Terveydenhuollossa tarvitaan monenlaista tietoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollossa tarvitaan monenlaista tietoa"

Transkriptio

1 Katsaus Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? Jari Kylmä, Katri Vehviläinen-Julkunen ja Juhani Lähdevirta Laadullinen ja määrällinen tutkimus täydentävät toisiaan, vaikka ne eroavat jossain määrin toisistaan tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Kuvaamme laadullista terveystutkimusta esimerkillä, jossa on käytetty terveystieteissä yleisesti sovellettua»grounded theorya». Laadullisessa terveystutkimuksessa selvitetään ihmisen käsityksiä omasta terveydestään ja sen hoitamisesta, sairauden kokemusta tai hoitamiskäytäntöä mahdollisimman luonnollisissa olosuhteissa. Tällöin tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä tarkastellaan avoimesti ilman sitovaa etukäteissuunnitelmaa. Tuloksena syntyy tutkittavaa ilmiötä kuvaava teoreettinen rakennelma, jota voidaan hyödyntää sellaisenaan käytännön toiminnan ohjaamiseen mutta myös määrällisen jatkotutkimuksen pohjana. Terveydenhuollossa tarvitaan monenlaista tietoa terveydestä, sairauksista ja hoidosta. Tämän tiedon saamiseksi tarvitaan määrällisiä mutta myös laadullisia tutkimuksia erityyppisten ongelmien ratkaisemiseksi (Saarelma 1996, Green ja Britten 1998). Laadullinen tutkimus ei kilpaile määrällisen tutkimuksen kanssa. Sen avulla voidaan laajentaa terveystieteellistä tietoa ja tuottaa teoreettisia kuvauksia ilmiöistä, joista ei ole aikaisempaa tietoa tai löytää uusia näkökulmia jo osin tunnettuihin ilmiöihin. Yhteiskuntatieteissä laadulliset tutkimusmenetelmät ovat olleet pitkään esillä (Glaser ja Strauss 1967). Myös terveystieteissä on keskusteltu laadullisesta ja määrällisestä tutkimuksesta 1960-luvulta lähtien (Vehviläinen-Julkunen ja Paunonen 1997). Ulkomaisissa terveystieteellisissä julkaisuissa laadullista tutkimusta on käsitelty ja käytetty 1960-luvulta lähtien hoitotieteessä (Glaser ja Strauss 1966) ja 1990-luvulta lähtien myös lääketieteessä (Mays ja Pope 2000, Barbour 2001). Suomessa laadulliset tutkimusmenetelmät ovat olleet esillä erityisesti luvulta lähtien (Vehviläinen-Julkunen 1990, Molander 1999). Vastaamme artikkelissamme kysymyksiin, mitä laadullinen terveystutkimus on, miten laadullinen tutkimusprosessi etenee, ja mihin sitä ja sen tuottamaa tietoa voidaan käyttää. Käytämme esimerkkinä Kylmän (2000) väitöskirjatutkimusta, jossa luotiin»grounded theoryn» avulla aikuisen HIV-potilaan ja hänen läheisensä toivon dynamiikkaa kuvaava teoria. Kuvaamme esimerkin avulla laadullisen tutkimuksen perusteita ja tutkimuksen eri vaiheita mutta emme käsittele yksityiskohtaisesti»grounded theorya» emmekä kyseisen tutkimuksen tuloksia. Mitä laadullinen terveystutkimus on? Laadullisen tutkimuksen määrittely ei ole ongelmatonta. Menetelmän keskeiseksi ominaisuudeksi nimetään usein induktiivisuus (Eskola ja Suoranta 2000, Fridlund ja Hildingh 2000). Kuitenkin jotkut tutkijat toteavat, että laadullinen tutkimus voi olla myös deduktiivista ja abduktiivista (Pope ym. 2000, Tuomi ja Sarajärvi 2002). Tässä artikkelissa laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan induktiivista tutkimusta. Duodecim 2003;119:

2 Laadullisessa terveystutkimuksessa voidaan selvittää ihmisten käsityksiä omasta terveydestään ja sen hoitamisesta, sairauden kokemusta tai hoitamiskäytäntöä mahdollisimman luonnollisissa jokapäiväisen elämän olosuhteissa induktiivisesti ilman aineiston keruuta ja sen analyysia tarkasti ohjaavaa valmista teoriaa (Vehviläinen- Julkunen ja Paunonen 1997). Mielenkiinnon kohteena on todellisuus tutkimukseen osallistuvien ihmisten subjektiivisesta tai sosiaalisesta näkökulmasta. Tästä syystä laadullisessa tutkimuksessa puhutaan usein subjektiivisista merkityksistä ja niiden tutkimisesta (Vehviläinen-Julkunen ja Paunonen 1997, Green ja Britten 1998). Laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on oletus, että todellisuus ei ole tutkijasta ja tutkimukseen osallistuvasta erillistä tai riippumatonta vaan että tulkinnat vaikuttavat ihmisen subjektiiviseen todellisuuteen (Green ja Britten 1998, Rawnsley 1998). Laadullisessa tutkimuksessa pyritään siis jäsentämään tutkittavaa todellisuutta tutkimukseen osallistuvien ihmisten näkökulmasta luokittelemalla tämän todellisuuden elementtejä ja prosesseja ja näin tuottamalla tutkittavaa ilmiötä kuvaavia käsitteitä, niiden välisiä suhteita ja teoriaa (McKenna 1997). Keskeisiä tutkimusprosessia ohjaavia kysymyksiä ovatkin, mitä tutkimuksen kohteena oleva ilmiö on ja mitä tässä ilmiössä tapahtuu (Glaser 1992). Induktio on päättelyä yksityistapauksista yleisiin väitteisiin Deduktio on päättelyä yleisestä yksityiseen Empiirisissä tieteissä käytetään yleisesti päättelytapoja yhdistäviä lähestymistapoja, jolloin induktiivinen ja deduktiivinen päättely vuorottelevat tutkimusmenetelmästä riippuen prosessin eri vaihessa. Päättelytapoja yhdistävä lähestymistapa tieteellisessä teorianmuodostuksessa on retroduktiivinen eli abduktiivinen päättely (Lauri ja Elomaa 1999). Laadullisessa tutkimuksessa pyritään jäsentämään tutkittavaa todellisuutta tutkimukseen osallistuvien näkökulmasta ja tuottamaan tutkittavaa ilmiötä kuvaavia käsitteitä, niiden välisiä suhteita ja teoriaa. Esimerkkitutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata aikuisen HIV-potilaan ja hänen läheistensä toivon, epätoivon ja toivottomuuden dynaamista vaihtelua eli toivon dynamiikkaa tutkimukseen osallistuvien ihmisten näkökulmasta: mitä se on ja mitä siinä tapahtuu. Laadullisen tutkimuksen yhteydessä käytetään usein sanaa»discovery», joka merkitsee mm. löytämistä tai keksimistä (Artinian 1988). Laadullista tutkimusta käytetäänkin erityisesti silloin, kun mielenkiinnon kohteena olevasta aiheesta on vähän tai ei ollenkaan aikaisempaa tietoa tai tutkittavaan ilmiöön halutaan uusi näkökulma (Pope ja Mays 1995, Green ja Britten 1998). Laadullisessa tutkimuksessa käytetään monia erilaisia menetelmiä. Näitä menetelmiä esittelevissä teoksissa mainitaan muun muassa: sisällön analyysi, etnografia, narratiivinen tutkimus, fenomenologia,»grounded theory» ja tapaustutkimus (Eskola ja Suoranta 2000, Janhonen ja Nikkonen 2001). Miten laadullinen terveystutkimus etenee? Aineiston kokoamisen ja käsittelyn tarkka etukäteissuunnittelu ei ole yleensä laadullisessa tutkimuksessa mahdollista, vaan menetelmään kuuluu, että suunnitelma on alkuasetelmaltaan joustava, väljä, avoin ja kehittyvä. Avoimuudesta ja kehittyvyydestä huolimatta on välttämätöntä tunnistaa tutkittava ilmiö, perustella tarve tutkia sitä ja kuvata tutkittavan ilmiön aikaisempaa tutkimusta (Paunonen ja Vehviläinen-Julkunen 1997). Tutkijan on osoitettava, että suunnitellun tutkimuksen kohteesta ei ole riittävästi aiempaa tietoa (McKenna 1997). Tämä edellyttää systemoidun kirjallisuuskatsauksen tekemistä. Esimerkkitutkimusta toivon dynamiikasta perusteltiin mm. seuraavasti: toivo on havaittu hoitotyön käytännössä hyvin keskeiseksi ilmiöksi, toivo on yhteydessä hoitotieteen tietoperus- 610 J. Kylmä ym.

3 taan ja sitä on käsitelty myös teoreettisena käsitteenä eräissä hoitotieteellisissä teorioissa. Aikaisemmissa hoitotieteellisissä toivoon kohdistuneissa tutkimuksissa on todettu toivon dynaamisuus ja läheinen yhteys epätoivoon tai toivottomuuteen ja toivon keskeiseksi piirteeksi on havaittu ihmistenvälisyys. Aiempi vähäinen toivoon kohdistunut hoitotieteellinen tutkimus keskittyi lähinnä AIDS-vaiheessa olevan ihmisen toivon tutkimukseen; vain yhdessä tutkimuksessa on kuvattu AIDS-potilaiden läheisten toivoa. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävien määritys. Tutkimuksen tarkoitus ohjaa tutkimustehtävien asettamista. Tehtävät asetetaan aluksi väljästi. Ne jäsentyvät usein tutkimusprosessin aikana. Lopullisessa raportissa ne nimetään täsmällisesti. Esimerkissämme yhtenä alustavana tutkimustehtävänä oli kysymys, miten aikuiset HIV-potilaat kuvaavat omaa toivon dynamiikkaansa. Lopulliset tutkimustehtävät muotoutuivat seuraaviksi: Minkälainen teoreettinen rakenne kuvaa aikuisen HIV-potilaan ja hänen läheisensä toivon dynamiikkaa? Mistä käsitteistä toivon dynamiikka rakentuu? Mitkä ovat toivon dynamiikkaa kuvaavien käsitteiden sisällöt? Kuinka toivon dynamiikkaa kuvaavat käsitteet ovat yhteydessä toisiinsa? Aineiston keruu. Laadulliseen tutkimukseen valitaan osallistujiksi ne henkilöt, jotka tietävät eniten tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Tämä on perusteltua, koska laadullisessa tutkimuksessa pyritään jäsentämään tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä (Mays ja Pope 1995a, Munhall 2001). Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden määrä on yleensä pieni. Liian suuri osallistujamäärä ja runsas aineisto voivat vaikeuttaa tutkittavan ilmiön kannalta oleellisten asioiden löytämistä aineistosta (Eskola ja Suoranta 2000, Malterud 2001). Laadullisessa tutkimuksessa painotetaan enemmän aineiston laatua kuin määrää, koska siinä keskitytään tutkittavan ilmiön kuvaukseen aineistosta käsin. Laadullisessa tutkimuksessa käytetään monia aineistonkeruumenetelmiä yksittäin tai eri menetelmiä yhdistäen (triangulaatio). Esimerkkitutkimuksessa päätettiin etukäteen, että alustavat ryhmät, joiden näkökulmasta ilmiötä tutkitaan, ovat HIV-tartunnan saaneet, heidän läheisensä, vapaaehtoisorganisaatioiden auttajat ja virallisen terveydenhuollon ammattilaiset. Aineiston keruuseen osallistui yhteensä 39 henkilöä: kymmenen HIV-potilasta, kuusi läheistä ja 23 eri organisaatioissa työskentelevää tartuntaa pelkäävää henkilöä, jotka auttavat HIV-potilaita ja heidän läheisiään. Laadullisessa tutkimuksessa käytetään monia aineistonkeruumenetelmiä yksittäin tai eri menetelmiä yhdistäen (triangulaatio). Tutkimusta suunniteltaessa kannattaa miettiä, millä aineistonkeruumenetelmällä tai -menetelmien yhdistelmällä saadaan parhaiten tutkimuksen tarkoitusta vastaavaa tietoa tutkimukseen osallistuvilta ihmisiltä. Aineistojen keruussa voidaan käyttää haastattelua eri muodoissaan, kuten yksilöhaastattelua (Åstedt-Kurki ja Heikkinen 1994) ja ryhmähaastattelua (Kylmä 2000). Haastattelun lisäksi käytetään usein havainnointia (Mays ja Pope 1995b) tai videointia (Halimaa 2001). Lisäksi eläytymismenetelmä (Eskola ja Suoranta 2000) ja päiväkirjamenetelmä (Palojoki 1997) sopivat hyvin laadullisen terveystutkimuksen aineiston keruuseen. Aineistonkeruussa keskeisenä ideana on tarkastella tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman avoimesti. Tämä merkitsee esimerkiksi haastattelussa aluksi mahdollisimman väljiä kysymyksiä. Kysymykset täsmentyvät aineistonkeruun myötä. Laadullisessa tutkimuksessa aineistonkeruuprosessin tutkimukseen osallistuvien kanssa annetaan myös määrittää, miten tutkimushaastatteluissa edetään. Lähtökohtana on induktiivisuus (Kylmä 2000). Esimerkkitutkimuksessa käytettiin kasvotusten tehtyjä yksilöhaastatteluja, puhelin-, sähköposti- ja ryhmähaastatteluja sekä taustatietolomaketta. Haastattelut aloitettiin tutustumisen ja tutkimukseen liittyvän informoinnin jälkeen Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? 611

4 kysymällä haastateltavilta, mitä heille tulee mieleen, kun he kuulevat sanan toivo. Haastattelut täsmentyivät aineiston ehdoilla. Aineiston käsittely ja analysointi. Aineiston käsittely on sen puhtaaksi kirjoittamista eli litterointia analyysia varten. Aineiston analyysi perustuu ensisijaisesti induktiiviseen päättelyyn, jota tutkimuksen tarkoitus ja kysymyksenasettelu ohjaavat. Analyysi on systemaattinen prosessi, jossa aineistoa tutkitaan mahdollisimman avoimin kysymyksin: mitä tämä aineisto kertoo tutkittavasta ilmiöstä, mitä tässä tapahtuu, ja mistä tässä aineistossa on kyse. Kokonaisuudessaan analyysiprosessi tarkoittaa sitä, että aineisto puretaan ensin osiinsa. Tämän jälkeen yhdistetään samankaltaiset aineiston osat yhteen. Lopuksi aineisto kootaan uudelleen kokonaisuudeksi, joka vastaa tutkimuksen tarkoitusta ja tutkimustehtäviä (Glaser 1992, Kylmä 2000). Esimerkkitutkimuksessa litteroidut haastattelut luettiin useampaan kertaan kokonaiskuvan muodostamiseksi. Aineisto pelkistettiin eli koodattiin aluksi sen sisältöä kuvaavilla koodeilla tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti. Käytännössä tämä merkitsi esimerkiksi toivoa kuvaavan aineiston koodaamista, eli kaikki ilmaisut, jotka kuvasivat toivoa, tiivistettiin koodeilla. Toisessa vaiheessa samankaltaiset koodit yhdistettiin kategorioiksi tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti. Käytännössä tämä merkitsi esimerkiksi toivoa kuvaavien koodien vertaamista toisiinsa: koodien erojen ja samankaltaisuuksien etsimistä. Näin aineisto tiivistyi edelleen. Syntyneitä kategorioita verrattiin myös toisiinsa ja muodostettiin yläkategorioita. Niiden muodostuminen tiivisti myös aineistoa. Kolmannessa vaiheessa aineisto koottiin uudelleen kokonaisuudeksi käyttämällä siitä esille tulleita teoreettisia koodeja. Esimerkkitutkimuksessa tämä merkitsi muun muassa toivon ja toivoa edistävien tekijöiden etsimistä ja yhdistämistä aineistossa toivon käsitteeseen. Laadullinen terveystutkimus hyödyttää näyttöön perustuvaa toimintaa auttamalla ymmärtämään hoidettavana olevan ja hoitavan ihmisen ehkä hyvinkin erilaisia todellisuuksia hoitotilanteessa. Laadullisen terveystutkimuksen eettiset kysymykset Eettiset kysymykset kohdentuvat ensinnäkin tutkimusaiheen eettiseen oikeutukseen. Toiseksi on arvioitava tutkimusaiheen arkaluonteisuutta ja tutkimukseen osallistuvien erityistä haavoittuvuutta. Kolmanneksi eettistä pohdintaa edellyttävät tutkimuksen menetelmälliset valinnat. Neljänneksi on arvioitava tutkijan ja tutkimukseen osallistuvien suhdetta aineiston keruussa, analyysissa ja raportoinnissa. Keskeisiä eettisiä periaatteita ovat itsemäärääminen, hyvän tekeminen, vahingon tuottamisen välttäminen ja oikeudenmukaisuus (Kylmä 2000). Esimerkkitutkimuksen aihe on tärkeä, koska toivo on yhteydessä ihmisen elämään, terveyteen ja hyvinvointiin. Aiheesta aikaisemmin tehtyjen tutkimusten vähäisyys ja rajoittuneisuus perustelivat myös eettisesti aihealueen tutkimusta ja sen tekemistä laadullisin menetelmin. Tietoa HIV-potilaiden toivosta voidaan hyödyntää tuettaessa heitä elämäntilanteessaan. Tutkimukseen osallistuneita ihmisiä lähestyttiin elämäntilanteensa vuoksi haavoittuvina. Aihealue on sensitiivinen, koska toivo kytkeytyy syvästi tutkimuksen osallistuneiden elämään. Tämä huomioitiin muun muassa aineiston keruussa arvioimalla yhdessä osallistujien kanssa heidän voimavarojaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin tietoon perustuvaan suostumukseen. Aineiston käsittelyssä ja raportoinnissa suojattiin osallistujien henkilöllisyys. Laadullisen terveystutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa pohditaan, kuinka totuudenmukaista tietoa tutkimuksella on kyetty tuottamaan. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että laadullisen ja määrällisen tutkimuksen luotettavuuskriteerit ovat samat. Osa on puolestaan sitä mieltä, että laadullista 612 J. Kylmä ym.

5 tutkimusta ei voida arvioida määrällisen tutkimuksen kriteerein, koska nämä tutkimustyypit perustuvat erilaisiin perusoletuksiin todellisuudesta (ontologia) ja tiedosta (epistemologia). Siksi laadullista tutkimusta varten tarvitaan omat luotettavuuskriteerit (Cutcliffe ja McKenna 1999, Malterud 2001). Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida tämän tutkimustyypin yleisillä luotettavuuskriteereillä ja lisäksi eri metodeilla (esim.»grounded theory», fenomenologia) on omat luotettavuuskriteerinsä. Laadullisen tutkimuksen yleisissä luotettavuuskriteereissä (Malterud 2001) korostetaan tutkimuksen ja sen tulosten uskottavuutta sekä sen osoittamista. Uskottavuutta lisäävät esimerkiksi seuraavat seikat: tutkija on riittävän pitkän ajan tekemisissä tutkittavan ilmiön kanssa, aineiston triangulaatio sekä keskustelut tutkimukseen osallistuvien (Cutcliffe ja McKenna 1999, Mays ja Pope 2000) ja tutkijakollegoiden kanssa. Luotettavuuden arvioinnissa on lisäksi keskeistä vahvistettavuus, joka on prosessikriteeri. Tässä yhteydessä puhutaan käsitteestä»audit trail», joka tarkoittaa tutkimusprosessin kirjaamista siten, että toinen tutkija voi seurata prosessin kulkua pääpiirteissään (Rodgers ja Cowles 1993). Ideana on kuvata esimerkiksi analyysin perustana olevan aineiston avulla, miten tutkija on päätynyt tuloksiinsa, päätelmiinsä. Tämä on osin ongelmallista laadullisen tutkimuksen yhteydessä, koska siinä korostetaan sitä, että toinen tutkija ei samankaan aineiston perusteella välttämättä päädy aivan samaan tulkintaan (Malterud 2001). Tämä perustuu laadullisen tutkimuksen perusoletuksiin todellisuudesta: todellisuuksia on monia, ja tämä hyväksytään laadullisessa tutkimuksessa (Popay ym. 1998). Erilaiset tulkinnat tutkimuksen kohteesta eivät siis merkitse välttämättä tutkimuksen luotettavuusongelmaa. Ne lisäävät ymmärrystä tutkimuskohteesta (Malterud 2001). Mays ja Pope (2000) ovat nimenneet refleksiivisyyden yhdeksi laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointikriteeriksi. Refleksiivisyydellä tarkoitetaan sitä, että tutkijan on oltava tietoinen omista lähtökohdistaan tutkijana, arvioitava, kuinka hän tutkijana vaikuttaa aineistoonsa ja tutkimusprosessiinsa sekä ilmoitettava tutkimusraportissa lähtökohtansa ja edellä mainitun arvionsa. Laadullisessa terveystutkimuksessa puhutaan myös tulosten siirrettävyydestä muihin vastaaviin tilanteisiin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tutkijan on annettava riittävästi kuvailevaa tietoa esimerkiksi osallistujista ja heidän elämäntilanteistaan, jotta lukija voi arvioida tulosten siirrettävyyttä toisiin tilanteisiin (Green ja Britten 1998, Malterud 2001). Luotettavuutta voidaan myös tarkastella tutkimusprosessin eri vaiheissa, kuten esimerkiksi Malterud (2001) ja Mays ja Pope (2000) ovat tehneet. Tällöin luotettavuuden arviointikohteena on tutkimusprosessin kokonaisuus lähtökohdista raportointiin. Arvioija kiinnittää huomiota tutkittavan ilmiön tunnistamiseen ja ilmiöstä tehtävän laadullisen tutkimuksen merkityksen perustelemiseen ja tutkimustehtävien nimeämiseen. Lisäksi arvioidaan aineiston keruuta, analyysia ja raportointia. Esimerkkitutkimuksen luotettavuutta arvioitiin tutkimusprosessin eri vaiheiden kautta. Lisäksi tutkimuksessa tuotettua teoriaa arvioitiin»grounded theoryyn» liittyvillä kriteereillä. Esimerkkitutkimus koostui viidestä osatutkimuksesta, joiden tuloksien luotettavuuden arvioinnissa hyödynnettiin myös tutkimukseen osallistuneita. Jokaisesta ryhmästä valittiin yksi tutkimukseen osallistunut, jonka kanssa osatutkimuksen tuloksia arvioitiin. Keskeisenä oli kysymys, vastaako tämä tulos todellisuutta. Tuloksia täsmennettiin tarvittaessa tämän arvioinnin perusteella. Miksi laadullista terveystutkimusta tehdään? Laadullisen terveystutkimuksen merkitys ja saadun tiedon käyttö korostuvat keskusteluissa näyttöön perustuvasta terveydenhuollosta. Näyttöön perustuva terveydenhuolto on ajankohtainen asia sekä Suomessa (FinOHTA 2002, STM 2002) että muualla (Green 2000, Kitson 2000) Useat tutkijat (Dixon-Woods ja Fitzpatrick 2001, Kearney 2001) ja myös WHO (1998) suosittavat laadullisten tutkimusmenetelmien käyt- Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? 613

6 töä määrällisten rinnalla pyrittäessä näyttöön perustuvaan toimintaan terveydenhuollossa. Laadullinen terveystutkimus hyödyttää näyttöön perustuvaa toimintaa esimerkiksi auttamalla ymmärtämään hoidettavana olevan ja hoitavan ihmisen ehkä hyvinkin erilaisia todellisuuksia hoitotilanteessa. Sen avulla voidaan tutkia hoitotilanteen vuorovaikutusta ja sen mahdollisia ongelmia, esimerkiksi sitä, miksi pitkäaikaisesti sairas potilas ei käytä hänelle määrättyä lääkitystä oikein. Syyt lääkityksen laiminlyöntiin voidaan löytää kysymällä laadullisen tutkimuksen keinoin pitkäaikaissairailta, mitä jatkuvan lääkityksen käyttö heille merkitsee (Green ja Britten 1998). Laadullisen tutkimuksen avulla voidaan tuottaa uutta teoriaa, jolla on merkitystä myös näyttöön perustuvassa toiminnassa (Green 2000). Tuotettu teoria muodostaa tutkimuksen primaarin tuloksen. Sitä on mahdollista hyödyntää käytännössä teorian arvioinnin jälkeen. Sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen tulosten hyödyntäminen voi olla joko ongelmalähtöistä tai käsitteellistä (Swanson ym. 1997). Ongelmalähtöinen hyödyntäminen merkitsee tutkimustiedon käyttöä esimerkiksi päätöksenteossa tai käytännön toiminnan muuttamisessa. Tutkimustiedon hyödyntäminen on käsitteellistä silloin, kun tietoa käytetään oman ajattelun jäsentämisessä ja kehittämisessä. Kearney (2001) korostaa, että laadullisten tutkimusten tulokset soveltuvat erityisen hyvin tutkimustiedon käsitteelliseen hyödyntämiseen. Hänen mukaansa laadullisten tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää asiakkaan tai potilaan ymmärtämisen, hänen tilansa määrittämisen ja tilan muutosten havaitsemisen ja ohjauksen perustana. Esimerkiksi erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten elämää kuvaavien induktiivisten tutkimusten lukeminen auttaa ymmärtämään heitä. Saarelma (1996) ja Malterud (2001) ovat kirjoittaneet laadullisesta tutkimuksesta ilmiöiden ymmärtämisen apuvälineenä myös lääketieteessä. Laadullisen tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää edelleen jatkotutkimusten pohjana. Pope ja Mays (1995) sekä Munhall (2001) esittävät laadulliset ja määrälliset tutkimukset jatkumona, jossa määrällinen tutkimus rakentuu aiemmalle laadullisen tutkimuksen tuottamalle teorialle. Esimerkkitutkimus jäsensi HIV-potilaiden ja heidän läheistensä toivon dynamiikkaa kuvaamalla sen elementtien (toivon, epätoivon ja toivottomuuden) sisältöjä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tulokset auttavat ymmärtämään toivon dynamiikkaa HIV-tartunnan yhteydessä. Ne kuvasivat myös toivon, epätoivon ja toivottomuuden sisältöjä, ja näin saatua tietoa voidaan käyttää hyväksi määritettäessä asiakkaana olevan aikuisen tilaa ja sen muutoksia. Tuloksista on apua HIV-potilaiden ja heidän läheistensä hoitamisessa, koska toivoa vahvistavien tekijöiden avulla hoitava henkilö voi pyrkiä rakentamaan toivolle mahdollisuuksia. Toivo on aikaisempien tutkimusten mukaan yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin. Näin toivon dynamiikan tutkimuksella tuotettu tieto mahdollistaa myös autettavien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Lisäksi tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi HIV-potilaiden toivon dynamiikan kvantitatiivisissa tutkimuksissa. Lopuksi Terveydenhuoltomme kehittäminen on erittäin vaativassa vaiheessa, jossa tarvitaan monipuolisesti tutkittua tietoa käytännön ratkaisujen ja toiminnan perustaksi. Laadullisin menetelmin pystytään paljastamaan erilaisia näkökulmia hoitotodellisuudesta, jäsentämään sekä hoidettavien että hoitavien henkilöiden todellisuutta ja näin tuottamaan uusia oivalluksia terveydenhuollon kehittämiseen. Terveydenhuollon nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi ja uusien toimintatapojen kehittämiseksi tarvitaan monitieteisiä tutkimusryhmiä. Mielestämme terveydenhuollon kehittämisessä tarvitaan monipuolisia tutkimusmetodeja, ja laadullisella terveystutkimuksella on tässä oma paikkansa. 614 J. Kylmä ym.

7 Kirjallisuutta Artinian BA. Qualitative modes of inquiry. West J Nurs Res 1988;10(2): Barbour RS. Checklists for improving rigour in qualitative research: a case of the tail wagging the dog? BMJ 2001;322(5): Cutcliffe JR, McKenna H. Establishing the credibility of qualitative research findings: the plot thickens. J Adv Nurs 1999;30(2): Dixon-Woods M, Fitzpatrick R. Qualitative research in systematic reviews. BMJ 2001;323(6): Eskola J, Suoranta J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Vastapaino, FinOHTA. Yleistä Fridlund B, Hildingh C. Qualitative research methods in the service of health. Lund: Studentlitteratur, Glaser BG. Basics of grounded theory analysis. Mill Valley: Sociology Press, Glaser BG, Strauss AL. The purpose and credibility of qualitative research. Nurs Res 1966;15(1): Glaser BG, Strauss AL. The discovery of grounded theory: strategies for qualitative research. New York: Aldine de Gruyter, Green J. The role of theory in evidence-based health promotion practice. Health Educ Res 2000;15(2): Green J, Britten N. Qualitative research and evidence based medicine. BMJ 1998;l316(18): Halimaa S-L. Hoidetaanko keskoslapsen kipua. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 91. Kuopio, Janhonen S, Nikkonen M. Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. Juva: WSOY, Kearney MH. Levels and applications of qualitative research evidence. Res Nurs Health 2001;24: Kitson A. Towards evidence-based quality improvement: perspectives from nursing practice. Int J Qual Health Care 2000;12(6): Kylmä J. Dynamics of hope in adult persons living with HIV/AIDS and their significant others a substantive theory. Kuopio University Publications E. Social Sciences 85. Kuopio, Lauri S, Elomaa L. Hoitotieteen perusteet. Juva: WSOY, Malterud K. Qualitative research: standards, challenges, and guidelines. Lancet 2001;358(11): Mays N, Pope C. Qualitative research: rigour and qualitative research. BMJ 1995a;311(8): Mays N, Pope C. Qualitative research: observational methods in health care settings. BMJ 1995b;311(15): Mays N, Pope C. Assessing quality in qualitative research. BMJ 2000; 320(1):50 2. McKenna HP. Theory and research: a linkage to benefit practice. Int J Nurs Stud 1997;34(6): Molander G. Askel lyhenee, maa kutsuu. Yli 80-vuotiaiden kuolema eletyn elämän valossa. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura, Munhall PL. Nursing Research. A qualitative perspective. National league for nursing. Boston: Jones and Bartlett Publishers, Palojoki P. Laadullisen päiväkirjan käyttö terveystutkimuksessa. Hoitotiede 1997;9(3): Paunonen M, Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimussuunnitelman laadinta kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Kirjassa: Paunonen M, Vehviläinen-Julkunen K, toim. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Juva: WSOY, 1997, s Popay J, Williams G, Rogers A. Rationale and standards for the systematic review of qualitative literature in health services research. Qual Health Res 1998;8: Pope C, Mays N. Qualitative research: reaching the parts other methods cannot reach: an introduction to qualitative methods in health and health services research. BMJ 1995;311(1):42 5. Pope C, Ziebland S, Mays N. Qualitative research in health care: analysing qualitative data. BMJ 2000;320(8): Rawnsley MM. Theoretical concerns: ontology, epistemology, methodology a clarification. Nurs Sc Q 1998;11(1):2 4. Rodgers BL, Cowles KV. The qualitative research audit trail: a complex collection of documentation. Res Nurs Health 1993;16(3): Saarelma O. Laadullinen tutkimus apu ilmiöiden ymmärtämiseen. Duodecim 1996;112(1):5,7,9. STM. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Työryhmämuistioita 2002:3. julk01fr.htm Swanson JM, Durham RF, Albright J. Clinical utilization/aplication of qualitative research. Kirjassa: Morse JM, toim. Completing a qualitative project thousand oaks: Sage Publications, 1997, s Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi, Vehviläinen-Julkunen K. Nursing in child health care. Maintaining awareness of the child s development and care. Publications of the University of Kuopio 3/1990. Kuopio: Kuopio University Printing Office. Vehviläinen-Julkunen K, Paunonen M. Hoitotieteellisen tutkimuksen tarkoitus ja merkitys. Kirjassa: Paunonen M,Vehviläinen-Julkunen K, toim. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Juva: WSOY, 1997, s WHO. Fifty-first world health assembly WHA51.12: Health promotion. Geneve: WHO, Åstedt-Kurki P, Heikkinen R-L. Two approaches to the study of experiences of health and old age: the thematic interview and the narrative method. J Adv Nurs 1994;20(3): JARI KYLMÄ, FT, yliassistentti KATRI VEHVILÄINEN-JULKUNEN, THT, professori Kuopion yliopiston hoitotieteen laitos PL 1627, Kuopio JUHANI LÄHDEVIRTA, LKT, professori Mikkolantie Helsinki Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? 615

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä

Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin. Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä Mixed Methods tutkimus arvioijan silmin Vilma Hänninen Metodifestivaali Jyväskylä 29.5.2009 Mixed methods metodikehityksen tarinoissa mixed methods (tutkimuskäytäntö) > Mixed Methods (menetelmäkoulukunta)

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen arviointi

Laadullisen tutkimuksen arviointi Katsaus MARJA AIRA Lääketieteellisissä lehdissä on alkanut esiintyä yhä enemmän raportteja laadullisista tutkimuksista. Laadullinen tutkimus ei Suomessa kuulu lääketieteen perusopintoihin. Sen käsitteistöä

Lisätiedot

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT

HOITOTIETEEN VALINTAKOE KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Itä-Suomen yliopisto, Kuopio HOITOTIETEEN VALINTAKOE 2012 - KYSYMYKSET JA ARVIOINTIKRITEERIT Pääsykoemateriaalit: 1) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Aineiston analysointi Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Tutkimuskysymykset Tutkimusongelmien vähittäinen muotoutuminen Rajauksen tarkistaminen Ovatko ongelmat sellaisia, että niihin on vastaus löydettävissä!

Lisätiedot

Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa niiden sisällöt. (5 pist.)

Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa niiden sisällöt. (5 pist.) ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos PÄÄSYKOE 2011 Kysymykset ja arviointikriteerit Eriksson K. ym. Hoitotiede,WSOY, 2008. (kirjan sivut 35 37) Kysymys 1. Nimeä hoitotieteen tiedon tyypit ja kuvaa

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät

Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Taidekasvatuksen tutkimusmenetelmät Tiina Pusa 12.9.2015 Aalto-yliopisto Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Kurssiohjelma 12.9. Orientaatio. Kurssin sisällöt, tavoitteet ja tehtävät. 19.9. Arkistotutkimuksen

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä 6. luento 4.10.2016 Tutkimuksen lähestymistapa osa 3 Kertausta... Miksi tutkimusta tehdään? Tuotetaan uutta tietoa Luodaan uusia käsitteitä

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: Kandi/Gradu 2016 Risto Hotulainen OKL/Helsingin yliopisto Risto.Hotulainen@Helsinki.fi 3.2.2016 1 Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: 1. Lähteiden

Lisätiedot

Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön

Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön Tutkimusmenetelmien yhdistäminen suomalaisessa liiketaloustieteessä - terminologisesta kaaoksesta yhdenmukaiseen käytäntöön Mixed Methods -tutkimushanke Leila Hurmerinta & Niina Nummela Turun yliopiston

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Anja Taanila, Professori Oulun yliopisto Kansanterveysteiteen ja yleislääketieteen laitos 1 Anja Taanila 2005 2 1 Anja Taanila 2005 3 Anja Taanila 2005 4 2 Anja Taanila

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

Haastattelut menetelmänä ja aineistona

Haastattelut menetelmänä ja aineistona Haastattelut menetelmänä ja aineistona Luentosarja: Laadullisen tutkimuksen suuntaukset, Tutkija, YTM, Heidi Sinevaara- Niskanen Johdannoksi Kronologisuus Menetelmänä ja aineistona Painotusten erot Eettisyydestä

Lisätiedot

Toimintatutkimus. Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija. Hoitotyön tutkimuspäivä Toimintatutkimus

Toimintatutkimus. Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija. Hoitotyön tutkimuspäivä Toimintatutkimus Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Yleisnimitys erilaisille lähestymistavoille, joissa yhdessä osallistujien kanssa vaikutetaan heidän toimintaansa, saadaan

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely

Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely 1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen

Lisätiedot

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma

Kokeellinen asetelma. Klassinen koeasetelma Kokeellinen asetelma Salla Grommi, sh, verisuonihoitaja, TtM, TtT-opiskelija Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Klassinen koeasetelma Pidetään tieteellisen tutkimuksen ideaalimallina ns. kultaisena standardina.

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

HOITOTIEDE: VALINTAKOE /Mallivastaukset ja arviointikriteerit

HOITOTIEDE: VALINTAKOE /Mallivastaukset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö. (5 pistettä) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S, Vehviläinen-Julkunen

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 Terveystutkimuksen aineistonkeruutapoja Testaaminen Kysely (avoin, strukturoitu) Haastattelu (avoin, strukturoitu) Havainnointi, osallistuva havainnointi

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02. SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006 Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit

Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit Pro gradu -tutkielman arviointikriteerit Arviointikriteerien on tarkoitus soveltua sekä määrällisillä tai laadullisilla menetelmillä tehtyjen empiiristen tutkimusten että kirjallisuuskatsauksena tehtyjen

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa

Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa FT, dosentti, erikoissairaanhoitaja Jari Kylmä Hiv-hoitotyön koulutuspäivät 25.-26.9.2016, Scandic Tampere City HIV-POSITIIVISEN IHMISEN

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ

KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ KOGNITIIVINEN AUKTORITEETTI NUORTEN ARKIELÄMÄN TERVEYSTIETOON LIITTYVISSÄ YMPÄRISTÖISSÄ Maija-Leena Huotari, Laura Palmgren-Neuvonen, Sari Räisänen, Anna-Maija Huhta & Noora Hirvonen Cognitive Authorities

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä

Lisätiedot

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa

Luento-osuusosuus. tilasto-ohjelmistoaohjelmistoa Kurssin suorittaminen Kvantitatiiviset menetelmät Sami Fredriksson/Hanna Wass Yleisen valtio-oppi oppi Kevät 2010 Luento-osuusosuus Tentti to 4.3. klo 10-12, 12, U40 P674 Uusintamahdollisuus laitoksen

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs

Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen

Lisätiedot

Oman oppimisen koontia. Tiina Pusa

Oman oppimisen koontia. Tiina Pusa Oman oppimisen koontia Tiina Pusa 15.11.2015 Oppimispäiväkirja (tehtävä 3) Opiskelija tuo kurssilla muodostunutta omaa henkilökohtaista oppimistaan esille oppimispäiväkirjan avulla. Oppimispäiväkirja on

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kvalitatiivisen aineiston analyysi

Kvalitatiivisen aineiston analyysi Kvalitatiivisen aineiston analyysi Liiketalouden tutkimusmenetelmät Syksy 2014 Kvalitatiivinen (ihmistieteiden ideaalin) mukainen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja aineisto

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat

Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Tutkimuksen logiikka ja strategiset valinnat Päättelyn logiikat Tieteenfilosofian keskeinen käsite on päättely. On kolme erilaista päättelyn lajia: deduktiivinen päättely induktiivinen päättely abduktiivinen

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät

Hypermedian jatko-opintoseminaari. MATHM-6750x. 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 1 Hypermedian jatko-opintoseminaari MATHM-6750x 2-6 op. Sosiaalisten verkostojen tutkimusmenetelmät 26.10.2008 Modernissa yhteiskunnassa ovat sekä yhteisöjen että laitteistojen muodostamat verkostot muodostuneet

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti

Lisätiedot

LAADULLINEN TUTKIMUSMETODIIKKA HOITOTIETEESSÄ QUALITATIVE METHODS IN NURSING RESEARCH / 6 ECTS

LAADULLINEN TUTKIMUSMETODIIKKA HOITOTIETEESSÄ QUALITATIVE METHODS IN NURSING RESEARCH / 6 ECTS LAADULLINEN TUTKIMUSMETODIIKKA HOITOTIETEESSÄ QUALITATIVE METHODS IN NURSING RESEARCH / 6 ECTS Opintojakson johtaja: Luento-osuuden opettajat: Opintojakson laajuus: Professori Arja Isola, Oulun yliopisto

Lisätiedot

Grounded theory. Historia

Grounded theory. Historia Grounded theory Mirva Peltoniemi 8.4.2005 Historia Glaser ja Strauss kehittivät grounded theoryn 60-luvulla Tutkimus kuolemisesta sairaalassa Lääketieteen sosiologia Kirja Awareness of Dying 1965 Kirja

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet

KEMIA 7.LUOKKA. Laajaalainen. liittyvät sisältöalueet. osaaminen. Merkitys, arvot ja asenteet KEMIA 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia

Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Asiakastiedon hyödyntämisen eettisiä näkökulmia Sosiaalityön tutkimuksen päivät 16-17.2.2017 Soili Vento www.laurea.fi Asiakkaan suostumus Tietoinen suostumus (informed consent) on keskeinen lääketieteen

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja

Käypä hoito suositukset. Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja Käypä hoito suositukset Jorma Komulainen Lastenendokrinologian erikoislääkäri KH toimittaja 14.3.2005 Esityksen tavoitteet Kuvata näyttöön pohjautuvan lääketieteen ajattelutapaa Kertoa Käypä hoito hankkeesta

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot