VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2009

Transkriptio

1 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS TILINPÄÄTÖS 2009 Vakka-Suomen Veden johtokunta

2 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO Organisaatio Johtokunta v YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa PALKAT JA HENKILÖSTÖ KÄYTTÖTALOUSMENOT INVESTOINTIMENOT SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISMENOT JA TULOT TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY II TOTEUTUMISVERTAILUT KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Investoinnit hankkeittain YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Sitovuustason olennaiset menojen ylitykset ja tulojen alitukset III TILINPÄÄTÖSLASKELMA TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Tuloslaskelman liitetiedot TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Pitkäaikainen vieras pääoma Henkilöstöä koskevat liitetiedot V LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA...33 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINTARKASTUSMERKINTÄ...34

3 I TOIMINTAKERTOMUS 1. LIIKELAITOKSEN JOHTAJAN KATSAUS Häpönniemen puhdistamo on teknillisesti hyvässä kunnossa. Muuttuneen lietteen loppusijoituksen tarpeisiin tehtiin parannuksia hankkimalla uusi lietteenkuivauslinko sekä 2 uutta lietteenkuljetuslavaa. Häpönniemen puhdistamon toiminnan jatkamiseksi haettiin joulukuussa 2009 uutta ympäristölupaa. Lupapäätös on odotettavissa vuoden 2010 aikana. Vakka-Suomen Veden 1. toimintavuosi Vakka-Suomen Vesi liikelaitos aloitti varsinaisen toimintansa jolloin Häpönniemen puhdistamon toiminta siirtyi Vakka-Suomen Veden vastuulle. Tällöin Uudenkaupungin Vesi liikelaitoksesta siirtyi 3 henkilöä ja Laitilan kaupungilta 1 henkilö vanhoina työntekijöinä uuden liikelaitoksen palvelukseen. Vakka-Suomen Veden toiminta-ajatus on jäteveden käsittelypalvelujen tuottaminen. Tehtävät hoidetaan liiketalousperiaatteiden mukaisesti viranomaisten edellyttämällä tavalla. Vakka-Suomen Vesi hallinnoi Häpönniemen puhdistamon lisäksi Laitilan ja Uudenkaupungin välistä jäteveden siirtolinjaa. Vakka-Suomen Vesi on tukkupuhdistaja ja sillä oli vuonna 2009 kaksi asiakasta, Uudenkaupungin Vesi ja Laitilan kaupunki. Puhdistuspalvelusta veloitettava maksu perustui laitoksen asiakkailta vastaanottamaan vesimäärään. Vakka-Suomen Veden myyntitulot jäivät vuonna 2009 arvioitua alhaisemmiksi johtuen poikkeuksellisista sääolosuhteista. Toisaalta palvelujen ostoissa syntyi säästöjä joten tilikauden ylijäämä on noin , vain hieman talousarviota alhaisempi. Puhdistamo Puhdistamon toimintaa seurataan kuukausittain akkreditoidun laboratorion toimesta. Puhdistustulokset ovat pääsääntöisesti, muutamaa vähäistä poikkeusta lukuun ottamatta täyttäneet ympäristöluvan vaatimukset. Häpönniemen puhdistamolla syntyvä ylijäämäliete käsiteltiin Munaistenmetsän kaatopaikalla aumakomposteissa. Syntynyt biomassa käytettiin kokonaisuudessaan kaatopaikan maisemointiin. Ympäristöviranomaisten vaatimuksesta tämä toiminta lopetettiin joulukuussa Vuoden 2010 alusta lietteet on kuljetettu Köyliöön Satakierto Oy:n biokaasulaitokseen käsiteltäväksi. Verkosto Laitila-Kalanti jäteveden siirtolinja rakennettiin pumppaamoineen vuonna Tämä linja on toiminut moitteettomasti. Välillä Kalanti Uusikaupunki sen sijaan kuormitushuiput ovat aiheuttaneet ongelmia. Niiniojan pumppaamon toinen jätevesipumppu uusittiin. Toiminnan kehitys jatkuu Putkilinjaston saneerausta välillä Kalanti Uusikaupunki tullaan jatkamaan jotta jäteveden siirto toimisi moitteettomasti kaikissa olosuhteissa. Puhdistamolietteen kuljetus suhteellisen etäälle käsiteltäväksi on tuskin pitemmällä tähtäimellä mielekäs ratkaisu niin talouden kuin ympäristönkin kannalta. Tavoitteena on lietteen hyödyntäminen paikallisesti joko energiasektorilla tai maataloudessa. Puhdistamon uusi ympäristölupapäätös tehdään oletettavasti 2010 aikana. Tämän päätöksen vaatimat toimenpiteet tulevat olemaan puhdistamon kehityksen reunaehtoina. Kyösti Hallikainen liikelaitoksen johtaja 1

4 2. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN HALLINTO 2.1 Organisaatio 2009 Liikelaitoksen johtokunta Liikelaitoksen johtaja Hallinto ja suunnittelu Jätevedenpuhdistamot Viemäriverkostot ja pumppaamot 2.2 Johtokunta v Jäsenet Varajäsenet puheenjohtaja Paavo Pitkänen Vuokko Virtanen varapuheenjohtaja Ritva Jalonen Riikka Huunonen jäsen Ilkka Aaltonen Elisa Kivi-Jalonen jäsen Ulla Kallio-Laine Jukka Hakala jäsen Juha Laurila Jussi Valtonen jäsen Janne Sjölund Kalevi Koponen 2

5 3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNTIEN TALOUSNÄKYMÄT 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kansantalous oli vuonna 2009 syöksykierteessä. Arvioiden mukaan tuotanto supistui yli 7,5 % vuodesta 2008 eli enemmän kuin koskaan yhden vuoden aikana. Teollisuustuotanto laski yli viidenneksen ja vienti kolmanneksen. Vaikka viestit maailmantalouden kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä vuonna 2010 ovat vielä olleet jossain määrin varovaisia, laman syvin vaihe lienee kuitenkin ohitettu. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti oli nopeaa vuonna 2009, ja uutiset Yhdysvalloista ovat olleet pääosin toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on kääntymässä hitaaseen kasvuun vuonna Koko maailmantalouden ennustetaan puolestaan kasvavan jopa 4 % vuonna Suomen vuoden 2010 taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat tällä hetkellä 0,7 %:sta 2,7 %:iin. Julkisen vallan elvytystoimet olivat monissa maissa mittavat vuonna 2009 ja niitä jatketaan edelleen. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso piti kuitenkin investoinnit ja teollisuuden tilaukset vähäisinä. Yksityistä kulutusta pyrittiin elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta velkaantui ja velkaantuu edelleen merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa vuonna 2010 hidastaa kotitalouksien kulutuskysynnän kasvua. Suomen työllisyys heikkeni vuonna 2009 lähes parilla prosenttiyksiköllä. Se oli 8,2 %. Työttömyys jatkaa heikkenemistään vuonna 2010, ja se ylittää 10 prosentin rajan. Palkansaajien työpanos aleni vuonna 2009 lähes yhtä paljon kuin bruttokansantuote, 6 %. Työllisyysaste laski yli 70 %:sta 67 %:iin. Vuonna 2010 työllisyysaste alenee edelleen. Vaikka työttömyys ja palkansaajien työpanos laskivat, ansiotaso nousi edelleen sopimuskorotusten takia. Työttömyys ja verotulojen kasvun pysähtyminen ovat heikentäneet kuntien taloutta, koska samanaikaisesti toimintamenot kasvoivat 4-6 prosenttia. Verotulojen kasvun pysähtyminen johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä, vaikka kuntien yhteisöverojako-osuutta nostettiin. Kuluttajahintojen nousu pysähtyi Suomessa 2009, ja hinnat olivat vuoden 2008 tasolla. Tähän vaikutti osaltaan ruoan arvonlisäveron 5 prosenttiyksikön alennus lokakuussa Myös korot olivat alhaalla. Vuonna 2010 kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta vuonna Ansiotason nousu, kuluttajahintojen pysyminen edellisen vuoden tasolla ja matalat korot pitivät vuonna 2009 yllä kotimaista kulutuskysyntää ja vaimensivat kansantuotteen laskua, joka olisi muuten ollut toteutunuttakin enemmän. Viennin romahdus aiheutti teollisuustuotannon yli viidenneksen pudotuksen, joka on näkynyt satamien liikenteen ja muiden kuljetusten vähennyksenä, jätemäärien vähenemisenä ja muuna toiminnan hiljentymisenä. Tämä on heijastunut Uudenkaupungin kaupungin ja liikelaitosten toimintaan, liikevaihtoon ja kannattavuuteen. 3

6 4. VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOKSEN TALOUS 4.1 Liikelaitoksen taloudellinen katsaus Vuosi 2009 oli Vakka-Suomen Veden ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Talousarviossa puhdistettavien jätevesikuutioiden määräksi arvioitiin Laitilan ja Uudenkaupungin edellisten vuosien puhdistaman jätevesimäärän mukaisesti m³, mutta poikkeuksellisten sääolosuhteiden takia laskutettavat jätevesikuutiot olivat vain m³. Liikelaitoksen liikevaihto jäi tämän takia euroon, ja se oli noin euroa alle talousarvion. Talousarviossa oli varauduttu puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen kuljettamiseen Uudenkaupungin ulkopuolelle, mutta koska puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen käsittely jatkui vuonna 2009 entisellä tavalla Munaistenmetsän kaatopaikalla, palvelujen ostot jäivät euroa alle talousarvion. Koska kustannukset pysyivät muilta osin budjetissa, tilikauden ylijäämä jäi pienestä liikevaihdosta huolimatta vain euroa alle talousarvion. Liikeylijäämä oli 15,4 % liikevaihdosta. Tilikauden ylijäämä oli euroa. Liikelaitoksen organisaatio on ohut. Sillä on neljä vakinaista työntekijää ja johtaja, jonka työajasta ja kustannuksista 15 % kohdistetaan Vakka-Suomen Vedelle. Henkilöstömenot olivat euroa, 13 % liikevaihdosta. Korkokulut olivat yli 15 % liikevaihdosta. Liikelaitoksen investointimenot olivat euroa eli noin puolet budjetoidusta. Vuodelle 2009 suunnitelluista investoinneista osa siirtyy vuodelle Liikelaitos ei ottanut uutta velkaa vuonna 2009, vaikka talousarviossa oli varauduttu euron lainanottoon. Lainojen määrä väheni vuoden aikana eurolla. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Koska liikelaitos ei ottanut vuonna 2009 uutta lainaa, lainanhoitokulut olivat isot ja liikevaihto jäi alle arvion, liikelaitoksen rahavarat pienenivät vuoden aikana yli eurolla, ja se joutui loppuvuonna käyttämään toiminnan rahoittamiseen shekkitililuottoa. Tilanne korjaantuu vuoden 2010 alussa, jolloin nostetaan uutta lainaa. Talouden vakiinnuttamiseksi liikelaitos nosti jätevesimaksuja 10 %:lla vuodelle Vakka-Suomen Vesi TP 2007 TP 2008 Tot 2009 Liikevaihto Liikeylijäämä Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 0,0 0,0 15,40 Liikevaihdon muutos, % Vakka-Suomen Vesi Liikevaihto ja liikeylijäämä Liikevaihto Liikeylijäämä TP 2007 TP 2008 Tot

7 Vakka-Suomen Vesi, käsitelty vesimäärä 2009, m3 1/2009 2/2009 3/2009 4/2009 5/2009 6/2009 7/2009 8/2009 9/ / / / Laitilan vesimäärä m³/kk Uudenkaupungin Veden vesimäärä m³/kk Laitilan vesimääräyht m³/vuosi Uudenkaupungin Veden vesimääräyht m³/vuosi Vasen asteikko: vesimäärä m³/kk Oikea asteikko: vesimäärä yht. kumulatiivinen m³/vuosi 4.2 Olennaiset muutokset liikelaitoksen toiminnassa ja taloudessa 2009 Liikelaitos aloitti vuonna 2009 Laitilan ja Uudenkaupungin jätevesien puhdistuksen, ja Laitilan kaupungin puhdistamo suljettiin. Uusi runkoviemäri välillä Laitila-Kalanti otettiin käyttöön. Häpönnemen puhdistamo siirtyi Uudenkaupungin Vedeltä Vakka-Suomen Vedelle ja samalla liikelaitokselle siirtyivät Häpönniemen puhdistamon laajentamista varten otetut lainat. Liikelaitoksen palvelukseen siirtyi kolme henkilöä Uudenkaupungin Vedeltä ja yksi henkilö Laitilan kaupungilta. Puhdistettavien jätevesikuutioiden määrän jääminen 15 % alle edellisten vuosien tason heikensi taloutta, koska puhdistettavan veden määrän lasku ei merkittävästi laske laitoksen laitoksen kiinteitä kustannuksia eikä vaikuta lainanhoitokuluihin. 5

8 5. PALKAT JA HENKILÖSTÖ Vakinainen henkilöstö ,15 0,15 4,15 Liikelaitoksen henkilöstömenot olivat euroa. Ne olivat 13 % liikevaihdosta. Palkat ja henkilöstömenot Muutos Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstömenot yhteensä Maksetut palkat ja henkilöstömenot, Maksetut palkat ja palkkiot Henkilöstömenot yhteensä 6

9 6. KÄYTTÖTALOUSMENOT Toimintakulut olivat euroa, noin 66 % toimintatuotoista. Toimintakuluista palvelujen osuus on 42 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden 38 % ja henkilöstökulujen lähes 20 %. Ulkoiset Muutos % Toimintakulut ,5 Toimintatuotot Toimintakate ,5 Toimintakulut, ulkoiset Muutos Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut Yhteensä Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Muut toimintakulut 7

10 7. INVESTOINTIMENOT Liikelaitoksen investoinnit olivat euroa eli noin puolet budjetoidusta. Kesken olevien hankkeiden takia vuoden 2009 investointimäärärahoista siirretään euroa vuodelle Vuoden 2010 alkuperäinen investointitaso on euroa ja uusi tarkistettu euroa. Koska Vakka-Suomen Vesi ei nostanut 2009 uutta lainaa, sen kassa on tiukka. Siirtyvien investointien rahoittamiseksi vuoden 2010 lainamäärää esitetään korotettavaksi eurolla euroon. Investointimenot

11 8. SISÄISEN VALVONNAN SEURANTA Kuntien on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa siitä, miten sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan tulisi toteutua kunnan johtamis-, suunnittelu- ja ohjauskäytännöissä. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sisäinen valvonta on osa johtamista ja sillä varmistetaan, että toimitaan tavoitteiden mukaisesti ja tuloksellisesti. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perustana oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Uudessakaupungissa on ollut useita vuosia voimassa sisäisen valvonnan ohje, jota on päivitetty syksyllä Tarkistettu ohje hyväksyttiin kaupunginhallituksessa helmikuussa Ohjeen mukaisesti tilivelvollisten on jatkuvasti tarkkailtava vastuullaan olevia toimintoja ja ryhdyttävä viivyttelemättä toimenpiteisiin aina, kun sääntöjen vastaista, epätaloudellista, tehotonta ja vaikutuksetonta toimintaa havaitaan. Samalla johdon on varmistettava, että toiminnasta annettuja säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan ja että toimintaa koskeva informaatio on luotettavaa. Kaupungin palvelukeskukset ja liikelaitokset ovat tehneet selvityksen sisäisen valvonnan toteuttamisesta vuonna 2009, jonka pohjalta on tehty yhteenveto siitä, miten yksikön johtaminen ja hallinnon järjestäminen, hyvä hallintotapa ja arvot, organisaatiorakenne, tehtävien ja vastuiden jakaminen, tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta, riskienhallinta, informaatio ja kommunikaatio sekä seurantamenettelyt toteutuvat liikelaitoksen toiminnassa ja mikä on kokonaisarvio yksikön sisäisen valvonnan toimivuudesta. Huomioita sisäisestä valvonnasta Vakka- Suomen Vesi liikelaitoksen osalta Toiminnassa on noudatettu Uudenkaupungin kaupungin hyväksymää hallintosääntöä, sisäisen valvonnan ohjetta sekä talousarvion täytäntöönpanomääräyksiä ja muita annettuja ohjeita. Johtaminen ja hallinnon järjestäminen Hyvä hallintotapa ja arvot toteutuvat melko hyvin liikelaitoksen toiminnassa. Organisaatiorakenne ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen, mutta tehtävien ja vastuiden jakaminen on määritelty melko hyvin tai hyvin. Liikelaitosten ohjeistusta sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta pitäisi edelleen parantaa. Henkilöstön osalta nousi esille, että palkitsemisjärjestelmää ei koeta täysin oikeudenmukaiseksi tai sitä ei ole. Tavoitteiden asettaminen ja toteutumisen seuranta Strategisten ja toiminnallisten sekä taloudellisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta on järjestetty hyvin. Ongelmana on, että tavoitteiden asettamisen yhteydessä ei oteta riittävästi huomioon henkilöstön riittävyyttä ja ammattitaidon kehittymistä. Riskienhallinta Toimintaan liittyvät strategiset riskit ovat verkoston ylläpidon riittämättömyys, viemäriverkoston liialliset vuodot, jatkuvasti kiristyvät ympäristövaatimukset. Kehittämismahdollisuuksia ovat vastaavasti henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja nostaminen, riittävä ylläpitosaneeraus laitoksissa ja verkostossa sekä modernin teknologian soveltaminen. Liikelaitoksessa on tehty systemaattisia riskikartoituksia, mutta toiminnan taloudellisuutta ja toiminnan tuottavuutta uhkaavien tekijöiden kartoitus ei ole täysin riittävää. Suurimmat henkilöstöön liittyvät riskitekijät ovat uusien henkilöiden tarpeen ja tehtävien ennakoinnin riittämättömyys. Avainasemassa olevien henkilöiden varajärjestelmä ei myöskään toimi riittävän hyvin. Ympäristötietoisuuteen liittyy myös jonkin verran riskejä. Lainmukaisuuteen ja hyvään hallintotapaan ei liity erityisiä riskejä. Ongelmia ei myöskään liity toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyyteen, toimivaltuuksien noudattamiseen tai kilpailuttamiseen liittyvissä asioissa. Sopimusten seurantaan tai omaisuuden turvaamiseen ei liity ongelmia. Liikelaitoksen merkittävimmät riskit ovat häiriö puhdistamon/jätevesiverkoston toiminnassa, pitkäaikainen sähkökatkos, luonnonkatastrofi ja se 9

12 että liikelaitoksen johtajalla ei ole ammatillisesti pätevää varahenkilöä. Teknisistä syistä johtuviin riskeihin on nyt varauduttu monella tapaa ja varautumista kehitetään koko ajan. Taloudellisia riskejä ovat muutokset rahoituksen saatavuudessa ja hinnassa, kustannusrakenne ja tehokkuus, merkittävien hankkeiden kustannusarvioiden realistisuus sekä edullisten rahoitusvaihtoehtojen löytäminen. Informaatio ja kommunikaatio Kaupungin informaatiokanavat ja menettelyt ovat kunnossa, ja kommunikaatio toimii. Riskienhallinnan osalta raportointijärjestelmiä voisi jonkin verran parantaa. Seurantamenettelyt Tavoitteiden saavuttamista ja toimintaa seurataan aktiivisesti ja poikkeamiin reagoidaan. Sisäistä itsearviointia on tehty, mutta tuloksia ei käsitelty riittävästi eikä päätöksiä korjaavista toimenpiteistä ole tehty riittävästi. Ulkoisia arviointeja on tehty, mutta tuloksia ei käsitelty riittävästi eikä niiden pohjalta ole riittävästi päätetty korjaavista toimenpiteistä. Kokonaisarvio sisäisen valvonnan toimivuudesta Kokonaisuudessaan sisäisen valvonnan voidaan todeta toimivan hyvin, mutta kehittämistarpeita on erityisesti henkilöstön osaamisessa, liikelaitoksen johdon varajärjestelyissä, verkoston haavoittuvuuden vähentämisessä sekä talouden riskien hallinnassa. 10

13 9. TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 9.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tilikauden ylijäämän muodostumista kuvataan tuloslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Liikelaitoksen talous oli niukasti ylijäämäinen. Ylijäämän tulisi olla merkittävästi isompi, koska liikelaitoksella on isot lainanhoitokulut. Liikeylijäämä oli noin euroa ja tilikauden ylijäämä euroa. Kannattavuus oli heikko vuonna Käyttö 1-12/2009 Käyttö 1-12/2008 Liikevaihto Valmistevaraston muutos Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston lisäys (-) tai vähennys (-) Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 59 Kunnalle maksetut korkokulut Muille maksetut korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Vapaaeht.varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Sijoitetun pääoman tuotto 2,6 0,7 Kunnan sijoittaman pääoman tuotto 0,1-114,7 Voitto % 0,2 11

14 9.2 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Vuonna 2009 investointien tulorahoitusprosentti oli 91 %. Koska liikelaitos ei ottanut uutta lainaa, liikelaitoksen rahavarat pienenivät eurolla, ja se joutui loppuvuonna käyttämään shekkitililuottoa, joten maksuvalmius oli heikko. Liikelaitoksen lainakanta oli vuoden lopussa euroa. Liikelaitoksen taseen ylijäämä oli tilikauden lopussa euroa. Käyttö Käyttö Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Liikeylijäämä Poistot ja arvonalennukset Rahoitustuotot ja -kulut Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pys. vast. hyödykkeiden luov.tulo Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainojen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antolainojen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen lisäys muilta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Pitkäaikaisten lainojen vähennys muille Lyhytaikaisten lainojen muutos kunnalta Lyhytaikaisten lainojen muutos muilta Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 89 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos kunnalta Saamisten muutos muilta Korottomien velkojen muutos kunnalta Korottomien velkojen muutos muilta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos LIIKELAITOKSEN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 90,8-8,9 Pääomamenojen tulorahoitus, % 33,2-8,0 Lainanhoitokate 0,7 0,0 Kassan riittävyys, pv 0,0 113,9 Quick ratio 0,2 Current ratio 0,2 12

15 10. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineeelliset hyödykkeet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut saamiset Liittymismaksusaamisest VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 19 8 Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 97 8 Muiden toimeksiantojen pääomat 97 8 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ Tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 30,6 1,4 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 417,1 Kertynyt yli-/alijäämä, Lainakanta , Lainasaamiset ,

16 TUNNUSLUKUJEN MÄÄRITELMÄT Tuloslaskelman tunnusluvut Sijoitetun pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle/kuntayhtymälle maksetut korkokulut + Muille maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Sijoitettu korollinen vieras pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Kunnan sijoittaman pääoman tuotto, % = 100 * (Yli-/alijäämä ennen satunnaisia eriä + Kunnalle maksetut korkokulut + Korvaus peruspääomasta) / (Oma pääoma + Lainat kunnalta/kuntayhtymältä + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) Voitto, % 100 * (Yli-/alijäämä ennen varauksia / Liikevaihto) Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset Tuloverot) / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus-tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset Tuloverot) / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainalyhennysten yhteismäärästä Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Quick ratio = (Rahat ja pankkisaamiset + Rahoitusarvopaperit + Lyhytaikaiset saamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Current ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % = 100* (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % omavaraisuutta. Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat ) Lainasaamiset = Sijoituksiin merkityt jkv-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainanhoitokate = (Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä + Poistot ja arvonalentumiset + Korkokulut Tuloverot) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kassan riittävyys, pv = 365 pv * Kassavarat / Kassasta maksut tilikaudelta 14

17 Lainat (pitkä- ja lyhytaikaiset) Häpönniemen jätevedenpuhdistamo ja sen laajentamista varten otetut lainat siirtyivät vuoden alussa Vakka-Suomen edelle. Siirtyneet lainat olivat yhteensä euroa. Liikelaitoksen koko lainakanta on euroa Lainakanta Siirto Uudenkaupungin Vedeltä Lyhennykset Lainan otto Lainakanta Yli- / alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2009 lopussa Ylijäämä/alijäämä Tilikauden ylijäämä/alijäämä Edellisten tilikausien ylijäämä/alijäämä 15

18 11. KOKONAISMENOT JA TULOT 2009 TULOT milj. % MENOT milj. % Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,7 Toimintakulut ,9 Verotulot 0 0,0 - Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 0 0,0 Korkokulut ,2 Korkotuotot 4 0,3 Muut rahoituskulut 1 0,1 Muut rahoitustuotot 0 0,0 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot 0 0,0 Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis.(+) tai väh. (-) 0 0,0 hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot 0 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 0 0,0 Investointimenot ,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,9 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 0,0 Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 12. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Tilikauden tuloksen käsittely Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutosta 2 310,74 Vakka-Suomen Vesi liikelaitoksen johtokunta esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: Poistoerot Vakka-Suomen Vesi ,61 Poistoeron vähennys yhtensä ,61 Poistoeron muutos yhteensä ,61 Vuoden 2009 ylijäämä ,35 siirretään taseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämätilille. 16

19 II TOTEUTUMISVERTAILUT 1. KÄYTTÖTALOUDEN TALOUDELLISTEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Vakka-Suomen Veden varsinainen toiminta alkoi vuonna Tällöin jäteveden puhdistustoiminta siirtyi Uudenkaupungin Vedeltä ja Laitilan kaupungilta Vakka-Suomen Vedelle. Sitovat tavoitteet, seuranta ja toteutuminen Tavoite 1 Puhdistamon toiminta täyttää pääsääntöisesti voimassa olevan ympäristöluvan vaatimukset. Seuranta Raportointi tavoitteiden toteutumisesta kolme kertaa vuodessa. Toteutuminen Puhdistamon toiminta on täyttänyt pääsääntöisesti ympäristöluvan vaatimukset Tavoite 2 Vakka-Suomen Vesi jättää hakemuksen ympäristölupaa varten mennessä. Seuranta Raportointi tavoitteiden toteutumisesta kolme kertaa vuodessa. Toteutuminen Vakka-Suomen vesi jätti ympäristölupahakemuksen Perustelut Häpönniemen puhdistamon myönnetty ympäristölupa on voimassa saakka. Uutta lupaa toimintaan tämän ajankohdan jälkeen on haettava mennessä. Resurssit TP2008 TA2009 TOT. 12/2009 Henkilöstön määrä 0,15 4,15 4,15 Uudenkaupungin Vedeltä siirtyy kolme työntekijää ja Laitilan kaupungilta yksi. Vesihuoltopäällikön työpanoksesta 15 prosenttia kohdistuu Vakka-Suomen Veteen Tilivelvollinen Vesihuoltopäällikkö Tunnusluvut Vakka-Suomen Vesi TP 2007 TP 2008 Tot 2009 Liikevaihto Liikeylijäämä Liikeylijäämä, % liikevaihdosta 0,0 0,0 15,40 Liikevaihdon muutos, % 17

20 VAKKA-SUOMEN VESI Talouden toteutuminen 1-12/2009 TP 2008 TA 2009 Muutos 2009 TA+Muutos 2009 Käyttö 2009 Poikkeama Käytön % VAKKA-SUOMEN VESI KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot ,6 Täydet valtiolta saadut korvauk Myyntituotot ,7 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT ,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot ,9 Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot ,0 Henkilösivukulut Eläkekulut ,2 Muut henkilösivukulut ,9 Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut ,4 Henkilöstökulut ,8 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,2 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,1 Muut toimintakulut Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT ,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,3 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot ,5 Poistot ja arvonalentumiset ,5 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,0 SUORITTEET TP 2008 TA 2009 Muutos 2009 TA+Muutos 2009 Käyttö 2009 Puhdistettu jätevesi, 1000 m³ Laskutettu jätevesi, 1000 m³ - Uudenkaupungin Vedeltä Laitilan kaupungilta