Laadullisen tutkimuksen arviointi
|
|
- Sanna-Kaisa Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus MARJA AIRA Lääketieteellisissä lehdissä on alkanut esiintyä yhä enemmän raportteja laadullisista tutkimuksista. Laadullinen tutkimus ei Suomessa kuulu lääketieteen perusopintoihin. Sen käsitteistöä on lainattu monilta eri aloilta. Lehden lukijat ja arvioijat joutuvat pohtimaan näiden artikkelien laatua ja luotettavuutta. Ulkomaisissa julkaisuissa on viime vuosina annettu ohjeita laadullisen tutkimuksen arvioinnista. Oleellinen asia laadullisten tutkimusten raportoinnissa on kuvata selkeästi ja yksityiskohtaisesti tutkimusmenetelmä ja analysointitapa. Koska tutkimusvälineenä on tutkija itse, tulee pohtia myös tutkijan persoonaan ja ennakko-oletuksiin liittyviä seikkoja tutkimustulosten muovaajina. L ääketieteellinen tutkimus pohjautuu vahvasti määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen perinteeseen. Valmistuva lääkäri saa jo perusopetuksessa ohjausta tutkimuksen laadun arviointiin otoskoon, satunnaistamisen ja sokkouttamisen vaatimuksineen. Viime aikoina on varsinkin yleislääketieteen ulkomaisissa julkaisuissa esiintynyt raportteja laadullisista eli kvalitatiivisista tutkimuksista. Niissä kohderyhmä on valittu harkinnanvaraisesti ja tutkimusjoukko on määrältään vain muutamia kymmeniä. Tulokset ovat usein pitkällisiä kuvauksia aiheesta suorine lainauksineen tutkittavien puheesta. Laadullista tutkimusta kuvaava sanasto on asiaan perehtymättömälle varsin vierasta. Termejä on lainattu monelta eri tieteenalalta, muun muassa sosiaali-, kasvatus- ja hoitotieteestä. Laadulliseen tutkimukseen perehtymättömän lukijan on vaikea ymmärtää, mitä tarkoittavat esimerkiksi naturalistinen, hermeneuttinen, etnografinen tai narratiivinen tutkimus. Tavallisen lukijan lisäksi myös monet artikkelien arvioijat miettivät, miten tällaisiin raportteihin pitäisi suhtautua. Onko julkaisu kriteerit täyttävä tieteellinen raportti? Duodecim 2005;121: Tässä artikkelissa kuvaan joitakin laadullisen tutkimuksen arviointikriteereitä, joita on esitetty lääketieteellisissä julkaisuissa. Myös laadullisen tutkimuksen raportoinnissa pyritään käyttämään vakiintunutta esittämistapaa johdanto, aineisto ja menetelmät, tulokset ja pohdinta ja tässä tarkastelussa noudatan samaa rakennetta. Perehdyin aiheeseen valmistellessani laadullisen tutkimuksen alaan kuuluvaa väitöskirjaani (Aira 2000) ja myöhemmin myös toimiessani laadullisen tutkimuksen arvioijana eri lehdissä. Yleiskuvan muodostamiseksi julkaisukäytännöstä tarkastelen myös vuoden 2003 aikana kolmessa lääketieteellisessä lehdessä (British Medical Journal, Family Practice ja Scandinavian Journal of Primary Care) ilmestyneitä laadullisen tutkimuksen alaan kuuluvia artikkeleja (taulukko, luettelo artikkeleista saatavana kirjoittajalta). Jäljempänä esitetyt käytännön esimerkit kuvaavat lähinnä haastattelututkimusta, koska valtaosassa julkaistuista tutkimuksista on käytetty tätä metodia ja olen perehtynyt siihen parhaiten. Tämän artikkelin puitteissa ei ole mahdollista kuvata tarkemmin erilaisia laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Niistä on julkaistu useita 1073
2 TAULUKKO. Vuonna 2003 kolmessa lehdessä (British Medical Journal, Family Practice ja Scandinavian Journal of Primary Health Care) julkaistujen laadullisten tutkimusten piirteitä. Laadullisten tutkimusten lukumäärä British Medical Journal 18 Family Practice 24 Scandinavian Journal of Primary Health Care 1 Kohderyhmä Lääkärit 16 Potilaat 10 Lääkärit ja potilaat 1 Potilaat ja omaiset 6 Terveydenhuoltohenkilöstö 3 Terveydenhuoltojärjestelmä ja potilaat 5 Muu 1 Otoskoko Keskiarvo 43 Vaihteluväli Keskihajonta 30,3 Tutkittavien valinta Suuremmasta kvantitatiivisesta tutkimusaineistosta 6 Kyselylomakkeella 3 Potilaslistoilta 8 Lääkäriluettelosta 3 Koulutukseen tai projektiin osallistuneista 8 Muualta 7 Useilla eri menetelmillä 5 Tutkimusmenetelmä Yksilöhaastattelu 21 Ryhmähaastattelu 8 Yksilö- ja ryhmähaastattelu 6 Dokumenttien tarkastelu 2 Haastattelu ja kyselylomake 2 Videointi ja haastattelu 2 Muu yhdistelmä 3 Aineiston analysoijien lukumäärä 1 analysoija 4 2 analysoijaa 22 3 tai useampi analysoija 4 Ei kuvattu 12 Tietokoneohjelman käyttö QSR NUD*IST 10 QSR NVivo 4 AtlasTi 3 Ethnograph 1 oppikirjoja, joihin kannattaa tutustua suunnitellessaan laadullisen tutkimuksen tekemistä. Artikkelin johdanto-osa Artikkelin johdannossa kuvataan, miksi tutkimus on tehty, mikä on sen aihe ja miksi kyseinen tutkimustapa on valittu. Laadulliselle tutkimukselle on ominaista, että tutkimuskohteena on aina ajatteleva ja toimiva ihminen omassa viitekehyksessään. Pyrkimyksenä on tutkittavan ilmiön esimerkiksi vuorovaikutuksen tai päätöksenteon tarkka kuvaaminen ja syvempi ymmärtäminen. Laadullinen tutkimus on hypoteeseja luovaa eikä testaavaa (Jaye 2002). Se ei sovellu esimerkiksi esiintyvyyden tai syysuhteiden selvittämiseen eikä lääkityksen tai intervention tehon testaamiseen. Sen sijaan se sopii hyvin erityisesti sellaisten tutkimuskohteiden selvittämiseen, joista ei vielä tiedetä paljon, sekä asenteiden ja uskomusten tutkimiseen. Tutkimuskohteina ovat olleet mm. hoitoon hakeutuminen, sairauden kokeminen, hoito-ohjelmien käyttöön juurruttaminen sekä vuorovaikutus potilas-lääkärisuhteessa. Tutkimustulokset vastaavat kysymykseen, miksi, miten tai millainen (Pope ja Mays 1995, Green ja Britten 1998). Tutkimusaineisto ja -menetelmät Laadullisen tutkimuksen aineisto valitaan harkinnanvaraisesti tutkimuskysymysten mukaan. Pyritään löytämään»hyviä tiedonantajia», joiden avulla voidaan muodostaa monipuolinen kuva tutkittavasta ilmiöstä. Tärkeää on löytää mahdollisimman monia erilaisia näkökulmia tutkittavaan asiaan. Sopivia tutkimushenkilöitä voidaan löytää esimerkiksi kyselylomakkeen avulla tai käyttämällä ns. lumipallomenetelmää, jossa tutkittavat nimeävät toisia henkilöitä, joilla he arvioivat olevan tietoa tai kokemuksia tutkittavasta asiasta. Aineistoa pidetään riittävänä, kun uusi aineisto ei tuota enää tutkimuksen kannalta mitään uutta tietoa (aineiston kyllästyminen eli saturaatio). Yleensä tutkimushenkilöitä tai dokumentteja on enintään muutamia kymmeniä (Mays ja Pope 1995, Sofaer 2002). Menetelmiltään laadulliset tutkimukset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: haastattelututkimuksiin (yksilöhaastattelut, ryhmähaastattelut eli focus group), havainnointiin (toiminnan tark M. Aira
3 kailu ja tilanteiden videointi) ja erilaisten dokumenttien tutkimiseen (lehtiartikkelit, päiväkirjat, terveyskertomukset) (Britten ym. 1995, Vermeire ym. 2002). Eri tutkimusmenetelmiä voidaan yhdistellä ja käyttää lisäksi myös määrällistä aineistoa tai metodia (Patton 1999, Mays ja Pope 2000). Tällöin puhutaan triangulaatiosta. Laadullisen tutkimuksen raportoinnissa tutkimusmenetelmää ei voida kuvata pelkästään yhdellä lauseella tai termillä, vaan kaikki tutkimuksen vaiheet pitää kuvata yksityiskohtaisesti (Britten 1995, Kvale 1996, Mays ja Pope 1995). Miten tutkittavat valittiin? Millainen on tutkimusaineisto, esimerkiksi tutkimukseen osallistuneiden koulutus, työkokemus ja ikäjakauma? Kuka tai ketkä haastattelivat ja missä? Haastattelijan omasta viitekehyksestä ja persoonasta riippuu paljolti se, minkälaiseksi vuorovaikutus ja saatava aineisto muodostuvat. Käytettiinkö haastattelurunkoa, kuinka se oli muodostettu, ja oliko se yksityiskohtainen vai väljä? Kuinka kauan haastattelut kestivät, ja rekisteröintiinkö ne muistiinpanoja tekemällä, nauhoittamalla tai videoimalla? Mitä haastateltaville tai videoitaville oli kerrottu tutkimuksen tarkoituksesta? Menetelmän tarkka kuvaaminen auttaa lukijaa muodostamaan mielipiteensä siitä, millaisessa viitekehyksessä tutkimus on tehty, ja arvioimaan, missä määrin tuloksia voidaan ajatella yleistettävän. Haastatteluaineistossa on usein luottamuksellista tietoa, ja tutkijoiden on huolehdittava tarkoin luottamuksellisuuden säilymisestä (Richards ja Schwartz 2002). Tutkimussuunnitelmaan vaaditaan eettisen toimikunnan kannanotto kuten määrällisissäkin tutkimuksissa. Aineiston käsittely ja analysointi Laadullisessa tutkimuksessa aineiston käsittely ja analysointi on työläs ja aikaa vievä prosessi. Se tapahtuu tutkimusaineiston keruun kanssa osittain samanaikaisesti ja suuntaa aineiston keruuta (Pope ym. 2000). Yleisimmin analysoitavana on tekstitietoa, joka on saatu dokumenteista tai haastattelujen purkamisesta sanatarkoiksi teksteiksi (litterointi). Joskus tarkastelua suuntaa jokin valmis teoria, jonka toteutumista seurataan aineistossa. Keskustelunanalyysia käytetään lääketieteellisessä tutkimuksessa harvoin. Yleensä tutkijana on tällöin jonkin muun tieteenalan edustaja. Tällöin tutkitaan vuorovaikutusta ja annetaan merkityksiä sanojen painotukselle, tauoille, keskustelun avaukselle jne., ja litterointi on yksityiskohtaisen tarkkaa: muun muassa päällekkäin puhumiset, tauot ja puheen sävelkulut kuvataan (Seale ja Silverman 1997, Engenström ja Ruusuvuori 2003). Tavallisimmin lääketieteessä käytetään aineistolähtöistä (induktiivista) analyysitapaa, jolloin aineistoon tutustutaan perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti, asiakokonaisuuksille annetaan nimi (koodaus), käsitteet ryhmitellään suuremmiksi kokonaisuuksiksi (muodostetaan kategorioita eli käsiteryhmiä) ja näiden perusteella pyritään ilmiön ymmärtämiseen ja selittämiseen. Tätä käsittelytapaa on nimitetty lääketieteellisessä kirjallisuudessa englanninkielisillä termeillä content analysis, grounded theory ja constant comparative method. Aineiston käsittelyyn voidaan myös muodostaa muutaman haastattelun perusteella tietynlainen kehys (framework), jonka perus- Y D I N A S I A T Laadullisen tutkimuksen kohteena on aina ajatteleva ja toimiva ihminen omassa viitekehyksessään. Tutkimusaineisto valitaan harkinnanvaraisesti tutkimuskysymyksen mukaan. Tutkimusmenetelmä on kuvattava yksityiskohtaisen tarkasti. Luotettavuuden lisäämiseksi pidetään suotavana, että analysoijia on useampia. Analyysissä on etsittävä huolellisesti selitysmallista poikkeavaa aineistoa. 1075
4 teella loppuaineistoa tarkastellaan. Tutkimushenkilöitä voidaan pyytää kertomaan vapaasti kokemuksistaan esimerkiksi päiväkirjoissa, ja tuloksia tarkastellaan kertomuksina (narratiiveina) (Strauss ja Corbin 1990, Green 1998, Kylmä ym. 2003). Tekstin koodauksessa ja ryhmittelemisessä voidaan käyttää tähän tarkoitukseen suunniteltuja tietokoneohjelmia, esimerkkeinä QSR NUD*IST, ATLAS.ti ja Ethnograph. Tietokone ei suorita analyysia Laadullinen tutkimus on kuitenkin valtaamassa alaa hyväksyttynä tutkimusmenetelmänä myös lääketieteen alalla. vaan tutkija, jonka aikaisempi tietämys asiasta ja ennakkooletukset suuntaavat myös koodausprosessia (Chapple ja Rogers 1998, Wetzman 1999). Usein tutkijat pitävät kenttäpäiväkirjaa, johon kirjataan kuvaukset haastattelun ilmapiiristä, havainnot sanattomasta viestinnästä ja alustavan analyysin eteneminen tutkijan mielessä. Tutkija vaikuttaa persoonallaan vahvasti tutkimusaineiston laatuun ja myös muodostuvaan analyysiin. Laadullisen aineiston subjektiivisuus tunnustetaan, mutta luotettavuuden lisäämiseksi pidetään suotavana, että analysoijia on useampia (Barbour 2001). Melko usein käytetään tutkittavien henkilöiden palautetta analyysin osuvuudesta. Tärkeää on myös etsiä huolellisesti mahdollisesta selitysmallista poikkeavaa aineistoa (Pope ym. 2000). Tulosten kuvaaminen Laadullisen tutkimuksen tuloksia ei voida kuvata pelkillä numerotiedoilla kuten määrällisessä tutkimuksessa. Tulokset esitetään usein teemaalueina tai käsitekarttoina. Niihin liitetään suoria lainauksia aineistosta, jotta lukija voi muodostaa käsityksen aineiston laadusta ja analyysin osuvuudesta. Tulosten esittäminen ei saa jäädä pelkästään deskriptiiviselle, kuvailevalle tasolle (Kvale 1996). Tärkeää on myös välttää»valioharhaa» eli yhden tiedonantajan mielipiteiden esittämistä useammassa yhteydessä. Tekstilainauksiin tulisi merkitä vähintään haastateltavan koodinumero, mahdollisesti myös joitakin muita tietoja (ikä, sukupuoli yms.). Joskus selvyyden vuoksi nämä lainaukset kootaan aihepiireittäin erilliseksi luetteloksi. Tämä selkiyttää artikkelin visuaalista hahmottamista. Pohdinta Pohdintaosassa seurataan yleistä tutkimusten raportointikäytäntöä. Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet kuvataan. Tulisi pohtia, millä tavoin haastattelija tai tarkkailija mahdollisesti vaikutti tutkimusaineistoon (Richards ja Emslie 2000, Chew-Graham ym. 2002). Haastatteliko esimerkiksi lääkäri omia potilaitaan? Lääkäriä lääkärin haastattelijana voidaan pitää vahvuutena tai heikkoutena. Lääkäri tuntee hyvin toimintakentän, ja haastateltavat voivat puhua omaa ammattikieltään. Haastatteluihin on tällöin myös helpompi luoda luottamuksellinen ilmapiiri. Toisaalta kuuluminen samaan ammattiryhmään voi sokeuttaa tutkijan erilaisille ilmiöille, jotka ammattikunnan ulkopuoliselle ovat selvästi näkyvissä. Analyysivaiheessa olisikin hyvä käyttää myös jonkin muun tieteenalan edustajaa. Tärkeää on myös pohtia mahdollisia ennakkoasenteita tutkimuskysymykseen ja niiden muuttumista tutkimuksen aikana. Tuloksia verrataan kirjallisuudessa esitettyihin. Vaikka laadullisen tutkimuksen tuloksia ei voida suoraan yleistää, niin yleistäminen on kuitenkin jossain määrin mahdollista, jos viitekehys on sama, muissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia ja tulokset ovat sopusoinnussa aiemmin esitetyn teorian kanssa (Green 1999). Tutkimuksen tulosten merkitystä ja käytännön sovelluksia tulisi pohtia. Ihmisten käyttäytymistapojen syvempi ymmärtäminen luo tähän hyvät edellytykset. Laadullisen tutkimuksen keinoin voidaan esimerkiksi löytää uusia tapoja saattaa näyttöön perustuvia kvantitatiivisia tutkimustuloksia käytäntöön, parantaa hoitomyöntyvyyttä tai laatia kvantitatiivisia kyselylomakkeita (Sofaer 2002). Hypoteeseja luovana laadullinen tutkimus avaa näköaloja uusiin tutkittaviin ilmiöihin M. Aira
5 Julkaiseminen British Medical Journalissa (2004) on julkaistu ohjeet laadullisen tutkimuksen arviointiin. Muissa lehdissä selkeitä kriteereitä ei ole erikseen esitetty, mutta joitakin yleisluonteisia kirjoituksia aiheesta on julkaistu (Rowan ja Huston 1997, Giacomini ja Cook 2000, Malterud 2001). Laadullista tutkimusta kuvaavaa raporttia on vaikea lyhentää lehtien vaatimaan pituuteen. Arvioijien kommenteista käy monesti ilmi huono perehtyneisyys laadullisen tutkimuksen erilaisiin kriteereihin. Taulukossa on kuvattu kolmessa lehdessä julkaistujen laadullisten tutkimusten piirteitä. Lehdet on valittu edustamaan yhtä yleislääketieteen lehteä, yhtä ulkomaista yleisjulkaisua ja yhtä pohjoismaista lehteä. Suurin osa kyseisistä tutkimuksista on tehty haastattelumenetelmillä. Monissa on käytetty useampaa kuin yhtä tutkijaa analysoijana. Ehkä tällä halutaan lisätä analyysin luotettavuutta, mutta menetelmää on myös kritisoitu (Chapple ja Rogers 1998, Pope ym. 2000). Lopuksi Vuonna 2000 vain 9 % 170 kliinisessä lehdessä julkaistuista artikkeleista käsitteli laadullista tutkimusta ja useissa suuren impaktiluvun lehdissä (esim. New England Journal of Medicine, Lancet ja JAMA) ei ollut yhtään laadullista artikkelia (McKibbon ja Gadd 2004). Laadullinen tutkimus on kuitenkin valtaamassa alaa hyväksyttynä tutkimusmenetelmänä myös lääketieteen alalla. Tutkimussanasto muotoutunee pikkuhiljaa yhtenäisemmäksi lääketieteen alueella, jolloin menetelmäosaa voidaan lyhentää kirjoituksissa. Toistaiseksi tutkimuksessa käytetty menetelmä joudutaan kuitenkin kuvaamaan melko pikkutarkasti. Kirjallisuutta Aira M. Alkoholihaittojen sekundaaripreventio terveyskeskuksessa: lääkärin näkökulma. Väitöskirja. Kuopion yliopisto Barbour RS. Checklists for improving rigour in qualitative research: a case of the tail wagging the dog? BMJ 2001;322: British Medical Journal. Advice to contributors: qualitative research checklist. www. bmj.bmjjournals.com/advice/checklists.shtml. [luettu ] Britten N, Jones R, Murphy E, ym. Qualitative research methods in general practice and primary care. Fam Pract 1995;12: Britten N. Qualitative research: qualitative interviews in medical research. BMJ 1995;311: Chapple A, Rogers A. Explicit quidelines for qualitative research: a step in the right direction, a defence of the soft option, or a form of sociological imperialism? Fam Pract 1998;15: Chew-Graham CA, May CR, Perry MS. Qualitative research and the problem of judgement: lessons from interviewing fellow professionals. Fam Pract 2002;19: Engenström R, Ruusuvuori J. Puhe lääkärin työvälineenä ja laadullisen tutkimuksen kohteena. Duodecim 2003;119: Giacomini MK, Cook DJ. Qualitative research in health care. Are the results of the study valid? JAMA 2000;284: Green J, Britten N. Qualitative research and evidence based medicine. BMJ 1998;316: Green J. Generalisability and validity in qualitative research. BMJ 1999;319:421. Green J. Commentary: grounded theory and the constant comparative method. BMJ 1998;316: Jaye C. Doing qualitative research in general practice: methodological utility and engagement. Fam Pract 2002;19: Kvale S. Interviews: an introduction to qualitative research interviewing. USA: Sage Publications, Kylmä J, Vehviläinen-Julkunen K, Lähdevirta J. Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? Duodecim 2003;119: Malterud K. Qualitative research: standards, challenges, and guidelines. Lancet 2001;358: Mays N, Pope C. Rigour and qualitative research. BMJ 1995;311: Mays N, Pope C. Assessing quality in qualitative research. BMJ 2000;320:50 2. McKibbon KA, Gadd CS. A quantitative analysis of qualitative studies in clinical journals for the 2000 publishing year. BioMed Central Medical Informatics and Decision Making 2004, 4:11. Internetissä: medcentral.com/ /4/11. [luettu ] Patton MQ. Enhancing the quality and credibility of qualitative analysis. Health Serv Res 1999;34: Pope C, Mays N. Qualitative research: reaching the parts other methods cannot reach: an introduction to qualitative methods in health and health services research. BMJ 1995;311:42 5. Pope C, Ziebland S, Mays N. Analysing qualitative data. BMJ 2000;320: Richards H, Emslie C. The»doctor» or the»girl from the University»? Considering the influence of professional roles on qualitative interviewing. Fam Pract 2000;17:71 5. Richards HM, Schwartz LJ. Ethics of qualitative research: are there special issues for health services research? Fam Pract 2002;19: Rowan M, Huston P. Qualitative research articles: information for authors and peer reviewers. Can Med Assoc J 1997;157: Seale C, Silverman D. Ensuring rigour in qualitative research. Eur J Public Health 1997;7: Sofaer S. Qualitative research methods. Int J Qual Health Care 2002;14: Strauss B, Corbin J. Basics of qualitative research: grounded theory procedures. Lontoo: Sage, Vermeire E, Van Rouen P, Griffiths F, Coenen S, Peremans L, Hendrickx K. The critical appraisal of focus group research articles. Eur J Gen Pract 2002;8: Wetzman EA. Analysing qualitative data with computer software. Health Serv Res 1999;34: MARJA AIRA, LT, erikoislääkäri, kliininen opettaja marja.aira@uku.fi Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos PL 1627, Kuopio ja Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä Sairaalapolku Suonenjoki 1077
Sisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotHaastattelut menetelmänä ja aineistona
Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6
Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN
LisätiedotLaadullinen ja määrällinen tutkimus lääketieteessä
TIETEESSÄ MARJA AIRA LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja, kouluttajalääkäri Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, perusterveydenhuolto ja Sisä- Savon thky KAIJA SEPPÄ LKT, yleislääketieteen
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi
LisätiedotHavainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF
Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi
LisätiedotFenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen
Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotLiite A: Kyselylomake
1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotKvalitatiivinen tutkimustoiminta
Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotPSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE
PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan
LisätiedotYhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla
Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena
LisätiedotEDUTOOL 2010 graduseminaari
EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma
LisätiedotTerveydenhuollossa tarvitaan monenlaista tietoa
Katsaus Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? Jari Kylmä, Katri Vehviläinen-Julkunen ja Juhani Lähdevirta Laadullinen ja määrällinen tutkimus täydentävät toisiaan, vaikka ne eroavat jossain
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotKoodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus
Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen
LisätiedotMixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä
Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)
LisätiedotVertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta
Vertaisvuorovaikutus tekee tiedon eläväksi Avoimen opiskelijoiden kokemuksia hyvästä opetuksesta Avoimen yliopiston pedagoginen kahvila 3.3.2010 Saara Repo Tutkimusaineisto Avoimen yliopiston opiskelijat,
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotNÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.
NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotK6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät. Janne Matikainen
K6 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät Janne Matikainen Tavoite Opintojakson suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot viestinnän tutkimuksissa käytettävistä kvalitatiivisista tutkimusmenetelmistä ja niiden
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotTutkimuksen alkuasetelmat
Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)
LisätiedotATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?
ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotTiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius
Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2011 Inga Jasinskaja-Lahti Osa II Tämän kurssin tutkimussuunnitelma Tehdään gradun toteuttamista varten Kohderyhmänä kurssin osanottajat, kurssin vetäjä ja gradun ohjaaja
LisätiedotAineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010
Aineiston analysointi Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Tutkimuskysymykset Tutkimusongelmien vähittäinen muotoutuminen Rajauksen tarkistaminen Ovatko ongelmat sellaisia, että niihin on vastaus löydettävissä!
LisätiedotTietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari
Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöistä SaWe Sairaanhoitajaksi verkostoissa ja verkoissa projektin loppuseminaari 3.5.2013 Salla Seppänen, osaamisaluejohtaja SaWe SAIRAANHOITAJAKSI VERKOSTOISSA JA
LisätiedotKankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.
HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p
LisätiedotTutkinnon rakenne ja vaatimukset
Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen
LisätiedotTietoinen (kirjallinen) lupa
Tietoinen (kirjallinen) lupa Tutkittava voi antaa tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen ainoastaan asianmukaisen informaation perusteella Läpinäkyvyys ja vastuullisuus Toisinaan vaaditaan,
Lisätiedotresponse letter Jouko Miettunen
response letter Jouko Miettunen 4.11.2013 Miten kannattaa vastata kommentteihin jotta lopputulos olisi paras mahdollinen? Tieteellisen lehden arviointijärjestelmä päätoimittaja(t) lehtien toimituskunta
LisätiedotVaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi
Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä
LisätiedotSoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.
SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006 Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston
LisätiedotLastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010
Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen yksityiskohtainen raportointi esimerkkinä diskurssianalyyttinen asiakirjatutkimus
Laadullisen tutkimuksen yksityiskohtainen raportointi esimerkkinä diskurssianalyyttinen asiakirjatutkimus Noora Heiskanen Jyväskylän yliopisto Metodifestivaali 2019 Tutkimuksen toteuttamisen raportointi
LisätiedotKEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti
1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotAnalyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa
Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa
LisätiedotNuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo
Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.
LisätiedotMonien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015
Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Helsingin yliopisto Tutki 2 30.10.2013 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotRisto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu
Hoidon jatkuvuus perusterveydenhuollossa Tutkimus Tampereen yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueen ja Oulun kaupungin terveyskeskuksissa. Väitöskirja. Tampereen yliopisto 2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-03-0178-1
LisätiedotPsykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua
Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia
LisätiedotTohtorixi. Pasi Tyrväinen , Päivitetty Prof. Digital media
Tohtorixi 9.2. 2004, Päivitetty 9.1. 2005 http://www.jyu.fi/~pttyrvai/papers/tohtorixi.pdf Pasi Tyrväinen Prof. Digital media email: Pasi.Tyrvainen@jyu.fi Tutkinnon sisältö Tohtori Väitöskirja Lisensiaattityö
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotTutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö
Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet
LisätiedotEvidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla
LisätiedotScrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä. Marie-Elise Kontro
Scrum-käytännöt ja käyttäjäkokemustyö ohjelmistoalan yrityksessä Marie-Elise Kontro 25.03.2015 Sisältö 1. Tutkimuskysymykset 2. Scrum ja käyttäjäkokemustyö 3. Tutkimusmenetelmä 4. Tulokset 5. Luotettavuuden
LisätiedotArtikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä
Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:
LisätiedotOpinnäytteen aineiston hankinta
Opinnäytteen aineiston hankinta Leena Hiltunen Graduryhmä Aineiston hankinta Aineiston hankinta voidaan jakaa kahteen osaan 1) teoriataustan aineisto, ts. kirjallisuuden kartoittaminen 2) tutkimusaineisto,
LisätiedotHaastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja
Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotKuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS
Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,
LisätiedotMitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotTutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto
Tutkielman rakenne Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto Tutki 2 12.3.2014 1 Periaatteet tieteellisessä tekstissä Tieteellä omat traditionsa Esitystavassa Rakenteessa Perusajatus tieteellisen raportin
LisätiedotKyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2
Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotTT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto
TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö
LisätiedotSisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8
Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN
LisätiedotHyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?
Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,
LisätiedotValtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA)
N:o 841 2787 Liitteet Liite 1 Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) ENNAKKOILMOITUS KLIINISESTÄ LÄÄKETUTKIMUKSESTA 1. Viranomainen täyttää Saapunut Diaari-/rekisterinumero
LisätiedotTieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen
Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa
LisätiedotLataa Fysiatria. Lataa. Lataa kirja ilmaiseksi suomalainen Fysiatria Lataa Luettu Kuunnella E-kirja Suomi epub, Pdf, ibook, Kindle, Txt, Doc, Mobi
Lataa Fysiatria Lataa ISBN: 9789516564923 Sivumäärä: 570 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.63 Mb Fysiatrian toiminnan kohteena on erityisesti ihmisen toimintakyky. Fysiatrian kliinisessä osaamisessa keskeisenä
LisätiedotArtikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen
Artikkelin kirjoittaminen Hoitotiede -lehteen Päivi Åstedt-Kurki Professori, PääP äätoimittaja 30.3.2010 Hoitotiede -lehti Lehteä kustantaa HTTS ry. Julkaistu vuodesta 1989 Lehden toimitus vuorotellen
LisätiedotKandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:
Kandi/Gradu 2016 Risto Hotulainen OKL/Helsingin yliopisto Risto.Hotulainen@Helsinki.fi 3.2.2016 1 Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: 1. Lähteiden
LisätiedotTriangulaatio tutkimusmenetelmänä
Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Anja Taanila, Professori Oulun yliopisto Kansanterveysteiteen ja yleislääketieteen laitos 1 Anja Taanila 2005 2 1 Anja Taanila 2005 3 Anja Taanila 2005 4 2 Anja Taanila
LisätiedotMitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos
Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma
LisätiedotTutkijan informaatiolukutaito
Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-
LisätiedotIndikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen
Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla
LisätiedotPaletti tutkimus lapsiperheiden arjesta
Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta PsM, tohtorikoulutettava Kaisa Malinen Perhetutkimuskeskus, JY Metodifestivaali Mixed methods sessio Jyväskylän yliopisto 29.5.2009 Mikä Paletti? Töistä päiväkodin
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotLT /FT tutkinto. Tutkinnon rakenne
LT /FT tutkinto Tutkinnon rakenne Lääketieteellisessä tiedekunnassa voi suorittaa seuraavat jatkotutkinnot: lääketieteen tohtori (LT) filosofian tohtori (FT) ja filosofian lisensiaatti (FL) (lääketieteellisen
LisätiedotAnna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos / Anna-Leena Riitaoja / 14.6.2013 1
Käsityksiä marginalisaatiosta ja osallisuudesta koulussa: neuvottelua toiminnan ja muutoksen mahdollisuuksista oppilaiden ja henkilökunnan välillä? (PeCMaBE) Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto 14.6.2013
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotTILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014
TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA LUKIJAN NÄKÖKULMA 2 TAUSTAKYSYMYKSIÄ 3 Mitä tutkimusmenetelmiä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa?
LisätiedotGradu-seminaari (2016/17)
Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotAsuminen puukerrostalossa Kuluttajien odotukset ja tarpeet
Taste of Wooden Living KÄYTTÄJÄLÄHTÖISYYS PUURAKENTAMISEN BISNESEKOSYSTEEMEISSÄ KäPy tutkimus Osahanke 1: Asuminen puukerrostalossa Kuluttajien odotukset ja tarpeet Katri Palonen joulukuu 2016 kesäkuu
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,
LisätiedotTutkimuksesta vastaavan henkilön eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta. Tapani Keränen TAYS
eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta Tapani Keränen TAYS eettinen arvio tutkimussuunnitelmasta: perusteet Tutkimuksesta vastaavan henkilön (TVH) tulee havaita ja arvioida tutkimukseen liittyvät eettiset
LisätiedotKliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa
Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR
Lisätiedot