Mantsinsaari tulessa

Transkriptio

1 Mantsinsaari tulessa Olimme Salmissa TV-toimittaja Pasi Peiposen ja hänen tulkkinsa kanssa. Päätin opastaa ja näyttää heille Pöllän rannasta käsin Mantsinsaarta, koska Pasi Peiposen juuret ovat Mantsista. Päästyämme Pöllään Nadja kertoi, että Mantsissa oli edellisenä päivänä riehunut kova tulipalo. Olin kovasti ihmeissäni tapahtuneesta, mutten voinut perehtyä tulipaloon tarkemmin, koska olin riippuvainen toimittajan ohjelmasta ja kyydistä. Mantsinsaaren tulipalo vaivasi mieltäni ja päätin selvittää tapahtunutta tarkemmin. Toimittaja tulkkeineen oli lupautunut menemään Petroskoihin tekemään haastatteluja ja me jäimme Salmiin. Soitin Räimälän Mikolle ja pyysin häntä korvausta vastaan viemään minut Mantsiin. Saimme Nadjalta lainaksi veneen, jonka sousin Mantsiin. Anneli jäi odottamaan Pöllän rantaan Nadjan luo Käveltyämme Mikon kanssa penkereeltä noin kilometrin matkan Peltoisten kylää kohti tuli vasemmalta puolta vastaan ensimmäinen palanut aukio. Siitä nousi savua vielä kahden päivän jälkeen tulipalosta. Jatkoimme matkaa hyvillä mielin ajatellen, että palo rajoittui vain tähän alueeseen. Mutta vielä mitä! Kilometrin päässä tuli vastaamme tien molemmilta puolin perusteellisesti palaneita aukioita.

2 Päästyämme hautausmaan risteykseen, käännyimme oikealla. Näimme vasemman puolen, siis koulun puolen, palaneen. Tien ansiosta tulen pääsy hautausmaalle oli estynyt. Huokasin helpotuksesta, kun hautausmaan aita ja portti olivat säästyneet palolta.

3 Jatkaessamme hautausmaalta matkaa eteemme tuli surkea näky. Kaikki vielä viime syksyn matkalla pystyssä olleet entiset suomalaistalot olivat palaneet niin, että vain sokkelit törröttivät mustina kertoen kovasta tulipalosta ja hienojen muistomerkkien tuhoutumisesta.

4 Sydän kylmänä jännityksestä pamppaillen jatkoimme matkaamme Matti Kylmäluoman talolle. Oliko tulipalo kenties tuhonnut myös sen? Tultuamme talolle, huokaisin onnellisena helpotuksesta ja kiitin Luojaa, kun talo ulkorakennuksineen oli säästynyt tulen tuholta. Tuli oli pysähtynyt vain parin-kolmen metrin päähän talon seinästä. Noustuamme kirkon mäelle, totesin oikean puolen mäestä palaneen. Päästyämme mäen päälle, edessä oli taas surkea näky. Koulu ja sen ympäristössä olleet kaikki rakennukset olivat tuhoutuneet täysin palossa.

5 Kuvasin tulipalon jälkiä, jotta voin kertoa niistä myös kuvin. Kaikki rakennukset olisivat mielestäni saaneet säästyä polttamattomina. Niissä oli suurta tunnearvoa erityisesti talojen entisten asukkaitten jälkeläisille, Mantsinsaaren historialle ja minulle henkilökohtaisesti. Rakennukset olivat arvokkaina muistoina ja maamerkkeinä, jotka kertoivat kävijöille omaa kieltään Mantsinsaaren historiasta.

6

7 Kierroksen jälkeen palasimme Pöllän rantaan. Anneli oli siellä haastatellut Nadjaa tulipalon tapahtumista. Nadja kertoi havainneensa sankkaa savua aamulla noin klo 8 aikaan saaren oikealla puolella. Salmin palokunta ja bussilastillinen metsämiehiä saapui Pöllän rantaan. He kiirehtivät saarelle sammutustöihin mm. Nadjan veneillä. Sammutuskolonnan oli onnistunut suureksi onneksi pelastamaan Kylmäluoman talon ottamalla vettä talon kaivosta ja valamalla maahan. Se rajasi tulen etenemisen ja säästi Matin talon tuholta. Savun nouseminen oli Nadjan mukaan loppunut iltapäivällä. Nadja kiitteli kovasti sitä, että palopäivänä ilma oli ollut tyyni, eikä tuullut lainkaan. Jos olisi ollut tuulinen päivä, olisivat tuhot saarella olleet tosi valtavat. Nadja kyseli minulta ja Mikolta näkemäämme, koska hän itse ei ollut päässyt käymään saarella tulen tuhoja katsomassa. Saaren kohtalosta huoli painoi vielä minua, kun palasimme takaisin majapaikkaamme Salmiin. Niin monta savuavaa pesäkettä oli saarella jäljellä. Ne olisivat voineet leimahtaa uudelleen tuleen. Onneksi sää muuttui sateiseksi tultuamme Salmiin ja seuraavana päivänä satoi reilummin. Matkalla selvisi minulle myös, että Karjalassa on ollut voimassa jo 2 vuotta kulotuskielto. Toistaiseksi on tulipalon syttymissyy ainakin minulle tuntematon, mutta vaikuttaa siltä, että se on tarkoituksella sytytetty, koska palopesäkkeitä oli useissa eri paikoissa. Vai oliko joku kuitenkin uhmannut kulotuskieltoa! Mikolle suuret kiitokset, kun hän mahdollisti reissun Mantsiin ja tuli seurakseni Martti Konoila