ELÄ JA ASU - YKSIKÖIDEN TOTEUTUS JA RAHOITUS

Transkriptio

1 Vers.3 ELÄ JA ASU - YKSIKÖIDEN TOTEUTUS JA RAHOITUS 1. Espoon asukkaiden ikärakenne ja sen muutokset Espoon väestöennusteen mukainen väestönkehitys ikäryhmittäin on seuraavanlainen. Espoossa oli vuonna 2000 asukkaita ja vuonna vuoden 2011 lopussa noin Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 asukkaita oletetaan olevan noin Espoon väkiluku kasvaa vuodesta 2000 vuoteen 2030 mennessä yhteensä asukkaalla. Alle 20- vuotiaiden määrä kasvaa , työikäisten ja eläkeikäisten asukkaalla. Ikä vuosina Yhteensä

2 Espoon väestön vuosittainen kasvu on väestöennusteen mukaan keskimäärin vuosina noin asukasta, vuosina noin asukasta ja vuosina noin asukasta. Suurin väestönkasvu tapahtuu työikäisten ja eläkeikäisten ikäryhmissä. Työikäisten määrä on kasvanut eniten vuosina noin asukkaalla vuosittain. Kun taas suurin eläkeikäisten määrän kasvu tapahtuu , tuolloin 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa keskimäärin asukkaalla vuosittain. Vuoden 2025 jälkeen vuoteen 2030 kaikkein eniten kasvaa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä noin asukkaalla vuosittain. Kaikki ikäryhmät Espoossa kuitenkin kasvavat vielä tuolloin. Väestön ikääntyminen on Suomessa ja koko Euroopassa lähivuosikymmenien suuri haaste. Espoon väestörakenne on koko maan kuntiin ja suurimpiin kaupunkeihin verrattuna nuori vuotiaita väestöstä oli 9,8 % vuonna 2010 kun koko Manner-Suomessa heitä oli 7,8 % ja Uudellamaalla 8,3 %. Yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli Espoossa 11,5 % kun heidän suhteellinen osuutensa koko Manner-Suomessa oli 17,5 % ja Uudellamaalla 13,8 %. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa Kouvolassa yli 65-vuotiaita oli 20,9 % väestöstä ja heidän osuutensa oli yli 18 % myös Turussa, Porissa ja Lahdessa. Suomalaisten keski-ikä on viime vuosikymmeninä noussut merkittävästi. Samanaikaisesti ihmisten terveystilanne ja kyky huolehtia itsestään on parantunut. Palvelutarpeen kasvu on siirtynyt yhä myöhemmälle iälle. Ihmisten elinkaaren viimeisinä vuosina ovat palvelutarpeet suurimmat. Ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa Espoossa suhteellisesti moninkertaisesti koko väestön kasvuun verrattuna. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, palvelujen suunnittelun ja järjestämisen kannalta keskeisten ikäryhmien eli vuotiaiden määrä kasvaa tällä vuosikymmenellä noin 440 henkilöä/vuosi ja yli 85-vuotiaiden määrä 160 henkilöä/vuosi. Vuoden 2020 jälkeen samojen ikäryhmien määrän kasvu kaksinkertaistuu ennusteen mukaan.

