HIEKKAHARJUN UUSI VESITORNI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIEKKAHARJUN UUSI VESITORNI"

Transkriptio

1 HIEKKAHARJUN UUSI VESITORNI Hankesuunnitelma HSY:n hallitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Jukka Piekkari, puhelin Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY 2

3 Sisällys 1 Tausta 5 2 Hankkeen suunnittelun perusteet Vedenjakelu Tikkurilan painepiirissä tällä hetkellä Vedenjakelun riskienhallinta Tikkurilan painepiirissä Tikkurilan painepiirin paineenhallinnan vaihtoehtoselvitys Vaihtoehto 0 Vanhan vesitornin saneeraus Vaihtoehto 1 - Uusi vesitorni Vaihtoehto 2 - Vesitorniton vaihtoehto Johtopäätökset ja HSY:n tavoitteet vedenjakelun varmistamiseksi Hankkeen kuvaus Tekninen kuvaus Vesitornin rakenteellinen esisuunnittelu Arkkitehtuuriehdotus Rakenneratkaisu Ympäristövaikutukset Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset Käytön aikaiset ympäristövaikutukset Toteutus Hankkeen johtaminen Suunnittelutyö Rakentaminen Aikataulu Kaavoitus ja lupamenettely Kaavatilanne ja rakennuslupa Tontti Nykyiset maanalaiset putkistot Lentoesteluvitus YVA Käyttö ja ylläpito Johtaminen ja vastuuorganisaatio Vaikutukset käyttötalouteen Vaikutukset henkilöstöön Investoinnin kustannusarvio Investointikustannusarvio Käyttökustannukset Riskien hallinta Kapasiteettiin ja sijaintiin liittyvät riskit Tekniset riskit Rakentamiseen liittyvät riskit Kustannusriskit

4 9.5 Aikatauluriskit Käyttöön liittyvät riskit Tiedottaminen 27 4

5 1 Tausta Hiekkaharjun nykyinen vesitorni on rakennettu kahdessa vaiheessa ja sitä kutsutaan myös jossain yhteyksissä Hiekkaharjun vesitorniksi sen sijaintipaikan mukaan. Vuonna 1962 valmistunut Väinö Vuorisen suunnittelema tornin ensimmäinen osa oli kapea ja korkea yksijalkainen torni. Nykyinen Matti Ollilan suunnittelema vesitorni on hyvin poikkeuksellinen malliltaan. Vantaan kaupunki laajensi vesitornia 70-luvun lopulla KVR-urakkana vuodesta 1976 alkaen. Täysin elementtirakenteinen vesitorni rakennettiin vanhan tornin ympärille siten, että vanha torni toimi rakennusvaiheessa tukena uudelle tornille ja jäi nykyisen tornin keskiöön. Hiekkaharjun tornin rakentaminen oli erittäin vaativa rakennushanke ja silloisen Suomessa vallinneen elementtirakentamisboomin eräs haastavimmista kohteista. Kuvassa 1 on esitetty nykyisen tornin rakennusvaihetta ja vesitorni valmiina. Kuvassa nähtävät jännitetyt vetotangot antavat tornille vahvan leiman. Kuva 1. Hiekkaharjun vesitorni oli aikansa elementtirakentamisen taidonnäyte (kuvat Petri Janhunen, Betoni lehti 3/2008) Hiekkaharjun vesitornin nykyiset betonielementtirakenteet edustavat valtaosin 1970-luvulla käytössä ollutta rakenneteknistä suuntausta, jossa betonirakenteet esi- ja jälkijännitettiin teräksisillä raudoituksilla ja siten rakenteen massaa voitiin pienentää ja rakenteista voitiin muokata virtaviivaisempia. Sittemmin jännemenetelmäksi kutsuttu rakenneratkaisu on todettu haastavaksi niin kunnontarkkaillun kuin saneerauksenkin osalta, ja teräsjänteiden ruostuessa rakenteen kantokyky saattaa heiketä ja pahimmillaan se häviää kokonaan ns. viivästyneen vetymurtuman seurauksena. Viivästynyttä vetymurtumaa esiintyy lujilla staattisesti kuormitetuilla teräksillä ja vetymurtumalle on tyypillistä, että säröt alkavat materiaalin sisältä teräksessä olevan vedyn tai veden vaikutuksesta. Tästä ikävänä esimerkkinä toimi Jyväskylässä vuoden 2012 lopussa romahtanut Kangasvuoren vesitorni, jossa kyseistä rakenneratkaisua oli käytetty vesitornin säiliön betoniosien rengasmaisessa palkissa. Jyväskylän vesitorni sortui, koska sen säilöosan alareunassa sijainnut lattiaelementtejä sitonut ja seiniä tukenut suuri rengasmainen palkki jännepunoksineen katkesi. 5

6 Vesitornin sortumisen myötä vesitorni tuhoutui täysin. Vuonna 2013 Onnettomuustutkintakeskus suositti, että ympäristöministeriön ja Liikenneviraston tulisi yhdessä kuntien kanssa kartoittaa vetymurtumalle alttiit rakenteet ja huolehtia, että niiden turvallisuudesta vastaavat tahot tekevät tarvittavat tarkastus- ja korjaustoimet. HSY käynnisti välittömästi onnettomuuden jälkeen omat tutkimuksensa vesitornien rakenteista niiltä osin kuin tornit eivät jo olleet saneerausselvityksien alla tai juuri saneerattuja. Hiekkaharjun vesitornin tapauksessa jännemenetelmän tyyppisiä rakenneratkaisuja on käytetty 70-luvun lopulla toteutetuissa elementtirakenteissa eli nykyinen vesitorni on ns. täyselementtirakenteinen vesitorni. Hiekkaharjun tornin saneerauksesta on teetetty erillinen selvitys. Saneerauksen kustannusarvioon sisältyy huomattava taloudellinen ja rakennustekninen riski rakenteiden poikkeuksellisesta toteutuksesta ja rakenteiden kunnosta johtuen. Lisäksi vanhan vesitornin operointi ei ole mahdollista saneerauksen aikana, joten Hiekkaharjun alueen vedenjakelun varmistaminen olisi tuolloin haastavaa. Tämän Hiekkaharjun vesitornin uudisrakennushankkeen tarkoituksena on varmistaa, että Vantaan vedenjakelun varmuus kasvaa nykyisestä tasosta rakenteiden uudistuessa, vesisäiliön volyymin palautuessa vuotta 2013 edeltävälle tasolle sekä tornin tilavuuden kasvaessa yli 15 %. Lisäksi uuden tornin vesisäiliö on mahdollista jakaa kahteen itsenäiseen osaan, mikä helpottaa kohteen käytön aikaista kunnossapitoa ja mahdollistaa aikanaan kohteen saneerauksen. Samalla vesitorniin kohdistuva investointipanostus tuo sille saneerausta selkeästi pidemmän teknisen käyttöiän. Vesitorni on yksi näkyvimmistä vesihuollon rakenteista ja poikkeuksellisen kokoisena rakennuksena se on usein alueen kaupunkikuvassa merkittävä maamerkki. Vesitornin on myös toimittava vedenjakelun kannalta optimaalisessa paikassa. Erityisesti olemassa olevan kaupunkirakenteen alueelle voi olla haastavaa löytää sekä operatiivisesti että maisemakuvan kannalta oikeaa paikkaa. Tämän hankesuunnitelman valmistelun yhteydessä on tarkasteltu viittä eri sijoituspaikkaa uudelle vesitornille Tikkurilan painepiirin alueella. Sijoittelutarkastelut on tehty yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Rakennuspaikan olosuhteiden, verkostomallinnuksen, tarvittavien verkoston muutosten sekä Vantaan kaupungin edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella uusi korvaava vesitorni olisi mahdollista rakentaa nykyisen vesitornin itäpuolelle Malmimäelle. Kohteessa toteutuu hyvin vesihuollon edellyttämät operatiiviset edellytykset, paikka antaa mahdollisuuden toteuttaa hanke kokonaistaloudellisesti edullisimmin ja maisemakuvallisesti torni sijoittuu alueelle, jossa vanhakin torni sijaitsee. Tässä hankesuunnitelmassa Hiekkaharjun uuden vesitornin rakennushankkeelle asetetaan laajuutta, toimivuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Hankesuunnitelma sisältää HSY:n investointipäätökseen tarvittavat rakennushanketta koskevat tiedot ja rakennussuunnittelun tavoitemäärittelyn. Hankesuunnitelman pohjalta tehdään investointipäätös ja myönteisen päätöksen jälkeen voidaan käynnistää varsinainen toteutussuunnitteluvaihe ja kaavoitukseen liittyvät toimenpiteet. 6

7 2 Hankkeen suunnittelun perusteet Vesitorneihin eli ns. ylävesisäiliöihin varastoidaan vettä vuorokautisten kulutushuippujen varalle. Vesitornissa oleva vesi on normaalissa jakelupaineessa. Vesitornissa oleva vesimäärä vaihtelee hetkittäisen kulutuksen mukaan ja kulutushuippujen aikaan vesimäärä vesitorneissa vähenee. Vastaavasti tornit täyttyvät matalan kulutuksen aikaan eli yöllä ja keskipäivällä. Vesitorneissa oleva vesireservi mahdollistaa vedenpuhdistuslaitosten vakaan operoinnin ja mahdollisimman tasaisen pumppauksen vuorokauden ympäri. Tällöin verkoston pumppaukset voidaan optimoida energiatehokkaasti ja säästää käyttökustannuksia. Investointien näkökulmasta vesitornit mahdollistavat sen, että alueen verkostoa ja vedenpuhdistuslaitteistoja ei ole tarpeen mitoittaa kaikilta osin hetkittäisen maksimikulutuksen mukaan, jolloin investointikustannukset jäävät niiltä osin pienemmäksi. Verkoston koon optimoinnilla parannetaan myös veden vaihtumista verkoston eri osissa, mikä edesauttaa talousveden laadun ylläpitoa. Vesitorneilla on myös keskeinen rooli verkostopaineen tasaajana. Voimakas verkostopaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa laatuongelmia sakan lähtiessä liikkeelle. Paineen vaihtelut kasvattavat myös tunnetusti putkirikkojen riskiä. Vesihuollon varautumisen näkökulmasta vesitornin säilöihin on varastoitu vettä vedenjakelun häiriötilanteiden varalle. Tällaisia mahdollisia häiriötilanteita ovat esimerkiksi sähkökatkot ja laiterikot paineenkorotusasemilla, häiriöt talousveden tuotannossa sekä putkirikkotilanteet. Vesitornit toimivat myös sammutusveden varastona. Vedenjakelu on mahdollista toteuttaa myös ilman vesitorneja. Vesitornittomien painepiirien haasteet liittyvät edellä kerrotun mukaisesti vedenjakelun varmistamiseen kulutushuippujen ja häiriötilanteiden aikaan erityisesti verkoston ylemmissä käyttökohteissa (kerrostalot, mäen päällä sijaitsevat käyttökohteet) sekä mitoituksen ja käytön optimointiin. Tällöin syöttöpumppaus ja syöttölinjat täytyy mitoittaa hetkittäisen maksimikapasiteetin mukaan, jolloin verkoston putkikoot kasvavat ja viipymät verkostossa kasvavat. Vesitorniton vedenjakelu reagoi välittömästi mahdollisiin vedensyöttöhäiriöihin, putkirikkoihin ja poikkeavaan vedenottoon. Syöttöpumppaus vaihtelee niin ikään hetkittäisen minimi- ja maksimikulutuksen välillä, mikä useimmiten ei mahdollista energiatehokasta verkoston operointia. Myös paineenvaihtelujen hallintaan tulee löytää muita teknisiä ratkaisuja putkirikkojen välttämiseksi. Alueellisen vedenjakelun varmistaminen edellyttää edellisten lisäksi, että vesitornittomalle alueelle johtaa vähintään toinen kapasiteetiltaan samansuuruinen vaihtoehtoinen syöttöyhteys. Myös tekniset järjestelmät tulee lähtökohtaisesti varmentaa korkeammalla riskiluokituksella. 2.1 Vedenjakelu Tikkurilan painepiirissä tällä hetkellä Tikkurilan painepiirin vaikutusalueella asuu n asukasta, josta itse Tikkurilan painepiirissä n asukasta. Alueella sijaitsee Helsinki-Vantaan lentokenttä ja kahdeksan muuta kriittistä vedenkuluttajaa. Tikkurilan painepiirin kautta vesi johdetaan Korson painepiiriin ( as.) ja pääosin Hakunilan painepiiriin ( as.). Näillä alueilla on yhteensä 12 kriittistä vedenkäyttäjää. Verkostoveden pääsyöttöyhteys Tikkurilan painepiiriin lähtee Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotusaseman kautta. Pääsyöttöyhteys on varmistettu osin Vanhankaupungin laitokselta Ala- Tikkurilan paineenkorotusaseman kautta. Varmistus kattaa 60 % normaalista vedensyötöstä. Kuvassa 2 on esitetty vedenjakelun päälinjat Tikkurilan painepiirissä. 7

8 Kuva 2. Tikkurilan painepiiri ja vedenjakelun suunnat Painepiirissä sijaitsevan nykyisen vesitornin vesitilavuus on m 3, jonka on katsottu olevan yleisten vedenjakelun suunnitteluperusteiden mukaan riittävä alueen kulutukseen nähden. Tällä hetkellä nykyisen tornin vesitilavuudesta on kuitenkin turvallisuussyistä vain kolmannes käytössä ja käytännössä alueen toleranssi vedenjakeluhäiriöihin on vain kolmannes vuotta 2013 edeltäneestä tilanteesta. Vesitilavuuden laskeminen pienentää nykyisiin elementtirakenteisiin kohdistuvaa rasitusta ja toimii tässä tilanteessa varotoimenpiteenä rakenteiden kestävyyden varmistamiseksi. 2.2 Vedenjakelun riskienhallinta Tikkurilan painepiirissä Itä-Vantaan (Tikkurilan, Korson ja Hakunilan painepiirit) vedenjakelu on kokonaisuutena HSY -alueen haavoittuvin. Vuoden 2012 syyskuun jälkeen Itä-Vantaalla on ollut neljä vaikutuksiltaan laajaa vedenjakelun häiriötilannetta. HSY:n hallituksen hyväksymässä vesihuollon investointistrategiassa määriteltiin yleinen vedenjakelun varmuuden palvelutaso. Strategiassa todettiin, että Yksittäinen häiriö ei aiheuta laajaa vedenjakelun häiriötä. Itä-Vantaan osalta tähän palvelutasoon ei päästä vielä investointiohjelmakauden aikana. Hiekkaharjun nykyisen vesitornin korvaaminen kokonaan uudella ylävesisäiliöllä tai vaihtoehtoisesti vanhan säiliön perusteellinen saneeraus ei yksinään nosta Itä-Vantaan vedenjakelun varmuutta HSY:n määrittelemälle palvelutasolle. Uuden vesitornin rakentaminen tai vanhan tornin saneeraaminen kuitenkin palauttaa ylävesisäiliön vesivarastovolyymin vuotta 2013 edeltäneelle tasolle ja uuden vesitornin myötä varastokapasiteettia on mahdollista myös kasvattaa n. 15 %. Tämä vaikuttaa häiriötilanteiden sietokynnykseen palauttaen sen 2012 tasolle tai uuden vesitornin tapauksessa sitä korkeammalle. Uuden vesitornin rakenne voidaan toteuttaa siten, että se voidaan jakaa toiminnan aikana kahteen osaan, jolloin 8

9 tulevat saneerauksiin ja huoltoihin kohdistuvat toiminnalliset riskit laskevat vuoden 2012 tasosta. Lisäksi kokonaan uusi vesitornirakenne minimoi itse vesitornin rakenteisiin kohdistuvan romahdusriskin, joka toteutuessaan olisi vesihuollon aiheuttama alueellinen yhteiskunnallinen poikkeustilanne. Vanhan tornin saneerauksen osalta vastaavan kokoista, uuteen rakenteeseen verrattavaa rakenteellista riskitason madaltumista ei voida sen sijaan taata. Itä-Vantaan vedenjakelun varmuuden pitäminen vuotta 2013 edeltäneellä tasolla edellyttää edellisten toimien lisäksi myös Kuninkaanlähteen pohjavesilaitoksen ylläpitoa sekä Keravan- ja HSY:n välistä sopimusta kriisiveden toimittamisesta vedenjakelun häiriötilanteissa. Kriisivesisopimuksen päivittäminen on käynnissä ja työ saadaan päätökseen syksyn 2015 aikana. Tehdyt, käynnissä olevat ja suunnitellut paineenkorotusasemien saneeraukset parantavat häiriötilannevarmuutta sähkökatkotilanteissa, mutta eivät tuo juurikaan lisävarmuutta pääsyöttöyhteyksien putkirikkotilanteisiin. 2.3 Tikkurilan painepiirin paineenhallinnan vaihtoehtoselvitys Pöyry Oy on HSY:n toimeksiannosta laatinut Hiekkaharjun nykyisen tornin kuntokartoituksen sekä saneerattavuusselvityksen, uuden vesitornin vaihtoehtojen toiminnallisen tarkastelun ja vertailun sekä yleissuunnitelmatasoisen selvityksen uuden vesitornin rakentamisesta hankesuunnitelman perustaksi. Ramboll Oy laati Pöyryn saneerattavuusselvityksen perusteella nykyisen tornin peruskorjauksen kustannusarvion. Vaihtoehtoselvityksessä vertailtiin nykyisen vesitornin saneerausta ja viittä uuden vesitornin sijoituspaikkaa sekä edellisten lisäksi vesitornitonta vaihtoehtoa Vaihtoehto 0 Vanhan vesitornin saneeraus Vaihtoehto 0:na käsiteltiin nykyisen tornin saneeraus, koska vaihtoehtoa, jossa ei tehdä mitään, ei ole mahdollista ylläpitää ilman korkeaa toiminnallista riskiä. Selvityksessä todettiin, että olemassa olevan vesitornin saneeraus on työnä erittäin haastava ja kustannuksiltaan uutta rakennetta vastaava. Lisäksi saneerauksen kustannusarvion ns. arvaamattomien kustannusten osuus on arvioitu uudisrakentamista korkeammaksi olemassa olevien elementtirakenteiden saneerattavuuden ollessa erittäin vaativaa ja saneerauksen toteutuksen ollessa vaikeaa ko. paikalla. Saneerauksen tekee erityisen hankalasi vanhan vesitornin täyselementtirakenne, joka perustuu jännepunoksilla jännitettyihin rakenteisiin. Jännepunokset ovat vastaavan tyyppiset kuin sortuneessa Jyväskylän tornissa. Tornin saneeraus vaatisi käytännössä kaikkien kantavien rakenteiden ympäröimistä uusilla betonirakenteilla. Saneerauksen aikana Tikkurilan painepiirin ylävesisäiliö on kokonaan pois käytöstä toisin kuin aikanaan vesisäiliötä laajennettaessa 1970-luvulla. Tämä alentaisi jakeluvarmuutta käytännössä kestämättömälle tasolle, koska Tikkurilan painepiiri olisi tuolloin käytännössä vesitorniton ja erittäin haavoittuva häiriötilanteissa. Saneerauksen jälkeen nykyisessä vesitornissa olisi edelleen osittain vanhoja rakenneosia ja vesisäiliön tiiveys olisi esimerkiksi hoidettu muovisilla sisäpusseilla. Vanhoihin rakenneosiin jää piileviä rakenteellisia riskejä saneerauksesta huolimatta. Vesitornin sisäpusseilla on myös rajallinen käyttöikä. Ne ovat myös HSY:n käyttökokemuksen perusteella aiheuttaneet tiiveysongelmia. Näin ollen saneeraus on vain 9

10 väliaikaisratkaisu, koska asiantuntijat ovat arvioineet tornin tekniseksi käyttöiäksi saneerauksen jälkeen noin 20 vuotta Vaihtoehto 1 - Uusi vesitorni Vaihtoehdossa 1 tarkasteltiin kokonaan uutta vesitornia osana Itä-Vantaan vedenjakelun varmuuden kokonaisratkaisua. Tarkastelun lähtökohtina olivat säiliön tilavuus, vedenpinnan taso ja sijainti. Yleissuunnittelussa tarkasteltiin säiliön rakennetta ja muotoa, toiminnallisuutta sekä sen toteutettavuutta kaupunkisuunnittelullisista näkökulmista ja soveltuen alueen arkkitehtuuristrategiaan. Esitystä säiliön rakenteesta ja sijainnista on valmisteltu yhteistyössä Vantaan kaupunkisuunnittelun kanssa. Uusi vesitorni antaa mahdollisuuden lisätä vesitornitilavuutta ja muuttaa vedenpinnan korkeutta. Tarkastelun tuloksena päädyttiin esittämään uuden tornin tilavuudeksi m 3. Tämä on yli 15 % suurempi kuin nykyisen säiliön tilavuus olisi saneerattuna. Myös säiliön vedenpintaa voidaan laskea jonkin verran, kun lentokentän pienpainepiiri valmistuu. Tämä luo mahdollisuudet parantaa vedenjakelun energiatehokkuutta ja pienentää alueen verkoston vuotovesimääriä. Vantaan kaupunki esitti viittä mahdollista sijoituspaikkaa uudelle vesitornille. Sijaintipaikkaa valittaessa tarkasteltiin seuraavia kriteerejä: Toiminnallisuus vedenjakelun osalta nyt ja tulevaisuudessa, Rakennettavuus esitetylle sijaintipaikalle Kokonaiskustannukset investoinnille sisältäen uuden säiliön ja tarvittavat verkostoinvestoinnit tornin liittämiseksi vedenjakeluverkostoon Hankkeen toteutettavuus kaavoituksellisesta näkökulmasta Malmimäen puisto nykyisen vesitornin vieressä osoittautui parhaaksi sijoituspaikaksi. Perusteina valinnalle olivat: Sijainti keskellä kulutusaluetta on vedenjakelullisesti hyvä myös tulevaisuutta silmällä pitäen Alueen vedenjakeluverkosto valmiina, mikä minimoi säiliön sijaintipaikasta johtuvia uusia runkolinjainvestointeja Kaavoituksellisesti todennäköisesti varsin ongelmaton sijainti vanhan vesitornin naapurissa Itse säiliön muodossa on tässä vaiheessa haettu kokonaistaloudellista edullisuutta, jossa on huomioitu rakennettavuus, säiliön tekninen rakenne, toiminnallisuus sekä soveltuvuus maisemaan ja ympäristöön. Toiminnallisia näkökulmia ovat mm se, että torni on jaettavissa kahteen erilliseen vesisäiliöön ja se voidaan myöhemmin tulevaisuudessa saneerata käytön aikana. Myös käytön aikainen tarkkailu ja kunnossapito tullaan huomioimaan tornin rakenteissa nykyistä säiliötä selvästi paremmin. Uusi säiliö on luonnollisesti pysyvä ratkaisu ja rakennesuunnittelussa on käytetty mitoitusperusteena 100 vuoden käyttöikää Vaihtoehto 2 - Vesitorniton vaihtoehto Vaihtoehdossa 2 käsitellyn vesitornittoman Itä-Vantaan painepiirivaihtoehdon toteuttaminen vaatisi huomattavia lisäyksiä nyt suunniteltuihin Vantaan vedenjakelua parantaviin runkolinjainvestointeihin ja keskeisten verkostoinvestointien välitöntä toimeenpanoa ennen vanhan säiliön käytöstä poistoa. Lisäksi 10

11 Ylästön ja Ala-Tikkurilan paineenkorotusasemien pumppaamot tulisi saneerata osin uudelleen Tikkurilan painepiirin hetkittäisen maksimikulutuksen mukaiseksi. Näistäkään toimenpiteistä huolimatta ilman vesitornia ei saavuteta samaa toiminnallista varmuutta kuin vesitornin kanssa. Tämä vaikuttaa myös Korson ja Hakunilan painepiirin vedenjakelun varmuuteen. Operoinnin häiriövarmuuden alentumisen lisäksi vesitorniton vaihtoehto kuluttaa enemmän energiaa käytön aikana ja lisää verkoston vuotovesien määrää. 2.4 Johtopäätökset ja HSY:n tavoitteet vedenjakelun varmistamiseksi HSY:n vedenjakelun palvelutaso on määrittely HSY:n Hallituksen investointistrategiaa koskevassa käsittelyssä Tämä päätös ja HSY:n vastuu alueen vesihuollon kestävästä ja laadukkaasta toteuttamisesta on toiminut johtopäätösten perusteena tässä selvityksessä. Jotta Tikkurilan ja koko Itä- Vantaan alueen vedenjakelun varmuudessa saavutetaan aikanaan HSY:n yleinen palvelutaso, Tikkurilan painepiirissä tulee olla vähintään nykyisen tilavuinen vesitorni. Palvelutason saavuttaminen edellyttää myös suunniteltujen vedenjakelua varmistavien runkolinjainvestointien toteuttamista, paineenkorotusasemien saneeraamista sekä Kuninkaanlähteen pohjavesilaitoksen ja Keravan ja Korson painepiirin välisen kriisivesiyhteyden ylläpitoa. Kuntokartoituksen perusteella nykyisen säiliön käyttöikä on ilman mittavaa saneerausta lopuillaan ja jo nyt on jouduttu tekemään säiliön nykykunnon vuoksi vedenjakelun varmuutta heikentäviä toimenpiteitä. Kuntokartoituksen perusteella nykyisen tornin saneeraus tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Vanhan tornin saneeraus on todettu hyvin haasteelliseksi ja kalliiksi. Lisäksi lopputulos on vain väliaikainen n 20 v teknisellä käyttöiällä. Lisäksi alueen vesihuolto on saneerauksen aikana (n. 1,5 vuotta) vielä nykyistä haavoittuvampi. Itä-Vantaan vesihuollon kokonaisuuden kehittämisen kannalta paras ratkaisu on Vaihtoehto 1. Vaihtoehdon mukaisesti Hiekkaharjun nykyisen vesitornin läheisyyteen rakennetaan uusi, nykyisen tornin korvaava vesitorni Malmimäen puistoon. Uuden vesitornin valmistuttua vanha Hiekkaharjun vesitorni puretaan. 11

12 3 Hankkeen kuvaus Tämän hankesuunnitelman tarkoituksena on esittää sijoituspaikan, rakenteellisen toteutuksen, kustannustehokkuuden ja arkkitehtuurin osalta paras mahdollinen ratkaisu Hiekkaharjun uudeksi vesitorniksi. Hankkeessa tullaan rakentamaan uusi vesitorni sekä tarvittavat uudet veden runkojohdot ja jätevesiviemäri olemassa oleviin verkostoihin. Vesitorni varustetaan nykyaikaisilla prosessiteknisillä laitteilla ja ratkaisuilla, joiden avulla vesitornille ja sen operatiiviselle toiminnalle saavutetaan mahdollisimman pitkä käyttöikä. Kappaleessa 2 kuvatun mukaisesti hankesuunnittelun esivaiheessa on vertailtu useita eri vesitornimalleja, joista valittiin hankesuunnitelmaa varten toteuttamiskelpoisin vaihtoehto. Havainnekuva uudesta vesitornista istutettuna suunnitellulle paikalleen Vantaan Malmimäkeen on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Havainnekuva uudesta vesitornista Tikkurilasta päin lähestyttäessä 3.1 Tekninen kuvaus Hiekkaharjun uuden vesitornin säiliöiden korkeusasema on valittu vanhan vesitornin mukaisesti siten, että uusien säiliöiden vesitilavuus tulee olemaan yhteensä m 3 ja säiliön alavesitaso on +73,00 ja 12

13 ylävesitaso on +80,00. Hiekkaharjun nykyisen tornin tilavuus on m 3, joten uuden vesisäiliön tilavuus on selkeästi sitä suurempi. Uusi säiliö on suunniteltu jaettavaksi kahteen altaaseen, joiden tilavuudet ovat 3500 m 3 ja 4500 m 3. Säiliön pohja on mahdollisimman loivasti kallistuva huollettavuuden parantamiseksi. Uuden vesitornin säiliötilan kokonaiskorkeus on noin 9 metriä, josta vedenkorkeus on 7 metriä. Ulomman ja sisemmän säiliötilan väliseinään on suunniteltu rakennettavaksi betoninen ylivuotokouru. Se toimii samalla hoitotasona, josta allastila voidaan tarkastaa ja operoida säiliöt erottavia venttiilejä Vesitornin rakenteellinen esisuunnittelu Hankesuunnittelussa selvitettiin yhteensä 11 erilaista vesitornin rakenteellista vaihtoehtoa. Vesitornin eri muotovaihtoehtoja on tarkasteltu rakenteellisesti eri tavalla toimivina rakennemalleina. Tarkastelut on suoritettu Robot Structural Analysis 3D -laskentaohjelmalla. Lisäksi yksinkertaistettuja vertailulaskelmia on tehty käsin laskemalla. Rakennetarkastelulla on pyritty parhaaseen mahdolliseen teknistaloudelliseen tehokkuuteen. Esisuunnittelun jatkovalmisteluun valittiin vaihtoehto, jonka rakennettavuus, säiliörakenne, rakennetekniikka sekä soveltuvuus maisemaan ja ympäristöön on kokonaistaloudellisesti toteuttamiskelpoisin. Vantaan kaupunkisuunnittelun edustaja on ollut mukana esisuunnitteluvaiheessa. Vaihtoehtoa on käytetty tässä hankesuunnitelmassa esitettyjen laskentojen perusteena ja rakennemalli esitelty kuvassa 4. Kuva 4. Hiekkaharjun uuden vesitornin rakennemalli- ja julkisivuehdotus. 13

14 3.2 Arkkitehtuuriehdotus Vantaan kaupungin arkkitehtuuristrategia määrittelee kaupunkikuvan kehittämisen perusteet. Vesitorni on kaupunkikuvassa yksi merkittävimmistä infrastruktuurielementeistä, ja vesitornin maisemakuvallinen vaikutus ulottuu kauas sen poikkeavan korkeuden ja massiivisen koon vuoksi. Tämän tyyppisissä hankkeissa varhainen yhteistyö kaavoittajan kanssa korostuu. Hiekkaharjun uuden vesitornin yläosassa on suunniteltu olevan sylinterimäinen lämpöeristetty kaksiosainen betonisäiliö, joka kannatetaan betonisilla diagonaalituilla. Säiliön julkisivumateriaali on esitetty olevan koboltin sininen 900x900 mm teräskasetti. Näkyvät betonirakenteet on suunniteltu maalattavaksi silikaattimaalilla valkoiseksi. Kulku maanpinnan tasolta ylös säiliöosaan toteutetaan henkilöhissillä sekä portailla. Vesitornin julkisivut on suunniteltu varustettavan älykkäällä led-tyyppisellä julkisivuvalaistuksella, josta on esimerkki kuvassa 5. Led-valaisimien avulla valaistaan tornin varsiosa, vinotuet sekä säiliöosan alapinta. Näin valaistus kohdistetaan vain haluttuihin kohtiin, jolloin vesitornin arkkitehtuuria voidaan korostaa ja valosaaste ympäristöön on minimoitu. Älykkäällä valaistuksella on mahdollista säätää valaistusta valvomosta etäohjauksella sekä ohjelmoida kirkkautta aikaohjatusti. Vesitornin sijoittumista ympäristöön on tarkasteltu havainnekuvassa, joka on esitetty kuvassa 3. Kuva 5. Vesitornin julkisivuvalaistusehdotus. 3.3 Rakenneratkaisu Vesitornin perustus-, keskijalka- ja säiliörakenteita on tarkasteltu alustavasti massiivisina, ei jännitettyinä ja paikalla valettuina teräsbetonirakenteina. Säiliörakenne jaetaan kahteen allastilaan väliseinällä, joka toimii samalla kantavana rakenteena. Säiliön yläpohjan kantava rakenne on ontelolaatasto. Tornin vesikattorakenne on tasakatto. Kattovedet johdetaan tornin jalan kautta alas ja edelleen hulevesiviemäriin. Rakenteiden mitoitusperusteena on ollut 100 vuoden suunnittelukäyttöikä. 14

15 4 Ympäristövaikutukset Hanke on tavanomaista vesihuoltorakentamista eikä sillä ole merkittäviä suoria ympäristövaikutuksia. Hankkeella on kuitenkin maisemakuvallinen vaikutus alueen kaupunkiympäristöön uuden tornin rakenteen kautta. Lisäksi vanhan tornin purkaminen vaikuttaa osaltaan kaupunkikuvaan sitä muuttavasti. uden vesitornin ja olemassa olevien rakennusten väliin jää etäisyyttä seuraavasti: eteläpuolella sijaitseva koulu 90 metriä, itäpuolella sijaitseva pientaloalue 190 metriä ja koillisessa sijaitseva pientaloalue 130 metriä. Länsipuolella lähimmät asuintalot sijaitsevat 130 metrin etäisyydellä Talvikkitien toisella puolella. 4.1 Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset Rakennusvaiheen aikana hanke lisää liikennemääriä Talvikkitiellä, Lillukkakujalla, Malmimäenpolulla sekä lähiympäristössä. Rakentamisvaiheen aikana rakennustyömaalta kuuluu myös normaalia enemmän melua, josta saattaa olla haittaa lähialueen asukkaille sekä viereisen koulun oppilaille. Rakennusvaihe muuttaa rakennusalueen ulkonäköä väistämättä. Ympäröivien Talvikkitien ja Malmimäenpolun puustoa säilytetään kaavamääräysten mukaisesti ja rakennustyöt tehdään luontoarvoja kunnioittaen. 4.2 Käytön aikaiset ympäristövaikutukset Hiekkaharjun uusi vesitorni ei aiheuta käytön aikaisia suoria ympäristövaikutuksia muutoin kuin vesitornin aiheuttaman varjostus- ja valaistuksenvaikutuksen muodossa. Valaistusta on käsitelty ehdotusesimerkin kautta kappaleessa 3.2. Vesitornin esitetylle rakennuspaikalle on laadittu erillinen varjotarkastelu, jonka perusteella esitetyn mallinen ja kokoinen vesitorni varjostaa ympäröiviä alueita itä-, etelä- ja länsipuolella. Varjotarkastelun perusteella säiliöosan varjostus ulottuu kevätpäiväntasauksen aikaan auringon nousun ja laskun aikana noin 300 metrin etäisyydelle tornin länsi- ja itäpuolelle. Kevätpäiväntasauksessa auringon ollessa korkeimmillaan varjo ulottuu noin 140 metrin etäisyydelle pohjoisluoteeseen. Varjotarkastelusta esimerkkinä kuvassa 6 on esillä tilanne kevätpäivän tasauksen aikaan auringon noustessa ja laskiessa. Kuvassa esiintyvä Hiekkaharjun nykyisen tornin varjo ei vastaa esitettyjen ajanhetkien tilannetta, vaan se on kuvassa vakiona osoittaen nykyisen vesitornin varjostusvaikutusta asuinkorttelin päällä. 15

16 Kuva 6. Varjotarkastelu tilanne kevätpäivän tasaus: auringon nousu ja lasku Uuden vesitornin kautta syntyvät epäsuorat ympäristövaikutukset ovat pääosin positiivisia. Uuden tornin myötä Itä-Vantaan alueen verkostopaineen hallintaa voidaan kehittää energiatehokkaammaksi ja painetason laskulla vaikutetaan myös verkoston vuotovesien määrään. Uuden vesitornin tekniset järjestelyt ja automatisointi mahdollistavat myös nykyistä tilannetta tehokkaamman tornin operoinnin, jolla voidaan vaikuttaa energiatehokkuuteen ja esimerkiksi valaistusvaikutuksen optimointiin. Negatiiviset käytön aikaiset ympäristövaikutukset liittyvät vesitornin ja sen suoja-alueella tapahtuvan liikkumisen rajoitteisiin, jotka muuttavat nykyisen puistoalueeksi kaavoitetun metsäsaarekkeen virkistyskäyttöä. Normaalikäytössä vesitornin alueelle kohdistuvat liikennemäärät ovat erittäin vähäisiä ja niistä ei ole merkittävää haittaa alueen asukkaille. 16

17 5 Toteutus 5.1 Hankkeen johtaminen Hankkeen toteutusvastuu jakaantuu HSY:n sisällä vesihuollon toimialan investoinnit -osaston ja vedenpuhdistusosaston kesken. Investointiosasto vastaa hankkeen suunnittelusta, urakoinnin kilpailutuksesta ja aikanaan toteutushankkeen johdosta ja valvonnasta. Vedenpuhdistusosaston rooli tornin tulevana käyttäjänä on tärkeä osatekijä hankkeen johdon ja suunnittelijoiden muodostamassa tiimissä. Vedenpuhdistusosasto vastaa myös verkostoveden laadusta ja tuo suunnitteluun WSP (Water Safety Plan) ohjauksen sekä käyttöönottovaiheen johdon. 5.2 Suunnittelutyö Hankkeen suunnittelutyöhön tarvittavaa osaamista on tarjolla usealla Suomessa toimivalla konsulttitoimistolla. Tornin arkkitehtisuunnittelun toteuttamisen taso vaikuttaa hankkeen kustannuksiin ja aikatauluun. Tässä hankesuunnitelmassa esitetty suunnitteluaikataulu ei sisällä normaalia vesihuollon arkkitehtisuunnittelutasoa korkeatasoisempaa arkkitehtisuunnittelua tai arkkitehtisuunnitteluosion mahdollista erillistä kilpailuttamista. Hankkeen toteutussuunnittelu ja urakka-asiakirjojen laadinta tullaan kilpailuttamaan HSY:n hankintaohjeiden mukaisesti. Suunnittelutyön aikataulu on esitetty kappaleessa Rakentaminen Rakennusurakka toteutetaan HSY:n laadituttamilla suunnitelmilla, jolloin tilaajalla on mahdollisuus osallistua toteutussuunnitteluun sekä suunnittelutyön ohjaukseen. Työ toteutetaan kokonaisurakkana, mihin sisältyy rakennustekniset-, alue-, koneisto-, putkisto-, LVI-, sähkö-, instrumentointi- ja automaatiotyöt. Tällöin hankkeen voittanut urakoitsija toimii urakassa selkeänä pääurakoitsijana ja vastuun jakautuminen on selkeintä. Urakka tullaan kilpailuttamaan HSY:n hankintaohjeiden mukaisesti julkisena hankintana. Hankkeen rakennuttamisesta vastaa vesihuollon toimialan investoinnit -osasto. Urakkakilpailutuksen ja rakentamisvaiheen aikataulu on esitetty kappaleessa Aikataulu Hiekkaharjun uuden vesitornin hankeaikataulu on esitetty kuvassa 7. Hankkeen kokonaiskestoksi on arvioitu noin neljä vuotta. Vesitornin rakennushankeen valmistelu käynnistyy hankesuunnitelman ja investointipäätöksen hyväksymisen jälkeen välittömästi kaavamuutoksen valmisteluun liittyvillä neuvotteluilla. Vantaan kaupunki voi aloittaa kaavamuutoksen valmistelun syksyllä Kaavamuutosten arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 lopussa. Mikäli kaavamuutoksesta valitetaan, on rakennuslupahakemuksen valmistelua sekä rakennustöiden aloitusta varauduttava siirtämään noin vuodella eteenpäin. 17

18 Kaavoitusprosessin rinnalla käynnistetään vesitornin toteutussuunnitteluvaiheen kilpailutus, ellei vesitornin arkkitehtuurin osalta muodostu lisäsuunnittelutarpeita. Kilpailutuksen jälkeen tehdään suunnittelijan valinta. Toteutussuunnitteluvaihe ja urakka-asiakirjojen valmistelu ajoittunee kevät-kesään Varsinainen urakkakilpailutus tapahtuu aikataulun mukaan loppuvuodesta Hankkeen vaatima rakennuslupahakemuksen valmistelu tehdään syksyllä 2016 ja se jätetään käsittelyyn vuoden 2017 alussa. Urakoitsijan valinta käsitellään tämän aikataulun mukaan HSY:n hallituksessa alkuvuodesta Näin ollen urakkasopimus voidaan solmia kevättalvella ja rakennustyöt voidaan aloittaa keväällä Rakennustöiden arvioidaan kestävän noin vuoden ja ne valmistumistuvat keväällä Rakennustöiden rinnalla toteutetaan erillisenä putkistourakkana hankkeen vaatimat verkoston muutostyöt. Aikataulun mukaisesti Hiekkaharjun uusi vesitorni voidaan ottaa käyttöön kesällä Hiekkaharjun nykyinen vesitorni voidaan poistaa käytöstä, kun uuden vesitornin käyttöönottotestaukset ja -tarkastukset on hyväksytysti suoritettu. Vanhan tornin purkaminen on haasteellinen tehtävä ja se tapahtuu vuosien 2018 ja 2019 aikana. HSY:n hallituksen hyväksymän vesihuollon investointiohjelman mukaan Hiekkaharjun olemassa oleva vesitorni oli kaavailtu saneerattavan samaan aikaan kuin kuvassa 7 esitetyn aikataulun mukainen uuden vesitornin rakentaminen tapahtuu. Kuva 7. Hankkeen alustava aikataulu 18

19 6 Kaavoitus ja lupamenettely 6.1 Kaavatilanne ja rakennuslupa Hiekkaharjun uudelle vesitornille on hankkeen valmistelun aikana pyritty löytämään kaikkien osatekijöiden kannalta optimaalisin paikka. Kaupunkialueella sijoituspaikkavalinta on aina jonkin asteinen kompromissi. Vertailussa parhaaksi vaihtoehdoksi nousi viereinen Malmimäki. Malmimäki on länsi- ja eteläpuolelta jyrkästi nouseva soraharju, missä kasvaa matalahkoa havupuustoa. Alueen pohjois- ja itäpuolet ovat loivempia. Harjulla kulkee muutamia kävelypolkuja. Voimassa olevan asemakaavan mukaan Malmimäki on puistoaluetta (P), jonka maanomistajana on Vantaan kaupunki, Asemakaavaote on esitetty kuvassa 8. Vesitornin rakentaminen Malmimäelle edellyttää kaavamuutosta, jonka arvioitu kesto on 1-1,5 vuotta ilman valituksia. Mikäli kaavamuutoksesta valitetaan, siirtyy rakennustöiden aloitus noin vuodella eteenpäin. Vantaan kaupungin suunnitelmissa on kaavoittaa Malmimäen itäpuolelle uusi asuinalue, jolloin tuleva kaava olisi lännestä itään lukien vesitornin ET -alue, virkistysalue ja pientaloalue. Vesitornin korkean muodon vuoksi itäpuoliset alueet jäävät tornin varjoalueelle, jolloin lähitalojen asukkaiden valitukset ovat mahdollisia. Rakennuslupaa hankkeelle voidaan hakea, kun asemakaava on lainvoimainen. Kuva 8. Voimassa oleva asemakaava 19

20 Kaavamuutosprosessi käynnistyy HSY:n aloitteesta, ja kaavamuutoshakemus allekirjoitetaan Vantaan kaupungin yrityspalveluissa. Kaavamuutostyö alkaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, jonka jälkeen laaditaan tarvittavilta osin selvitykset mm. liikenteestä, melusta, tärinästä ja luontoarvoista. Vantaan kaupunki laatii kaavan HSY:n teettämien tarpeellisten selvitysten perustella. 6.2 Tontti HSY ostaa tai vuokraa muodostettavan tontin Vantaan kaupungilta. Tästä tehdään erillinen päätös. Mahdolliset tontin hankintakustannukset eivät sisälly kustannusarvioon. Uuden vesitornin alueeseen kohdistuva vuokra vastannee nykyisen Hiekkaharjun vesitornin alueesta perittävää vuokraa. 6.3 Nykyiset maanalaiset putkistot Vesitornin rakennuspaikan alueella ei ole tiedossa maanalaisia vesi-, jätevesi, kaukolämpö- tai sähköjohtoja. Lähimmät maanalaiset putkistot sijaitsevat lännessä Talvikkien ja idässä Malmimäenpolun reunassa. Olemassa olevat maanalaiset putkistot eivät haittaa vesitornin rakentamista. Kuva olemassa olevasta putkistosta on esitetty kuvassa 9. Vesitornin läheisyyteen ei ole suunnitteilla uusia maanalaisia putkistoja. Kuva 9. Olevat maanalaiset putkistot rakennuspaikan länsi- ja itäpuolella. 20

Hiekkaharjun vesitorni, asemakaavan muutos nro 002286

Hiekkaharjun vesitorni, asemakaavan muutos nro 002286 Hiekkaharjun vesitorni, asemakaavan muutos nro 002286 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 23.11.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU

LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU Vastaanottaja Laukaan kunta Asiakirjatyyppi Vertailu Päivämäärä 6.11.2013 Viite 1510005863 LIEVESTUOREEEN JÄ- TEVEDENPUHDISTAMO JÄTEVESIEN KÄSITTE- LYN TEHOSTAMISEN VAIHTOEHTOVERTAILU LIEVESTUOREEEN JÄTEVEDENPUHDISTAMO

Lisätiedot

Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta

Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta Voimalaitosprojektin elinkaaren vaiheet Teknistaloudelliset selvitykset Vaihtoehdon valinta Esi/perussuunnittelu ja päälaitehankinnat Hankekehitys Luotettava kustannusarvio ja päätös toteutuksesta Tekniset

Lisätiedot

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA. 20.01.2015 Sivu 1/7. Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala. Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala

PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA. 20.01.2015 Sivu 1/7. Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala. Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala 20.01.2015 Sivu 1/7 Tilaaja: Sastamalan vesi Tampereentie 7 B 38200 Sastamala Hanke: Nuupalan vesitorni, Sastamala PERUSKORJAUS HS-Tec Oy Nallekarhuntie 13, 36100 Kangasala puh. 0500-624808, faksi (Fax.nro)

Lisätiedot

HIEKKAHARJUN VESITORNI

HIEKKAHARJUN VESITORNI 002286 HIEKKAHARJUN VESITORNI MAANKÄYTÖN, RAKENTAMISEN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA / KAUPUNKISUUNNITTELU Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 13.6.2016 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002286. Kaavoitus

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2015 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2014 3 HSY:n vesihuollon taksa HSY:n vesihuollon taksaan sisältyvät veden käyttömaksut, perusmaksut

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HANKESUUNNITELMA Mikkelänkallion tukikohta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HANKESUUNNITELMA Mikkelänkallion tukikohta Helsingin seudun ympäristöpalvelut HANKESUUNNITELMA Mikkelänkallion tukikohta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1

RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS 26.1.2012 Ramboll Finland Oy, Kotipaikka Espoo, Y-tunnus 0101197-5,

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen HSY:n hallitus päätti 16.10.2015 kokouksessaan 1.1.2016 alkaen voimassa olevan HSY:n vesihuollon taksan. Lisätietoja

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU 24.9.2014 1(5) Johdanto Vertailtavat hankevaihtoehdot Tässä vaihtoehtotarkastelussa on esitelty kaksi vaihtoehtoa Finnsbackan vuonna 1980 valmistuneen, heikkokuntoisen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI 28.1.2014 RAKENNUSHANKKEEN LOPPURAPORTTI Kohde: Asemantien päiväkoti 740-4-33-1 Asemantie 16 57100 SAVONLINNA Hankkeen laajuustiedot ja tilatehokkuudet: Päiväkotirakennus:

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA

HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA HELENIN MAANALAISIA HANKKEITA TIMO NEVALAINEN 11.5.2015 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 3. JATKOTOIMENPITEET 2 1. TAUSTAA 3 1. TAUSTAA Lähtökohdat 1. Helsingin ja Vantaan alueiden sähkötehon kasvuennusteet

Lisätiedot

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS

TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS 16X161127 27.3.2014 TUUSULAN KUNTA KUNTAKEHITYS / KAAVOITUS LAHELANPELTO II ASEMAKAAVAN TOIMIVUUSTARKASTELU Esipuhe Tämä toimivuustarkastelu on tehty Tuusulan kunnan toimeksiannosta. Selvitys käsittää

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS

LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS Rakennuslautakunta 35 03.07.2012 LUPA NRO 2012-448 / UPM-KYMMENE OYJ:N RAKENNUSLUPAHAKEMUS RAKLA 35 Rakennuslupa nro 2012-448 Rakennuspaikka: 405-32-1-8 Pinta-ala 2210456.0 Puuportintie 186 53200 LAPPEENRANTA

Lisätiedot

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU

AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU AS.OY SÄÄSTÖSALO HELSINKI PUTKIREMONTIN HANKESUUNNITTELU Laajasalo 21.5.2013 21.5.2013 Ins.tsto Conditio Oy / Juha Räisänen 1 Hankkeen suunnittelijat Putkisuunnittelu, pääsuunnittelija Insinööritoimisto

Lisätiedot

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja

Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus. 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo hankekatsaus 16.4.2015 Jukka Yli-Kuivila, projektijohtaja Blominmäen jätevedenpuhdistamo 150 000 m 3 /d 400 000 asukasta v. 2020 => 550 000 asukasta v. 2040 Blominmäki havainnekuva

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus 3.12.2012

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus 3.12.2012 Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus 3.12.2012 Ympäristökeskuksen kannanotto Pitäjämäen Kutomotie 14 kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1072-00/12 HEL 2012-004777 T 10 03

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset

JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset JÄPPILÄN SEUDUN VESIOSUUSKUNTA VESIHUOLLON TIEDOTUSTILAISUUS 25.4.2008 Tilaisuuden avaus Vesihuollon yleiset periaatteet Osuuskunnan yleiset periaatteet Hanke-esittely Keskustelua Tilaisuuden päättäminen

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma

Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston esisuunnitelma 82120959 26.6.2009 Mäntsälän Saaren kyläyhdistys ry Vesi- ja viemäriverkoston

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 2 18.02.2015 Tekninen lautakunta 17 06.05.2015 Tekninen lautakunta 23 03.06.2015 Kunnanhallitus 134 08.06.2015

Tekninen lautakunta 2 18.02.2015 Tekninen lautakunta 17 06.05.2015 Tekninen lautakunta 23 03.06.2015 Kunnanhallitus 134 08.06.2015 Tekninen lautakunta 2 18.02.2015 Tekninen lautakunta 17 06.05.2015 Tekninen lautakunta 23 03.06.2015 Kunnanhallitus 134 08.06.2015 MURTOSEN VESIASEMAN VEDEN RAUDANPOISTOLAITTEISTON RAKENTAMINEN SEKÄ SANEERAUS

Lisätiedot

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku MITEN HELSINGIN RAKENNUSVIRASTON KESKEISTEN TOIMINTOJEN RESURSSITEHOKKUUTTA VOIDAAN PARANTAA? Puisto-

Lisätiedot

Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 61 ja 82

Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 61 ja 82 Ympäristölautakunta 92 21.11.2013 Maankäyttötoimikunta 7 18.03.2014 Maankäyttötoimikunta 30 19.08.2014 Ympäristölautakunta 19 31.03.2015 Ympäristölautakunta 33 23.04.2015 Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002034 Korso suojelu ja täydentäminen Suunnittelualueen alustava rajaus ilmakuvassa Hakija: Asemakaavan

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä

Lisätiedot

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA

SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA SUUNNITTELUN TEHTÄVÄMÄÄRITTELYT LAITOSHANKKEISSA VESIHUOLTOPÄIVÄT 3.- Finlandia talo, Helsinki Antti Harinen LAITOSHANKKEET VESIHUOLTOALALLA Vesilaitos Projektin johto Suunnittelu Kilpailutukset Urakointi

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Hyvin suunniteltu on melkein tehty Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Taloyhtiön vastuu rakennuttajana Maankäyttö- ja rakennuslaissa "huolehtimisvelvollisuus" tarkoittaa, että rakentamaan ryhtyvän

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys

Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä

Lisätiedot

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 Gunnar Åström RIL Julkaisun lähtökohta (v. 2008) Jatkuvia kosteuteen liittyviä

Lisätiedot

KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö

KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö KINNULAN KUNTA KINNULAN PÄIVÄKOTI 4.9.2014 Suunnittelutarjouspyyntö 1. Tilaaja Kinnulan kunnan tilapalvelu pyytää tarjoustanne Kinnulan päiväkodin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta sekä rakennesuunnittelusta.

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Valvomorakennus - valvomorakennus 70 m2 1 500 /m2 105 000

Valvomorakennus - valvomorakennus 70 m2 1 500 /m2 105 000 KUSTANNUSARVIO Ramboll Finland Oy PARIKKALAN KUNTA SÄRKISALMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON ESISUUNNITELMA 2014 VAIHTOEHTO 1A: Uusi aktiivilieteprosessi ja jälkiselkeytysaltaat sekä vanhat hiekkasuodattimet Allassyvyys

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

Hinnasto. HSY:n vesihuollon. alkaen

Hinnasto. HSY:n vesihuollon. alkaen Hinnasto HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto 1.1.2016 alkaen 2 HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto 1.1.2016 alkaen HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto 1.1.2016 alkaen 3 HSY:n vesihuollon palvelumaksuhinnasto

Lisätiedot

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 24.9.2013 Diaari nro 491/2012 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008

Kirkkonummen kunta Lapinkylän vesihuollon yleissuunnitelma Suunnitelmaselostus 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 Kirkkonummen kunta 30.9.2008 1 SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ 2 2 SUUNNITTELUN TAVOITE 2 3 MITOITUS 2 3.1 Mitoitusperusteet 2 3.2 Mitoitusvesimäärät 3 4 VESIJOHTOVERKOSTO 4 4.1 Lapinkylän

Lisätiedot

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI

KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI FCG Finnish Consulting Group Oy Kauniaisten kaupunki KESKUSTA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS RADAN POHJOISPUOLI Ehdotusvaiheen vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin, jotka koskevat nähtävillä olleen kaavaehdotuksen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn järjestäminen Hajatko Tietoa jätevesien käsittelyn järjestämiseen haja-asutusalueella Projektikoodi: A30072 Hajatko - hanke Hankkeen käytännön järjestelyistä vastaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2007

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2007 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2007 ASEMAKAAVANMUUTOS nro 001999, VEROMIES, KORTTELI 52104 JA OSA KORTTELIA 520105 KAAVAMUUTOSALUE Kaavamuutosalue

Lisätiedot

Kaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan

Kaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan Dnro 4308/0824/2014 LIIKENNEVIRASTON JA KAUNIAISTEN KAUPUNGIN VÄLINEN SOPIMUS KAUNIAISTEN RAUTATIEASEMAN LIITYNTÄPYSÄKÖINTIALUEEN YLLÄPIDOSTA JA KULKUYHTEYKSIEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 2 (5) Tämän

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

Keski-Pasilan keskus Tripla

Keski-Pasilan keskus Tripla Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt v. 2014 2016 TIEDOTUSTILAISUUS 22.5.2014 ALUSTAVA VERSIO 15.5.2014 1 Keski-Pasilan keskus Tripla Rakennustyön aikaiset liikenteenjärjestelyt

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Liittymismaksun yksikköhinta on 1.1.2015 alkaen 3,32 /k-m 2.

Liittymismaksun yksikköhinta on 1.1.2015 alkaen 3,32 /k-m 2. PIRKKALAN KUNNAN VESIHUOLLON LIITTYMISMAKSUTAKSA Yleiset periaatteet Liittymismaksut koskevat uusia liittyjiä, jotka liitetään vesihuoltoverkostoihin. Rakennusten lisärakentamista koskee ns. lisäliittymismaksu.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia

Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Liikenteen humua vai hämärää hiljaisuutta? 26.2.2015 Valaistus kaupunki- ja liikennesuunnittelussa Suunnittelijan kokemuksia Marjut Kauppinen, arkkitehti SAFA Marjut Kauppinen Arkkitehti (SAFA) Rakennukset,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Korson torni Asemakaavan muutos nro 002144,

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Tonttijohtojen liitostöiden. asiakasohje. Kuva 142 x 148 mm

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster. Tonttijohtojen liitostöiden. asiakasohje. Kuva 142 x 148 mm Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingforsregionens miljötjänster Tonttijohtojen liitostöiden asiakasohje Kuva 142 x 148 mm Näin sovit liitostyöstä HSY:n vesihuollon liittymispalveluissa Kiinteistön

Lisätiedot

INKOON KUNTA Degerbyn asemakaava ja asemakaavan muutos

INKOON KUNTA Degerbyn asemakaava ja asemakaavan muutos INKOON KUNTA Degerbyn asemakaava ja asemakaavan muutos Kukkulatien ja Kukkulakujan vesihuollon ja katuinfran kaavataloudellinen selvitys 6.4.2010 67060596 Pöyry Finland Oy Degerbyntie Kukkulakujan kaava-alue

Lisätiedot

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus

Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus Rakennuslautakunta 53 03.06.2014 Rakennuslautakunta 59 01.07.2014 Lupa nro 2014-192 / Lappeenrannan Arvokiinteistöt Oy, rakennuslupahakemus 187/10.03.00.04.00/2014 RAKLA 53 Valmistelija/lisätiedot: Rakennustarkastaja

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus

Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa. 1.Tilakeskuksen rakennuskanta; toiminnan laajuus Oulun kaupunki, Tilakeskus Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa 24.2.2010 kiinteistöpäällikkö Johan Alatalo Energiatehokkuuden parantaminen julkisessa rakennuskannassa Esityksen

Lisätiedot

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS Unelmia Kaikki alkaa toiveesta, tarpeesta ja unelmista, oli sitten kyse pienestä remonttihankkeesta tai isomman alueen suunnittelusta.

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMA. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biokaasumoottoreiden uusiminen ja pakokaasulämmön hyötykäytön tehostaminen

HANKESUUNNITELMA. Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biokaasumoottoreiden uusiminen ja pakokaasulämmön hyötykäytön tehostaminen HANKESUUNNITELMA Viikinmäen jätevedenpuhdistamon biokaasumoottoreiden uusiminen ja pakokaasulämmön hyötykäytön tehostaminen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki

Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013. Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seurantaseminaari 31.1.2013 Jaakko Erjo Apulaiskaupunginjohtaja Sastamalan kaupunki Pirkanmaan Vesihuollon kehittämissuunnitelman II-vaihe Ensisijaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS

Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN RAKENNETTAVUUSSELVITYS INSINÖÖRITOIMISTO e-mail: severi.anttonen@kolumbus.fi Mäntytie 4, 00270 Helsinki p. (09) 2410006 tai 0400 465861, fax (09) 2412311 2017 TALMAN OSAYLEISKAAVA-ALUE SIPOO KERAVA- PORVOO RAUTATIEN ALITUSPAIKKOJEN

Lisätiedot