Terveydenhuollossa tarvitaan monenlaista tietoa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Terveydenhuollossa tarvitaan monenlaista tietoa"

Transkriptio

1 Katsaus Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? Jari Kylmä, Katri Vehviläinen-Julkunen ja Juhani Lähdevirta Laadullinen ja määrällinen tutkimus täydentävät toisiaan, vaikka ne eroavat jossain määrin toisistaan tavoitteiltaan ja toteutukseltaan. Kuvaamme laadullista terveystutkimusta esimerkillä, jossa on käytetty terveystieteissä yleisesti sovellettua»grounded theorya». Laadullisessa terveystutkimuksessa selvitetään ihmisen käsityksiä omasta terveydestään ja sen hoitamisesta, sairauden kokemusta tai hoitamiskäytäntöä mahdollisimman luonnollisissa olosuhteissa. Tällöin tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä tarkastellaan avoimesti ilman sitovaa etukäteissuunnitelmaa. Tuloksena syntyy tutkittavaa ilmiötä kuvaava teoreettinen rakennelma, jota voidaan hyödyntää sellaisenaan käytännön toiminnan ohjaamiseen mutta myös määrällisen jatkotutkimuksen pohjana. Terveydenhuollossa tarvitaan monenlaista tietoa terveydestä, sairauksista ja hoidosta. Tämän tiedon saamiseksi tarvitaan määrällisiä mutta myös laadullisia tutkimuksia erityyppisten ongelmien ratkaisemiseksi (Saarelma 1996, Green ja Britten 1998). Laadullinen tutkimus ei kilpaile määrällisen tutkimuksen kanssa. Sen avulla voidaan laajentaa terveystieteellistä tietoa ja tuottaa teoreettisia kuvauksia ilmiöistä, joista ei ole aikaisempaa tietoa tai löytää uusia näkökulmia jo osin tunnettuihin ilmiöihin. Yhteiskuntatieteissä laadulliset tutkimusmenetelmät ovat olleet pitkään esillä (Glaser ja Strauss 1967). Myös terveystieteissä on keskusteltu laadullisesta ja määrällisestä tutkimuksesta 1960-luvulta lähtien (Vehviläinen-Julkunen ja Paunonen 1997). Ulkomaisissa terveystieteellisissä julkaisuissa laadullista tutkimusta on käsitelty ja käytetty 1960-luvulta lähtien hoitotieteessä (Glaser ja Strauss 1966) ja 1990-luvulta lähtien myös lääketieteessä (Mays ja Pope 2000, Barbour 2001). Suomessa laadulliset tutkimusmenetelmät ovat olleet esillä erityisesti luvulta lähtien (Vehviläinen-Julkunen 1990, Molander 1999). Vastaamme artikkelissamme kysymyksiin, mitä laadullinen terveystutkimus on, miten laadullinen tutkimusprosessi etenee, ja mihin sitä ja sen tuottamaa tietoa voidaan käyttää. Käytämme esimerkkinä Kylmän (2000) väitöskirjatutkimusta, jossa luotiin»grounded theoryn» avulla aikuisen HIV-potilaan ja hänen läheisensä toivon dynamiikkaa kuvaava teoria. Kuvaamme esimerkin avulla laadullisen tutkimuksen perusteita ja tutkimuksen eri vaiheita mutta emme käsittele yksityiskohtaisesti»grounded theorya» emmekä kyseisen tutkimuksen tuloksia. Mitä laadullinen terveystutkimus on? Laadullisen tutkimuksen määrittely ei ole ongelmatonta. Menetelmän keskeiseksi ominaisuudeksi nimetään usein induktiivisuus (Eskola ja Suoranta 2000, Fridlund ja Hildingh 2000). Kuitenkin jotkut tutkijat toteavat, että laadullinen tutkimus voi olla myös deduktiivista ja abduktiivista (Pope ym. 2000, Tuomi ja Sarajärvi 2002). Tässä artikkelissa laadullisella tutkimuksella tarkoitetaan induktiivista tutkimusta. Duodecim 2003;119:

2 Laadullisessa terveystutkimuksessa voidaan selvittää ihmisten käsityksiä omasta terveydestään ja sen hoitamisesta, sairauden kokemusta tai hoitamiskäytäntöä mahdollisimman luonnollisissa jokapäiväisen elämän olosuhteissa induktiivisesti ilman aineiston keruuta ja sen analyysia tarkasti ohjaavaa valmista teoriaa (Vehviläinen- Julkunen ja Paunonen 1997). Mielenkiinnon kohteena on todellisuus tutkimukseen osallistuvien ihmisten subjektiivisesta tai sosiaalisesta näkökulmasta. Tästä syystä laadullisessa tutkimuksessa puhutaan usein subjektiivisista merkityksistä ja niiden tutkimisesta (Vehviläinen-Julkunen ja Paunonen 1997, Green ja Britten 1998). Laadullisen tutkimuksen lähtökohtana on oletus, että todellisuus ei ole tutkijasta ja tutkimukseen osallistuvasta erillistä tai riippumatonta vaan että tulkinnat vaikuttavat ihmisen subjektiiviseen todellisuuteen (Green ja Britten 1998, Rawnsley 1998). Laadullisessa tutkimuksessa pyritään siis jäsentämään tutkittavaa todellisuutta tutkimukseen osallistuvien ihmisten näkökulmasta luokittelemalla tämän todellisuuden elementtejä ja prosesseja ja näin tuottamalla tutkittavaa ilmiötä kuvaavia käsitteitä, niiden välisiä suhteita ja teoriaa (McKenna 1997). Keskeisiä tutkimusprosessia ohjaavia kysymyksiä ovatkin, mitä tutkimuksen kohteena oleva ilmiö on ja mitä tässä ilmiössä tapahtuu (Glaser 1992). Induktio on päättelyä yksityistapauksista yleisiin väitteisiin Deduktio on päättelyä yleisestä yksityiseen Empiirisissä tieteissä käytetään yleisesti päättelytapoja yhdistäviä lähestymistapoja, jolloin induktiivinen ja deduktiivinen päättely vuorottelevat tutkimusmenetelmästä riippuen prosessin eri vaihessa. Päättelytapoja yhdistävä lähestymistapa tieteellisessä teorianmuodostuksessa on retroduktiivinen eli abduktiivinen päättely (Lauri ja Elomaa 1999). Laadullisessa tutkimuksessa pyritään jäsentämään tutkittavaa todellisuutta tutkimukseen osallistuvien näkökulmasta ja tuottamaan tutkittavaa ilmiötä kuvaavia käsitteitä, niiden välisiä suhteita ja teoriaa. Esimerkkitutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata aikuisen HIV-potilaan ja hänen läheistensä toivon, epätoivon ja toivottomuuden dynaamista vaihtelua eli toivon dynamiikkaa tutkimukseen osallistuvien ihmisten näkökulmasta: mitä se on ja mitä siinä tapahtuu. Laadullisen tutkimuksen yhteydessä käytetään usein sanaa»discovery», joka merkitsee mm. löytämistä tai keksimistä (Artinian 1988). Laadullista tutkimusta käytetäänkin erityisesti silloin, kun mielenkiinnon kohteena olevasta aiheesta on vähän tai ei ollenkaan aikaisempaa tietoa tai tutkittavaan ilmiöön halutaan uusi näkökulma (Pope ja Mays 1995, Green ja Britten 1998). Laadullisessa tutkimuksessa käytetään monia erilaisia menetelmiä. Näitä menetelmiä esittelevissä teoksissa mainitaan muun muassa: sisällön analyysi, etnografia, narratiivinen tutkimus, fenomenologia,»grounded theory» ja tapaustutkimus (Eskola ja Suoranta 2000, Janhonen ja Nikkonen 2001). Miten laadullinen terveystutkimus etenee? Aineiston kokoamisen ja käsittelyn tarkka etukäteissuunnittelu ei ole yleensä laadullisessa tutkimuksessa mahdollista, vaan menetelmään kuuluu, että suunnitelma on alkuasetelmaltaan joustava, väljä, avoin ja kehittyvä. Avoimuudesta ja kehittyvyydestä huolimatta on välttämätöntä tunnistaa tutkittava ilmiö, perustella tarve tutkia sitä ja kuvata tutkittavan ilmiön aikaisempaa tutkimusta (Paunonen ja Vehviläinen-Julkunen 1997). Tutkijan on osoitettava, että suunnitellun tutkimuksen kohteesta ei ole riittävästi aiempaa tietoa (McKenna 1997). Tämä edellyttää systemoidun kirjallisuuskatsauksen tekemistä. Esimerkkitutkimusta toivon dynamiikasta perusteltiin mm. seuraavasti: toivo on havaittu hoitotyön käytännössä hyvin keskeiseksi ilmiöksi, toivo on yhteydessä hoitotieteen tietoperus- 610 J. Kylmä ym.

3 taan ja sitä on käsitelty myös teoreettisena käsitteenä eräissä hoitotieteellisissä teorioissa. Aikaisemmissa hoitotieteellisissä toivoon kohdistuneissa tutkimuksissa on todettu toivon dynaamisuus ja läheinen yhteys epätoivoon tai toivottomuuteen ja toivon keskeiseksi piirteeksi on havaittu ihmistenvälisyys. Aiempi vähäinen toivoon kohdistunut hoitotieteellinen tutkimus keskittyi lähinnä AIDS-vaiheessa olevan ihmisen toivon tutkimukseen; vain yhdessä tutkimuksessa on kuvattu AIDS-potilaiden läheisten toivoa. Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävien määritys. Tutkimuksen tarkoitus ohjaa tutkimustehtävien asettamista. Tehtävät asetetaan aluksi väljästi. Ne jäsentyvät usein tutkimusprosessin aikana. Lopullisessa raportissa ne nimetään täsmällisesti. Esimerkissämme yhtenä alustavana tutkimustehtävänä oli kysymys, miten aikuiset HIV-potilaat kuvaavat omaa toivon dynamiikkaansa. Lopulliset tutkimustehtävät muotoutuivat seuraaviksi: Minkälainen teoreettinen rakenne kuvaa aikuisen HIV-potilaan ja hänen läheisensä toivon dynamiikkaa? Mistä käsitteistä toivon dynamiikka rakentuu? Mitkä ovat toivon dynamiikkaa kuvaavien käsitteiden sisällöt? Kuinka toivon dynamiikkaa kuvaavat käsitteet ovat yhteydessä toisiinsa? Aineiston keruu. Laadulliseen tutkimukseen valitaan osallistujiksi ne henkilöt, jotka tietävät eniten tutkimuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Tämä on perusteltua, koska laadullisessa tutkimuksessa pyritään jäsentämään tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä (Mays ja Pope 1995a, Munhall 2001). Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden määrä on yleensä pieni. Liian suuri osallistujamäärä ja runsas aineisto voivat vaikeuttaa tutkittavan ilmiön kannalta oleellisten asioiden löytämistä aineistosta (Eskola ja Suoranta 2000, Malterud 2001). Laadullisessa tutkimuksessa painotetaan enemmän aineiston laatua kuin määrää, koska siinä keskitytään tutkittavan ilmiön kuvaukseen aineistosta käsin. Laadullisessa tutkimuksessa käytetään monia aineistonkeruumenetelmiä yksittäin tai eri menetelmiä yhdistäen (triangulaatio). Esimerkkitutkimuksessa päätettiin etukäteen, että alustavat ryhmät, joiden näkökulmasta ilmiötä tutkitaan, ovat HIV-tartunnan saaneet, heidän läheisensä, vapaaehtoisorganisaatioiden auttajat ja virallisen terveydenhuollon ammattilaiset. Aineiston keruuseen osallistui yhteensä 39 henkilöä: kymmenen HIV-potilasta, kuusi läheistä ja 23 eri organisaatioissa työskentelevää tartuntaa pelkäävää henkilöä, jotka auttavat HIV-potilaita ja heidän läheisiään. Laadullisessa tutkimuksessa käytetään monia aineistonkeruumenetelmiä yksittäin tai eri menetelmiä yhdistäen (triangulaatio). Tutkimusta suunniteltaessa kannattaa miettiä, millä aineistonkeruumenetelmällä tai -menetelmien yhdistelmällä saadaan parhaiten tutkimuksen tarkoitusta vastaavaa tietoa tutkimukseen osallistuvilta ihmisiltä. Aineistojen keruussa voidaan käyttää haastattelua eri muodoissaan, kuten yksilöhaastattelua (Åstedt-Kurki ja Heikkinen 1994) ja ryhmähaastattelua (Kylmä 2000). Haastattelun lisäksi käytetään usein havainnointia (Mays ja Pope 1995b) tai videointia (Halimaa 2001). Lisäksi eläytymismenetelmä (Eskola ja Suoranta 2000) ja päiväkirjamenetelmä (Palojoki 1997) sopivat hyvin laadullisen terveystutkimuksen aineiston keruuseen. Aineistonkeruussa keskeisenä ideana on tarkastella tutkittavaa ilmiötä mahdollisimman avoimesti. Tämä merkitsee esimerkiksi haastattelussa aluksi mahdollisimman väljiä kysymyksiä. Kysymykset täsmentyvät aineistonkeruun myötä. Laadullisessa tutkimuksessa aineistonkeruuprosessin tutkimukseen osallistuvien kanssa annetaan myös määrittää, miten tutkimushaastatteluissa edetään. Lähtökohtana on induktiivisuus (Kylmä 2000). Esimerkkitutkimuksessa käytettiin kasvotusten tehtyjä yksilöhaastatteluja, puhelin-, sähköposti- ja ryhmähaastatteluja sekä taustatietolomaketta. Haastattelut aloitettiin tutustumisen ja tutkimukseen liittyvän informoinnin jälkeen Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? 611

4 kysymällä haastateltavilta, mitä heille tulee mieleen, kun he kuulevat sanan toivo. Haastattelut täsmentyivät aineiston ehdoilla. Aineiston käsittely ja analysointi. Aineiston käsittely on sen puhtaaksi kirjoittamista eli litterointia analyysia varten. Aineiston analyysi perustuu ensisijaisesti induktiiviseen päättelyyn, jota tutkimuksen tarkoitus ja kysymyksenasettelu ohjaavat. Analyysi on systemaattinen prosessi, jossa aineistoa tutkitaan mahdollisimman avoimin kysymyksin: mitä tämä aineisto kertoo tutkittavasta ilmiöstä, mitä tässä tapahtuu, ja mistä tässä aineistossa on kyse. Kokonaisuudessaan analyysiprosessi tarkoittaa sitä, että aineisto puretaan ensin osiinsa. Tämän jälkeen yhdistetään samankaltaiset aineiston osat yhteen. Lopuksi aineisto kootaan uudelleen kokonaisuudeksi, joka vastaa tutkimuksen tarkoitusta ja tutkimustehtäviä (Glaser 1992, Kylmä 2000). Esimerkkitutkimuksessa litteroidut haastattelut luettiin useampaan kertaan kokonaiskuvan muodostamiseksi. Aineisto pelkistettiin eli koodattiin aluksi sen sisältöä kuvaavilla koodeilla tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti. Käytännössä tämä merkitsi esimerkiksi toivoa kuvaavan aineiston koodaamista, eli kaikki ilmaisut, jotka kuvasivat toivoa, tiivistettiin koodeilla. Toisessa vaiheessa samankaltaiset koodit yhdistettiin kategorioiksi tutkimuksen tarkoituksen mukaisesti. Käytännössä tämä merkitsi esimerkiksi toivoa kuvaavien koodien vertaamista toisiinsa: koodien erojen ja samankaltaisuuksien etsimistä. Näin aineisto tiivistyi edelleen. Syntyneitä kategorioita verrattiin myös toisiinsa ja muodostettiin yläkategorioita. Niiden muodostuminen tiivisti myös aineistoa. Kolmannessa vaiheessa aineisto koottiin uudelleen kokonaisuudeksi käyttämällä siitä esille tulleita teoreettisia koodeja. Esimerkkitutkimuksessa tämä merkitsi muun muassa toivon ja toivoa edistävien tekijöiden etsimistä ja yhdistämistä aineistossa toivon käsitteeseen. Laadullinen terveystutkimus hyödyttää näyttöön perustuvaa toimintaa auttamalla ymmärtämään hoidettavana olevan ja hoitavan ihmisen ehkä hyvinkin erilaisia todellisuuksia hoitotilanteessa. Laadullisen terveystutkimuksen eettiset kysymykset Eettiset kysymykset kohdentuvat ensinnäkin tutkimusaiheen eettiseen oikeutukseen. Toiseksi on arvioitava tutkimusaiheen arkaluonteisuutta ja tutkimukseen osallistuvien erityistä haavoittuvuutta. Kolmanneksi eettistä pohdintaa edellyttävät tutkimuksen menetelmälliset valinnat. Neljänneksi on arvioitava tutkijan ja tutkimukseen osallistuvien suhdetta aineiston keruussa, analyysissa ja raportoinnissa. Keskeisiä eettisiä periaatteita ovat itsemäärääminen, hyvän tekeminen, vahingon tuottamisen välttäminen ja oikeudenmukaisuus (Kylmä 2000). Esimerkkitutkimuksen aihe on tärkeä, koska toivo on yhteydessä ihmisen elämään, terveyteen ja hyvinvointiin. Aiheesta aikaisemmin tehtyjen tutkimusten vähäisyys ja rajoittuneisuus perustelivat myös eettisesti aihealueen tutkimusta ja sen tekemistä laadullisin menetelmin. Tietoa HIV-potilaiden toivosta voidaan hyödyntää tuettaessa heitä elämäntilanteessaan. Tutkimukseen osallistuneita ihmisiä lähestyttiin elämäntilanteensa vuoksi haavoittuvina. Aihealue on sensitiivinen, koska toivo kytkeytyy syvästi tutkimuksen osallistuneiden elämään. Tämä huomioitiin muun muassa aineiston keruussa arvioimalla yhdessä osallistujien kanssa heidän voimavarojaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin tietoon perustuvaan suostumukseen. Aineiston käsittelyssä ja raportoinnissa suojattiin osallistujien henkilöllisyys. Laadullisen terveystutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen luotettavuuden arvioinnissa pohditaan, kuinka totuudenmukaista tietoa tutkimuksella on kyetty tuottamaan. Osa tutkijoista on sitä mieltä, että laadullisen ja määrällisen tutkimuksen luotettavuuskriteerit ovat samat. Osa on puolestaan sitä mieltä, että laadullista 612 J. Kylmä ym.

5 tutkimusta ei voida arvioida määrällisen tutkimuksen kriteerein, koska nämä tutkimustyypit perustuvat erilaisiin perusoletuksiin todellisuudesta (ontologia) ja tiedosta (epistemologia). Siksi laadullista tutkimusta varten tarvitaan omat luotettavuuskriteerit (Cutcliffe ja McKenna 1999, Malterud 2001). Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta voidaan arvioida tämän tutkimustyypin yleisillä luotettavuuskriteereillä ja lisäksi eri metodeilla (esim.»grounded theory», fenomenologia) on omat luotettavuuskriteerinsä. Laadullisen tutkimuksen yleisissä luotettavuuskriteereissä (Malterud 2001) korostetaan tutkimuksen ja sen tulosten uskottavuutta sekä sen osoittamista. Uskottavuutta lisäävät esimerkiksi seuraavat seikat: tutkija on riittävän pitkän ajan tekemisissä tutkittavan ilmiön kanssa, aineiston triangulaatio sekä keskustelut tutkimukseen osallistuvien (Cutcliffe ja McKenna 1999, Mays ja Pope 2000) ja tutkijakollegoiden kanssa. Luotettavuuden arvioinnissa on lisäksi keskeistä vahvistettavuus, joka on prosessikriteeri. Tässä yhteydessä puhutaan käsitteestä»audit trail», joka tarkoittaa tutkimusprosessin kirjaamista siten, että toinen tutkija voi seurata prosessin kulkua pääpiirteissään (Rodgers ja Cowles 1993). Ideana on kuvata esimerkiksi analyysin perustana olevan aineiston avulla, miten tutkija on päätynyt tuloksiinsa, päätelmiinsä. Tämä on osin ongelmallista laadullisen tutkimuksen yhteydessä, koska siinä korostetaan sitä, että toinen tutkija ei samankaan aineiston perusteella välttämättä päädy aivan samaan tulkintaan (Malterud 2001). Tämä perustuu laadullisen tutkimuksen perusoletuksiin todellisuudesta: todellisuuksia on monia, ja tämä hyväksytään laadullisessa tutkimuksessa (Popay ym. 1998). Erilaiset tulkinnat tutkimuksen kohteesta eivät siis merkitse välttämättä tutkimuksen luotettavuusongelmaa. Ne lisäävät ymmärrystä tutkimuskohteesta (Malterud 2001). Mays ja Pope (2000) ovat nimenneet refleksiivisyyden yhdeksi laadullisen tutkimuksen luotettavuuden arviointikriteeriksi. Refleksiivisyydellä tarkoitetaan sitä, että tutkijan on oltava tietoinen omista lähtökohdistaan tutkijana, arvioitava, kuinka hän tutkijana vaikuttaa aineistoonsa ja tutkimusprosessiinsa sekä ilmoitettava tutkimusraportissa lähtökohtansa ja edellä mainitun arvionsa. Laadullisessa terveystutkimuksessa puhutaan myös tulosten siirrettävyydestä muihin vastaaviin tilanteisiin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tutkijan on annettava riittävästi kuvailevaa tietoa esimerkiksi osallistujista ja heidän elämäntilanteistaan, jotta lukija voi arvioida tulosten siirrettävyyttä toisiin tilanteisiin (Green ja Britten 1998, Malterud 2001). Luotettavuutta voidaan myös tarkastella tutkimusprosessin eri vaiheissa, kuten esimerkiksi Malterud (2001) ja Mays ja Pope (2000) ovat tehneet. Tällöin luotettavuuden arviointikohteena on tutkimusprosessin kokonaisuus lähtökohdista raportointiin. Arvioija kiinnittää huomiota tutkittavan ilmiön tunnistamiseen ja ilmiöstä tehtävän laadullisen tutkimuksen merkityksen perustelemiseen ja tutkimustehtävien nimeämiseen. Lisäksi arvioidaan aineiston keruuta, analyysia ja raportointia. Esimerkkitutkimuksen luotettavuutta arvioitiin tutkimusprosessin eri vaiheiden kautta. Lisäksi tutkimuksessa tuotettua teoriaa arvioitiin»grounded theoryyn» liittyvillä kriteereillä. Esimerkkitutkimus koostui viidestä osatutkimuksesta, joiden tuloksien luotettavuuden arvioinnissa hyödynnettiin myös tutkimukseen osallistuneita. Jokaisesta ryhmästä valittiin yksi tutkimukseen osallistunut, jonka kanssa osatutkimuksen tuloksia arvioitiin. Keskeisenä oli kysymys, vastaako tämä tulos todellisuutta. Tuloksia täsmennettiin tarvittaessa tämän arvioinnin perusteella. Miksi laadullista terveystutkimusta tehdään? Laadullisen terveystutkimuksen merkitys ja saadun tiedon käyttö korostuvat keskusteluissa näyttöön perustuvasta terveydenhuollosta. Näyttöön perustuva terveydenhuolto on ajankohtainen asia sekä Suomessa (FinOHTA 2002, STM 2002) että muualla (Green 2000, Kitson 2000) Useat tutkijat (Dixon-Woods ja Fitzpatrick 2001, Kearney 2001) ja myös WHO (1998) suosittavat laadullisten tutkimusmenetelmien käyt- Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? 613

6 töä määrällisten rinnalla pyrittäessä näyttöön perustuvaan toimintaan terveydenhuollossa. Laadullinen terveystutkimus hyödyttää näyttöön perustuvaa toimintaa esimerkiksi auttamalla ymmärtämään hoidettavana olevan ja hoitavan ihmisen ehkä hyvinkin erilaisia todellisuuksia hoitotilanteessa. Sen avulla voidaan tutkia hoitotilanteen vuorovaikutusta ja sen mahdollisia ongelmia, esimerkiksi sitä, miksi pitkäaikaisesti sairas potilas ei käytä hänelle määrättyä lääkitystä oikein. Syyt lääkityksen laiminlyöntiin voidaan löytää kysymällä laadullisen tutkimuksen keinoin pitkäaikaissairailta, mitä jatkuvan lääkityksen käyttö heille merkitsee (Green ja Britten 1998). Laadullisen tutkimuksen avulla voidaan tuottaa uutta teoriaa, jolla on merkitystä myös näyttöön perustuvassa toiminnassa (Green 2000). Tuotettu teoria muodostaa tutkimuksen primaarin tuloksen. Sitä on mahdollista hyödyntää käytännössä teorian arvioinnin jälkeen. Sekä laadullisen että määrällisen tutkimuksen tulosten hyödyntäminen voi olla joko ongelmalähtöistä tai käsitteellistä (Swanson ym. 1997). Ongelmalähtöinen hyödyntäminen merkitsee tutkimustiedon käyttöä esimerkiksi päätöksenteossa tai käytännön toiminnan muuttamisessa. Tutkimustiedon hyödyntäminen on käsitteellistä silloin, kun tietoa käytetään oman ajattelun jäsentämisessä ja kehittämisessä. Kearney (2001) korostaa, että laadullisten tutkimusten tulokset soveltuvat erityisen hyvin tutkimustiedon käsitteelliseen hyödyntämiseen. Hänen mukaansa laadullisten tutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää asiakkaan tai potilaan ymmärtämisen, hänen tilansa määrittämisen ja tilan muutosten havaitsemisen ja ohjauksen perustana. Esimerkiksi erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten elämää kuvaavien induktiivisten tutkimusten lukeminen auttaa ymmärtämään heitä. Saarelma (1996) ja Malterud (2001) ovat kirjoittaneet laadullisesta tutkimuksesta ilmiöiden ymmärtämisen apuvälineenä myös lääketieteessä. Laadullisen tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää edelleen jatkotutkimusten pohjana. Pope ja Mays (1995) sekä Munhall (2001) esittävät laadulliset ja määrälliset tutkimukset jatkumona, jossa määrällinen tutkimus rakentuu aiemmalle laadullisen tutkimuksen tuottamalle teorialle. Esimerkkitutkimus jäsensi HIV-potilaiden ja heidän läheistensä toivon dynamiikkaa kuvaamalla sen elementtien (toivon, epätoivon ja toivottomuuden) sisältöjä ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tulokset auttavat ymmärtämään toivon dynamiikkaa HIV-tartunnan yhteydessä. Ne kuvasivat myös toivon, epätoivon ja toivottomuuden sisältöjä, ja näin saatua tietoa voidaan käyttää hyväksi määritettäessä asiakkaana olevan aikuisen tilaa ja sen muutoksia. Tuloksista on apua HIV-potilaiden ja heidän läheistensä hoitamisessa, koska toivoa vahvistavien tekijöiden avulla hoitava henkilö voi pyrkiä rakentamaan toivolle mahdollisuuksia. Toivo on aikaisempien tutkimusten mukaan yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin. Näin toivon dynamiikan tutkimuksella tuotettu tieto mahdollistaa myös autettavien ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen. Lisäksi tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi HIV-potilaiden toivon dynamiikan kvantitatiivisissa tutkimuksissa. Lopuksi Terveydenhuoltomme kehittäminen on erittäin vaativassa vaiheessa, jossa tarvitaan monipuolisesti tutkittua tietoa käytännön ratkaisujen ja toiminnan perustaksi. Laadullisin menetelmin pystytään paljastamaan erilaisia näkökulmia hoitotodellisuudesta, jäsentämään sekä hoidettavien että hoitavien henkilöiden todellisuutta ja näin tuottamaan uusia oivalluksia terveydenhuollon kehittämiseen. Terveydenhuollon nykyisten ongelmien ratkaisemiseksi ja uusien toimintatapojen kehittämiseksi tarvitaan monitieteisiä tutkimusryhmiä. Mielestämme terveydenhuollon kehittämisessä tarvitaan monipuolisia tutkimusmetodeja, ja laadullisella terveystutkimuksella on tässä oma paikkansa. 614 J. Kylmä ym.

7 Kirjallisuutta Artinian BA. Qualitative modes of inquiry. West J Nurs Res 1988;10(2): Barbour RS. Checklists for improving rigour in qualitative research: a case of the tail wagging the dog? BMJ 2001;322(5): Cutcliffe JR, McKenna H. Establishing the credibility of qualitative research findings: the plot thickens. J Adv Nurs 1999;30(2): Dixon-Woods M, Fitzpatrick R. Qualitative research in systematic reviews. BMJ 2001;323(6): Eskola J, Suoranta J. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä: Vastapaino, FinOHTA. Yleistä Fridlund B, Hildingh C. Qualitative research methods in the service of health. Lund: Studentlitteratur, Glaser BG. Basics of grounded theory analysis. Mill Valley: Sociology Press, Glaser BG, Strauss AL. The purpose and credibility of qualitative research. Nurs Res 1966;15(1): Glaser BG, Strauss AL. The discovery of grounded theory: strategies for qualitative research. New York: Aldine de Gruyter, Green J. The role of theory in evidence-based health promotion practice. Health Educ Res 2000;15(2): Green J, Britten N. Qualitative research and evidence based medicine. BMJ 1998;l316(18): Halimaa S-L. Hoidetaanko keskoslapsen kipua. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 91. Kuopio, Janhonen S, Nikkonen M. Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. Juva: WSOY, Kearney MH. Levels and applications of qualitative research evidence. Res Nurs Health 2001;24: Kitson A. Towards evidence-based quality improvement: perspectives from nursing practice. Int J Qual Health Care 2000;12(6): Kylmä J. Dynamics of hope in adult persons living with HIV/AIDS and their significant others a substantive theory. Kuopio University Publications E. Social Sciences 85. Kuopio, Lauri S, Elomaa L. Hoitotieteen perusteet. Juva: WSOY, Malterud K. Qualitative research: standards, challenges, and guidelines. Lancet 2001;358(11): Mays N, Pope C. Qualitative research: rigour and qualitative research. BMJ 1995a;311(8): Mays N, Pope C. Qualitative research: observational methods in health care settings. BMJ 1995b;311(15): Mays N, Pope C. Assessing quality in qualitative research. BMJ 2000; 320(1):50 2. McKenna HP. Theory and research: a linkage to benefit practice. Int J Nurs Stud 1997;34(6): Molander G. Askel lyhenee, maa kutsuu. Yli 80-vuotiaiden kuolema eletyn elämän valossa. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura, Munhall PL. Nursing Research. A qualitative perspective. National league for nursing. Boston: Jones and Bartlett Publishers, Palojoki P. Laadullisen päiväkirjan käyttö terveystutkimuksessa. Hoitotiede 1997;9(3): Paunonen M, Vehviläinen-Julkunen K. Tutkimussuunnitelman laadinta kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa tutkimuksessa. Kirjassa: Paunonen M, Vehviläinen-Julkunen K, toim. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Juva: WSOY, 1997, s Popay J, Williams G, Rogers A. Rationale and standards for the systematic review of qualitative literature in health services research. Qual Health Res 1998;8: Pope C, Mays N. Qualitative research: reaching the parts other methods cannot reach: an introduction to qualitative methods in health and health services research. BMJ 1995;311(1):42 5. Pope C, Ziebland S, Mays N. Qualitative research in health care: analysing qualitative data. BMJ 2000;320(8): Rawnsley MM. Theoretical concerns: ontology, epistemology, methodology a clarification. Nurs Sc Q 1998;11(1):2 4. Rodgers BL, Cowles KV. The qualitative research audit trail: a complex collection of documentation. Res Nurs Health 1993;16(3): Saarelma O. Laadullinen tutkimus apu ilmiöiden ymmärtämiseen. Duodecim 1996;112(1):5,7,9. STM. Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi. Työryhmämuistioita 2002:3. julk01fr.htm Swanson JM, Durham RF, Albright J. Clinical utilization/aplication of qualitative research. Kirjassa: Morse JM, toim. Completing a qualitative project thousand oaks: Sage Publications, 1997, s Tuomi J, Sarajärvi A. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Tammi, Vehviläinen-Julkunen K. Nursing in child health care. Maintaining awareness of the child s development and care. Publications of the University of Kuopio 3/1990. Kuopio: Kuopio University Printing Office. Vehviläinen-Julkunen K, Paunonen M. Hoitotieteellisen tutkimuksen tarkoitus ja merkitys. Kirjassa: Paunonen M,Vehviläinen-Julkunen K, toim. Hoitotieteen tutkimusmetodiikka. Juva: WSOY, 1997, s WHO. Fifty-first world health assembly WHA51.12: Health promotion. Geneve: WHO, Åstedt-Kurki P, Heikkinen R-L. Two approaches to the study of experiences of health and old age: the thematic interview and the narrative method. J Adv Nurs 1994;20(3): JARI KYLMÄ, FT, yliassistentti KATRI VEHVILÄINEN-JULKUNEN, THT, professori Kuopion yliopiston hoitotieteen laitos PL 1627, Kuopio JUHANI LÄHDEVIRTA, LKT, professori Mikkolantie Helsinki Laadullinen terveystutkimus mitä, miten ja miksi? 615

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta

Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Kvalitatiivinen tutkimustoiminta Laadullisen tutkimusmenetelmän määrittelyä ja taustaa Hypermedian jatko-opintoseminaari 28.1.2005 Katja Kaunismaa Luennon teemat: * Kvalitatiivinen

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8

Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 Sisällysluettelo ESIPUHE... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 1. JOHDANTO... 8 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 11 2.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 12 2.2 LAADULLINEN

Lisätiedot

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus

Koodaus. Koodaus ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. Koodaus Laadullisen aineiston analyysi ja memojen kirjoittaminen on kaiken laadullisen tutkimuksen perusta. Mutta miten koodaus oikein tapahtuu. 25. maaliskuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Kvantitatiivisen

Lisätiedot

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF

Havainnointi. Tiedonkeruumenetelmänä. Terhi Hartikainen UEF Havainnointi Tiedonkeruumenetelmänä Terhi Hartikainen UEF Luentorunko * Fiilis tällä hetkellä? (janalla ) * Mitä havainnointi tarkoittaa, milloin sitä käytetään ja miten? * Esimerkkejä... * Ohje havainnointi

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen arviointi

Laadullisen tutkimuksen arviointi Katsaus MARJA AIRA Lääketieteellisissä lehdissä on alkanut esiintyä yhä enemmän raportteja laadullisista tutkimuksista. Laadullinen tutkimus ei Suomessa kuulu lääketieteen perusopintoihin. Sen käsitteistöä

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010

Aineiston analysointi. Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Aineiston analysointi Edutool gradutapaaminen 5.9.2010 Tutkimuskysymykset Tutkimusongelmien vähittäinen muotoutuminen Rajauksen tarkistaminen Ovatko ongelmat sellaisia, että niihin on vastaus löydettävissä!

Lisätiedot

Mitä hyvää masennuksessa?

Mitä hyvää masennuksessa? Mitä hyvää masennuksessa? Yleislääketieteen päivät Helsinki 28.11.2014 Anneli Kuusinen, LL, asiantuntijalääkäri, tohtorikoulutettava, Perusterveydenhuollon yksikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Akateeminen

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä

Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Triangulaatio tutkimusmenetelmänä Anja Taanila, Professori Oulun yliopisto Kansanterveysteiteen ja yleislääketieteen laitos 1 Anja Taanila 2005 2 1 Anja Taanila 2005 3 Anja Taanila 2005 4 2 Anja Taanila

Lisätiedot

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.

SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS. Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02. SoberIT jatko-opintoseminaari LAADULLINEN TUTKIMUS Eila Järvenpää, prof Teknillinen korkeakoulu Tuotantotalouden osasto 02.02.2006 Luennon sisältö Laadullinen tutkimus: määrittelyä Laadullisen aineiston

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35

KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 KPL 3 TERVEYSTOTTUMUS TEN TUTKIMINEN Terve!3 s. 26-35 Terveystutkimuksen aineistonkeruutapoja Testaaminen Kysely (avoin, strukturoitu) Haastattelu (avoin, strukturoitu) Havainnointi, osallistuva havainnointi

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY.

Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. HOITOTIETEEN PÄÄSYKOE 2010 Kankkunen P & Vehviläinen-Julkunen K: Tutkimus hoitotieteessä. 1.painos. WSOY. Kysymys 1. Määrittele triangulaatiotyypit (sivut 58-61), 5p. Arviointikriteerit: - Rakenne 0,5p

Lisätiedot

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma

Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Lastensuojelun huostaanotot interventioina - prosessi- ja asianosaisnäkökulma Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Skidi Kids -seminaari Tampere 22.5.2013 Tutkimuksen tausta Kansainvälisissä

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

LAADULLINEN TUTKIMUSMETODIIKKA HOITOTIETEESSÄ QUALITATIVE METHODS IN NURSING RESEARCH / 6 ECTS

LAADULLINEN TUTKIMUSMETODIIKKA HOITOTIETEESSÄ QUALITATIVE METHODS IN NURSING RESEARCH / 6 ECTS LAADULLINEN TUTKIMUSMETODIIKKA HOITOTIETEESSÄ QUALITATIVE METHODS IN NURSING RESEARCH / 6 ECTS Opintojakson johtaja: Luento-osuuden opettajat: Opintojakson laajuus: Professori Arja Isola, Oulun yliopisto

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9. Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto

TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto TT Eija Hanhimäki Helsingin yliopisto Väitöskirjaprojekti alkaa Vuoden 2006 alusta Comenius-projektiin tutkijaksi gradu saatava valmiiksi tammikuussa 2006 Valmistuminen teologian maisteriksi 03/2006 Tutkimustyö

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13

YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen. FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 YMEN 1805 Johdatus tieteelliseen tutkimukseen FM Kaisa Heinlahti (heinlaht@hse.fi) Lapin yliopisto, 2.3.2010, kello 9-13 TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI Tieteellisessä

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE. 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE 3.4.2014 HAMK Yliopettaja L. Packalén HOITOTYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU Terveydenhuollon tehtävänä on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä laadukkaiden,

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Opetusohjelma on julkaistu ennakkotietona. Tiedot voivat vielä muuttua!

Opetusohjelma on julkaistu ennakkotietona. Tiedot voivat vielä muuttua! INNOMARE, koulutuspalvelut Terveysala, Kotka HOITOTIEDE (aineopinnot /cl 30 op) KY Yhteiskuntatieteet -hoitotiede Opetusohjelma on julkaistu ennakkotietona. Tiedot voivat vielä muuttua! Toteuttaja: Kymenlaakson

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET

LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat

Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Reijo Sund Rekisterit tutkimusaineistona: tieteenfilosofis-metodologiset lähtökohdat Rekisterit tutkimuksen apuvälineenä kurssi, Biomedicum, Helsinki 25.05.2009 Kevät 2009 Rekisterit tutkimusaineistona

Lisätiedot

Laadullinen ja määrällinen tutkimus lääketieteessä

Laadullinen ja määrällinen tutkimus lääketieteessä TIETEESSÄ MARJA AIRA LT, yleislääketieteen erikoislääkäri, kliininen opettaja, kouluttajalääkäri Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, perusterveydenhuolto ja Sisä- Savon thky KAIJA SEPPÄ LKT, yleislääketieteen

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista?

Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Terveysviestintä ennaltaehkäisyä, jälkien paikkailua vai kulttuurin muokkaamista? Anna-Maria Mäki-Kuutti, tutkija Tampereen yliopisto, COMET Ehkäisevän työn päivät Lahti 25.9.2014 Sisältö Mistä puhumme,

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

Muutokset näkyvät punaisella

Muutokset näkyvät punaisella SYKSY 2016 VAPAASTI VALITTAVAT Seuraa opetusaikataulua päivitysten havaitsemiseksi Muutokset näkyvät punaisella 2.-3. lv HOIT3608 ARTIKKELIAKATEMIA 5 op Opettajat: Anna Axelin ja Minna Stolt Opetusmuoto:

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Opinnäytteen aineiston hankinta

Opinnäytteen aineiston hankinta Opinnäytteen aineiston hankinta Leena Hiltunen Graduryhmä Aineiston hankinta Aineiston hankinta voidaan jakaa kahteen osaan 1) teoriataustan aineisto, ts. kirjallisuuden kartoittaminen 2) tutkimusaineisto,

Lisätiedot

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA

NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA NUORTEN TIEDONHAKUSTRATEGIAT LÄÄKKEISIIN LIITTYVISSÄ ONGELMATILANTEISSA Päivi Kuosmanen Proviisori, yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto 20.10.2015 20.10.2015 1 TAUSTAA Nykyinen terveys- ja lääkepolitiikka

Lisätiedot

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS

HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto. Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS HOIDOKKI hoitotieteellinen asiasanasto Kristiina Junttila sanastotyöryhmän jäsen / SHKS kehittämispäällikkö / HUS Hoidokin tarkoitus ja tavoitteet Näyttöön perustuva toiminta vaatii järjestelmällistä tiedon

Lisätiedot

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty?

ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? ATLAS.ti -ohjelma laadullisen analyysin tukena Miten me sitä on käytetty? Sanna Karhunen, FM, tohtorikoulutettava viestintätieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Emma Kostiainen, FT, lehtori opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach

Suopeuden ainekset. Dos. Ilpo Helén Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Biomedicine in Society (BitS) Department of Social Reseach Suopeuden ainekset 17.10.2013 1 Suomalaiset ovat suopeita biopankeille Pohjoismainen erityispiirre Mitä suopeus sisältää? Moninaiset yleisöt Laaja

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

Analyysimenetelmien kuvaus

Analyysimenetelmien kuvaus Analyysimenetelmien kuvaus HAASTATTELUAINEISTON KVALITATIIVINEN JA KVANTITATIIVINEN ANALYYSI. Hypermedian jatko-opintoseminaari 15.4.2005 Maija Lakio-Haapio Yleisiä piirteitä kvantitatiivisessa ja kvalitatiivisessa

Lisätiedot

LAADULLISEN AINEISTON ANALYYSIOHJELMAT: ATLAS.TI

LAADULLISEN AINEISTON ANALYYSIOHJELMAT: ATLAS.TI LAADULLISEN AINEISTON ANALYYSIOHJELMAT: ATLAS.TI Sanna Herkama, erikoistutkija, TY Anne Laajalahti, tutkijatohtori, JY Metodifestivaalit 19. 20.8.2015 Tampere Sanna Herkama erikoistutkija, FT KiVa Koulu

Lisätiedot

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon

Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon JOANNA BRIGGS INSTITUUTIN YHTEISTYÖKESKUKSEN JULKISTAMISTILAISUUS 23.9.2010 Yksittäisistä tutkimuksista tiivistettyyn tietoon tutkimusnäyttöä käytäntöön; laitoksen näkökulma JBI:n toimintaan Anneli Ensio,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2013

Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2013 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos Terveystieteiden kandidaatin ja maisterin tutkinnon valintakoevastausten kriteerit kevät 2013 Eriksson, K., Isola, A., Kyngäs, H., Leino-Kilpi,

Lisätiedot

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje

Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Laskimoperäisen turvotuksen ennaltaehkäisy ja hoito: potilasohje Heidi Castrén Hoitotieteen laitos Terveystieteen yksikkö Tampereen yliopisto Syksy 2011 Projektin lähtökohdat Laskimoperäinen säärihaava

Lisätiedot

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon

Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palvelu- ja koulutusorganisaatioiden henkilöstölle Vaikuttavuutta terveydenhuoltoon Säätiö ja JBI-keskus kouluttajina HOITOTYÖN TUTKIMUSSÄÄTIÖ Säätiön perustehtävänä on edistää hoitotyön

Lisätiedot

Tutkielman teko: kirjallisuus ja rajaus

Tutkielman teko: kirjallisuus ja rajaus Tutkielman teko: kirjallisuus ja rajaus Ville Isomöttönen Tieotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIE-graduseminaari Outline 1 Kirjallisuus tutkimuskysymystä pohdittaessa 2 3 4 Tutkimuskysymystä pohdittaessa

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen)

(Kirjoittajatiedot lisätään hyväksyttyyn artikkeliin, ei arvioitavaksi lähetettävään käsikirjoitukseen) HOITOTIEDE-LEHTI Artikkelin mallipohja ja kirjoitusohjeet (Päivitetty 6.1.2016) Yleiset artikkelin asetukset ja ohjeet: Käsikirjoituksen pituus: korkeintaan 4000 sanaa sisältäen tiivistelmän, tekstisivut,

Lisätiedot

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset

Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Tutkinnon rakenne ja vaatimukset Perusterveydenhuollon lisäkoulutus lakkautettu Yleislääketieteen erityiskoulutus Kaikkien erikoisalojen runkokoulutukseen sisältyvä 9 kk:n terveyskeskuspalvelu Yleislääketieteen

Lisätiedot

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto

Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana. Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistajana Tutkimushankkeen esittely Kaisa Kurkela, Tampereen yliopisto Kuntien kokeilutoiminta älykkäiden kokonaisratkaisujen mahdollistaja

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Fysioterapian, hoitotyön ja sosiaalialan koulutusohjelmat Tutkintoon johtava aikuiskoulutus Opinto-opas

Lisätiedot

Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina

Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina Tehokas asiakastarpeeseen vastaaminen: suomalaiset suuryritykset tietoliikennetoimittajan haastavina asiakkaina Diplomityön tekijä: Tomi Pättö Valvoja: professori Raimo Kantola Suorituspaikka: Elisa Solutions

Lisätiedot

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset

Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla

Uusia tuulia tuotteistukseen. Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä. Tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla Uusia tuulia tuotteistukseen 23.9.2009 RAI-seminaari-Johtamisen päivä / Rauha Heikkilä 1 Sisältö Ikäihmisten palvelut kehittämisen kentässä Tuotteistamisen määrittelyä Tuotteistamisen tarkoitus Tuotteistaminen

Lisätiedot

Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa

Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa KUOPION YLIOPISTON JULKAISUJA E. YHTEISKUNTATIETEET 162 KUOPIO UNIVERSITY PUBLICATIONS E. SOCIAL SCIENCES 162 TARJA TERVO-HEIKKINEN Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa Nursing Effectiveness in

Lisätiedot

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus

Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Tahdosta riippumaton hoito, pakkotoimet ja ihmisen itsemääräämisoikeus Ritva Halila, pääsihteeri Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) www.etene.org Suomessa pakon käyttö on

Lisätiedot

KUOPION YLIOPISTON OPINTOVAATIMUKSET 2006 2007. Avoin yliopisto-opetus HOITOTIEDE

KUOPION YLIOPISTON OPINTOVAATIMUKSET 2006 2007. Avoin yliopisto-opetus HOITOTIEDE KUOPION YLIOPISTON OPINTOVAATIMUKSET 2006 2007 Avoin yliopisto-opetus HOITOTIEDE Opiskelijat perehtyvät hoitotieteen aineopinnoissa hoitotieteen teoreettiseen perustaan sekä yksilö- ja yhteisötason terveyden

Lisätiedot

Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana

Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Entäpä jos? Ideoiden abduktiivinen kehittely tutkimusprosessin olennaisena osana Sami Paavola & Kai Hakkarainen TU-0.3100 Johdatus tieteenfilosofiaan 24.11.2009 Pertti Huhtanen, Tuula Mäkinen Tehtäväksianto

Lisätiedot