3 Espoon 65 vuotta täyttänyt väestö ikäryhmittäin vuosina 2000, 2010, 2020 ja 2030 sekä muutos Muutos Muutos, % Koko Espoo ,0 26, ,7 72, ,3 154, ,8 185,9 Alla olevassa taulukossa ikääntyvän väestön määrän kehitystä on ennustettu suuralueittain vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2010 Tapiolan suuralueella on absoluuttisesti eniten sekä vuotiaita että yli 85-vuotiaita. Leppävaaran suuralueella samojen ikäluokkien määrä on toiseksi suurin vuotiaiden määrä näyttää kasvavan absoluuttisesti eniten Espoonlahden, Leppävaaran ja Matinkylän suuralueilla. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa eniten samoilla suuralueilla. Myös Tapiolan suuralueella yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi mutta vuotiaiden määrän kasvu on selvästi pienempi kuin kolmella muulla edellä mainitulla alueella. Espoon eläkeikäisväestö (1.1.) suuralueittain vuosina 2010 ja 2020 sekä muutos / TJo Muutos Muutos, % 2010 Ikä 2020 Ikä Ikä Ikä Koko Espoo Koko Espoo Koko Espoo Koko Espoo Espoo ,0 61,7 54,3 65,8 1 Suur-Leppävaara ,4 54,0 54,9 76,7 2 Suur-Tapiola ,7 39,2 14,7 36,5 3 Suur-Matinkylä ,1 56,1 79,6 96,8 4 Suur-Espoonlahti ,0 66,0 88,0 77,6 5 Suur-Kauklahti ,8 88,8 44,8 197,2 6 Vanha-Espoo ,3 111,1 70,9 34,1 7 Pohjois-Espoo ,5 73,6 37,8 134,9 Laitos y m ,3 192,3 78,0 73,3 2. Ikääntyvien asuminen Espoossa Vuoden 2011 alussa Espoossa oli taloutta, joissa oli ainakin yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Näillä asuntokunnilla yleisin asumismuoto oli kerrostalo, jossa asui 57 % talouksista. Rivitalossa asui 14 % talouksista ja omakotitalossa 30 %. Yhden hengen vanhusasuntokunnista 74 % asui kerrostalossa, mutta kahden henkilön talouksista vain 44 %. Jos asuntokunnassa oli sekä yli että alle 65-vuotiaita, omakotitalossa asuminen oli huomattavasti yleisempää kuin vanhusasuntokunnilla keskimäärin.

4 Vanhusasuntokunnat talotyypin mukaan Espoossa Espoolaisista vanhusasuntokunnista 2,8 % eli 566 taloutta asui puutteellisesti tai erittäin puutteellisesti varustetussa asunnossa. Puutteellisin varustein asuminen näyttäisi olevan yhteydessä asuntokunnan vanhimman henkilön ikään: yli 80-vuotiaiden talouksista keskimääräistä useampi asui puutteellisesti varustetussa asunnossa. Puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvien 1 vanhusasuntokuntien osuus asuntokunnan vanhimman henkilön iän mukaan Espoossa Yksinasuminen voi hankaloittaa elämää niillä iäkkäämmillä henkilöillä, joiden toimintakyky saattaa olla alentunut ja sairastumisen riski kasvaa. Kun ihmisten elinikä jatkuvasti nousee, myös yksinasuvissa on entistä enemmän varsin iäkkäitä henkilöitä. Espoossa yli 85 -vuotiaita yksinasuvia oli noin henkeä vuoden 2011 alussa. Määrä ja osuus tulee edelleen kasvamaan väestömäärän lisääntyessä, eliniän kasvaessa ja terveydenhuollon tason parantuessa. 3. Elä ja asu - konsepti Espoossa on tavoitteena luopua asteittain n. vuoteen 2018 mennessä nykyisestä moniportaisesta hoiva-asumisesta, joka muodostuu mm. asumisesta palvelutaloissa, vanhainkodeissa, hoivakodeissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kaikki nämä asumismuodot yhdistyvät elä ja asu -seniorikeskuksissa. Tämä tarkoittaa, ettei iäkkäiden espoolaisten enää tarvitse siirtyä

5 kevyemmän palvelun hoivakodeista muihin hoivalaitoksiin, jos heidän toimintakykynsä heikkenee ja avuntarve kasvaa, vaan elä ja asu -seniorikeskuksessa voi halutessaan asua elämänsä loppuun asti. Uutta on myös se, että pitkäaikaishoidon yhteyteen, samaan rakennukseen, tulee kaikille senioreille avoin palvelukeskus, jonka aktiviteetteihin myös talon asukkaat voivat osallistua. Tämä lisää "elämän keskellä" - olemisen mahdollisuuksia myös talon hoiva-asumisen asukkaille. Hoiva-asuminen Ensisijaisena tavoitteena Espoossa on edelleen, että ikäihmiset asuvat kotonaan niin pitkään kuin se on mahdollista. Asumispalvelut elä ja asu -seniorikeskuksissa on tarkoitettu niille kuntalaisille, jotka eivät selviydy enää kotihoidon palvelujen turvin omassa asunnossaan ja tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa, tukea ja seurantaa asumisessaan. Lähtökohtaisesti jokaisella asukkaalla on käytössään asunto tai oma huone. Elä ja asu -hoiva-asuminen on ns. avohoitoa, erotuksena virallisesta laitoshoidosta. Avohoidossa asukas mm. maksaa asunnosta vuokraa, voi kalustaa asuntoa omilla huonekaluillaan ja hän käyttää omia vaatteitaan. Vuokran tulee kattaa asuntojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Uudenlaisessa hoiva-asumisessa painottuvat yhteisöllisyys, asukkaiden omien voimavarojen tukeminen, asukkaiden valinnanmahdollisuudet, loppuun asti asuminen ja kodinomaisuus. Näihin painotuksiin päästään uudenlaisella palvelukulttuurilla sekä esteettömillä ja omatoimisuutta tukevilla tilaratkaisuilla. Tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja erilaisten asukkaiden tarpeiden mukaan muunneltaviksi. Tavoitteena on, että elä ja asu -yksiköt ovat yleensä yli 100 asukkaan keskuksia, jolloin palvelujen jatkuvuus ja riittävä apu on turvattu kaikkina vuorokauden aikoina. Erityistyöntekijöiden, kuten terapeuttien ja lääkäreiden panosta on helpompi järjestää asukkaiden hyödyksi isoissa yksiköissä. Suuret elä ja asu -seniorikeskukset ovat jakautuneet useaan pienempään kodinomaiseen asuinyksikköön, joissa kussakin on n asukasta ja heidän tarvitsemat yhteis-, palvelutilat. Kaupunki vastaa palvelujen järjestämisvelvoitteen mukaisesti palvelujen järjestämisestä. Palvelut voidaan tuottaa joko kaupungin omana palveluna tai palvelujen ostoina. Palvelukeskustoiminta Palvelukeskus on alueen ikäihmisten kohtaamispaikka, jonne voi tulla ruokailemaan, harrastamaan, viettämään aikaa, tapaamaan alueen ikäihmisiä ja osallistumaan järjestö-, virkistys-, kulttuuri- sekä liikuntatoimintaan. Palvelukeskustoiminnan tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja näin osaltaan tukea alueen asukkaiden kotona selviytymistä. Palvelukeskuksen toiminnat tarjoavat aktiviteetteja ja osallistumismahdollisuuksia myös elä ja asukeskuksen asukkaille. Toimintoja järjestävät mm. vapaaehtoiset, järjestöt ja kaupunki. Palvelukeskuksessa on tilava liikuntatila, jossa voidaan järjestää avoimia tanssi- ja liikuntatilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Lisäksi palvelukeskuksessa on ikäihmisille sopivia kuntoilulaitteita sisältävä kuntosali ja ravintola, jota voidaan käyttää ruokailuaikojen ulkopuolella kokoontumistilana. Arvio päivittäisistä avopalvelukeskusten käyttäjistä / avopalvelukeskus tulee vaihtelemaan välillä. Sijainti Elä ja asu -yksiköt tulevat muodostamaan kattavan verkoston Espoossa. Kuntalaisen ei tarvitse muuttaa tutulta asuinalueelta kauas silloin, kun tarvitsee hoiva-asumispalvelua. Tavoitteena on, että Espooseen toteutetaan jokaiseen viiteen kaupunkikeskukseen ja lisäksi Kauklahteen ja Kalajärven alueelle vähintään yksi elä ja asu -seniorikeskus. Käytännössä suurissa kaupunginosissa tulee olemaan useampia yksiköitä, koska elä ja asu -seniorikeskusmallissa yhdistyvät nykyinen tavallinen palvelutaloasuminen ja pitkäaikaishoito, joiden yksiköitä sijaitsee jo

6 nyt eri puolilla Espoota. On oleellista, että tulevat elä ja asu-seniorikeskukset sijoittuvat alueellisesti keskeisille paikoille ja muiden palvelujen ja hyvien kulkuyhteyksien lähelle. Senioriasuminen Elä ja asu seniorikeskusten välittömään läheisyyteen pyritään toteuttamaan senioriasumista. Ikääntyneiden määrän kasvaessa osa ikääntyneistä kuntalaisista haluaa muuttaa kodistaan lähelle tarvitsemiaan palveluja. Tällöin erillisten tukipalvelujen määrä vähenee. Samoin myös oletetaan, että asuminen palvelujen lähellä mahdollistaa itsenäisen toimintakyvyn säilymisen entistä pidempään. Senioriasuminen toteutetaan normaalina asuntorakentamisena. Kaupunki vaikuttaa näiden toteutumiseen maankäyttöön liittyvillä päätöksillä. Senioriasunnoissa asuvat hyötyvät näin parhaalla tavalla läheisestä avopalvelukeskustoiminnasta ja muusta kaupunkikeskusten palveluista. Sosiaali- ja terveystoimi on käynnistänyt senioriasumista koskevan kokonaissuunnitelman syksyllä Palvelukeskuksessa on kotihoidon tukipalveluna senioreiden päivätoimintaa ja muita kohdennettuja ryhmiä. Palvelukeskuksissa on varattu toimitiloja yksityisyrittäjille, esimerkiksi kampaamolle ja jalkojenhoitajalle. Elä ja asu -seniorikeskuksiin sijoittuu usein pesutupa, vainajien säilytystilat ja alueellisen kotihoidon tilat. 4. Toteutuksen ja rahoituksen periaatteet Valtaosa espoolaisista hoitaa ikääntyessäänkin asumisensa omatoimisesti. Lisäksi Espoossa on tarjolla asuntomarkkinoilta/hoivayrittäjiltä saatavia senioriasuntoja ja palveluasumista. Kaupunki järjestää yksilölliseen palvelutarpeen arvioon perustuvaa palvelu- ja hoiva-asumista. Kaupungin omissa yksiköissä on noin 430 laitospaikkaa, 81 palvelutalopaikkaa ja ostopalveluina hankitaan tällä hetkellä noin 750 asumispalvelupaikkaa. Väestön ikääntymiskehitys edellyttää, että lähitulevaisuudessa lisätään kaupungin järjestämänä vuosittain vuoteen 2020 mennessä vähintään noin 40 hoiva-/asumispalvelupaikkaa. Elä ja asu -yksiköiden toteuttamiseksi perustetaan kaupungin 100-prosenttisesti omistama, yleishyödyllinen yhtiö, jonka omistamiin tiloihin tämä toiminta keskitetään. Yhtiöön siirretään mahdollisimman nopeasti Kauklahden keväällä käyttöön otettava ensimmäinen elä ja asu -yksikkö Elä ja asu -hankkeet toteutetaan pääosin ARA -rahoituksella, lukuun ottamatta avopalvelukeskuksen harrastus- ja kotihoidon toimitiloja, jotka kaupunki rahoittaa joko pääomasijoituksella tai takaamallaan lainalla tai näiden yhdistelmällä. Nykysäännösten mukaan ARA avustukset perustuvat asiakkaiden hoitoisuuteen. Avustus voi olla enintään 40 %, asuntojen ja niiden yhteydessä olevien palvelutilojen hankinta-arvosta. Kauklahden elä ja asu -yksikön rakentamiseen saatu avustus oli 2,5 milj, yhteensä 30 % ARA:n rajoihin kuuluvien toimitilojen kokonaiskustannuksista. Espoon kaupungin rahoitusosuus avopalvelukeskuksen osalta oli 3,0 milj. Urakkatarjoukseen perustuva hankintahinta oli yhteensä 16,1 milj. eli noin / brm2. Ikääntymisen seurauksena palvelutarve kasvaa niin, että tähän suunnitelmaan sisältyvien hoivaasuntojen lisäksi tarvitaan samanaikaisesti myös yksityisen sektorin tuottamia vanhuspalveluja sekä edellä kuvattuja Elä ja asu-konseptiin kuuluvia senioriasuntoja. Kaupunki tulee edelleen jatkamaan ja todennäköisesti lisäämään ostopalvelujen käyttöä.

