Kirkko

4 Lahden kylän historiaa (täydentävää tietoa) Talot ja tiet Lahti mainitaan jo keskiajalla Kylän ensimmäinen talo on ollut Anttila luvun puolivälissä Lahden kylässä olivat jo kaikki ne 23 taloa, jotka näkyvät pienoismallissa. Useiden talojen nimet ovat säilyneet, vaikka taloja ei enää olekaan Paavola, Saksala, Hennala. Asuintalot olivat maalaamattomia, hirrestä rakennettuja paritupia, joissa oli kaksi tupaa ja niiden välissä kamari ja porstua. Taloissa oli päreistä tai laudasta rakennettu katto. Talousrakennukset olivat tiiviinä ryhmänä asuinrakennuksen vieressä tai sitä vastapäätä ja piha jakaantui mies- ja karjapihaan, jotka erotettiin toisistaan aidalla tai rakennuksilla. Saunat ja riihet olivat kauempana. Kylän itäosaan rakennetuista mökeistä osa oli maahan kaivettuja saunoja eli möysiä luvulla Lahden kylässä oli n asukasta ja 50 taloa. Talot olivat suurelta osin sijoitettu Ylisen Viipurin tien varteen nyk. Aleksanterinkatu. Elinkeinot Lahden kylän läpi kulki myös Savon tie (Mikkeliin ja Savonlinnaan) ja Alinen Viipurin tie (Turusta rantaa pitkin Viipuriin) ja siksi kylään saapui paljon matkamiehiä ja kauppiaita. Postia kuljetettiin myös kylän kautta ja kylässä oli oma postitalo. Kylässä oli myös majatalo, jossa matkustavat yöpyivät Talvisaikaan Lahden kylän kautta kuljetettiin rahtiliikennettä ja kulkuvälineenä oli reki

5 Rahtaajat kuljettivat lautatavaraa rannikolle ja toivat mukanaan suolaa ja rautaa. Haminaan vietiin pellavaa ja hamppua ja humalaa. Talvella talvitie kulki Vesijärven yli Vääksyyn ja sieltä Jyväskylään asti. Rahtiajo väheni kun rautatie valmistui 1869 Riihimäen ja Lahden välille ja Pietariin saakka päästiin seuraavana vuonna Vuonna 1871 valmistui Vääksyn kanava ja seitsemän vuotta myöhemmin Kalkkisten kanava. Lahden kylässä viljeltiin ruista, ohraa, kauraa ja vehnää. Myös hamppua ja pellavaa ja humalaa kasvatettiin. Taloissa oli hevosia, lampaita, kanoja ja sikoja. Lahden kylästä tuli markkinapaikka jo Markkinoilla talonpojat myivät karjaa, hevosia ja viljaa, kauppiaat taas suolaa, rautatavaroita ja kankaita. Hevosia Lahdessa oli paljon ja hämäläinen hevonen oli vahva ja sitkeä ja sitä käytettiin vetoeläimenä. Hevosia pidettiin arvossa ja niistä pidettiin hyvää huolta ja niitä ruokittiin paremmin kuin muita eläimiä. Kalastus toi lisäansioita kyläläisille ja kalastusoikeudet olivat tarkkaan jaettu järvenrantakylien kesken. Lahden kylässä asui käsityöläisiä palvelijoineen ja kisälleineen, kauppiaita, sahojen (Lahtis Ångsåg, Uusi saha)) ja olutpanimojen (nyk Mallasjuoma) työläisiä. V perustettiin Lahden kylään ensimmäiset kaupat, jotka olivat hyvin vaatimattomia, koska maaseudulla elettiin yleensä luontoistalouden varassa. Kauppiaat asuivat kylän keskustassa ja käsityöläiset Kolkanmäellä.

6 Lahden kylän kantataloja Huom! Talojen nimien edessä olevat numerot viittaavat ohessa olevan karttaan 4-5 Juhakkala Juhakkalan laajalle tontille sijoittuvat Ali-Juhakkalan talo sekä Yli-Juhakkalan talo. Juhakkalan peltotilkku ulottui aina Yliselle Viipurintielle asti. Ali Juhakkala Ali-Juhakkalan talon omisti talollisen poika Johan Gustaf Zakariasson. Hän asui talossa vaimonsa Beda Evelina Johansdotterin ja poikansa kanssa. Taloa asuttivat edelleen myös leskiäiti Kaisa Karlsdotter ja Johan Gustafin veli, Tobias Zakariasson. Vuonna 1877 Anders Gustaf Tryggin perhe muutti Anttilan Vahteriston torpasta lampuodiksi Ali-Juhakkalaan. Anders Gustafin perheeseen kuuluivat vaimo Anna Lisa

7 Mattsdotter ja heidän poikansa ja kolme tytärtään. Ali-Juhakkalassa oli myös piika ja renki, sekä nainen ja mies, jotka olivat joko loisia tai itsellisiä. Yli-Juhakkala Yli-Juhakkalan omisti leski Maria Gustafsdotter. Talossa asuivat lisäksi kolme poikaa ja kolme tytärtä. Lapsista neljä vanhinta olivat edesmenneen miehen ensimmäisestä liitosta. Taloa asutti myös perhe ja mieshenkilö, jotka olivat joko loisia tai itsellisiä. Lisäksi elantonsa talossa hankki muonatorppari vaimoineen. 6. Juustila Juustilan omisti Erik Juho Juhonpoika. Perheeseen kuuluivat vaimo Lena Sofia Abramintytär, poika Juho Oskar sekä vanha isä ja äiti. Talossa oli renkejä ja piikoja sekä vuokralainen. Paloasiakirjojen mukaan Juustilan tilalla sijaitsivat: 3 asuinrakennusta, vilja-aitta, 3 ruoka-aittaa, navetta, talli, sikolätti, lato, rehulato, olkilato, kalustovaja, 2 riihtä ja luuva, 2 latoa, kivikellari, perunakuoppa. Juustilassa oli myös talon isännän pitämä kauppa ja kaivo ja todennäköisesti myös sauna, liiteri, keittokota ja makki. 17. Ala-Marola Ala-Marola sijaitsi nykyisen kauppatorin lounaiskulmassa. Talo tuli tunnetuksi Lahden kylän palosta. Ala-Marolan omisti kapteeni August Fellman. Lampuoti. Sana lampuoti tulee ruotsin kielen sanasta landbonde. Termillä tarkoitetaan vuokraviljelijää, joka vuokrasi ja viljeli koko tilaa. Lampuodit olivat harvinaisempia kuin esimerkiksi torpparit, pääasiassa siksi, että kokonaan vuokralle tarjolla olevia tiloja oli vähän.] Itsellinen asui vuokralla, jota maksoi talon omistajalle joko rahalla tai työnteolla. Itselliset olivat useimmiten käsityöläisiä, joilla saattoi olla myös pienimuotoista viljelystä tai kotieläimiä.

8 Loinen. Nimitys loinen oli yleisin Savossa. Loisella tarkoitettiin maataloustyöläistä, joka ei omistanut asuntoaan vaan eli työnantajansa tiloissa. Joskus koko perhe oli loisen asemassa. Tällöin he asuivat esimerkiksi isäntätalon tuvan nurkassa, saunassa tai leivinpakarissa ja tekivät töitä taloon elantonsa ja asumisensa edestä. LAHDEN KYLÄN PALO Kesäkuun 19. päivä 1877 oli aurinkoinen, mutta tuulinen ja kylmä. Pääosa kylän aikuisväestöstä oli lähtenyt aamulla joko lannanhajotukseen ja ojien puhdistukseen kylän ulkopuolisille pelloille tai töihin Vesijärven rantaan. Lapset, osa kauppiaista, käsityöläisistä ja palvelusväestä oli jäänyt kylään. Tuona aamuna Ali-Marolan talossa syttyi tulipalo. Tuulinen ja kuiva sää levitti palon naapurustoon ja lopulta lähes koko Lahden kylä paloi maan tasalle. Tulipalo riehui aamuyhdeksän tienoilta aina iltapäivään asti. Päre- ja tuohimalkakatoille lentäneiden kipunoiden johdosta tuli levisi helposti rakennuksesta toiseen. Tulipalo lähti liikkeelle kapteeni August Fellmanin omistamasta Marolan osasta, muonamies Mörtin asunnosta. Tuli karkasi Mörtin lapsilta, jotka olivat joko leikkimässä tai valmistamassa ruokaa. Yksi lapsista oli 12-vuotias Pauliina, joka mainitaan aikalaismuistelmissa tulipalon aiheuttajaksi. Tulipalo syttyi lapsilta vahingossa, eikä tulipalon jälkeen oikeudessakaan ketään syytetty. Lisäksi tulisijan sanottiin olleen puutteellinen, joten kyse ei välttämättä ollut edes huolimattomuudesta. Tulipalo aiheutti valtavat aineelliset tuhot, mutta ihmishenkien menetykseltä vältyttiin. Talojen lisäksi tuhoutui irtaimistoa ja viljaa, ja myös kotieläimiä kuoli. Paikkakunnan kehityksen kannalta onnettomuus osoittautui onneksi. Jo paloa seuranneena päivänä Lahteen saapui läänin kuvernööri, ja sanomalehdet uskalsivat nostaa Lahden kaupunkihankkeen jälleen julkisuuteen. Hankkeen valmistelussa edettiin kuitenkin kaikkein vaatimattomimmalla tasolla. Senaatti päätyi esittämään kauppalan perustamista Lahteen. Kesäkuun viidentenä päivänä 1878 julkaistiin Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus kauppalan perustamiseksi osaksi Lahden kylän talojen tiluksille Hollolan pitäjässä, osaksi Järvenpään kylässä, molemmat Hollolan pitäjässä. Kauppalan keskus kaavoitettiin palaneen kylänosan paikalle. Kauppalan rakentaminen käynnistyi melko verkkaisesti, eivätkä viranomaiset asettaneet kovin suuria toiveita sen kehitykselle. Talonpoikainen elämänmuoto säilytti näkyvän aseman vielä pitkään kylän ytimen katoamisen jälkeenkin. Kauppalan alueelta pois siirtyneet talonpojat rakensivat uudet talot lähiympäristöön. Kauppala rajautui monilta osin suuriin viljelysmaihin, erityisesti luoteis- ja pohjois-puolelta, jossa Kartanon isäntä, kapteeni August Fellman esti kauppalan ja myöhemmin vielä kaupunginkin laajenemisen Vesijärven rantaan. Lähteet: Olli Järvinen. Lahti ennen meitä. Hämeenlinna 1965

9 Anne Takala. Elämää ja ihmisiä vanhassa Lahdessa. Lahti 1999 Lahti-tietokanta 'Kuka, Mitä, Lahti' (