Historiallisen museon käynti. 90 min

Transkriptio

1 1 Historiallisen museon käynti 5. luokka Aikataulut ovat ohjeellisia. Niiden noudattaminen on päällekkäisyyksien välttämiseksi suotavaa etenkin silloin, kun museossa on samaan aikaan kaksi kouluryhmää. A 90 min Käynti torikaivauksilla tapaamispaikka Rauhankadulla torin kohdalla Museolla Pienoismallisali 1 krs. 2. Viipuri- näyttely 1 krs. 3. Viipuri- näyttelyn evakko-osuus 3 krs.

2 2 Historiallisen museon käynti 5. luokka Aikataulut ovat ohjeellisia. Niiden noudattaminen on päällekkäisyyksien välttämiseksi suotavaa etenkin silloin, kun museossa on samaan aikaan kaksi kouluryhmää. B 90 min Museolla Pienoismallisali 1 krs. 2. Viipuri- näyttely 1 krs. 3. Viipuri- näyttelyn evakko-osuus 3 krs. Käynti torikaivauksilla tapaamispaikka Rauhankadulla torin kohdalla

3 3 Tehtävä ennen vierailua: Tutustu Lahden kaupunginmuseon nettisivuilta Torikaivauksen tiedotteisiin: tai facebook-sivuihin: Miettikää myös valmiiksi kysymyksiä joita haluatte esittää kaivauksia esittelevälle arkeologille. Pienoismallihuone Lahden kylän pienoismalli 1877 Tehtävät: 1. Kylän keskellä kulkee Ylinen Viipurintie (nykyinen Aleksanterinkatu), jota pitkin pääsi Hämeenlinnasta Viipuriin. Etsi se pienoismallista. 2. Lahden kylän ensimmäinen talo oli Anttilan talo. Missä se sijaitsee? Käytä apunasi multimedialaitetta. Valo pienoismallissa syttyy, kun löydät oikean talon. 3. Torikaivauksia on tehty Juhakkalan ja Juustilan talojen tontilla. Etsi talot pienoismallista. Käytä apunasi pienoismallista löytyvää nykykarttaa.

4 4 4. Kylän asuintalot olivat maalaamattomia, hirrestä rakennettuja paritupia, yksi kylän taloista oli erilainen, Kartano lähellä Vesijärveä. Minkä värinen rakennus on? 5. Lahden kylän palo 19. päivä kesäkuuta 1877 tuhosi miltei koko kylän tuulisen aamupäivän aikana. Palo alkoi Marolan talosta keskeltä kylää. Etsi tämä muonamiehen talo. Käytä apunasi multimedialaitetta. 6. Vaikka Lahden kylän talot ovat hävinneet, joidenkin talojen nimet ovat säilyneet tähän päivään esimerkiksi asuinalueiden niminä? Mainitse muutama esimerkki. Tehtävä koulussa vierailun jälkeen: Keksi lyhyt tarina otsikolla Päivä Lahden kylässä. Kerro mitä henkilöt tekevät päivän aikana. Käytä hyväksesi taustamateriaalia. Upota tarinaan torikaivauksilta tehtyjä löytöjä: - lasi- ja kivihelmiä - luupiippuja; valmistusmaa Ruotsi - ranskalainen vichypullo - lasitettua keramiikkaa - kukkopilli - eläimen luita - kivellisen sormuksen katkelma - hioinkiviä - hopearahoja l. - nahka- ja tuohikenkiä - teekannun palasia - tiili, jossa kissan tassun jälki - kukkaron jäännös - punasaviastioiden palasia - lasitetun keramiikan kappaleita