7 Korkotukilainan ja avustuksen ehdot ARA hyväksyy sosiaalisin perustein vuokrattavien talojen uudisrakentamiseen korkotukilainoja. Korkotukilaina on pankin tai muun rahalaitoksen myöntämä laina, jonka korosta osan Valtiokonttori maksaa ARAn varoista suoraan lainanantajalle, jos lainansaajan perusomavastuukorko ylittyy. Erityisryhmille tarkoitettujen, uusien vuokra-asuntojen ja vuokratalojen rakentamista varten hyväksyttävien korkotukilainojen perusomavastuu korkotukilainan korosta on 3,4 prosenttia. Mikäli rakentamisajan jälkeen perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, maksetaan ylimenevästä osasta korkotukena ensimmäisenä lainavuonna vuokratalokohteelle 95 %. Maksettava korkotuki pienenee vuosittain. Lainan enimmäismäärät hyväksytyistä rakennus- ja tonttikustannuksista ovat: - 95 %, kun kyseessä on vuokratontille rakennettava vuokratalo - 90 %, kun kyseessä on omistustontille rakennettava vuokratalo. Korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että ARA on hyväksynyt rakennussuunnitelmat ja kustannukset ennen töiden aloittamista. Asuntolainsäädäntö edellyttää rakentamisen ja perusparantamisen kilpailuttamista, ellei ARA erityisestä syystä myönnä lupaa siitä poikkeamiseen. Omistustontin hinnaksi hyväksytään tontin ostohinta, kuitenkin enintään kyseiselle alueelle ARAssa erikseen hyväksytty enimmäishinta tai sen puuttuessa alueelle kohtuulliseksi käyväksi hinnaksi katsottava arvo. Lainan korko voi olla viitekorkosidonnainen tai kiinteä. Lainasitoumuksessa on määriteltävä korkotukilainan korko sekä sen viitekorko ja siihen lisättävä marginaali. Korkotukilainojen lainoituksen tulee perustua kilpailuun ja se tulee järjestää riittävän kattavana. Suositeltavana voidaan pitää menettelyä, jossa tarjousta on kysytty vähintään kolmelta luottolaitokselta. Kiinteälyhenteisten korkotukilainojen laina-aika on enintään 41 vuotta ja kokonaispääomamenoon perustuvien lainojen 45 vuotta. Lainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti: vuodet lyhennysprosentti lainan alkuperäisestä pääomasta 1 5 1, , , , , , , ,0 Vaihtoehtoisesti kokonaispääomameno ensimmäisenä vuonna on 3,7 prosenttia korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Pääomameno nousee vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta. Korkotukilainoitettuja asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien asukkaiden vuokraasuntoina vähintään 40 vuotta. Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Talo voidaan luovuttaa vain kunnalle tai Valtion asuntorahaston nimeämälle taholle säädettyyn hintaan. ARA voi myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi uudisrakennettavia, perusparannettavia sekä hankittavia vuokrataloja tai vuokra-asuntoja varten. Kohteen

8 suunnittelussa on pyrittävä ottamaan huomioon kohteen soveltuvuus erityisryhmille pitkällä aikavälillä. Avustusten saannin edellytyksenä on, että - avustusta saavan hankkeen rahoittamiseksi otettava laina hyväksytään korkotukilainaksi. ARA hyväksyy kohteeseen omarahoitusta enintään 5 % avustettavista kustannuksista. - hankkeelle ei ole myönnetty samojen hyväksyttyjen kustannusten perusteella muuta julkista tukea kuin ARAn varoista myönnettävää korkotukea tai avustusta taikka kunnan tai kuntayhtymän tukea. Hanke ei siis voi saada samanaikaisesti esim. RAY:n investointiavustusta. - jos asunnot on tarkoitettu ensimmäiseen tukiluokkaan kuuluville, avustusta voidaan myöntää kaikille korkotukilainan saantiin oikeutetuille yhteisöille. - jos asunnot on tarkoitettu toiseen, kolmanteen tai neljänteen tukiluokkaan kuuluville, avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai sellaiselle osakeyhtiölle tai asuntoosakeyhtiölle, jossa kunnalla tai kuntayhtymällä on välitön määräysvalta. Avustus voidaan myöntää myös muulle korkotukilainansaajalle, jonka arvioidaan kykenevän tuottamaan ja ylläpitämään näitä asuinrakennuksia tai asuntoja. Myönnettävien investointiavustusten enimmäisavustusprosentit on porrastettu kohteiden mukaan siten, että mitä enemmän poikkeuksellisia ratkaisuja, tukipalveluita ja/tai erityisiä palvelutila- tai varusteratkaisuja asuntoon ja asuinrakennukseen tarvitaan, sitä korkeammaksi avustusprosentti voi nousta. Avustuksia myönnetään em. prosenttien puitteissa kuitenkin niin, että lisäksi otetaan kohdekohtaisesti huomioon kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. ARA päättää avustuksen määrästä kohdekohtaisesti. Avustusta voi saada korkotukilainoitettaviksi hyväksytyistä kustannuksista I) enintään 10 prosenttia, jos erityisryhmään kuuluvien asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet (kohderyhmänä opiskelijat, nuoret, maahanmuuttajat jne.), II) enintään 25 prosenttia, jos erityisryhmään kuuluvien asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita (kohderyhmänä mielenterveyskuntoutujat, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, vanhukset, vammaiset henkilöt, päihdehuoltopalveluiden käyttäjät, pitkäaikaisasunnottomat), III) enintään 40 prosenttia, jos asuminen edellyttää tavanomaista runsaampien tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon (kohderyhmänä muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset, vammaiset henkilöt, pitkäaikaisasunnottomat), IV) enintään 50 prosenttia, jos kyseessä on pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettu kohde ja asuminen edellyttää kohdan 3 mukaisia olosuhteita, tai jos kyseessä on kehitysvammaisille tarkoitettu kohde ja asuminen edellyttää tavanomaista runsaampien tukipalveluiden lisäksi poikkeuksellisen vaativia tai kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. ARAn keskeiset tuet, korkotukilainat ja investointiavustukset kohdentuvat hankkeen kokonaiskustannuksiin, joihin sisältyvät: - tontin hankinta/vuokraus - liittyminen verkostoihin, rakennuksiin ja rakennelmiin - uudisrakentaminen (urakat ja erillishankinnat) - suunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta - rakennusaikaiset rahoituskulut - perusparannettavan kiinteistön hankinta - rakennuksen perusparantaminen ja/tai laajentaminen. Korkotukilainaa ja avustusta voi saada varsinaisten asuintilojen ja tontin lisäksi myös välittömästi asumista tukeviin ja palveluiden tuottamiseen tarvittaviin tiloihin. Tällaisilla tiloilla tarkoitetaan lähinnä kohtuullisia yhteistiloja, sauna- ja pesulatiloja sekä ruokasaleja ja keittiöitä sekä

9 henkilökunnan tiloja ja kuntoutustiloja. Tukia ei kohdenneta irtaimistohankintoihin. Myönnettävät tuet maksetaan pääsääntöisesti hankkeen edetessä vastaten sen valmiusastetta. Arvion mukaan noin % ikääntyneistä espoolaisista voivat asua varallisuus- ja tulorajat huomioiden ARA: tuella toteutetussa asunnossa. Jotta palvelut voidaan järjestää myös niille espoolaisille, jotka eivät mahdu ARA:n tulo- ja varallisuusrajoihin, tulee pieni osa, enintään noin 10 % asunnoista toteuttaa ilman ARA:n tukea ns. kovan rahan tuotantona. Ne on rakennettava siten, että asuntojen laatutasoissa ja rakentamiskustannuksissa ei ole eroavuutta. Näiden asuntojen vuokrataso tulee olemaan merkittävästi korkeampi kuin ARA-tuettujen asuntojen. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä on nykyiset kiinteistöt huomioiden voitu lisätä vähintään noin 400 palveluasuntoa eri puolille Espoota. Palvelujen järjestäminen sekä toiminnan ja tilojen käytön aikainen rahoitus Palvelut elä ja asu yksiköissä on mahdollista järjestää kokonaan tai osittain kaupungin työnä tai ostaa kilpailutuksen kautta yksityisiltä toimijoilta. Oleellista on säilyttää kaupungilla mahdollisuus harkita ja tarvittaessa muuttaa palvelujen tuotantotapaa sekä valvoa palvelutuotantoa niin, että se täyttää asiakkaiden tarpeen ja kiinteistöjen rahoittajan määrittelemät rahoitusehdot. Palvelujen ja asumisen kustannukset Muuttaessaan elä ja asu seniorikeskukseen asukas tekee vuokrasopimuksen, jonka perusteella hän maksaa asumisesta aiheutuvat kustannukset, kiinteistön ylläpito- ja hoitokulut, sähkö ja vesimaksut huomioiden. Vuokrasopimuksessa huomioidaan asuntoneliöiksi asuinhuoneen lisäksi osa asuinkerrosten asumista palvelevista yhteistiloista. Pääsääntöisesti asukkaat maksavat kaikki asumista palvelevien toimitilojen vuokramenot. Lisäksi asukkaalla on tulorajoihinsa perustuen mahdollista saada Kelalta eläkkeen saajien asumistukea. Pienellä ryhmällä vanhuksia on tuloina pelkkä kansaneläke eikä muuta varallisuutta. Mikäli vanhuksen eläke- ja/tai muut tulot eivät riitä vuokranmaksuun, hän voi saada toimeentulotukea asumiskuluihin toimeentulotukisäännöksissä hyväksytyin perustein. Jos vanhuksella sen sijaan on omaisuutta (esim. omistusasunto tai kesäasunto), toimeentulotuesta päätettäessä edellytetään omaisuuden realisoimista. Ennen toimeentulotukeen turvautumista voidaan alentaa asukkaan palvelumaksuja sosiaalihuoltolain mukaan harkinnanvaraisesti, jotta ensisijaisesti vuokra saadaan katettua. Mikäli asukkaan tulot eivät tämänkään jälkeen riitä vuokraan, voidaan käyttää vanhusten palvelujen tähän subventioon varaamaan määrärahaa, jolla tuetaan asukkaan vuokranmaksua. Tavoitteena on, että elä ja asu seniorikeskuksessa voi asua myös ne hoivaa tarvitsevat ikääntyneet espoolaiset, joiden tulo - ja varallisuus eivät mahdollista asumista ARA tuella ja avustuksella rakennettuihin asuntoihin. Näiden asukkaiden vuokrat tulevat eroamaan muiden asukkaiden vuokrasta merkittävästi. Vuokran määrä perustuu kilpailutettujen rakennuskustannusten, huolto-, ja ylläpitokustannusten mukaisesti. Vuokra määrittyy asunnon lisäksi myös asumista palvelevista tiloista. Asumisen lisäksi asukas maksaa palvelun tuottajalle palvelumaksun, johon sisältyy tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan lisäksi ateriat ja vaatehuolto sekä siivous. Lääkkeistä aiheutuvat kustannukset asukas maksaa erikseen, samalla tavoin kuin kotona asuvat ikääntyneet kuntalaiset. Palvelumaksu määrittyy asukkaan tulojen ja hoitoisuuden mukaan.

10 Elä ja asu seniorikeskusten avopalvelukeskusten tilojen vuokran maksaa kaupunki. Tilat ovat asukkaiden lisäksi myös lähialueen ikääntyneiden kuntalaisten käytössä. Avopalvelukeskuksen yhteydessä olevien ravintokeskusten keittiöiden vuokran maksaa Espoo Catering. Osa avopalvelukeskusten tiloista tulee olemaan pysyvästi ulosvuokrattavia toimitiloja. Näiden tilojen vuokraamisesta vastaa Tilakeskus-liikelaitos. Lyhytaikaisten tilojen käytön sopimuksista vastaa sosiaali- ja terveystoimi. 5. Elä ja asu seniorikeskusten toteuttaminen vuoteen 2015 mennessä ja J suunnitelmissa olevat hankkeet Kauklahti Yhteensä 64 asuntoa ja avopalvelukeskus Viherkoti / muistikeskus Yhteensä 50 paikkaa ja päivätoiminta sekä 20 lyhytaikaishoidon paikkaa. Lisäys nykyiseen vain 20 pitkäaikaishoidon paikkaa Leppävaara. Yhteensä 120 palveluasuntoa ja avopalvelukeskus, josta kasvua 114 paikkaa ( Viherlaakson palvelutalon yläkerran asunnot poistuu käytöstä) Tapiola. Yhteensä 170 palveluasuntoa ja avopalvelukeskus J-2015 suunnitelmissa olevat hankkeet Soukka / nykyisen palvelutalon ja palvelukeskuksen laajennus + 50 asuntoa Puolarmetsä / Matinkylä / Ison Omenan viereinen asuinalue Espoon keskus / Samarian terveysaseman tontti Espoonlahti / nykyisen Espoonlahden hoivakodin laajennus Lisäksi nykyisistä kiinteistöistä Taavinkoti niminen yksikkö muutetaan toiminnaltaan muistipalvelukeskukseksi noin vuoteen 2013 mennessä. Muutos ei edellytä peruskorjausta tai lisärakentamista. Aurorakodin toiminta ja tilat arvioidaan uudelleen huomioiden elä ja asu seniorikeskuksen toimintamalli. Kuusikodin käyttötarkoitus arvioidaan vuosina Toimenpide-ehdotukset perustetaan keskusten omistamista varten yleishyödyllinen yhtiö; yhtiöjärjestysluonnos on liitteenä valmistellaan ja toteutetaan Kauklahden kohteen siirto Koy Espoonkruunulta em. yhtiöön hyväksytään toteutusmalli, hankkeiden priorisointijärjestys sekä rahoitusratkaisut ts käsittelyn yhteydessä kukin hanke hyväksytään kuitenkin toteutettavaksi vuosittain hyväksyttävän taloussuunnitelman yhteydessä tässä yhteydessä ei oteta kantaa siihen, miten palvelut yksiköissä totetutetaan (kaupungin toimesta vai yksityisiltä ostopalveluina)