PÄIJÄT-HÄME JA ERITYISVASTUUALUE ANALYYSI JA VERTAILU ERVA- SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOISTA

Transkriptio

1 PÄIJÄT HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ PÄIJÄT-HÄME JA ERITYISVASTUUALUE ANALYYSI JA VERTAILU ERVA- SUUNTAUTUMISVAIHTOEHDOISTA Asko Rytkönen, HTL, kehittämispäällikkö Versio 1,0 Tässä selvityksessä arvioidaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kuulumista erityisvastuualueeseen. Analyysissä on vertailtu kahta suuntautumisvaihtoehtoa Tamperetta (Tays) ja Helsinkiä (HUS). Selvitys pohjautuu Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen, Valviran ja Potilasvakuutuskeskuksen tietokantoihin ja tilastoihin sekä Päijät-Hämeen liiton tietoihin ja erikoissairaanhoidon laskutustietoihin.

2 1 Sisällysluettelo Selvityksen lähtökohdat 1 ERITYISVASTUUALUEEN TEHTÄVÄT JA ROOLI MUUTTUVASSA LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Erikoissairaanhoito- ja terveydenhuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 5 2 PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEEN PERUSSUUNTAUTUMINEN JA SIIHEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT PERUSSELVITYS Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeen asemointi maakuntasuunnitelmassa ja Lahden kaupungin strategiassa Eri toimintojen yhteistyösuuntautuminen Työmatka- ja asiakaspendelöinti Tays:n ja HUS:n saavutettavuus Erva-tason palveluiden hankinnan volyymi nyt Tays:sta ja HUS:sta 9 3 VERTAILUANALYYSI (HYKS/TAYS) Hoidon saatavuus, vaikuttavuus ja laatu Hoidon saatavuus Hoidon vaikuttavuus Hoidon laatu Kokonaistuottavuuden vertailu vuosina 2010 ja 2011 (Episodituottavuus) Tuottavuuden kehitys vuosina / (Episodituottavuus, indeksi, oman sairaalan lähtövuosi 2006/2007 =100, johon vertailu tehdään) Kokonaistuottavuus ja sen kehitys yliopistosairaaloissa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ostopalveluiden kustannukset 2010, 2011 ja , laskutustiedot Ostopalveluiden kustannusten ja hintojen ristiinvertailu vuosina 2010 ja 2011 Thl:n benchmarking - tietojen mukaan Johtopäätökset palvelujen saatavuuden, vaikuttavuuden, laadun ja kustannusvertailujen pohjalta (HUS/TAYS) 25

3 2 4 ERVA YHTEISTYÖLLE ASETETTAVAT STRATEGISET TAVOITTEET JA NEUVOTTELUKYSYMYKSET Yleisiä näkökohtia ja painotuksia tavoiteasetannassa Ostettavien erityistason palveluiden saatavuus, laatu ja vaikuttavuus Ostettavien erityistason palveluiden määrä, hinta ja toiminnan tehokkuus Erityisosaamisen hyödyntäminen ja työnjaon kehittäminen erityisvastuualueella Erva - yhteistyöllä tavoiteltavat muut hyödyt ja tarkoitusperät Erva - yhteistyöhön liittyvät muut näkökohdat ja esille otettavat kysymykset 30 TAULUKKO 1 TYÖMATKAPENDELÖINTI 2009 OMAN MAAKUNNAN ULKOPUOLELLE JA MUUALTA PÄIJÄT-HÄMEESEEN 8 TAULUKKO 2 ERIKOISSAIRAANHOIDON SAATAVUUS YHTEENSÄ (HUS/TAYS) 10 TAULUKKO 3 LONKAN TEKONIVELTEN UUSINTALEIKKAUKSET SAIRAALOITTAIN TAULUKKO 4 LONKAN TEKONIVELTEN SIJOILTAANMENON (LUKSAATIO) PAIKALLEENASETUS TARKASTELUSSA VAIN NE TOIMENPITEET, JOTKA OVAT OLLEET AINOITA LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSIA TAULUKKO 5 LONKAN TEKONIVELLEIKKAUSTEN JÄLKEISET INFEKTIOT TARKASTELUSSA VAIN NE TOIMENPITEET, JOTKA OVAT OLLEET AINOITA LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSIA TAULUKKO 6 LONKAN TEKONIVELLEIKKAUSTEN JÄLKEISET UUSINTAKÄYNNIT TAULUKKO 7 LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KOTIUTUMINEN TAULUKKO 8 POLVEN TEKONIVELTEN UUSINTALEIKKAUKSET TAULUKKO 9 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUSTEN JÄLKEISET INFEKTIOT TARKASTELUSSA VAIN NE TOIMENPITEET, JOTKA OVAT OLLEET AINOITA POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSIA TAULUKKO 10 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUSTEN JÄLKEISET UUSINTAKÄYNNIT TAULUKKO 11 POLVEN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEINEN KOTIUTUMINEN TAULUKKO 12 PIENIPAINOISTEN KESKOSTEN KUOLLEISUUS 7 PÄIVÄN, 1 HOITOKOKONAISUUDEN JA 1. VUODEN AIKANA HYKS:SSA JA TAYS:SSA 13 TAULUKKO 13 PIENIPAINOISTEN KESKOSTEN SEURANTATIETOJA HYKS:SSA JA TAYS:SSA 13 TAULUKKO 14 VUODEN 2009 SYDÄNINFARKTIPOTILAIDEN VAIKUTTAVUUSTIEDOT 13 TAULUKKO 15 VUODEN 2009 SYDÄNINFARKTIPOTILAIDEN VAIKUTTAVUUSTIEDOT 14 TAULUKKO 16 SYDÄMEN SEPELVALTIMOIDEN PALLOLAAJENNUSPOTILAIDEN 30 VUOROKAUDEN, 90 VUOROKAUDEN 1 VUODEN KUOLLEISUUS TAULUKKO 17 AIVOINFARKTIPOTILAIDEN VAIKUTTAVUUSTIEDOT 14 TAULUKKO 18 KORVATTAVIEN POTILASVAHINKOJEN LUKUMÄÄRÄ VUOSINA (RATKAISUVUOSI) 15 KUVA 1 POTILASVAHINKOJEN KORVAUSTEN JA VARAUSTEN YHTEENLASKETTU MÄÄRÄ (EUROA/1000 ASUKASTA) SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN RATKAISUVUONNA YHTEENSÄ. 15 TAULUKKO 19 EPISODITUOTTAVUUS VUOSINA 2010 JA 2011 (ENNAKKOTIETO) (HYKS/TAYS) 16 TAULUKKO 20TUOTTAVUUDEN (SAIRAALA) KEHITYS VUOSINA (HYKS/TAYS) (INDEKSI, VUOSI 2006 =100) 16

4 TAULUKKO 21 TUOTTAVUUDEN (SAIRAALA) KEHITYS VUOSINA (ENNAKKOTIETO) (HYKS/TAYS) (INDEKSI, VUOSI 2007 =100) 17 KUVA 2 YLIOPISTOLLISTEN SAIRAALOIDEN KOKONAISTUOTTAVUUS TAULUKKO 22 PAINOTETTUJEN EPISODIEN MÄÄRÄN KEHITYS YLIOPISTOLLISISSA SAIRAALOISSA INDEKSI 2006= TAULUKKO 23 KUSTANNUSTEN KEHITYS KIINTEIN HINNOIN YLIOPISTOSAIRAALOISSA ;INDEKSI 2006= TAULUKKO 24 EPISODITUOTTAVUUDEN KEHITYS YLIOPISTOSAIRAALOISSA ; INDEKSI 2006 = TAULUKKO 25 SOMAATTISEN ERIKOISSAIRAANHOIDON IKÄ- JA SUKUPUOLIVAKIOIDUT EPISODIT JA LASKENNALLISET KUSTANNUKSET ASUKASTA KOHTI SEKÄ KUSTANNUSTEN ERO MAAN KESKIARVOON ALUEITTAIN TAULUKKO 26 DRG - PISTEEN LASKENNALLINEN HINTA VUONNA 2010 SOMAATTISILLA ERIKOISALOILLA YLIOPISTOSAIRAALOISSA JA NIIDEN POIKKEAMA SAIRAALARYHMÄN DRG PISTEEN KESKIHINNASTA 20 TAULUKKO 27 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN OSTOPALVELU 2010, 2011 JA TAULUKKO 28 RISTIINAJO, JOS TAYS:STA OSTETUT PALVELUT OSTETTAISIIN HYKS:N HINNOILLA JA TAYS:N HINNOILLA, VUOSI TAULUKKO 29 RISTIINAJO, JOS TAYS;STA OSTETUT PALVELUT OSTETTAISIIN HYKS:N HINNOILLA JA TAYS:N HINNOILLA, VUOSI 2011 (ENNAKKOTIETO) 22 TAULUKKO 30 RISTIINAJO, TAYS:STA OSTETUT SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET, TAULUKKO 31 RISTIINAJO TAYS:STA OSTETUISTA SYÖPÄHOIDOISTA,

5 4 Selvityksen lähtökohdat Selvityksen lähtökohtana on antaa mahdollisimman kattava ja eri näkökulmia valottava kuva Päijät - Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän johdolle, omistajaohjausryhmälle ja päätöksentekijöille sekä jäsenkunnille arvioitaessa sitä, mihin erityisvastuualueeseen (Erva) Päijät- Hämeen olisi perusteltua jatkossa kuulua. Lopullisen ratkaisun asiassa tekee valtioneuvosto, mikäli nykyistä erva - aluetta ehdotetaan vaihdettavaksi. Tässä analyysissä on asiaa tarkasteltu laajemmin, ei yksinomaan erikoissairaanhoidon yliopistosairaalatasoisten palveluiden hankinnan näkökulmasta. Laajemmassa katsannossa voidaankin puhua erva - suuntautumisvaihtoehdoista ja ratkaisuun vaikuttavien eri näkökulmista tarkasteltavien etujen, saavutettavissa olevien hyötyjen ja mahdollisten tulevaisuuden uhkien (mm. hallitsematon kustannusten nousu) kartoittamisesta. Lähtökohtana on ollut Päijät-Hämeen maakunnan perussuuntautuminen alueena ja maakuntana ja sen taustalla olevat tekijät. Analyysissä on lähdetty siitä, että päijäthämäläisten kannalta on kysymys myös työmatka ja asiointipendelöinnistä ja sen suuntautumisesta. Maantieteellinen ja liikenteellinen etäisyys ja matkaan kuluva aika ( matka-aika ) ovat yksi tekijä arvioitaessa väestön liikkumista ja asioimissuuntia. Etäisyys ja aika ovat tärkeitä tekijöitä myös arvioitaessa ensihoidon ja kiireellisten sairaankuljetusten saavutettavuutta maakunnan eri alueilta ja kunnista. Vuonna 2014 voimaan tuleva potilaan valinnanvapaus mahdollistaa kansalaisille erikoissairaanhoidon vapaan valinnan oman sairaanhoitopiirin ja erva-alueen ulkopuolelta. Tällä voi Päijät-Hämeen erva-ratkaisun kannalta olla suuri merkitys, kun kansalaiset omilla valinnoillaan jatkossa päättävät erikoissairaanhoidon palvelujen hankinnasta. Erikoissairaanhoidon palvelujen osalta analyysissä on tarkasteltu ja vertailtu HUS:n/HYKS:n ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin/tays:n tarjoamien palveluiden saatavuutta, hoidon laatua, vaikuttavuutta, palvelutuotannon tehokkuutta ja kustannuksia mahdollisimman kattavasti ja yksityiskohtaisesti jonkin verran laajemmin kuin ainoastaan tällä hetkellä hankittavien ervatasoisten palvelujen osalta (kokonaiskuvan saamiseksi). Tällä hetkellä Päijät- Häme ostaa ervapalvelut pääsääntöisesti Tampereen yliopistosairaalasta ja valtakunnallisesti keskitetyt ervapalvelut Helsingin yliopistosairaalasta. Myös muita kuin erva-palveluita hankitaan jossain määrin myös HUS:sta johtuen esimerkiksi tiettyjen hoitojen päivystyksen järjestelyistä (mm. silmätaudeissa). Kansallisiin tietokantoihin ja erikoissairaanhoidon laskutustietoihin pohjautuvilla indikaattoreilla on vertailuasetelmaan sijoitettu HYKS JA Tays. Tämän analyysin tuottaman vertailutiedon on tarkoitus antaa sekä Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän että Ervasairaaloiden (HYKS/Tays) johdolle ja asiantuntijoille mahdollisimman kattava kuva vertailtavien erva -sairaaloiden tilanteesta valittujen vertailuindikaattoreiden osalta. Erva - neuvottelujen kannalta avainasemassa olevien asiantuntijoiden on sitten neuvotteluissa ja niihin valmistauduttaessa selvitettävä ja nostettava esille niitä asioita palvelutuotannosta, joista vertailun tulokset voivat antaa viitteitä. Mitä tekijöitä on taustalla, jos esimerkiksi palveluiden saatavuudessa, laadussa, vaikuttavuudessa, toiminnan tuottavuudessa tai kustannuksissa vertailutietojen pohjalta näyttäisi olevan jotain erityisen poikkeavaa.

6 5 Analyysin tarkoitus on auttaa Päijät - Hämeen päätöksentekijöitä hakemaan maakunnalle ja sen väestölle paras erva - ratkaisu kokonaisuutena ja tasokkaat erikoissairaanhoidon palvelut riippumatta siitä, mistä suunnasta tai suunnista palvelut hankitaan. Päijät-Hämeen tulee maakuntana määrittää keskeiset erva - kysymykset ja neuvottelutavoitteet. Kysymykseen erva - suuntautumisvaihtoehdoista liittyy myös muita laajakantoisia tulevaisuuden strategisia kysymyksiä (mm. yliopistoyhteistyö, terveysalan ammatillinen koulutus, tietojärjestelmät), joihin on haettava maakuntaa parhaiten palvelevia ratkaisuja. Valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus tulee linjaamaan sitä, mikä rooli erityisvastuualueella tulevaisuudessa on. Erityisvastuualueen rooli tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmässä on täsmentymässä. Analyysin on toimittanut ja aineiston koonnut hallintotieteiden lisensiaatti, kehittämispäällikkö Asko Rytkönen. Analyysiin kuuluvan perusselvityksen tuottamisesta on vastannut hallintotieteiden maisteri Kirsti Heikkilä. 1 Erityisvastuualueen tehtävät ja rooli muuttuvassa lainsäädännössä 1.1 Erikoissairaanhoito- ja terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolaki ei sisällä säännöksiä siitä, mihin erityisvastuualueeseen sairaanhoitopiiri kuuluu. Erikoissairaanhoitolain mukaan maa on jaettu viiteen erityisvastuualueeseen (erva), joista jokaisessa on lääketieteellinen tiedekunta ja yliopistollinen sairaala. Yliopistollinen sairaala vastaa valtakunnallisen työnjaon mukaan vaativimpien erikoissairaanhoidon palveluiden tuottamisesta. Valtakunnallisesti keskitettävästä erikoissairaanhoidosta säädetään asetuksella. Erityisvastuualueen sisällä työnjaosta sovitaan järjestämissopimuksessa. Muita erityisvastuualueen tehtäviä ovat mm. terveystieteellisen tutkimuksen koordinointi ja terveydenhuoltohenkilöstön täydennyskoulutukseen liittyvät tehtävät. Uuden terveydenhuoltolain mukaan erityisvastuualue on saanut lisää tehtäviä. (mm. päivystyksen järjestelyissä). Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä myös huolehdittava samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien kuntien ja sairaanhoitopiirien tarvitsemasta ohjauksesta ja neuvonnasta erikoissairaanhoidon antamisessa, terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksessa sekä tieteellisen tutkimuksen ja kehittämisen järjestämisessä. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on yhteistyössä suunniteltava ja sovitettava yhteen alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen tuotanto, tietojärjestelmäratkaisut, lääkinnällinen kuntoutus ja erilaiset hankinnat. Lisäksi erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien on sovitettava yhteen koulutusviranomaisten ja työhallinnon kanssa terveydenhuollon henkilöstön perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta sekä maakuntien liittojen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarjontaa. Sairaanhoitopiirin kuuluminen erityisvastuualueeseen määritellään valtioneuvoston asetuksessa. Vallitsevan lainsäädännön mukaan Valtioneuvosto viime kädessä päättää, mihin erityisvastuualueeseen sairaanhoitopiiri kuuluu. 1.2 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista valmistellaan. Palvelurakennetyöryhmä on jättänyt väliraportin ja valmistelutyö jatkuu syksyllä 2012 tiukalla aikataululla. Työryhmä on tehnyt valmistelua kolmen vaihtoehdon pohjalta. Työryhmän mielestä paras kuntarakenneratkaisu olisi niin vahva kunta, että se pystyisi huolehtimaan valtaosasta

7 6 sosiaali- ja terveyspalveluja. Mikäli tällainen rakenne ei ole kaikilta osin mahdollinen, on vahvojen kuntien rinnalle muodostettava tulevan kuntarakenteen pohjalta kuntien muodostamia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavia kokonaisuuksia. Nämä kuntien muodostamat kokonaisuudet voisivat olla alueellisesti kuntien yhteisesti tekemien ratkaisujen perusteella hallintomalliltaan joko vastuukuntamallin tai kuntayhtymän mukaan toimivia. Ehdotus sisältää nykyisten sairaanhoitopiirien lakkauttamisen. Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Erityisvastuualueet muodostuisivat vahvojen kuntien ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien kuntakokonaisuuksien lakisääteisen jäsenyyden pohjalta, mutta erityisvastuualueen käytännön toimintamallia selvitetään STM:n johdolla työryhmässä. Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä on valinnut palvelurakennetyöryhmän ehdotuksista jatkotyön pohjaksi mallin, jossa kunnat tai sosiaali- ja terveydenhuollon alueet vastaavat laajennetusta perustason palvelujen järjestämisestä mukaan lukien merkittävä osa sairaalahoitoa. Päätettävästä kuntarakenteesta riippuu, montako sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta tarvitaan vahvojen peruskuntien lisäksi. Työryhmän on otettava jatkotyössä huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu. Sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä jatkossa riittävän suurissa kokonaisuuksissa. Muuten julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta ei pystytä turvaamaan. Tärkeää on myös koota sosiaali- ja terveydenhuolto yhteen saman järjestäjän vastuulle. Hallitusohjelman mukaan uusien peruskuntien pohjalta syntyvässä palvelurakenteessa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on kunnilla. Hallitus päätti , että jatkovalmistelun pohjaksi esillä olleista kolmesta vaihtoehdosta otetaan vaihtoehto C ja linjasi uudistusta seuraavasti: Kuntien ja mahdollisten sote-alueiden vastuuta palveluiden järjestämisessä lisätään. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä integraatiota. Näin luodaan mahdollisimman laajat palvelukokonaisuudet, vähennetään byrokratiaa ja vahvistetaan peruspalveluita. Palvelut on järjestettävä nykyistä vaikuttavammin ja tehokkaammin ja turvattava hoitoketjut, jotta väestö voi saada yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja. Uudistuksella turvataan kuntalaisten oikeus lähipalveluihin. Muun muassa työnjako-, koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta (erva). Erityisvastuualueiden rooli ja tehtävät tarkennetaan jatkotyössä niin, että kuntien asema palvelujen järjestäjänä vahvistuu. Jatkotyössä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu. Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmä valmistelee sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministerityöryhmälle vuoden loppuun mennessä tarkennetun esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi osana kuntarakenteen uudistamista. 1 2 Päijät-Hämeen alueen perussuuntautuminen ja siihen vaikuttavat tekijät perusselvitys 2.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Päijät-Hämeessä Päijät-Hämeessä on neljä sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimijaa: Lahden kaupunki, Heinolan kaupunki, Peruspalvelukeskus Oiva liikelaitos (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki) ja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän peruspalvelukeskus Aava (Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Orimattila, Pukkila, Sysmä). Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän valtuusto on tehnyt periaatepäätöksen, että peruspalvelukeskus 1 Valtioneuvoston kanslia, Tiedote 180/ klo 11.00

8 7 Aavasta muodostetaan liikelaitos ensi vuoden alusta. Heinolan terveyskeskuksessa on erikoissairaanhoitoa sisätautien, kirurgian ja naistentautien erikoisaloilla. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottavaa Päijät-Hämeen keskussairaalaa hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Kuntayhtymään kuuluu kolme Päijät-Hämeen maakunnan ulkopuolista kuntaa: Iitti, Myrskylä ja Pukkila. Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri kuuluu tällä hetkellä Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays:n) erityisvastuualueeseen. Tähän vastuualueeseen kuuluvat Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Etelä- Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit Päijät-Hämeen lisäksi. Päijät-Hämeen keskussairaalalla on yhteistyötä ja palvelujen hankintaa myös Helsingin ja Uudenmaan yliopistollisesta sairaalasta (HUS) ja vähäisessä määrin myös muista yliopistosairaaloista. 2.2 Päijät-Hämeen asemointi maakuntasuunnitelmassa ja Lahden kaupungin strategiassa Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelman, Päijät-Häme 2035, tavoitteellisessa aluerakenteessa korostuu, että Lahden seutu kuuluu Helsingin metropolin laajempaan työssäkäyntialueeseen. Siinä tuodaan esille myös Päijät-Häme osana Etelä-Suomen kehityskäytävää Tukholma-Turku-Lahti- Pietari. Toiminnallisuuden pohjalta nousevat tärkeinä kehityskäytävinä esiin Lahti pääkaupunkiseutu, Lahti läntiset, Lahti itäiset ja Lahti pohjoiset kehityskäytävät. Niillä jokaisella on oma profiilinsa osaamisen, elinkeinojen, asumisen ja yhteyksiin pohjautuvan verkottumisen valossa. Eniten toiminnallisia asioita tuodaan esille Lahti pääkaupunkiseutu suunnalla. Lahti läntiset kehityskäytävä osalta tuodaan esille mm. osaamisen yhteistyö korkeakoulutoimijoiden kesken: Tampereen yliopiston rooli osana korkeakoulukeskusta ja Lahden ammattikorkeakoulun yhteistyö yhdessä Hämeen, Laurean ja Metropolian kanssa sekä terveydenhuollon yhteistyö ja hankinnat mm. Tampereen yliopistollisen keskussairaalan kanssa Uusi maakuntasuunnitelma, Päijät-Häme 2040, on nyt valmistelussa. Siihen liittyen on tehty kysely maakuntavaltuuston jäsenille ja kuntien päättäjille. Kyselyssä kartoitetaan mm. maakunnan liiton yhteistyösuuntautumisvaihtoehtoja. Näissä suuntautumisvaihtoehdoissa ei ole mukana Tampereen seutu. Eniten kannatusta vastauksissa saa Hämeen ja Etelä-Suomen suunta. Lahden kaupungin strategiassa 2025, joka on päivitetty 2011, todetaan, että Lahtea kehitetään osana metropolialuetta. Lahden kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä kehittämis- ja yhteistyöorganisaatioiden kanssa. Yhteistyön painopisteinä ovat mm. alueen kilpailukyvyn sekä yliopisto- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen, kansainvälinen yhteistyö ja markkinointi, joukkoliikenne, kaupunkitutkimus sekä erityiset kehittämishankkeet kuten WDC Helsinki Lahden kaupungin strateginen ja toiminnallinen yhteistyö suuntautuu entistä enemmän alueen asukkaiden työssäkäynti-, opiskelu ja asiointisuuntien mukaisesti metropolialueelle. 2.3 Eri toimintojen yhteistyösuuntautuminen Päijät-Häme kuuluu Etelä-Suomen aluehallintovirastoon, johon kuuluvat myös Kanta-Häme, Uusimaa, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala

9 8 Hämeen Ely-keskukseen, jonka muodostavat Kanta- ja Päijät-Häme Etelä-Suomen Eu-suuralueeseen; EU-rakennerahasto-ohjelman valmistelu 2014 tehdään Etelä-Suomen kuuden maakunnan ja Länsi-Suomen viiden maakunnan kesken: Etelä- ja Länsi-Suomi tekevät yhden yhteisen ohjelman Päijät-Hämeen liitto kuuluu Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueeseen, johon kuuluvat Päijät- Hämeen lisäksi Uusimaa (Itä-Uusimaa) ja Kanta-Häme Ammattikorkeakoulu FUAS- liittoumassa ovat mukana Hämeen- ja Lahden ammattikorkeakoulut ja Laurea Uudeltamaalta Lahden yliopistokeskuksessa ovat edustettuina Helsingin yliopiston Avoin yliopisto, Lahden toimipiste, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lahti, ympäristötieteen laitos; Aaltoyliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu, Lahden keskus ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Päijät-Häme kuuluu Varsinais-Suomen ja Hämeen hätäkeskusalueeseen Koulutusyhteistyön erityisenä haasteena Päijät-Hämeessä on turvata riittävä sairaanhoitajakoulutuksen aloituspaikkamäärä eläkkeelle jäävien sairaanhoitajien korvaamiseksi. Lisäksi hoitoalan erityisosaajien saamiseksi alueelle pitäisi käynnistää kätilö-, röntgenhoitaja- ja bioanalyytikkokoulutusta. Nämä asiat kuuluvat erityisvastuualueen sisällä sovittaviin. 2.4 Työmatka- ja asiakaspendelöinti Tilastokeskuksen vuodelta 2009 olevien pendelöintitietojen mukaan Päijät-Hämeen työmatkapendelöinti oman maakunnan rajojen ulkopuolelle suuntautuu pääosin Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Myös maakunnan pohjoisista ja läntisistä kunnista pendelöinti Helsinkiin on yleisempää kuin Tampereelle. Työmatkapendelöinti 2009 oman maakunnan ulkopuolelle ja muualta Päijät-Hämeeseen Päijät- Päijät- Hämeestä Hämeeseen Lahdesta Lahteen Helsinki, Espoo, Vantaa muut Uudenmaan kunnat Tampere ja lähikunnat Hämeenlinna, muut Kanta-Hämeen kunnat Kouvola ja lähikunnat *) Jyväskylä ja muu Keski-Suomi Etelä-Savo muut 12 Yhteensä Taulukko 1 Työmatkapendelöinti 2009 oman maakunnan ulkopuolelle ja muualta Päijät-Hämeeseen

10 9 Vuonna 2011 tehdyn suuren vaikutusalueselvityksen mukaan päijäthämäläiset asioivat pääasiassa omassa maakunnassa. Mikäli palveluja hankitaan oman maakunnan ulkopuolelta, suunta on Helsinki, josta haetaan jonkin verran kulttuuripalveluja. Siellä käydään myös yksityislääkärissä. Jonkin verran lahtelaiset ja orimattilalaiset käyvät pääkaupunkiseudulla ostoksilla, hankitaan mm. naisten vaatteita, kodinelektroniikkaa ja huonekaluja. 2.5 Tays:n ja HUS:n saavutettavuus Helsinki Lahdesta menee Helsinkiin 39 junavuoroa vuorokaudessa oikorataa pitkin. Matkan kesto vaihtelee 45 minuutista noin tuntiin. Lisäksi Riihimäen kautta pääsee 18 junavuorolla. Matka-aika on noin 2 tuntia. Linja-autovuoroja kulkee Lahdesta Helsinkiin vuorokaudessa 34. Matka-aika on noin tunti 30 minuuttia. Matka omalla autolla tai taksilla Helsinkiin Meilahden sairaalaan on Lahden keskustasta 107 kilometriä ja matka-aika tunti 20 minuuttia. Hartolasta pääsee Helsinkiin 14 linja-autovuorolla. Näistä 11 ei edellytä bussin vaihtoa. Matka-aika vaihtelee 2,5 tunnin ja 3,5 tunnin välillä. Sysmästä pääsee Helsinkiin 6 linja-autovuorolla. Matkaaika on noin 3 tuntia. Asikkalasta 6 ja Heinolasta 20 vuoroa. Matka-aika noin 2 tunnista 2,5 tuntiin. Tampere Lahdesta Tampereelle on vuorokaudessa 13 linja-autovuoroa, joiden matka-aika on noin 2 tuntia. Lisäksi yksi vuoro on Hämeenlinnan kautta, jolloin matka-aika on noin 3 tuntia ja yksi vakiovuoro, matka-aika 4 tuntia 20 minuuttia. Lahdesta pääsee junalla Tampereelle siten, että junanvaihto on Keravalla tai Riihimäellä. Junavuoroja on 25 vuorokaudessa ja matkan kesto on noin 2 tuntia 30 minuuttia. Matka omalla autolla tai taksilla Tampereelle Taysiin on Lahden keskustasta 125 kilometriä ja matka-aika tunti 50 minuuttia. Padasjoelta on linja-autoyhteys Tampereelle vakiovuorolla 2 kertaa vuorokaudessa. Matkan kesto on 2 tuntia 15 min. Muiden Lahden pohjois-, itä- ja eteläpuolella olevien kuntien asukkaat joutuvat matkustamaan Lahden kautta Tampereelle ja matka-aika pitenee 1-2 tuntia. Hälytysajoneuvoilla Padasjoelta, Hämeenkoskelta ja Asikkalan länsiosista pääsee nopeimmin Taysiin, muista kunnista HUSiin. 2.6 Erva-tason palveluiden hankinnan volyymi nyt Tays:sta ja HUS:sta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä osti vuonna 2011 asukkailleen palveluja Taysista yhteensä 13,9 miljoonalla eurolla ja HUSin sairaaloista 5,5, miljoonalla eurolla. Taysin ostoista suurin osa on kardiologiaa, neurokirurgiaa, hematologiaa ja syöpähoitoja. Vuonna 2011 nämä ostot olivat yhteensä noin 9,0 miljoonaa euroa. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 kardiologian ostojen kustannukset kasvoivat lähes 1,0 milj. eurolla. Syöpähoitojen kustannukset kasvoivat vajaalla 0,9 milj. eurolla. Palvelujen käyttö lisääntyi kardiologiassa 10 poliklinikkakäynnillä ja 85 hoitojaksolla. Syöpähoidoissa palvelujen käyttö lisääntyi 380 käynnillä ja 53 hoitojaksolla. Syöpähoitojen tarjontaa on sijoitettu Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä olevaan Taysin

11 10 sädehoitoyksikköön. Lähes kaikki syöpä- ja sädehoito tuotetaan tällä hetkellä Päijät-Hämeen keskussairaalassa omana toimintana tai sinne sijoitetun Tays:n sädehoitoyksikön toimesta. Taysin palvelujen käyttö oli 2011 yhteensä poliklinikkakäyntiä ja hoitojaksoa. HUSin ostot vähenivät vuodesta 2010 vuoteen 2011 yhteensä 0,5 milj. eurolla. Poliklinikkakäyntien käyttö väheni 111 käynnillä. Myös HUSista hankitaan kardiologian, neurokirurgian ja hematologian palveluja sekä syöpähoitoja. Vuonna 2011 nämä ostot olivat yhteensä noin 2,0 milj. euroa. Elinsiirrot on keskitetty HUSiin. Niitä hankittiin 0,5 milj. eurolla. HUSista hankitaan myös lasten kardiologiaa ja lastenkirurgiaa enemmän kuin Taysista. HUSin palvelujen käyttö oli vuonna 2011 yhteensä 2426 poliklinikkakäyntiä ja 578 hoitojaksoa. Päijäthämäläisten erikoissairaanhoidon käytöstä yliopistosairaalapalvelujen käyttö on noin 12 %, kun käyttöä kuvataan kustannuksilla. Erikoissairaanhoidon palveluista siis pääosa tuotetaan nykyisin omassa maakunnassa. 3 Vertailuanalyysi (HYKS/Tays) 3.1 Hoidon saatavuus, vaikuttavuus ja laatu Hoidon saatavuus Yhteensä erikoissairaanhoito Helsingin ja uudenmaan shp Hoitoa odottaneet yhteensä Hoitoa odottaneet yli 180 vrk Hoitoa odottaneet yli 180 vrk (%) 1,0 0,7 Ensimmäistä käyntiä odottaneet yhteensä Ensimmäistä käyntiä odottaneet yli 90 vrk Ensimmäistä käyntiä odottaneet yli 90 vrk 4,2 8,1 (%) Lähetteitä käsitelty yhteensä Lähetteitä käsitelty yli 21 vrk:ssa Lähetteitä käsitelty yli 21 vrk:ssa (%) 2,0 0,4 Taulukko 2 Erikoissairaanhoidon saatavuus yhteensä (HUS/TAYS) Pirkanmaan shp Hoitoon pääsyssä ei HUS:issa ja Tays:ssa ole merkittäviä eroja. Yli puoli vuotta jonottaneita HUS:ssa oli 166 potilasta (1 %) Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vastaavat luvut olivat 35 potilasta ja 0,7 %. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, ensimmäistä käyntiä poliklinikalle odotti potilasta (8,1%) yli lain salliman rajan (3 kk). HUS:n vastaavat luvut olivat 909 potilasta, 4,2 %. Myös lähetteiden käsittelyn viiveissä on eroja. Edellä esitetyt vertailut kuvastavat hoidon saatavuuden tilannetta Yliopistosairaalan tasoisen hoidon tarve ja potilasvolyymit huomioiden hoitoa odottaneita yli puoli vuotta on molemmissa vähän ja voitaisiin puhua enemmän järjestelyjonosta, mutta vertailussa on kuitenkin mittapuuna käytetty lain säätämiä hoitoon pääsyn rajoja. Lähetteiden käsittelyprosesseissa näyttää olevan jonkin verran parannettavaa.

12 Hoidon vaikuttavuus Hoidon vaikuttavuutta on tarkasteltu Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (Thl) Perfect-hankkeen tekemien vertailujen pohjalta. Lonkkaleikkauspotilaat Uusinta- Uusinta- Uusintaleikkausten leikkauksia leikkauksia osuuden Sairaala (% potilaista) (% potilaista), vakioitu95% luottamusväli HYKS 1,8 1, Coxa oy 1,9 1, Koko maa 2,1 2, Taulukko 3 Lonkan tekonivelten uusintaleikkaukset sairaaloittain 2009 Uusintaleikkauksia valikoidusti ja vakioimatta on molemmissa sairaaloissa sama määrä, molemmissa alle maan keskitason. Tarkasteltavien Tekonivelen Tekonivelen Tekonivelen Tekonivelen Tekonivelen Tekonivelen potilaiden sijoiltaanmenon sijoiltaanmenon sijoiltaanmenon sijoiltaanmenon sijoiltaanmenon sijoiltaanmenon lkm paikalleenasetus paikalleenasetus paikalleenasetus paikalleenasetus paikalleenasetus paikalleenasetus (%) (%) vakioitu (%) vakioitu tai päivystyskäynti tai päivystyskäynti tai päivystyskäynti (95% luottamusväli)mekaanisen komplikaation mekaanisen komplikaation mekaanisen komplikaation vuoksi vuoksi vuoksi potilaista (%) potilaista (%),vakioitupotilaista (%),vakioitu Sairaala (95% luottamusväli) HYKS 419 1,7 1, , Coxa oy 534 0,2 0,2 NS 0,6 0,6 NS Koko maa ,6 0, , Taulukko 4 Lonkan tekonivelten sijoiltaanmenon (luksaatio) paikalleenasetus Tarkastelussa vain ne toimenpiteet, jotka ovat olleet ainoita lonkan tekonivelleikkauksia Sijoiltaanmenoja on HYKS:ssa selkeästi Coxaa enemmän. Kyseeseen saattaa tulla myös huonon proteesityypin valinta. Tarkasteltavien Nivelproteesin aiheuttama Nivelproteesin aiheuttama Nivelproteesin aiheuttama potilaiden infektio ja/tai tulehdusreaktio infektio ja/tai tulehdusreaktio infektio ja/tai tulehdusreaktio Sairaala lkm (T84.5) (%) (T84.5) (%), vakioitu (T84.5) (%), vakioitu (95% luottamusväli) HYKS 419 0,5 0,5 NS Coxa oy 534 1,7 1, Koko maa ,2 1, Taulukko 5 Lonkan tekonivelleikkausten jälkeiset infektiot Tarkastelussa vain ne toimenpiteet, jotka ovat olleet ainoita lonkan tekonivelleikkauksia Nivelproteesi aiheutti infektion HYKS:ssa 0,5 %:lle ja Coxa:ssa :ssa 1,7 %:lle leikatuista potilaista. Coxa yli maan keskiarvon. Uusintakäynti Uusintakäynti Uusintakäynti Uusintakäynti Uusintakäynti Uusintakäynti 42 vrk:n kuluttua 14 vrk:n kuluttua 14 vrk:n kuluttua 14 vrk:n kuluttua hoidon 42 vrk:n kuluttua 42 vrk:n kuluttua hoidon päättymisestä hoidon päättymisestä hoidon päättymisestä päättymisestä potilailla hoidon (%) päättymisestä hoidon päättymisestä potilailla (%), Sairaala potilailla (%) potilailla (%), vakioitu, vakioitu (95% luottamusväli) potilailla (%) (%), vakioitu vakioitu (95% luottamusväli) HYKS 11,7 12, ,7 20, Coxa oy 6,9 6, ,4 12, Koko maa 7,9 7, ,9 14, Taulukko 6 Lonkan tekonivelleikkausten jälkeiset uusintakäynnit 2009

13 12 HYKS:ssa jonkin verran korkeampi uusintakäyntien frekvenssi. Kyseessä saattaa olla sovittu menettelytapa, mikä kuormittaa kuitenkin tarpeettomasti. Kotona alle Kotona alle viikon kuluessa 2 viikon kuluessa Vuoden aikana Vuoden aikana Kotona alle Kotona alle leikkauksesta Kotona alle Kotona alle leikkauksesta Vuoden aikana leikkauksesta leikkauksesta viikon kuluessa viikon kuluessa potilaista % 2 viikon kuluessa 2 viikon kuluessa potilaista (%) leikkauksesta kuolleiden kuolleiden leikkauksesta leikkauksesta vakioitu leikkauksesta leikkauksesta vakoitu kuolleiden potilaiden osuus potilaiden osuus Sairaala potilaista (%) potilaista (%) vakioitu (95% luottamusväli) potilaista (%) potilaista (%) vakioitu (95% luottamusväli) potilaiden osuus vakioitu vakioitu (95% luottamusväli) HYKS 86,3 81, ,2 89, ,0 1, Coxa oy 73,5 73, ,5 92, ,9 0, Koko maa 63,4 63, ,9 85, ,9 0, Taulukko 7 Lonkan tekonivelleikkauksen jälkeinen kotiutuminen 2009 Toimenpiteen jälkeisessä kotiutuksessa ja yhden (1) vuoden aikana kuolleiden potilaiden määrissä ei merkittäviä eroja. Polventekonivelpotilaat Uusintaleikkausten Uusintaleikkauksia Uusintaleikkauksia osuuden Sairaala (% potilaista) (% potilaista), vakioitu 95% luottamusväli HYKS 2,8 2, Coxa oy 1,4 1, Koko maa 1,8 1, Taulukko 8 Polven tekonivelten uusintaleikkaukset 2009 HYKS:ssa uusintaleikkauksia kaksinkertainen määrä Coxaan verrattuna ja yli maan keskiarvon. Nivelproteesin Nivelproteesin Nivelproteesin aiheuttama infektio Tarkasteltavien aiheuttama infektio aiheuttama infektio ja/tai tulehdusreaktio potilaiden ja/tai tulehdusreaktio ja/tai tulehdusreaktio (T84.5) (%), vakioitu Sairaala lkm (T84.5) (%) (T84.5) (%), vakioitu (95% luottamusväli) HYKS 490 3,5 3, Coxa oy 614 1,5 1, Koko maa ,6 1, Taulukko 9 Polven tekonivelleikkausten jälkeiset infektiot Tarkastelussa vain ne toimenpiteet, jotka ovat olleet ainoita polven tekonivelleikkauksia HYKS:ssa leikkauksen jälkeisen infektion riski on yli kaksinkertainen Coxaan ja maan keskiarvoon verrattuna. Uusintakäynti Uusintakäynti Uusintakäynti Uusintakäynti Uusintakäynti Uusintakäynti 14 vrk:n kuluttua 14 vrk:n kuluttua 14 vrk:n kuluttua 42 vrk:n kuluttua 42 vrk:n kuluttua 42 vrk:n kuluttua hoidon päättymisestä hoidon päättymisestä hoidon päättymisestä hoidon päättymisestä hoidon päättymisestä hoidon päättymisestä potilailla (%) potilailla (%), vakioitu potilailla (%), vakioitu potilailla (%) potilailla (%), vakioitu potilailla (%), vakioitu Sairaala (95% luottamusväli) (95% luottamusväli) HYKS 15,4 15, ,6 27, Coxa oy 7, ,0 17, Koko maa 10,6 10, ,6 20, Taulukko 10 Polven tekonivelleikkausten jälkeiset uusintakäynnit 2009 HYKS:ssa nopeasti leikkauksen jälkeen tapahtuneet sairaalakontaktit noudattavat edellä mainittua komplikaatioiden määrän eroa. Kotona alle Kotona alle Kotona alle Kotona alle Kotona alle Kotona alle Vuoden aikana Vuoden aikana Vuoden aikana viikon kuluessa viikon kuluessa viikon kuluessa 2 viikon kuluessa 2 viikon kuluessa 2 viikon kuluessa leikkauksesta leikkauksesta leikkauksesta leikkauksesta leikkauksesta leikkauksesta leikkauksesta leikkauksesta leikkauksesta kuolleiden kuolleiden kuolleiden potilaista (%) potilaista (%), potilaista (%), potilaista (%) potilaista (%), potilaista (%), potilaiden osuus potilaiden osuus, potilaiden osuus, vakioitu vakioitu vakioitu vakioitu vakioitu vakioitu Sairaala (95% luottamusväli) (95% luottamusväli) (95% luottamusväli) HYKS 87,1 84, ,3 88, ,1 1, Coxa oy 61,8 63, ,8 90, ,8 0, Koko maa 63,3 63, ,8 85, ,8 0, Taulukko 11 Polven tekonivelleikkauksen jälkeinen kotiutuminen 2009

14 13 HYKS:ssä kotiudutaan varhemmin, mutta kotiutuneiden määrä tasoittuu jo kahden viikon kohdalla. Pienipainoiset keskoset 7 päivän aikana syntymästä kuolleita 1. hoitokokonaisuuden aikana kuolleita Vuoden aikana syntymästä kuolleita Vakioitu, 95 % lv Vakioitu, 95 % lv Vakioitu, 95 % lv Vakioitu, 95 % lv Vakioitu, 95 % lv Vakioitu, 95 % lv Vuosi Sairaala Osuus (% ) Vakioitu % alaraja yläraja Osuus (% ) Vakioitu % alaraja yläraja Osuus (% ) Vakioitu % alaraja yläraja Hyks 7,4 7,7 5,4 10,0 9,4 10,0 7,5 12,4 10,1 10,7 8,2 13, Tays 15,5 14,4 11,3 17,5 19,4 17,6 14,4 20,8 20,9 19,0 15,6 22, Koko maa 10,3 10,3 12,7 12,7 13,6 13,6 Taulukko 12 Pienipainoisten keskosten kuolleisuus 7 päivän, 1 hoitokokonaisuuden ja 1. vuoden aikana HYKS:ssa ja Tays:ssa Viikon aikana (7 pv) syntymästä kuolleiden vakioitu % HYKS:ssa 7,7 %, Tays:ssa korkeampi 14,4 % eli kaksinkertainen. Ensimmäisen 1. hoitokokonaisuuden aikana kuolleiden vakioitu % HYKS:ssä 10,0 % ja Tays:ssa 17,6 %. Vuoden kuluessa kotiutuksesta uudelleen sairaalahoitoon joutuneita 1. elinvuoden aikana ilman lääkeostoja olleet keskoset Vuoden ikään mennessä keskosilla olleet kotipäivät Vakioitu, 95 % lv Vakioitu, 95 % lv Vakioitu, 95 % lv Vakioitu, 95 % lv Keskiarvo Vuosi Sairaala Osuus (% ) Vakioitu % alaraja yläraja Osuus (% ) Vakioitu % alaraja yläraja (pv) Vakioitu (pv) Hyks 40,6 41,1 36,8 45,1 56,3 57,4 53,1 61,5 266,2 263, Tays 42,1 41,1 35,5 46,8 58,3 55,0 50,3 59,8 237,0 246, Koko maa 41,8 41,8 55,9 55,9 257,8 257,8 Taulukko 13 Pienipainoisten keskosten seurantatietoja HYKS:ssa ja Tays:ssa Vuoden kuluessa kotiutuksesta uudelleen sairaalahoitoon joutui HYKS:ssa 41,1 % (vakioitu), Tays:ssa samoin 41,1 %. Ensimmäisen elinvuoden aikana lääkeostoja ei tarvittu HYKS:ssa 57,4 %:lla ja Tays:ssa 55 %:lla. Yhden vuoden ikään ehtineillä keskosilla kotipäiviä oli HYKS:ssa 266,2 ja Tays:ssa 237. HYKS:ssa hoidetut keskoset viettivät kotona ensimmäisen elinvuoden aikana pidemmän aikaa Tays:ssa hoidettuihin verrattuna. Sydäninfarktipotilaat Taulukko 14 Vuoden 2009 sydäninfarktipotilaiden vaikuttavuustiedot 7 päivän kuolleisuus 30 päivän kuolleisuus 90 päivän kuolleisuus Sairaala % Vakioitu 95 % lv % Vakioitu 95 % lv % Vakioitu 95 % lv HYKS 4,6 6, ,8 10, ,9 12, TAYS 4,7 5, ,6 10, ,7 13, Koko maa 7,5 7,5 12,4 12,4 15,1 15,1 NS: Pienen tapahtumamäärän vuoksi luottamusväliä ei ole voitu muodostaa. Sydäninfarktipotilaiden kuolleisuusluvuissa ei mainittavia eroja ja ne olivat molemmissa sairaaloissa alle maan keskiarvon.

15 14 Vuoden kuolleisuus Vuoden aikana sydäninfarktin vuoksi uudestaan hoitoon tulleet Sairaala % Vakioitu 95 % lv % Vakioitu 95 % lv HYKS 12,3 17, ,6 5, TAYS 13,6 16, ,4 4, Koko maa 20,0 20,0 7,0 7,0 NS: Pienen tapahtumamäärän vuoksi luottamusväliä ei ole voitu muodostaa. Taulukko 15 Vuoden 2009 sydäninfarktipotilaiden vaikuttavuustiedot Vuoden kuolleisuudessa ja vuoden aikana uusintainfarktiin sairastuneiden määrässä ero muuhun maahan korostuu, hoito on vaikuttavampaa. Pallolaajennuspotilaat Sairaala 30 päivän aikana kuolleet (%) 30 päivän Vakioitu kuolleisuu 30 päivän den kuolleisuu indeksin den 95 % indeksi luottamus väli 90 päivän aikana kuolleet (%) 90 päivän Vakioitu kuolleisuu 90 päivän den kuolleisuu indeksin den 95 % indeksi luottamus väli 1 vuoden aikana kuolleet (%) 1 vuoden Vakioitu 1 kuolleisuu vuoden den kuolleisuu indeksin den 95 % indeksi luottamus väli HYKS 2, , , TAYS 2, , Koko maa , , Taulukko 16 Sydämen sepelvaltimoiden pallolaajennuspotilaiden 30 vuorokauden, 90 vuorokauden 1 vuoden kuolleisuus 2006 Vakioidun 30 päivän kuolleisuusindeksin mukaan hoitotulokset ovat Tays:ssa HYKS:iä paremmat, mutta pitkäaikaisseurannan tulokset ovat HYKS:ssa paremmat. Aivoinfarktipotilaat 28 päivän kuolleisuus 90 päivän kuolleisuus 1 vuoden kuolleisuus Seurantavuoden kotona vietetyt päivät 1 vuoden AVH:n uusiminen 1 vuoden aikana kuolleet tai AVH uusinut Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Vakioitu Sairaala % 95 % lv % 95 % lv % 95 % lv ka 95 % lv % 95 % lv % 95 % lv HYKS 5,2 7, ,5 10, ,4 17, , ,6 8, , TAYS 7,1 7, ,1 12, ,3 18, , ,3 16, ,2 32, Koko maa 8,4 8, ,4 19, ,7 11,8 11,8 29,6 29,6 Taulukko 17 Aivoinfarktipotilaiden vaikuttavuustiedot Aivoinfarktin saaneiden potilaiden kuolleisuus on molemmissa lähes sama. Yhden vuoden kuolleisuus Tays:ssa hoidetuilla potilailla on hieman suurempi, valtakunnallisessa vertailussa alle maan keskiarvon. Kotona seurantavuoden aikana HYKS:n potilaat viettivät 255,5 päivää, Tays:n 257,8. Aivoinfarkti uusiutui ensimmäisen vuoden aikana HYKS:in potilailla 8,2 %:lla, TAYS:n potilailla 16,6 %. Ensimmäisen vuoden aikana kuoli tai AVH uusiutui 23,7 %:lla HYKS:n potilailla, vastaava luku Tays:n potilailla 32,7 % (vakioitu %). Ero on merkittävä.

16 Hoidon laatu Vakuutuksenottaja YHT HUS Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Taulukko 18 Korvattavien potilasvahinkojen lukumäärä vuosina (ratkaisuvuosi) Palvelutuotannon volyymeihin nähden HUS JA Pirkanmaan sairaanhoitopiiri eivät poikkea muista sairaaloista ja sairaaloiden vastuualueista. Tässä ei ole ollut mahdollista tuottaa tilastovertailua vakavista potilasvahingoista ja niiden esiintymisestä sairaanhoitopiireittäin. Kuva 1 Potilasvahinkojen korvausten ja varausten yhteenlaskettu määrä (euroa/1000 asukasta) sairaanhoitopiireittäin ratkaisuvuonna yhteensä. Ensimmäisenä HUS, viidentenä Tays ja kuudentena PHSOTEY.

17 Kokonaistuottavuuden vertailu vuosina 2010 ja 2011 (Episodituottavuus) Yliopistosairaala Episodituottavuus 2010 Episodituottavuus 2011 HYKS 1,00 1,02 TAYS 0,93 0,94 Taulukko 19 Episodituottavuus vuosina 2010 ja 2011 (ennakkotieto) (HYKS/TAYS) HYKS:n episodituottavuus vuonna 2011 oli 2 % suurempi kuin yliopistosairaaloiden keskiarvo. Tays:n episodituottavuus vastaavasti oli 6 % yliopistosairaaloiden keskiarvoa pienempi. 3.3 Tuottavuuden kehitys vuosina / (Episodituottavuus, indeksi, oman sairaalan lähtövuosi 2006/2007 =100, johon vertailu tehdään) Vuosi HYKS TAYS Taulukko 20Tuottavuuden (sairaala) kehitys vuosina (HYKS/TAYS) (Indeksi, vuosi 2006 =100) Seuranta-aikana HYKS:n tuottavuudessa on tapahtunut 4 % parannus. Tays:ssa vastaavana ajanjaksona on tuottavuus laskenut 6 %.

18 17 Vuosi HYKS TAYS Taulukko 21 Tuottavuuden (sairaala) kehitys vuosina (ennakkotieto) (HYKS/TAYS) (Indeksi, vuosi 2007 =100) Ennakkotietojen mukaan tuottavuuden kehitys vuosina on samansuuntainen kuin edellä tarkasteltu aikasarja vuosilta Kokonaistuottavuus ja sen kehitys yliopistosairaaloissa Seuraavassa on vertailtu kokonaistuottavuutta ja kustannustehokkuutta kaikissa yliopistosairaaloissa. Poikkileikkausvertailussa tehokkain on Kuopion yliopistollinen sairaala. HYKS sijoittuu maan keskiarvon tasalle. Tays jää sekä episodituottavuudessa että hoitojaksotuottavuudessa alle maan keskiarvon yliopistosairaaloiden ryhmässä. Tays:ssa episodituottavuuden ja DRG - tuottavuuden keskinäinen suhde poikkeaa muista yliopistosairaaloista. Kuva 2 Yliopistollisten sairaaloiden kokonaistuottavuus 2010

19 18 Taulukko 22 Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistollisissa sairaaloissa Indeksi 2006=100 Kaikkien yliopistosairaaloiden painotettujen episodien määrä on kasvanut merkittävästi vuosina Taulukko 23 Kustannusten kehitys kiintein hinnoin yliopistosairaaloissa ;Indeksi 2006=100 Hitainta kustannusten kehitys vuosina on ollut HYKS:ssä. Muissa yliopistosairaaloissa kustannusten kehitys (deflatoidut kustannukset ) on ollut nopeampaa. Taulukko 24 Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa ; Indeksi 2006 = 100

20 19 Ainoastaan HYKS:ssa episodituottavuus on vuosina noussut. Muissa ylipistosairaaloissa tuottavuus on laskenut tai pysytellyt lähes samalla tasolla. Taulukko 25 Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain 2010 Kokonaiskuvan saamiseksi tässä on vertailtu koko maata. Koko maan keskiarvoon nähden vakioituja episodeja asukasta kohti tuotettiin molemmissa vertailtavissa yliopistosairaaloissa alle maan keskiarvon. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin asukasta kohti lasketut vakioidut laskennalliset kustannukset koko maan keskiarvoon nähden olivat 3 % yli maan keskiarvon. HYKS jää alle maan keskiarvon. Kustannusten poikkeama HYKS:ssä (edulliset kustannukset) näyttää johtuvan pääsääntöisesti palvelujen vähäisestä käytöstä. Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä kustannusten poikkeama (keskimääräistä korkeammat kustannukset) johtuu pääsääntöisesti heikohkosta tuottavuudesta.