ELÄ JA ASU - YKSIKÖIDEN TOTEUTUS JA RAHOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄ JA ASU - YKSIKÖIDEN TOTEUTUS JA RAHOITUS"

Transkriptio

1 Vers.3 ELÄ JA ASU - YKSIKÖIDEN TOTEUTUS JA RAHOITUS 1. Espoon asukkaiden ikärakenne ja sen muutokset Espoon väestöennusteen mukainen väestönkehitys ikäryhmittäin on seuraavanlainen. Espoossa oli vuonna 2000 asukkaita ja vuonna vuoden 2011 lopussa noin Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 asukkaita oletetaan olevan noin Espoon väkiluku kasvaa vuodesta 2000 vuoteen 2030 mennessä yhteensä asukkaalla. Alle 20- vuotiaiden määrä kasvaa , työikäisten ja eläkeikäisten asukkaalla. Ikä vuosina Yhteensä

2 Espoon väestön vuosittainen kasvu on väestöennusteen mukaan keskimäärin vuosina noin asukasta, vuosina noin asukasta ja vuosina noin asukasta. Suurin väestönkasvu tapahtuu työikäisten ja eläkeikäisten ikäryhmissä. Työikäisten määrä on kasvanut eniten vuosina noin asukkaalla vuosittain. Kun taas suurin eläkeikäisten määrän kasvu tapahtuu , tuolloin 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa keskimäärin asukkaalla vuosittain. Vuoden 2025 jälkeen vuoteen 2030 kaikkein eniten kasvaa 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä noin asukkaalla vuosittain. Kaikki ikäryhmät Espoossa kuitenkin kasvavat vielä tuolloin. Väestön ikääntyminen on Suomessa ja koko Euroopassa lähivuosikymmenien suuri haaste. Espoon väestörakenne on koko maan kuntiin ja suurimpiin kaupunkeihin verrattuna nuori vuotiaita väestöstä oli 9,8 % vuonna 2010 kun koko Manner-Suomessa heitä oli 7,8 % ja Uudellamaalla 8,3 %. Yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä oli Espoossa 11,5 % kun heidän suhteellinen osuutensa koko Manner-Suomessa oli 17,5 % ja Uudellamaalla 13,8 %. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa Kouvolassa yli 65-vuotiaita oli 20,9 % väestöstä ja heidän osuutensa oli yli 18 % myös Turussa, Porissa ja Lahdessa. Suomalaisten keski-ikä on viime vuosikymmeninä noussut merkittävästi. Samanaikaisesti ihmisten terveystilanne ja kyky huolehtia itsestään on parantunut. Palvelutarpeen kasvu on siirtynyt yhä myöhemmälle iälle. Ihmisten elinkaaren viimeisinä vuosina ovat palvelutarpeet suurimmat. Ikääntyvien ihmisten määrä kasvaa Espoossa suhteellisesti moninkertaisesti koko väestön kasvuun verrattuna. Kuten alla olevasta taulukosta näkyy, palvelujen suunnittelun ja järjestämisen kannalta keskeisten ikäryhmien eli vuotiaiden määrä kasvaa tällä vuosikymmenellä noin 440 henkilöä/vuosi ja yli 85-vuotiaiden määrä 160 henkilöä/vuosi. Vuoden 2020 jälkeen samojen ikäryhmien määrän kasvu kaksinkertaistuu ennusteen mukaan.

3 Espoon 65 vuotta täyttänyt väestö ikäryhmittäin vuosina 2000, 2010, 2020 ja 2030 sekä muutos Muutos Muutos, % Koko Espoo ,0 26, ,7 72, ,3 154, ,8 185,9 Alla olevassa taulukossa ikääntyvän väestön määrän kehitystä on ennustettu suuralueittain vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2010 Tapiolan suuralueella on absoluuttisesti eniten sekä vuotiaita että yli 85-vuotiaita. Leppävaaran suuralueella samojen ikäluokkien määrä on toiseksi suurin vuotiaiden määrä näyttää kasvavan absoluuttisesti eniten Espoonlahden, Leppävaaran ja Matinkylän suuralueilla. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa eniten samoilla suuralueilla. Myös Tapiolan suuralueella yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi mutta vuotiaiden määrän kasvu on selvästi pienempi kuin kolmella muulla edellä mainitulla alueella. Espoon eläkeikäisväestö (1.1.) suuralueittain vuosina 2010 ja 2020 sekä muutos / TJo Muutos Muutos, % 2010 Ikä 2020 Ikä Ikä Ikä Koko Espoo Koko Espoo Koko Espoo Koko Espoo Espoo ,0 61,7 54,3 65,8 1 Suur-Leppävaara ,4 54,0 54,9 76,7 2 Suur-Tapiola ,7 39,2 14,7 36,5 3 Suur-Matinkylä ,1 56,1 79,6 96,8 4 Suur-Espoonlahti ,0 66,0 88,0 77,6 5 Suur-Kauklahti ,8 88,8 44,8 197,2 6 Vanha-Espoo ,3 111,1 70,9 34,1 7 Pohjois-Espoo ,5 73,6 37,8 134,9 Laitos y m ,3 192,3 78,0 73,3 2. Ikääntyvien asuminen Espoossa Vuoden 2011 alussa Espoossa oli taloutta, joissa oli ainakin yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö. Näillä asuntokunnilla yleisin asumismuoto oli kerrostalo, jossa asui 57 % talouksista. Rivitalossa asui 14 % talouksista ja omakotitalossa 30 %. Yhden hengen vanhusasuntokunnista 74 % asui kerrostalossa, mutta kahden henkilön talouksista vain 44 %. Jos asuntokunnassa oli sekä yli että alle 65-vuotiaita, omakotitalossa asuminen oli huomattavasti yleisempää kuin vanhusasuntokunnilla keskimäärin.

4 Vanhusasuntokunnat talotyypin mukaan Espoossa Espoolaisista vanhusasuntokunnista 2,8 % eli 566 taloutta asui puutteellisesti tai erittäin puutteellisesti varustetussa asunnossa. Puutteellisin varustein asuminen näyttäisi olevan yhteydessä asuntokunnan vanhimman henkilön ikään: yli 80-vuotiaiden talouksista keskimääräistä useampi asui puutteellisesti varustetussa asunnossa. Puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvien 1 vanhusasuntokuntien osuus asuntokunnan vanhimman henkilön iän mukaan Espoossa Yksinasuminen voi hankaloittaa elämää niillä iäkkäämmillä henkilöillä, joiden toimintakyky saattaa olla alentunut ja sairastumisen riski kasvaa. Kun ihmisten elinikä jatkuvasti nousee, myös yksinasuvissa on entistä enemmän varsin iäkkäitä henkilöitä. Espoossa yli 85 -vuotiaita yksinasuvia oli noin henkeä vuoden 2011 alussa. Määrä ja osuus tulee edelleen kasvamaan väestömäärän lisääntyessä, eliniän kasvaessa ja terveydenhuollon tason parantuessa. 3. Elä ja asu - konsepti Espoossa on tavoitteena luopua asteittain n. vuoteen 2018 mennessä nykyisestä moniportaisesta hoiva-asumisesta, joka muodostuu mm. asumisesta palvelutaloissa, vanhainkodeissa, hoivakodeissa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kaikki nämä asumismuodot yhdistyvät elä ja asu -seniorikeskuksissa. Tämä tarkoittaa, ettei iäkkäiden espoolaisten enää tarvitse siirtyä

5 kevyemmän palvelun hoivakodeista muihin hoivalaitoksiin, jos heidän toimintakykynsä heikkenee ja avuntarve kasvaa, vaan elä ja asu -seniorikeskuksessa voi halutessaan asua elämänsä loppuun asti. Uutta on myös se, että pitkäaikaishoidon yhteyteen, samaan rakennukseen, tulee kaikille senioreille avoin palvelukeskus, jonka aktiviteetteihin myös talon asukkaat voivat osallistua. Tämä lisää "elämän keskellä" - olemisen mahdollisuuksia myös talon hoiva-asumisen asukkaille. Hoiva-asuminen Ensisijaisena tavoitteena Espoossa on edelleen, että ikäihmiset asuvat kotonaan niin pitkään kuin se on mahdollista. Asumispalvelut elä ja asu -seniorikeskuksissa on tarkoitettu niille kuntalaisille, jotka eivät selviydy enää kotihoidon palvelujen turvin omassa asunnossaan ja tarvitsevat ympärivuorokautista hoivaa, tukea ja seurantaa asumisessaan. Lähtökohtaisesti jokaisella asukkaalla on käytössään asunto tai oma huone. Elä ja asu -hoiva-asuminen on ns. avohoitoa, erotuksena virallisesta laitoshoidosta. Avohoidossa asukas mm. maksaa asunnosta vuokraa, voi kalustaa asuntoa omilla huonekaluillaan ja hän käyttää omia vaatteitaan. Vuokran tulee kattaa asuntojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset. Uudenlaisessa hoiva-asumisessa painottuvat yhteisöllisyys, asukkaiden omien voimavarojen tukeminen, asukkaiden valinnanmahdollisuudet, loppuun asti asuminen ja kodinomaisuus. Näihin painotuksiin päästään uudenlaisella palvelukulttuurilla sekä esteettömillä ja omatoimisuutta tukevilla tilaratkaisuilla. Tilat suunnitellaan monikäyttöisiksi ja erilaisten asukkaiden tarpeiden mukaan muunneltaviksi. Tavoitteena on, että elä ja asu -yksiköt ovat yleensä yli 100 asukkaan keskuksia, jolloin palvelujen jatkuvuus ja riittävä apu on turvattu kaikkina vuorokauden aikoina. Erityistyöntekijöiden, kuten terapeuttien ja lääkäreiden panosta on helpompi järjestää asukkaiden hyödyksi isoissa yksiköissä. Suuret elä ja asu -seniorikeskukset ovat jakautuneet useaan pienempään kodinomaiseen asuinyksikköön, joissa kussakin on n asukasta ja heidän tarvitsemat yhteis-, palvelutilat. Kaupunki vastaa palvelujen järjestämisvelvoitteen mukaisesti palvelujen järjestämisestä. Palvelut voidaan tuottaa joko kaupungin omana palveluna tai palvelujen ostoina. Palvelukeskustoiminta Palvelukeskus on alueen ikäihmisten kohtaamispaikka, jonne voi tulla ruokailemaan, harrastamaan, viettämään aikaa, tapaamaan alueen ikäihmisiä ja osallistumaan järjestö-, virkistys-, kulttuuri- sekä liikuntatoimintaan. Palvelukeskustoiminnan tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä ja näin osaltaan tukea alueen asukkaiden kotona selviytymistä. Palvelukeskuksen toiminnat tarjoavat aktiviteetteja ja osallistumismahdollisuuksia myös elä ja asukeskuksen asukkaille. Toimintoja järjestävät mm. vapaaehtoiset, järjestöt ja kaupunki. Palvelukeskuksessa on tilava liikuntatila, jossa voidaan järjestää avoimia tanssi- ja liikuntatilaisuuksia ja erilaisia tapahtumia. Lisäksi palvelukeskuksessa on ikäihmisille sopivia kuntoilulaitteita sisältävä kuntosali ja ravintola, jota voidaan käyttää ruokailuaikojen ulkopuolella kokoontumistilana. Arvio päivittäisistä avopalvelukeskusten käyttäjistä / avopalvelukeskus tulee vaihtelemaan välillä. Sijainti Elä ja asu -yksiköt tulevat muodostamaan kattavan verkoston Espoossa. Kuntalaisen ei tarvitse muuttaa tutulta asuinalueelta kauas silloin, kun tarvitsee hoiva-asumispalvelua. Tavoitteena on, että Espooseen toteutetaan jokaiseen viiteen kaupunkikeskukseen ja lisäksi Kauklahteen ja Kalajärven alueelle vähintään yksi elä ja asu -seniorikeskus. Käytännössä suurissa kaupunginosissa tulee olemaan useampia yksiköitä, koska elä ja asu -seniorikeskusmallissa yhdistyvät nykyinen tavallinen palvelutaloasuminen ja pitkäaikaishoito, joiden yksiköitä sijaitsee jo