5 5 Henkilöt (voit keksiä heille nimet): - talonisäntä - talonemäntä - poika - tytär - isoisä - isoäiti - renki - piika Lahden kaupungin pienoismalli v Vuonna 1890 rakennettiin Lahden kauppalaan kirkko silloiselle Kolkanmäelle. Kirkossa on kauniit pitsimäiset puukoristeet. Etsi kirkko pienoismallista. 2. Kirkon viereen rakennettiin hieman myöhemmin koulu. Mikä on koulun nimi? 3. Kapteeni August Fellman rakennutti uuden päärakennuksen vanhan kartanon tilalle. Etsi uusi kartanorakennus pienoismallista. 4. Lahden kauppalan keskusta suunniteltiin ruutukaavan mukaan kortteleihin. Keskelle jätettiin tyhjä alue. Mihinkä tarkoitukseen tätä aluetta käytettiin ja käytetään edelleen? 5. Kirkonmäeltä alaspäin lähtee Mariankatu, jonka toiseen päähän rakennettiin vuonna 1912 suuri tiilinen rakennus. Mikä tämä rakennus on? 6. Kaupungin läpi kulki kapearaiteinen Loviisan rata Vesijärven satamaan. Etsi rata pienoismallista.

6 6 Lahden kaupungin pienoismalli 1939 Paina multimediasta kohta olet tässä. Oikealle puolelle avautuu valikko, josta voit valita halutut kohteet. Ruudun vasempaan alareunaan ilmestyy valokuvia, joiden tekstin voi joku oppilaista lukea ääneen toisille oppilaille. Samat kuvat näkyvät pienoismallin takana suurella ruudulla. Kannattaa katsoa ainakin nämä (joissakin kohteissa on useampi kuva): 1. Fellmanin kartanon maita (mm. punavankileiri) 2. Linja-autoasema 3. Rautatieasema (mm. pommituksen jälkiä) 4. Radiomäki 5. Lahden saha ja satama (nyk. Sibeliustalo) 6. Hiihtostadion (huom. hyppyrimäen paikka nykyiseen verrattuna) 7. Lahden ruutukaava Kaupungintalo Kirkko

7 7 Lahden kylän historiaa (täydentävää tietoa) Talot ja tiet Lahti mainitaan jo keskiajalla Kylän ensimmäinen talo on ollut Anttila luvun puolivälissä Lahden kylässä olivat jo kaikki ne 23 taloa, jotka näkyvät pienoismallissa. Useiden talojen nimet ovat säilyneet, vaikka taloja ei enää olekaan Paavola, Saksala, Hennala. Asuintalot olivat maalaamattomia, hirrestä rakennettuja paritupia, joissa oli kaksi tupaa ja niiden välissä kamari ja porstua. Taloissa oli päreistä tai laudasta rakennettu katto. Talousrakennukset olivat tiiviinä ryhmänä asuinrakennuksen vieressä tai sitä vastapäätä ja piha jakaantui mies- ja karjapihaan, jotka erotettiin toisistaan aidalla tai rakennuksilla. Saunat ja riihet olivat kauempana. Kylän itäosaan rakennetuista mökeistä osa oli maahan kaivettuja saunoja eli möysiä luvulla Lahden kylässä oli n asukasta ja 50 taloa. Talot olivat suurelta osin sijoitettu Ylisen Viipurin tien varteen nyk. Aleksanterinkatu. Elinkeinot Lahden kylän läpi kulki myös Savon tie (Mikkeliin ja Savonlinnaan) ja Alinen Viipurin tie (Turusta rantaa pitkin Viipuriin) ja siksi kylään saapui paljon matkamiehiä ja kauppiaita. Postia kuljetettiin myös kylän kautta ja kylässä oli oma postitalo. Kylässä oli myös majatalo, jossa matkustavat yöpyivät Talvisaikaan Lahden kylän kautta kuljetettiin rahtiliikennettä ja kulkuvälineenä oli reki

8 8 Rahtaajat kuljettivat lautatavaraa rannikolle ja toivat mukanaan suolaa ja rautaa. Haminaan vietiin pellavaa ja hamppua ja humalaa. Talvella talvitie kulki Vesijärven yli Vääksyyn ja sieltä Jyväskylään asti. Rahtiajo väheni kun rautatie valmistui 1869 Riihimäen ja Lahden välille ja Pietariin saakka päästiin seuraavana vuonna Vuonna 1871 valmistui Vääksyn kanava ja seitsemän vuotta myöhemmin Kalkkisten kanava. Lahden kylässä viljeltiin ruista, ohraa, kauraa ja vehnää. Myös hamppua ja pellavaa ja humalaa kasvatettiin. Taloissa oli hevosia, lampaita, kanoja ja sikoja. Lahden kylästä tuli markkinapaikka jo Markkinoilla talonpojat myivät karjaa, hevosia ja viljaa, kauppiaat taas suolaa, rautatavaroita ja kankaita. Hevosia Lahdessa oli paljon ja hämäläinen hevonen oli vahva ja sitkeä ja sitä käytettiin vetoeläimenä. Hevosia pidettiin arvossa ja niistä pidettiin hyvää huolta ja niitä ruokittiin paremmin kuin muita eläimiä. Kalastus toi lisäansioita kyläläisille ja kalastusoikeudet olivat tarkkaan jaettu järvenrantakylien kesken. Lahden kylässä asui käsityöläisiä palvelijoineen ja kisälleineen, kauppiaita, sahojen (Lahtis Ångsåg, Uusi saha)) ja olutpanimojen (nyk Mallasjuoma) työläisiä. V perustettiin Lahden kylään ensimmäiset kaupat, jotka olivat hyvin vaatimattomia, koska maaseudulla elettiin yleensä luontoistalouden varassa. Kauppiaat asuivat kylän keskustassa ja käsityöläiset Kolkanmäellä.

9 9 Lahden kylän kantataloja Huom! Talojen nimien edessä olevat numerot viittaavat ohessa olevan karttaan 4-5 Juhakkala Juhakkalan laajalle tontille sijoittuvat Ali-Juhakkalan talo sekä Yli-Juhakkalan talo. Juhakkalan peltotilkku ulottui aina Yliselle Viipurintielle asti. Ali Juhakkala Ali-Juhakkalan talon omisti talollisen poika Johan Gustaf Zakariasson. Hän asui talossa vaimonsa Beda Evelina Johansdotterin ja poikansa kanssa. Taloa asuttivat edelleen myös leskiäiti Kaisa Karlsdotter ja Johan Gustafin veli, Tobias Zakariasson. Vuonna 1877 Anders Gustaf Tryggin perhe muutti Anttilan Vahteriston torpasta lampuodiksi Ali-Juhakkalaan. Anders Gustafin perheeseen kuuluivat vaimo Anna Lisa

10 10 Mattsdotter ja heidän poikansa ja kolme tytärtään. Ali-Juhakkalassa oli myös piika ja renki, sekä nainen ja mies, jotka olivat joko loisia tai itsellisiä. Yli-Juhakkala Yli-Juhakkalan omisti leski Maria Gustafsdotter. Talossa asuivat lisäksi kolme poikaa ja kolme tytärtä. Lapsista neljä vanhinta olivat edesmenneen miehen ensimmäisestä liitosta. Taloa asutti myös perhe ja mieshenkilö, jotka olivat joko loisia tai itsellisiä. Lisäksi elantonsa talossa hankki muonatorppari vaimoineen. Torin itäosan kaivausalueen pohjoisosasta (Vapaudenkadun puoleisesta päästä) saatiin esille Juhakkalan tilan kasvimaa, jossa oli nähtävissä vielä penkitkin. Löytö on kasvitutkimuksen kannalta erittäin merkittävä, eikä vastaavia löytöjä ole tehty arkeologisissa kaivauksissa Suomessa. Kasvimaa ajoittuu todennäköisesti Lahden kylän viimeisiin vaiheisiin ja analyyseissä voidaan paljastaa, mitä hyötykasveja tällöin Juhakkalan tilalla suosittiin, kokeiltiinko mahdollisesti uusia tulokkaita ja millaiset vihannekset ja yrtit täydensivät ruokapöydän antimia. 6. Juustila Juustilan omisti Erik Juho Juhonpoika. Perheeseen kuuluivat vaimo Lena Sofia Abramintytär, poika Juho Oskar sekä vanha isä ja äiti. Talossa oli renkejä ja piikoja sekä vuokralainen. Paloasiakirjojen mukaan Juustilan tilalla sijaitsivat: 3 asuinrakennusta, vilja-aitta, 3 ruoka-aittaa, navetta, talli, sikolätti, lato, rehulato, olkilato, kalustovaja, 2 riihtä ja luuva, 2 latoa, kivikellari, perunakuoppa. Juustilassa oli myös talon isännän pitämä kauppa ja kaivo ja todennäköisesti myös sauna, liiteri, keittokota ja makki. 17. Ala-Marola Ala-Marola sijaitsi nykyisen kauppatorin lounaiskulmassa. Talo tuli tunnetuksi Lahden kylän palosta. Ala-Marolan omisti kapteeni August Fellman.

11 11 Lampuoti. Sana lampuoti tulee ruotsin kielen sanasta landbonde. Termillä tarkoitetaan vuokraviljelijää, joka vuokrasi ja viljeli koko tilaa. Lampuodit olivat harvinaisempia kuin esimerkiksi torpparit, pääasiassa siksi, että kokonaan vuokralle tarjolla olevia tiloja oli vähän.] Itsellinen asui vuokralla, jota maksoi talon omistajalle joko rahalla tai työnteolla. Itselliset olivat useimmiten käsityöläisiä, joilla saattoi olla myös pienimuotoista viljelystä tai kotieläimiä. Loinen. Nimitys loinen oli yleisin Savossa. Loisella tarkoitettiin maataloustyöläistä, joka ei omistanut asuntoaan vaan eli työnantajansa tiloissa. Joskus koko perhe oli loisen asemassa. Tällöin he asuivat esimerkiksi isäntätalon tuvan nurkassa, saunassa tai leivinpakarissa ja tekivät töitä taloon elantonsa ja asumisensa edestä. LAHDEN KYLÄN PALO Kesäkuun 19. päivä 1877 oli aurinkoinen, mutta tuulinen ja kylmä. Pääosa kylän aikuisväestöstä oli lähtenyt aamulla joko lannanhajotukseen ja ojien puhdistukseen kylän ulkopuolisille pelloille tai töihin Vesijärven rantaan. Lapset, osa kauppiaista, käsityöläisistä ja palvelusväestä oli jäänyt kylään. Tuona aamuna Ali-Marolan talossa syttyi tulipalo. Tuulinen ja kuiva sää levitti palon naapurustoon ja lopulta lähes koko Lahden kylä paloi maan tasalle. Tulipalo riehui aamuyhdeksän tienoilta aina iltapäivään asti. Päre- ja tuohimalkakatoille lentäneiden kipunoiden johdosta tuli levisi helposti rakennuksesta toiseen. Tulipalo lähti liikkeelle kapteeni August Fellmanin omistamasta Marolan osasta, muonamies Mörtin asunnosta. Tuli karkasi Mörtin lapsilta, jotka olivat joko leikkimässä tai valmistamassa ruokaa. Yksi lapsista oli 12-vuotias Pauliina, joka mainitaan aikalaismuistelmissa tulipalon aiheuttajaksi. Tulipalo syttyi lapsilta vahingossa, eikä tulipalon jälkeen oikeudessakaan ketään syytetty. Lisäksi tulisijan sanottiin olleen puutteellinen, joten kyse ei välttämättä ollut edes huolimattomuudesta. Tulipalo aiheutti valtavat aineelliset tuhot, mutta ihmishenkien menetykseltä vältyttiin. Talojen lisäksi tuhoutui irtaimistoa ja viljaa, ja myös kotieläimiä kuoli. Paikkakunnan kehityksen kannalta onnettomuus osoittautui onneksi. Jo paloa seuranneena päivänä Lahteen saapui läänin kuvernööri, ja sanomalehdet uskalsivat nostaa Lahden kaupunkihankkeen jälleen julkisuuteen. Hankkeen valmistelussa edettiin kuitenkin kaikkein vaatimattomimmalla tasolla. Senaatti päätyi esittämään kauppalan perustamista Lahteen. Kesäkuun viidentenä päivänä 1878 julkaistiin Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus kauppalan perustamiseksi osaksi Lahden kylän talojen tiluksille Hollolan pitäjässä, osaksi Järvenpään kylässä, molemmat Hollolan pitäjässä.

12 12 Kauppalan keskus kaavoitettiin palaneen kylänosan paikalle. Kauppalan rakentaminen käynnistyi melko verkkaisesti, eivätkä viranomaiset asettaneet kovin suuria toiveita sen kehitykselle. Talonpoikainen elämänmuoto säilytti näkyvän aseman vielä pitkään kylän ytimen katoamisen jälkeenkin. Kauppalan alueelta pois siirtyneet talonpojat rakensivat uudet talot lähiympäristöön. Kauppala rajautui monilta osin suuriin viljelysmaihin, erityisesti luoteis- ja pohjois puolelta, jossa Kartanon isäntä, kapteeni August Fellman esti kauppalan ja myöhemmin vielä kaupunginkin laajenemisen Vesijärven rantaan. Lähteet: Olli Järvinen. Lahti ennen meitä. Hämeenlinna 1965 Anne Takala. Elämää ja ihmisiä vanhassa Lahdessa. Lahti 1999 Lahti-tietokanta 'Kuka, Mitä, Lahti' ( Viipuri mon amour näyttely 1 3 krs. Huom! Liite 1. Viipuri-näyttelyn sisältö lyhyesti huoneittain. Salitekstit löytyvät joka näyttelyhuoneesta. Huone 3. Torkkeli Knuutinpojan torilla Tehtävät: 1. Mitä tapahtuu arkeologiselle löydölle? - kts. Liite 2 Katsotaan pulpettivitriineissä olevia arkeologisia esineitä Viipurin historiallisesta museosta. Käydään läpi mitä arkeologiselle löydölle tapahtuu kun se on löytynyt kaivaukselta (liite 2) 2. Luuhaarniska Viipuri mon amour- näyttelyn harvinaisuuksia on esillä oleva luuhaarniska. Tutustukaa sen tarinaan.

13 13 Pulpettivitriineissä Esineistö: Lahden historiallinen museo / Viipurin historiallisen museon kokoelma Arkeologista esineistöä: kirveet ja taltat 1. Tasataltta, Suomusjärven kulttuuri. Viherliuskekivi. Löytöpaikka Viipurin lääni, Muolaa. 2. Tasataltta, kampakeraaminen kulttuuri. Viherliuskekivi. Löytöpaikka Viipurin lääni, Vuoksenranta. 3. Poikkiteräinen kirves, Suomusjärven kulttuuri. Viherliuskekivi. Löytöpaikka Viipurin lääni, Heinjoki. 4.Tasataltta, Suomusjärven kulttuuri. Löytöpaikka Viipurin lääni, Viipuri, Ristimäki. 5.Reikäkivi, hakku. Hiekkakivi. Löytöpaikka Viipurin lääni,viipuri, Ristimäki. 6. Tasataltta, vasarakirveskulttuuri. Viherliuskekivi. Löytöpaikka Viipurin lääni, Muolaa. 7. Kourutaltta, Suomusjärven kulttuuri. Viherliuskekivi 8. Kivikirveen puolikas 9. Reikäkirves, pronssikausi. Diabaasi. Löytöpaikka Viipurin lääni, Suurpero. 10. Tasataltta. Löytöpaikka Viipurin lääni, Märännys. 11. Pajunlehdenmuotoinen keihäänkärki, Suomusjärven kulttuuri. Liuskekivi. Löytöpaikka Viipurin lääni, Uukuniemi. Arkeologista esineistöä: korut, soljet, tuluskivet 12. Tuluskivi, rautakausi. Kvartsi (ruskea). Löytöpaikka Viipurin lääni, Yläoutinen. 13. Hevosenkenkäsolki, rautakausi. Pronssi. Löytöpaikka Viipurin lääni, Rokkala, Johannes. 14. Krapuaiheinen kupurasolki, Karjalan ristiretkiaika Pronssi.

14 Hevosenkenkäsolki. Löytöpaikka Muolaa. 16. Kaularengas, ristiretkiaika, Hopeoitu rauta. Löytöpaikka Hiitola. 17. Miehen paidan rengassolki, 1800-luku. Hopeoitu kupari. 18. Vaimoväesolk, rintasolki, 1861, valmistuspaikka Viipuri. Käyttöpaikka Joutseno. 19. Rintasolki, Hopea. Käyttöpaikka Joutseno. 20. Rautakautinen tuluskivi. Löytöpaikka tuntematon. Löytöaika Arkeologista esineistöä: Kirveet 22. Oikoteräinen kirves, Suomusjärven kulttuuri. Liuskekivi.. Löytöpaikka ja -aika: Viipurin lääni, Sortavala, Oikoteräinen kirves. Viherliuskekivi. Löytöpaikka Viipurin lääni, Viipuri, Patakahja. 24. Kivikirves. Löytöpaikka ja -aika: Viipurin lääni, Taipalsaari, Reikäkivi, pallonuija, Suomusjärven kulttuuri. Hiekkakivi. Löytöpaikka ja -aika Viipurin lääni, Heinjoki, Kehdonjalaksenmuotoinen kirves, kampakeraaminen kulttuuri. Liuskekivi. Löytöpaikka Viipurin lääni, Kirvu. 27. Kehdonjalaksenmuotoinen kirves, kampakeraaminen kulttuuri. Viherliuske. Löytöpaikka Viipurin lääni, Antrea.

15 15 LUUHAARNISKA Yksi Viipuri mon amour -näyttelyn harvinaisuuksista on Viipurin museossa esillä ollut luuhaarniska. Lahden historiallisen museon kokoelmiin siirtynyt haarniska on nyt esillä ensimmäistä kertaa Viipurista lähtönsä jälkeen. Antti Helander aloitti Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kuukausilehden, Suomen Museon, vuoden 1899 ensimmäisen numeron artikkelinsa Luinen sotisopa näin: Liikkuessaan kauppamatkoilla Aunuksessa ja Venäjän Karjalassa osti muuan Terijoen kauppias pari esinettä, jotka suuressa määrin herättivät hänen huomiotansa. Hänen aikomuksensa oli ensin myödä ne Rumjantsovin Museoon Moskovassa, mutta kun hänen aikomastaan matkasta tähän pyhään kaupunkiin ei mitään tullut, tarjosi hän ne Viipurin museoon lunastettaviksi. Täten nämät merkilliset esineet tulivat tämän pienen museon omaisuudeksi. Esineet olivat luinen, kolmesta vyöstä ja kahdesta olkaimesta koostuva haarniska sekä yhdestä luusta koverrettu, runsaan metrin mittainen ketju. Haarniskan vyöt rakentuvat nahkahihnoilla toisiinsa sidotuista luuliuskoista, jotka ovat pääasiassa sääriluista tehtyjä ja yhdistetty toisiinsa kourupuoli sisällepäin. Ketjun päätyrengas on mursunhampaan pään näköinen. Helander ei pidä mahdottomana, että ketju olisi tehty mursun hampaasta. Luupanssareiden näköisiä suojuksia käytettiin aikoinaan Alaskan alueella Beringinsalmen kummallakin puolella. Niiden tarkoitus oli suojata vihollisen ampumilta nuolilta. Viipuri mon amour -näyttelyn haarniska on erittäin harvinainen esine, joka tuli Viipurin museon kokoelmiin Vienan Karjalasta. Luusto esitellään Viipurin museon ensimmäisessä Opastavassa luettelossa vuodelta 1909 (luettelo on nähtävissä vitriinissä). Sen kuvassa se on koottu aiempien olettamusten perusteella virheellisesti niin että ylin vyö muodostaa hartiasuojat. Haarniska ja siihen kuuluva ketju näkyvät oikein koottuina vitriinissä olevan Viihtyisä vanha Viipuri -kirjan (Juhani Viiste, WSOY, 1943) Viipurin historiallista museota esittelevän aukeaman kuvassa. Lähteet: Helander, Antti Luinen sotisopa. Suomen Museo. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kuukausilehti. N:o 1. Sivut 1-6.

16 16 SIIRTOVÄKI LAHDESSA Evakkovitriini 3 krs. Vuonna 1945 säädetyn maanhankintalain mukaan siirtoväellä tarkoitettiin luovutetuilta tai vuokratuilta alueilta vuonna 1939 alkaneen sodan johdosta tai myöhemmin Suomeen siirtyneitä tai valtakunnan uuden rajan läheisiltä alueilta muualle Suomeen pysyväisesti siirrettyjä henkilöitä. Laissa määritellyllä alueella asui henkeä, noin kymmenen prosenttia Suomen väkiluvusta. Lahteen saapuneista evakoista ylivoimaisesti suurin osa, yli puolet, tuli Viipurin kaupungista, jossa vuonna 1940 oli yli asukasta. Sieltä tuli noin kaksi ja puoli tuhatta henkeä. Vuonna 1950 laadittiin selvitys Lahteen muuttaneesta siirtoväestä. Lahdessa oli tuolloin vajaat asukasta, joista runsaat kahdeksan tuhatta siirtolaista, ja heidän lisäkseen kahdessa lähikylässä, Ahtialassa ja Renkomäessä vielä tuhat evakkoa. Ahtiala ja Renkomäki liitettiin Lahteen vuonna Viipurin ohella Lahteen saapui siirtoväkeä myös Viipurin maalaiskunnasta runsaat kaksisataa henkeä sekä Terijoelta, Sortavalan kaupungista ja maalaiskunnasta, Kivennavalta, Koivistolta, Äyräpäästä ja Vahvialasta muutamia kymmeniä henkiä kustakin sekä Salmista yksi henkilö. Evakot asettuivat paljolti keskustaa ympäröiville pientaloalueille ja Lahden kaupungin rajojen toiselle puolen, jonne pian nousi uusia omakotialueita. Suurimman ammattiryhmän Viipurin evakoista muodostivat teollisuus-, rakennus- ja käsiteollisuustyöntekijät. Heitä oli noin neljännes kaikista. Kaupan ja liikenteen palveluksessa oli vajaa kuudesosa tulijoista. Yli puolet evakoista oli kuitenkin perheenjäseniä, vaimoja ja lapsia, sekä työkyvyttömiä tai tuntemattoman ammatin harjoittajia. Viipurista Lahteen siirtyi 119 kauppaliikettä. Ne olivat pääasiassa elintarvikeliikkeitä tai torimyyntiä. Suurin Lahteen muuttanut viipurilaisyritys oli Starckjohann, joka asettui uuteen kotikaupunkiin osittain jo vuonna Viipurilaiset toivat Lahteen myös muun muassa kaksi ortodoksista seurakuntaa, jotka yhdistettiin Lahdessa yhdeksi, kaksi sairaalaa, Diakonissalaitoksen ja Viipurin sotilassairaalan, kauppakamarin, Lahden ensimmäisen vakuutusyhtiön ja panttilainaamon, lukuisia oppilaitoksia, kuten musiikkiopiston, urheilu- ja muita seuroja sekä museokokoelmia. Väliaikaisesti Lahdessa toimi esimerkiksi Viipurin hovioikeus ja Suomen Pankki. Lähde: Huovila, Marja Viipurilaistunut Lahti. Lahti.

17 17 Tehtävä koulussa: Kuvittele että joutuisit jättämään yhtäkkiä kotisi ja tietäisit ettet enää palaa kotiin. Kun tarvittavat vaatteet ja ruokatarvikkeet on pakattu, mitä sen lisäksi ottaisit mukaan. Valitse 5 esinettä. Perustele valintasi.