UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2011

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS Uudenkaupungin Sataman johtokunta

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN HALLINTO Organisaatio Johtokunta v YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN TALOUS Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa PALKAT JA HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Tase ja sen tunnusluvut KOKONAISMENOT JA TULOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit hankkeittain YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Pitkäaikainen vieras pääoma Henkilöstöä koskevat liitetiedot V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...38 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...39

3 I TOIMINTAKERTOMUS 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Uudenkaupungin Satama liikelaitoksen toimintaan kuuluu Hepokarin satama, Yaran teollisuussatama (omalla sopimuksella), kalasatamat ja n pienvenepaikkaa. Vuosi oli liikenteellisesti ja taloudellisesti tyydyttävä. Kokonaistavaraliikenne kasvoi n. 17 % 1,2 miljoonasta tonnista n. 1,45 miljoonaan tonniin. Liikeylijäämä nousi n eurosta n euroon. Kalasatamien ja venepaikkojen tilanne pysyi edellisen vuoden tasolla. Kehitys Sataman osakeyhtiöittämisselvitys on lähes valmis. Asian eteneminen on aikataulullisesti haastava, koska kuntalain muutos ei ole edennyt valtionhallinnossa. Suunniteltu on, että liikelaitos aloittaisi toimintansa osakeyhtiönä vuoden 2013 alusta, mahdollista on, että aloitus siirtyy vuodella eteenpäin mikä on EU:n asettama takaraja yhtiöittämiselle. Finnproteinin tehtaan maanrakennustyöt käynnistyivät myöhäissyksyllä. Tehtaan ensimmäinen vaihe käynnistyy 2013 keväällä. Investoinnit Vuoden investointitaso jäi vähäiseksi. Uudenkaupungin Terminaali rakennuksen osto ja Suukarin kalasataman varaston valmistuminen olivat merkittävimmät. Venelaitureista perusparannettiin kolme laituria, Ykskoivusta 1 ja Janhualta 2. Väylä- ja säiliöinvestoinnit siirtyivät vuodelle Vuoden 2012 satamien liikennemäärien odotetaan pysyvän vuoden tasolla. Lopuksi Kiitos luottavaisesta yhteistyöstä vuonna sataman johtokunnalle, sataman henkilöstölle ja sataman asiakkaille. Esa Soini Liikelaitoksen johtaja 1

4 2. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Organisaatio Hallinto ja suunnittelu Liikelaitoksen johtokunta Hepokarin satama Liikelaitoksen johtaja Merisatama Yaran teollisuussatama Markkinointi Sataman huoltorakennus Muut satamat Kalasatamat Suukarin kalalajitteluhalli Venesatama Venelaiturit Talvisäilytyspaikat 2.2 Johtokunta v. Jäsenet Varajäsenet puheenjohtaja Raimo Aarnio Pentti Laine varapuheenjohtaja Ismo Haaparanta Aaro Koskenrouta jäsen Aija Arvonen Anneli Rauhala jäsen Jorma Jalava Kari Lalla jäsen Maija Junkola-Lehtonen Nina Jefimoff jäsen Erkki Liikkanen Raija Töysä jäsen Pirjo Oksa Urpo Andersson Hallituksen edustaja Helle Vahtera 2

5 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous toipui vuonna 2010 vuoden 2009 syöksykierteestä. Vuonna 2009 tuotanto supistui 8 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Vuonna 2010 tuotanto kasvoi noin 3,6 %, mutta kokonaistaso oli edelleen merkittävästi alle vuoden 2008 tason. Kasvun odotettiin jatkuvan nopeana vuonna, mutta euroalueen kriisi ja USAn talouden toivottua hitaampi kasvu hyydyttivät kasvun. Suomen talous kääntyi syksyllä laskuun ja koko vuoden kasvuksi ennustetaan 2,6 %. Vuonna 2012 talouden kasvu tulee olemaan erittäin hidasta, ja jos rahoitusmarkkinoita ei saada vakiintumaan, bkt voi kääntyä uudelleen laskuun. Maailmantalous ja maailmankauppa piristyivät, ja taantuman syvin vaihe ohitettiin Maailmantalouden kasvu oli yli 4 %, ja kasvu jatkui edelleen vuonna. Kasvun veturina Aasiassa on ollut Kiina, jonka talouden nopea kasvu jatkui Teollisuusmaiden heikon kysynnän takia kasvu Kiinan kasvu hidastuu ja jää 8 %:iin vuonna Yhdysvalloissa talouden kasvu on hidastunut. Kasvua hidastavat ennätyksellisen korkeana pysynyt työttömyys, kotitalouksien alentunut varallisuus ja maan velkaantuminen. Euroalueen ja koko Euroopan kasvu on pysähtynyt. Euron kriisisi syveni ja laajeni vuonna Kreikasta ja Irlannista Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavia vuosina , ja niitä on jouduttu edelleen jatkamaan. Toimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan ja niillä on lisätty kulutusta ja investointeja. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen valtiontalouden alijäämän supistamiseksi ja velkaantumisen hillitsemiseksi. Valtioiden päättämät pakolliset säästötoimenpiteet talouden alijäämän pienentämiseksi hidastavat Euroopan talouskasvua. Työttömyyden hidas lasku teollistuneissa maissa hidastaa puolestaan kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Korkotaso on ollut poikkeuksellisen alhaalla, mikä periaatteessa rohkaisee yksityisiä yrityksiä investoimaan. Alhainen kysyntä ja rahamarkkinoiden epävakaus ja kiristyneet rahoitusehdot ovat kuitenkin pitäneet niiden investoinnit alhaalla. Suomen työllisyys parani vuonna. Työttömyys oli 7,9 % ja työllisyysaste 68,5 %. Vuonna 2012 työttömyyden odotetaan hieman heikkenevän. Ansiotaso nousi 2,8 %, ja vuonna 2012 sopimuskorotusten odotetaan nostavan ansiotasoa 3,4 %. Työttömyyden paraneminen ja verotulojen yli 4 %:n kasvu auttoivat kuntien taloutta vuonna. Toimintamenot kasvoivat ennakkotietojen mukaan nelisen prosenttia. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa vuonna noin 3,5 % vuodesta Vuonna 2012 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 2,7 %. Tuontihinnat ovat olleet nousussa. Kotimaisten työvoimakustannusten nousuksi arvioidaan yli 3 % vuonna Kotimaisen kysynnän kasvuksi arvioidaan vain 0,3 %. Viennin kasvu tyrehtyi loppuvuonna, ja koko vuoden vienti jäi alle vuoden 2010 tason. Teollisuuden tilaukset eivät enää kasvaneet edellisestä vuodesta. Tämä näkyi satamien liikenteessä ja muissa kuljetuksissa. Viennin odotetaan kääntyvän nousuun vasta vuonna

6 Keskeiset tunnusluvut 2010* mrd. euroa 2008* 2009* 2010** ** 2012** 2013** Bruttokansantuote markkinahintaan 180 1,0-8,2 3,6 2,6 0,4 1,7 Tavaroiden ja palvelujen tuonti 70 7,3-16,1 7,4-0,5 0,5 2,3 Kokonaistarjonta 250 2,8-10,6 4,6 1,7 0,4 1,8 Tavaroiden ja palvelujen vienti 73 5,9-21,5 8,6-1,5 0,6 3,1 Kulutus 143 1,7-1,9 2,1 2,7 0,5 1,1 Investoinnit 34-0,8-13,5 2,8 5,6-1,9 2,2 Kokonaiskysyntä 250 2,8-10,6 4,6 1,7 0,4 1,8 2008* 2009* 2010** ** 2012** 2013** Palvelut, määrän muutos, % 2,8-4,5 1,4 2,4 0,7 1,5 Koko teollisuus, määrän muutos, % -3,2-21,6 10,2 0,9-0,8 2,3 Työn tuottavuus, muutos, % -0,6-4,2 4,0 1,4 1,2 1,4 Työlliset, muutos, % 1,6-2,9-0,4 1,0-0,3 0,1 Työllisyysaste, % 70,6 68,3 67,8 68,5 68,5 68,9 Työttömyysaste, % 6,4 8,2 8,4 7,9 8,1 8,0 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 4,1 0,0 1,2 3,5 2,7 2,2 Ansiotasoindeksi, muutos, % 5,6 4,0 2,6 2,8 3,4 2,6 Vaihtotase, mrd. euroa 6,0 3,7 3,4 0,5 1,7 2,2 Vaihtotase, % BKT:sta 3,2 2,1 1,9 0,3 0,9 1,1 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,7 1,2 0,8 1,4 1,3 1,9 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % 4,3 3,7 3,0 3,0 2,7 3,6 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,3 55,9 55,3 54,7 55,4 55,7 Veroaste, % BKT:sta 42,8 42,5 42,1 43,1 43,3 43,3 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 0,5-4,8-5,5-3,8-3,8-3,8 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 33,9 43,3 48,3 49,4 52,1 54,0 Valtionvelka, % BKT:sta 29,3 37,1 41,7 42,9 45,6 47,8 Lähde: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö

7 4. UUDENKAUPUNGIN SATAMA LIIKELAITOKSEN TALOUS 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Uudenkaupungin sataman vuosi oli edellistä vuotta parempi. Sekä liikevaihto että tavaratonnien määrä nousi vuodesta Sataman kautta kulkevan rahdin määrä kasvoi n. 20 % vuodesta 2010, ja se oli tonnia. Liikelaitoksen toteutunut liikevaihto oli euroa, euroa talousarviota parempi ja euroa parempi kuin vuonna Palvelujen ostot ylittyivät n eurolla, mutta muuten kulut toteutuivat talousarvion mukaisesti. Liikeylijäämä oli euroa, joten se oli euroa talousarviota parempi. Liikeylijäämä oli 13,8 % liikevaihdosta. Tilikauden ylijäämä oli euroa. Liikelaitoksen organisaatio on erittäin ohut. Sillä on neljä vakinaista työntekijää. Henkilöstömenot olivat euroa, 16 % liikevaihdosta. Liikelaitoksen suurin menoerä on poistot, jotka olivat euroa. Ne olivat kolmanneksen liikevaihdosta. Lainojen lyhennykset olivat euroa ja korkokulut euroa. Liikelaitos on vuosien aikana tehnyt isoja investointeja, jotka näkyvät poistoissa ja pääomakustannuksissa. Liikelaitoksen investointimenot olivat euroa eli 11 % budjetoidusta. Vuodelle suunnitelluista investoinneista pääosa siirtyi vuodelle Mm. Yaran väylän syvennys ei alkanut vielä vuonna ja uuden säiliön rakentaminen siirtyi sekin seuraavalle vuodelle. Talousarviossa oli varauduttu euron lainanottoon, mutta pienten investointien takia lainaa ei tarvittu. Liikelaitoksen lainamäärä pieneni eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Koska liikelaitos ei nostanut uutta lainaa, rahavarat olivat vuodenvaihteessa noin euroa pienemmät kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Uudenkaupungin Satama Tot Tot Tot Tot Tot. Liikevaihto Liikeylijäämä Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 17,3 7,9 0,5 10,9 13,8 Liikevaihdon muutos, % -25,5-6,0-5,3 10,2 9,1 Uudenkaupungin Satama, liikevaihto ja liikeylijäämä Liikevaihto Liikeylijäämä Tot Tot Tot Tot Tot. 5

8 Tavaratonnit Tuonti Vienti Yhteensä Tavaratonnit vuosina Yhteensä Tuonti Vienti

9 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa Uudenkaupungin satama on toiminut vuoden 2009 alusta alkaen kuntalain mukaisena kunnallisena liikelaitoksena. Tämä ei ole vaikuttanut Sataman käytännön toimintaan, koska se 1990-luvulta alkaen toiminut itsenäisenä liikelaitoksena, jolla on oma johtokunta. Suukarin kalasataman varastolaajennus valmistui vuoden aikana. Sataman tavaratonnien määrä nousi jo toisena peräkkäisenä vuotena. Käsitellyn rahdin määrä oli tonnia. Sataman yhtiöittämisselvitys tehtiin ja esiteltiin kaupunginvaltuustolle syksyllä. Tavoitteena on, että satama muutetaan osakeyhtiöksi alkaen. Lopullinen aikataulu päätetään vuonna PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö ,25 4,5 4,5 3, Palkat ja henkilöstömenot Liikelaitoksen henkilöstömenot olivat euroa, 16 % liikevaihdosta. Ne pysyivät vuoden 2010 tasolla Muutos Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä

10 Maksetut palkat ja henkilöstömenot, Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 8

11 6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat euroa, noin 54 % toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus oli 54 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 16 % ja henkilöstökulujen 29 % Muutos % Toimintakulut ,2 Toimintatuotot ,3 Toimintakate , Toimintatuotot ja toimintakulut Toimintakulut Toimintatuotot 9

12 Toimintakulut, ulkoiset 2010 Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Vuokrat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintatuotot, ulkoiset 2010 Muutos Myyntituotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Yhteensä

13 7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen nettoinvestoinnit olivat euroa eli n. 11 % budjetoidusta. Liikelaitos osti vuonna Uudenkaupungin kaupungilta terminaalirakennuksen eurolla. Muita isoja investointeja ei ollut, koska sekä Uudenkaupungin meriväylän syventäminen että säiliön rakentaminen satamaan siirtyivät seuraavalle vuodelle Investointimenot Investointimenot

14 8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudenkaupungin sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna, jonka pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Uudenkaupungin sataman liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta, talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja johtosääntöä sekä muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen vastuiden jakaminen on määritelty hyvin. Liikelaitokset ovat saaneet riittävästi ohjeistusta ja mutta ei koulutusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Henkilöstön osalta nousi esille, että ammatilliseen koulutukseen osallistumista ja ammatilliseen osaamisen seurantaa, henkilöstön suoriutumisen arviointia ja henkilöstön jaksaminen seurantaa tulisi parantaa ja että palkitsemisjärjestelmää ei koeta oikeudenmukaiseksi tai sitä ei ole. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden asettamis-, toimeenpano-, ja seurantavastuita ei ole järjestetty riittävän hyvin. Toisaalta liikelaitoksen strategiset tavoitteet on johdettu kaupungin strategisista tavoitteista ja tavoitteiden toteutumista seurataan systemaattisesti. Ongelmana on, että suunnittelun aikajänne ei ole riittävän pitkä ja ennakoitavuus on vaikeaa, koska satamatoiminta on riippuvainen teollisuuden suhdanteista. Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettaminen ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi määritelty hyvin ja ne kattavat kaikki olennaiset näkökulmat kuten toiminnan taloudellisuus, tuottavuus ja henkilöstö. Riskienhallinta Toimintaan liittyvät strategisia riskejä ovat ulkoiset riskit, kuten liikenteen väheneminen ja toiminnan riippuvuus suhdanteista. Merkittävin sisäinen riski on, että organisaatio on johtajakeskeinen eikä pienessä organisaatiossa johtajalle ole sijaista. Isot investoinnit lisäävät sataman velkataakkaa. Liikelaitoksen strategisia mahdollisuuksia ovat nopea päätöksenteko ja toiminnan joustavuus. Lisäksi sataman infrastruktuuri on pääosin kunnossa. Liikelaitoksessa on tehty systemaattisesti riskikartoituksia. Suurin henkilöstöön liittyvä riskitekijä on jatkuvasti henkilökunnan riittävyys sairauspoissaolojen aikana. Investointihankkeet suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, ja ne on kytketty kaupungin taloudelliseen liikkumavaraan. Hyvä hallintotapa ja strategiassa määritellyt arvot toteutuvat melko hyvin liikelaitoksen toiminnassa. Organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen, mutta tehtävien ja Ympäristötietoisuuteen on kiinnitetty huomiota, mutta ne eivät sisälly riittävästi henkilöstön koulutusohjelmiin. 12

15 Tietojärjestelmien häiriöttömyyteen ja käytettävyyteen liittyy riskejä. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Ongelmia ei myöskään liity toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen tai toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. Sopimusten seurantaan tai omaisuuden turvaamiseen ei liity ongelmia. Omaisuuden hankintaan ja luovutukseen liittyviä menettelytapoja tulisi tarkentaa. Liikelaitoksen merkittävimmät riskit ovat liikenteen väheneminen, johtajakeskeisyys, henkilöstön jaksaminen ja velkaantuminen. Riskejä voidaan poistaa ja vähentää vain oikealla hinnoittelulla, sijaisjärjestelyillä ja täsmäinvestoinneilla. Sataman toiminnallisia kehittämismahdollisuuksia ovat markkinoinnin lisääminen, infrastruktuurin parantaminen sekä yhteydenpito satamasidonnaiseen teollisuuteen. Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt ovat kunnossa, ja kommunikaatio toimii. Raportointijärjestelmiä tulisi parantaa. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Itsearviointia tehdään, mutta varsinaisia ulkoisia arviointeja ei ole tehty. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta ja jatkotoimenpiteistä Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan hyvin, mutta kehittämistarpeita on erityisesti henkilöstökysymyksissä ja raportoinnissa. Liikelaitoksen organisaatio on kapea, joten toiminta on tämän takia johtajakeskeistä. Liikelaitos toimii avoimilla markkinoilla, joten suurin riskitekijä on liikenteen väheneminen. Suunniteltuja kehittämistoimia ovat markkinoinnin lisääminen, infrastruktuurin parantaminen sekä yhteydenpito satamasidonnaiseen. Liikelaitoksen toiminta on ollut sille asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden mukaista. 13

16 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen talous oli ylijäämäinen. Tavoitteena on, että sen ylijäämä kasvaisi nykyisestä, koska liikelaitoksella on isot poistot ja lainanhoitokulut, ja se joutuu lähivuosina tekemään isot investoinnit. Suunnitelmavuosien investoinnit ovat yhteensä yli 4,5 miljoonaa euroa. Sataman liikeylijäämä oli noin euroa ja tilikauden ylijäämä noin euroa. Liikelaitoksen kannattavuus oli vuonna kohtuullinen, mutta se ei ole vielä riittävän hyvä seuraavien vuosien investointeja ajatellen. Toteutuma Toteutuma 2010 Liikevaihto Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto 2,4 1,7 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 2,2 1,2 Voitto % 6,6 2,1 14

17 9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna investointien tulorahoitusprosentti oli 195 %. Koska liikelaitos ei nostanut uutta lainaa ja investoinnit hoidettiin omarahoituksella, rahavarat pienenivät eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Liikelaitoksen taseen ylijäämä oli tilikauden lopussa euroa. Toteutuma Toteutuma 2010 Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT 2010 Investointien tulorahoitus, % 195,3 114,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 93,0 55,2 Lainanhoitokate 1,7 1,1 Kassan riittävyys, pv Quick ratio 3,2 2,5 Current ratio 3,2 2,5 15

18 9.3 Tase ja sen tunnusluvut TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Sijoitukset yhteensä Saamiset Muut saamiset Saamiset yhteensä PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset kunnalta Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä 0 0 Pitkäaikainen yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot 0 0 Ostovelat Korottomat velat kunnalta Muut velat 0 0 Siirtovelat Lyhytaikainen yhteensä VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TUNNUSLUVUT 2010 Omavaraisuusaste, % 79,7 76,3 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 121,2 158,8 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset ,

19 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Lainanhoitokate = (Liikeyli-/alijäämä + Poistot +/- Rahoitustuotot ja kulut + Korkokulut ) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudelta Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Quick ratio eli maksuvalmiussuhde kertoo miten hyvin lyhytaikaisesti sidotuilla varoilla pystytään kattamaan lyhytaikaiset velat. Hyvä >2, tyydyttävä 1-2, heikko <1. Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio eli käyttöpääomasuhde kertoo nopeakiertoisen omaisuuden ja nopeakiertoisten kesken. Hyvä >1, tyydyttävä 0,5-1, heikko <0,5. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavarai- alijäämän sietokykyä ja sen kykyä suutta, selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 = edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiselainasaamiset ja muut 17

20 Lainat (pitkä- ja lyhytaikaiset) Liikelaitoksen lainakanta laski eurolla vuonna. Liikelaitoksen koko lainakanta on euroa Lainakanta Lyhennykset Lainan otto Lainakanta Yli- / alijäämä Liikelaitokselle on kertynyt iso kumulatiivinen ylijäämä, joka vuonna kasvoi eurolla Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2010 lopussa Ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 18