Torilla tavataan kokonaisuudessa on kaksi osiota: 1. Tori 30 min 2. Museokioski 30 min

Transkriptio

1 TORILLA TAVATAAN 5.-luokka Kulttuuriohjelma syksy 2019 Torilla tavataan kokonaisuudessa on kaksi osiota: 1. Tori 30 min 2. Museokioski 30 min Jos kaksi luokkaa tulee yhtä aikaa, toinen aloittaa torilta ja toinen Museokioskilta ja puolen tunnin päästä vaihdetaan. 1. Tori Torilla aloitetaan Marolankadun ja Aleksanterinkadun kulmasta Lahden palon muistolaatan vierestä ja muistellaan Lahden paloa ja kylän syntyä. Sen jälkeen tutustutaan seremonia-akseliin. Torin ympärillä olevista rakennuksista poimitaan Kotilan talo sekä vanha KOP:n graniittilinna tarkemmin katsottavaksi. Lopuksi siirrytään Aleksanterinkadun ja Torikadun kulmaan ja opettaja kertoo torikaivauksista v ja niiden yhteydessä löytyneistä kaupan löydöksistä. 2. Museokioski Museokioskilla jätetään takit aulan naulakkoon ja siirrytään museokioskin perälle ja jakaudutaan kahteen ryhmään. - Toinen ryhmä asettuu pyöreiden pöytien äärelle, jossa on esillä torikaivauksien löytölaatikoita. Kierrätetään löytöjä ja samalla keskustellaan, mistä asioista löydöt kertovat. - Toinen ryhmä menee pitkän pöydän luo, jonka ääressä kysytään viidesluokkalaisilta mielipiteitä

2 Historiallisen museon perusnäyttelyn uudistamista varten. Kysymykset liittyvät 1800-luvulta esitettäviin aiheisiin ja esittämisen tapoihin. Aikakauden tunnelmaan oppilaita virittelevät pöydällä olevat valokuvat, jotka ovat peräisin 1800-luvun lopulta ja 1900-luvun ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. - oppilaat saavat ideoida myös mukavimman mahdollisen museovierailun minuutin jälkeen ryhmät vaihtavat paikkaa.

3 OPETTAJAN MATERIAALI Torilla 1. LAHDEN KYLÄN PALO Kuva: Ulla Aaltio Kesäkuun 19. päivä 1877 oli aurinkoinen, mutta tuulinen ja kylmä. Pääosa kylän aikuisväestöstä oli lähtenyt aamulla joko lannanhajotukseen ja ojien puhdistukseen kylän ulkopuolisille pelloille tai töihin Vesijärven rantaan. Lapset, osa kauppiaista, käsityöläisistä ja palvelusväestä oli jäänyt kylään. Tuona aamuna tulipalo syttyi kapteeni August Fellmanin omistamasta Marolan osasta, muonamies Mörtin asunnosta. Tuli karkasi Mörtin lapsilta, jotka olivat joko leikkimässä tai valmistamassa ruokaa. Tulipalo syttyi vahingossa ja lisäksi tulisijan sanottiin olleen puutteellinen. Tuulinen ja kuiva sää levitti palon naapurustoon ja lopulta lähes koko Lahden kylä paloi maan tasalle. Tulipalo riehui aamuyhdeksän tienoilta aina iltapäivään asti. Päre- ja tuohi-malkakatoille lentäneiden kipunoiden johdosta tuli levisi helposti rakennuksesta toiseen. Tulipalo aiheutti valtavat aineelliset tuhot, mutta ihmishenkien menetykseltä vältyttiin. Talojen lisäksi tuhoutui irtaimistoa ja viljaa, ja myös kotieläimiä kuoli. Paikkakunnan kehityksen kannalta onnettomuus osoittautui onneksi. Jo paloa seuranneena päivänä Lahteen saapui läänin kuvernööri, ja sanomalehdet uskalsivat nostaa Lahden kaupunkihankkeen jälleen julkisuuteen. Kesäkuun viidentenä päivänä seuraavana vuonna 1878 julkaistiin Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus kauppalan perustamiseksi

4 osaksi Lahden kylän talojen tiluksille. Kauppalan rakentaminen käynnistyi melko hitaasti ja talonpoikainen elämänmuoto säilytti näkyvän aseman vielä pitkään. Kauppalan alueelta pois siirtyneet talonpojat rakensivat uudet talot lähiympäristöön. Tori Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto Lahdessa alettiin pitää rautatien valmistumisen jälkeen vuonna 1875 toripäiviä kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona. Lahti sai kaavoitetun torin 1878, kun kesäkuussa 1877 tapahtuneen palon jäljet oli raivattu. Käsityöläisyhdistyksen aloitteesta v.1897 saatiin virallistettua Lahden toripäivät pidettäväksi joka keskiviikko. Kuukauden ensimmäisen keskiviikon toripäivää alettiin tästä eteenpäin kutsua markkinoiksi. Tämä perinne jatkuu vielä tänäkin päivänä eli markkinakeskiviikkoperinne on jo 122-vuotias! Perinteisten markkina- ja toripäivien lisäksi tori on ollut myös urheiluareena luvulla torilla pelattiin pesäpalloa ja siellä oli suihkulähde, joka kuitenkin sittemmin on poistettu. Torilla sijaitsi myös kaupungin paikallisbussiliikenteen keskus KESKUSTELLAAN oppilaiden kanssa esim. - Missä tarkoituksessa oppilaat ovat käyneet Lahden kauppatorilla (esim. odottamassa bussia, ostoksilla, konsertissa. Lahden MMkisojen aikaan)? - Mitä kaikkea torilla tapahtuu nykypäivänä? - Mitä mieltä olet Lahden torista? Onko tori-alue sinusta viihtyisä? Jos ei, niin mitä lisäisit torille sen viihtyvyyden parantamiseksi?

5 2. SEREMONIA-AKSELI (kannattaa siirtyä torilla sellaiseen kohtaan, josta näkee sekä Ristinkirkolle että kaupungintalolle) Kirkko ja kaupungintalo sijaitsevat vastakkaisilla mäillä. Niitä yhdistää Mariankatu ja keskelle jää tori. Sille on annettu nimitys seremoniaakseli, jossa hengellisen, maallisen ja kaupallisen vallan yhteydet yhdistyvät. Museovirasto on määritellyt seremonia-akselin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kirkko Kuvat: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto Lahden kylä kuului Hollolan seurakuntaan, ja lahtelaisten kirkkomatkat olivat tästä syystä melko pitkiä. Asukasmäärän kasvaessa kauppalaaseman myötä alkoivat lahtelaiset kaivata omaa kirkkoa. Emäseurakunta ei kuitenkaan halunnut ottaa osaa kirkon kustannuksiin, joten puuhamiehet ryhtyivät urakkaan ilman sen tukea. Hankkeesta päätettiin kauppalan kirkonkokouksessa helmikuussa Kirkon suunnittelijaksi valittiin helsinkiläinen arkkitehti Albert Mellin. Rakennustyötä tehtiin osittain talkoilla, ja lahtelaiset kustansivat materiaalit itse. 770-paikkainen kirkko vihittiin vuoden 1890 lopussa Porvoon piispan C. H. Alopaeuksen johdolla ja raittiusseuralta lainatun harmonin säestyksellä lähes kahdentuhannen ihmisen todistaessa tapahtumaa.

6 Kirkosta tuli lahtelaisten suuresti rakastama ja arvostama. Kirkko purettiin vuonna 1977 ja sen tilalle nousi arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Ristinkirkko. Kirkko ja sitä ympäröivä kirkkomuuri rakennettiin tummasta tiilestä vastapäisen kaupungintalon tapaan. Kirkosta on tullut Lahden uusi maamerkki. Se on myös merkittävä konserttikirkko. - Ovatko oppilaat käyneet Ristinkirkossa? Kaupungintalo Kuva:Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto Lahti sai kaupunkioikeudet vuonna Lahden kaupungintalon suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen ja se valmistui vuonna Lahden kaupungintaloon sijoitettiin kunnallishallinnon ohella muun muassa palokunta, poliisilaitos, kirjasto ja pastorinkanslia. Ajan tapaan arkkitehti suunnitteli myös talon sisustuksen. Hän käytti meheviä myöhäisjugendin värejä, keväänvihreää, tummaa tiilenpunaista ja runsaasti kultaa. Tummat tammihuonekalut ja valaisimet ovat myös paljolti arkkitehti Saarisen käsialaa. Arkkitehdiltä tilattiin myös kaupungintalon edustan puistosuunnitelma. - Ovatko oppilaat käyneet kaupungintalossa tai sen edessä olevassa puistossa?

7 3. KOTILA. Vapaudenkatu 4 (Rauhankadun ja Vapaudenkadun kulmassa oleva vaalean keltainen talo) Kuva: Lahden kaupunginmuseon kuva-arkisto Kotilan suunnitteli arkkitehti Wivi Lönn vuonna Wivi Lönn oli yksi ensimmäisistä naisarkkitehdeistä maailmassa. Kotila oli valmistuessaan vuonna 1911 hyvin edistyksellinen asuinrakennus pyykkitupineen, kylpyhuoneineen ja sähkökäyttöisine halkohisseineen. Asunnot olivat melko isoja, kolmi- ja nelihuoneisia, ja jokaisessa huoneistossa oli yksi huone, jossa oli omat mukavuudet ja oma sisäänkäynti porrashuoneesta. 4. KANSALLIS-OSAKEPANKIN TALO Kansallis-Osake-Pankin toimitalo valmistui kaupungin parhaalle paikalle torin varteen vuonna Harmaa graniitti viestitti suomalaisuudesta, rakennuksen linnamainen muotokieli rahalaitoksen vakavaraisuudesta ja varmuudesta. Talon suunnitteli arkkitehti Vilho Penttilä.

8 Talossa toimi alusta pitäen myös Lahden pääposti. Vuonna 1964 rakennus purettiin puoliksi uudisosan tieltä. Samalla osa sen hienoista, taiteilija Into Saxelinin veistämistä julkisivuveistoksista tuhoutui. 5. TORIKAIVAUKSET 2013 Kuvat: Ulla Aaltio Kaivaus liittyi kauppatorin pysäköintilaitoksen rakentamiseen sekä alatorin maansiirtotöihin. Tutkittavan alueen pinta-ala oli 1,3 ha. Työt alkoivat toukokuussa ja päättyivät marraskuun puolivälissä. Kysymyksessä oli Suomen suurin kaivaus kautta aikojen. Kuuden kuukauden kenttätyöt työllistivät kaikkiaan 35 henkilöä. Torikaivauksen kohteena oli vuonna 1877 tulipalossa tuhoutuneen Lahden kylän historia ja sen rakennusjäänteet ja esineet. Varhaisimmat historialliset tiedot Lahden kylästä ovat keskiajalta, vuodelta 1445, mutta kylän muodostumisen ajankohdasta ei ole säilyneitä tietoja eikä olemassa olevaa todistusaineistoa. Vuoden 2013 pelastuskaivausten dokumenttiaineistoa: tuhansia arkeologisia havaintoja. o kaivauksilta otettiin kuvaa. o kaivauksilta otettiin 400 video-otosta. o talteen otettiin noin miljoona löytöä vanhimmat rahalöydöt olivat 1500-luvulta, suurin osa löydöistä sijoittuu 1800-luvun loppupuoliskolle. o lisäksi otettiin 200 ajoitusnäytettä ja 400 maanäytettä.

9 (Mäkelän) kauppa (Aleksanterinkadun ja Torikadun kulmassa) Torilta löytyi kaivauksissa huomattavasti odotettua enemmän jälkiä taloista. Arkeologit kaivoivat esille useita kymmeniä rakennusten ja piharakenteiden jäännöksiä, viisi kaivoa ja neljä kaivon teelmää, tonttien rajoja, kylän halki Viipurista Turkuun johtanutta Ylistä Viipurintietä sekä sen varrella sijainneen kaupan jäännökset. Kaivauksissa paljastunut aineisto ajoittuu pääasiassa 1800-luvun jälkipuolelle, mutta joukossa on myös vanhempaa aineistoa aina luvun alkupuolelta alkaen. Maahan peittyneestä vanhasta kaupasta löytyi runsaasti posliiniastioita, Arabian tehtaan keramiikkaa, kahvikuppeja ja muuta pienesineistöä. Pelkästään kaupasta löydetyn esineistön määrä oli suuri. Täyttä varmuutta kaupan syntyhistoriasta ei vielä ole, mutta tutkijat ovat arvelleet sen olevan perustettu juuri ennen Lahden kylän paloa KESKUSTELLAAN oppilaiden kanssa esim. - Mikä on torin ympärillä olevista rakennuksista vanhin? (Entinen Hollolan Säästöpankin talo vuodelta 1909 Vapaudenkadulla, keltainen osa Ristinkirkkoon päin katsottaessa vasemmalla puolella. Pankkitalon sisäänkäyntiä vartioivat kivileijonat.) Torin ympärillä oleviin rakennuksiin ja torikaivauksiin voi tutustua myös Lahden museoiden mobiilioppaasta Rakennusten kuvia ja tietoja sekä torikaivausten yksityiskohtia voi tutkia jo torilla ollessa omien puhelimien avulla tai koulussa yhdessä. Vuoden 2013 torikaivausten vaiheita voi myös katsoa torikaivausten facebooksivuilta: