Tervetuloa Kartanoon!

Transkriptio

1 Tervetuloa Kartanoon! Ohjeita museovierailua varten 1. Saapuessasi museoon tulet museon sisääntuloaulaan, josta löytyy museon lipunmyynti- ja informaatiopiste. 2. Vaatteidensäilytystilat ovat museon alimmassa kerroksessa, jonne pääset lipunmyyntipisteen takaa portaita pitkin. Sieltä löytyvät myös euron kolikolla toimivat lukittavat lokerot (32 kpl), joihin voi jättää reput ja isommat laukut museokäynnin ajaksi. Mukaan voi ottaa tehtävien tekoon tarvittavat välineet. 3. Museon WC-tilat löytyvät alimman kerroksen naulakkotilan vierestä. 4. Sisääntulokerroksessa on käytettävissä myös hissi (sisääntulo-aulasta oikealle, pienoismallihuoneen viereisessä portaikossa). Hissillä pääsee museon alimpaan kerrokseen ja toiseen kerrokseen, kolmanteen kerrokseen pääsee ainoastaan portaita pitkin. Oppilaat voivat käyttää hissiä vain opettajan valvonnassa. 5. Sisääntulo-aulan vasemmalla puolella sijaitsee museokauppa, jonka kautta on käynti vaihtuvien näyttelyiden tiloihin. 6. Sisääntulo-aulasta oikealle sijaitsevat Fellman- huone (Kafé Kartano) ja pienoismallihuone. 7. Museon toisessa kerroksessa on Klaus Holman muistokokoelma (avataan kesällä 2012) ja huone 12, joka toimii konsertti- ja näyttelytilana. 8. Museon kolmannessa kerroksessa sijaitsevat Asehuone ja vaihtuvien näyttelyiden tilat. 9. Näyttelytiloissa oleviin esineisiin ja teoksiin ei saa koskea. Älä koske myöskään suojalaseihin tai jalustoihin. Mikäli teokseen saa koskea, siitä on erikseen maininta tai opas kertoo sen. 10. Tehtäviä tehdessäsi jätä tilaa myös toisille ja tarkastele esinettä tai teosta hieman kauempaa. Näyttelytilojen vitriinejä tai seiniä ei voi käyttää kirjoitusalustoina. Niitä voit pyytää oppaalta tai lipunmyynnistä vahtimestareilta. 11.Liiku ryhmän mukana ja kuuntele oppaan tai opettajan ohjeita. Siirry rauhallisesti paikasta toiseen, älä juokse. Näin huomioit myös muut museokävijät. 12. Museossa ei tarvitse olla täysin hiljaa, vaan voit myös kysyä ja keskustella, kunhan noudatat annettuja ohjeita. On kohteliasta myös pitää kännykkä kiinni tai äänettömällä museovierailun ajan.

2 Historiallisen museon käynti 5. luokka Aikataulut ovat ohjeellisia. Niiden noudattaminen on päällekkäisyyksien välttämiseksi suotavaa etenkin silloin, kun museossa on samaan aikaan kaksi kouluryhmää. A 1. Jugend - Jugend-näyttely 1. krs 15 min - aloitus pääovesta oikealle pienoismallisalin jälkeen - mukaan vastaanottotiskiltä laminoituja tehtäväsivuja (yksi alusta oppilasparia kohden) - Kaupungintalo 2. krs 10 min - opettaja kertoo, kuvien katselua - Huvilaelämää 3. krs 15 min - vitriinien katselua, suunnitellaan oma boordimalli huvilan seinälle (saa mukaan) 2. Fellmanit Lahden kartanossa 1. krs 30 min - pienoisnäytelmiä Fellmanin huoneessa - luetaan ja esitetään pienryhmissä pieniä kohtauksia Fellmanin ajan elämästä, rekvisiittaa käytettävissä 3. Pienoismallisali 1. krs 10 min - tutustutaan Lahden pienoismalleihin opettajajohtoisesti Kokonaisaika 1h 20 min

3 Historiallisen museon käynti 5. luokka Aikataulut ovat ohjeellisia. Niiden noudattaminen on päällekkäisyyksien välttämiseksi suotavaa etenkin silloin, kun museossa on samaan aikaan kaksi kouluryhmää. B 1. Fellmanit Lahden kartanossa 1. krs 30 min - pienoisnäytelmiä Fellmanin huoneessa - luetaan ja esitetään pienryhmissä pieniä kohtauksia Fellmanin ajan elämästä, rekvisiittaa käytettävissä 2. Pienoismallisali 1. krs 10 min - tutustutaan Lahden pienoismalleihin opettajajohtoisesti 3. Jugend - Jugend-näyttely 1. krs 15 min - aloitus pääovesta oikealle pienoismallisalin jälkeen - mukaan vastaanottotiskiltä laminoituja tehtäväsivuja (yksi alusta oppilasparia kohden) - Kaupungintalo 2. krs 10 min - opettaja kertoo, kuvien katselua - Huvilaelämää 3. krs 15 min - vitriinien katselua, suunnitellaan oma boordimalli huvilan seinälle (saa mukaan) Kokonaisaika 1h 20 min

4 Mitkä ovat jugendille tyypillisiä piirteitä? TEHTÄVÄ: Tutki alla olevaa sanalistaa. Mitä listassa mainittuja asioita löydät näyttelystä? Käy lista läpi jokaisessa huoneessa. Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin. (Tehtävä tehdään museon alakerrassa) Materiaali: - puu - lasi - metalli - kangas Koristelu/kuvat/muotoilu: - iris - ruusu - puu - muu kukka - muu kasvi - hyönteinen - lintu - muu eläin - aurinko - meri - liekki - sydän - ihminen - spiraali/kiekura - ympyrä/puoliympyrä Iris

5 Lahden kaupungintalo Lahden kaupungintalo on valmistunut vuonna 1912 ja viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhliaan. Lahden kaupungintalon on suunnitellut arkkitehti Eliel Saarinen ( ). Eliel Saarinen on suunnitellut myös Helsingin rautatieaseman. Lahden kaupungintalo on tyyliltään jugendrakennus. Eliel Saarinen suunnitteli myös kaupungintalon sisäkoristelut ja huonekalut. Kaupungintalo on rakennettu punatiilestä ja siinä on korkea kellotorni. Kaupungintalon valmistuttua siinä toimi mm. kaupunginvaltuusto ja lautakunnat, maistraatti, raastuvanoikeus, rahatoimikamari ja pastorinkanslia ja palolaitos (siksi korkea kellotorni!). Alakerrassa kellaritiloissa oli poliisilaitos, lukusali ja kirjasto (huom. seinällä valokuvia). Kaupungintaloa laajennettiin v (arkkitehti Kaarlo Könönen), jolloin ennen avoin piha muuttui sisäpihaksi. Kaupungintalo joutui pommituksen kohteeksi tammikuussa 1939, jolloin se kärsi huomattavia palovahinkoja. Kaupungintalon tornissa sijaitsi sodan aikana kahden ilmavalvontalotan ylläpitämä ilmavalvonta-asema. pommitusten jälkeen virastot ja poliisilaitos siirrettiin Lahden yhteiskouluun. Kaupungintalon ullakko paloi vuonna 1981 ja sen jälkeen kaupungintalossa aloitettiin peruskorjaus- ja muutostyöt, jotka valmistuivat vuonna Museovirasto on määritellyt Lahden kaupungintalon, torin ja Mariankadun muodostaman seremonia-akselin valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristökohteeksi = kohde, joka mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti kuvaa Suomen historiaa ja kehitystä.

6 HUVILAELÄMÄÄ 1910-LUVULLA (3 krs.) rautateiden rakentamisen ja höyrylaivaliikenteen vilkastumisen myötä myös kesäasunnot levisivät Vesijärven ja Päijänteen saariin ja rannoille Helsingin suunnasta matkustavat kesäasukkaat saapuivat ensin junalla Lahteen, josta he siirtyivät niin sanottuun pikkujunaan, joka vei suoraan Vesijärven asemalle (nykyinen Kariniemen kahvila) ja satamaan. toinen vaihtoehto oli ajurikyyti Lahden asemalta satamaan höyrylaivaliikenne kuljetti matkustajia vuodesta 1875 Lahdesta Jyväskylään ja takaisin. Päijänteellä oli matkustajalaivoja 6 ja sen lisäksi pienempiä paikallisliikenteen aluksia. Vesijärvelle ja Vääksyn kanavan ympäristöön muodostui luontevasti kesänviettopaikkoja hyvien laivayhteyksien vuoksi 1900-luvun alussa Lahden lähistölle huviloita rakensivat aluksi vain varakkaimmat tehtailijat, liikemiehet, pankinjohtajat ja tuomarit. Kauppalan asukkailla ei ollut suurta tarvetta hakeutua kovin kauas kaupungin humusta maalle muutettiin yleensä koululaisten lukuvuoden päätyttyä kesäkuun alussa ja kaupunkiin palattiin koulujen alussa hyvät kulkuyhteydet olivat tarpeen, koska kesälomia ei silloin vielä tunnettu ja perheenisät joutuivat käymään huvilalta päivittäin töissä Hollolan Jalkarannasta ja sen läheisistä saarista kuten Enonsaaresta muodostui lahtelaisten suosimia kesänviettopaikkoja. Huviloille kuljettiin etupäässä vesitse, koska maantiet olivat huonokuntoisia ja autot harvassa. Lähde: Näyttelyjulkaisu Kuusenoksa ja lukinlanka sata vuotta jugendtunnelmaa. Lahden kaupunginmuseo

7 Fellman-huone (Kafé Kartano) Opettaja voi halutessaan lukea oppilaille ennen vierailua ja näytelmien pohjaksi (näytelmätekstit on valmiina museolla kansiossa) Kapteeni August Abraham Fellman ( ) osti Kartanon tilan vuonna Lahden kylässä oli 1860-luvun lopulla nelisenkymmentä maatilaa sekä torppia. Asukkaita kylässä oli hieman alle 200. Kartano oli kylän suurin talo, joka sijaitsi tiiviistä ja pienimuotoisesta kyläasutuksesta hieman erillään. Tilan maat ulottuivat Vesijärven rantaan saakka. Tila siirtyi Lahden kaupungille vuonna Vuonna 1920 rakennuksessa aloitti kansakoulu, seuraavana vuonna kauppakoulu. Koulukäytön myötä Kartanon sisätilat muuttuivat dramaattisesti. Entisen asuinrakennuksen muuttaminen koulutoimen tarpeisiin merkitsi väliseinien purkamista ja uusien rakentamista. Parkettilattiat purettiin ja korvattiin lautalattioilla, tulisijoja muutettiin ja kaikki huoneet maalattiin. Kartanossa toimi myös lastentarha vuosina ja alakerrassa kouluhammashoitola vuosina Rakennus siirtyi museolautakunnan haltuun vuonna 1965, ja Historiallinen museo avattiin yleisölle vuonna Kun rakennusta muokattiin 1960-luvulla museon tarpeisiin, entistettiin alakerran yksi huone sen seinistä ja katosta löytyneiden alkuperäisten koristemaalausfragmenttien perusteella. Huoneen koristeellinen uuni on ainoa Kartanon alkuperäinen kiinteä kaluste. Huone on sisustettu Historiallisen museon kokoelmaesineillä runsaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tyyliin.

8 Fellmanin perhe Kapteeni, hovineuvos August Fellman osti Kartanon tilan vuonna 1867 ja muutti Lahden kylään vaimonsa Idan kanssa seuraavana vuonna. Fellmanien kotikieli oli ruotsi, mutta kapteeni puhui hyvin myös suomea. Kapteeni tunnettiin tiukkana miehenä, joka silloin tällöin tulistui, olihan hän Venäjän armeijan upseeri. Kartanon rouva Ida oli ensi sijassa koti-ihminen ja oli erityisen kiinnostunut karjanhoidosta. Perheessä oli kolme lasta, Aina Augusta, August Lennart ja Arthur Jakob Andreas. Kartanon pojat kävivät koulua Helsingissä, koska Lahdessa ei tuolloin ollut muuta kuin kansakoulu. Palveluskunta puhui suomea, mutta emännöitsijä Mari puhui myös ruotsia. Palveluskuntaan kuului mm. sisäkkö, keittäjä ja erilaisia apulaisia, tallimiehet ja karjanhoitajat olivat erikseen.

9 Pienoismallisali 10 min. Pienoismallisalissa on kolme pienoismallia: Lahden kylän pienoismalli v ja Lahden kaupungin pienoismallit v ja v Vuoden 1939 pienoismalliin on multimedialaitteisto, joita käytetään tiedon etsimiseen. Pienoismalleihin v ja v tutustutaan opettajan johdolla esimerkiksi seuraavilla sivuilla olevien kysymysten avulla.

10 Lahden kaupungin pienoismalli v Vuonna 1890 rakennettiin Lahden kauppalaan kirkko silloiselle Kolkanmäelle. Kirkossa on kauniit pitsimäiset puukoristeet. Etsi kirkko pienoismallista. 2. Kirkon viereen rakennettiin hieman myöhemmin koulu. Mikä on koulun nimi? 3. Kapteeni August Fellman rakennutti uuden päärakennuksen vanhan kartanon tilalle. Löydätkö uuden kartanorakennuksen? 4. Lahden kauppalan keskusta suunniteltiin ruutukaavan mukaan kortteleihin. Keskelle jätettiin tyhjä alue. Mihinkä tarkoitukseen tätä aluetta käytettiin ja käytetään edelleen? 5. Kirkonmäeltä alaspäin lähtee Mariankatu, jonka toiseen päähän rakennettiin vuonna 1912 suuri tiilinen rakennus. Mikä tämä rakennus on? 6. Kaupungin läpi kulki kapearaiteinen Loviisan rata Vesijärven satamaan. Löydätkö radan pienoismallista?

11 Lahden kaupungin pienoismalli 1939 Paina multimediasta kohta olet tässä. Oikealle puolelle avautuu valikko, josta voit valita halutut kohteet. Ruudun vasempaan alareunaan ilmestyy valokuvia, joiden tekstin voi joku oppilaista lukea ääneen toisille oppilaille. Samat kuvat näkyvät pienoismallin takana suurella ruudulla. Kannattaa katsoa ainakin nämä (joissakin kohteissa on useampi kuva): 1. Fellmanin kartanon maita (mm. punavankileiri) 2. Linja-autoasema 3. Rautatieasema (mm. pommituksen jälkiä) 4. Radiomäki 5. Lahden saha ja satama (nyk. Sibeliustalo) 6. Hiihtostadion (huom. hyppyrimäen paikka nykyiseen verrattuna) 7. Lahden ruutukaava Kaupungintalo Kirkko

12 LISÄTIETOA VIERAILUA VARTEN (ennen tai jälkeen vierailun käytettäväksi) Lisämateriaalia Lahden historiasta August Fellman -> henkilöt > Fellman, August Lahti Kirjallisuutta: Lahden kylän tulipalo : kuvauksia ja muistelmia (artikkelikokoelma) (1977) Nuoren kaupungin pitkä historia: tutkimuksia Lahden menneisyydestä (1999) Järvinen, Olli (1965): Lahti ennen meitä: kylä- ja kauppalakauden vaiheita Takala, Anne (1999): Elämää ja ihmisiä vanhassa Lahdessa: historian opetusmateriaalia yläasteille Hassinen, Esa (2005): Satavuotias Lahden kaupunki: lyhyt historia Kivilä, Hannu (2007): Lahtelaisen lukukirja