6 nyt eri puolilla Espoota. On oleellista, että tulevat elä ja asu-seniorikeskukset sijoittuvat alueellisesti keskeisille paikoille ja muiden palvelujen ja hyvien kulkuyhteyksien lähelle. Senioriasuminen Elä ja asu seniorikeskusten välittömään läheisyyteen pyritään toteuttamaan senioriasumista. Ikääntyneiden määrän kasvaessa osa ikääntyneistä kuntalaisista haluaa muuttaa kodistaan lähelle tarvitsemiaan palveluja. Tällöin erillisten tukipalvelujen määrä vähenee. Samoin myös oletetaan, että asuminen palvelujen lähellä mahdollistaa itsenäisen toimintakyvyn säilymisen entistä pidempään. Senioriasuminen toteutetaan normaalina asuntorakentamisena. Kaupunki vaikuttaa näiden toteutumiseen maankäyttöön liittyvillä päätöksillä. Senioriasunnoissa asuvat hyötyvät näin parhaalla tavalla läheisestä avopalvelukeskustoiminnasta ja muusta kaupunkikeskusten palveluista. Sosiaali- ja terveystoimi on käynnistänyt senioriasumista koskevan kokonaissuunnitelman syksyllä Palvelukeskuksessa on kotihoidon tukipalveluna senioreiden päivätoimintaa ja muita kohdennettuja ryhmiä. Palvelukeskuksissa on varattu toimitiloja yksityisyrittäjille, esimerkiksi kampaamolle ja jalkojenhoitajalle. Elä ja asu -seniorikeskuksiin sijoittuu usein pesutupa, vainajien säilytystilat ja alueellisen kotihoidon tilat. 4. Toteutuksen ja rahoituksen periaatteet Valtaosa espoolaisista hoitaa ikääntyessäänkin asumisensa omatoimisesti. Lisäksi Espoossa on tarjolla asuntomarkkinoilta/hoivayrittäjiltä saatavia senioriasuntoja ja palveluasumista. Kaupunki järjestää yksilölliseen palvelutarpeen arvioon perustuvaa palvelu- ja hoiva-asumista. Kaupungin omissa yksiköissä on noin 430 laitospaikkaa, 81 palvelutalopaikkaa ja ostopalveluina hankitaan tällä hetkellä noin 750 asumispalvelupaikkaa. Väestön ikääntymiskehitys edellyttää, että lähitulevaisuudessa lisätään kaupungin järjestämänä vuosittain vuoteen 2020 mennessä vähintään noin 40 hoiva-/asumispalvelupaikkaa. Elä ja asu -yksiköiden toteuttamiseksi perustetaan kaupungin 100-prosenttisesti omistama, yleishyödyllinen yhtiö, jonka omistamiin tiloihin tämä toiminta keskitetään. Yhtiöön siirretään mahdollisimman nopeasti Kauklahden keväällä käyttöön otettava ensimmäinen elä ja asu -yksikkö Elä ja asu -hankkeet toteutetaan pääosin ARA -rahoituksella, lukuun ottamatta avopalvelukeskuksen harrastus- ja kotihoidon toimitiloja, jotka kaupunki rahoittaa joko pääomasijoituksella tai takaamallaan lainalla tai näiden yhdistelmällä. Nykysäännösten mukaan ARA avustukset perustuvat asiakkaiden hoitoisuuteen. Avustus voi olla enintään 40 %, asuntojen ja niiden yhteydessä olevien palvelutilojen hankinta-arvosta. Kauklahden elä ja asu -yksikön rakentamiseen saatu avustus oli 2,5 milj, yhteensä 30 % ARA:n rajoihin kuuluvien toimitilojen kokonaiskustannuksista. Espoon kaupungin rahoitusosuus avopalvelukeskuksen osalta oli 3,0 milj. Urakkatarjoukseen perustuva hankintahinta oli yhteensä 16,1 milj. eli noin / brm2. Ikääntymisen seurauksena palvelutarve kasvaa niin, että tähän suunnitelmaan sisältyvien hoivaasuntojen lisäksi tarvitaan samanaikaisesti myös yksityisen sektorin tuottamia vanhuspalveluja sekä edellä kuvattuja Elä ja asu-konseptiin kuuluvia senioriasuntoja. Kaupunki tulee edelleen jatkamaan ja todennäköisesti lisäämään ostopalvelujen käyttöä.

7 Korkotukilainan ja avustuksen ehdot ARA hyväksyy sosiaalisin perustein vuokrattavien talojen uudisrakentamiseen korkotukilainoja. Korkotukilaina on pankin tai muun rahalaitoksen myöntämä laina, jonka korosta osan Valtiokonttori maksaa ARAn varoista suoraan lainanantajalle, jos lainansaajan perusomavastuukorko ylittyy. Erityisryhmille tarkoitettujen, uusien vuokra-asuntojen ja vuokratalojen rakentamista varten hyväksyttävien korkotukilainojen perusomavastuu korkotukilainan korosta on 3,4 prosenttia. Mikäli rakentamisajan jälkeen perittävä vuotuinen korko ylittää perusomavastuun määrän, maksetaan ylimenevästä osasta korkotukena ensimmäisenä lainavuonna vuokratalokohteelle 95 %. Maksettava korkotuki pienenee vuosittain. Lainan enimmäismäärät hyväksytyistä rakennus- ja tonttikustannuksista ovat: - 95 %, kun kyseessä on vuokratontille rakennettava vuokratalo - 90 %, kun kyseessä on omistustontille rakennettava vuokratalo. Korkotukilainalla on valtion täytetakaus. Korkotukilainaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että ARA on hyväksynyt rakennussuunnitelmat ja kustannukset ennen töiden aloittamista. Asuntolainsäädäntö edellyttää rakentamisen ja perusparantamisen kilpailuttamista, ellei ARA erityisestä syystä myönnä lupaa siitä poikkeamiseen. Omistustontin hinnaksi hyväksytään tontin ostohinta, kuitenkin enintään kyseiselle alueelle ARAssa erikseen hyväksytty enimmäishinta tai sen puuttuessa alueelle kohtuulliseksi käyväksi hinnaksi katsottava arvo. Lainan korko voi olla viitekorkosidonnainen tai kiinteä. Lainasitoumuksessa on määriteltävä korkotukilainan korko sekä sen viitekorko ja siihen lisättävä marginaali. Korkotukilainojen lainoituksen tulee perustua kilpailuun ja se tulee järjestää riittävän kattavana. Suositeltavana voidaan pitää menettelyä, jossa tarjousta on kysytty vähintään kolmelta luottolaitokselta. Kiinteälyhenteisten korkotukilainojen laina-aika on enintään 41 vuotta ja kokonaispääomamenoon perustuvien lainojen 45 vuotta. Lainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti: vuodet lyhennysprosentti lainan alkuperäisestä pääomasta 1 5 1, , , , , , , ,0 Vaihtoehtoisesti kokonaispääomameno ensimmäisenä vuonna on 3,7 prosenttia korkotukilainaksi hyväksytyn lainan alkuperäisestä määrästä. Pääomameno nousee vuosittain määrällä, joka vastaa toteutunutta kuluttajahintaindeksin muutosta. Korkotukilainoitettuja asuntoja on käytettävä sosiaalisin perustein valittavien asukkaiden vuokraasuntoina vähintään 40 vuotta. Vuokrat määräytyvät omakustannusperiaatteella. Talo voidaan luovuttaa vain kunnalle tai Valtion asuntorahaston nimeämälle taholle säädettyyn hintaan. ARA voi myöntää avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi uudisrakennettavia, perusparannettavia sekä hankittavia vuokrataloja tai vuokra-asuntoja varten. Kohteen

8 suunnittelussa on pyrittävä ottamaan huomioon kohteen soveltuvuus erityisryhmille pitkällä aikavälillä. Avustusten saannin edellytyksenä on, että - avustusta saavan hankkeen rahoittamiseksi otettava laina hyväksytään korkotukilainaksi. ARA hyväksyy kohteeseen omarahoitusta enintään 5 % avustettavista kustannuksista. - hankkeelle ei ole myönnetty samojen hyväksyttyjen kustannusten perusteella muuta julkista tukea kuin ARAn varoista myönnettävää korkotukea tai avustusta taikka kunnan tai kuntayhtymän tukea. Hanke ei siis voi saada samanaikaisesti esim. RAY:n investointiavustusta. - jos asunnot on tarkoitettu ensimmäiseen tukiluokkaan kuuluville, avustusta voidaan myöntää kaikille korkotukilainan saantiin oikeutetuille yhteisöille. - jos asunnot on tarkoitettu toiseen, kolmanteen tai neljänteen tukiluokkaan kuuluville, avustusta voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle tai sellaiselle osakeyhtiölle tai asuntoosakeyhtiölle, jossa kunnalla tai kuntayhtymällä on välitön määräysvalta. Avustus voidaan myöntää myös muulle korkotukilainansaajalle, jonka arvioidaan kykenevän tuottamaan ja ylläpitämään näitä asuinrakennuksia tai asuntoja. Myönnettävien investointiavustusten enimmäisavustusprosentit on porrastettu kohteiden mukaan siten, että mitä enemmän poikkeuksellisia ratkaisuja, tukipalveluita ja/tai erityisiä palvelutila- tai varusteratkaisuja asuntoon ja asuinrakennukseen tarvitaan, sitä korkeammaksi avustusprosentti voi nousta. Avustuksia myönnetään em. prosenttien puitteissa kuitenkin niin, että lisäksi otetaan kohdekohtaisesti huomioon kohteen laajuus ja kustannukset, vuokran kohtuullisuus sekä erityisryhmään kuuluvien vuokranmaksukyky. ARA päättää avustuksen määrästä kohdekohtaisesti. Avustusta voi saada korkotukilainoitettaviksi hyväksytyistä kustannuksista I) enintään 10 prosenttia, jos erityisryhmään kuuluvien asunto-olot ovat huonot ja tulot poikkeuksellisen pienet (kohderyhmänä opiskelijat, nuoret, maahanmuuttajat jne.), II) enintään 25 prosenttia, jos erityisryhmään kuuluvien asuminen edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluita (kohderyhmänä mielenterveyskuntoutujat, erityistä tukea tarvitsevat nuoret, vanhukset, vammaiset henkilöt, päihdehuoltopalveluiden käyttäjät, pitkäaikaisasunnottomat), III) enintään 40 prosenttia, jos asuminen edellyttää tavanomaista runsaampien tukipalveluiden lisäksi merkittävästi erityisiä tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon (kohderyhmänä muistisairaat ja huonokuntoiset vanhukset, vammaiset henkilöt, pitkäaikaisasunnottomat), IV) enintään 50 prosenttia, jos kyseessä on pitkäaikaisasunnottomille tarkoitettu kohde ja asuminen edellyttää kohdan 3 mukaisia olosuhteita, tai jos kyseessä on kehitysvammaisille tarkoitettu kohde ja asuminen edellyttää tavanomaista runsaampien tukipalveluiden lisäksi poikkeuksellisen vaativia tai kalliita tila- tai varusteratkaisuja asuinrakennukseen tai asuntoon. ARAn keskeiset tuet, korkotukilainat ja investointiavustukset kohdentuvat hankkeen kokonaiskustannuksiin, joihin sisältyvät: - tontin hankinta/vuokraus - liittyminen verkostoihin, rakennuksiin ja rakennelmiin - uudisrakentaminen (urakat ja erillishankinnat) - suunnittelu, rakennuttaminen ja valvonta - rakennusaikaiset rahoituskulut - perusparannettavan kiinteistön hankinta - rakennuksen perusparantaminen ja/tai laajentaminen. Korkotukilainaa ja avustusta voi saada varsinaisten asuintilojen ja tontin lisäksi myös välittömästi asumista tukeviin ja palveluiden tuottamiseen tarvittaviin tiloihin. Tällaisilla tiloilla tarkoitetaan lähinnä kohtuullisia yhteistiloja, sauna- ja pesulatiloja sekä ruokasaleja ja keittiöitä sekä

9 henkilökunnan tiloja ja kuntoutustiloja. Tukia ei kohdenneta irtaimistohankintoihin. Myönnettävät tuet maksetaan pääsääntöisesti hankkeen edetessä vastaten sen valmiusastetta. Arvion mukaan noin % ikääntyneistä espoolaisista voivat asua varallisuus- ja tulorajat huomioiden ARA: tuella toteutetussa asunnossa. Jotta palvelut voidaan järjestää myös niille espoolaisille, jotka eivät mahdu ARA:n tulo- ja varallisuusrajoihin, tulee pieni osa, enintään noin 10 % asunnoista toteuttaa ilman ARA:n tukea ns. kovan rahan tuotantona. Ne on rakennettava siten, että asuntojen laatutasoissa ja rakentamiskustannuksissa ei ole eroavuutta. Näiden asuntojen vuokrataso tulee olemaan merkittävästi korkeampi kuin ARA-tuettujen asuntojen. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä on nykyiset kiinteistöt huomioiden voitu lisätä vähintään noin 400 palveluasuntoa eri puolille Espoota. Palvelujen järjestäminen sekä toiminnan ja tilojen käytön aikainen rahoitus Palvelut elä ja asu yksiköissä on mahdollista järjestää kokonaan tai osittain kaupungin työnä tai ostaa kilpailutuksen kautta yksityisiltä toimijoilta. Oleellista on säilyttää kaupungilla mahdollisuus harkita ja tarvittaessa muuttaa palvelujen tuotantotapaa sekä valvoa palvelutuotantoa niin, että se täyttää asiakkaiden tarpeen ja kiinteistöjen rahoittajan määrittelemät rahoitusehdot. Palvelujen ja asumisen kustannukset Muuttaessaan elä ja asu seniorikeskukseen asukas tekee vuokrasopimuksen, jonka perusteella hän maksaa asumisesta aiheutuvat kustannukset, kiinteistön ylläpito- ja hoitokulut, sähkö ja vesimaksut huomioiden. Vuokrasopimuksessa huomioidaan asuntoneliöiksi asuinhuoneen lisäksi osa asuinkerrosten asumista palvelevista yhteistiloista. Pääsääntöisesti asukkaat maksavat kaikki asumista palvelevien toimitilojen vuokramenot. Lisäksi asukkaalla on tulorajoihinsa perustuen mahdollista saada Kelalta eläkkeen saajien asumistukea. Pienellä ryhmällä vanhuksia on tuloina pelkkä kansaneläke eikä muuta varallisuutta. Mikäli vanhuksen eläke- ja/tai muut tulot eivät riitä vuokranmaksuun, hän voi saada toimeentulotukea asumiskuluihin toimeentulotukisäännöksissä hyväksytyin perustein. Jos vanhuksella sen sijaan on omaisuutta (esim. omistusasunto tai kesäasunto), toimeentulotuesta päätettäessä edellytetään omaisuuden realisoimista. Ennen toimeentulotukeen turvautumista voidaan alentaa asukkaan palvelumaksuja sosiaalihuoltolain mukaan harkinnanvaraisesti, jotta ensisijaisesti vuokra saadaan katettua. Mikäli asukkaan tulot eivät tämänkään jälkeen riitä vuokraan, voidaan käyttää vanhusten palvelujen tähän subventioon varaamaan määrärahaa, jolla tuetaan asukkaan vuokranmaksua. Tavoitteena on, että elä ja asu seniorikeskuksessa voi asua myös ne hoivaa tarvitsevat ikääntyneet espoolaiset, joiden tulo - ja varallisuus eivät mahdollista asumista ARA tuella ja avustuksella rakennettuihin asuntoihin. Näiden asukkaiden vuokrat tulevat eroamaan muiden asukkaiden vuokrasta merkittävästi. Vuokran määrä perustuu kilpailutettujen rakennuskustannusten, huolto-, ja ylläpitokustannusten mukaisesti. Vuokra määrittyy asunnon lisäksi myös asumista palvelevista tiloista. Asumisen lisäksi asukas maksaa palvelun tuottajalle palvelumaksun, johon sisältyy tarvittavan ympärivuorokautisen hoivan lisäksi ateriat ja vaatehuolto sekä siivous. Lääkkeistä aiheutuvat kustannukset asukas maksaa erikseen, samalla tavoin kuin kotona asuvat ikääntyneet kuntalaiset. Palvelumaksu määrittyy asukkaan tulojen ja hoitoisuuden mukaan.

10 Elä ja asu seniorikeskusten avopalvelukeskusten tilojen vuokran maksaa kaupunki. Tilat ovat asukkaiden lisäksi myös lähialueen ikääntyneiden kuntalaisten käytössä. Avopalvelukeskuksen yhteydessä olevien ravintokeskusten keittiöiden vuokran maksaa Espoo Catering. Osa avopalvelukeskusten tiloista tulee olemaan pysyvästi ulosvuokrattavia toimitiloja. Näiden tilojen vuokraamisesta vastaa Tilakeskus-liikelaitos. Lyhytaikaisten tilojen käytön sopimuksista vastaa sosiaali- ja terveystoimi. 5. Elä ja asu seniorikeskusten toteuttaminen vuoteen 2015 mennessä ja J suunnitelmissa olevat hankkeet Kauklahti Yhteensä 64 asuntoa ja avopalvelukeskus Viherkoti / muistikeskus Yhteensä 50 paikkaa ja päivätoiminta sekä 20 lyhytaikaishoidon paikkaa. Lisäys nykyiseen vain 20 pitkäaikaishoidon paikkaa Leppävaara. Yhteensä 120 palveluasuntoa ja avopalvelukeskus, josta kasvua 114 paikkaa ( Viherlaakson palvelutalon yläkerran asunnot poistuu käytöstä) Tapiola. Yhteensä 170 palveluasuntoa ja avopalvelukeskus J-2015 suunnitelmissa olevat hankkeet Soukka / nykyisen palvelutalon ja palvelukeskuksen laajennus + 50 asuntoa Puolarmetsä / Matinkylä / Ison Omenan viereinen asuinalue Espoon keskus / Samarian terveysaseman tontti Espoonlahti / nykyisen Espoonlahden hoivakodin laajennus Lisäksi nykyisistä kiinteistöistä Taavinkoti niminen yksikkö muutetaan toiminnaltaan muistipalvelukeskukseksi noin vuoteen 2013 mennessä. Muutos ei edellytä peruskorjausta tai lisärakentamista. Aurorakodin toiminta ja tilat arvioidaan uudelleen huomioiden elä ja asu seniorikeskuksen toimintamalli. Kuusikodin käyttötarkoitus arvioidaan vuosina Toimenpide-ehdotukset perustetaan keskusten omistamista varten yleishyödyllinen yhtiö; yhtiöjärjestysluonnos on liitteenä valmistellaan ja toteutetaan Kauklahden kohteen siirto Koy Espoonkruunulta em. yhtiöön hyväksytään toteutusmalli, hankkeiden priorisointijärjestys sekä rahoitusratkaisut ts käsittelyn yhteydessä kukin hanke hyväksytään kuitenkin toteutettavaksi vuosittain hyväksyttävän taloussuunnitelman yhteydessä tässä yhteydessä ei oteta kantaa siihen, miten palvelut yksiköissä totetutetaan (kaupungin toimesta vai yksityisiltä ostopalveluina)

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot

Senioreiden toimintatilat ja asuminen

Senioreiden toimintatilat ja asuminen Senioreiden toimintatilat ja asuminen Suuralue Ikääntyneen väestön kehitys Espoon suuralueilla 2013-2023 ja muutoksen suuruus Yli 65 vuotias väestö 2014 Yli 65 vuotias väestö 2024 Muutos (%) Koko Espoo

Lisätiedot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot

Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien rahoituksen mahdollisuudet ja vaihtoehdot Erityisryhmien asuminen kunnan keskeinen rooli 7.-14.6.2013, Vantaa, Tampere, Turku, Rovaniemi, Mikkeli: Markku Aho, ARA Erityisryhmien palveluasuminen

Lisätiedot

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015

Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen. Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Tuet muutostöihin ja esteettömyyteen Asuntoasiantuntija Eija Kuokkanen kevät 2015 Taustaa ja tavoitteita Suomessa halutaan asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään Vuoteen 2030 mennessä tarvitaan miljoona

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108

Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 0.09.016 Sivu 1 / 1 3887/016 0.0.00 108 Lausunto Tila- ja asuntojaoston kaupunginhallitukselle esittämästä sosiaali- ja terveystoimen vuosien 017 01 investointiohjelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Riikka

Lisätiedot

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut

Selvitys 2/2016. ARA-tuotanto 2015 18.2.2016. Normaalit vuokra-as. Erityisryhmien as. ASO-asunnot Omistusasunnot Välimallin asunnot Takauslainoitetut ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola p. 0400 996 067 Selvitys 2/2016 ARA-tuotanto 2015 18.2.2016 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi

Tervetuloa asumaan. Kotisiipi Tervetuloa asumaan Kotisiipi Päivärinteen palvelutalon Kotisiipi on turvallinen ryhmäkoti kuudelle ikäihmiselle. Toiminta-ajatus Kotisiipi on Päivärinteen palvelutalossa sijaitseva kuuden asukkaan ryhmäkoti.

Lisätiedot

Eduskunnan ympäristövaliokunnalle

Eduskunnan ympäristövaliokunnalle 1 Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Viittaamme 7.11.2016 meille esitettyyn asiantuntijalausuntopyyntöön hallituksen esityksestä eduskunnalle (HE 227/2016 vp) laeiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Sirpa Alen 8/2003 Kirsi Laakso Marja Kostiainen Ari Laine 2.9.2003 Korjausavustukset vuonna 2002 Kunnan ja ARAn myöntämien korjausavustusten osuus %-osuus

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto

Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä. Eläkeläisneuvoston kokous Torstai Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Ikääntyneiden asuminen Järvenpäässä Eläkeläisneuvoston kokous Torstai 28.2.2013 Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto 1 2 3 TERÄSMUMMOT JA -VAARIT Yli 90-vuotiaat ovat yllättäneet Lahden sosiaali- ja terveysviraston.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 205. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 205. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 423/2016 10.04.00 Sosiaali- ja terveyslautakunta 73 25.5.2016 205 Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 %

Kehitysvammaiset. 12,0 Palveluasuminen (ohjattu asuminen) 4,0. 4,0 Tuettu asuminen (tukiasuminen) 3,0 5,0 % 5,0 % 5,0 % KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN LAUSUNTO ARAN AVUSTUSHAKEMUKSEEN Kunta Orivesi 562 Kuntakoodi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) edellyttää kunnan sosiaali- ja terveystoimen lausunnon hankkeesta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 9/27 Toni Pekka 27.11.27 Avustukset hissien rakentamiseen, korjaamiseen ja/tai liikuntaesteen poistamiseen vuosina 23-26 Hissien rakentamiseen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015

Kuopion kaupunki 1 (5) Perusturvan palvelualue 2.12.2015 Kuopion kaupunki 1 (5) Strategisia linjauksia asumispalveluiden toiminnallisiin muutoksiin ja kasvavaan asumispalveluiden tarpeisiin 1.1.2017 alkaen / palveluiden järjestäjänä vastaa kunnan tehtäväksi

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p

MÄNTYKOTI. PYYKKINIEMENTIE REISJÄRVI p MÄNTYKOTI PYYKKINIEMENTIE 8 85900 REISJÄRVI p. 040 3008 390 Mäntykodin toimintaajatus: Mäntykoti on autettu asumisyksikkö, jossa asuu eniten apua tarvitsevia kehitysvammaisia (tehostettua palveluasumista,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin

Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 32 10.03.2014 Rymättylän Katavakodin vieressä sijaitsevien rivitalojen ja Merimaskun vanhustentalojen käyttötarve ja kannanotto niiden mahdolliseen myyntiin 354/10.01.02/2013

Lisätiedot

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008

SATO JA SENIORIASUMINEN. Maunulan aluefoorumi / Jaana Närö 27.10.2008 SATO JA SENIORIASUMINEN SATOn toimialat Asuntosijoitus Asuntorakennuttaminen 23 000 asuntoa (pks 70%) asuntotuotanto 400-800 as./v. (pks 60%) SATOn historia Asiakastarpeiden muutokset ja SATOn palvelulupauksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Omavelkaisen takauksen myöntäminen Kemijärven Palvelukeskus ry.n lainalle/hoitokoti-koivulan laajennushanke/muutos takauspäätökseen

Omavelkaisen takauksen myöntäminen Kemijärven Palvelukeskus ry.n lainalle/hoitokoti-koivulan laajennushanke/muutos takauspäätökseen Kaupunginhallitus 334 28.10.2013 Kaupunginvaltuusto 110 04.11.2013 Kaupunginhallitus 398 06.10.2014 Kaupunginvaltuusto 95 13.10.2014 Kaupunginhallitus 62 22.02.2016 Kaupunginvaltuusto 18 29.02.2016 Omavelkaisen

Lisätiedot

/2006 Tauno Tuomivaara

/2006 Tauno Tuomivaara FHI:n aamiainen 10/8/2006 /2006 Tauno Tuomivaara Kommentit Susanne Jacobsonin puheenvuoroon: Elämäntapapohjaista senioriasumista VVO:n asumispalveluiden strateginen toimintamalli 1 VVO:N AVAINTIETOJA 2005

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 22.08.2016 Sivu 1 / 1 423/2016 10.04.00 Sosiaali- ja terveyslautakunta 73 25.5.2016 Kaupunginhallitus 205 20.6.2016 103 Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta Espoossa Valmistelijat

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina

Taulut ja kuviot. 1. Uudisrakentaminen. Taulu 1.1. ARA-uudistuotanto alueittain vuosina ARA-uudistuotanto lainajeittain vuosina Taulut ja kuviot 1. Uudisrakentaminen Taulu 1.1 ARA-uudistuotanto alueittain vuosina 2004-2006 2004 2005 2006 Alue Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä Arava KT yhteensä as.kpl as.kpl as.kpl % as.kpl as.kpl

Lisätiedot

HE 36/2010 vp. annettua lakia muutetaan niin, että kehitysvammaisten sen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämi-

HE 36/2010 vp. annettua lakia muutetaan niin, että kehitysvammaisten sen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämi- Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 3 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että avustuksista

Lisätiedot

Vuokranmääritysohje ARAn avustamille erityisryhmähankkeille

Vuokranmääritysohje ARAn avustamille erityisryhmähankkeille Vuokranmääritysohje ARAn avustamille erityisryhmähankkeille 26.04.2010 Sisältö 1 SOVELTAMISALA... 3 2 VUOKRIEN KOHTUULLISUUS JA OMAKUSTANNUSPERIAATE... 3 3 OMAKUSTANNUSVUOKRAN MÄÄRITTÄMINEN... 4 4 VUOKRIEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta. 18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Lisätietoja: 4/2003 Ari Laine 16.4.2003 Valtion asuntorahastosta maksetut avustukset 2002 Valtion asuntorahaston varoista voidaan myöntää valtion talousarviossa

Lisätiedot

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS SÄÄTIÖN TARKOITUS Säätiön tarkoituksena on edistää ja kehittää vanhusten, vammaisten ja muiden erityispalveluja tarvitsevien erityisryhmien asumispalveluja sekä elinolosuhteita

Lisätiedot

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari

Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari Kunnan toiminta ikääntyneiden asuinolojen kehittämisessä Ikääntyneiden asumisen kehittämisen väliseminaari 16.12.2015 Anna Haverinen, vanhustyön johtaja, Oulun kaupunki Oulu on Suomen viidenneksi suurin

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4410/2016 02.05.00 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto Valmistelijat / lisätiedot: Raija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma

Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta. Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sosiaali- ja terveystoimen tuotantolautakunta Mikkelin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palveluasumisen suunnitelma Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 3 2. PALVELUASUMISEN KÄSITTEET JA VALTAKUNNAN LINJAUKSET...

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine www.soteakseli.fi 7.10.2015 Tuija Hassinen-Laine Sosiaali- ja perhepalvelut, koko linja 14.10.2015 2 Sosiaali- ja perhepalvelut, tulosyksiköt 14.10.2015 3 Sosiaalityö- ja perhepalveluiden palvelulinja

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2015-2018 PÄIVITYS 17.9.2014 Vanhusten tehostettu palveluasuminen Tarve ja perustelut: Pitkäaikaisen laitoshoidon purkaminen, niveltyy Siilaisen peruskorjaukseen, tarve

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET

ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET TARJOUSPYYNTÖ/ LIITE 4 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN OSTOPALVELUJEN PIIRISSÄ OLEVIEN YKSITYISTEN ASUMISPALVELU-YKSIKÖIDEN HINNOITTELUPERIAATTEET Espoon kaupungin terveyspalvelujen mielenterveys- ja päihdepalvelujen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa

Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Arviointimalli Ikääntyneiden asumisen tarpeen ja toteutuksen kartoitukseen Iisalmessa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Hoito- ja hoivajohtaja Anne Mikkonen 26.11.2015 Uuden toimintavan taustaa Kuntien vanhuspalvelukohteiden

Lisätiedot

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste

Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Väestöennusteet ja asuntotuotantoennuste Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen Tekninen ja ympäristötoimi, Asuntoyksikkö 5.8.2016 Espoon kaupungin ja Helsingin seudun väestöprojektiot 2015-2050 Kaupunkitutkimus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään vuokratalojen rakentamislainojen lyhytaikaisesta korkotuesta annetun lain

Lisätiedot

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Voutilakeskus 23.2.2017 Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Asumispalvelussa (hoitomaksun + 60 /kk lisäksi) asuva asiakas maksaa itse vuokran ja muut asumismenot (mm. sähkö, vesi, kotivakuutus). Vuokran

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Palvelualuemalli kehittämisen tukena Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Keskustelua ikäihmisten asumisen kehittämisestä Asumisen ja asuinalueiden kehittämisessä ratkaisu ikäihmisten

Lisätiedot

PALVELUASUMINEN PALVELUASUMINEN 1 (5)

PALVELUASUMINEN PALVELUASUMINEN 1 (5) 1 (5) Päivitetty 7/2016 Kemin kaupunki tuottaa palveluasumista itse, ostopalveluna sekä palvelusetelillä. Palveluasumiseen haetaan hakemuksella. Luotsi- työryhmä tekee päätöksen palveluasumisesta. Hakemuksia

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kiinteistölautakunta To/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2016 1 (5) 11 Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle vuokratun asuntotontin (kerrostalo) vuokrasopimuksen vuokra-ajan jatkaminen (Käpylä, tontti 25857/1) HEL 2015-013448 T 10

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa

hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa hyvin suunniteltuja, rauhallisia ja turvallisia koteja ensisijaisesti yksin asuville ihmisille, jotka tarvitsevat kohtuuhintaista vuokra-asuntoa S-Asunnot Oy Toimintaidea: Hyvin suunniteltuja, tehokkaita,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA

Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA Palvelusetelin seuranta 1 (5) kokeiluaikana 1.3.2011-31.12.2015 LIITE PALVELUSETELIN SEURANTA 1.3.2011 30.9.2015 ASIAKASVAIKUTUSTEN SEURANTA 1. Palveluseteliä hakeneiden määrä Palveluseteleiden hakeneiden

Lisätiedot

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen

Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikäystävällinen asuinalue ja asuminen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Turku 21.4.2016 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Hissi - Esteetön Suomi 2017 Kuopion hissiseminaari 8.10.2014 johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 HISSI ESTEETÖN SUOMI 2017 HANKE Osana Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa

Lisätiedot

Käynnistysavustus perusparantamiseen

Käynnistysavustus perusparantamiseen Dnro 19454/021/13 Käynnistysavustus perusparantamiseen 2013 2014 Hakuohje 19.9.2013 Avustuksen hakuaika 19.9.2013 31.12.2014 Sisällys 1 UUSI VALTUUS SEKÄ SOVELLETTAVAT LAIT JA OHJEET... 3 2 AVUSTUKSEN

Lisätiedot

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka

Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Kenelle asunto on rahoitettu Asuntojen oikea käyttö Heli Huuhka Esityksen pääkohdat: 1. Avustuspäätös 2. Kohdekohtaiset rajoitukset 3. Ohjaus ja valvonta ARAn avustuspäätös Avustuspäätöksessä kerrotaan,

Lisätiedot

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö

RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN. Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö RAY:N NÄKÖKULMIA ASUNNOTTOMUUDEN ENNALTAEHKÄISYN HANKKEISIIN Yhteistyöiltapäivä/Y-säätiö 7.6.2016 RAY:N TULOKSELLISUUS- JA VAIKUTUSSEURANTA RAY:n tulee seurata avustetun toiminnan tuloksia ja vaikutuksia

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Hallitussihteeri 31.12.2015 Ville Koponen VALTIONEUVOSTON ASETUS VUOKRA-ASUNTOLAINOJEN JA ASUMISOIKEUS- TALOLAINOJEN KORKOTUESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Tampereen Härmälä kampus & Oma Tesoma

Tampereen Härmälä kampus & Oma Tesoma Tampereen Härmälä kampus & Oma Tesoma Ikäystävällinen asuinalue -seminaari Ympäristöministeriö 12.5.2014 projektijohtaja Tanja Koivumäki 5/28/ 2014 2 Tällä hetkellä Härmälän alueella asuu noin 1 500 yli

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen

ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA. Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen K ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 11.11.2016 ASUMISEN TUET JA VEROT TILASTOISSA OMISTUSASUMISEN TUET ASUMISTUKI ASUMISEN TUOTANTOTUET ASUNTOJEN VUOKRATASOTUKI ASUMISEEN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö

Asuntoneuvos Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ympäristöministeriö Asuntoneuvos Raija Hynynen MUISTIO Rakennetun ympäristön osasto 28.9.2016 Ympäristöministeriö Valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 30.9.2016, aiheena valtion talousarvioesitys vuodelle 2017,

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Kun palveluasumisen asuinhuoneistossa asuu enemmän kuin yksi asukas, asuinhuoneistosta perittävä vuokra jaetaan asukkaiden kesken.

Kun palveluasumisen asuinhuoneistossa asuu enemmän kuin yksi asukas, asuinhuoneistosta perittävä vuokra jaetaan asukkaiden kesken. Tehostetun palveluasumisen maksut Tehostetun palveluasumisen asukasmaksu koostuu seuraavista osa-alueista: 1) Vuokra 2) Hoidon ja hoivan kuukausimaksu 3) Ateriamaksu 4) Tukipalvelumaksu 5) Muut asukkaan

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot