Laadullisen tutkimuksen arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laadullisen tutkimuksen arviointi"

Transkriptio

1 Katsaus MARJA AIRA Lääketieteellisissä lehdissä on alkanut esiintyä yhä enemmän raportteja laadullisista tutkimuksista. Laadullinen tutkimus ei Suomessa kuulu lääketieteen perusopintoihin. Sen käsitteistöä on lainattu monilta eri aloilta. Lehden lukijat ja arvioijat joutuvat pohtimaan näiden artikkelien laatua ja luotettavuutta. Ulkomaisissa julkaisuissa on viime vuosina annettu ohjeita laadullisen tutkimuksen arvioinnista. Oleellinen asia laadullisten tutkimusten raportoinnissa on kuvata selkeästi ja yksityiskohtaisesti tutkimusmenetelmä ja analysointitapa. Koska tutkimusvälineenä on tutkija itse, tulee pohtia myös tutkijan persoonaan ja ennakko-oletuksiin liittyviä seikkoja tutkimustulosten muovaajina. L ääketieteellinen tutkimus pohjautuu vahvasti määrällisen eli kvantitatiivisen tutkimuksen perinteeseen. Valmistuva lääkäri saa jo perusopetuksessa ohjausta tutkimuksen laadun arviointiin otoskoon, satunnaistamisen ja sokkouttamisen vaatimuksineen. Viime aikoina on varsinkin yleislääketieteen ulkomaisissa julkaisuissa esiintynyt raportteja laadullisista eli kvalitatiivisista tutkimuksista. Niissä kohderyhmä on valittu harkinnanvaraisesti ja tutkimusjoukko on määrältään vain muutamia kymmeniä. Tulokset ovat usein pitkällisiä kuvauksia aiheesta suorine lainauksineen tutkittavien puheesta. Laadullista tutkimusta kuvaava sanasto on asiaan perehtymättömälle varsin vierasta. Termejä on lainattu monelta eri tieteenalalta, muun muassa sosiaali-, kasvatus- ja hoitotieteestä. Laadulliseen tutkimukseen perehtymättömän lukijan on vaikea ymmärtää, mitä tarkoittavat esimerkiksi naturalistinen, hermeneuttinen, etnografinen tai narratiivinen tutkimus. Tavallisen lukijan lisäksi myös monet artikkelien arvioijat miettivät, miten tällaisiin raportteihin pitäisi suhtautua. Onko julkaisu kriteerit täyttävä tieteellinen raportti? Duodecim 2005;121: Tässä artikkelissa kuvaan joitakin laadullisen tutkimuksen arviointikriteereitä, joita on esitetty lääketieteellisissä julkaisuissa. Myös laadullisen tutkimuksen raportoinnissa pyritään käyttämään vakiintunutta esittämistapaa johdanto, aineisto ja menetelmät, tulokset ja pohdinta ja tässä tarkastelussa noudatan samaa rakennetta. Perehdyin aiheeseen valmistellessani laadullisen tutkimuksen alaan kuuluvaa väitöskirjaani (Aira 2000) ja myöhemmin myös toimiessani laadullisen tutkimuksen arvioijana eri lehdissä. Yleiskuvan muodostamiseksi julkaisukäytännöstä tarkastelen myös vuoden 2003 aikana kolmessa lääketieteellisessä lehdessä (British Medical Journal, Family Practice ja Scandinavian Journal of Primary Care) ilmestyneitä laadullisen tutkimuksen alaan kuuluvia artikkeleja (taulukko, luettelo artikkeleista saatavana kirjoittajalta). Jäljempänä esitetyt käytännön esimerkit kuvaavat lähinnä haastattelututkimusta, koska valtaosassa julkaistuista tutkimuksista on käytetty tätä metodia ja olen perehtynyt siihen parhaiten. Tämän artikkelin puitteissa ei ole mahdollista kuvata tarkemmin erilaisia laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Niistä on julkaistu useita 1073

2 TAULUKKO. Vuonna 2003 kolmessa lehdessä (British Medical Journal, Family Practice ja Scandinavian Journal of Primary Health Care) julkaistujen laadullisten tutkimusten piirteitä. Laadullisten tutkimusten lukumäärä British Medical Journal 18 Family Practice 24 Scandinavian Journal of Primary Health Care 1 Kohderyhmä Lääkärit 16 Potilaat 10 Lääkärit ja potilaat 1 Potilaat ja omaiset 6 Terveydenhuoltohenkilöstö 3 Terveydenhuoltojärjestelmä ja potilaat 5 Muu 1 Otoskoko Keskiarvo 43 Vaihteluväli Keskihajonta 30,3 Tutkittavien valinta Suuremmasta kvantitatiivisesta tutkimusaineistosta 6 Kyselylomakkeella 3 Potilaslistoilta 8 Lääkäriluettelosta 3 Koulutukseen tai projektiin osallistuneista 8 Muualta 7 Useilla eri menetelmillä 5 Tutkimusmenetelmä Yksilöhaastattelu 21 Ryhmähaastattelu 8 Yksilö- ja ryhmähaastattelu 6 Dokumenttien tarkastelu 2 Haastattelu ja kyselylomake 2 Videointi ja haastattelu 2 Muu yhdistelmä 3 Aineiston analysoijien lukumäärä 1 analysoija 4 2 analysoijaa 22 3 tai useampi analysoija 4 Ei kuvattu 12 Tietokoneohjelman käyttö QSR NUD*IST 10 QSR NVivo 4 AtlasTi 3 Ethnograph 1 oppikirjoja, joihin kannattaa tutustua suunnitellessaan laadullisen tutkimuksen tekemistä. Artikkelin johdanto-osa Artikkelin johdannossa kuvataan, miksi tutkimus on tehty, mikä on sen aihe ja miksi kyseinen tutkimustapa on valittu. Laadulliselle tutkimukselle on ominaista, että tutkimuskohteena on aina ajatteleva ja toimiva ihminen omassa viitekehyksessään. Pyrkimyksenä on tutkittavan ilmiön esimerkiksi vuorovaikutuksen tai päätöksenteon tarkka kuvaaminen ja syvempi ymmärtäminen. Laadullinen tutkimus on hypoteeseja luovaa eikä testaavaa (Jaye 2002). Se ei sovellu esimerkiksi esiintyvyyden tai syysuhteiden selvittämiseen eikä lääkityksen tai intervention tehon testaamiseen. Sen sijaan se sopii hyvin erityisesti sellaisten tutkimuskohteiden selvittämiseen, joista ei vielä tiedetä paljon, sekä asenteiden ja uskomusten tutkimiseen. Tutkimuskohteina ovat olleet mm. hoitoon hakeutuminen, sairauden kokeminen, hoito-ohjelmien käyttöön juurruttaminen sekä vuorovaikutus potilas-lääkärisuhteessa. Tutkimustulokset vastaavat kysymykseen, miksi, miten tai millainen (Pope ja Mays 1995, Green ja Britten 1998). Tutkimusaineisto ja -menetelmät Laadullisen tutkimuksen aineisto valitaan harkinnanvaraisesti tutkimuskysymysten mukaan. Pyritään löytämään»hyviä tiedonantajia», joiden avulla voidaan muodostaa monipuolinen kuva tutkittavasta ilmiöstä. Tärkeää on löytää mahdollisimman monia erilaisia näkökulmia tutkittavaan asiaan. Sopivia tutkimushenkilöitä voidaan löytää esimerkiksi kyselylomakkeen avulla tai käyttämällä ns. lumipallomenetelmää, jossa tutkittavat nimeävät toisia henkilöitä, joilla he arvioivat olevan tietoa tai kokemuksia tutkittavasta asiasta. Aineistoa pidetään riittävänä, kun uusi aineisto ei tuota enää tutkimuksen kannalta mitään uutta tietoa (aineiston kyllästyminen eli saturaatio). Yleensä tutkimushenkilöitä tai dokumentteja on enintään muutamia kymmeniä (Mays ja Pope 1995, Sofaer 2002). Menetelmiltään laadulliset tutkimukset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: haastattelututkimuksiin (yksilöhaastattelut, ryhmähaastattelut eli focus group), havainnointiin (toiminnan tark M. Aira

3 kailu ja tilanteiden videointi) ja erilaisten dokumenttien tutkimiseen (lehtiartikkelit, päiväkirjat, terveyskertomukset) (Britten ym. 1995, Vermeire ym. 2002). Eri tutkimusmenetelmiä voidaan yhdistellä ja käyttää lisäksi myös määrällistä aineistoa tai metodia (Patton 1999, Mays ja Pope 2000). Tällöin puhutaan triangulaatiosta. Laadullisen tutkimuksen raportoinnissa tutkimusmenetelmää ei voida kuvata pelkästään yhdellä lauseella tai termillä, vaan kaikki tutkimuksen vaiheet pitää kuvata yksityiskohtaisesti (Britten 1995, Kvale 1996, Mays ja Pope 1995). Miten tutkittavat valittiin? Millainen on tutkimusaineisto, esimerkiksi tutkimukseen osallistuneiden koulutus, työkokemus ja ikäjakauma? Kuka tai ketkä haastattelivat ja missä? Haastattelijan omasta viitekehyksestä ja persoonasta riippuu paljolti se, minkälaiseksi vuorovaikutus ja saatava aineisto muodostuvat. Käytettiinkö haastattelurunkoa, kuinka se oli muodostettu, ja oliko se yksityiskohtainen vai väljä? Kuinka kauan haastattelut kestivät, ja rekisteröintiinkö ne muistiinpanoja tekemällä, nauhoittamalla tai videoimalla? Mitä haastateltaville tai videoitaville oli kerrottu tutkimuksen tarkoituksesta? Menetelmän tarkka kuvaaminen auttaa lukijaa muodostamaan mielipiteensä siitä, millaisessa viitekehyksessä tutkimus on tehty, ja arvioimaan, missä määrin tuloksia voidaan ajatella yleistettävän. Haastatteluaineistossa on usein luottamuksellista tietoa, ja tutkijoiden on huolehdittava tarkoin luottamuksellisuuden säilymisestä (Richards ja Schwartz 2002). Tutkimussuunnitelmaan vaaditaan eettisen toimikunnan kannanotto kuten määrällisissäkin tutkimuksissa. Aineiston käsittely ja analysointi Laadullisessa tutkimuksessa aineiston käsittely ja analysointi on työläs ja aikaa vievä prosessi. Se tapahtuu tutkimusaineiston keruun kanssa osittain samanaikaisesti ja suuntaa aineiston keruuta (Pope ym. 2000). Yleisimmin analysoitavana on tekstitietoa, joka on saatu dokumenteista tai haastattelujen purkamisesta sanatarkoiksi teksteiksi (litterointi). Joskus tarkastelua suuntaa jokin valmis teoria, jonka toteutumista seurataan aineistossa. Keskustelunanalyysia käytetään lääketieteellisessä tutkimuksessa harvoin. Yleensä tutkijana on tällöin jonkin muun tieteenalan edustaja. Tällöin tutkitaan vuorovaikutusta ja annetaan merkityksiä sanojen painotukselle, tauoille, keskustelun avaukselle jne., ja litterointi on yksityiskohtaisen tarkkaa: muun muassa päällekkäin puhumiset, tauot ja puheen sävelkulut kuvataan (Seale ja Silverman 1997, Engenström ja Ruusuvuori 2003). Tavallisimmin lääketieteessä käytetään aineistolähtöistä (induktiivista) analyysitapaa, jolloin aineistoon tutustutaan perusteellisesti ja yksityiskohtaisesti, asiakokonaisuuksille annetaan nimi (koodaus), käsitteet ryhmitellään suuremmiksi kokonaisuuksiksi (muodostetaan kategorioita eli käsiteryhmiä) ja näiden perusteella pyritään ilmiön ymmärtämiseen ja selittämiseen. Tätä käsittelytapaa on nimitetty lääketieteellisessä kirjallisuudessa englanninkielisillä termeillä content analysis, grounded theory ja constant comparative method. Aineiston käsittelyyn voidaan myös muodostaa muutaman haastattelun perusteella tietynlainen kehys (framework), jonka perus- Y D I N A S I A T Laadullisen tutkimuksen kohteena on aina ajatteleva ja toimiva ihminen omassa viitekehyksessään. Tutkimusaineisto valitaan harkinnanvaraisesti tutkimuskysymyksen mukaan. Tutkimusmenetelmä on kuvattava yksityiskohtaisen tarkasti. Luotettavuuden lisäämiseksi pidetään suotavana, että analysoijia on useampia. Analyysissä on etsittävä huolellisesti selitysmallista poikkeavaa aineistoa. 1075

4 teella loppuaineistoa tarkastellaan. Tutkimushenkilöitä voidaan pyytää kertomaan vapaasti kokemuksistaan esimerkiksi päiväkirjoissa, ja tuloksia tarkastellaan kertomuksina (narratiiveina) (Strauss ja Corbin 1990, Green 1998, Kylmä ym. 2003). Tekstin koodauksessa ja ryhmittelemisessä voidaan käyttää tähän tarkoitukseen suunniteltuja tietokoneohjelmia, esimerkkeinä QSR NUD*IST, ATLAS.ti ja Ethnograph. Tietokone ei suorita analyysia Laadullinen tutkimus on kuitenkin valtaamassa alaa hyväksyttynä tutkimusmenetelmänä myös lääketieteen alalla. vaan tutkija, jonka aikaisempi tietämys asiasta ja ennakkooletukset suuntaavat myös koodausprosessia (Chapple ja Rogers 1998, Wetzman 1999). Usein tutkijat pitävät kenttäpäiväkirjaa, johon kirjataan kuvaukset haastattelun ilmapiiristä, havainnot sanattomasta viestinnästä ja alustavan analyysin eteneminen tutkijan mielessä. Tutkija vaikuttaa persoonallaan vahvasti tutkimusaineiston laatuun ja myös muodostuvaan analyysiin. Laadullisen aineiston subjektiivisuus tunnustetaan, mutta luotettavuuden lisäämiseksi pidetään suotavana, että analysoijia on useampia (Barbour 2001). Melko usein käytetään tutkittavien henkilöiden palautetta analyysin osuvuudesta. Tärkeää on myös etsiä huolellisesti mahdollisesta selitysmallista poikkeavaa aineistoa (Pope ym. 2000). Tulosten kuvaaminen Laadullisen tutkimuksen tuloksia ei voida kuvata pelkillä numerotiedoilla kuten määrällisessä tutkimuksessa. Tulokset esitetään usein teemaalueina tai käsitekarttoina. Niihin liitetään suoria lainauksia aineistosta, jotta lukija voi muodostaa käsityksen aineiston laadusta ja analyysin osuvuudesta. Tulosten esittäminen ei saa jäädä pelkästään deskriptiiviselle, kuvailevalle tasolle (Kvale 1996). Tärkeää on myös välttää»valioharhaa» eli yhden tiedonantajan mielipiteiden esittämistä useammassa yhteydessä. Tekstilainauksiin tulisi merkitä vähintään haastateltavan koodinumero, mahdollisesti myös joitakin muita tietoja (ikä, sukupuoli yms.). Joskus selvyyden vuoksi nämä lainaukset kootaan aihepiireittäin erilliseksi luetteloksi. Tämä selkiyttää artikkelin visuaalista hahmottamista. Pohdinta Pohdintaosassa seurataan yleistä tutkimusten raportointikäytäntöä. Tutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet kuvataan. Tulisi pohtia, millä tavoin haastattelija tai tarkkailija mahdollisesti vaikutti tutkimusaineistoon (Richards ja Emslie 2000, Chew-Graham ym. 2002). Haastatteliko esimerkiksi lääkäri omia potilaitaan? Lääkäriä lääkärin haastattelijana voidaan pitää vahvuutena tai heikkoutena. Lääkäri tuntee hyvin toimintakentän, ja haastateltavat voivat puhua omaa ammattikieltään. Haastatteluihin on tällöin myös helpompi luoda luottamuksellinen ilmapiiri. Toisaalta kuuluminen samaan ammattiryhmään voi sokeuttaa tutkijan erilaisille ilmiöille, jotka ammattikunnan ulkopuoliselle ovat selvästi näkyvissä. Analyysivaiheessa olisikin hyvä käyttää myös jonkin muun tieteenalan edustajaa. Tärkeää on myös pohtia mahdollisia ennakkoasenteita tutkimuskysymykseen ja niiden muuttumista tutkimuksen aikana. Tuloksia verrataan kirjallisuudessa esitettyihin. Vaikka laadullisen tutkimuksen tuloksia ei voida suoraan yleistää, niin yleistäminen on kuitenkin jossain määrin mahdollista, jos viitekehys on sama, muissa tutkimuksissa on saatu samansuuntaisia tuloksia ja tulokset ovat sopusoinnussa aiemmin esitetyn teorian kanssa (Green 1999). Tutkimuksen tulosten merkitystä ja käytännön sovelluksia tulisi pohtia. Ihmisten käyttäytymistapojen syvempi ymmärtäminen luo tähän hyvät edellytykset. Laadullisen tutkimuksen keinoin voidaan esimerkiksi löytää uusia tapoja saattaa näyttöön perustuvia kvantitatiivisia tutkimustuloksia käytäntöön, parantaa hoitomyöntyvyyttä tai laatia kvantitatiivisia kyselylomakkeita (Sofaer 2002). Hypoteeseja luovana laadullinen tutkimus avaa näköaloja uusiin tutkittaviin ilmiöihin M. Aira

5 Julkaiseminen British Medical Journalissa (2004) on julkaistu ohjeet laadullisen tutkimuksen arviointiin. Muissa lehdissä selkeitä kriteereitä ei ole erikseen esitetty, mutta joitakin yleisluonteisia kirjoituksia aiheesta on julkaistu (Rowan ja Huston 1997, Giacomini ja Cook 2000, Malterud 2001). Laadullista tutkimusta kuvaavaa raporttia on vaikea lyhentää lehtien vaatimaan pituuteen. Arvioijien kommenteista käy monesti ilmi huono perehtyneisyys laadullisen tutkimuksen erilaisiin kriteereihin. Taulukossa on kuvattu kolmessa lehdessä julkaistujen laadullisten tutkimusten piirteitä. Lehdet on valittu edustamaan yhtä yleislääketieteen lehteä, yhtä ulkomaista yleisjulkaisua ja yhtä pohjoismaista lehteä. Suurin osa kyseisistä tutkimuksista on tehty haastattelumenetelmillä. Monissa on käytetty useampaa kuin yhtä tutkijaa analysoijana. Ehkä tällä halutaan lisätä analyysin luotettavuutta, mutta menetelmää on myös kritisoitu (Chapple ja Rogers 1998, Pope ym. 2000). Lopuksi Vuonna 2000 vain 9 % 170 kliinisessä lehdessä julkaistuista artikkeleista käsitteli laadullista tutkimusta ja useissa suuren impaktiluvun lehdissä (esim. New England Journal of Medicine, Lancet ja JAMA) ei ollut yhtään laadullista artikkelia (McKibbon ja Gadd 2004). Laadullinen tutkimus on kuitenkin valtaamassa alaa hyväksyttynä tutkimusmenetelmänä myös lääketieteen alalla. Tutkimussanasto muotoutunee pikkuhiljaa yhtenäisemmäksi lääketieteen alueella, jolloin menetelmäosaa voidaan lyhentää kirjoituksissa. Toistaiseksi tutkimuksessa käytetty menetelmä joudutaan kuitenkin kuvaamaan melko pikkutarkasti. Kirjallisuutta Aira M. Alkoholihaittojen sekundaaripreventio terveyskeskuksessa: lääkärin näkökulma. Väitöskirja. Kuopion yliopisto Barbour RS. Checklists for improving rigour in qualitative research: a case of the tail wagging the dog? BMJ 2001;322: British Medical Journal. Advice to contributors: qualitative research checklist. www. bmj.bmjjournals.com/advice/checklists.shtml. [luettu ] Britten N, Jones R, Murphy E, ym. Qualitative research methods in general practice and primary care. Fam Pract 1995;12: Britten N. Qualitative research: qualitative interviews in medical research. BMJ 1995;311: Chapple A, Rogers A. Explicit quidelines for qualitative research: a step in the right direction, a defence of the soft option, or a form of sociological imperialism? Fam Pract 1998;15: Chew-Graham CA, May CR, Perry MS. Qualitative research and the problem of judgement: lessons from interviewing fellow professionals. Fam Pract 2002;19: Engenström R, Ruusuvuori J. Puhe lääkärin työvälineenä ja laadullisen tutkimuksen kohteena. Duodecim 2003;119: Giacomini MK, Cook DJ. Qualitative research in health care. Are the results of the study valid? JAMA 2000;284: Green J, Britten N. Qualitative research and evidence based medicine. BMJ 1998;316: Green J. Generalisability and validity in qualitative research. BMJ 1999;319:421. Green J. Commentary: grounded theory and the constant comparative method. BMJ 1998;316: Jaye C. Doing qualitative research in general practice: methodological utility and engagement. Fam Pract 2002;19: Kvale S. Interviews: an introduction to qualitative research interviewing. USA: Sage Publications, Kylmä J, Vehviläinen-Julkunen K, Lähdevirta J. Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? Duodecim 2003;119: Malterud K. Qualitative research: standards, challenges, and guidelines. Lancet 2001;358: Mays N, Pope C. Rigour and qualitative research. BMJ 1995;311: Mays N, Pope C. Assessing quality in qualitative research. BMJ 2000;320:50 2. McKibbon KA, Gadd CS. A quantitative analysis of qualitative studies in clinical journals for the 2000 publishing year. BioMed Central Medical Informatics and Decision Making 2004, 4:11. Internetissä: medcentral.com/ /4/11. [luettu ] Patton MQ. Enhancing the quality and credibility of qualitative analysis. Health Serv Res 1999;34: Pope C, Mays N. Qualitative research: reaching the parts other methods cannot reach: an introduction to qualitative methods in health and health services research. BMJ 1995;311:42 5. Pope C, Ziebland S, Mays N. Analysing qualitative data. BMJ 2000;320: Richards H, Emslie C. The»doctor» or the»girl from the University»? Considering the influence of professional roles on qualitative interviewing. Fam Pract 2000;17:71 5. Richards HM, Schwartz LJ. Ethics of qualitative research: are there special issues for health services research? Fam Pract 2002;19: Rowan M, Huston P. Qualitative research articles: information for authors and peer reviewers. Can Med Assoc J 1997;157: Seale C, Silverman D. Ensuring rigour in qualitative research. Eur J Public Health 1997;7: Sofaer S. Qualitative research methods. Int J Qual Health Care 2002;14: Strauss B, Corbin J. Basics of qualitative research: grounded theory procedures. Lontoo: Sage, Vermeire E, Van Rouen P, Griffiths F, Coenen S, Peremans L, Hendrickx K. The critical appraisal of focus group research articles. Eur J Gen Pract 2002;8: Wetzman EA. Analysing qualitative data with computer software. Health Serv Res 1999;34: MARJA AIRA, LT, erikoislääkäri, kliininen opettaja Kuopion yliopisto, kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos PL 1627, Kuopio ja Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä Sairaalapolku Suonenjoki 1077

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Laadullinen ja määrällinen tutkimus lääketieteessä

Laadullinen ja määrällinen tutkimus lääketieteessä TIETEESSÄ MARJA AIRA LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja, kouluttajalääkäri Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, perusterveydenhuolto ja Sisä- Savon thky KAIJA SEPPÄ LKT, yleislääketieteen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Terveydenhuollossa tarvitaan monenlaista tietoa

Terveydenhuollossa tarvitaan monenlaista tietoa Katsaus Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? Jari Kylmä, Katri Vehviläinen-Julkunen ja Juhani Lähdevirta Laadullinen ja määrällinen tutkimus täydentävät toisiaan, vaikka ne eroavat jossain

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02. SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006 Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Aineiston analysointi Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Tutkimuskysymykset Tutkimusongelmien vähittäinen muotoutuminen Rajauksen tarkistaminen Ovatko ongelmat sellaisia, että niihin on vastaus löydettävissä!

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Anja Taanila, Professori Oulun yliopisto Kansanterveysteiteen ja yleislääketieteen laitos 1 Anja Taanila 2005 2 1 Anja Taanila 2005 3 Anja Taanila 2005 4 2 Anja Taanila

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta

Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta Paletti tutkimus lapsiperheiden arjesta PsM, tohtorikoulutettava Kaisa Malinen Perhetutkimuskeskus, JY Metodifestivaali Mixed methods sessio Jyväskylän yliopisto 29.5.2009 Mikä Paletti? Töistä päiväkodin

Lisätiedot

Opinnäytteen aineiston hankinta

Opinnäytteen aineiston hankinta Opinnäytteen aineiston hankinta Leena Hiltunen Graduryhmä Aineiston hankinta Aineiston hankinta voidaan jakaa kahteen osaan 1) teoriataustan aineisto, ts. kirjallisuuden kartoittaminen 2) tutkimusaineisto,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA)

Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) N:o 841 2787 Liitteet Liite 1 Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) ENNAKKOILMOITUS KLIINISESTÄ LÄÄKETUTKIMUKSESTA 1. Viranomainen täyttää Saapunut Diaari-/rekisterinumero

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksen menetelmänä lääketieteessä

Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksen menetelmänä lääketieteessä Tutkimus ja opetus Taina Mäntyranta ja Minna Kaila Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuksen menetelmänä lääketieteessä Fokusryhmähaastattelu on haastattelijan ylläpitämä ryhmäkeskustelu. Se on laadullinen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2

Kyselytutkimus. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1. Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 2 Kyselytutkimus Graduryhmä kevät 2008 Leena Hiltunen 29.4.2008 Yleistä lomakkeen laadinnasta ja kysymysten tekemisestä - 1 Kysymysten tekemisessä kannattaa olla huolellinen, sillä ne luovat perustan tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014 TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA LUKIJAN NÄKÖKULMA 2 TAUSTAKYSYMYKSIÄ 3 Mitä tutkimusmenetelmiä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa?

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia

EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors. TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia EFPP 5.2.2011 Olavi Lindfors TUTKIELMAN JA TIETEELLISEN KIRJOITTAMISEN OHJAAMINEN koulutusyhteisöjen kokemuksia OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS JA TAVOITTEET OPM mietintö 2003 koulutukseen tulee sisältyä psykoterapian

Lisätiedot

4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op.

4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. 4.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 25.2.2008 Aiheet Laadullisen aineiston analyysin periaatteet Haastatteluaineiston analysointi Laadullisten

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Tietoinen (kirjallinen) lupa

Tietoinen (kirjallinen) lupa Tietoinen (kirjallinen) lupa Tutkittava voi antaa tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen ainoastaan asianmukaisen informaation perusteella Läpinäkyvyys ja vastuullisuus Toisinaan vaaditaan,

Lisätiedot

Useita säätiöitä! Yliopiston sivuilta Aurora Research Professional tietokanta Lehti-ilmoitukset, internet

Useita säätiöitä! Yliopiston sivuilta Aurora Research Professional tietokanta Lehti-ilmoitukset, internet Apurahojen haku JOUKO MIETTUNEN 12.5.2016 K L I I N I S E N E P I D E M I O L O G I A N P R O F E S S O R I, A K AT E M I AT U T K I J A E L I N I K Ä I S E N T E R V E Y D E N T U T K I M U S Y K S I

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos / Anna-Leena Riitaoja / 14.6.2013 1

Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto. Käyttäytymistieteiden laitos / Anna-Leena Riitaoja / 14.6.2013 1 Käsityksiä marginalisaatiosta ja osallisuudesta koulussa: neuvottelua toiminnan ja muutoksen mahdollisuuksista oppilaiden ja henkilökunnan välillä? (PeCMaBE) Anna-Leena Riitaoja Helsingin yliopisto 14.6.2013

Lisätiedot

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä

Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Palvelumuotoiluprosessin 1. vaihe: Ymmärrä Understanding Ymmärrä Thinking Pohdi Generating Kehitä Filtering Seulo Explaining Selitä Realising Toteuta Ymmärrä Tässä vaiheessa kerätään tietoa suunnittelukohteesta

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä. OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko

Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä. OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko Tohtoriohjelman käytänteet vanhaa, uutta, lainattua ja itse keksittyä OHA-forum 30.9.2015 Oulun yliopistossa Suunnittelija Sirje Liukko Aalto-yliopisto Kemian tekniikan korkeakoulu - Tohtoriohjelmalla

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT

AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT Marja-Leena Mattila Lastentautien erikoislääkäri Lastenpsykiatrian klinikka Oulun yliopistollinen sairaala 21.4.2009 AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai

Lisätiedot

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa

ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015. Rahoitushauissa huomioitavaa ETIIKKASEMINAARI 18.11.2015 Rahoitushauissa huomioitavaa Tutkimuksen eettisten kysymysten luonteen yhteensopivuus rahoittajien edellyttämän tarkkuuden ja muodon kanssa? Tutkimuksen eettisiä kysymyksiä

Lisätiedot

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari

Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Miten tutkimuksen tietovarannot liittyvät etiikkaan ja viestintään? Tutkimusaineiston elinkaari Tutkijakoulujen hakuinfo ja tutkijan työelämätaidot. Suomen akatemian ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 3.5.2010 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Berliinin julkilausuma 2003. ESF + EUROHORCS: Tiekartta 2008 Julkisuus koskee

Lisätiedot

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA

YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA YLEISLÄÄKETIETEEN ERITYIS- JA ERIKOISTUMISKOULUTUS OYS ERVASSA PPSHP Perusterveydenhuollon yksikkö Ulla Isopahkala Koulutussuunnittelija 18.4.2013 SOPIMUS KOULUTUS-, TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNASTA

Lisätiedot

Kokemuksia Viron earkistosta. Madis Tiik Eestin E-terveyden Säätiön johtaja 27.05.2009

Kokemuksia Viron earkistosta. Madis Tiik Eestin E-terveyden Säätiön johtaja 27.05.2009 Kokemuksia Viron earkistosta Madis Tiik Eestin E-terveyden Säätiön johtaja 27.05.2009 Viron E-Terveys projekti Virossa jo käytössä olevien sovellusten käyttäminen terveydenhuollon tarpeisiin ID-korti Sähköinen

Lisätiedot

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö:

Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: Asukkaat, teknologiat ja ympäristö: jatkuvuuksien merkitys kaupunkisuunnittelussa ASU-LIVE Lahti 23.-24.10.2014 Helena Leino Ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

LAADULLISEN AINEISTON ANALYYSIOHJELMAT: ATLAS.TI

LAADULLISEN AINEISTON ANALYYSIOHJELMAT: ATLAS.TI LAADULLISEN AINEISTON ANALYYSIOHJELMAT: ATLAS.TI Sanna Herkama, erikoistutkija, TY Anne Laajalahti, tutkijatohtori, JY Metodifestivaalit 19. 20.8.2015 Tampere Sanna Herkama erikoistutkija, FT KiVa Koulu

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

How can university education answer to local needs?

How can university education answer to local needs? DEVELOPING THE TRAINING OF COMMUNITY HEALTH NURSES HUMAN RIGHT BASED APPROACH IN THE CARE OF ELDERLY IN SWAZILAND North-South-South Intensive Program in Uniswa 22.2 5.3.2010 How can university education

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2 Syksy 2005, laskari 2 Sisältö 1. Havainnointi 2. Havainnointi käytettävyystestissä 3. Contextual Inquiry Miten valita menetelmä? To study what people: say think SAY Haastattelut Kyselylomakkeet do use

Lisätiedot

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT.

ASSQ 4/21/2009 AUTISMISPEKTRI. Viralliset suomenkieliset käännökset AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT. AUTISMISPEKTRIN KEHITYSHÄIRIÖIDEN TUTKIMUSMENETELMÄT AUTISMISPEKTRI 1. Poikkeava ja/tai puutteellinen sosiaalinen vuorovaikutus 2. Poikkeava ja/tai puutteellinen kommunikaatio Marja-Leena Mattila Lastentautien

Lisätiedot

Laadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.

Laadullinen tutkimusprosessi. Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi. Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2. Laadullinen tutkimusprosessi Tutkimuksen toteutus, analysointi, arviointi ja raportointi Hypermedian jatko-opintoseminaari 11.2.2005 Heli Raassina Aiheet Laadullisen tutkimuksen suunnittelu ja toteutus

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan koulutus ja tutkimus 15 v - mistä olemme tulleet ja mihin olemme menossa Kaija Saranto, professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos UEF // University

Lisätiedot

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Koulutuksen dilemma Korkeakouluissa aloittaneista vain n. 60 % valmistuu Rakenteita

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös

Lausuntolomake Pvm: 11.3.2015 Standardiehdotus: ISO 2789 käännös Lausuntolomake Pvm:.3.05 Standardiehdotus: ISO 789 käännös 7) 3.).. yl Academic libraray = Tieteellinen kirjasto - määritelmä on liian suppea, sen pitäisi sisältää myös tieteelliset erikoiskirjastot:...

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 Terveystutkimuksen aineistonkeruutapoja Testaaminen Kysely (avoin, strukturoitu) Haastattelu (avoin, strukturoitu) Havainnointi, osallistuva havainnointi

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Lasten mediabarometri 2011

Lasten mediabarometri 2011 Lasten mediabarometri 2011 NUORET LASTEN HAASTATTELIJOINA S A A R A P Ä Ä J Ä R V I, K M, T U T K I J A M E D I A K A S V A T U S S E U R A R Y L A P S U U D E N - J A N U O R I S O T U T K I M U K S E

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET Vastuuhenkilö: professori Matti Korppi (lasten infektiosairaudet) Kouluttajat: Dos. Merja Helminen, professori

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus

ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus ERIKOISSAIRAANHOIDON LOPPULAUSUNTOJEN YMMÄRRETTÄVYYS terveyskeskussairaanhoitajien haastattelututkimus Riitta Danielsson-Ojala, TtM, sh Hoitotieteen laitos, TY / Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiiri Heljä

Lisätiedot