Kaupunginkirjaston toiminta-ajatuksena on tarjota savonlinnalaisille monipuoliset ja nykyaikaiset kirjasto- ja tietopalvelut. Palveluihin kuuluvat:

Transkriptio

1 1. TOIMINTA-AJATUS Kaupunginkirjaston toiminta-ajatuksena on tarjota savonlinnalaisille monipuoliset ja nykyaikaiset kirjasto- ja tietopalvelut. Palveluihin kuuluvat: Kirjojen ja muun aineiston lainaaminen Aineiston käyttömahdollisuus kirjaston tiloissa Neuvonta, tietopalvelu ja kaukopalvelu Kokoelmien ja luetteloiden käytön opastus Verkkopalvelut Näyttelyt ja yleisötilaisuudet 2. YLEISTÄ Toiminta-ajatuksessa mainittuja peruspalveluja toteutettiin talousarvion käyttösuunnitelman mukaisesti. Kirjastoverkostoon kuuluivat vuoden alussa pääkirjasto, musiikkikirjasto, Nojanmaan, Kellarpellon ja Savonrannan lähikirjastot sekä kirjastoauto. Vuoden lopussa palvelupisteitä oli kaksi vähemmän, koska Nojanmaan ja Kellarpellon kirjastot lakkautettiin Peruspalvelujen lisäksi kirjaston toimintavuoteen kuului uuden pääkirjaston suunnittelua, paikallisia ja seudullisia yhteishankkeita sekä näyttelyitä ja yleisötilaisuuksia. Kirjasto teki vuoden aikana edelleen pitkäjänteistä yhteistyötä monien tahojen kanssa. Näihin kuuluvat mm. peruskoulut, päiväkodit, Linnalan opisto, Artemia, Savonlinnan kristillinen opisto, Itä-Suomen yliopisto ja monet järjestöt ja yksityishenkilöt. Yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia, antaa näkyvyyttä toiminnalle ja tuo uusia asiakkaita kirjastoon. Kirjastoautoyhteistyö Punkaharjun kanssa jatkui: auto ajoi neljä päivää viikossa Savonlinnassa ja yhden päivän Punkaharjulla. Savonrannan haja-asutusalueelle ostettiin kirjastoautopalveluja Heinävedeltä. Savonlinnan seudun kirjastojen yhteistyötä tiivistettiin. Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun ja Enonkosken kirjastoilla on yhteinen aineisto- ja asiakasrekisteri. Sen ansiosta seudun asukkaat voivat käyttää samaa korttia ja hoitaa verkon kautta omia kirjastoasioitaan kaikissa kirjastoissa. Kirjastojen henkilökunnalle järjestettiin maaliskuussa yhteinen neuvottelupäivä, jonka kuluessa käytiin läpi yhteisiä asioita ja suunniteltiin tulevaa toimintaa. Seudun kirjastojen yhteistyömahdollisuuksia selvitettiin Itä-Suomen lääninhallituksen myöntämän avustuksen turvin. Työ käynnistyi syksyllä 2009 ja valmistui tammikuussa Selvityksessä oli em. kirjastojen lisäksi mukana JJR-kirjasto. Seutuvaltuusto sai selvityksen tiedoksi kesäkuun kokoukseensa ja se julkistettiin kirjastojen verkkosivuilla. Asiakaspalautetta kerättiin pääkirjaston palvelupisteessä ja kirjaston verkkosivujen kautta koko vuoden ajan. Palaute käsiteltiin säännöllisesti työpaikkakokouksissa. Sanomalehti Itä-Savossa ilmestyi viikoittain kirjastopalsta, jossa tiedotettiin ajankohtaisista asioista. Kirjasto oli vuoden mittaan lukuisia kertoja esillä mediassa mm. yleisötapahtumien ja pääkirjastohankkeen ansiosta. Kirjaston verkkosivujen ulkoasua ja sisältöä uudistettiin. Koko kaupungin uusitut sivut julkistettiin vuoden 2011 puolella.

2 3. UUSI PÄÄKIRJASTO Savonlinnan uuden pääkirjaston suunnittelu eteni aikataulun mukaan. Pääsuunnittelija on arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen ja projektin vetäjä CM Pöyry Oy. Kirjaston edustajina rakennustoimikunnassa ovat Tapani Boman ja Sylvia Stavén. Kirjaston koko henkilökunta osallistui talon suunnitteluun työryhmissä ja yhteisissä kokouksissa. Arkkitehdit Markku Puumala ja Karola Sahi vierailivat kirjastossa useita kertoja neuvottelemassa uuden talon tiloista ja sisustuksesta. Uuden kirjaston kustannusarvio on 7,2 miljoonaa euroa, josta valtionosuus kattaa 50 %. Rakennustyöt aloitetaan hankesuunnitelman mukaan kesällä 2011 ja talo valmistuu syksyllä Syksyllä 2010 nousi kaupunginhallinnossa esiin ehdotus, että pääkirjasto olisi voitu siirtää Puistokadun entiseen kouluun, jonka tilat ovat jääneet suurelta osin tyhjilleen. Talon toimivuutta ja kustannuksia koskevien selvitysten jälkeen asia kuitenkin hylättiin. 4. LÄHIKIRJASTOJEN LAKKAUTTAMINEN Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan lakkauttaa Kellarpellon ja Nojanmaan kirjastot. Päätöstä perusteltiin kirjastojen lakkauttamisesta saatavilla säästöillä ja sillä, että palvelut voidaan ainakin osittain korvata kirjastoautolla. Nojanmaan kiinteistö oli tarkoitus myydä ja Kellarpellon kirjaston tilat oli tarkoitus peruskorjata päiväkodin käyttöön. Useat järjestöt ja yksityishenkilöt valittivat päätöksestä Kuopion hallinto-oikeuteen, joka kumosi valtuuston päätöksen Perusteena ratkaisulle oli se, että hallintolakia ei ollut noudatettu. Hallinto-oikeuden mukaan kunnan on pidettävä huolta siitä, että asukkailla ja palveluiden käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Lakkautusasia otettiin kaupungissa uudelleen käsiteltäväksi. Kulttuurilautakunta järjesti kuulemistilaisuuden Kellarpellon kirjastossa ja Nojanmaan kirjastossa Kuntalaisilla oli mahdollisuus kertoa näkemyksensä kirjastojen mahdollisesta lakkauttamisesta myös kirjallisesti tai sähköpostilla. Kaikki suullisesti esitetyissä näkemyksissä ja kirjallisissa vetoomuksissa puolustettiin lähikirjastojen säilyttämistä. Kuulemistilaisuuksissa ei ollut läsnä niitä luottamushenkilöitä, jotka kannattivat kirjastojen lakkauttamista. Kuulemisten jälkeen kulttuurilautakunta lakkautti Kellarpellon kirjaston äänin 5-4 ja kaupunginhallitus Nojanmaan kirjaston äänin 9-2. Kirjastojen toiminta loppui Niiden kokoelmien lajittelu ja käsittely työllisti kirjaston henkilökuntaa koko loppuvuoden ajan. Kolmasosa kirjoista, noin kpl, siirrettiin pääkirjastoon tai varastoitiin odottamaan uutta pääkirjastoa. 5. KIRJASTON KÄYTTÖ Kirjastot olivat vuoden aikana avoinna kaikkiaan noin tuntia. Pääkirjasto oli avoinna kuutena päivänä viikossa, paitsi kesällä, jolloin se oli lauantaisin suljettu. Musiikkikirjasto, kirjastoauto ja Nojanmaan kirjasto palvelivat viitenä päivänä ja Kellarpellon ja Savonrannan kirjastot neljänä päivänä viikossa. Kesällä kirjastoauto oli viisi viikkoa tauolla. Vuoden aikana kirjastokorttiaan käytti henkilöä ja 179 yhteisöä. Lainoja oli kpl ja kävijöitä noin henkeä. Lähikirjastojen lakkauttaminen merkitsi huomattavaa heikennystä kaupungin kirjastopalveluissa. Edellisen vuoden tilastolukuihin verrattuna aukiolotunnit vähenivät 15,5 %, lainaus laski 7 %, lainaajamäärä 7,5 % ja kävijämäärä 8 %. Valtakunnallisella tasolla luvut olivat samaten loivassa laskusuunnassa: kirjastojen

3 yhteenlaskettu lainamäärä väheni noin 3 % edellisestä vuodesta. Lainaajien suhteellinen osuus asukasluvusta oli 44 %, mikä oli kirjastojen keskiarvon (39 %) yläpuolella. Sitä vastoin kirjastokäyntien määrä asukasta kohden (5,3) oli huomattavasti alle kirjastojen keskiarvon (9,9). Pääasiallisin syy tähän on Savonlinnan pääkirjaston huono saavutettavuus verrattuna useimpien muiden paikkakuntien kirjastoihin. Lainaus asukasta kohden oli Savonlinnassa 14,7 kpl. Kirjastojen valtakunnallinen keskiarvo oli 18,1 lainaa/asukas. Kirjalainaus väheni noin 8 % edellisestä vuodesta. Laskeva suuntaus näkyi ennen kaikkea kaunokirjallisuudessa ja lasten- ja nuortenkirjallisuudessa, vaikka lasten ja nuorten aineiston osuus lainauksesta oli edelleen noin 36 %. Tietokirjallisuuden lainamäärä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Kirjojen osuus koko lainauksesta oli 72 % ja aikakauslehtien osuus 6,3 %. Erilaisten äänija kuvatallenteiden osuus oli noin 20 %. Dvd-elokuvien lainaus lisääntyi 15 %, kun sitä vastoin musiikkiäänitteiden lainaus väheni 16 %. Tähän on syynä musiikin yleistyvä jakelu verkon kautta. Kaukolainoja tilattiin Savonlinnaan 507 kpl ja lähetettiin muihin kirjastoihin 428 kpl. Seutulainoja Punkaharjulle lähetettiin 127 kpl. Kirjaston verkkosivuille tehtiin vuoden aikana noin käyntiä. Lisäystä edelliseen vuoteen oli noin 5 %. Verkon kautta tehtyjen tiedonhakujen määrä oli noin eli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Pääkirjastossa oli asiakaskäytössä kuusi Internet-työasemaa ja muissa kiinteissä toimipisteissä yksi. Pääkirjastossa on maksuton langaton verkko. Mikrofilmi- ja mikrokorttilaitteet olivat sukututkijoiden käytössä pääkirjastossa. Teko ry:n palkkaamat atk-oppaat työskentelivät pääkirjastossa koko vuoden ajan. He antoivat asiakkaille maksutonta opastusta tietokone- ja Internet-asioissa sekä opastivat asiakkaita tarvittaessa kirjaston työasemien käytössä. Pääkirjaston aikuisten osaston lehtikysely järjestettiin Kyselyn tuloksia hyödynnettiin lehtihankinnoista päätettäessä. 6. KOKOELMAT Vuoden aikana hankittiin 7620 kirjaa ja kpl muuta aineistoa. Aineistohankinnat vähenivät 14 % edelliseen vuoteen verrattuna. Hankintamenojen leikkauksen takia kirjasto ei saanut Suomen Kulttuurirahaston Kirjatalkoo-avustusta, kuten kahtena edellisenä vuonna. Kotiseutukokoelmaa kartutettiin julkaisuilla, joiden tekijä on kotoisin Savonlinnasta tai joiden aihepiiri liittyi Savonlinnaan. Kotiseutukokoelman uutuusaineistoa oli näytteillä vitriinissä. Kirjaston kokoelmissa oli vuoden päättyessä noin kirjaa, runsaat musiikkiäänitettä ja nuottijulkaisua sekä noin kpl muuta aineistoa. Sanoma- ja aikakauslehtiä tuli kirjastoon yhteensä 397 vuosikertaa, joista noin kolmasosa lahjoituksina. Kokoelmista poistettiin noin kaikkiaan teosta eli noin 14 %. Poistojen määrä oli poikkeuksellisen korkea lähikirjastojen lakkauttamisen takia ja siksi, että pääkirjaston kokoelmat käydään perusteellisesti läpi ennen muuttoa uuteen taloon. Poistomyynti järjestettiin pääkirjastossa 8.2. ja Kellarpellon lakkautetussa kirjastossa Nojanmaan poistomyynti siirrettiin vuoden 2011 alkuun.

4 7. OPASTUKSET JA NÄYTTELYT Pääkirjastossa vieraili vuoden aikana kaikkiaan 52 ryhmää, yhteensä 927 osallistujaa. Suurin osa ryhmistä tuli kouluista ja päiväkodeista. Lisäksi kirjastoon kävi tutustumassa maahanmuuttajaryhmiä, aikuisoppilaitosten opiskelijoita sekä Outokummun kirjaston henkilökunta. Savonrannan kirjastossa kävi 5 ryhmää, yhteensä 33 osallistujaa. Pääkirjaston omista kokoelmista järjestettiin vuoden aikana 56 näyttelyä aikuisten ja lasten osastoilla. Yhdistysten toimintaa ja yksityishenkilöiden tuotantoa esitteleviä näyttelyitä oli kirjastossa 18, joista kuusi pääkirjastossa ja 12 Savonrannan kirjastossa. Kirjaston nykyiset tilat rajoittavat näyttelyiden, ryhmäkäyntien ja tapahtumien toteuttamista. Nämä toimintamuodot lisääntyvät merkittävästi, kun uusi kirjastotalo valmistuu. 8. LASTEN JA NUORTEN PALVELUT Alakoululaisille järjestettiin jo neljäntenä perättäisenä keväänä toiminnallisia kirjastovierailuja otsikolla Älypolku. Siihen osallistui 6 ryhmää, yhteensä 112 henkeä. Koululaiset kulkivat aikamatkan Nälkälinnanmäen menneisyydessä, ratkaisivat tehtäviä ja etsivät aarretta. Koulutoimen kanssa jatkettiin monivuotista Lukudiplomi-yhteistyötä. Kirjasto hankkii kirjoja, joita lukemalla peruskoululaiset voivat suorittaa Lukudiplomin. Kirjalistat päivitetään joka lukuvuosi yhdessä opettajien kanssa. Lasten ja nuorten palveluihin kuuluivat myös koululaisten kesäkisa Lukeva lomalainen sekä Kirjavat kulkurit (teemapaketteja päiväkodeille) -hanke, joka aloitettiin vuonna 2008 Opetusministeriön avustuksen turvin. Maksuttomat varaukset alle 16-vuotiaille otettiin käyttöön alkaen. Tavoitteena on tukea lasten ja nuorten lukuharrastusta. Kirjasto järjesti vuoden aikana kolme tietokilpailua lapsille ja nuorille. Osallistujia oli yhteensä 267. Voittajat palkittiin kirjapalkinnoin. Kouluille ja päiväkodeille koottiin kaksi kirjapakettia: Antiikin Rooma ja Viidakkoaiheisia kuvakirjoja. Pääkirjastossa käynnistyi uusi toimintamuoto lapsiperheille, vauvojen runokylpylä. Sen tavoitteena on antaa vauvoille kokemuksia sanataiteesta sekä antaa vanhemmille vinkkejä, miten runoutta voi käyttää arjessa pienten lasten kanssa. Hankkeeseen saatiin lääninhallitukselta 3000 :n avustus. Runokylpylän valmistamisessa olivat yhteistyökumppaneina Itä-Suomen yliopiston tekstiilitieteen opiskelijat sekä Linnan Lausujat. Hankkeen demotilaisuus järjestettiin ja varsinainen toiminta alkoi syksyllä. Kokoontumiskertoja oli kaikkiaan 9 ja niihin osallistui yhteensä 17 vauva ja äiti -paria. 9. YLEISÖTILAISUUDET Avoimet, maksuttomat tilaisuudet eri asiakasryhmille olivat näkyvä ja olennainen osa kirjaston palveluja. Kirjastossa oli vuoden mittaan kaikkiaan 37 yleisötilaisuutta. Aikuisten tapahtumiin osallistui yhteensä 318 henkeä, lasten ja nuorten tapahtumiin 801 henkeä. Yleisömäärältään suurimmat tapahtumat olivat Metsälystit ja Elävä Nälkälinnanmäki -tilaisuus Satutuokiot lapsille pääkirjastossa 19.1., 8.2., 9.3., Lautapelilauantai Gogol-ilta Juha Tikka, Timo Heinonen. Järj Suomi-Venäjä -seura. - Kirjoittajayhdistys Akselin kirjallinen ilta Mauno Saari.

5 - Metsätarinoita kirjastoautossa Lukuvinkkejä aikuisille ja Sylvia Stavén. - Ka moon -toiminnan esittelytilaisuus Kirjallinen ilta 1.7., Mari Mörö. Tilaisuus liittyi Kristillisen opiston Satiiri kirjallisuudessa - kirjallisuusseminaariin. - Elävä Nälkälinnanmäki -tilaisuus Timo Luostarinen, Aini Rössi, Tapani Boman.. - Metsälystit -lastentapahtuma Hungerborgin aika -tilaisuus Matti Laamanen. - Tolstoi-ilta Marja Jänis. Järj. Suomi-Venäjä -seura. - Satutuokiot lapsille Savonrannan kirjastossa ja Tietokirjallisuusilta Osmo Pekonen ja Johan Stén. Järj. Suomen tietokirjailijat ry. 10. HENKILÖKUNTA Kirjaston vakituiseen henkilöstöön kuului vuoden päättyessä 20 henkeä, joista seitsemän osa-aikaista. Kirjastoautoa ajoi ostopalveluna Punkaharjun kuljettaja-virkailija. Yksi kirjastonhoitaja irtisanoutui toimestaan alkaen. Kirjastolle ei myönnetty lupaa toimen täyttämiseen. Savonlinnan kaupunginkirjasto on jo pitkään joutunut toimimaan huomattavasti pienemmällä henkilömäärällä kuin todellinen tarve olisi. Kirjaston palkkaamien henkilöiden määrä työvuosina oli 0,66 htv / asukasta. Kirjastojen keskiarvo oli 0,79 htv / asukasta. Vakituinen henkilöstö: Bilund, Marjatta. Kirjastonhoitaja, pääkirjasto (80% täydestä työajasta). Boman, Tapani. Kirjastotoimenjohtaja. Hyvönen, Virpi. Kirjastovirkailija, Nojanmaan kirjasto (4 pv/vko asti) ja pääkirjasto. Härkönen, Anu. Kirjastovirkailija, kirjastoauto (3 pv/vko) ja pääkirjasto (2 pv/vko). Jääskeläinen, Johanna. Osa-aikainen kirjastonhoitaja (60% täydestä työajasta). Kaksonen, Tarja. Kirjastovirkailija, pääkirjasto. Kettunen, Tapani Kirjastonhoitaja, Kellarpellon kirjasto ja Nojanmaan kirjasto. Makkonen, Heli. Kirjastovirkailija, pääkirjasto. Miettinen, Leena. Osastonjohtaja, Musiikkikirjasto. Nuopponen, Hilkka. Osastonjohtaja, pääkirjasto. Osa-aikaeläkkeellä (60 % täydestä työajasta). Parviainen, Liisa. Erikoiskirjastonhoitaja, pääkirjasto. Pesonen, Arja. Kirjastoavustaja (50 % täydestä työajasta). Pietiläinen, Sirpa. Lainaustoimistonhoitaja, pääkirjasto. Pitkänen, Maija. Kirjastovirkailija, pääkirjasto. Pulkkinen, Pirkko. Kirjastonhoitaja, pääkirjasto. Pärnänen, Sari. Kirjastovirkailija, musiikkikirjasto. Reponen, Vesa. Vahtimestari, pääkirjasto. Seppänen, Aune. Toimistosihteeri (3 pv/vko) Silventoinen, Sari. Kirjastovirkailija (70 % täydestä työajasta), Savonrannan kirjasto. Sironen, Hilkka. Osa-aikainen järjestelyapulainen, pääkirjasto. Stavén, Sylvia. Osastonjohtaja, pääkirjasto. Muu henkilöstö: Karjalainen, Reijo. Kirjastoautonkuljettaja-virkailija. Punkaharjun kunnan palveluksessa. Valtonen, Helka. Toimistosihteerin sijainen Henkilökunnan täydennyskoulutus (yhteensä 31 päivää) - Lainsäädäntö ja kirjastojen arki. Varkaus (Pulkkinen, Boman) - Marc21-koulutus. Mikkeli (Miettinen) - Maakuntakirjastokokous. Mikkeli (Stavén)

6 - Mediakasvatusta luovasti. Mikkeli 5.5. (Jääskeläinen) - Asiakaspalveluenglannin työpaja. Mikkeli (Parviainen, Jääskeläinen, Pitkänen, Makkonen, Hyvönen) - Viestintä ja markkinointi kirjastossa. Joensuu (Stavén, Boman) - Kirjallisuuskoulutus Kotoa ja kaukaa. Mikkeli (Jääskeläinen, Miettinen, Nuopponen, Stavén, Kaksonen, Hyvönen) - Sosiaalisen median välineet -työpaja. Mikkeli (Pulkkinen, Miettinen, Pitkänen, Jääskeläinen, Nuopponen, Makkonen, Stavén) - Kiinnostaako kirjasto nuoria, entä nuoret asiakkaat kirjastoa? Lahti (Jääskeläinen) - Maakuntakirjastokokous. Mikkeli (Stavén) - Kirjastot vuoteen 2015 kirjastojen kehittämisen työkaluja. Mikkeli (Stavén, Pulkkinen) - JET-koulutus. Savonlinna 8.6., Pieksämäki , Savonlinna (Boman, Stavén) Lisäksi henkilökunnan edustajat osallistuivat useisiin työkokouksiin, joissa käsiteltiin mm. Etelä- Savon kirjastojen yhteishankkeita. Sisäinen tiedottaminen: Henkilökunnan työpaikkakokouksia pidettiin vuoden aikana 7 kertaa. Lisäksi järjestettiin kaksi koko päivän mittaista koulutus- ja virkistystilaisuutta yhdessä Punkaharjun, Kerimäen ja Enonkosken kirjastojen henkilökunnan kanssa: Megapäivä Harjun Portilla ja opintomatka Kotkaan Merikeskus Vellamoon Pääkirjastossa pidettiin työpaikkakokouksia 14 kertaa. Kokousten muistiot lähetettiin sähköpostitse tiedoksi koko henkilöstölle. Henkilökunnan vierailut muualla Sylvia Stavén - Mikkelin maakuntakirjastokokous Esitys lukupiireistä ja aikuisten kirjavinkkauksesta. - Savonlinnan kristillinen opisto 2.7.: Satiiri kirjallisuudessa -seminaarin paneelikeskustelun pj. - Syystulet-tapahtuma 28.8.: Kirjallisen kävelyreitin vetäjä. Johanna Jääskeläinen - Juvolan koulun vanhempainilta Aiheena lukemaan kannustaminen sekä lukuvinkkejä lapsille ja aikuisillle. 11. TALOUS Kirjaston toiminta pysyi talousarvion puitteissa. Kokonaismenot vuonna 2010 olivat Summa jakautui seuraavasti: Henkilöstö Kirjastoaineisto Tilat Muut menot Kirjaston menot asukasta kohden olivat 45,60. Yleisten kirjastojen valtakunnallinen keskiarvo oli 56,03, joten Savonlinna käytti kirjastotoimintaan noin 19 % vähemmän rahaa kuin kunnat keskimäärin. Voimavarojen niukkuudesta huolimatta asiakaspalaute oli pääosin myönteistä ja kirjaston palvelut saivat vuoden mittaan runsaasti julkisuutta ja kiitosta.