Peltotilusjärjestelyn vaikutuksista ja kannattavuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Peltotilusjärjestelyn vaikutuksista ja kannattavuudesta"

Transkriptio

1 M a a nk äy t t öt i e t e i d e nl a i t o s P e l t o t il usjärje st e l yn vaikut uksist a ja kannat t avuude st a J uh a nah i i r o ne n D O C T O R A L D I S S E R T A T I O N S

2

3 Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 21/2012 Peltotilusjärjestelyn vaikutuksista ja kannattavuudesta Juhana Hiironen Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi laadittu väitöskirja, joka esitetään Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun luvalla julkisesti tarkastettavaksi korkeakoulun luentosalissa TU1 (TUAS-talo, Otaniementie 17, Espoo) maaliskuun 16. päivänä 2012 klo 12. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

4 Valvoja Prof. Arvo Vitikainen Ohjaaja Prof. Arvo Vitikainen Esitarkastajat Prof. Markus Holopainen, Helsingin yliopisto TkT Tuomo Heinonen, FAO Food and Agriculture Organization, Italia Vastaväittäjät TkT Tuomo Heinonen, FAO Food and Agriculture Organization, Italia TkT Pekka Vilska, Etelä-Savon maanmittaustoimisto Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 21/2012 Juhana Hiironen ISBN (printed) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (printed) ISSN (pdf) Unigrafia Oy Helsinki 2012 Julkaisu on saatavilla sähköisessä muodossa osoitteessa

5 Abstract Aalto University, P.O. Box 11000, FI Aalto Author Juhana Hiironen Name of the doctoral dissertation On the Impacts and Profitability of Farmland Consolidation Publisher School of Engineering Unit Department of Surveying and Planning Series Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 21/2012 Field of research Land Management Manuscript submitted 14 November 2011 Manuscript revised 13 February 2012 Date of the defence 16 March 2012 Monograph Language Finnish Article dissertation (summary + original articles) Abstract Northern location, cold weather and sparse population put permanent restrictions on the competitiveness of the Finnish agriculture. At the same time the fragmented property division resulting from land divisions and settlement has had a decreasing impact on the profitability of agriculture. Although the number of farms has fallen and the average size of the farms has increased during the past decades the benefits arising from the increase in size have not been realized due to the continually growing fragmentation. The goal of the study was to assess the impacts of farmland consolidation in agriculture and rural areas. Calculation methods based on production cost estimates for evaluating the farmeconomic impacts of the changes taking place in the farmland layout were formed in the study. In addition, the environmental, traffic and other impacts of farmland consolidation were assessed in the study. Finally, the economic profitability of farmland consolidation was assessed. The outcome showed that property division can be outstandingly improved by farmland consolidation. The number of fields and distance to the homestead in the division area will halve, on the average, and the field size will double. These changes will increase the income of the farms by some euros per hectare. As the farmland consolidation production amounts to appr hectares per year, the annual profit impacts would be some euros. Farmland consolidation has also other impacts. The most significant of these concern the traffic, climate, water systems, landscape, and diversity of nature. Traveling between the homestead and parcels of field will decrease, which improves the safety and flow of traffic in the neighborhood of the division area. The lessened need to travel and quicker field work also mean lesser climate emissions. Drainages made in connection with the consolidation cause nutrient washout in the fields, change the landscape and natural diversity. As the process interferes with people s personal sovereignty, social impacts are also to follow. In addition, the increase of the viability of the farms will have economic impacts on the area, as well. As the outcome of the impact assessment it can be noted that farmland consolidation meets the goals set by the legislator by improving the rural living conditions and promoting the usage of the real estates. Since farmland consolidation is a profitable investment according to the observations made in this study, the agricultural rationalization actions should be concentrated on correcting the basic defects in the rural areas and not on handling the consequences caused by them year after year. Keywords farmland consolidation, land consolidation, cost-benefit analysis, property structure ISBN (printed) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (printed) ISSN (pdf) Location of publisher Espoo Location of printing Helsinki Year 2012 Pages 252 The dissertation can be read at

6

7 Tiivistelmä Aalto-yliopisto, PL 11000, Aalto Tekijä Juhana Hiironen Väitöskirjan nimi Peltotilusjärjestelyn vaikutuksista ja kannattavuudesta Julkaisija Insinööritieteiden korkeakoulu Yksikkö Maankäyttötieteiden laitos Sarja Aalto University publication series DOCTORAL DISSERTATIONS 21/2012 Tutkimusala Kiinteistötekniikka Käsikirjoituksen pvm Korjatun käsikirjoituksen pvm Väitöspäivä Monografia Kieli Suomi Yhdistelmäväitöskirja (yhteenveto-osa + erillisartikkelit) Tiivistelmä Pohjoinen sijainti ja harva asutus asettaa Suomen maatalouden kilpailukyvylle pysyvän rajoituksensa. Samaan aikaan maanjako- ja asutustoimintojen seurauksena syntynyt pirstaleinen kiinteistörakenne vaikuttaa maatalouden tuottavuuteen heikentävästi. Vaikka maatilojen määrä on viimeisten vuosikymmenten aikaan romahtanut ja tilojen keskikoko kasvanut, on tilakoon kasvusta aiheutuvat hyödyt jääneet realisoitumatta mm. huonon tilusrakenteen vuoksi. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida peltotilusjärjestelyn vaikutuksia ja kannattavuutta. Tutkimuksessa muodostettiin tuotantokustannuslaskelmiin pohjautuvat laskentamenetelmät tilusrakenteessa tapahtuvien muutosten maatilataloudellisten vaikutusten arviointiin. Lisäksi tutkimuksessa arvioitiin peltotilusjärjestelyn ojitustoimenpiteiden vaikutuksia, ympäristö- ja liikennevaikutuksia sekä sosiaalisia ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Lopuksi tutkimuksessa arvioitiin peltotilusjärjestelyn taloudellista kannattavuutta. Tutkimusaineistona käytettiin 20 pääosin 2000-luvulla käynnistettyä peltotilusjärjestelyä. Tutkimustulokset osoittivat, että peltotilusjärjestelyssä kyetään parantamaan kiinteistörakennetta merkittävästi. Tyypillisesti peltolohkojen lukumäärä puolittuu ja lohkokoko kaksinkertaistuu. Talouskeskusetäisyys säilyy useimmiten ennallaan. Muutokset lisäävät maatilojen tuloja keskimäärin noin eurolla hehtaaria kohden. Tilusjärjestelytuotannon ollessa noin hehtaaria vuodessa, voidaan vuosittaisen hyötyvaikutuksen todeta olevan noin 15 miljoonaa euroa. Peltotilusjärjestely aiheuttaa myös lukuisia muita vaikutuksia. Kulkemistarve talouskeskusten ja peltolohkojen välillä vähenee, mikä parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta. Vähentynyt kulkemistarve sekä aikaisempaa nopeammin tehtävät peltotyöt tarkoittavat samalla myös ilmastopäästöjen vähentymistä. Kiinteistörungon mukauttamiseksi tehtävistä kuivatustöistä seuraa muutoksia pelloilta tapahtuviin ravinnehuuhtoumiin, minkä lisäksi kuivatustyöt muuttavat maisemaa ja luonnon monimuotoisuutta. Koska prosessissa puututaan ihmisten itsemääräämisoikeuteen, aiheutuu siitä myös sosiaalisia vaikutuksia. Lisäksi maatilojen elinkelpoisuuden parantuminen aiheuttaa aluetaloudellisia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnin lopputuloksena voidaan todeta, että peltotilusjärjestelyt täyttävät niille lainsäätäjän asettaman tavoitteen parantaen maaseudun elinoloja ja edistäen kiinteistöjen käyttöä. Koska peltotilusjärjestely on tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella kannattava investointi, tulisi maatalouden rationalisointitoimenpiteiden keskittyä maaseutualueiden perusvikojen korjaamiseen eikä näistä johtuvien, vuodesta toiseen jatkuvien seurausten hoitamiseen. Avainsanat peltotilusjärjestely, uusjako, kiinteistörakenne, kustannushyötyanalyysi ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (pdf) Julkaisupaikka Espoo Painopaikka Helsinki Vuosi 2012 Sivumäärä 252 Luettavissa verkossa osoitteessa

8

9 Alkusanat, Tämän väitöskirjan voi katsoa saaneen alkunsa keväällä 2008, kun minut nimitettiin Uusjaon hyötylaskelmien uudistaminen nimisen projektin vetäjäksi. Projektissa uudistettiin ja yhtenäistettiin Maanmittauslaitoksen peltotilusjärjestelyissä tapahtuva vaikutusten ja kannattavuuden arviointi. Vuonna 2009 Teknilliselle korkeakoululle myönnettiin tutkimusrahoitus hankkeeseen Peltotilusjärjestelyjen hyödyt ja vaikuttavuus. Koska tämä väitöskirjaan tähtäävä tutkimushanke oli luonteva jatko Maanmittauslaitoksessa vetämälleni projektille, päätin siirtyä Teknilliseen korkeakouluun tutkijaksi - olihan minulla palava halu selvittää, mitä kaikkia vaikutuksia peltotilusjärjestelyillä on ja, kuinka kannattavia ne oikeasti ovat. Nyt, kun tutkimuskipinän syttymisestä on kulunut miltei neljä vuotta, ovat opintoni edenneet loppusuoralle. Olen palannut takaisin Maanmittauslaitoksen palvelukseen sinne, mistä lähdinkin. Kun kirjoitan näitä väitöskirjani alkusanoja, mietin mitä olen oikeastaan oppinut. Vaikka lähdin selvittämään totuutta peltotilusjärjestelyjen vaikutuksista ja kannattavuudesta, ei käsitykseni niistä ole juurikaan muuttunut. Sen sijaan kuva tutkimuksen tekemisestä on kirkastunut, ja ehkä tämä onkin se tärkein oppi, jonka jatko-opiskelija voi yliopistosta saada mukaansa. Olen kiitollinen minua tukeneille tahoille, erityisesti maa- ja metsätalousministeriölle sekä Maanmittauslaitokselle. Kiitos kuuluu myös Maanmittausalan edistämissäätiölle ja Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoululle, jotka tukivat tutkimustani sen loppuvaiheessa. Parhaimmat kiitokseni ansaitsee työni valvojana ja ohjaajana toiminut professori Arvo Vitikainen, jonka raudanluja ammattitaito sekä esimerkilliset esimiestaidot pitivät huolen siitä, että työni valmistui ajallaan. Kiitän myös esitarkastajina toimineita TkT Tuomo Heinosta ja prof. Markus Holopaista, jotka omalla panoksellaan auttoivat minua viimeistelemään tutkimukseni väitöskirjaksi. Kiitän myös vastaväittäjinä toimineita TkT Pekka Vilskaa ja TkT Tuomo Heinosta. Kiitokseni ansaitsevat myös Marjatta Huuhtanen, Suvi Tuomi, Airi Lehtimäki sekä koko Maankäyttötieteiden laitoksen henkilökunta, joka piti huolen siitä, että käytännön asiat hoituivat sujuvasti. Arvostan suuresti myös työtovereitani Kirsikka Niukkasta ja Ari Laitalaa, sillä heidän vuokseen työasiat ja niistä irtautuminen sujuivat kuin tanssien. Helsingissä helmikuussa 2012, Juhana Hiironen

10 Sisältö ABSTRACT TIIVISTELMÄ ALKUSANAT SISÄLTÖ LYHENTEITÄ KÄSITTEET 1. JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimushypoteesit Tutkimusmenetelmän lähtökohdat Tutkimuksen rajaukset Tutkimusaineisto Tutkimuksen rakentuminen PELTOTILUSJÄRJESTELYN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat Peltotilusjärjestelyjen strategiset linjaukset Peltotilusjärjestelyjen ohjaus ja rahoitus Maa- ja metsätalousministeriö vastaa ohjauksesta Peltotilusjärjestelyjä tuetaan kansallisista varoista Peltotilusjärjestelyjen lainsäädännöllinen viitekehys Vaikutusten arviointi peltotilusjärjestelyprosessissa Peltotilusjärjestelyjen vaikutukset MAANJAOT JA KIINTEISTÖRAKENNE Maanjakojen historia Varhaiset jaot Muinaisjako Sarkajako Isojako Isojaot käynnistyvät maatalouden tehostamiseksi Isojaot etenevät muutosvastarinnasta huolimatta Isojako jää sille asetetuista tavoitteista Isojaonjärjestely Maatalouden kehittyminen paljastaa isojaon puutteet Toimitusten suorittaminen helpottuu Isojaonjärjestelyt osana modernisoituvaa maataloutta... 40

11 3.5 Uusjako (AJ, JL) Poliittiset tavoitteet muuttuvat Kaupungistuminen kuihduttaa maaseudun Uusjaon kohteena miljoona hehtaaria peltoa Uusjako (KML) Euroopan unioni ja maatalouden rakennemuutos Toimitusmenettelyn uudistaminen Asiakaslähtöisyys ja kysynnän lisääntyminen VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi käynnistyy Uusjakojen kannattavuus todetaan tieteellisesti Tuotantokustannuslaskelmat yleistyvät Regressioanalyysit muokkaavat arviointia Vaikutusten arviointiin uusia näkökulmia Arviointikäytännöt hajaantuvat Vaikutusten arvioinnin ongelmat nousevat esille Vaikutusten arviointi vuonna TUTKIMUSMENETELMÄT Hyödynnettävät kustannushyötyanalyysit Nykyarvomenetelmä Takaisinmaksuajanmenetelmä Sisäisen korkokannan menetelmä Maatilataloudellisten vaikutusten arviointi Maatilan muuttuvat tuotantokustannukset Tilusrakenteen vaikutus tuotantokustannuksiin Muiden vaikutusten arviointi Liikennevaikutukset Ojitustoimenpiteiden vaikutukset Ympäristövaikutukset Sosiaaliset ja aluetaloudelliset vaikutukset TUTKIMUSAINEISTON ANALYSOINTI Järilän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Repulin peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Puskankylän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Alajoen peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot

12 6.4.2 Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Jaurinnevan peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Yli-Kannuksen peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Kääntä-Hihnaperän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Ahteen peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Kuurolan peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Raudaskylän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Hillilän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Jokikylän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Padingin peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Kiiskilän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus

13 6.15 Partaan peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Sonnila-Ylistaro peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Ala- ja Väliviirteen peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Kankaanpää-Yttilän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Koskioisten peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus Järvikylän peltotilusjärjestely Alueen sijainti ja kiinteistöolot Hankkeen vireilletulo Tilusjärjestelyn tulokset Tilusjärjestelyn kannattavuus TUTKIMUSTULOKSET JA NIIDEN ANALYSOINTI Peltotilusjärjestelyjen vaikutukset Maatilataloudelliset vaikutukset Liikennevaikutukset Ojitustoimenpiteiden vaikutukset Ympäristövaikutukset Aluetaloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset Peltotilusjärjestelyjen kannattavuus Epävarmuutta aiheuttavien tekijöiden analysointi Tutkimusaineisto Tutkimusmenetelmä Herkkyysanalyysi Jatkotutkimustarpeet YHTEENVETO JA LOPPUPÄÄTELMÄT LÄHTEET JA KIRJALLISUUS

14 Lyhenteitä AMM Armollinen asetus menettelystä maanmittaustoimituksissa /82 AJ Asetus jakolaitoksesta /82 EU Euroopan Unioni HE Hallituksen esitys IACS Euroopan Unionin Integrated Administration Control System -peltolohkorekisteri JAKO Maanmittauslaitoksen JAKO -kiinteistötietojen paikkatieto-järjestelmä JL Jakolaki /604 Kom Komiteamietintö KMA Kiinteistönmuodostamisasetus /1189 KML Kiinteistönmuodostamislaki /554 MAKERA-laki Laki maatilatalouden kehittämisrahastosta /657 MAKERA Maatilatalouden kehittämisrahasto MK Maakaari /540 MMH Maanmittaushallitus MMK Maanmittauslaitoksen keskushallinto MML Maanmittauslaitos MMM Maa- ja metsätalousministeriö MO Maaoikeus MO 1848 Ohjesääntö maanmittaustoimesta, tilusjako- ja verollepanolaitoksesta sekä pituus-, astia- ja painomittain vakaamisesta MTJ Maastotietojärjestelmä RakK Rakennuskaari /2 SPM Keisarillisen Suomen Senaatin päätös maanmittaustoimituksissa noudatettavista ohjeista /82 TMK Toimitusmenettelyn käsikirja TN Toimitusnumero TukemisA Asetus uusjakojen tukemisesta /211 TukemisL Laki uusjakojen tukemisesta /24 vp Valtiopäivät

15 Käsitteet IACS-peltolohkorekisteri IACS-peltolohkorekisteri on osa Euroopan Unionin yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää (IACS), jonka sisältämien tietojen perusteella muun muassa maataloustuet maksetaan. IACS-peltolohkorekisteristä vastaa maaja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus (Tike). IACSpeltolohkorekisteriin on tallennettu muun muassa maatilojen tuotantosuunta, peltolohkojen sijainti ja pinta-ala. Tässä tutkimuksessa IACSpeltolohkorekisteristä poimituilla tiedoilla tarkoitetaan tutkimusaineistossa olevaa tietoa peltolohkojen sijainnista, pinta-alasta ja viljelijästä. JAKO-paikkatietojärjestelmä JAKO-paikkatietojärjestelmä on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä ja käyttämä paikkatietojärjestelmä, joka on tarkoitettu paikkatiedon käsittelyyn ja tuottamiseen. Tässä tutkimuksessa JAKO-paikkatietojärjestelmän sisältämän jako- ja arviointisovelluksen (JAKOkii) avulla IACSpeltolohkorekisteriä ja kiinteistörekisteriä on käytetty yhtäaikaisesti tutkimusaineiston kokoamiseksi (esimerkiksi peltolohkojen talouskeskusetäisyys on laskettu JAKOkii:llä). Alustava jakosuunnitelma Alustava jakosuunnitelma on tarveselvityksen yhteydessä laadittu toimitusmiesten näkemys lopullisesta jakosuunnitelmasta. Jakosuunnitelma on lakisääteinen, kartalla esitettävä sekä pöytäkirjassa ja tarvittaessa erillisessä selitelmäasiakirjassa esiteltävä yksityiskohtainen suunnitelma toimitusmiesten ratkaisusta, joka koskee peltotilusjärjestelyalueen uutta kiinteistöjaotusta. Alustavasta jakosuunnitelmasta käytetään myös nimitystä pöytälaatikkojakosuunnitelma ja se laaditaan muutosmahdollisuuksien arvioinnin yhteydessä.

16 Mukauttamistoimenpide Mukauttamistoimenpide on peltotilusjärjestelyssä tehtävä valtion tukema rakennus- tai ojitustyö, joka suoritetaan toimitusalueella toimituksen yhteydessä. Mukauttamistoimenpiteisiin kuuluvilla rakennus- ja ojitustöillä mukautetaan vanha kiinteistörunko (so. tiestö ja kuivatusverkko) vastaamaan uutta kiinteistöjaotusta, jotta uusi kiinteistöjaotus voidaan ottaa käyttöön. Kuivatusverkon mukauttaminen tarkoittaa käytännössä sala- tai valtaojitusta ja tiestön mukauttaminen viljelysteiden rakentamista. Muutosmahdollisuuksien arviointi Muutosmahdollisuuksien arviointi tarkoittaa kuvausta siitä, kuinka jakoalueen kiinteistörakennetta voidaan kehittää ja millaisia kiinteistörakenteellisia parannuksia siinä on mahdollista saada aikaan. Muutosmahdollisuuksien arviointi kuvaa yleispiirteisesti, kuinka paljon keskimääräistä lohkokokoa voidaan kasvattaa, talouskeskusetäisyyttä lyhentää ja lohkojen lukumäärää vähentää. Tässä tutkimuksessa tarkoitettu muutosmahdollisuuksien arviointi on laadittu alustavan jakosuunnitelman perusteella. Muutosmahdollisuuksien arviointi laaditaan tarveselvitysvaiheessa tavallisesti välittömästi sen jälkeen, kun peltotilusjärjestelyn tarveselvitystä on haettu. Rahoitushakemus Rahoituksen hakeminen on itse peltotilusjärjestelyprosessin ensimmäinen vaihe. Rahoitushakemuksella maa- ja metsätalousministeriöstä haetaan päätös siitä, kuinka paljon Suomen valtio tukee hakemuksessa yksilöityä peltotilusjärjestelyä. Rahoitushakemuksessa rahoituspäätöksen antajalle esitetään kyseisen peltotilusjärjestelyn tarveselvityksen tulokset. Tarveselvitys Tarveselvitys on ennen kutakin peltotilusjärjestelyä suoritettava prosessi, jossa selvitetään tilusjärjestelymahdollisuudet. Tarveselvitys sisältää muutosmahdollisuuksien arvioinnin, toimenpide-ehdotuksen ja toteuttamiskelpoisuusselvityksen. Tarveselvityksen perusteella maanomistajat päättävät, hakevatko he peltotilusjärjestelyä. Tarveselvitys on Maanmittauslaitoksen ilmainen palvelu maanomistajille.

17 Toimepide-ehdotus Toimenpide-ehdotus tarkoittaa maanomistajilta saadun palautteen perusteella maanomistajille laadittavaa raporttia, jossa kuvataan tilusjärjestelyalue, tilusjärjestelyssä tavoiteltavat kiinteistörakenteen parannukset, yleispiirteinen arvio tilakohtaisista vaikutuksista, alueella suoritettavat mukauttamistoimenpiteet, hankkeen arvioidut kustannukset, hankkeen arvioidut hyötyvaikutukset sekä hankkeen aikataulu. Toimenpide-ehdotuksesta käytetään myös nimitystä tarjous, ja se laaditaan muutosmahdollisuuksien arvioinnin jälkeen tarveselvitysvaiheessa. Toteuttamiskelpoisuusselvitys Toteuttamiskelpoisuusselvitys tarkoittaa tarveselvitysvaiheessa muutosmahdollisuuksien arvioinnin ja toimenpide-ehdotuksen jälkeen tehtävää selvitystä siitä, onko kyseiselle tilusjärjestelylle laaja kannatus toimituksessa mukana olevien tahojen keskuudessa. Maanomistajien, tarveselvityksen tekijän ja maanmittaustoimiston suhtautuminen tilusjärjestelyyn selvitetään äänestyksellä, haastatteluin ja/tai kyselyin. Jos tilusjärjestelyllä on laaja kannatus, pyydetään maanomistajia allekirjoittamaan toimitushakemus, minkä jälkeen itse peltotilusjärjestelyprosessi voi käynnistyä. UJHYÖTY-projekti UJHYÖTY-projekti on Maanmittauslaitoksen keskushallinnon tilaama ja Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskuksessa keväällä 2008 aloitettu ja syksyllä 2009 lopetettu toiminnankehittämisprojekti, jossa vertailtiin peltotilusjärjestelyjen hyöty- ja kustannuslaskennassa käytettävien eri menetelmien käytettävyyttä ja luotettavuutta sekä yhtenäistettiin kirjaviksi havaitut arviointikäytännöt. UJHYÖTY-projektissa suoritettiin vertailua Suomessa, Saksassa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Sveitsissä käytössä olleiden arviointimenetelmien suhteen. Projektissa yksilöitiin peltotilusjärjestelyjen vaikutukset sekä kehitettiin taulukkolaskentaohjelma vaikutusten arvioimiseksi. Lisäksi projektissa annettiin suositus hyödynarvioinnista uusjaoissa. Vuoden 2010 alusta alkaen on jokaisessa peltotilusjärjestelyn rahoitushakemuksessa tullut käyttää UJHYÖTY-projektissa kehitettyjä laskentamenetelmiä.

18

19 1. Johdanto 1.1 Tutkimuksen tausta Pohjoinen sijainti, kylmä ilmasto ja harva asutus asettavat Suomen maatalouselinkeinon kannattavuudelle ja kilpailukyvylle pysyvät rajoituksensa. Samaan aikaan muun muassa maanjako- ja asutustoimintojen seurauksena syntynyt pirstaleinen kiinteistörakenne heikentää Suomen maatalouselinkeinon tuottavuutta. Vaikka maatilojen lukumäärä on romahtanut ja tilakoko kasvanut Suomen liityttyä Euroopan unionin (EU) jäseneksi, ovat suuruusrationalisoinnista aiheutuvat hyödyt jääneet realisoitumatta mm. alati huononevan tilusrakenteen vuoksi. Koska pohjoinen sijainti ja sen asettamat reunaehdot ovat Suomen maatalouden pysyviä ominaispiirteitä, on syytä pyrkiä vähentämään muita maatalouden kannattavuutta haittaavia tekijöitä. Näistä tekijöistä pirstaleinen kiinteistörakenne, joka ilmenee peltolohkojen ja talouskeskusten välisinä pitkinä välimatkoina, pieninä peltolohkoina ja suurina palstamäärinä, lisää maatilojen tuotantokustannuksia ja alentaa maatalouden kannattavuutta. Kun lisäksi otetaan huomioon rakennekehityksen aiheuttama paine maatilojen suuruusrationalisoinnille ja se, että pirstaleiset alueet sijaitsevat suurelta osin alueilla, joilla harjoitetaan aktiivista maataloustuotantoa, on tarve tilusten uudelleenjärjestämiselle ilmeinen. Tilusjärjestelyillä voidaan saada aikaan positiivisia vaikutuksia niin yhteiskunnan kuin yksittäisen maanviljelijänkin kannalta, mikäli kylien laitamilla hajallaan olevia tiluksia kyetään kokoamaan aikaisempaa suuremmiksi kokonaisuuksiksi talouskeskusten läheisyyteen. Hyötyjen ja kustannusten vertailu on keskeinen osa peltotilusjärjestelyä, sillä hankkeen ensimmäinen edellytys on sen taloudellinen kannattavuus. Lisäksi toiminnan rahoitus seuraa peltotilusjärjestelystä saatavien hyötyjen ja siitä aiheutuvien kustannusten suhdetta. Tämä tarkoittaa sitä, että koko hankkeen toteutus on riippuvainen alustaviin suunnitelmiin pohjautuvan vaikutusten arvioinnin lopputuloksesta. Peltotilusjärjestelyyn osallistuvien maanomistajien kannettavaksi jäävät kustannukset ovat riippuvaisia vaikutusten arvioimisesta, sillä maanomistajien kannettavaksi jäävät toimituskustannukset ositellaan kunkin osallisen saaman hyödyn perusteella. Lisäk- 1

20 Johdanto si peltotilusjärjestelyn jakosuunnittelun onnistuminen edellyttää tilusrakenteessa tehtävien muutosten taloudellisten seurausten tuntemista. Hankkeen onnistuneen läpiviemisen ja muutosten aikaansaamisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että hankkeella on vahva kannatus maanomistajien keskuudessa. Kannatuksen keskeisenä kulmakohtana on se, että kaikille osapuolille osoitetaan toiminnan kannattavuus. Kun peltotilusjärjestely nähdään hyödyllisenä sen asianosaisten keskuudessa, voidaan se helpommin myös hyväksyä, mikä on kutakuinkin välttämätöntä paikoitellen perusoikeuksiin pureutuvan peltotilusjärjestelyn onnistumisen kannalta. Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategiassa vuosille (MMM 2007, s. 19) todetaan, että tilusjärjestelyihin liittyvän tutkimuksen painopistealue strategiakaudella on tilusjärjestelyjen vaikutusten ja kannattavuuden arviointi, ja nimenomaan näihin kysymyksiin myös tämä tutkimus pyrkii vastaamaan. 1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimushypoteesit Tutkimuksen tavoitteena on arvioida peltotilusjärjestelyjen maatilataloudellisia vaikutuksia. Lisäksi tutkimuksessa luodaan kuva peltotilusjärjestelyjen ojitustoimenpiteiden vaikutuksista, ympäristö- ja liikennevaikutuksista sekä aluetaloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Tutkimuksen tavoitteena on myös arvioida peltotilusjärjestelyjen taloudellista kannattavuutta. Tutkimuksessa muodostetaan tuotantokustannuslaskelmiin pohjautuvat laskentamenetelmät tilusrakenteessa tapahtuvien muutosten maatilataloudellisten vaikutusten arviointiin sekä näitä menetelmiä käyttämällä arvioida peltotilusjärjestelyn maatilataloudelliset vaikutukset. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka tilusrakenteessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat maatalouden harjoittamiseen ja edelleen kiinteistöjärjestelyssä mukana olevien maatilojen tuotantokustannuksiin ja tuloihin. Tilusrakenteessa tapahtuvien muutosten arviointiin liittyvät tutkimushypoteesit ovat: Peltotilusjärjestelyissä voidaan suurentaa peltolohkojen keskimääräistä kokoa merkittävästi. Peltotilusjärjestelyissä voidaan pienentää peltolohkojen keskimääräistä talouskeskusetäisyyttä merkittävästi. Peltotilusjärjestelyissä voidaan vähentää peltolohkojen lukumäärää merkittävästi. 2

21 Johdanto Tilusrakenteessa tapahtuvien muutosten arviointiin liittyvät hypoteesit vastaavat siihen peruskysymykseen, saavutetaanko peltotilusjärjestelyillä se tavoite, joka niille on lainsäädännössä asetettu. Peltotilusjärjestely saadaan kiinteistönmuodostamislain ( /554, jäljempänä KML) 67 :n mukaan suorittaa, jos sen avulla voidaan parantaa kiinteistöjaotusta. Lopuksi tutkimuksessa arvioidaan peltotilusjärjestelyn taloudellista kannattavuutta. Peltotilusjärjestelyjen kannattavuuteen liittyvät tutkimushypoteesit ovat: Pääoma-arvo on hankkeissa keskimäärin nollaa suurempi. Suurin osa hankkeista maksaa itsensä takaisin alle 30 vuodessa. Sisäinen korko on hankkeissa keskimäärin yli 5 % 1. Kannattavuuden arviointiin liittyvät hypoteesit vastaavat siihen peruskysymykseen, täyttävätkö peltotilusjärjestelyt niiden ensimmäisen toteuttamisedellytyksen, joka niille on lainsäädännössä asetettu. Peltotilusjärjestely saadaan kiinteistönmuodostamislain 67 :n mukaan suorittaa, mikäli siitä saatava hyöty on sen kustannuksia ja haittoja suurempi Tutkimusmenetelmän lähtökohdat Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimuksessa muodostetaan kustannushyötyanalyyseihin soveltuvat arviointimenetelmät peltotilusjärjestelyjen maatilataloudellisten vaikutusten arviointiin. Koska arviointimenetelmien antamien tulosten tulee olla kustannushyötyanalyyseihin soveltuvia, tulee niiden tuottaa tietoa edellä mainittujen vaikutusten rahamääräisestä arvosta. Empiirisen tutkimusaineiston analyysi perustuu tutkimuksessa induktiiviseen päättelyyn, missä valikoidusta havaintojoukosta johdetaan yleistys peltotilusjärjestelyjen vaikutuksista ja edelleen kannattavuudesta. Maatilataloudellisten vaikutusten laskenta perustuu tutkimuksessa tuotantokustannuslaskelmiin, missä kustannukset ryhmitellään toimintoperusteisesti tietylle määritellylle tilamallille. Menetelmän lähtökohtana on 1 Laskentakorko valtionhallinnon investoinneissa on keskimäärin 4-6 %. Pitkävaikutteisten ratkaisujen osalta sovelletaan tavallisesti alhaisempaa korkokantaa. (Leväinen & Vitikainen 1991, s. 26.) Peltotilusjärjestelyjen kannattavuuden arviointiin on muodostunut vakiintuneeksi käytännöksi soveltaa 5 %:n korkokantaa. 2 Tilusjärjestelytoimintaan vakiintuneiden käytäntöjen ja strategisten tavoitteiden mukaan peltotilusjärjestelyjen tulee maksaa itsenä takaisin alle 30 vuodessa ja olla kannattavia 5 %:n korkokannalla tarkasteltuna. 3

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu

Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä. Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilusjärjestelyin tuetaan maatilojen ja kylien kehitystä Juha Patana 16.9.2015, Kiinteistösuunnittelu Tilaisuuden ohjelma Tilusjärjestelyiden taustaa Tilusjärjestelyn keinot; sisältö, periaatteet ja vaiheet

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 14.10.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa selittää, mitä tilusrakenne tarkoittaa. -..osaa selittää, mihin tekijöihin tilusrakenteen hyvyyden

Lisätiedot

Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön

Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön Tilusjärjestelyllä tehokkuutta energian- ja ajankäyttöön OAMK 12.11.2014 Mikko Marjomaa Maanmittauslaitos Maanmittauslaitos vuonna 2014 Vuoden 2014 alussa meillä on yksi ja yhtenäinen, valtakunnallinen

Lisätiedot

Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016

Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016 Haapajärvi - Autioranta Toimenpide - ehdotus 11.2.2016 2 (12) SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 2 Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3 Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet... 6 4 Tilusjärjestelyn tiedotus- ja tarveselvitysvaihe...

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi Tilusjärjestelyn tarveselvityksen loppuraportti Kunta: Maaninka Kylä/alue: Pieni Maaninkajärvi 5.11.2014 MAANMITTAUSLAITOS SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 1 Tarveselvityksen eteneminen... 4 2 Kohdealueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 2020

Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 2020 Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 2020 1 2015 Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2015 2020 Maa- ja metsätalousministeriö 1/2015 Julkaisun nimi: Maa- ja

Lisätiedot

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 16.9.2015 TkT Juhana Hiironen

Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu. 16.9.2015 TkT Juhana Hiironen Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu 16.9.2015 TkT Juhana Hiironen Oppimistavoitteet Luennon jälkeen opiskelija.. -..osaa kuvata, millaisia vaikutuksia peltotilusjärjestelyllä on. -..osaa selittää, mihin

Lisätiedot

UUSJAON VAIKUTTAVUUS JA PELTOTILUSJÄRJESTELYN TARVE JOUTSENON KUURMANPOHJASSA

UUSJAON VAIKUTTAVUUS JA PELTOTILUSJÄRJESTELYN TARVE JOUTSENON KUURMANPOHJASSA Juha Hoffrén UUSJAON VAIKUTTAVUUS JA PELTOTILUSJÄRJESTELYN TARVE JOUTSENON KUURMANPOHJASSA Opinnäytetyö Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Tammikuu 2009 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 27.1.2009

Lisätiedot

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska

PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska MIKSI METSIEN TILUSRAKENNETTA ON PARANNETTAVA METSÄTILUSJÄRJESTELYILLÄ? Metsäalueiden käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 20.1.2011 Ylivieska 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa.

MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. MIKSI METSÄTILUSJÄRJESTELYJEN TARVE KASVAA? Metsien käytön kehittäminen ja tilusjärjestelyt MML:n toimintastrategiassa. Arvo Kokkonen 14.9.2009 Helsinki Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Maanmittaustoimitukset

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi

Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Tilusjärjestelyn toteuttamiskelpoisuusselvitys Kunta: Reisjärvi Kylä: Kangaskylä ja Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ylivieskan toimipiste 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus...

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2008 2013

Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2008 2013 Maa- ja metsätalousministeriön tilusjärjestelystrategia 2008 2013 ISBN 978-952-453-356-0 (nid.) ISSN 1238-2531 (nid.) ISBN 978-952-453-357-7 (PDF) ISSN 1797-397X (PDF) www.mmm.fi PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet

Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet MAANMITTAUSLAITOS Peltoalueiden tilusrakenne ja sen parantamismahdollisuudet Juhana Hiironen ja Saija Ettanen Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 113 MAANMITTAUSLAITOS KEHITTÄMISKESKUS Opastinsilta 12,

Lisätiedot

Uusjaon hyötylaskelmien uudistaminen

Uusjaon hyötylaskelmien uudistaminen Uusjaon hyötylaskelmien uudistaminen MAANMITTAUSLAITOS 2009 2 (97) JULKAISIJA KUVAILULEHTI Maanmittauslaitos 29.9.2009 Tekijät: Toimeksiantaja (pvm): Projektin johtoryhmä: Heikki Seppänen (puheenjohtaja),

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015

Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 SOTE ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen kehittäminen Liisa-Maria Voipio-Pulkki Johtaja, stm terveyspalveluryhmä Kommenttipuheenvuoro Huoltaja-säätiön työseminaarissa 28.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä

TYÖVOIMA 2013. Maa- ja puutarhatalouden TILASTOVAKKA. Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä. Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä Työntekijöiden ja tehdyn työn määrä Viljelijöiden ikä ja koulutus TILASTOVAKKA Tietoja maa- ja elintarviketaloudesta Maa- ja puutarhatalouden TYÖVOIMA 2013 www.maataloustilastot.fi

Lisätiedot

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään

Yhteismetsä. omistusratkaisuna. Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

Yhteismetsä omistusratkaisuna

Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsä omistusratkaisuna Yhteismetsän perustaminen ja oman maan liittäminen yhteismetsään Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö 1. Yhteismetsien taustoista

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn loppuraportti Nivala, Ahteen uusjako

Tilusjärjestelyn loppuraportti Nivala, Ahteen uusjako Tilusjärjestelyn loppuraportti Nivala, Ahteen uusjako Kuva: Uusjakoalueen rajaus ja jakosuunnitelma / LOPPURAPORTIN SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 1. Yleistiedot ja hankkeen käynnistyminen... 4 1.1. Perustietoa

Lisätiedot

Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei!

Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei! Tuotantotalouden laitos Tanja Kuronen-Ma tila etal. Asiantuntija jää eläkkeele asiantuntijuusei! Aalto-yliopisto Asiantuntijajää eläkkeele asiantuntijuusei! Opastiedon jaosaamisen säilytämiseksi TanjaKuronen-Matila,EerikkiMäki,EilaJärvenpää

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Haapavesi Karsikas

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Haapavesi Karsikas Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Haapavesi Karsikas 2(13) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3. Tilusjärjestelyn lähtökohdat ja tavoitteet... 4 4.

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Kaupunki: Ylivieska Kylä: Pylvään ja Jylhän alue

Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Kaupunki: Ylivieska Kylä: Pylvään ja Jylhän alue Tilusjärjestelyn tarveselvityksen toimenpide-ehdotus Kaupunki: Ylivieska Kylä: Pylvään ja Jylhän alue 2 (13) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 3 2. Kohdealueen yleiskuvaus... 4 3. Tilusjärjestelyn lähtökohdat

Lisätiedot

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt

Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Metsien kiinteistörakenne ja metsätilusjärjestelyt Maa-20.3371 Kiinteistösuunnittelu Aalto yliopisto 23.9.2015 Esa Ärölä Maanmittauslaitos Metsän omistus ja tilakoko Suomen maapinta-alasta (30,4 milj.

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

ja tilussijoitus osio

ja tilussijoitus osio LIITE 5 YmpäristöAgro II tiedottamisen sisältöä tarkemmin Maatalousmaankäytön uudet näkökulmat ja tilussijoitus osio Liite hankesuunnitelmaan YmpäristöAgro II Maaseutuympäristö - Luomu Lähiruoka - Maatalousmaankäytön

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS 30.7.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusjakojen tukemisesta ja kiinteistönmuodostamislain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi valtion

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen

Rakennettu ympäristö. Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Rakennettu ympäristö Kiinteistötalous TkT Juhana Hiironen Kiinteistö on oikeuksien, rajoitusten ja velvollisuuksien muodostama alueellisesti rajattu kokonaisuus Reaalitalouden yksikkö Maankäytön yksikkö

Lisätiedot

#$ ŗ. % % ##(. #-. Ě ŗ$ ŗ. #& /-, % ' (ŗ'//. ) %-. ŗ #- / /(ŗ%/& //,#' #- (ŗ'/) %% $#( ŗ. 9HSTFMG*affgea+ M P Z M P Q P U J

#$ ŗ. % % ##(. #-. Ě ŗ$ ŗ. #& /-, % ' (ŗ'//. ) %-. ŗ #- / /(ŗ%/& //,#' #- (ŗ'/) %% $#( ŗ. 9HSTFMG*affgea+ M P Z M P Q P U J . B B OL»Z U U ÍU J F U F J E F O M B J U P T ##(. #-. Ě ŗ$ ŗ. #& /-, % (. (ŗ'//. ) %-. ŗ' - / /(ŗ%/&.. //,#' #- ' (ŗ'/) %% $#( ŗ, " 6 1 1 " 5 " 0 6 4 5 " * % &. 6 0 5 0 * 6 " 3,, * 5 & ) 5 6 6 3 * 5 *

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset metsätilalla

Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kiinteistötoimitukset metsätilalla Kalle Konttinen 040-5636066, kalle.konttinen@maanmittauslaitos.fi Esityksen sisältö Maanmittauslaitoksen organisaatiouudistus Yleistä kiinteistötoimituksista Kiinteistötoimitukset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Phonocardiography: Developmentof a clinicalsystem and its application to screening for paediatricheart murmurs

Phonocardiography: Developmentof a clinicalsystem and its application to screening for paediatricheart murmurs DepartmentofElectronics Phonocardiography: Developmentof a clinicalsystem and its application to screening for paediatricheart murmurs SakariLukkarinen DOCTORAL DISSERTATIONS Aalto University publication

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi. Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi. Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos Maanmittauslaitoksen aineistot kyläsuunnittelun hyödyksi Pieksämäki Siikamäki-Peiposjärvi 3.6.2009 Pekka Vilska Maanmittauslaitos 1 Valintaperusteet: Siikamäki-Peiposjärvi Valtakunnan vuoden 2008 kylä

Lisätiedot

UUSJAKOJEN TOIMITUSMENETTELYN UUDISTAMISESTA

UUSJAKOJEN TOIMITUSMENETTELYN UUDISTAMISESTA Kiinteistöopin ja talousoikeuden julkaisuja Espoo 2003 A 32 UUSJAKOJEN TOIMITUSMENETTELYN UUDISTAMISESTA Arvo Vitikainen Tekniikan tohtorin tutkinnon suorittamiseksi laadittu väitöskirja, joka esitetään

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Uusjakojen kysynnästä ja toimitusmenettelyn uudistamistarpeesta

Uusjakojen kysynnästä ja toimitusmenettelyn uudistamistarpeesta Maanmittaus 78:1-2 (2003) 5 Maanmittaus 78:1-2 (2003) Saapunut 16.9.2003 Hyväksytty 15.10.2003 Uusjakojen kysynnästä ja toimitusmenettelyn uudistamistarpeesta Arvo Vitikainen Kiinteistötekniikan professori,

Lisätiedot

TILUSJÄRJESTELYN TOTEUTTAMISKELPOISUUSSELVITYS

TILUSJÄRJESTELYN TOTEUTTAMISKELPOISUUSSELVITYS 1 (12 ) 11.2.2009 TILUSJÄRJESTELYN TOTEUTTAMISKELPOISUUSSELVITYS Siikalatvan kunta Leskelänkylä 2 (12 ) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 1 YLEISTIETOA SIIKALATVASTA JA LESKELÄNKYLÄSTÄ... 4 1.1 Maatalouden harjoittajien

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö

Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan. Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Katsaus Kansalliseen metsäohjelmaan Metsän siimeksessä -seminaari 30.1.2013 Katja Matveinen-Huju, maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen metsäohjelma 2015 Valtioneuvosto hyväksyi päivitetyn Kansallinen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 1.12.2015 1355/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO RAUTAVAARA (41) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Mukauttamistoimenpiteet tilusjärjestelyhankkeissa

Mukauttamistoimenpiteet tilusjärjestelyhankkeissa Mukauttamistoimenpiteet tilusjärjestelyhankkeissa Aalto Yliopisto 7.10.2015 Visa Korhonen Maanmittauslaitos Sisältö 1. Taustaa 2. Mukauttamistoimenpiteet (Perusparannukset) Miksi, millaisia ja milloin

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET SUOMALAISEN YHTEISKUNNALLISEN YRITYSTOIMINNAN ERITYISPIIRTEET Harri Kostilainen & Saila Tykkyläinen Diak, FinSERN Suomalaisen Työn Liitto KANTU13 Työryhmä Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät

Lisätiedot

Järilän tilusjärjestely

Järilän tilusjärjestely MAANMITTAUSLAITOS.FI Järilän tilusjärjestely Tilusjärjestelyn loppuraportti, Kokemäki ja Harjavalta Sisältö 1. JOHDANTO 1 2. JÄRILÄN ALUE 2 3. TILUSJÄRJESTELYN KÄYNNISTYMINEN 2 3.1 Tarveselvitys 2 3.2

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella

NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.5.2015 COM(2015) 209 final Embargo vista Suositus NEUVOSTON PÄÄTÖS sakon määräämisestä Espanjalle alijäämätietojen väärentämisestä Valencian itsehallintoalueella FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen

Strategian yhteys tulossopimuksiin. Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Strategian yhteys tulossopimuksiin Neuvotteleva virkamies Mikko Saarinen Voimavaralähtökohdat Toimintamenomomentin henkilötyövuodet sopeutetaan vuoden 2015 tasolta 783 henkilötyövuotta tasolle 726 henkilötyövuotta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Metsätalouden luonnonhoitohankkeet Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari 25.-26.11.2014 Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija Oikeudellinen tausta Kestävän metsätalouden rahoituslailla (KEMERA)

Lisätiedot

Jakokunnan ja toimitsijoiden tehtävät uusjakotoimituksissa

Jakokunnan ja toimitsijoiden tehtävät uusjakotoimituksissa Jakokunnan ja toimitsijoiden tehtävät uusjakotoimituksissa Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun maankäyttötieteiden laitoksella tehty diplomityö Kokkola, helmikuu 2015 Filosofian maisteri Reijo

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Mahdollisuudet parantaa pellon tuottavuutta Vuokrattu pelto on hyvä tuotannontekijä. järkevällä vuokrahinnalla. Sami Myyrä

Mahdollisuudet parantaa pellon tuottavuutta Vuokrattu pelto on hyvä tuotannontekijä. järkevällä vuokrahinnalla. Sami Myyrä Mahdollisuudet parantaa pellon tuottavuutta Vuokrattu pelto on hyvä tuotannontekijä järkevällä vuokrahinnalla. Sami Myyrä Andrew J. Plantinga and Douglas J. Miller According to the fundamental asset market

Lisätiedot

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit

Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Uusi maaseutuohjelma ja investoinnit Kuopio 7.10.2014 Sanna Koivumäki Ruokaosasto/ Maaseudun kehittämisyksikkö Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 9.10.2014 Ruokaosaston tehtäväalueen yhteiskunnallisen

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu Analyysi 1 (5) Dnro: 30.1.2015 1258/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois- Pohjanmaan hankealue Oulu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1

ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Maatalouden investointien i i ja sukupolvenvaihdosten rahoitus ohjelmakaudella 2014 2020 Sivu 1 Sivu 2 Maatalouden tulevaisuuden näkymät Vuoden 2012 noin 57 000 tilasta jatkaisi vuonna 2020 noin 43 000

Lisätiedot

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011

Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Kiinteistötoimitukset, rajat ym. ProAgrian Vältä lakitupa sopimustietoa maatalousyrittäjille -koulutus 22.11.2011 Arviointipäällikkö Mika Summala Pohjois-Karjalan maanmittaustoimisto 1 MAANMITTAUSLAITOS

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

TILUSJÄRJESTELYTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TILUSJÄRJESTELYTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Selvitysraportti 1 (119) SELVITYSRAPORTTI TILUSJÄRJESTELYTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Timo Potka Selvitysraportti 2 (119) Sisällys Esipuhe 4 1. Tiivistelmä 5 2. Toimeksianto 7 3. Tilusjärjestelytoiminta 8 3.1.

Lisätiedot

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa Case: Lahden kaupunki Juhani Järveläinen Aalto-yliopisto Lahden Keskus Helsingin Yliopisto ympäristötieteiden laitos

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU)

MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) 1535/9520/2010 1 (4) MARKKINA-ANALYYSI TUKIKELPOISESTA ALUEESTA VARSINAIS-SUOMI HANKEALUE 7 (MASKU) Markkina-analyysi koskee Varsinais-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa hankealuetta nimeltään Masku-hanke.

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot