Loppuraportti DART. Väestön väheneminen, ikääntyminen ja. alueelliset muutokset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Loppuraportti DART. Väestön väheneminen, ikääntyminen ja. alueelliset muutokset"

Transkriptio

1 Loppuraportti DART Väestön väheneminen, ikääntyminen ja alueelliset muutokset

2

3 Johdanto Väestön väheneminen, ikääntyminen, alueelliset muutokset, väestörakenteen muutos ja sosioekonominen muutos muodostavat suuren haasteen 30 prosentille eurooppalaisista alueista, ja osuuden odotetaan kasvavan 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Korostaakseen väestönmuutoksen Euroopan laajuista merkittävyyttä joukko eurooppalaisia alueita on tarkastellut väestörakenteen muutosta ja tiedottanut väestön vähenemistä, ikääntymistä ja alueellisia muutoksia koskevista uusista ideoista. Brandenburgin osavaltio järjesti ensimmäisen eurooppalaisen verkostotapaamisen ja työpajan alueiden komitean kanssa vuonna Siihen liittyvä yhteinen konferenssi pidettiin vuonna Brandenburgin osavaltion edustaja Euroopan komissiossa nimitettiin tiedonannon Euroopan väestökehitys haasteista mahdollisuuksiin raportoijaksi. Osa DART-hankkeen alueista osallistui vihreästä kirjasta Kohti väestörakenteen muutoksia uusi solidaarisuus sukupolvien välillä järjestettyyn kuulemiseen. Väestönmuutosalueiden verkosto alkoi vuonna 2006 keskustella väestönmuutoksen tuomien haasteiden poliittisista ratkaisuista. Verkosto jakoi tietoa ja menettelytapoja alueiden komitean ja Euroopan parlamentin kanssa. Osa verkostoon kuuluvista alueista allekirjoitti eurooppalaisten alueiden yhteisen julistuksen, joka käsitteli väestönmuutoksen kohtaamista alueellisena haasteena, ja toimitti kyseisen kannanoton ensimmäisessä väestönmuutosfoorumissa lokakuussa 2006 komissaari Vladimir Spidlalle (työllisyydestä, sosiaaliasioista ja yhtäläisistä mahdollisuuksista vastaava EU-komissaari). Pian kävi ilmi, ettei ongelmista ja ratkaisuista voi keskustella ilman asiantuntijoiden ja alueviranomaisten osallistumista. Jotta varmistettaisiin verkoston yhteistyö tulevaisuudessa, kaikkien partnerialueiden edustajat päättivät vaihtaa kokemuksia voidakseen tunnistaa hyviä käytäntöjä sekä kehittää toteuttamiskelpoisia uusia välineitä sekä näkökulmia uudessa INTERREG IVC -ohjelman hankkeessa, jossa keskitytään partnerialueiden erityisongelmiin eli väestön vähenemiseen, ikääntymiseen ja alueellisiin muutoksiin (DART). Hankeidea esiteltiin syyskuussa 2007 Lissabonissa järjestetyssä Euroopan unionin alueiden välisessä yhteistyöfoorumissa. Monet eurooppalaiset alueet olivat kiinnostuneita hankkeesta. Hankepartnereille tarkoitetut kokoukset pidettiin Brysselissä, Potsdamissa ja Berliinissä. Kokousten jälkeen käytiin vilkasta kirjeenvaihtoa hankkeen yksityiskohdista, joita voitiin kehittää ja joista voitiin keskustella yhdessä. DART-hakemuksen lopullinen versio laadittiin tammikuussa 2009 pidetyssä partnerikokouksessa. Haluamme kiittää kaikkia DART-hankkeeseen osallistuneita partnereita yhteistyöstä ja avusta kaikissa asioissa koko hankkeen ajan. Kiitämme erityisesti niitä, joiden vastuulla olivat hankkeen tietyt osa-alueet. Lisäksi kiitämme ulkopuolisia asiantuntijoita heidän panoksestaan hankkeessa. DART-hankkeen aikana muodostunut hyvä yhteistyö synnytti väestöasioista kiinnostuneiden ihmisten uuden verkoston ja uusia ystävyyssuhteita. DART -tiimi Syyskuussa 2012, Euroopassa

4 Tiivistelmä Tämän työn tavoitteena oli tutkia väestön vähenemisestä, ikääntymisestä ja alueellisista muutoksista johtuvia haasteita tietyillä eurooppalaisilla alueilla. Alueille on yhteistä se, että niiden väestö vähenee ja ikääntyy. Tavoitteena oli luoda osallistuvien maiden välille yhteistyöverkosto, jossa voidaan vertailla, tunnistaa ja siirtää muille alueille väestörakenteen muutokseen löydettyjä ratkaisuja. Perusteet tähän työhön saatiin aiemmasta tutkimuksesta, kuten johdannossa todettiin. Hankkeen aikana tutkittiin ja määritettiin yhteisiä indikaattoreita väestön vähenemisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutusten mittaamiseksi eurooppalaisilla alueilla. Näiden indikaattoreiden avulla on myös mahdollista vertailla eri alueita. Hankkeessa keskityttiin sellaisten hyvien käytäntöjen tunnistamiseen, jotka kullakin partnerialueella vahvistavat taloutta tai liittyvät koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Pyrkimyksenä oli, että parhaita käytäntöjä voitaisiin siirtää muille alueille ei ainoastaan hankkeen partnerialueille vaan myös muille Euroopan unionin alueille. DART-hankkeen tärkeimpiä tuloksia ovat suositukset, jotka on tarkoitettu kansallisille, alueellisille ja eurooppalaisille sidosryhmille. Niitä voidaan käyttää yleisen ja poliittisen tietoisuuden lisäämiseksi väestönmuutosalueilla, ja näin auttaa poliitikkoja tulevaisuudessa kohdistamaan toimensa väestörakenteen muutokseen ja siihen liittyviin ongelmiin. Pääpartnerin kiitokset DART-hanke osoitti partnereiden kesken käytyjen tiiviiden ja vilkkaiden keskustelujen avulla, kuinka tärkeää on tukea eurooppalaisten alueiden välistä kokemusten vaihtoa uusien ideoiden saamiseksi. Tästä syystä DART osoittautui loistavaksi esimerkiksi aktiivisesta Euroopan yhdentymisestä. Brandenburgin osavaltiossa Saksassa toimivan Investitionsbank des Landes Brandenburgin (ILB) on oltava tietoinen väestönmuutoksesta arvioidessaan hankkeiden rahoittamista. Pankkimme toimii Euroopan rakennerahastojen välillisenä elimenä. Vastaamme siitä, että Euroopan unionin määrärahat kohdennetaan hankkeisiin, joissa väestörakenteen muutosta pidetään osana kestävää kehitystä. ILB on myös Brandenburgille aluekehityspankki. Siinä roolissa tarjoamme pitkäaikaista rahoitusta infrastruktuurin kehittämiseksi, asumiseen ja yrityksille. Väestönmuutokseen liittyvillä kysymyksillä on yhä kasvava merkitys sijoituspäätöksissämme. DART-hanke oli yhtäältä tärkeä hanke pankille ja sen toiminnalle, mutta ensi sijassa se oli meille mieluisa etuoikeus, koska saatoimme hankkeen pääpartnerina tukea muita partnereita niiden yhteistyössä ja kokemusten vaihdossa. Haluamme kiittää kaikkia partnereita yhteistyöstä ja avusta DART-hankkeen päivittäisessä hallinnossa. Kiitämme myös INTERREG IVC ohjelmaa ja Euroopan unionia hankkeen rahoituksesta sekä Lillen ja Katowicen kaupungissa toimivia sihteeristöjä tuesta hankkeen toteutuksessa. Tillmann Stenger Hallituksen jäsen Investitionsbank des Landes Brandenburg Pertti Hermannek Projektipäällikkö on ILB

5 Sisältö Partneriverkosto Euroopan kartalla 6 Yhteenveto 7 1 Väestörakenteen muutos Väestörakenteen muutoksesta käyty akateeminen keskustelu Lyhyt väestökuvaus Euroopasta Euroopan väestörakenteen muutosta käsittelevä poliittinen keskustelu 11 2 DART-hanke: lähtökohdat, tavoitteet, menetelmät 14 3 Väestörakenteen muutos DART-partnerialueilla 15 4 Kokemusten vaihto 20 5 Indikaattorit ja standardit Väestörakenteen muutosta kuvaavat indikaattorit Julkisten palvelujen standardit 23 6 Yhteiset huolenaiheet ja suositukset Terveydenhuolto Sosiaalipalvelut Koulutus, elinikäinen oppiminen ja työmarkkinat Perinteinen ja innovatiivinen talous Yhteiset huolenaiheet ja suositukset: aluesuunnittelu ja monialainen suunnittelu 30 7 Johtopäätökset Tavoitteena koko elinkaaren kestävä asuinalue Sopeutetun strategian välineet väestönmuutoksessa Työvälineitä alueille: strategiat, menetelmät, toimenpiteet Väestönmuutosalueiden menestys 35 DART-hankepartnerit ja yhteystiedot 36 5

6 6 Partneriverkosto Euroopan kartalla

7 Yhteenveto Väestörakenteen muutos merkitsee haastetta monille eurooppalaisille alueille matalan syntyvyyden ja muuttoliikkeen vuoksi; vuoteen 2030 mennessä joka kolmas eurooppalainen on yli 60-vuotias. Tilanne on vaikeuttanut riittävien julkisten palvelujen tuottamista. Samanaikaisesti pienenevä alueellinen kysyntä sekä riittävän ja pätevän työvoiman saatavuus ovat suuria haasteita pyrittäessä estämään alueiden taloudellisen perustan vaarantuminen. Ongelmia on käsitelty useissa strategioissa ja raporteissa, joissa korostuvat väestön vähenemisen ja ikääntymisen tuomat haasteet alueille. Haavoittuvuuden indeksiä koskevassa raportissa todetaan, että väestönmuutos kuuluu Euroopan suurimpiin haasteisiin. Väestöllisten haasteen kohtaaminen työvoiman vakauttamisen ja julkisten palvelujen ylläpitämisen avulla ovat keskeisiä tekijöitä aluepolitiikassa, kuten on esitetty taloudellisen muutoksen alueita koskevassa EU:n aloitteessa, Lissabonin strategiassa ja sitä seuranneessa Eurooppa strategiassa. On olemassa esimerkkejä, miten taantuvia alueita voidaan elävöittää. DART-hankkeessa tällaisia kokemuksia nostettiin esiin, ja niitä tarkasteltiin soveltuvilla standardeilla ja indikaattoreilla. Niistä työstettiin innovatiivisia ja integroituja ratkaisuja laadukkaan elämän ja sosiaalisen osallisuuden ylläpitämisen tueksi. Kahta hankkeen toimenpidekokonaisuutta kokemusten vaihto sekä standardi- ja indikaattorityö toteutettiin samanaikaisesti, jotta yllä mainittuihin haasteisiin löydettäisiin ratkaisuja. Kyseisten toimenpidekokonaisuuksien pohjalta laadittiin poliittiset suositukset. Kokemuksia vaihdettiin alueiden välisissä kokouksissa, tutustumiskäynneillä ja työpajoissa. Alueiden kehityksen arvioimiseksi ja vertailemiseksi päätettiin siihen käytettävistä indikaattoreista. DART lisäsi tietoisuutta yhtenäisen strategian merkityksestä, ja näin mielipidevaikuttajille ja päätöksentekijöille annettiin kohdennettua tietoa väestörakenteen muutoksesta ja hankkeen tuloksista. DART-hankkeessa pyrittiin tunnistamaan uusia tuotteita ja palveluja elämänlaadun ylläpitämiseksi niillä alueilla, joilla väestö vähenee ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, erityisesti pk-yritysten uusilla liiketoiminta-alueilla, koulutuksessa, elinikäisessä oppimisessa, terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa (hyviä käytäntöjä painottaen). On myös luotava ja säilytettävä kestäviä työpaikkoja käyttäen senioritalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Nuoret ja työikäiset tarvitsevat hyvän koulutuksen ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen saadakseen työtä tai säilyttääkseen työpaikkansa. Ikääntyneet henkilöt tarvitsevat hyvää terveydenhuoltoa voidakseen työskennellä eläkeikään asti, asuakseen kotona. He tarvitsevat myös sosiaalipalveluja ja sosiaalista osallisuutta ollakseen mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Hankkeessa laadittiin suosituksia, jotka korostavat koko elinkaaren kestävää asuinaluetta ja sosiaalista osallisuutta välineisiin, joiden avulla luodaan alueelliseen muutokseen sopeutettu strategia väestörakenteen muuttuessa. Suosituksissa osoitetaan, miten alueet voivat muuttua ja mukauttaa julkiset ja yksityiset palvelut väestörakenteen muutoksiin, jotta ne voisivat hyödyntää mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja ja innovaatioita. Väestön vähenemistä, ikääntymistä ja alueellisia muutoksia koskevassa DART-hankkeessa tarkasteltiin väestörakenteen muutoksesta johtuvia haasteita. Kolmetoista aluetta, joista suurimmalle osalle on tunnusomaista väestön väheneminen ja kaikille väestön ikääntyminen, tekivät yhteistyötä ratkaisujen tunnistamiseksi väestörakenteen muutoksessa ja ratkaisujen siirtämiseksi muille alueille. Hankkeessa määritettiin yhteisiä indikaattoreita väestön vähenemisen ja muiden väestörakenteen muutosten mittaamiseksi, ja näin tehtiin mahdolliseksi eri alueilta saatujen tietojen vertailu. DART-hankkeessa tunnistettiin taloutta vahvistavia hyviä käytäntöjä, ja käytäntöjä, joissa keskityttiin koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin. Parhaita näistä käytännöistä on jaettu muille alueille. Myös poliittisia suosituksia laadittiin, jotta voitaisiin lisätä yleistä tietoisuutta ja poliitikkojen tietoisuutta väestönmuutoksesta sekä väestörakenteen muutokseen liittyvistä haasteista. 7

8 1 Väestörakenteen muutos Paneelikeskustelu DART- Ratkaisuja talouteen -konferenssissa, Dresden (vas.) Jens Gerhardt (BMW), Julius Op de Beke (Euroopan komissio), Dr. Willy Buschak (Saksan ammattiliittojen keskusjärjestö), Dr. Harald Michel (IFAD-instituutti) Dr. Harald Michel (IFAD Institute) 1.1 Väestörakenteen muutoksesta käyty akateeminen keskustelu Kymmenen vuoden ajan on ollut selvää, että 2000-luvun valtasuuntausta - Euroopan väestörakenteen muutosta, ei voida pitää tavanomaisena rakenteellisena muutoksena. Se kattaa muutoksessa olevien yhteiskuntien kaikki elämänalat, ja seuraukset ilmenevät ennen kokemattomalla tavalla. Syntyvyys alkoi vähetä Euroopan maissa sata vuotta sitten. Vähenemisessä oli useita vaiheita, ja 1970-luvulta lähtien syntyvyys on jäänyt alle väestön uusiutumistason. Prosessiin liittyy ja sitä vahvistaa elinajanodotteen jatkuva nousu lähes kaikissa Euroopan maissa. Elinajanodotteen nousu jatkuu hellittämättä. Elinajanodote nousi pelkästään 1900-luvulla vuodella, ja tämänhetkiset suuntaukset ihmisten elinajanodotteen nousussa osoittavat, että kyseisen kehityksen lopputuloksena on satavuotiaiden yhteiskunta. Väestörakenteen muutoksen monitahoinen prosessi kattaa lähinnä neljä aluetta: 1. kokonaisväestön määrällinen muutos, toisin sanoen alueen muista osista poikkeava väestön väheneminen erityisesti alueella, jonka sisällä on urbaaneja kasvusaarekkeita; 2. väestön ikärakenteen muutos ja ikäryhmien osuuksien muutos, toisin sanoen erityisesti väestön ikääntyminen, keski-iän nousu, nuorten osuuden väheneminen ja ikääntyneiden osuuden kasvaminen; 3. sosiaalisen rakenteen muutos, erityisesti perheissä ja kotitalouksissa, myös lisääntyvä erillään asuminen ja ikääntyneen väestön osan taloudellinen ja poliittinen merkitys; 4. muuttoliikkeen aiheuttama väestön alueellisen jakautumisen muutos, ja erityisesti muutto kasvukeskuksiin maaseutualueilta ja maahanmuuton seurauksena. Niitä eurooppalaisia maita, joissa jo pitemmän aikaa väestö on vähentynyt ja ikääntyy, on pysyvästi enemmän kuin maita, joiden väkiluku kasvaa. Tärkeä ero kasvun eri vaiheissa olevissa maissa on ennen kaikkea nähdä se, että mukautuminen väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen edellyttää julkisten palvelujen sopeuttamista ja vähentämistä, mikä johtaa ennemminkin ristiriitoihin kuin uusien palvelujen luomiseen. Väestön vääjäämätön ikääntyminen ja alueellisten erojen lisääntyminen muodostavat keskeisen osan muutosprosessia, ja tämä johtaa merkittäviin muutoksiin yhteiskunnassa, politiikassa ja liike-elämässä. 8

9 Euroopan väkiluku tulee hyvin todennäköisesti vähenemään merkittävästi tulevina vuosikymmeninä. Tämänhetkinen lievä syntyvyyden kasvu ei missään nimessä tule vakauttamaan väestömäärää tai lisäämään sitä Euroopassa. Kyseinen nousu on liian pientä, sillä tämänhetkisen keskiarvon 1,5 synnytettyä lasta naista kohden olisi noustava pitkällä aikavälillä yli kahteen, jotta saavutettaisiin vaadittu väestön uusiutumistaso pitkällä aikavälillä. Lisäksi väestörakenteen prosessien hitauden vuoksi tämä hyvin epätodennäköinen kasvu ei muuttaisi juuri mitään tulevien vuoden aikana tapahtuvassa kehityksessä (syntyvyys pysyy siis edelleen matalana ja väestön ikääntyminen jatkuu). Teoriassa väestömäärän vakauttaminen olisi ainakin mahdollista maahanmuuttajien suuren määrän vuoksi, kuten viime vuosina Euroopassa on todettu. On kuitenkin yhä kyseenalaisempaa, mistä mahdolliset maahanmuuttajat voisivat saapua, sillä myös erityisesti perinteisillä Itä-Euroopan muuttoalueilla väestö vähenee nopeasti. Väestönmuutoksen aiheuttama muutosprosessi eurooppalaisissa yhteiskunnissa on nyt täydessä käynnissä, ja se jatkuu yhä kiivaampana ja johtaa kauaskantoisiin muutoksiin sosiaalijärjestelmissä ja organisaatiorakenteissa. On erittäin vaikeaa vaikuttaa väestörakenteen muutoksen keskeisiin prosesseihin (syntyvyys) tai toivottuun kehitykseen (elinajanodotteen kasvu). Niinpä dynaamisen mukautuksen muodossa toteutettu eriytetty lähestymistapa väestön ikääntymisen ja vähenemisen sekä niiden vaikutuksiin on välttämätön ja myös lupauksia antava. Tämänhetkiset ja tulevat väestörakenteen muutokset ovat paikallisia ja erityisesti alueellisia. Väestörakenteen muutoksen keskeisiä vaikutuksia ovat väestön väheneminen sekä sen lisääntyvä keskittyminen ja kansainvälistyminen. Kyseinen kehitys ei tunne poliittisia eikä hallinnollisia rajoja. Kasvun ja vähenemisprosessin vastakkainasettelu on selkeä. Karkeana yhteenvetona voidaan sanoa, että väestörakenteen mukaan tarkasteltuna Eurooppa on jaettu kahtia kyseisen kehityksen seurauksena. Pois lukien kehittyvät vauraat keskukset, joiden vetovoima lisääntyy, kaukaisissa osissa Eurooppaa ja erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla koetaan väestön vähenemisen aiheuttama muutos. Alueet tyhjenevät poismuuton seurauksena ja ikääntyvän väestön osuus kasvaa nopeasti. Tästä seuraa lukuisia ongelmia. Väestön väheneminen johtaa yleisen infrastruktuurin heikkenemiseen. Tämä heijastuu myös toimivien alueellisten työmarkkinoiden ja tarjonnan ylläpitämiseen. Kun ikääntyneiden osuus kasvaa nopeasti, erityisesti kaupunkeja ympäröivällä maaseudulla ja maaseutualueilla paikallisinfrastruktuuriin kohdistuvat vaatimukset ovat suuria. Muuttoprosessit johtavat väestölliseen ja sosiaaliseen epäsuhtaan ikä- ja sukupuolirakenteessa. Miesten osuus ikääntyvässä väestössä on epätasapainossa. Nämä muutokset puolestaan kiihdyttävät väestörakenteen muutosprosessia. Tämän vuoksi joustavat mukauttamisstrategiat ovat välttämättömiä sekä kansallisella tasolla että alueilla, joilla muutos on merkittävä. Yhteenvetona voidaan sanoa, että väestörakenteen muutoksen seurauksena Eurooppa on jaettu kahtia väestöllisesti tarkasteltuna. Lukuun ottamatta kehittyviä vauraita keskuksia, joiden houkuttavuus lisääntyy, kaukaisissa osissa Eurooppaa (näiden alueiden osuus on noin 75 prosenttia), erityisesti syrjäisillä maaseutualueilla koetaan väestön vähenemisen aiheuttama muutos, kun alueet tyhjenevät nopeasti poismuuton seurauksena ja ikääntyvän väestön osuus kasvaa nopeasti. Valikoivien muuttoprosessien seurauksena muutoksen vaikutus näillä lähtöalueilla kasvaa entisestään, ja kohdealueiden muutokset ovat ainakin ajoittain maltillisia. Tiheästi asutut alueet hyötyvät tällä hetkellä muuttoliikkeestä, ja maaseutualueet puolestaan kärsivät tästä. Alueiden polarisoituminen Euroopassa ja erityisesti yksittäisissä maissa, kiihtyy entisestään kilpailtaessa työvoimasta ja taloudellisista resursseista. Näin ollen väestörakenteen muutos (väestön ikääntyminen ja väheneminen) ei juurikaan vaikuta tietyillä eurooppalaisilla alueilla, kun taas toisilla alueilla vaikutus tulee olemaan nopeaa ja tuntuvaa. 9

10 1.2 Lyhyt väestökuvaus Euroopasta Eurostatin tilastojen mukaan Euroopan väestönkasvu hidastuu tulevien neljän vuosikymmenen ajan, vaikka vuosiksi on ennustettu vähäistä kasvua (väestön ennustetaan kasvavan 500 miljoonasta 520 miljoonaan) ja sen jälkeen lievää vähenemistä (vuoden 2050 väestöennuste: 505 miljoonaa). Tarkasteltaessa DART-hankkeeseen osallistuvaa 11 maata havaitaan niiden välillä huomattavia eroja. Väestö kasvaa merkittävästi Irlannissa ja Espanjassa (jälkimmäisessä tapauksessa kasvu johtuu lähinnä maahanmuutosta ja keskittyy pääkaupunkiin ja Välimeren alueelle), kun taas Romaniassa, Puolassa ja Saksassa väestö vähenee eniten. Saksan itäisissä osissa (entisessä Itä-Saksassa), joissa väestötappio on jo ollut merkittävä, jatkuu väheneminen edelleen. Aivan äskettäin julkaistujen väestöraporttien mukaan vuonna 2030 joka neljäs eurooppalainen on yli 65-vuotias. Väestön ikääntyminen vaikuttaa näkyvästi lähes kaikkiin elämän osa-alueisiin ja lähes jokaiseen eurooppalaiseen maahan tai alueeseen. Väestön ikääntyminen tapahtuu joissakin maissa nopeasti, toisissa se taas on hidasta: väestön ikääntyminen tuntuu olevan prosessi, jota ei voida pysäyttää. Alueelliset erot riippuvat eri tekijöiden yhdistelmästä, kuten erilaisesta hedelmällisyysluvusta, muuttovirtauksesta, elinajanodotteesta, terveydentilasta ja etnisten ryhmien väestömalleista. Väestö vähenee erittäin monilla eurooppalaisilla alueilla tulevien 20 vuoden aikana. Väestön väheneminen vaikuttaa DART-hankkeen alueista eniten Romaniassa, Puolassa, Saksassa ja Sloveniassa sijaitseviin alueisiin. Joillekin näistä alueista on tunnusomaista matala tulotaso, vähäinen osallisuus ja työvoiman suuren osuuden työllistyminen alkutuotantoon (Romaniassa ja Puolassa sijaitsevat alueet). Vuosien negatiivinen luontainen kasvu (noin 5,5 miljoonaa ihmistä) kompensoituu kokonaisuudessaan tulevien 20 vuoden ajaksi ennustetun muuttovirran myötä (nettomaahanmuutto noin 30 miljoonaa henkilöä). Suurinta nettomaahanmuutto on tietyillä alueilla Espanjassa, Italiassa ja Saksassa. Romaniassa ja Puolassa on odotettavissa vuoteen 2030 mennessä huomattavaa kumulatiivista nettomaahanmuuttoa. Vuonna 2010 syntyvyys nousi Euroopan unionissa 10,7 prosenttiin. Viidessä DART-hankkeessa mukana olevassa maassa syntyvyys jäi alle Euroopan unionin keskitason, kun taas kuudessa muussa maassa syntyvyys oli keskitasoa korkeampaa. Alin syntyvyys kaikista DART-maista kirjattiin Saksassa (8,3 prosenttia), ja suhteellisen alhaisia syntyvyyslukuja laskettiin Itävallassa, Italiassa ja Romaniassa. Korkeita syntyvyyslukuja puolestaan kirjattiin Irlannissa (16,5 prosenttia), ja syntyvyys oli suhteellisen korkea Suomessa, Alankomaissa ja Tšekin tasavallassa. Tulevien kahden vuosikymmenen aikana hedelmällisyysluvun odotetaan nousevan hieman, toisin sanoen tämänhetkisestä 1,59 lapsesta 1,64 lapseen. Hedelmällisyysluvut pysyvät verrattain korkeina Irlannissa, Suomessa ja Alankomaissa. Vastasyntyneiden elinajanodote nousee koko ajan kaikissa EU-maissa aiempaa parempien elinolosuhteiden ansiosta. Joissakin maissa, kuten Espanjassa, Itävallassa, Italiassa, Suomessa ja Saksassa elinajanodotteen arviot ovat todella korkeita: naisten elinajanodotteeksi on arvioitu yli 85 vuotta ja miesten yli 80 vuotta. Ikääntyneen väestön osuus kasvaa edelleen kaikissa maissa tulevien 20 vuoden aikana, ja sen osuus tulee olemaan 23,6 prosenttia koko väestöstä. Suurin ikääntyneen väestön osuus tulee olemaan Saksassa ja pienin Irlannissa. Nouseva elinajanodote yhdistettynä alhaiseen syntyvyyteen johtaa mediaani-iän nousemiseen entisestään. Mediaani-ikä Euroopassa oli vuonna 2010 jo 40,9 vuotta. Kokonaisväestön mediaani-ikä nousi Saksassa, Italiassa ja Suomessa nopeasti vuosina , ja ne olivat kärkimaita mediaani-iän kehitystä kuvaavassa maiden listassa. Tulevien 20 vuoden aikana ikääntyminen kiihtyy Euroopassa huomattavasti. Nuorten osuus kokonaisväestöstä vähenee nykyisestä 21,3 prosentista 14 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Saman ajanjakson aikana ikääntyneen väestön osuus kokonaisväestöstä kasvaa 17,4 prosentista 23,6 prosenttiin. Väestön ikärakenteen muutos koettelee pahiten Saksaa ja Italiaa, mutta vähiten Irlantia, joka muodostaa jälleen poikkeuksen. Väestörakenteen muutosten seurauksena vanhushuoltosuhde nousee 25,9 prosentista 38 prosenttiin. Vanhushuoltosuhteen korkeimmat luvut kirjataan Saksassa, Suomessa ja Italiassa, kun taas matalimmat luvut saadaan Irlannista. 10

11 1.3 Euroopan väestörakenteen muutosta käsittelevä poliittinen keskustelu Euroopan komissio Väestörakenteen muutos on ollut Euroopan unionin asialistalla jo jonkin aikaa. Euroopan komission panokseen väestörakenteen muutosta ja väestön ikääntymistä koskevien haasteiden käsittelemisessä kuuluvat seuraavat toimet: rakenteellisen uudistuksen yhdistäminen yleiseen poliittiseen koordinointiin, sosiaalimenojen tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantaminen, rahoitusmarkkinoiden toimivuuden palauttaminen ja korkeakoulutuksen tehokkuuden lisääminen. Näiden toimenpiteiden avulla Euroopassa varmistetaan, että väestön ikärakenteen muutos on myös taloudellisesti kestävällä pohjalla. Väestörakenteen muutoksiin liittyy monia poliittisia haasteita, ja niitä on käsiteltävä eri politiikka-aloilla. Euroopan komissio käsitteli kyseisiä haasteita vuonna 2005 julkistamassaan vihreässä kirjassa 1 Kohti väestörakenteen muutoksia uusi solidaarisuus sukupolvien välillä. Siinä todetaan, että hedelmällisyysluvun säilyminen tämänhetkisellä tasolla on väestön uudistamisen kannalta liian alhainen, joten väestö tulee vähenemään. Tästä syystä maahanmuutto on tärkeää monilla eurooppalaisilla alueilla väestömäärän ylläpitämisen kannalta. Myös tähän tarvitaan lisää toimenpiteitä, joiden avulla maahanmuuttajat kotoutuvat eri alueille ja heille tarjotaan yhtäläiset mahdollisuudet. Kestävä työelämäsykli voidaan luoda siten, että tällä hetkellä työmarkkinoille elintärkeän resurssin muodostavat nuoret saadaan joustavasti osaksi työvoimaa. Tähän tarvitaan uusia menettelytapoja. Työuran toista päätä edustavan ikääntyvän työvoiman kannalta edellytetään toimenpiteitä, joilla ehkäistään mahdollista ikäsyrjintää. Ikääntyvä väestönosuus työvoimasta (nousevan elinajanodotteen mukaisesti) on paremmassa kunnossa kuin aikaisempien vuosikymmenten vastaavanikäinen väestö ja on muutenkin aktiivisempaa. Kuitenkin tarvitaan myös hoivapalveluja, jolloin turvaudutaan perheeseen (silloin kun se on mahdollista), sosiaalialan palveluihin tai yhteisöjen hoivaohjelmiin. 1 Euroopan komission vihreä kirja (2005) Kohti väestörakenteen muutoksia uusi solidaarisuu sukupolvien välillä. Paneelikeskustelu DART-tulosseminaarissa Brysselissä (vasemmalta oikealle) Pertti Hermannek (puheenjohtaja), Constanze Krehl (MEP), Dr. Michael Schneider (alueiden komitea), Pentti Malinen (Kainuun alue). 11

12 Euroopan unionin koheesiopolitiikalla on keskeinen asema, sillä sen avulla tuetaan eurooppalaisten alueiden mukautumista väestörakenteen muutokseen ja autetaan selviytymään supistuvan työvoimaresurssin vaikutuksista. Koheesiopolitiikka on eri puolilla Eurooppaa toteutettavien satojentuhansien sellaisten hankkeiden taustalla, jotka saavat rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) kahdesta rakennerahastosta - sekä koheesiorahastosta. Väestörakenteen kehityssuuntauksien ollessa erilaisia eri alueilla ongelmana on se, ettei yksi poliittinen toimi sovellu kaikille alueille. Sen sijaan tarvitaan pikemminkin eritasoisia toimia, joiden avulla voidaan vastata eriasteisiin väestörakenteen muutoksiin. EU:n koheesiopolitiikka kattaa väestörakenteen muutoksen haasteet, koska siinä rohkaistaan erilaisten menettelytapojen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä annetaan näin alueille mahdollisuus vastata väestömuutokseen niille räätälöidyillä toimilla. Rakennerahastot ovat EU:n koheesiopolitiikan rahoitusväline. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet koheesiopolitiikkaa käsittelevät yhteisön suuntaviivat, jotka on laadittu jäsenvaltioiden avuksi. Rahastoista myönnetään rahoitustukea monille politiikka-alueille. Ohjelmakaudella väestörakenteen muutos on poikkileikkaava teema kaikissa prioriteeteissa, jotka Euroopan komissio esitteli rakennerahastojen asetuksia koskevassa ehdotuksessaan. Niinpä alueet itsekin voivat päättää, kuinka rakennerahastoja käytetään väestörakenteen muutosta koskevien hankkeiden rahoitukseen. Euroopan parlamentti Euroopan parlamentti (EP) laati lokakuussa 2011 väestörakenteen muutosta käsittelevän mietinnön 2. Euroopan parlamentti toteaa, että suuri yleisö on usein tietoinen ainoastaan väestörakenteen muutoksen uhkista mutta ei sen tarjoamista mahdollisuuksista. Jos väestörakenteen muutos pystytään hahmottamaan ja jos siihen löydetään vastauksia kansallisella ja alueellisella tasolla, muutos ei ole uhka vaan mahdollisuus Euroopan unionille. Mietinnössä todetaan, että rakennerahastot ovat tärkeitä väestörakenteen muutoksen käsittelyssä, ja tästä syystä komissiota kehotetaan ottamaan väestörakenteen muutos mukaan tulevaan koheesiopolitiikkaan horisontaalisena tavoitteena. Parlamentti katsoo, että yhteisiä ratkaisuja ja synergiaa voidaan löytää panemalla täytäntöön väestörakenteen muutokseen liittyvää EU:n politiikkaa ja rohkaisee jäsenvaltioita ja alueita ottamaan asian huomioon aikaisempaa paremmin sekä hyödyntämään rakennerahastoja väestörakenteen muutoksessa. Mietinnössä ehdotetaan väestörakenteen kehityksen tilastollista mittaamista alueilla ja väestörakenteen kehitystä koskevien paikallisten, alueellisten ja kansallisten tietokantojen perustamista, jotta tietoja voitaisiin arvioida Euroopan unionin tasolla ja jotta ne olisivat vertailukelpoisia. Parhaiden käytäntöjen vaihtoa olisi tuettava jäsenvaltioiden, alueiden ja paikallisella tasolla Euroopan parlamentti (2011): mietintö väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan

13 Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ja alueiden komitea Alueiden komitea (AK) on poliittinen elin, joka toimii alue- ja paikallistason edunvalvojana EU:n poliittisessa kehityksessä ja lainsäädännössä. Perustamissopimukset velvoittavat komissiota, parlamenttia ja neuvostoa kuulemaan alueiden komiteaa kaikkien sellaisten uusien ehdotusten yhteydessä, joilla on alueellista tai paikallista vaikutusta. Alueiden komiteassa on 344 jäsentä Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta, ja se toimii kuudessa valiokunnassa. Valiokunnat käsittelevät ehdotuksia ja käyvät keskusteluja voidakseen laatia virallisia lausuntoja keskeisistä asioista 3. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on Euroopan unionin neuvoa-antava elin. Se koostuu eri työvaliokunnista, kuten puhemiehistöstä, ryhmistä ja muista yksiköistä. ETSK:ssa on paljon jäseniä, ja se käsittelee useita asiakirjoja, politiikan osa-alueita ja tapahtumia. Yksi osa-alueista on sosiaaliasiat, jotka olla kiinteä yhteys väestörakennemuutokseen liittyviin kysymyksiin, ikääntyviin henkilöihin ja nuoriin 4. Yksi sekä alueiden komitean että talous- ja sosiaalikomitean EU:ssa käsittelemistä asioita, joka suoraan liittyy DART-hankkeeseen, on väestörakenteen muutos. Väestörakenteen muutosta käsittelevien alueiden verkosto Väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista sosiaalisiin, taloudellisiin ja terveydenhuoltoa ja koulutusta koskeviin asioihin on tullut yksi tärkeimmistä strategisista haasteista eurooppalaisessa politiikassa. Väestörakenteen muutosta käsittelevien alueiden verkosto perustettiin vuonna Se on avoin ja epämuodollinen verkosto. Siinä yhdistyvät Brysselissä toimivat aluetoimistot, jotka ovat kiinnostuneita väestörakenteen muutoksen haasteista väestön ikääntymisestä, vähenemisestä ja väestön muuttoliikkeestä. Verkoston muodostavien noin 40 alueen mielestä väestökehitystä koskevat suuntaukset Euroopassa muodostavat tärkeän tekijän, jota on pohdittava ja josta on keskusteltava kaikkialla, niin paikallisesti kuin koko Euroopan unionin tasolla. Väestöä koskevat haasteet ovat nyt ja jatkossa suuri haaste Euroopan taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle tästä syystä asiasta tiedottaminen on erittäin tärkeää. Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Maailman terveysjärjestö on määritellyt aktiivisen ikääntymisen prosessiksi, jossa optimoidaan terveyden, osallistumisen ja turvallisuuden mahdollisuudet elämänlaadun parantamiseksi ihmisten ikääntyessä (Active Ageing - A Policy Framework, 2002, s. 12). Ihmiset voivat käyttää hyvinvointiin liittyviä voimavarojaan koko elämänsä ajan ja osallistua yhteiskuntaelämään tarpeidensa, halujensa ja kykyjensä mukaisesti, ja samalla prosessi tarjoaa heille riittävää suojaa, turvaa ja hoivaa heidän tarvitessaan apua. Samalla kun määritelmään sisältyy jatkuvan aktiivisuuden korostaminen työvoimassa, se kattaa myös ikääntyneiden henkilöiden jatkuvan yhteiskunnallisen osallistumisen tärkeys. Euroopan unioni päätti julistaa vuoden 2012 aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalaiseksi teemavuodeksi (EY2012) juhlistaakseen ikääntymistä koskevan YK:n toimintasuunnitelman 10-vuotismerkkipäivää ja vastatakseen Eurooppaa koetteleviin väestörakenteen haasteisiin. Euroopan teemavuoden avulla lisätään tietoisuutta, määritetään ja levitetään hyviä käytäntöjä ja, mikä tärkeintä, rohkaistaan kaikkien tasojen poliittisia vaikuttajia ja sidosryhmiä tukemaan aktiivista ikääntymistä ja nykyistä tiiviimpää yhteistyötä ja solidaarisuutta sukupolvien välillä. Euroopan komissio on perustanut teemavuotta koskevan verkkosivuston (http://europa.eu/ey2012/). 3 Alueiden komitean verkkosivusto (yleinen) 4 Euroopan talous- ja sosiaalikomitean verkkosivusto (yleinen) 13

14 2 DART-hanke: lähtökohdat, tavoitteet, menetelmät DART-hankkeen metodologinen lähestymistapa keskittyi aluepolitiikan mukauttamiseen siten, että siihen sisällytetään väestörakenteen muutoksen haasteet ja hyödynnetään hyväksi havaittuja käytännön esimerkkejä. Joillakin alueilla on pitkät perinteet julkisten palvelujen tarjoamisesta harvaan asutuilla alueilla. Joillakin toisilla alueilla taas on mukautettava julkisia palveluja ja jopa uutta infrastruktuuria. Tunnistettaessa joidenkin alueiden onnistuneita poliittisia ratkaisuja kokemusten vaihto -osioon sisältyi myös sosiaalista ja teknistä infrastruktuuria koskevien olemassa olevien standardien sekä menestykseen ja epäonnistumiseen liittyvien tekijöiden tunnistaminen. DART-hankkeen aikana järjestettiin neljä työpajaa ja kuusi konferenssia hankkeen keskeisistä teemoista. Jokaisessa konferenssissa keskusteltiin kahdesta monialaisesta teemasta: 1) koko elinkaaren kestävä asuinalue ja sosiaalinen osallisuus sekä 2) vertailussa käytettävät standardit ja indikaattorit. Kuten EU:n toimenpideohjelmassa vuonna 2008 esitettiin, väestöä koskevat haasteet edellyttävät kunnianhimoisia mutta eriytettyjä poliittisia ratkaisuja, jotka sopivat kunkin alueen tilanteeseen. Koska väestötekijät liittyvät myös moniin muihin asioihin, sopeutetut poliittiset toimet ovat välttämättömiä. Niinpä tärkein osa hanketta oli hankkeen kokonaistavoitteeseen kuuluvien toimenpiteiden ja aluekehityksen tehostamiseen tarkoitettujen toimenpiteiden integrointi ja sopeuttaminen eri osa-alueilla. Seurantaprosessia ohjasi pääpartneri yhteistyössä eri toimenpidekokonaisuuksien koordinaattoreiden kanssa. Partnerit kävivät läpi toimenpiteiden laatua, konferenssien arviointiraportit sekä projektiaikataulun, jotta varmistettaisiin hankkeen sisällöllinen yhtenäisyys ja toimivuus. Ohjausryhmässä keskusteltiin koko hankkeen ajalta saaduista seurannan tuloksista. Hankkeen yhteydessä käynnistettiin sisäinen itsearviointiprosessi, ja kunkin projektin järjestämän konferenssin jälkeen kokoonnuttiin evaluointityöpajaan, jossa arvioitiin konferenssia ja esiteltyjä hyviä käytäntöjä sekä valmisteltiin ohjeistusta. Jo hankkeen alkuvaiheessa laadittiin kyselylomake, jonka avulla arvioitiin konferenssien laatua. Myös osaamisensiirtoa, tulosten leivittämistä ja uusien menetelmien kehittämistä arvioitiin. Näitä tietoja käytettiin hanketyön sekä tulosten sisällön parantamiseen ja vahvistamiseen. Hankkeen toimenpidekokonaisuuden 3 (kokemusten vaihto) arvioinnissa keskityttiin prosessiin, kun taas toimenpidekokonaisuuden 2 ja 4 (viestintä ja indikaattorityö) arvioinnissa tarkasteltiin ensisijaisesti tuloksia. Hankkeen eri toimenpidekokonaisuuksille oli määritelty useita tulostavoitteita. Kaikki tuloksia on levitetty hyödyntäen tiedottamisen eri muotoja. Hankkeen päätyttyä käytettävissä ovat seuraavat tulokset: välineet koko elinkaaren kestävän alueen sopeutettua strategiaa varten; alueellisen kehityksen analysointiin ja vertailuun tarkoitetut indikaattorit väestönmuutosalueille parhaita käytäntöjä, joita voidaan siirtää muille alueille jopa hankkeen päätyttyä. 14

15 3 Väestörakenteen muutos DART-partnerialueilla Kaikki DART-hankepartnerit valitsivat kohdealueensa, jolla niiden mukaan väestön ikääntymis- ja vähenemisprosessit ovat erityisen selkeitä. Kyseisiä väestönmuutosprosesseja tarkasteltiin DART-tutkimusalueilla 13 tärkeimmän indikaattorin avulla, ja näin niitä voitiin myös vertailla. Käytettyjä indikaattoreita ovat väestön tiheys, väestön muutos ryhmissä, väestöennuste, ikärakenne, ikääntyneiden osuus, nuorten osuus, ensisynnyttäjien keski-ikä, syntyvyys/hedelmällisyys, väestönmuutos sukupuolittain, elinajanodote, kotitalouksien koko, siviilisääty, muuttoliike. Tutkimusalueiden tärkeimmät väestörakenteen muutokset voidaan esittää tiivistettynä kyseisten indikaattorien perusteella seuraavasti: Tarkastelun kohteena olleissa DART-tutkimusalueissa on huomattavia eroja väestön suhteen. Alankomaissa sijaitseva Parkstadin alue on hyvin tiheästi asuttu alue verrattuna kahteen Suomessa sijaitsevaan erittäin harvaan asuttuun alueeseen. Kaikkien muiden alueiden väestömäärä on vertailukelpoinen. On selvästi havaittavissa, että väestö on vähentynyt viimeksi kuluneiden vuosien aikana lähes kaikkialla. Ainoastaan Tšekissä sijaitsevalla Kutna Horan alueella on todettu lievää väestönkasvua. Tutkimuksen kohteena olevien alueiden väestönmuutos voidaan jakaa viiteen ryhmään. Väestö lisääntyi tarkasteluajanjakson aikana tutkimuksessa mukana olevilla Kutna Horan, Gorenjskan ja Roscommonin alueella. Muut alueet kohtaavat useita väestön vähenemiseen liittyviä ongelmia. Tämä koskee erityisesti kahta saksalaista aluetta, sillä niiden väestö vähenee 20 prosenttia. Vatio/alue/tutkimusalue Väestönmuutos prosentteina v /2009 Saksa/Brandenburg/Uckermark -19,9 Saksa/Saksi/Görlitz -19,2 Ryhmä I Suomi/Kainuu -14,2 (Hyvin nopea väheneminen) Puola/Ala-Sleesia/Klodzki -10,4 Romania/Centru/Alba -9,4 Ryhmä II Suomi/Pohjois-Karjala -6,8 (Nopea väheneminen) Itävalta/Ala-Itävalta/Waldviertel -4,7 Espanja/Galicia/Ourense -2,5 Ryhmä III (Väheneminen) Alankomaat/Limburg/Parkstad -1,5 Italia/Veneto/Rovigo -0,3 Ryhmä IV (Pysähdys) Tšekki/Keski-Böömi/Kutna Hora 0,2 Slovenia/Kranj/Gorenjska 4,3 Ryhmä V (Kasvu) Irlanti/WRA/Roscommon 13,2 15

16 Väestöennuste On selvää, että väestö vähenee merkittävästi tutkimuksen kohteena olleilla alueilla. Väheneminen on erityisen näkyvää kahdella itäisen Saksan alueella. Kyseiset alueet kohtaavat pikimmiten väestörakenteen muutoksesta johtuvia ongelmia, ja ne voivat tästä syystä toimia tietynlaisina mallialueina. Lisäksi on selvää, että kaikki tutkimukseen osallistuneet alueet voivat tulevaisuudessa odottaa yhä alhaisempia väestölukuja, minkä lisäksi niillä esiintyy myös väestön ikääntymiseen liittyviä ongelmia. Väestömuutos vuoteen 2030 mennessä (vertailuvuosi: 1993, Roscommon 1991) Väestömuutos % 50 41, ,66-9,55-5, ,08-19, ,02-50 Uckermark/DE Görlitz/DE Kainuu/FI Klodzki/PL Alba/RO Pohjois-Karjala/FI Ourense/ES Waldviertel/AT Rovigo/IT Parkstad/NL Roscommon/IE V mennessä V mennessä; Roscommon 2016 V mennessä; Roscommon 2022 Ainoastaan Roscommonin alueella on odotettavissa väestönkasvua. Alueista Kutna Hora ja Gorenjska jätettiin analyysin ulkopuolelle, koska niistä ei saatu tarvittavia tietoja. 16

17 Ikärakenne Nuorempien ikäpolvien pieneneminen näkyy kaikilla tutkimukseen osallistuneilla alueilla. Laskeva syntyvyys on nähtävissä kaikkein selvimmin Uckermarkin, Klodzkin, Görlitzin ja Alban alueilla. On selvää, että myös tässä ikäryhmässä väestön väheneminen tuntuu jälleen eniten ryhmään 1 kuuluvilla alueilla vuotiaiden osuus väestöstä väheni yli seitsemän prosentilla vuosina /2009. Lisäksi yli 65-vuotiaiden osuuden kasvu on ilmeistä. Muutos (vähennys/lisäys) ikäryhmäosuuksissa (0-14 v./yli 65 v.) kokonaisväestöstä ( /09) Roscommon/IE Kutna Hora/CZ Klodzki/PL Ourense/ES Alba/RO Parkstad/NL Pohjois-Karjala/FI Waldviertel/AT Rovigo/IT Gorenjska/SI Kainuu/FI Görlitz/DE Uckermark/DE no data no data yli 65 vuotta 0-14 vuotta Suhteellinen muutos % Väestörakenteen muutos on puolestaan erittäin näkyvä kahdella Saksan alueella. Ainoastaan Roscommonin alueella yli 65-vuotiaiden osuus vähenee hieman. Muutos (vähennys/lisäys) kokonaisväestössä ja ikäryhmäosuuksissa (0-14 v./yli 65 v.) Väestö Alue vuosina /09. Yht Yht. 2008/09 % 0 14 v. yli 65 v. Uckermark/DE ,9-9,22 11,86 Görlitz/DE ,2-7,24 10,73 Kainuu/FI ,2-4,90 6,92 Klodzki/PL ,4-7,46 2,45 Alba/RO ,4-6,81 3,38 Pohjois-Karjala/FI ,8-4,25 4,18 Waldviertel/AT ,7-3,43 4,47 Ourense/ES ,5-1,95 2,63 Parkstad/NL ,5 no date 3,59 Rovigo/IT ,3 no date 4,98 Kutna Hora/CZ ,2-5,59 1,49 Gorenjska/SI ,3-6,01 5,38 Roscommon/IE ,2-3,30-1,65 17

18 Vanhushuoltosuhde/ lapsihuoltosuhde Nuorempien ikäpolvien (tavallisesti vuotiaat) pieneneminen on näkyvää kaikilla tutkimukseen osallistuneilla alueilla. Lisäksi yli 65-vuotiaiden osuuden kasvu on ilmeistä ajan kuluessa. Tämä väestörakenteen muutos on erittäin näkyvä kahdella saksalaisella alueella. Tässä yhteydessä kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla alueilla nuorten osuuden pienenemisen on todettu johtuvan ikääntyneiden osuuden suurenemisena ilmenevästä väestörakenteen muutoksesta. Vanhushuoltosuhde % Görlitz Uckermark Kainuu Parkstad Pohjois-Karjala Ourense Alba Kutna Hora Gorenjska Väestörakenteen muutosten seurauksena Ikääntyneiden osuus kasvaa ja nuorten osuus pienenee tasaisesti. Kaikkien DART-hankkeen tutkimusalueiden on käsiteltävä näitä ongelmia tarkoituksenmukaisella tavalla. Lapsihuoltosuhde % Uckermark Alba Gorenjska Kutna Hora Pohjois- Karjala Kainuu Ourense Görlitz Parkstad Ensisynnyttäjien keski-ikä nousee, ja näin ollen ensimmäinen lapsi saadaan yhä vanhempana - ilmiö näkyy lähes kaikilla tutkimuksen kohteena olevilla alueilla. Ainoastaan Pohjois-Karjalan alueella ensisynnyttäjien keski-ikä laskee hieman. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden alueiden ensisynnyttäjien keski-ikä lähestyi 30:ntä vuotta. Vaikka alueiden elinajanodotetta koskevien tietojen perusteella ei voidakaan esittää pitkän aikavälin kuvausta, ne osoittavat selvästi, että naisten keskimääräinen elinajanodote on kaikilla tutkimuksessa mukana olevilla alueilla selvästi korkeampi kuin miesten. Naisten pidempää elinajanodotetta voidaan tästä syystä pitää yhtenä keskeisenä väestörakenteen suuntauksena eri eurooppalaisilla alueilla. 18

19 Tällä hetkellä yhden hengen kotitalouksien määrä on kasvussa, kotitalouksien rakenne muuttuu ja niiden keskimääräinen koko pienenee. Perinteisessä perhemallissa tapahtuu rakenteellisia muutoksia. Yli neljän hengen muodostamat suuret kotitaloudet ovat edelleen yleisiä Itä-Euroopan alueilla (Romania, Slovenia, Tsekin tasavalta). Myös näillä alueilla on nähtävissä huomattavia muutoksia. Samalla kun väestö vähenee, on kuitenkin useilla alueilla jo 15 vuoden ajan ollut vallalla suuntaus, jossa yhden hengen kotitalouksien määrä kasvaa. Ulkomaalaisten muuttoliike ja ulkomaisen väestönosan lisääntyminen on tyypillistä kaikkien DART-alueiden väestörakenteen muutoksessa. Tämä on tärkeää myös väestön koostumuksen sekä alueellisille työmarkkinoille ja sosiaaliturvajärjestelmille aiheutuvien seurausten kannalta. Suuntaus on pysyvä ja se ilmenee samanaikaisesti, kun väestö vähenee ja vanhenee. Muuttoliike on hyvin tärkeä väestökehityksen suuntaus. Se viittaa väestön merkittävään vähenemiseen muuttoliikkeen myötä, ja sitä luonnehditaan alueellisena tekijänä väestön luonnollisen vähenemisen ja väestörakenteen perusmuutosten rinnalla eri eurooppalaisilla alueilla. Yhteenvetona voidaan todeta, että DART-alueilla on menossa suuri väestörakenteen muutos. Tämä voidaan näyttää toteen pienimuotoisissa (Eurostatin määrittelemän NUTS III tasoa pienempien) väestö- ja sosiaalitilastoissa käytettyjen testi-indikaattorien avulla (ks. luku 5). On selvää, että muutosprosessia ei voi pysäyttää ja että kyseessä on pitkän aikavälin prosessi. Alueiden erilaisia muutoksia voidaan esitellä ja toistaa sekä niitä voidaan ennustaa, jos niitä varten on tietokantoja. Väestörakenteen muunnos- ja muutosprosessit näkyvät erityisesti seuraavina seikkoina: väestön jatkuva väheneminen (väheneminen lukuun ottamatta ryhmää V), odotettavissa on negatiivisia väestöennusteita kaikilla tutkimusalueilla); väestön jatkuva ikääntyminen (nuorten, erityisesti alle 20-vuotiaiden osuuden pieneneminen, ja ikääntyneiden, eritoten jatkuvaa hoitoa tarvitsevien ikäihmisten osuuden kasvaminen kaikki ryhmät); väestötiheyden lasku (lukuun ottamatta ryhmää V); ulkomaalaisen väestönosan lisääntyminen; ensisynnyttäjien keski-iän nousu; elinajanodotteen nousu; luonnollisen väestönkasvun negatiivinen tase (syntyneiden/kuolleiden määrä); väestön alueellisen muuttoliikkeen negatiivinen tase (maahanmuutto/maastamuutto); kotitalouksien muuttuminen (yhden hengen kotitalouksien määrän kasvu); oppilaiden ja harjoittelijoiden määrän väheneminen; työvoiman rakenteelliset muutokset ikääntyneiden työntekijöiden ja naisten työllisyyden lisääntyminen, pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen; talouden eri alojen rakenteelliset muutokset maatalouden ja teollisuuden työntekijöiden väheneminen, palvelualan kasvu. 19

20 4 Kokemusten vaihto Interreg IVC -ohjelmassa keskitytään kokemusten vaihtoon ja erityisesti hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja analysointiin. Tästä syystä alueellisten aloitehankkeiden Toimenpidekokonaisuudessa 3 käsitellään yhteistyön ydinaluetta, joka on nimetty Hyvien käytäntöjen tunnistamiseen ja analysoimiseen keskittyväksi kokemusten vaihdoksi. Toimenpidekokonaisuus 3:n yleiset vaatimukset on esitetty Interreg IVC:n ohjelmakäsikirjassa. Niiden mukaan juuri kyseisessä toimenpidekokonaisuudessa tunnistetaan ja siirretään niitä hyviä käytäntöjä, joita partnerialueet ovat kehittäneet. DART-hankkeessa on toteutettu useita toimenpiteitä, joiden avulla pyritään helpottamaan kokemusten vaihtoa partnereiden kesken kolmella temaattisella alueella, nimittäin terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa, koulutuksessa, elinikäisessä oppimisessa ja työmarkkinoilla sekä innovatiivisessa ja perinteisessä taloudessa. DART-verkostossa järjestettiin hankkeen aikana useita kokemusten vaihtoa edistäviä kansainvälisiä tapahtumia. Näitä olivat muiden DART-tapahtumien yhteydessä järjestetyt neljä valmistelevaa kokousta ja tutustumiskäyntiä sekä kuusi työpajaa ja tutustumiskäyntiä eri partnerialueille: Kranj (Slovenia), Wroclaw (Puola), St. Pölten (Itävalta), Santiago de Compostela (Espanja), Galway (Irlanti) ja Alba Iulia (Romania). Neljässä työpajassa keskityttiin hyvien käytäntöjen esittelemiseen ja arviointiin hankkeen eri teema-alueilla, ja kahdessa työpajassa käsiteltiin hankkeen tuloksia ja tulosten dokumentointia. Tähän sisältyi loppuraportin laatiminen ja poliittisen suositusluonnosten valmistelu. Lisäksi järjestettiin kolme kansainvälistä DART-teemakonferenssia Dresdenissä, Saksassa (talous), Prahassa, Tsekin tasavallassa (koulutus) ja Kajaanissa, Suomessa (terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut). Isäntänä toiminut partnerialue järjesti myös tutustumiskäynnin Prahassa ja Kajaanissa. Kunkin kokouksen jälkeen kaikkien tapahtumien annista ja kyseistä teemaa käsittelevistä toimenpiteistä tehtiin yhteenveto, ja näistä keskusteltiin arviointityöpajassa. Muiden kokemusten vaihtoon liittyvien toimien osalta DART-hankkeen yhteydessä julkaistiin hyviä käytäntöjä koskeva julistekokoelma, jossa esiteltiin kaikki 89 tunnistettua ja kuvattua hyvää käytäntöä. Myös kokemusten vaihtoprosessin aikana opitun perusteella partnereiden laatimat poliittiset suositukset julkistettiin hankkeen päätöskonferenssissa. Hankkeen kaikki teema-alueet kattavat suositukset kohdennettiin Euroopan unionille, jäsenvaltioille ja alueille. Hankkeen alussa kaikkia partnerialueita pyydettiin vahvistamaan kiinnostuksensa ja sitoumuksena teema-alueisiin. Viisi kumppanialuetta sitoutui kaikkiin teema-alueisiin. Nämä olivat Brandenburg (Saksa), Saksin osavaltio (Saksa), West Region (Irlanti), Pohjois-Karjala (Suomi) ja CENTRU (Romania). Internetissä saatavissa olevan loppuraportin laajemmassa versiossa on taulukko, josta käy ilmi kaikkien kumppanien panos eri teema-alueisiin sekä valintaprosessin lopulliset tulokset. Valittujen hyvien käytäntöjen määrä on myös ilmoitettu alueittain. Hyviä käytäntöjä kuvaavat DART-julisteet: Jokainen hyvä käytäntö esiteltiin ja sitä markkinoitiin julisteessa, joka laadittiin teematyöpajaa varten ja jonka sisältö vielä tarkistettiin ja päivitettiin ennen konferenssia. Julisteiden tavoitteena oli tutustuttaa sekä partnerien edustajat (työpajoissa) että laaja yleisö (konferensseissa ja DART-verkkosivustolla) kaikkiin kuvattuihin hyviin käytäntöihin. Teematyöpajat: Hyvien käytäntöjen tunnistamis- ja kuvausprosessi viimeisteltiin ennen teematyöpajojen järjestämistä. Työpajapäivien aikana järjestettiin seuraavaa toimintaa: hyvien käytäntöjen esittely, ryhmätyö ja avoimet keskustelut, ehdotettujen hyvien käytäntöjen arviointi ja hyvien käytäntöjen valinta konferenssia varten. Työpajoissa hyvien käytäntöjen lyhyestä esittelystä vastasivat pääasiassa partnerialueiden edustajat. Toisinaan partnerit kutsuivat myös asiantuntijoiksi niin sanottuja hyvien käytäntöjen omistajia esittelemään käytäntöjään ja jakamaan tietämystään ja asiantuntemustaan partnereiden kanssa. 20

Euroopan demografiset muutokset

Euroopan demografiset muutokset Euroopan demografiset muutokset Pertti Hermannek, DART-pääpartneri Hyvät toisen DART-uutiskirjeemme lukijat. Demografiset muutokset ovat edelleen ajankohtainen aihe, kuten huomaatte, jos tarkastelette

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012

sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden eurooppalainen teemavuosi 2012 Erja Lehikoinen Joensuu 6.2.2012 Taustalla yhteinen eurooppalainen haaste taustalla väestönmuutosalueiden eurooppalainen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 227 final 2014/0129 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS talous- ja sosiaalikomitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.6.2014 COM(2014) 226 final 2014/0128 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS alueiden komitean kokoonpanon vahvistamisesta FI FI PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä ROBINWOOD PLUS hanke: esittely Seija Kemppainen, projektipäällikkö, Kainuun maakunta- kuntayhtymä www.robinwoodplus.eu Robinwood Plus projektikumppanit Johtava kumppani: Liguria Italia Muut kumppanit:

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.9.2015 COM(2015) 488 final 2015/0237 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun ohjelman toimeenpanevan komitean 66. istunnossa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 25.1.2011 TYÖASIAKIRJA väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Kerstin

Lisätiedot

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa.

Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Online-kyselyn paperiversio http://www.cor.europa. Lausuntotyön osasto Yksikkö 3 Verkostot & toissijaisuusperiaate EUROOPAN UNIONI Alueiden komitea Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ensimmäinen soveltamisvuosi alueilla ja kunnissa Kysely Viimeinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. tammikuuta 2017 (OR. en) 5386/17 ENV 31 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. tammikuuta 2017 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D047857/02 Asia: Neuvoston

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Neuvostoa pyydetään antamaan päätöslauselma istunnossaan (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat).

Neuvostoa pyydetään antamaan päätöslauselma istunnossaan (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat). EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 13. helmikuuta 2007 (16.02) (OR. en,fr) 6216/1/07 REV 1 SOC 59 SELVITYS Lähettäjä: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) Vastaanottaja: Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta 11. joulukuuta 2003 PE 337.050/32-35 TARKISTUKSET 32-35 Mietintöluonnos (PE 337.050) John Bowis ehdotuksesta

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä

LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON. Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.3.2016 COM(2016) 152 final LISÄTALOUSARVIOESITYS NRO 1 VUODEN 2016 YLEISEEN TALOUSARVIOON Uusi väline hätätilanteen tuen antamiseksi unionin sisällä FI FI Euroopan komissio

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS

Budjettivaliokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Budjettivaliokunta 9.10.2013 2013/2227(BUD) MIETINTÖLUONNOS neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 8/2013 varainhoitovuodeksi 2013, pääluokka

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti)

Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö. (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Timo Jetsu, Komission huumekoordinaatioyksikkö (Virkavapaalla marraskuun alkuun asti) Bad Ems Päihdetiedotusseminaari, Saksa, 7-10 Sep 2006 EU, Päihteet & Väkivalta Päihdetietodusseminaari Saksa, 9.9.2006

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston palvelut Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto perustettiin v. 1998 ja Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

PSI-direktiivin tilannekatsaus

PSI-direktiivin tilannekatsaus PSI-direktiivin tilannekatsaus 5.2.2013 Anne Karjalainen, Kerava EU Alueiden komitean jäsen Rapporteur: Review of the directive on re-use of public sector information and open data, 10/2012 Sisältö Mikä

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. marraskuuta 2011 (01.12) (OR. en) 17555/11 ENFOPOL 416 JAIEX 125 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578.

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/2351(INI) Lausuntoluonnos Derek Vaughan. PE578. Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2351(INI) 4.4.2016 TARKISTUKSET 1-15 Derek Vaughan (PE578.531v01-00) EU:n nuorisostrategian 2013 2015 arviointi (2015/2351(INI)) AM\1089505.doc

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa

Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Elinikäinen ohjaus vaihtoehtoisia kehittämissuuntia Suomessa Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Jukka Lerkkanen, KT, Opettajankoulutuspäällikkö

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.2.2016 COM(2016) 78 final Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2016/000 TA 2016 komission aloitteesta

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0010 (APP) 5479/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: N 49 CADREN 5 REGIO 7 FSTR 6 FC 7 SOC 21 AGRISTR 2 PECHE

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 8.10.2014 PE539.655v01-00 TARKISTUKSET 1-12 Marita Ulvskog (PE537.318v01-00) Eurooppa 2020 -strategian sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.10.2015 COM(2015) 512 final 2015/0241 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta TIR-yleissopimuksen hallinnollisessa komiteassa esitettävästä kannasta TIR-carnet

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.03.2003 KOM(2003) 109 lopullinen 2003/0047 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön työvoimaa koskevan otantatutkimuksen järjestämisestä

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012)

Vetoomusvaliokunta ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Vetoomusvaliokunta 18.12.2012 ILMOITUS JÄSENILLE (0430/2012) Asia: Vetoomus nro 0430/2012, Heikki Auvinen, Suomen kansalainen, hänen irtisanomisestaan Euroopan komission

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi Muutos vuosien 2014 2020 aluetukikarttaan väestökattavuusmarginaalin käyttöönotto EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 12.05.2015 C(2015) 3104 final JULKINEN VERSIO Tämä on komission sisäinen asiakirja, joka annetaan käyttöön vain tiedotustarkoituksessa. Asia: Valtiontuki SA.41045 (2015/N) Suomi

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 25/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: KIRJEENVAIHTO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo

LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ. Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo LYONIN JULISTUS TIEDON SAATAVUUDESTA JA KEHITYKSESTÄ Hyväksytty IFLAn yleiskokouksessa Lyonissa Elokuussa 2014 Suomennos Päivi Jokitalo Miksi julistus? YK:ssa tekeillä uusi kehitysohjelma Vuosituhannen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 7.3.2008 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi ohjelman käynnistämisestä korkea-asteen koulutuksen laadun

Lisätiedot

15485/10 ADD 1 mn/mn/tia 1 DQPG

15485/10 ADD 1 mn/mn/tia 1 DQPG EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2010 (06.01) (OR. en) 15485/10 ADD 1 PV/CONS 54 SOC 702 SAN 217 CONSOM 99 LISÄYS EHDOTUKSEEN PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3039. istunto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2003/2001(BUD) 12. elokuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta 2009 17.9.2008 TYÖASIAKIRJA EY:n osallistumisesta Euroopan audiovisuaalisen observatorion toimintaan Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta Esittelijä:

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2009/0110(COD) 6.1.2010 ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi yhteisön suuntaviivoista Euroopan

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto LISÄÄ TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ SEKÄ TUOTTAVUUTTA TYÖPAIKOILLE EUROOPASSA Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto FI Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Tervetuloa virastoon Työturvallisuus

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO

OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.12.2014 COM(2014) 730 final OIKAISUKIRJELMÄ LISÄTALOUSARVIOESITYKSEEN NRO 6/2014 YLEINEN TULOTAULUKKO MENOTAULUKKO PÄÄLUOKITTAIN Pääluokka III Komissio Pääluokka VIII Euroopan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 13. tammikuuta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0043(CNS) LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta kansalaisvapauksien

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot