ELÄ JA ASU - YKSIKÖIDEN TOTEUTUS JA RAHOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄ JA ASU - YKSIKÖIDEN TOTEUTUS JA RAHOITUS"

Transkriptio

1 Vers.3 ELÄ JA ASU - YKSIKÖIDEN TOTEUTUS JA RAHOITUS 1. Espoon asukkaiden ikärakenne ja sen muutokset Espoon väestöennusteen mukainen väestönkehitys ikäryhmittäin on seuraavanlainen. Espoossa oli vuonna 2000 asukkaita ja vuonna vuoden 2011 lopussa noin Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 asukkaita oletetaan olevan noin Espoon väkiluku kasvaa vuodesta 2000 vuoteen 2030 mennessä yhteensä asukkaalla. Alle 20- vuotiaiden määrä kasvaa , työikäisten ja eläkeikäisten asukkaalla. Ikä vuosina Yhteensä

2 Espoon väestön vuosittainen kasvu on väestöennusteen mukaan keskimäärin vuosina noin asukasta, vuosina noin asukasta ja vuosina noin asukasta. Suurin väestönkasvu tapahtuu työikäisten ja eläkeikäisten ikäryhmissä. Työikäisten määrä on kasvanut eniten vuosina noin asukkaalla vuosittain. Kun taas suurin eläkeikäisten määrän kasvu tapahtuu , tuolloin 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa keskimäärin asukkaalla vuosittain. Vuoden 2025 jälkeen vuoteen 2030 kaikkein eniten kasvaa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä noin asukkaalla vuosittain. Kaikki ikäryhmät Espoossa kuitenkin kasvavat vielä tuolloin. Väestön ikääntyminen on Suomessa ja koko Euroopassa lähivuosikymmenien suuri haaste. Espoon väestörakenne on koko maan kuntiin ja suurimpiin kaupunkeihin verrattuna nuori vuotiaita väestöstä oli 9,8 % vuonna 2010 kun koko Manner-Suomessa heitä oli 7,8 % ja Uudellamaalla 8,3 %. Yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli Espoossa 11,5 % kun heidän suhteellinen osuutensa koko Manner-Suomessa oli 17,5 % ja Uudellamaalla 13,8 %. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa Kouvolassa yli 65-vuotiaita oli 20,9 % väestöstä ja heidän osuutensa oli yli 18 % myös Turussa, Porissa ja Lahdessa. Suomalaisten keski-ikä on viime vuosikymmeninä noussut merkittävästi. Samanaikaisesti ihmisten terveystilanne ja kyky huolehtia itsestään on parantunut. Palvelutarpeen kasvu on siirtynyt yhä myöhemmälle iälle. Ihmisten elinkaaren viimeisinä vuosina ovat palvelutarpeet suurimmat. Ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa Espoossa suhteellisesti moninkertaisesti koko väestön kasvuun verrattuna. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, palvelujen suunnittelun ja järjestämisen kannalta keskeisten ikäryhmien eli vuotiaiden määrä kasvaa tällä vuosikymmenellä noin 440 henkilöä/vuosi ja yli 85-vuotiaiden määrä 160 henkilöä/vuosi. Vuoden 2020 jälkeen samojen ikäryhmien määrän kasvu kaksinkertaistuu ennusteen mukaan.

3 Espoon 65 vuotta täyttänyt väestö ikäryhmittäin vuosina 2000, 2010, 2020 ja 2030 sekä muutos Muutos Muutos, % Koko Espoo ,0 26, ,7 72, ,3 154, ,8 185,9 Alla olevassa taulukossa ikääntyvän väestön määrän kehitystä on ennustettu suuralueittain vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2010 Tapiolan suuralueella on absoluuttisesti eniten sekä vuotiaita että yli 85-vuotiaita. Leppävaaran suuralueella samojen ikäluokkien määrä on toiseksi suurin vuotiaiden määrä näyttää kasvavan absoluuttisesti eniten Espoonlahden, Leppävaaran ja Matinkylän suuralueilla. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa eniten samoilla suuralueilla. Myös Tapiolan suuralueella yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi mutta vuotiaiden määrän kasvu on selvästi pienempi kuin kolmella muulla edellä mainitulla alueella. Espoon eläkeikäisväestö (1.1.) suuralueittain vuosina 2010 ja 2020 sekä muutos / TJo Muutos Muutos, % 2010 Ikä 2020 Ikä Ikä Ikä Koko Espoo Koko Espoo Koko Espoo Koko Espoo Espoo ,0 61,7 54,3 65,8 1 Suur-Leppävaara ,4 54,0 54,9 76,7 2 Suur-Tapiola ,7 39,2 14,7 36,5 3 Suur-Matinkylä ,1 56,1 79,6 96,8 4 Suur-Espoonlahti ,0 66,0 88,0 77,6 5 Suur-Kauklahti ,8 88,8 44,8 197,2 6 Vanha-Espoo ,3 111,1 70,9 34,1 7 Pohjois-Espoo ,5 73,6 37,8 134,9 Laitos y m ,3 192,3 78,0 73,3 2. Ikääntyvien asuminen Espoossa Vuoden 2011 alussa Espoossa oli taloutta, joissa oli ainakin yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Näillä asuntokunnilla yleisin asumismuoto oli kerrostalo, jossa asui 57 % talouksista. Rivitalossa asui 14 % talouksista ja omakotitalossa 30 %. Yhden hengen vanhusasuntokunnista 74 % asui kerrostalossa, mutta kahden henkilön talouksista vain 44 %. Jos asuntokunnassa oli sekä yli että alle 65-vuotiaita, omakotitalossa asuminen oli huomattavasti yleisempää kuin vanhusasuntokunnilla keskimäärin.

4 Vanhusasuntokunnat talotyypin mukaan Espoossa Espoolaisista vanhusasuntokunnista 2,8 % eli 566 taloutta asui puutteellisesti tai erittäin puutteellisesti varustetussa asunnossa. Puutteellisin varustein asuminen näyttäisi olevan yhteydessä asuntokunnan vanhimman henkilön ikään: yli 80-vuotiaiden talouksista keskimääräistä useampi asui puutteellisesti varustetussa asunnossa. Puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvien 1 vanhusasuntokuntien osuus asuntokunnan vanhimman henkilön iän mukaan Espoossa Yksinasuminen voi hankaloittaa elämää niillä iäkkäämmillä henkilöillä, joiden toimintakyky saattaa olla alentunut ja sairastumisen riski kasvaa. Kun ihmisten elinikä jatkuvasti nousee, myös yksinasuvissa on entistä enemmän varsin iäkkäitä henkilöitä. Espoossa yli 85 -vuotiaita yksinasuvia oli noin henkeä vuoden 2011 alussa. Määrä ja osuus tulee edelleen kasvamaan väestömäärän lisääntyessä, eliniän kasvaessa ja terveydenhuollon tason parantuessa. 3. Elä ja asu - konsepti Espoossa on tavoitteena luopua asteittain n. vuoteen 2018 mennessä nykyisestä moniportaisesta hoiva-asumisesta, joka muodostuu mm. asumisesta palvelutaloissa, vanhainkodeissa, hoivakodeissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kaikki nämä asumismuodot yhdistyvät elä ja asu -seniorikeskuksissa. Tämä tarkoittaa, ettei iäkkäiden espoolaisten enää tarvitse siirtyä

5 kevyemmän palvelun hoivakodeista muihin hoivalaitoksiin, jos heidän toimintakykynsä heikkenee ja avuntarve kasvaa, vaan elä ja asu -seniorikeskuksessa voi halutessaan asua elämänsä loppuun asti. Uutta on myös se, että pitkäaikaishoidon yhteyteen, samaan rakennukseen, tulee kaikille senioreille avoin palvelukeskus, jonka aktiviteetteihin myös talon asukkaat voivat osallistua. Tämä lisää "elämän keskellä" - olemisen mahdollisuuksia myös talon hoiva-asumisen asukkaille. Hoiva-asuminen Ensisijaisena tavoitteena Espoossa on edelleen, että ikäihmiset asuvat kotonaan niin pitkään kuin se on mahdollista. Asumispalvelut elä ja asu -seniorikeskuksissa on tarkoitettu niille kuntalaisille, jotka eivät selviydy enää kotihoidon palvelujen turvin omassa asunnossaan ja tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa, tukea ja seurantaa asumisessaan. Lähtökohtaisesti jokaisella asukkaalla on käytössään asunto tai oma huone. Elä ja asu -hoiva-asuminen on ns. avohoitoa, erotuksena virallisesta laitoshoidosta. Avohoidossa asukas mm. maksaa asunnosta vuokraa, voi kalustaa asuntoa omilla huonekaluillaan ja hän käyttää omia vaatteitaan. Vuokran tulee kattaa asuntojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Uudenlaisessa hoiva-asumisessa painottuvat yhteisöllisyys, asukkaiden omien voimavarojen tukeminen, asukkaiden valinnanmahdollisuudet, loppuun asti asuminen ja kodinomaisuus. Näihin painotuksiin päästään uudenlaisella palvelukulttuurilla sekä esteettömillä ja omatoimisuutta tukevilla tilaratkaisuilla. Tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja erilaisten asukkaiden tarpeiden mukaan muunneltaviksi. Tavoitteena on, että elä ja asu -yksiköt ovat yleensä yli 100 asukkaan keskuksia, jolloin palvelujen jatkuvuus ja riittävä apu on turvattu kaikkina vuorokauden aikoina. Erityistyöntekijöiden, kuten terapeuttien ja lääkäreiden panosta on helpompi järjestää asukkaiden hyödyksi isoissa yksiköissä. Suuret elä ja asu -seniorikeskukset ovat jakautuneet useaan pienempään kodinomaiseen asuinyksikköön, joissa kussakin on n asukasta ja heidän tarvitsemat yhteis-, palvelutilat. Kaupunki vastaa palvelujen järjestämisvelvoitteen mukaisesti palvelujen järjestämisestä. Palvelut voidaan tuottaa joko kaupungin omana palveluna tai palvelujen ostoina. Palvelukeskustoiminta Palvelukeskus on alueen ikäihmisten kohtaamispaikka, jonne voi tulla ruokailemaan, harrastamaan, viettämään aikaa, tapaamaan alueen ikäihmisiä ja osallistumaan järjestö-, virkistys-, kulttuuri- sekä liikuntatoimintaan. Palvelukeskustoiminnan tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja näin osaltaan tukea alueen asukkaiden kotona selviytymistä. Palvelukeskuksen toiminnat tarjoavat aktiviteetteja ja osallistumismahdollisuuksia myös elä ja asukeskuksen asukkaille. Toimintoja järjestävät mm. vapaaehtoiset, järjestöt ja kaupunki. Palvelukeskuksessa on tilava liikuntatila, jossa voidaan järjestää avoimia tanssi- ja liikuntatilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Lisäksi palvelukeskuksessa on ikäihmisille sopivia kuntoilulaitteita sisältävä kuntosali ja ravintola, jota voidaan käyttää ruokailuaikojen ulkopuolella kokoontumistilana. Arvio päivittäisistä avopalvelukeskusten käyttäjistä / avopalvelukeskus tulee vaihtelemaan välillä. Sijainti Elä ja asu -yksiköt tulevat muodostamaan kattavan verkoston Espoossa. Kuntalaisen ei tarvitse muuttaa tutulta asuinalueelta kauas silloin, kun tarvitsee hoiva-asumispalvelua. Tavoitteena on, että Espooseen toteutetaan jokaiseen viiteen kaupunkikeskukseen ja lisäksi Kauklahteen ja Kalajärven alueelle vähintään yksi elä ja asu -seniorikeskus. Käytännössä suurissa kaupunginosissa tulee olemaan useampia yksiköitä, koska elä ja asu -seniorikeskusmallissa yhdistyvät nykyinen tavallinen palvelutaloasuminen ja pitkäaikaishoito, joiden yksiköitä sijaitsee jo

6 nyt eri puolilla Espoota. On oleellista, että tulevat elä ja asu-seniorikeskukset sijoittuvat alueellisesti keskeisille paikoille ja muiden palvelujen ja hyvien kulkuyhteyksien lähelle. Senioriasuminen Elä ja asu seniorikeskusten välittömään läheisyyteen pyritään toteuttamaan senioriasumista. Ikääntyneiden määrän kasvaessa osa ikääntyneistä kuntalaisista haluaa muuttaa kodistaan lähelle tarvitsemiaan palveluja. Tällöin erillisten tukipalvelujen määrä vähenee. Samoin myös oletetaan, että asuminen palvelujen lähellä mahdollistaa itsenäisen toimintakyvyn säilymisen entistä pidempään. Senioriasuminen toteutetaan normaalina asuntorakentamisena. Kaupunki vaikuttaa näiden toteutumiseen maankäyttöön liittyvillä päätöksillä. Senioriasunnoissa asuvat hyötyvät näin parhaalla tavalla läheisestä avopalvelukeskustoiminnasta ja muusta kaupunkikeskusten palveluista. Sosiaali- ja terveystoimi on käynnistänyt senioriasumista koskevan kokonaissuunnitelman syksyllä Palvelukeskuksessa on kotihoidon tukipalveluna senioreiden päivätoimintaa ja muita kohdennettuja ryhmiä. Palvelukeskuksissa on varattu toimitiloja yksityisyrittäjille, esimerkiksi kampaamolle ja jalkojenhoitajalle. Elä ja asu -seniorikeskuksiin sijoittuu usein pesutupa, vainajien säilytystilat ja alueellisen kotihoidon tilat. 4. Toteutuksen ja rahoituksen periaatteet Valtaosa espoolaisista hoitaa ikääntyessäänkin asumisensa omatoimisesti. Lisäksi Espoossa on tarjolla asuntomarkkinoilta/hoivayrittäjiltä saatavia senioriasuntoja ja palveluasumista. Kaupunki järjestää yksilölliseen palvelutarpeen arvioon perustuvaa palvelu- ja hoiva-asumista. Kaupungin omissa yksiköissä on noin 430 laitospaikkaa, 81 palvelutalopaikkaa ja ostopalveluina hankitaan tällä hetkellä noin 750 asumispalvelupaikkaa. Väestön ikääntymiskehitys edellyttää, että lähitulevaisuudessa lisätään kaupungin järjestämänä vuosittain vuoteen 2020 mennessä vähintään noin 40 hoiva-/asumispalvelupaikkaa. Elä ja asu -yksiköiden toteuttamiseksi perustetaan kaupungin 100-prosenttisesti omistama, yleishyödyllinen yhtiö, jonka omistamiin tiloihin tämä toiminta keskitetään. Yhtiöön siirretään mahdollisimman nopeasti Kauklahden keväällä käyttöön otettava ensimmäinen elä ja asu -yksikkö Elä ja asu -hankkeet toteutetaan pääosin ARA -rahoituksella, lukuun ottamatta avopalvelukeskuksen harrastus- ja kotihoidon toimitiloja, jotka kaupunki rahoittaa joko pääomasijoituksella tai takaamallaan lainalla tai näiden yhdistelmällä. Nykysäännösten mukaan ARA avustukset perustuvat asiakkaiden hoitoisuuteen. Avustus voi olla enintään 40 %, asuntojen ja niiden yhteydessä olevien palvelutilojen hankinta-arvosta. Kauklahden elä ja asu -yksikön rakentamiseen saatu avustus oli 2,5 milj, yhteensä 30 % ARA:n rajoihin kuuluvien toimitilojen kokonaiskustannuksista. Espoon kaupungin rahoitusosuus avopalvelukeskuksen osalta oli 3,0 milj. Urakkatarjoukseen perustuva hankintahinta oli yhteensä 16,1 milj. eli noin / brm2. Ikääntymisen seurauksena palvelutarve kasvaa niin, että tähän suunnitelmaan sisältyvien hoivaasuntojen lisäksi tarvitaan samanaikaisesti myös yksityisen sektorin tuottamia vanhuspalveluja sekä edellä kuvattuja Elä ja asu-konseptiin kuuluvia senioriasuntoja. Kaupunki tulee edelleen jatkamaan ja todennäköisesti lisäämään ostopalvelujen käyttöä.

7 Korkotukilainan ja avustuksen ehdot ARA hyväksyy sosiaalisin perustein vuokrattavien talojen uudisrakentamiseen korkotukilainoja. Korkotukilaina on pankin tai muun rahalaitoksen myöntämä laina, jonka korosta osan Valtiokonttori maksaa ARAn varoista suoraan lainanantajalle, jos lainansaajan perusomavastuukorko ylittyy. Erityisryhmille tarkoitettujen, uusien vuokra-asuntojen ja vuokratalojen rakentamista varten hyväksyttävien korkotukilainojen perusomavastuu korkotukilainan korosta on 3,4 prosenttia. Mikäli rakentamisajan jälkeen perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, maksetaan ylimenevästä osasta korkotukena ensimmäisenä lainavuonna vuokratalokohteelle 95 %. Maksettava korkotuki pienenee vuosittain. Lainan enimmäismäärät hyväksytyistä rakennus- ja tonttikustannuksista ovat: - 95 %, kun kyseessä on vuokratontille rakennettava vuokratalo - 90 %, kun kyseessä on omistustontille rakennettava vuokratalo. Korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että ARA on hyväksynyt rakennussuunnitelmat ja kustannukset ennen töiden aloittamista. Asuntolainsäädäntö edellyttää rakentamisen ja perusparantamisen kilpailuttamista, ellei ARA erityisestä syystä myönnä lupaa siitä poikkeamiseen. Omistustontin hinnaksi hyväksytään tontin ostohinta, kuitenkin enintään kyseiselle alueelle ARAssa erikseen hyväksytty enimmäishinta tai sen puuttuessa alueelle kohtuulliseksi käyväksi hinnaksi katsottava arvo. Lainan korko voi olla viitekorkosidonnainen tai kiinteä. Lainasitoumuksessa on määriteltävä korkotukilainan korko sekä sen viitekorko ja siihen lisättävä marginaali. Korkotukilainojen lainoituksen tulee perustua kilpailuun ja se tulee järjestää riittävän kattavana. Suositeltavana voidaan pitää menettelyä, jossa tarjousta on kysytty vähintään kolmelta luottolaitokselta. Kiinteälyhenteisten korkotukilainojen laina-aika on enintään 41 vuotta ja kokonaispääomamenoon perustuvien lainojen 45 vuotta. Lainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti: vuodet lyhennysprosentti lainan alkuperäisestä pääomasta 1 5 1, , , , , , , ,0 Vaihtoehtoisesti kokonaispääomameno ensimmäisenä vuonna on 3,7 prosenttia korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Pääomameno nousee vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta. Korkotukilainoitettuja asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien asukkaiden vuokraasuntoina vähintään 40 vuotta. Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Talo voidaan luovuttaa vain kunnalle tai Valtion asuntorahaston nimeämälle taholle säädettyyn hintaan. ARA voi myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi uudisrakennettavia, perusparannettavia sekä hankittavia vuokrataloja tai vuokra-asuntoja varten. Kohteen

8 suunnittelussa on pyrittävä ottamaan huomioon kohteen soveltuvuus erityisryhmille pitkällä aikavälillä. Avustusten saannin edellytyksenä on, että - avustusta saavan hankkeen rahoittamiseksi otettava laina hyväksytään korkotukilainaksi. ARA hyväksyy kohteeseen omarahoitusta enintään 5 % avustettavista kustannuksista. - hankkeelle ei ole myönnetty samojen hyväksyttyjen kustannusten perusteella muuta julkista tukea kuin ARAn varoista myönnettävää korkotukea tai avustusta taikka kunnan tai kuntayhtymän tukea. Hanke ei siis voi saada samanaikaisesti esim. RAY:n investointiavustusta. - jos asunnot on tarkoitettu ensimmäiseen tukiluokkaan kuuluville, avustusta voidaan myöntää kaikille korkotukilainan saantiin oikeutetuille yhteisöille. - jos asunnot on tarkoitettu toiseen, kolmanteen tai neljänteen tukiluokkaan kuuluville, avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai sellaiselle osakeyhtiölle tai asuntoosakeyhtiölle, jossa kunnalla tai kuntayhtymällä on välitön määräysvalta. Avustus voidaan myöntää myös muulle korkotukilainansaajalle, jonka arvioidaan kykenevän tuottamaan ja ylläpitämään näitä asuinrakennuksia tai asuntoja. Myönnettävien investointiavustusten enimmäisavustusprosentit on porrastettu kohteiden mukaan siten, että mitä enemmän poikkeuksellisia ratkaisuja, tukipalveluita ja/tai erityisiä palvelutila- tai varusteratkaisuja asuntoon ja asuinrakennukseen tarvitaan, sitä korkeammaksi avustusprosentti voi nousta. Avustuksia myönnetään em. prosenttien puitteissa kuitenkin niin, että lisäksi otetaan kohdekohtaisesti huomioon kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. ARA päättää avustuksen määrästä kohdekohtaisesti. Avustusta voi saada korkotukilainoitettaviksi hyväksytyistä kustannuksista I) enintään 10 prosenttia, jos erityisryhmään kuuluvien asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet (kohderyhmänä opiskelijat, nuoret, maahanmuuttajat jne.), II) enintään 25 prosenttia, jos erityisryhmään kuuluvien asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita (kohderyhmänä mielenterveyskuntoutujat, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, vanhukset, vammaiset henkilöt, päihdehuoltopalveluiden käyttäjät, pitkäaikaisasunnottomat), III) enintään 40 prosenttia, jos asuminen edellyttää tavanomaista runsaampien tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon (kohderyhmänä muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset, vammaiset henkilöt, pitkäaikaisasunnottomat), IV) enintään 50 prosenttia, jos kyseessä on pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettu kohde ja asuminen edellyttää kohdan 3 mukaisia olosuhteita, tai jos kyseessä on kehitysvammaisille tarkoitettu kohde ja asuminen edellyttää tavanomaista runsaampien tukipalveluiden lisäksi poikkeuksellisen vaativia tai kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. ARAn keskeiset tuet, korkotukilainat ja investointiavustukset kohdentuvat hankkeen kokonaiskustannuksiin, joihin sisältyvät: - tontin hankinta/vuokraus - liittyminen verkostoihin, rakennuksiin ja rakennelmiin - uudisrakentaminen (urakat ja erillishankinnat) - suunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta - rakennusaikaiset rahoituskulut - perusparannettavan kiinteistön hankinta - rakennuksen perusparantaminen ja/tai laajentaminen. Korkotukilainaa ja avustusta voi saada varsinaisten asuintilojen ja tontin lisäksi myös välittömästi asumista tukeviin ja palveluiden tuottamiseen tarvittaviin tiloihin. Tällaisilla tiloilla tarkoitetaan lähinnä kohtuullisia yhteistiloja, sauna- ja pesulatiloja sekä ruokasaleja ja keittiöitä sekä

9 henkilökunnan tiloja ja kuntoutustiloja. Tukia ei kohdenneta irtaimistohankintoihin. Myönnettävät tuet maksetaan pääsääntöisesti hankkeen edetessä vastaten sen valmiusastetta. Arvion mukaan noin % ikääntyneistä espoolaisista voivat asua varallisuus- ja tulorajat huomioiden ARA: tuella toteutetussa asunnossa. Jotta palvelut voidaan järjestää myös niille espoolaisille, jotka eivät mahdu ARA:n tulo- ja varallisuusrajoihin, tulee pieni osa, enintään noin 10 % asunnoista toteuttaa ilman ARA:n tukea ns. kovan rahan tuotantona. Ne on rakennettava siten, että asuntojen laatutasoissa ja rakentamiskustannuksissa ei ole eroavuutta. Näiden asuntojen vuokrataso tulee olemaan merkittävästi korkeampi kuin ARA-tuettujen asuntojen. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä on nykyiset kiinteistöt huomioiden voitu lisätä vähintään noin 400 palveluasuntoa eri puolille Espoota. Palvelujen järjestäminen sekä toiminnan ja tilojen käytön aikainen rahoitus Palvelut elä ja asu yksiköissä on mahdollista järjestää kokonaan tai osittain kaupungin työnä tai ostaa kilpailutuksen kautta yksityisiltä toimijoilta. Oleellista on säilyttää kaupungilla mahdollisuus harkita ja tarvittaessa muuttaa palvelujen tuotantotapaa sekä valvoa palvelutuotantoa niin, että se täyttää asiakkaiden tarpeen ja kiinteistöjen rahoittajan määrittelemät rahoitusehdot. Palvelujen ja asumisen kustannukset Muuttaessaan elä ja asu seniorikeskukseen asukas tekee vuokrasopimuksen, jonka perusteella hän maksaa asumisesta aiheutuvat kustannukset, kiinteistön ylläpito- ja hoitokulut, sähkö ja vesimaksut huomioiden. Vuokrasopimuksessa huomioidaan asuntoneliöiksi asuinhuoneen lisäksi osa asuinkerrosten asumista palvelevista yhteistiloista. Pääsääntöisesti asukkaat maksavat kaikki asumista palvelevien toimitilojen vuokramenot. Lisäksi asukkaalla on tulorajoihinsa perustuen mahdollista saada Kelalta eläkkeen saajien asumistukea. Pienellä ryhmällä vanhuksia on tuloina pelkkä kansaneläke eikä muuta varallisuutta. Mikäli vanhuksen eläke- ja/tai muut tulot eivät riitä vuokranmaksuun, hän voi saada toimeentulotukea asumiskuluihin toimeentulotukisäännöksissä hyväksytyin perustein. Jos vanhuksella sen sijaan on omaisuutta (esim. omistusasunto tai kesäasunto), toimeentulotuesta päätettäessä edellytetään omaisuuden realisoimista. Ennen toimeentulotukeen turvautumista voidaan alentaa asukkaan palvelumaksuja sosiaalihuoltolain mukaan harkinnanvaraisesti, jotta ensisijaisesti vuokra saadaan katettua. Mikäli asukkaan tulot eivät tämänkään jälkeen riitä vuokraan, voidaan käyttää vanhusten palvelujen tähän subventioon varaamaan määrärahaa, jolla tuetaan asukkaan vuokranmaksua. Tavoitteena on, että elä ja asu seniorikeskuksessa voi asua myös ne hoivaa tarvitsevat ikääntyneet espoolaiset, joiden tulo - ja varallisuus eivät mahdollista asumista ARA tuella ja avustuksella rakennettuihin asuntoihin. Näiden asukkaiden vuokrat tulevat eroamaan muiden asukkaiden vuokrasta merkittävästi. Vuokran määrä perustuu kilpailutettujen rakennuskustannusten, huolto-, ja ylläpitokustannusten mukaisesti. Vuokra määrittyy asunnon lisäksi myös asumista palvelevista tiloista. Asumisen lisäksi asukas maksaa palvelun tuottajalle palvelumaksun, johon sisältyy tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan lisäksi ateriat ja vaatehuolto sekä siivous. Lääkkeistä aiheutuvat kustannukset asukas maksaa erikseen, samalla tavoin kuin kotona asuvat ikääntyneet kuntalaiset. Palvelumaksu määrittyy asukkaan tulojen ja hoitoisuuden mukaan.

10 Elä ja asu seniorikeskusten avopalvelukeskusten tilojen vuokran maksaa kaupunki. Tilat ovat asukkaiden lisäksi myös lähialueen ikääntyneiden kuntalaisten käytössä. Avopalvelukeskuksen yhteydessä olevien ravintokeskusten keittiöiden vuokran maksaa Espoo Catering. Osa avopalvelukeskusten tiloista tulee olemaan pysyvästi ulosvuokrattavia toimitiloja. Näiden tilojen vuokraamisesta vastaa Tilakeskus-liikelaitos. Lyhytaikaisten tilojen käytön sopimuksista vastaa sosiaali- ja terveystoimi. 5. Elä ja asu seniorikeskusten toteuttaminen vuoteen 2015 mennessä ja J suunnitelmissa olevat hankkeet Kauklahti Yhteensä 64 asuntoa ja avopalvelukeskus Viherkoti / muistikeskus Yhteensä 50 paikkaa ja päivätoiminta sekä 20 lyhytaikaishoidon paikkaa. Lisäys nykyiseen vain 20 pitkäaikaishoidon paikkaa Leppävaara. Yhteensä 120 palveluasuntoa ja avopalvelukeskus, josta kasvua 114 paikkaa ( Viherlaakson palvelutalon yläkerran asunnot poistuu käytöstä) Tapiola. Yhteensä 170 palveluasuntoa ja avopalvelukeskus J-2015 suunnitelmissa olevat hankkeet Soukka / nykyisen palvelutalon ja palvelukeskuksen laajennus + 50 asuntoa Puolarmetsä / Matinkylä / Ison Omenan viereinen asuinalue Espoon keskus / Samarian terveysaseman tontti Espoonlahti / nykyisen Espoonlahden hoivakodin laajennus Lisäksi nykyisistä kiinteistöistä Taavinkoti niminen yksikkö muutetaan toiminnaltaan muistipalvelukeskukseksi noin vuoteen 2013 mennessä. Muutos ei edellytä peruskorjausta tai lisärakentamista. Aurorakodin toiminta ja tilat arvioidaan uudelleen huomioiden elä ja asu seniorikeskuksen toimintamalli. Kuusikodin käyttötarkoitus arvioidaan vuosina Toimenpide-ehdotukset perustetaan keskusten omistamista varten yleishyödyllinen yhtiö; yhtiöjärjestysluonnos on liitteenä valmistellaan ja toteutetaan Kauklahden kohteen siirto Koy Espoonkruunulta em. yhtiöön hyväksytään toteutusmalli, hankkeiden priorisointijärjestys sekä rahoitusratkaisut ts käsittelyn yhteydessä kukin hanke hyväksytään kuitenkin toteutettavaksi vuosittain hyväksyttävän taloussuunnitelman yhteydessä tässä yhteydessä ei oteta kantaa siihen, miten palvelut yksiköissä totetutetaan (kaupungin toimesta vai yksityisiltä ostopalveluina)

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Erityisryhmien asuminen - kuntien keskeinen elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen - Erityisryhmien kuntien keskeinen asuminen rooli kunnan keskeinen rooli elokuu 2013 elok.2013, ARA, M. Aho Erityisryhmien

Lisätiedot

Tilastotietoja vuosilta 2009 2011 yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (SGEI)

Tilastotietoja vuosilta 2009 2011 yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (SGEI) LIITE 2 Tilastotietoja vuosilta 2009 2011 yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (SGEI) Komission päätös (842/2005) Suomi 12/01/2012 2 art. 1 kohdan a alakohta Korvaukset julkisista

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78

Espoon kaupunki Pöytäkirja 78 11.11.2013 Sivu 1 / 1 757/02.05.03/2013 78 Vuoden 2014 erityisryhmähankkeiden avustusten sekä niihin liittyvien korkotukilainahakemusten käsittely sekä yhden asumisoikeustalohankkeen puoltaminen Valmistelijat

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/10 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) Sosiaalilautakunta Sosj/10 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2011 1 (5) 409 Jätkäsaaren vaikeavammaisten asuntoryhmän, Suezinkatu 3, hankesuunnitelman hyväksyminen HEL 2011-008163 T 10 06 00 Päätös päätti hyväksyä osoitteeseen Suezinkatu

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet

Väestörakenteen muutoksen aiheuttamat tarpeet Väestön ikääntyminen, palvelut ja tarvittavat investoinnit Kansalainen, kuntalainen, asiakas Vanhusten määrä lisääntyy räjähdysmäisesti, eräissä kunnissa yli 64 vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2015 loppuun

Lisätiedot

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012

15.10.2012 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Selvitys 1 (6) 15.10.2012 Liite 2 PALVELUSETELIN SEURANTA PALVELUSETELIN KOKEILUAIKANA 1.3.2011-31.12.2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 27.1.2011 ottaa käyttöön palvelusetelin vanhusten palvelujen

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011

ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 ARA-tuotannon tilanne Investointiavustusten haku 2011 14.12.2010 Johtaja Jarmo Lindén Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA johtaja Jarmo Jarmo Linden 14.12.2010 Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET

RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET Avustustoiminta RAY:N INVESTOINTIAVUSTUSTEN PERIAATTEET tarkentavia ohjeita hakijoille 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:N INVESTOINTI AVUSTUSTEN PERIAATTEET - tarkentavia ohjeita

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015

Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Omaishoidon tuki Espoossa_ yli 50 -vuotiaat Seminaari omaishoidosta Espoossa 26.10.2015 Vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen Espoon kaupunki Omaishoidon tuki on palvelukokonaisuus, joka koostuu

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Erityisryhmien investointiavustusopas 26.2.2013

Erityisryhmien investointiavustusopas 26.2.2013 Erityisryhmien investointiavustusopas 26.2.2013 2 Sisällys 1 LAKI ERITYISRYHMIEN ASUNTO-OLOJEN PARANTAMISESTA... 3 2 AVUSTETTAVAT HANKKEET... 3 3 TUKILUOKAT... 4 3.1 Ensimmäinen tukiluokka (avustus enintään

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa

TeHoSa-Lappeenranta Lappeenranta / Taipalsaari. TeHoSa-Savitaipale Savitaipale / Lemi. TeHoSa-Luumäki Luumäki / Ylämaa akohtaiset palvelut Kunt Kotiin annettavat palvelut Ikäihmisten kotona selviytymistä tuetaan järjestämällä erilaisia palveluja kotiin. Kotiin annettavia palveluita on kotihoito, kotihoidon tukipalvelut,

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 715. Laki. aravalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 18 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä elokuuta 2006 N:o 715 721 SISÄLLYS N:o Sivu 715 Laki aravalain muuttamisesta... 2197 716 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 2199 717 Laki

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ala-Männikön korvaavat asunnot / Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys

Ala-Männikön korvaavat asunnot / Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys Selvitys 1 (5) Ala-Männikön korvaavat asunnot / Sosiaali- ja terveyslautakunnan selvitys Ivalon Sos.Dem. valtuustoryhmä on 11.12.2014 tehnyt valtuustoaloitteen Ala-Männikön korvaavista asunnoista. Aloitteessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

2) Parikkalan kunta (1913642-6), osoite: Harjukuja 6, 59100 Parikkala, jäljempänä Kunta.

2) Parikkalan kunta (1913642-6), osoite: Harjukuja 6, 59100 Parikkala, jäljempänä Kunta. 1 YHTEISTYÖSOPIMUS Sopijapuolet 1) Kiinteistö Oy Onnenlähde (2155834-5), Helsinki, osoite: Televisiokatu 1, 00240 Helsinki, jäljempänä Onnenlähde ja 2) Parikkalan kunta (1913642-6), osoite: Harjukuja 6,

Lisätiedot

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014

KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET VETERAANINEUVOTTELU 13.01.2014 KORJAUSAVUSTUKSET KEURUULLA 2013 Keuruun kaupunki myönsi asuntorahaston (ARA) kaupungille osoittamasta määrärahasta v. 2013 vanhusten asuntojen korjaukseen

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen

Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Asumisen palvelut mistä uudet innovaatiot? 3.2.2015 Uudet asuinympäristöt toiminnanjohtaja Sanna Mäkinen Perustietoa 51-vuotiaasta Lahden vanhusten asuntosäätiöstä (LVAS) Lahden vanhusten asuntosäätiön

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen

Mestariasunnot 2 / 2013. Jarkko Kankkunen Mestariasunnot 2 / 2013 Jarkko Kankkunen Mestariasunnot konserni.... Järvenpään Mestariasunnot Oy Kiinteistö Oy Järvenpään Tilat Levysepänkatu 13 kiinteistö JMA:n 65,30 %, JL Kiinteistötaito 17,15 %, Caves

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo

Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo PALVELUASUNTOHAKEMUS Palvelukeskus Puistokartanoon Hakemus palautetaan osoitteeseen: Espoon Lähimmäispalveluyhdistys ry / Kaija Viitakoski Tyrskyvuori 6 02320 Espoo Tarvittavat liitteet Lääkärintodistus

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Vanhusten palvelutalot

Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Vanhusten palvelutalot Asunnot tarkoitettu päivittäin kotihoitoa tarvitseville Vantaan kaupungin palvelutalot on tarkoitettu ikäihmisille, jotka eivät pärjää kotonaan runsaankaan

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58. Kaupunginhallitus 05.03.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 58. Kaupunginhallitus 05.03.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.03.2012 Sivu 1 / 1 1052/02.05.06/2012 58 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen :n 16 025 000 euron lainoille (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen?

Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Kuinka valtio kannustaa energiatehokkuuteen? Riitta Kimari Ympäristöministeriö Ammattilaisseminaari 24.11.2009 Suhdanneluonteiset avustukset (ns. 10 %:n avustus) Suhdanneluonteiset energiapainotteiset

Lisätiedot

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015

Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 Esteettömyys on asumisen kehittämistä seminaarisarja Hissi osana esteettömyyttä 3.3.2015 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA

TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA AALTO-YLIOPISTON YLIOPPILASKUNTA 27.8.2010 hyväksyttäväksi 1 (8) TALOUDEN- JA OMAISUUDENHOITOPOLITIIKKA 2010 ASUINKIINTEISTÖPOLITIIKKA 1. KIINTEISTÖOMAISUUS 1.1. Asuinkiinteistökanta 1.1.2010 1.2. Asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET

Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET Avustustoiminta INVESTOINTIAVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN PERIAATTEET 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY Asuntojen rakentamisen ja peruskorjaamisen sekä sosiaalitekniikan avustusprosenttien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Valtuusto 19.03.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Valtuusto 19.03.2012 Sivu 1 / 1 Valtuusto 19.03.2012 Sivu 1 / 1 1052/02.05.06/2012 Kaupunginhallitus 58 5.3.2012 32 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen :n 16 025 000 euron lainoille Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila

Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin. 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Hissi omaan taloyhtiöön mitä mahdollisuuksia avustuksiin 31.3.2015 Eeva-Liisa Anttila Asunto-osakeyhtiölaki 1.7.2010 Hissihankkeesta päätetään aina yhtiökokouksessa! Hissipäätökseen riittää enemmistöpäätös

Lisätiedot

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella

Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Vuokra-asuntojen asuntojen omistamisen ja tuottamisen ongelmat metropolialueella Metropolitiikka ja seudun kilpailu- kyky -seminaari 16.10.2007 Dipoli, Espoo Liiketoimintajohtaja Eero Saastamoinen Investoinnit

Lisätiedot

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI

ASUMISPALVELUJEN KOKONAISUUDEN HALLINTA KUNNASSA, ESIMEKKINÄ JOENSUUN KAUPUNKI ASUMISPALVELUJEN OONAISUUDEN HALLINTA UNNASSA, ESIMEINÄ JOENSUUN AUPUNI untamarkkinat 9.9.2015. Asumispalvelujen vaihtoehtoja Annamari Savela kehittämispäällikkö Joensuun kaupunki sosiaali- ja terveyspalvelukeskus

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit (esim.

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET

ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET TARJOUSPYYNTÖ/ LIITE 4 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET Espoon kaupungin terveyspalvelujen mielenterveys- ja päihdepalvelujen

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Esteettömyys ja hissiseminaari. Kotka 27.10.2015. Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Esteettömyys ja hissiseminaari Kotka 27.10.2015 Hankepäällikkö Tapio Kallioinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN

Lisätiedot

Käynnistysavustus perusparantamiseen

Käynnistysavustus perusparantamiseen Dnro 19454/021/13 Käynnistysavustus perusparantamiseen 2013 2014 Hakuohje 19.9.2013 Avustuksen hakuaika 19.9.2013 31.12.2014 Sisällys 1 UUSI VALTUUS SEKÄ SOVELLETTAVAT LAIT JA OHJEET... 3 2 AVUSTUKSEN

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli

Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Asumisen palveluiden konseptit - kehämalli Tulevaisuuden senioriasuminen Tampereella - Omassa kodissa palveluiden turvin 14.12.2005 Markku Riihimäki TULEVAISUUDEN SENIORIASUMINEN - Omassa kodissa asumisen

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet

Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet Kestävän korjausrakentamisen mahdollisuudet Kerrostalojen korjaaminen klinikan aloitustilaisuus 27.5.2014 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA, kehittämisarkkitehti ESITYKSEN SISÄLTÖ: 4 x E = 1. ELINKAARI 2.

Lisätiedot

Hoivakodissa / kotihoivassa?

Hoivakodissa / kotihoivassa? Johdanto Hoivakodissa / kotihoivassa? Diskreetin valinnan koe Heikki Pursiainen 1 Timo Seppälä 2 1 VATT 2 THL 21. elokuuta 2013 Taustaa Väestö ikääntyy nopeasti, kuten kaikki toistavat ad nauseam. Vanhuspalveluiden

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen 26.11.2015 Uuden toimintavan taustaa Kuntien vanhuspalvelukohteiden

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli

Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala

KVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen

Lisätiedot

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011

MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 MONA hankkeen tutustumismatka München ja Wien 27. 29.4.2011 Tutustumiskohteet Münchenissä A Palvelutalo Wohnen im Viertel B Monen sukupolven talo C Palvelutalo Wohnen im Viertel GEWOFAG Wohnen im Viertel

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS SÄÄTIÖN TARKOITUS Säätiön tarkoituksena on edistää ja kehittää vanhusten, vammaisten ja muiden erityispalveluja tarvitsevien erityisryhmien asumispalveluja sekä elinolosuhteita

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 173 09.10.2013. 173 Asianro 6689/10.00.02.01/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja /0 () 7 Asianro 89/0.00.0.0/0 Alueen varaaminen Männistön kaupunginosan korttelista 0 (Untamonkatu) / Kuopion Vanhustenkotiyhdistys ry Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden

Lisätiedot

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta

Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Kiinteistö 2013 tapahtuma Helsingin messukeskus 14.11.2013 Antti Jämsén Miehikkälän kunta Miehikkälän kunta tuottaa ja järjestää laadukkaat peruspalvelut asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti Terveyskeskus:

Lisätiedot

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma

VITAPOLIS. Alue- ja hankekehityssuunnitelma VITAPOLIS Alue- ja hankekehityssuunnitelma Vitapolis Uudenlainen palveleva asuinalue Vitapolis on ainutlaatuinen palvelu- ja asumisympäristö Muuramessa lähellä Jyväskylää, jossa yhdistyvät kaikki elämälle

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot