Peltotilusjärjestelyn vaikutuksista ja kannattavuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peltotilusjärjestelyn vaikutuksista ja kannattavuudesta"

Transkriptio

1 M a a nk äy t t öt i e t e i d e nl a i t o s P e l t o t il usjärje st e l yn vaikut uksist a ja kannat t avuude st a J uh a nah i i r o ne n D O C T O R A L D I S S E R T A T I O N S

2

3 Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 21/2012 Peltotilusjärjestelyn vaikutuksista ja kannattavuudesta Juhana Hiironen Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi laadittu väitöskirja, joka esitetään Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun luvalla julkisesti tarkastettavaksi korkeakoulun luentosalissa TU1 (TUAS-talo, Otaniementie 17, Espoo) maaliskuun 16. päivänä 2012 klo 12. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

4 Valvoja Prof. Arvo Vitikainen Ohjaaja Prof. Arvo Vitikainen Esitarkastajat Prof. Markus Holopainen, Helsingin yliopisto TkT Tuomo Heinonen, FAO Food and Agriculture Organization, Italia Vastaväittäjät TkT Tuomo Heinonen, FAO Food and Agriculture Organization, Italia TkT Pekka Vilska, Etelä-Savon maanmittaustoimisto Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 21/2012 Juhana Hiironen ISBN (printed) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (printed) ISSN (pdf) Unigrafia Oy Helsinki 2012 Julkaisu on saatavilla sähköisessä muodossa osoitteessa

5 Abstract Aalto University, P.O. Box 11000, FI Aalto Author Juhana Hiironen Name of the doctoral dissertation On the Impacts and Profitability of Farmland Consolidation Publisher School of Engineering Unit Department of Surveying and Planning Series Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 21/2012 Field of research Land Management Manuscript submitted 14 November 2011 Manuscript revised 13 February 2012 Date of the defence 16 March 2012 Monograph Language Finnish Article dissertation (summary + original articles) Abstract Northern location, cold weather and sparse population put permanent restrictions on the competitiveness of the Finnish agriculture. At the same time the fragmented property division resulting from land divisions and settlement has had a decreasing impact on the profitability of agriculture. Although the number of farms has fallen and the average size of the farms has increased during the past decades the benefits arising from the increase in size have not been realized due to the continually growing fragmentation. The goal of the study was to assess the impacts of farmland consolidation in agriculture and rural areas. Calculation methods based on production cost estimates for evaluating the farmeconomic impacts of the changes taking place in the farmland layout were formed in the study. In addition, the environmental, traffic and other impacts of farmland consolidation were assessed in the study. Finally, the economic profitability of farmland consolidation was assessed. The outcome showed that property division can be outstandingly improved by farmland consolidation. The number of fields and distance to the homestead in the division area will halve, on the average, and the field size will double. These changes will increase the income of the farms by some euros per hectare. As the farmland consolidation production amounts to appr hectares per year, the annual profit impacts would be some euros. Farmland consolidation has also other impacts. The most significant of these concern the traffic, climate, water systems, landscape, and diversity of nature. Traveling between the homestead and parcels of field will decrease, which improves the safety and flow of traffic in the neighborhood of the division area. The lessened need to travel and quicker field work also mean lesser climate emissions. Drainages made in connection with the consolidation cause nutrient washout in the fields, change the landscape and natural diversity. As the process interferes with people s personal sovereignty, social impacts are also to follow. In addition, the increase of the viability of the farms will have economic impacts on the area, as well. As the outcome of the impact assessment it can be noted that farmland consolidation meets the goals set by the legislator by improving the rural living conditions and promoting the usage of the real estates. Since farmland consolidation is a profitable investment according to the observations made in this study, the agricultural rationalization actions should be concentrated on correcting the basic defects in the rural areas and not on handling the consequences caused by them year after year. Keywords farmland consolidation, land consolidation, cost-benefit analysis, property structure ISBN (printed) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (printed) ISSN (pdf) Location of publisher Espoo Location of printing Helsinki Year 2012 Pages 252 The dissertation can be read at

6

7 Tiivistelmä Aalto-yliopisto, PL 11000, Aalto Tekijä Juhana Hiironen Väitöskirjan nimi Peltotilusjärjestelyn vaikutuksista ja kannattavuudesta Julkaisija Insinööritieteiden korkeakoulu Yksikkö Maankäyttötieteiden laitos Sarja Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 21/2012 Tutkimusala Kiinteistötekniikka Käsikirjoituksen pvm Korjatun käsikirjoituksen pvm Väitöspäivä Monografia Kieli Suomi Yhdistelmäväitöskirja (yhteenveto-osa + erillisartikkelit) Tiivistelmä Pohjoinen sijainti ja harva asutus asettaa Suomen maatalouden kilpailukyvylle pysyvän rajoituksensa. Samaan aikaan maanjako- ja asutustoimintojen seurauksena syntynyt pirstaleinen kiinteistörakenne vaikuttaa maatalouden tuottavuuteen heikentävästi. Vaikka maatilojen määrä on viimeisten vuosikymmenten aikaan romahtanut ja tilojen keskikoko kasvanut, on tilakoon kasvusta aiheutuvat hyödyt jääneet realisoitumatta mm. huonon tilusrakenteen vuoksi. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida peltotilusjärjestelyn vaikutuksia ja kannattavuutta. Tutkimuksessa muodostettiin tuotantokustannuslaskelmiin pohjautuvat laskentamenetelmät tilusrakenteessa tapahtuvien muutosten maatilataloudellisten vaikutusten arviointiin. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin peltotilusjärjestelyn ojitustoimenpiteiden vaikutuksia, ympäristö- ja liikennevaikutuksia sekä sosiaalisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Lopuksi tutkimuksessa arvioitiin peltotilusjärjestelyn taloudellista kannattavuutta. Tutkimusaineistona käytettiin 20 pääosin 2000-luvulla käynnistettyä peltotilusjärjestelyä. Tutkimustulokset osoittivat, että peltotilusjärjestelyssä kyetään parantamaan kiinteistörakennetta merkittävästi. Tyypillisesti peltolohkojen lukumäärä puolittuu ja lohkokoko kaksinkertaistuu. Talouskeskusetäisyys säilyy useimmiten ennallaan. Muutokset lisäävät maatilojen tuloja keskimäärin noin eurolla hehtaaria kohden. Tilusjärjestelytuotannon ollessa noin hehtaaria vuodessa, voidaan vuosittaisen hyötyvaikutuksen todeta olevan noin 15 miljoonaa euroa. Peltotilusjärjestely aiheuttaa myös lukuisia muita vaikutuksia. Kulkemistarve talouskeskusten ja peltolohkojen välillä vähenee, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Vähentynyt kulkemistarve sekä aikaisempaa nopeammin tehtävät peltotyöt tarkoittavat samalla myös ilmastopäästöjen vähentymistä. Kiinteistörungon mukauttamiseksi tehtävistä kuivatustöistä seuraa muutoksia pelloilta tapahtuviin ravinnehuuhtoumiin, minkä lisäksi kuivatustyöt muuttavat maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta. Koska prosessissa puututaan ihmisten itsemääräämisoikeuteen, aiheutuu siitä myös sosiaalisia vaikutuksia. Lisäksi maatilojen elinkelpoisuuden parantuminen aiheuttaa aluetaloudellisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin lopputuloksena voidaan todeta, että peltotilusjärjestelyt täyttävät niille lainsäätäjän asettaman tavoitteen parantaen maaseudun elinoloja ja edistäen kiinteistöjen käyttöä. Koska peltotilusjärjestely on tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella kannattava investointi, tulisi maatalouden rationalisointitoimenpiteiden keskittyä maaseutualueiden perusvikojen korjaamiseen eikä näistä johtuvien, vuodesta toiseen jatkuvien seurausten hoitamiseen. Avainsanat peltotilusjärjestely, uusjako, kiinteistörakenne, kustannushyötyanalyysi ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (pdf) Julkaisupaikka Espoo Painopaikka Helsinki Vuosi 2012 Sivumäärä 252 Luettavissa verkossa osoitteessa

8

9 Alkusanat, Tämän väitöskirjan voi katsoa saaneen alkunsa keväällä 2008, kun minut nimitettiin Uusjaon hyötylaskelmien uudistaminen nimisen projektin vetäjäksi. Projektissa uudistettiin ja yhtenäistettiin Maanmittauslaitoksen peltotilusjärjestelyissä tapahtuva vaikutusten ja kannattavuuden arviointi. Vuonna 2009 Teknilliselle korkeakoululle myönnettiin tutkimusrahoitus hankkeeseen Peltotilusjärjestelyjen hyödyt ja vaikuttavuus. Koska tämä väitöskirjaan tähtäävä tutkimushanke oli luonteva jatko Maanmittauslaitoksessa vetämälleni projektille, päätin siirtyä Teknilliseen korkeakouluun tutkijaksi - olihan minulla palava halu selvittää, mitä kaikkia vaikutuksia peltotilusjärjestelyillä on ja, kuinka kannattavia ne oikeasti ovat. Nyt, kun tutkimuskipinän syttymisestä on kulunut miltei neljä vuotta, ovat opintoni edenneet loppusuoralle. Olen palannut takaisin Maanmittauslaitoksen palvelukseen sinne, mistä lähdinkin. Kun kirjoitan näitä väitöskirjani alkusanoja, mietin mitä olen oikeastaan oppinut. Vaikka lähdin selvittämään totuutta peltotilusjärjestelyjen vaikutuksista ja kannattavuudesta, ei käsitykseni niistä ole juurikaan muuttunut. Sen sijaan kuva tutkimuksen tekemisestä on kirkastunut, ja ehkä tämä onkin se tärkein oppi, jonka jatko-opiskelija voi yliopistosta saada mukaansa. Olen kiitollinen minua tukeneille tahoille, erityisesti maa- ja metsätalousministeriölle sekä Maanmittauslaitokselle. Kiitos kuuluu myös Maanmittausalan edistämissäätiölle ja Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoululle, jotka tukivat tutkimustani sen loppuvaiheessa. Parhaimmat kiitokseni ansaitsee työni valvojana ja ohjaajana toiminut professori Arvo Vitikainen, jonka raudanluja ammattitaito sekä esimerkilliset esimiestaidot pitivät huolen siitä, että työni valmistui ajallaan. Kiitän myös esitarkastajina toimineita TkT Tuomo Heinosta ja prof. Markus Holopaista, jotka omalla panoksellaan auttoivat minua viimeistelemään tutkimukseni väitöskirjaksi. Kiitän myös vastaväittäjinä toimineita TkT Pekka Vilskaa ja TkT Tuomo Heinosta. Kiitokseni ansaitsevat myös Marjatta Huuhtanen, Suvi Tuomi, Airi Lehtimäki sekä koko Maankäyttötieteiden laitoksen henkilökunta, joka piti huolen siitä, että käytännön asiat hoituivat sujuvasti. Arvostan suuresti myös työtovereitani Kirsikka Niukkasta ja Ari Laitalaa, sillä heidän vuokseen työasiat ja niistä irtautuminen sujuivat kuin tanssien. Helsingissä helmikuussa 2012, Juhana Hiironen

10 Sisältö ABSTRACT TIIVISTELMÄ ALKUSANAT SISÄLTÖ LYHENTEITÄ KÄSITTEET 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimushypoteesit Tutkimusmenetelmän lähtökohdat Tutkimuksen rajaukset Tutkimusaineisto Tutkimuksen rakentuminen PELTOTILUSJÄRJESTELYN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat Peltotilusjärjestelyjen strategiset linjaukset Peltotilusjärjestelyjen ohjaus ja rahoitus Maa- ja metsätalousministeriö vastaa ohjauksesta Peltotilusjärjestelyjä tuetaan kansallisista varoista Peltotilusjärjestelyjen lainsäädännöllinen viitekehys Vaikutusten arviointi peltotilusjärjestelyprosessissa Peltotilusjärjestelyjen vaikutukset MAANJAOT JA KIINTEISTÖRAKENNE Maanjakojen historia Varhaiset jaot Muinaisjako Sarkajako Isojako Isojaot käynnistyvät maatalouden tehostamiseksi Isojaot etenevät muutosvastarinnasta huolimatta Isojako jää sille asetetuista tavoitteista Isojaonjärjestely Maatalouden kehittyminen paljastaa isojaon puutteet Toimitusten suorittaminen helpottuu Isojaonjärjestelyt osana modernisoituvaa maataloutta... 40

11 3.5 Uusjako (AJ, JL) Poliittiset tavoitteet muuttuvat Kaupungistuminen kuihduttaa maaseudun Uusjaon kohteena miljoona hehtaaria peltoa Uusjako (KML) Euroopan unioni ja maatalouden rakennemuutos Toimitusmenettelyn uudistaminen Asiakaslähtöisyys ja kysynnän lisääntyminen VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi käynnistyy Uusjakojen kannattavuus todetaan tieteellisesti Tuotantokustannuslaskelmat yleistyvät Regressioanalyysit muokkaavat arviointia Vaikutusten arviointiin uusia näkökulmia Arviointikäytännöt hajaantuvat Vaikutusten arvioinnin ongelmat nousevat esille Vaikutusten arviointi vuonna TUTKIMUSMENETELMÄT Hyödynnettävät kustannushyötyanalyysit Nykyarvomenetelmä Takaisinmaksuajanmenetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Maatilataloudellisten vaikutusten arviointi Maatilan muuttuvat tuotantokustannukset Tilusrakenteen vaikutus tuotantokustannuksiin Muiden vaikutusten arviointi Liikennevaikutukset Ojitustoimenpiteiden vaikutukset Ympäristövaikutukset Sosiaaliset ja aluetaloudelliset vaikutukset TUTKIMUSAINEISTON ANALYSOINTI Järilän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Repulin peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Puskankylän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Alajoen peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot

12 6.4.2 Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Jaurinnevan peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Yli-Kannuksen peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Kääntä-Hihnaperän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Ahteen peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Kuurolan peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Raudaskylän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Hillilän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Jokikylän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Padingin peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Kiiskilän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus

13 6.15 Partaan peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Sonnila-Ylistaro peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Ala- ja Väliviirteen peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Kankaanpää-Yttilän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Koskioisten peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Järvikylän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI Peltotilusjärjestelyjen vaikutukset Maatilataloudelliset vaikutukset Liikennevaikutukset Ojitustoimenpiteiden vaikutukset Ympäristövaikutukset Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Peltotilusjärjestelyjen kannattavuus Epävarmuutta aiheuttavien tekijöiden analysointi Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmä Herkkyysanalyysi Jatkotutkimustarpeet YHTEENVETO JA LOPPUPÄÄTELMÄT LÄHTEET JA KIRJALLISUUS

14 Lyhenteitä AMM Armollinen asetus menettelystä maanmittaustoimituksissa /82 AJ Asetus jakolaitoksesta /82 EU Euroopan Unioni HE Hallituksen esitys IACS Euroopan Unionin Integrated Administration Control System -peltolohkorekisteri JAKO Maanmittauslaitoksen JAKO -kiinteistötietojen paikkatieto-järjestelmä JL Jakolaki /604 Kom Komiteamietintö KMA Kiinteistönmuodostamisasetus /1189 KML Kiinteistönmuodostamislaki /554 MAKERA-laki Laki maatilatalouden kehittämisrahastosta /657 MAKERA Maatilatalouden kehittämisrahasto MK Maakaari /540 MMH Maanmittaushallitus MMK Maanmittauslaitoksen keskushallinto MML Maanmittauslaitos MMM Maa- ja metsätalousministeriö MO Maaoikeus MO 1848 Ohjesääntö maanmittaustoimesta, tilusjako- ja verollepanolaitoksesta sekä pituus-, astia- ja painomittain vakaamisesta MTJ Maastotietojärjestelmä RakK Rakennuskaari /2 SPM Keisarillisen Suomen Senaatin päätös maanmittaustoimituksissa noudatettavista ohjeista /82 TMK Toimitusmenettelyn käsikirja TN Toimitusnumero TukemisA Asetus uusjakojen tukemisesta /211 TukemisL Laki uusjakojen tukemisesta /24 vp Valtiopäivät

15 Käsitteet IACS-peltolohkorekisteri IACS-peltolohkorekisteri on osa Euroopan Unionin yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää (IACS), jonka sisältämien tietojen perusteella muun muassa maataloustuet maksetaan. IACS-peltolohkorekisteristä vastaa maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike). IACSpeltolohkorekisteriin on tallennettu muun muassa maatilojen tuotantosuunta, peltolohkojen sijainti ja pinta-ala. Tässä tutkimuksessa IACSpeltolohkorekisteristä poimituilla tiedoilla tarkoitetaan tutkimusaineistossa olevaa tietoa peltolohkojen sijainnista, pinta-alasta ja viljelijästä. JAKO-paikkatietojärjestelmä JAKO-paikkatietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä ja käyttämä paikkatietojärjestelmä, joka on tarkoitettu paikkatiedon käsittelyyn ja tuottamiseen. Tässä tutkimuksessa JAKO-paikkatietojärjestelmän sisältämän jako- ja arviointisovelluksen (JAKOkii) avulla IACSpeltolohkorekisteriä ja kiinteistörekisteriä on käytetty yhtäaikaisesti tutkimusaineiston kokoamiseksi (esimerkiksi peltolohkojen talouskeskusetäisyys on laskettu JAKOkii:llä). Alustava jakosuunnitelma Alustava jakosuunnitelma on tarveselvityksen yhteydessä laadittu toimitusmiesten näkemys lopullisesta jakosuunnitelmasta. Jakosuunnitelma on lakisääteinen, kartalla esitettävä sekä pöytäkirjassa ja tarvittaessa erillisessä selitelmäasiakirjassa esiteltävä yksityiskohtainen suunnitelma toimitusmiesten ratkaisusta, joka koskee peltotilusjärjestelyalueen uutta kiinteistöjaotusta. Alustavasta jakosuunnitelmasta käytetään myös nimitystä pöytälaatikkojakosuunnitelma ja se laaditaan muutosmahdollisuuksien arvioinnin yhteydessä.

16 Mukauttamistoimenpide Mukauttamistoimenpide on peltotilusjärjestelyssä tehtävä valtion tukema rakennus- tai ojitustyö, joka suoritetaan toimitusalueella toimituksen yhteydessä. Mukauttamistoimenpiteisiin kuuluvilla rakennus- ja ojitustöillä mukautetaan vanha kiinteistörunko (so. tiestö ja kuivatusverkko) vastaamaan uutta kiinteistöjaotusta, jotta uusi kiinteistöjaotus voidaan ottaa käyttöön. Kuivatusverkon mukauttaminen tarkoittaa käytännössä sala- tai valtaojitusta ja tiestön mukauttaminen viljelysteiden rakentamista. Muutosmahdollisuuksien arviointi Muutosmahdollisuuksien arviointi tarkoittaa kuvausta siitä, kuinka jakoalueen kiinteistörakennetta voidaan kehittää ja millaisia kiinteistörakenteellisia parannuksia siinä on mahdollista saada aikaan. Muutosmahdollisuuksien arviointi kuvaa yleispiirteisesti, kuinka paljon keskimääräistä lohkokokoa voidaan kasvattaa, talouskeskusetäisyyttä lyhentää ja lohkojen lukumäärää vähentää. Tässä tutkimuksessa tarkoitettu muutosmahdollisuuksien arviointi on laadittu alustavan jakosuunnitelman perusteella. Muutosmahdollisuuksien arviointi laaditaan tarveselvitysvaiheessa tavallisesti välittömästi sen jälkeen, kun peltotilusjärjestelyn tarveselvitystä on haettu. Rahoitushakemus Rahoituksen hakeminen on itse peltotilusjärjestelyprosessin ensimmäinen vaihe. Rahoitushakemuksella maa- ja metsätalousministeriöstä haetaan päätös siitä, kuinka paljon Suomen valtio tukee hakemuksessa yksilöityä peltotilusjärjestelyä. Rahoitushakemuksessa rahoituspäätöksen antajalle esitetään kyseisen peltotilusjärjestelyn tarveselvityksen tulokset. Tarveselvitys Tarveselvitys on ennen kutakin peltotilusjärjestelyä suoritettava prosessi, jossa selvitetään tilusjärjestelymahdollisuudet. Tarveselvitys sisältää muutosmahdollisuuksien arvioinnin, toimenpide-ehdotuksen ja toteuttamiskelpoisuusselvityksen. Tarveselvityksen perusteella maanomistajat päättävät, hakevatko he peltotilusjärjestelyä. Tarveselvitys on Maanmittauslaitoksen ilmainen palvelu maanomistajille.

17 Toimepide-ehdotus Toimenpide-ehdotus tarkoittaa maanomistajilta saadun palautteen perusteella maanomistajille laadittavaa raporttia, jossa kuvataan tilusjärjestelyalue, tilusjärjestelyssä tavoiteltavat kiinteistörakenteen parannukset, yleispiirteinen arvio tilakohtaisista vaikutuksista, alueella suoritettavat mukauttamistoimenpiteet, hankkeen arvioidut kustannukset, hankkeen arvioidut hyötyvaikutukset sekä hankkeen aikataulu. Toimenpide-ehdotuksesta käytetään myös nimitystä tarjous, ja se laaditaan muutosmahdollisuuksien arvioinnin jälkeen tarveselvitysvaiheessa. Toteuttamiskelpoisuusselvitys Toteuttamiskelpoisuusselvitys tarkoittaa tarveselvitysvaiheessa muutosmahdollisuuksien arvioinnin ja toimenpide-ehdotuksen jälkeen tehtävää selvitystä siitä, onko kyseiselle tilusjärjestelylle laaja kannatus toimituksessa mukana olevien tahojen keskuudessa. Maanomistajien, tarveselvityksen tekijän ja maanmittaustoimiston suhtautuminen tilusjärjestelyyn selvitetään äänestyksellä, haastatteluin ja/tai kyselyin. Jos tilusjärjestelyllä on laaja kannatus, pyydetään maanomistajia allekirjoittamaan toimitushakemus, minkä jälkeen itse peltotilusjärjestelyprosessi voi käynnistyä. UJHYÖTY-projekti UJHYÖTY-projekti on Maanmittauslaitoksen keskushallinnon tilaama ja Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksessa keväällä 2008 aloitettu ja syksyllä 2009 lopetettu toiminnankehittämisprojekti, jossa vertailtiin peltotilusjärjestelyjen hyöty- ja kustannuslaskennassa käytettävien eri menetelmien käytettävyyttä ja luotettavuutta sekä yhtenäistettiin kirjaviksi havaitut arviointikäytännöt. UJHYÖTY-projektissa suoritettiin vertailua Suomessa, Saksassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Sveitsissä käytössä olleiden arviointimenetelmien suhteen. Projektissa yksilöitiin peltotilusjärjestelyjen vaikutukset sekä kehitettiin taulukkolaskentaohjelma vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi projektissa annettiin suositus hyödynarvioinnista uusjaoissa. Vuoden 2010 alusta alkaen on jokaisessa peltotilusjärjestelyn rahoitushakemuksessa tullut käyttää UJHYÖTY-projektissa kehitettyjä laskentamenetelmiä.

18

19 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Pohjoinen sijainti, kylmä ilmasto ja harva asutus asettavat Suomen maatalouselinkeinon kannattavuudelle ja kilpailukyvylle pysyvät rajoituksensa. Samaan aikaan muun muassa maanjako- ja asutustoimintojen seurauksena syntynyt pirstaleinen kiinteistörakenne heikentää Suomen maatalouselinkeinon tuottavuutta. Vaikka maatilojen lukumäärä on romahtanut ja tilakoko kasvanut Suomen liityttyä Euroopan unionin (EU) jäseneksi, ovat suuruusrationalisoinnista aiheutuvat hyödyt jääneet realisoitumatta mm. alati huononevan tilusrakenteen vuoksi. Koska pohjoinen sijainti ja sen asettamat reunaehdot ovat Suomen maatalouden pysyviä ominaispiirteitä, on syytä pyrkiä vähentämään muita maatalouden kannattavuutta haittaavia tekijöitä. Näistä tekijöistä pirstaleinen kiinteistörakenne, joka ilmenee peltolohkojen ja talouskeskusten välisinä pitkinä välimatkoina, pieninä peltolohkoina ja suurina palstamäärinä, lisää maatilojen tuotantokustannuksia ja alentaa maatalouden kannattavuutta. Kun lisäksi otetaan huomioon rakennekehityksen aiheuttama paine maatilojen suuruusrationalisoinnille ja se, että pirstaleiset alueet sijaitsevat suurelta osin alueilla, joilla harjoitetaan aktiivista maataloustuotantoa, on tarve tilusten uudelleenjärjestämiselle ilmeinen. Tilusjärjestelyillä voidaan saada aikaan positiivisia vaikutuksia niin yhteiskunnan kuin yksittäisen maanviljelijänkin kannalta, mikäli kylien laitamilla hajallaan olevia tiluksia kyetään kokoamaan aikaisempaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi talouskeskusten läheisyyteen. Hyötyjen ja kustannusten vertailu on keskeinen osa peltotilusjärjestelyä, sillä hankkeen ensimmäinen edellytys on sen taloudellinen kannattavuus. Lisäksi toiminnan rahoitus seuraa peltotilusjärjestelystä saatavien hyötyjen ja siitä aiheutuvien kustannusten suhdetta. Tämä tarkoittaa sitä, että koko hankkeen toteutus on riippuvainen alustaviin suunnitelmiin pohjautuvan vaikutusten arvioinnin lopputuloksesta. Peltotilusjärjestelyyn osallistuvien maanomistajien kannettavaksi jäävät kustannukset ovat riippuvaisia vaikutusten arvioimisesta, sillä maanomistajien kannettavaksi jäävät toimituskustannukset ositellaan kunkin osallisen saaman hyödyn perusteella. Lisäk- 1

20 Johdanto si peltotilusjärjestelyn jakosuunnittelun onnistuminen edellyttää tilusrakenteessa tehtävien muutosten taloudellisten seurausten tuntemista. Hankkeen onnistuneen läpiviemisen ja muutosten aikaansaamisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että hankkeella on vahva kannatus maanomistajien keskuudessa. Kannatuksen keskeisenä kulmakohtana on se, että kaikille osapuolille osoitetaan toiminnan kannattavuus. Kun peltotilusjärjestely nähdään hyödyllisenä sen asianosaisten keskuudessa, voidaan se helpommin myös hyväksyä, mikä on kutakuinkin välttämätöntä paikoitellen perusoikeuksiin pureutuvan peltotilusjärjestelyn onnistumisen kannalta. Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategiassa vuosille (MMM 2007, s. 19) todetaan, että tilusjärjestelyihin liittyvän tutkimuksen painopistealue strategiakaudella on tilusjärjestelyjen vaikutusten ja kannattavuuden arviointi, ja nimenomaan näihin kysymyksiin myös tämä tutkimus pyrkii vastaamaan. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimushypoteesit Tutkimuksen tavoitteena on arvioida peltotilusjärjestelyjen maatilataloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tutkimuksessa luodaan kuva peltotilusjärjestelyjen ojitustoimenpiteiden vaikutuksista, ympäristö- ja liikennevaikutuksista sekä aluetaloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Tutkimuksen tavoitteena on myös arvioida peltotilusjärjestelyjen taloudellista kannattavuutta. Tutkimuksessa muodostetaan tuotantokustannuslaskelmiin pohjautuvat laskentamenetelmät tilusrakenteessa tapahtuvien muutosten maatilataloudellisten vaikutusten arviointiin sekä näitä menetelmiä käyttämällä arvioida peltotilusjärjestelyn maatilataloudelliset vaikutukset. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka tilusrakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat maatalouden harjoittamiseen ja edelleen kiinteistöjärjestelyssä mukana olevien maatilojen tuotantokustannuksiin ja tuloihin. Tilusrakenteessa tapahtuvien muutosten arviointiin liittyvät tutkimushypoteesit ovat: Peltotilusjärjestelyissä voidaan suurentaa peltolohkojen keskimääräistä kokoa merkittävästi. Peltotilusjärjestelyissä voidaan pienentää peltolohkojen keskimääräistä talouskeskusetäisyyttä merkittävästi. Peltotilusjärjestelyissä voidaan vähentää peltolohkojen lukumäärää merkittävästi. 2

21 Johdanto Tilusrakenteessa tapahtuvien muutosten arviointiin liittyvät hypoteesit vastaavat siihen peruskysymykseen, saavutetaanko peltotilusjärjestelyillä se tavoite, joka niille on lainsäädännössä asetettu. Peltotilusjärjestely saadaan kiinteistönmuodostamislain ( /554, jäljempänä KML) 67 :n mukaan suorittaa, jos sen avulla voidaan parantaa kiinteistöjaotusta. Lopuksi tutkimuksessa arvioidaan peltotilusjärjestelyn taloudellista kannattavuutta. Peltotilusjärjestelyjen kannattavuuteen liittyvät tutkimushypoteesit ovat: Pääoma-arvo on hankkeissa keskimäärin nollaa suurempi. Suurin osa hankkeista maksaa itsensä takaisin alle 30 vuodessa. Sisäinen korko on hankkeissa keskimäärin yli 5 % 1. Kannattavuuden arviointiin liittyvät hypoteesit vastaavat siihen peruskysymykseen, täyttävätkö peltotilusjärjestelyt niiden ensimmäisen toteuttamisedellytyksen, joka niille on lainsäädännössä asetettu. Peltotilusjärjestely saadaan kiinteistönmuodostamislain 67 :n mukaan suorittaa, mikäli siitä saatava hyöty on sen kustannuksia ja haittoja suurempi Tutkimusmenetelmän lähtökohdat Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimuksessa muodostetaan kustannushyötyanalyyseihin soveltuvat arviointimenetelmät peltotilusjärjestelyjen maatilataloudellisten vaikutusten arviointiin. Koska arviointimenetelmien antamien tulosten tulee olla kustannushyötyanalyyseihin soveltuvia, tulee niiden tuottaa tietoa edellä mainittujen vaikutusten rahamääräisestä arvosta. Empiirisen tutkimusaineiston analyysi perustuu tutkimuksessa induktiiviseen päättelyyn, missä valikoidusta havaintojoukosta johdetaan yleistys peltotilusjärjestelyjen vaikutuksista ja edelleen kannattavuudesta. Maatilataloudellisten vaikutusten laskenta perustuu tutkimuksessa tuotantokustannuslaskelmiin, missä kustannukset ryhmitellään toimintoperusteisesti tietylle määritellylle tilamallille. Menetelmän lähtökohtana on 1 Laskentakorko valtionhallinnon investoinneissa on keskimäärin 4-6 %. Pitkävaikutteisten ratkaisujen osalta sovelletaan tavallisesti alhaisempaa korkokantaa. (Leväinen & Vitikainen 1991, s. 26.) Peltotilusjärjestelyjen kannattavuuden arviointiin on muodostunut vakiintuneeksi käytännöksi soveltaa 5 %:n korkokantaa. 2 Tilusjärjestelytoimintaan vakiintuneiden käytäntöjen ja strategisten tavoitteiden mukaan peltotilusjärjestelyjen tulee maksaa itsenä takaisin alle 30 vuodessa ja olla kannattavia 5 %:n korkokannalla tarkasteltuna. 3

Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ

Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ 15.9.2011 Arvo Vitikainen 2011 Tekemällä oppii: Case: KIINTEISTÖSUUNNITTELUN KURSSIN HARJOITUSTYÖ Esityksen sisältö: Lähtökohdat Uudistetun harjoitustyön sisältö Tulokset ONGELMA JOHON HAETAAN RATKAISUA:

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

Tilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka

Tilusjärjestelyt. Salaojituksen neuvottelupäivät. Jyväskylä. Johtaja Timo Potka Tilusjärjestelyt Salaojituksen neuvottelupäivät Jyväskylä Johtaja Timo Potka 10.2.2015 Tilusjärjestelyjen lukumäärä 2015 Tarveselvitykset (selvitys kannattavuudesta ja kannatuksesta) 65 000 ha 42 kpl Tuotanto

Lisätiedot

Tilusjärjestelyistä Pohjois- Karjalan maanmittaustoimisto Mika Summala

Tilusjärjestelyistä Pohjois- Karjalan maanmittaustoimisto Mika Summala Tilusjärjestelyistä 22.11.2011 Pohjois- Karjalan maanmittaustoimisto Mika Summala Esityksen sisältö Lähtökohta tilusjärjestelyille Tilusjärjestelyistä Suomessa Toiminnan laajentuminen Itä- ja Keski-Suomeen

Lisätiedot

Maa Kiinteistösuunnittelu. Sarkajako

Maa Kiinteistösuunnittelu. Sarkajako Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Sarkajako Kiinteistörakenne 1400 -luvulla Kiinteistörakenne 2000 -luvulla Arvo Vitikainen 2015 MAANJAOT ELI KIINTEISTÖJAOTUSTA MUUTTAVAT HANKKEET ALUEELLISET MAANJAOT

Lisätiedot

Tilusjärjestelyt. Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa Kiinteistösuunnittelu

Tilusjärjestelyt. Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa Kiinteistösuunnittelu Tilusjärjestelyt Mikä on tilusjärjestelyjen tulevaisuus? Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu 21.10.2015 Pelto- ja metsätilusjärjestelyjen lukumäärä 2015 Toteutuksessa olevat hankkeet 56 700 ha 39 kpl ->

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016

Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016 Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016 2 (12) SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 2 Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3 Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet... 6 4 Tilusjärjestelyn tiedotus- ja tarveselvitysvaihe...

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi 5.11.2014 MAANMITTAUSLAITOS SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 1 Tarveselvityksen eteneminen... 4 2 Kohdealueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 2020

Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 2020 Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 2020 1 2015 Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 2020 Maa- ja metsätalousministeriö 1/2015 Julkaisun nimi: Maa- ja

Lisätiedot

Metsätilat tuottokuntoon. Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto

Metsätilat tuottokuntoon. Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Metsätilusjärjestelyt Metsätilat tuottokuntoon Oulainen 22.2.2011 2 2011 Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto 1 Metsäpalstojen käytettävyys metsätalouteen hyvä kohtalainen heikko 2 Tilusjärjestelyprosessikaavio

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ylivieskan toimipiste 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei!

Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei! Tuotantotalouden laitos Tanja Kuronen-Ma tila etal. Asiantuntija jää eläkkeele asiantuntijuusei! Aalto-yliopisto Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei! Opastiedon jaosaamisen säilytämiseksi TanjaKuronen-Matila,EerikkiMäki,EilaJärvenpää

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä)

HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) HE laiksi taloudelliseen toimintaan myönnettävän tuen yleisistä edellytyksistä (ns. laki yritystuen yleisistä edellytyksistä) 30.3.2016 Neuvotteleva virkamies Anne Rothovius 1 Mihin laajempaan kokonaisuuteen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT Suunnitelma Otsikko Päivämäärä 2010-11-10 Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Muoto Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.

Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Elinvoimainen kylä. Kaupunkisuunnittelun seminaari VII Oulu Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto

Elinvoimainen kylä. Kaupunkisuunnittelun seminaari VII Oulu Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Elinvoimainen kylä Kaupunkisuunnittelun seminaari VII Oulu 18.10.2013 Tilusjärjestelypäällikkö Visa Korhonen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Maanmittauslaitos vuonna 2014 Vuoden 2014 alussa meillä

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT

POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT POROTALOUS JA TUKIPOILTIIKAN VAIHTOEHDOT Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Pääkohdat 1. Monivaikutteinen maatalous ja politiikkaohjaus 2. Nykyinen maatalouspolitiikka

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 74/06 Dnro 3644/01/2006 8.9.2006 Voimassaoloaika 13.9.2006 - toistaiseksi Valtuutussäännökset Maaseutuelinkeinojen rahoituslaki (329/1999, muut. 44/2000) 11 4 mom.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus Laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen

Lisätiedot

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely

Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely Hakujen avautuminen, valintajaksot ja valintamenettely Frami 19.5.2015 Marianne Muotio Hyrrän kautta haettavat tuet Maatilojen investointituet Nuorten viljelijöiden aloitustuet Maaseudun kehittämistuet

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks

Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Sään ja ilmaston vaihteluiden vaikutus metsäpaloihin Suomessa ja Euroopassa Understanding the climate variation and change and assessing the risks Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Vajda,

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset

Lisätiedot

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group

Projektityökurssi 2. Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group Projektityökurssi 2 Saija Toivonen TkT, Real Estate Research Group No mitä tähän ny sit kantsis laittaa Teepä vähän markkinaanalyysiä! Markkina-analyysi - Kun etsitään kohteelle käyttötarkoitusta Kohteen

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp - HE 140 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Virheiden korjaaminen. Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät

Virheiden korjaaminen. Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät Virheiden korjaaminen Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät 29.9.2010 Arja Lankinen Etelä-Suomen maanmittaustoimisto 1 Virheiden korjaaminen Päätös Toimitus Kiinteistönmääritys toimituksen rekisteröinnin

Lisätiedot

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari 13.2.2017, Liminka Irmeli Ruokanen Kemeran oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015) 4 (rahoituksen saajat), 21 (luonnonhoitohanketyypit,

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

ja tilussijoitus osio

ja tilussijoitus osio LIITE 5 YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus osio Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö - Luomu Lähiruoka - Maatalousmaankäytön

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 112/1996 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 112/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kiinteistörekisterilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kiinteistörekisterilakia siten, että kiinteistötunnuksen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET

PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS MAASEUTUYKSIKKÖ Alvar Aallon katu 8, 60100 Seinäjoki Puh. 0295 027 500 LAILA LUOMA 7.2.2017 PERUSMAATALOUDEN RAHOITUSTUET 2015- TYÖTÄ EI

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Kaupunki: Ylivieska Kylä: Pylvään ja Jylhän alue

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Kaupunki: Ylivieska Kylä: Pylvään ja Jylhän alue Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Kaupunki: Ylivieska Kylä: Pylvään ja Jylhän alue 2 (13) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3. Tilusjärjestelyn lähtökohdat

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi

Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus. Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiöiden toiminta sekä ojien kunnossapidon käytännön järjestäminen ja rahoitus Ylitarkastaja Ilkka Närhi Ojitusyhtiön toiminta Ojitusyhtiö on perustettu ojitustoimituksessa yhteisen ojituksen toimeenpanoa

Lisätiedot

Peltojen sijainti ja lohkokoot Vaikutukset maatalouteen ja ympäristöön alueella

Peltojen sijainti ja lohkokoot Vaikutukset maatalouteen ja ympäristöön alueella YmpäristöAgro II Peltojen sijainti ja lohkokoot Vaikutukset maatalouteen ja ympäristöön alueella Mikko Marjomaa 13.1.2014 Kuva: Antero Aaltonen Kuusamo YmpäristöAgro II hankkeessa yhtenä osaalueena Maatalousmaankäytön

Lisätiedot

Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet

Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet MAANMITTAUSLAITOS Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet Juhana Hiironen ja Saija Ettanen Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 113 MAANMITTAUSLAITOS KEHITTÄMISKESKUS Opastinsilta 12,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS 30.7.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusjakojen tukemisesta ja kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi valtion

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT

TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT TULEVAISUUDEN KRIITTINEN VIESTINTÄ, TURVALLISUUS JA IHMISKESKEISET PALVELUT Heli Ruokamo, KT Varadekaani, Professori, Kasvatustieteiden tiedekunta Johtaja, Mediapedagogiikkakeskus Lapin yliopisto Sairaalakirjastopäivät,

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm

How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm How to Support Decision Analysis with Software Case Förbifart Stockholm (Valmiin työn esittely) 13.9.2010 Ohjaaja: Prof. Mats Danielson Valvoja: Prof. Ahti Salo Tausta -Tukholman ohikulkutien suunnittelu

Lisätiedot

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta

HE 56/2000 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta HE 56/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vuokratalolainojen lainaehtojen muuttamisesta annetun lain 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että vuokratalolainojen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta /2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta /2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2011 1042/2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Neuvotteleva virkamies Ville Schildt METSÄHALLITUKSEN LIIKETOIMINNAN PALVELU- JA MUUT TOIMINTATAVOITTEET SEKÄ TULOS- JA TULOUTUSTAVOITE AJANJAKSOLLE 1.1. 31.3.2016 Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) mukaan Metsähallituksen tehtävänä

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto

Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma. Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Sukutilan 110 -vuotissuunnitelma Tuomas Mattila Kilpiän tila Osuuskunta Luonnonkoneisto Lyhyt tilaesittely: Kilpiän tila Itsenäinen tutkimus- ja opetustila Lohjalla 75 ha peltoa 130 ha metsää Harjumaisemia

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot