HIEKKAHARJUN UUSI VESITORNI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIEKKAHARJUN UUSI VESITORNI"

Transkriptio

1 HIEKKAHARJUN UUSI VESITORNI Hankesuunnitelma HSY:n hallitus Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin faksi Lisätietoja Jukka Piekkari, puhelin Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY 2

3 Sisällys 1 Tausta 5 2 Hankkeen suunnittelun perusteet Vedenjakelu Tikkurilan painepiirissä tällä hetkellä Vedenjakelun riskienhallinta Tikkurilan painepiirissä Tikkurilan painepiirin paineenhallinnan vaihtoehtoselvitys Vaihtoehto 0 Vanhan vesitornin saneeraus Vaihtoehto 1 - Uusi vesitorni Vaihtoehto 2 - Vesitorniton vaihtoehto Johtopäätökset ja HSY:n tavoitteet vedenjakelun varmistamiseksi Hankkeen kuvaus Tekninen kuvaus Vesitornin rakenteellinen esisuunnittelu Arkkitehtuuriehdotus Rakenneratkaisu Ympäristövaikutukset Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset Käytön aikaiset ympäristövaikutukset Toteutus Hankkeen johtaminen Suunnittelutyö Rakentaminen Aikataulu Kaavoitus ja lupamenettely Kaavatilanne ja rakennuslupa Tontti Nykyiset maanalaiset putkistot Lentoesteluvitus YVA Käyttö ja ylläpito Johtaminen ja vastuuorganisaatio Vaikutukset käyttötalouteen Vaikutukset henkilöstöön Investoinnin kustannusarvio Investointikustannusarvio Käyttökustannukset Riskien hallinta Kapasiteettiin ja sijaintiin liittyvät riskit Tekniset riskit Rakentamiseen liittyvät riskit Kustannusriskit

4 9.5 Aikatauluriskit Käyttöön liittyvät riskit Tiedottaminen 27 4

5 1 Tausta Hiekkaharjun nykyinen vesitorni on rakennettu kahdessa vaiheessa ja sitä kutsutaan myös jossain yhteyksissä Hiekkaharjun vesitorniksi sen sijaintipaikan mukaan. Vuonna 1962 valmistunut Väinö Vuorisen suunnittelema tornin ensimmäinen osa oli kapea ja korkea yksijalkainen torni. Nykyinen Matti Ollilan suunnittelema vesitorni on hyvin poikkeuksellinen malliltaan. Vantaan kaupunki laajensi vesitornia 70-luvun lopulla KVR-urakkana vuodesta 1976 alkaen. Täysin elementtirakenteinen vesitorni rakennettiin vanhan tornin ympärille siten, että vanha torni toimi rakennusvaiheessa tukena uudelle tornille ja jäi nykyisen tornin keskiöön. Hiekkaharjun tornin rakentaminen oli erittäin vaativa rakennushanke ja silloisen Suomessa vallinneen elementtirakentamisboomin eräs haastavimmista kohteista. Kuvassa 1 on esitetty nykyisen tornin rakennusvaihetta ja vesitorni valmiina. Kuvassa nähtävät jännitetyt vetotangot antavat tornille vahvan leiman. Kuva 1. Hiekkaharjun vesitorni oli aikansa elementtirakentamisen taidonnäyte (kuvat Petri Janhunen, Betoni lehti 3/2008) Hiekkaharjun vesitornin nykyiset betonielementtirakenteet edustavat valtaosin 1970-luvulla käytössä ollutta rakenneteknistä suuntausta, jossa betonirakenteet esi- ja jälkijännitettiin teräksisillä raudoituksilla ja siten rakenteen massaa voitiin pienentää ja rakenteista voitiin muokata virtaviivaisempia. Sittemmin jännemenetelmäksi kutsuttu rakenneratkaisu on todettu haastavaksi niin kunnontarkkaillun kuin saneerauksenkin osalta, ja teräsjänteiden ruostuessa rakenteen kantokyky saattaa heiketä ja pahimmillaan se häviää kokonaan ns. viivästyneen vetymurtuman seurauksena. Viivästynyttä vetymurtumaa esiintyy lujilla staattisesti kuormitetuilla teräksillä ja vetymurtumalle on tyypillistä, että säröt alkavat materiaalin sisältä teräksessä olevan vedyn tai veden vaikutuksesta. Tästä ikävänä esimerkkinä toimi Jyväskylässä vuoden 2012 lopussa romahtanut Kangasvuoren vesitorni, jossa kyseistä rakenneratkaisua oli käytetty vesitornin säiliön betoniosien rengasmaisessa palkissa. Jyväskylän vesitorni sortui, koska sen säilöosan alareunassa sijainnut lattiaelementtejä sitonut ja seiniä tukenut suuri rengasmainen palkki jännepunoksineen katkesi. 5

6 Vesitornin sortumisen myötä vesitorni tuhoutui täysin. Vuonna 2013 Onnettomuustutkintakeskus suositti, että ympäristöministeriön ja Liikenneviraston tulisi yhdessä kuntien kanssa kartoittaa vetymurtumalle alttiit rakenteet ja huolehtia, että niiden turvallisuudesta vastaavat tahot tekevät tarvittavat tarkastus- ja korjaustoimet. HSY käynnisti välittömästi onnettomuuden jälkeen omat tutkimuksensa vesitornien rakenteista niiltä osin kuin tornit eivät jo olleet saneerausselvityksien alla tai juuri saneerattuja. Hiekkaharjun vesitornin tapauksessa jännemenetelmän tyyppisiä rakenneratkaisuja on käytetty 70-luvun lopulla toteutetuissa elementtirakenteissa eli nykyinen vesitorni on ns. täyselementtirakenteinen vesitorni. Hiekkaharjun tornin saneerauksesta on teetetty erillinen selvitys. Saneerauksen kustannusarvioon sisältyy huomattava taloudellinen ja rakennustekninen riski rakenteiden poikkeuksellisesta toteutuksesta ja rakenteiden kunnosta johtuen. Lisäksi vanhan vesitornin operointi ei ole mahdollista saneerauksen aikana, joten Hiekkaharjun alueen vedenjakelun varmistaminen olisi tuolloin haastavaa. Tämän Hiekkaharjun vesitornin uudisrakennushankkeen tarkoituksena on varmistaa, että Vantaan vedenjakelun varmuus kasvaa nykyisestä tasosta rakenteiden uudistuessa, vesisäiliön volyymin palautuessa vuotta 2013 edeltävälle tasolle sekä tornin tilavuuden kasvaessa yli 15 %. Lisäksi uuden tornin vesisäiliö on mahdollista jakaa kahteen itsenäiseen osaan, mikä helpottaa kohteen käytön aikaista kunnossapitoa ja mahdollistaa aikanaan kohteen saneerauksen. Samalla vesitorniin kohdistuva investointipanostus tuo sille saneerausta selkeästi pidemmän teknisen käyttöiän. Vesitorni on yksi näkyvimmistä vesihuollon rakenteista ja poikkeuksellisen kokoisena rakennuksena se on usein alueen kaupunkikuvassa merkittävä maamerkki. Vesitornin on myös toimittava vedenjakelun kannalta optimaalisessa paikassa. Erityisesti olemassa olevan kaupunkirakenteen alueelle voi olla haastavaa löytää sekä operatiivisesti että maisemakuvan kannalta oikeaa paikkaa. Tämän hankesuunnitelman valmistelun yhteydessä on tarkasteltu viittä eri sijoituspaikkaa uudelle vesitornille Tikkurilan painepiirin alueella. Sijoittelutarkastelut on tehty yhteistyössä Vantaan kaupungin kanssa. Rakennuspaikan olosuhteiden, verkostomallinnuksen, tarvittavien verkoston muutosten sekä Vantaan kaupungin edustajien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella uusi korvaava vesitorni olisi mahdollista rakentaa nykyisen vesitornin itäpuolelle Malmimäelle. Kohteessa toteutuu hyvin vesihuollon edellyttämät operatiiviset edellytykset, paikka antaa mahdollisuuden toteuttaa hanke kokonaistaloudellisesti edullisimmin ja maisemakuvallisesti torni sijoittuu alueelle, jossa vanhakin torni sijaitsee. Tässä hankesuunnitelmassa Hiekkaharjun uuden vesitornin rakennushankkeelle asetetaan laajuutta, toimivuutta, laatua, kustannuksia, ajoitusta ja ylläpitoa koskevat tavoitteet. Hankesuunnitelma sisältää HSY:n investointipäätökseen tarvittavat rakennushanketta koskevat tiedot ja rakennussuunnittelun tavoitemäärittelyn. Hankesuunnitelman pohjalta tehdään investointipäätös ja myönteisen päätöksen jälkeen voidaan käynnistää varsinainen toteutussuunnitteluvaihe ja kaavoitukseen liittyvät toimenpiteet. 6

7 2 Hankkeen suunnittelun perusteet Vesitorneihin eli ns. ylävesisäiliöihin varastoidaan vettä vuorokautisten kulutushuippujen varalle. Vesitornissa oleva vesi on normaalissa jakelupaineessa. Vesitornissa oleva vesimäärä vaihtelee hetkittäisen kulutuksen mukaan ja kulutushuippujen aikaan vesimäärä vesitorneissa vähenee. Vastaavasti tornit täyttyvät matalan kulutuksen aikaan eli yöllä ja keskipäivällä. Vesitorneissa oleva vesireservi mahdollistaa vedenpuhdistuslaitosten vakaan operoinnin ja mahdollisimman tasaisen pumppauksen vuorokauden ympäri. Tällöin verkoston pumppaukset voidaan optimoida energiatehokkaasti ja säästää käyttökustannuksia. Investointien näkökulmasta vesitornit mahdollistavat sen, että alueen verkostoa ja vedenpuhdistuslaitteistoja ei ole tarpeen mitoittaa kaikilta osin hetkittäisen maksimikulutuksen mukaan, jolloin investointikustannukset jäävät niiltä osin pienemmäksi. Verkoston koon optimoinnilla parannetaan myös veden vaihtumista verkoston eri osissa, mikä edesauttaa talousveden laadun ylläpitoa. Vesitorneilla on myös keskeinen rooli verkostopaineen tasaajana. Voimakas verkostopaineen vaihtelu saattaa aiheuttaa laatuongelmia sakan lähtiessä liikkeelle. Paineen vaihtelut kasvattavat myös tunnetusti putkirikkojen riskiä. Vesihuollon varautumisen näkökulmasta vesitornin säilöihin on varastoitu vettä vedenjakelun häiriötilanteiden varalle. Tällaisia mahdollisia häiriötilanteita ovat esimerkiksi sähkökatkot ja laiterikot paineenkorotusasemilla, häiriöt talousveden tuotannossa sekä putkirikkotilanteet. Vesitornit toimivat myös sammutusveden varastona. Vedenjakelu on mahdollista toteuttaa myös ilman vesitorneja. Vesitornittomien painepiirien haasteet liittyvät edellä kerrotun mukaisesti vedenjakelun varmistamiseen kulutushuippujen ja häiriötilanteiden aikaan erityisesti verkoston ylemmissä käyttökohteissa (kerrostalot, mäen päällä sijaitsevat käyttökohteet) sekä mitoituksen ja käytön optimointiin. Tällöin syöttöpumppaus ja syöttölinjat täytyy mitoittaa hetkittäisen maksimikapasiteetin mukaan, jolloin verkoston putkikoot kasvavat ja viipymät verkostossa kasvavat. Vesitorniton vedenjakelu reagoi välittömästi mahdollisiin vedensyöttöhäiriöihin, putkirikkoihin ja poikkeavaan vedenottoon. Syöttöpumppaus vaihtelee niin ikään hetkittäisen minimi- ja maksimikulutuksen välillä, mikä useimmiten ei mahdollista energiatehokasta verkoston operointia. Myös paineenvaihtelujen hallintaan tulee löytää muita teknisiä ratkaisuja putkirikkojen välttämiseksi. Alueellisen vedenjakelun varmistaminen edellyttää edellisten lisäksi, että vesitornittomalle alueelle johtaa vähintään toinen kapasiteetiltaan samansuuruinen vaihtoehtoinen syöttöyhteys. Myös tekniset järjestelmät tulee lähtökohtaisesti varmentaa korkeammalla riskiluokituksella. 2.1 Vedenjakelu Tikkurilan painepiirissä tällä hetkellä Tikkurilan painepiirin vaikutusalueella asuu n asukasta, josta itse Tikkurilan painepiirissä n asukasta. Alueella sijaitsee Helsinki-Vantaan lentokenttä ja kahdeksan muuta kriittistä vedenkuluttajaa. Tikkurilan painepiirin kautta vesi johdetaan Korson painepiiriin ( as.) ja pääosin Hakunilan painepiiriin ( as.). Näillä alueilla on yhteensä 12 kriittistä vedenkäyttäjää. Verkostoveden pääsyöttöyhteys Tikkurilan painepiiriin lähtee Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta Ylästön paineenkorotusaseman kautta. Pääsyöttöyhteys on varmistettu osin Vanhankaupungin laitokselta Ala- Tikkurilan paineenkorotusaseman kautta. Varmistus kattaa 60 % normaalista vedensyötöstä. Kuvassa 2 on esitetty vedenjakelun päälinjat Tikkurilan painepiirissä. 7

8 Kuva 2. Tikkurilan painepiiri ja vedenjakelun suunnat Painepiirissä sijaitsevan nykyisen vesitornin vesitilavuus on m 3, jonka on katsottu olevan yleisten vedenjakelun suunnitteluperusteiden mukaan riittävä alueen kulutukseen nähden. Tällä hetkellä nykyisen tornin vesitilavuudesta on kuitenkin turvallisuussyistä vain kolmannes käytössä ja käytännössä alueen toleranssi vedenjakeluhäiriöihin on vain kolmannes vuotta 2013 edeltäneestä tilanteesta. Vesitilavuuden laskeminen pienentää nykyisiin elementtirakenteisiin kohdistuvaa rasitusta ja toimii tässä tilanteessa varotoimenpiteenä rakenteiden kestävyyden varmistamiseksi. 2.2 Vedenjakelun riskienhallinta Tikkurilan painepiirissä Itä-Vantaan (Tikkurilan, Korson ja Hakunilan painepiirit) vedenjakelu on kokonaisuutena HSY -alueen haavoittuvin. Vuoden 2012 syyskuun jälkeen Itä-Vantaalla on ollut neljä vaikutuksiltaan laajaa vedenjakelun häiriötilannetta. HSY:n hallituksen hyväksymässä vesihuollon investointistrategiassa määriteltiin yleinen vedenjakelun varmuuden palvelutaso. Strategiassa todettiin, että Yksittäinen häiriö ei aiheuta laajaa vedenjakelun häiriötä. Itä-Vantaan osalta tähän palvelutasoon ei päästä vielä investointiohjelmakauden aikana. Hiekkaharjun nykyisen vesitornin korvaaminen kokonaan uudella ylävesisäiliöllä tai vaihtoehtoisesti vanhan säiliön perusteellinen saneeraus ei yksinään nosta Itä-Vantaan vedenjakelun varmuutta HSY:n määrittelemälle palvelutasolle. Uuden vesitornin rakentaminen tai vanhan tornin saneeraaminen kuitenkin palauttaa ylävesisäiliön vesivarastovolyymin vuotta 2013 edeltäneelle tasolle ja uuden vesitornin myötä varastokapasiteettia on mahdollista myös kasvattaa n. 15 %. Tämä vaikuttaa häiriötilanteiden sietokynnykseen palauttaen sen 2012 tasolle tai uuden vesitornin tapauksessa sitä korkeammalle. Uuden vesitornin rakenne voidaan toteuttaa siten, että se voidaan jakaa toiminnan aikana kahteen osaan, jolloin 8

9 tulevat saneerauksiin ja huoltoihin kohdistuvat toiminnalliset riskit laskevat vuoden 2012 tasosta. Lisäksi kokonaan uusi vesitornirakenne minimoi itse vesitornin rakenteisiin kohdistuvan romahdusriskin, joka toteutuessaan olisi vesihuollon aiheuttama alueellinen yhteiskunnallinen poikkeustilanne. Vanhan tornin saneerauksen osalta vastaavan kokoista, uuteen rakenteeseen verrattavaa rakenteellista riskitason madaltumista ei voida sen sijaan taata. Itä-Vantaan vedenjakelun varmuuden pitäminen vuotta 2013 edeltäneellä tasolla edellyttää edellisten toimien lisäksi myös Kuninkaanlähteen pohjavesilaitoksen ylläpitoa sekä Keravan- ja HSY:n välistä sopimusta kriisiveden toimittamisesta vedenjakelun häiriötilanteissa. Kriisivesisopimuksen päivittäminen on käynnissä ja työ saadaan päätökseen syksyn 2015 aikana. Tehdyt, käynnissä olevat ja suunnitellut paineenkorotusasemien saneeraukset parantavat häiriötilannevarmuutta sähkökatkotilanteissa, mutta eivät tuo juurikaan lisävarmuutta pääsyöttöyhteyksien putkirikkotilanteisiin. 2.3 Tikkurilan painepiirin paineenhallinnan vaihtoehtoselvitys Pöyry Oy on HSY:n toimeksiannosta laatinut Hiekkaharjun nykyisen tornin kuntokartoituksen sekä saneerattavuusselvityksen, uuden vesitornin vaihtoehtojen toiminnallisen tarkastelun ja vertailun sekä yleissuunnitelmatasoisen selvityksen uuden vesitornin rakentamisesta hankesuunnitelman perustaksi. Ramboll Oy laati Pöyryn saneerattavuusselvityksen perusteella nykyisen tornin peruskorjauksen kustannusarvion. Vaihtoehtoselvityksessä vertailtiin nykyisen vesitornin saneerausta ja viittä uuden vesitornin sijoituspaikkaa sekä edellisten lisäksi vesitornitonta vaihtoehtoa Vaihtoehto 0 Vanhan vesitornin saneeraus Vaihtoehto 0:na käsiteltiin nykyisen tornin saneeraus, koska vaihtoehtoa, jossa ei tehdä mitään, ei ole mahdollista ylläpitää ilman korkeaa toiminnallista riskiä. Selvityksessä todettiin, että olemassa olevan vesitornin saneeraus on työnä erittäin haastava ja kustannuksiltaan uutta rakennetta vastaava. Lisäksi saneerauksen kustannusarvion ns. arvaamattomien kustannusten osuus on arvioitu uudisrakentamista korkeammaksi olemassa olevien elementtirakenteiden saneerattavuuden ollessa erittäin vaativaa ja saneerauksen toteutuksen ollessa vaikeaa ko. paikalla. Saneerauksen tekee erityisen hankalasi vanhan vesitornin täyselementtirakenne, joka perustuu jännepunoksilla jännitettyihin rakenteisiin. Jännepunokset ovat vastaavan tyyppiset kuin sortuneessa Jyväskylän tornissa. Tornin saneeraus vaatisi käytännössä kaikkien kantavien rakenteiden ympäröimistä uusilla betonirakenteilla. Saneerauksen aikana Tikkurilan painepiirin ylävesisäiliö on kokonaan pois käytöstä toisin kuin aikanaan vesisäiliötä laajennettaessa 1970-luvulla. Tämä alentaisi jakeluvarmuutta käytännössä kestämättömälle tasolle, koska Tikkurilan painepiiri olisi tuolloin käytännössä vesitorniton ja erittäin haavoittuva häiriötilanteissa. Saneerauksen jälkeen nykyisessä vesitornissa olisi edelleen osittain vanhoja rakenneosia ja vesisäiliön tiiveys olisi esimerkiksi hoidettu muovisilla sisäpusseilla. Vanhoihin rakenneosiin jää piileviä rakenteellisia riskejä saneerauksesta huolimatta. Vesitornin sisäpusseilla on myös rajallinen käyttöikä. Ne ovat myös HSY:n käyttökokemuksen perusteella aiheuttaneet tiiveysongelmia. Näin ollen saneeraus on vain 9

10 väliaikaisratkaisu, koska asiantuntijat ovat arvioineet tornin tekniseksi käyttöiäksi saneerauksen jälkeen noin 20 vuotta Vaihtoehto 1 - Uusi vesitorni Vaihtoehdossa 1 tarkasteltiin kokonaan uutta vesitornia osana Itä-Vantaan vedenjakelun varmuuden kokonaisratkaisua. Tarkastelun lähtökohtina olivat säiliön tilavuus, vedenpinnan taso ja sijainti. Yleissuunnittelussa tarkasteltiin säiliön rakennetta ja muotoa, toiminnallisuutta sekä sen toteutettavuutta kaupunkisuunnittelullisista näkökulmista ja soveltuen alueen arkkitehtuuristrategiaan. Esitystä säiliön rakenteesta ja sijainnista on valmisteltu yhteistyössä Vantaan kaupunkisuunnittelun kanssa. Uusi vesitorni antaa mahdollisuuden lisätä vesitornitilavuutta ja muuttaa vedenpinnan korkeutta. Tarkastelun tuloksena päädyttiin esittämään uuden tornin tilavuudeksi m 3. Tämä on yli 15 % suurempi kuin nykyisen säiliön tilavuus olisi saneerattuna. Myös säiliön vedenpintaa voidaan laskea jonkin verran, kun lentokentän pienpainepiiri valmistuu. Tämä luo mahdollisuudet parantaa vedenjakelun energiatehokkuutta ja pienentää alueen verkoston vuotovesimääriä. Vantaan kaupunki esitti viittä mahdollista sijoituspaikkaa uudelle vesitornille. Sijaintipaikkaa valittaessa tarkasteltiin seuraavia kriteerejä: Toiminnallisuus vedenjakelun osalta nyt ja tulevaisuudessa, Rakennettavuus esitetylle sijaintipaikalle Kokonaiskustannukset investoinnille sisältäen uuden säiliön ja tarvittavat verkostoinvestoinnit tornin liittämiseksi vedenjakeluverkostoon Hankkeen toteutettavuus kaavoituksellisesta näkökulmasta Malmimäen puisto nykyisen vesitornin vieressä osoittautui parhaaksi sijoituspaikaksi. Perusteina valinnalle olivat: Sijainti keskellä kulutusaluetta on vedenjakelullisesti hyvä myös tulevaisuutta silmällä pitäen Alueen vedenjakeluverkosto valmiina, mikä minimoi säiliön sijaintipaikasta johtuvia uusia runkolinjainvestointeja Kaavoituksellisesti todennäköisesti varsin ongelmaton sijainti vanhan vesitornin naapurissa Itse säiliön muodossa on tässä vaiheessa haettu kokonaistaloudellista edullisuutta, jossa on huomioitu rakennettavuus, säiliön tekninen rakenne, toiminnallisuus sekä soveltuvuus maisemaan ja ympäristöön. Toiminnallisia näkökulmia ovat mm se, että torni on jaettavissa kahteen erilliseen vesisäiliöön ja se voidaan myöhemmin tulevaisuudessa saneerata käytön aikana. Myös käytön aikainen tarkkailu ja kunnossapito tullaan huomioimaan tornin rakenteissa nykyistä säiliötä selvästi paremmin. Uusi säiliö on luonnollisesti pysyvä ratkaisu ja rakennesuunnittelussa on käytetty mitoitusperusteena 100 vuoden käyttöikää Vaihtoehto 2 - Vesitorniton vaihtoehto Vaihtoehdossa 2 käsitellyn vesitornittoman Itä-Vantaan painepiirivaihtoehdon toteuttaminen vaatisi huomattavia lisäyksiä nyt suunniteltuihin Vantaan vedenjakelua parantaviin runkolinjainvestointeihin ja keskeisten verkostoinvestointien välitöntä toimeenpanoa ennen vanhan säiliön käytöstä poistoa. Lisäksi 10

11 Ylästön ja Ala-Tikkurilan paineenkorotusasemien pumppaamot tulisi saneerata osin uudelleen Tikkurilan painepiirin hetkittäisen maksimikulutuksen mukaiseksi. Näistäkään toimenpiteistä huolimatta ilman vesitornia ei saavuteta samaa toiminnallista varmuutta kuin vesitornin kanssa. Tämä vaikuttaa myös Korson ja Hakunilan painepiirin vedenjakelun varmuuteen. Operoinnin häiriövarmuuden alentumisen lisäksi vesitorniton vaihtoehto kuluttaa enemmän energiaa käytön aikana ja lisää verkoston vuotovesien määrää. 2.4 Johtopäätökset ja HSY:n tavoitteet vedenjakelun varmistamiseksi HSY:n vedenjakelun palvelutaso on määrittely HSY:n Hallituksen investointistrategiaa koskevassa käsittelyssä Tämä päätös ja HSY:n vastuu alueen vesihuollon kestävästä ja laadukkaasta toteuttamisesta on toiminut johtopäätösten perusteena tässä selvityksessä. Jotta Tikkurilan ja koko Itä- Vantaan alueen vedenjakelun varmuudessa saavutetaan aikanaan HSY:n yleinen palvelutaso, Tikkurilan painepiirissä tulee olla vähintään nykyisen tilavuinen vesitorni. Palvelutason saavuttaminen edellyttää myös suunniteltujen vedenjakelua varmistavien runkolinjainvestointien toteuttamista, paineenkorotusasemien saneeraamista sekä Kuninkaanlähteen pohjavesilaitoksen ja Keravan ja Korson painepiirin välisen kriisivesiyhteyden ylläpitoa. Kuntokartoituksen perusteella nykyisen säiliön käyttöikä on ilman mittavaa saneerausta lopuillaan ja jo nyt on jouduttu tekemään säiliön nykykunnon vuoksi vedenjakelun varmuutta heikentäviä toimenpiteitä. Kuntokartoituksen perusteella nykyisen tornin saneeraus tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Vanhan tornin saneeraus on todettu hyvin haasteelliseksi ja kalliiksi. Lisäksi lopputulos on vain väliaikainen n 20 v teknisellä käyttöiällä. Lisäksi alueen vesihuolto on saneerauksen aikana (n. 1,5 vuotta) vielä nykyistä haavoittuvampi. Itä-Vantaan vesihuollon kokonaisuuden kehittämisen kannalta paras ratkaisu on Vaihtoehto 1. Vaihtoehdon mukaisesti Hiekkaharjun nykyisen vesitornin läheisyyteen rakennetaan uusi, nykyisen tornin korvaava vesitorni Malmimäen puistoon. Uuden vesitornin valmistuttua vanha Hiekkaharjun vesitorni puretaan. 11

12 3 Hankkeen kuvaus Tämän hankesuunnitelman tarkoituksena on esittää sijoituspaikan, rakenteellisen toteutuksen, kustannustehokkuuden ja arkkitehtuurin osalta paras mahdollinen ratkaisu Hiekkaharjun uudeksi vesitorniksi. Hankkeessa tullaan rakentamaan uusi vesitorni sekä tarvittavat uudet veden runkojohdot ja jätevesiviemäri olemassa oleviin verkostoihin. Vesitorni varustetaan nykyaikaisilla prosessiteknisillä laitteilla ja ratkaisuilla, joiden avulla vesitornille ja sen operatiiviselle toiminnalle saavutetaan mahdollisimman pitkä käyttöikä. Kappaleessa 2 kuvatun mukaisesti hankesuunnittelun esivaiheessa on vertailtu useita eri vesitornimalleja, joista valittiin hankesuunnitelmaa varten toteuttamiskelpoisin vaihtoehto. Havainnekuva uudesta vesitornista istutettuna suunnitellulle paikalleen Vantaan Malmimäkeen on esitetty kuvassa 3. Kuva 3. Havainnekuva uudesta vesitornista Tikkurilasta päin lähestyttäessä 3.1 Tekninen kuvaus Hiekkaharjun uuden vesitornin säiliöiden korkeusasema on valittu vanhan vesitornin mukaisesti siten, että uusien säiliöiden vesitilavuus tulee olemaan yhteensä m 3 ja säiliön alavesitaso on +73,00 ja 12

13 ylävesitaso on +80,00. Hiekkaharjun nykyisen tornin tilavuus on m 3, joten uuden vesisäiliön tilavuus on selkeästi sitä suurempi. Uusi säiliö on suunniteltu jaettavaksi kahteen altaaseen, joiden tilavuudet ovat 3500 m 3 ja 4500 m 3. Säiliön pohja on mahdollisimman loivasti kallistuva huollettavuuden parantamiseksi. Uuden vesitornin säiliötilan kokonaiskorkeus on noin 9 metriä, josta vedenkorkeus on 7 metriä. Ulomman ja sisemmän säiliötilan väliseinään on suunniteltu rakennettavaksi betoninen ylivuotokouru. Se toimii samalla hoitotasona, josta allastila voidaan tarkastaa ja operoida säiliöt erottavia venttiilejä Vesitornin rakenteellinen esisuunnittelu Hankesuunnittelussa selvitettiin yhteensä 11 erilaista vesitornin rakenteellista vaihtoehtoa. Vesitornin eri muotovaihtoehtoja on tarkasteltu rakenteellisesti eri tavalla toimivina rakennemalleina. Tarkastelut on suoritettu Robot Structural Analysis 3D -laskentaohjelmalla. Lisäksi yksinkertaistettuja vertailulaskelmia on tehty käsin laskemalla. Rakennetarkastelulla on pyritty parhaaseen mahdolliseen teknistaloudelliseen tehokkuuteen. Esisuunnittelun jatkovalmisteluun valittiin vaihtoehto, jonka rakennettavuus, säiliörakenne, rakennetekniikka sekä soveltuvuus maisemaan ja ympäristöön on kokonaistaloudellisesti toteuttamiskelpoisin. Vantaan kaupunkisuunnittelun edustaja on ollut mukana esisuunnitteluvaiheessa. Vaihtoehtoa on käytetty tässä hankesuunnitelmassa esitettyjen laskentojen perusteena ja rakennemalli esitelty kuvassa 4. Kuva 4. Hiekkaharjun uuden vesitornin rakennemalli- ja julkisivuehdotus. 13

14 3.2 Arkkitehtuuriehdotus Vantaan kaupungin arkkitehtuuristrategia määrittelee kaupunkikuvan kehittämisen perusteet. Vesitorni on kaupunkikuvassa yksi merkittävimmistä infrastruktuurielementeistä, ja vesitornin maisemakuvallinen vaikutus ulottuu kauas sen poikkeavan korkeuden ja massiivisen koon vuoksi. Tämän tyyppisissä hankkeissa varhainen yhteistyö kaavoittajan kanssa korostuu. Hiekkaharjun uuden vesitornin yläosassa on suunniteltu olevan sylinterimäinen lämpöeristetty kaksiosainen betonisäiliö, joka kannatetaan betonisilla diagonaalituilla. Säiliön julkisivumateriaali on esitetty olevan koboltin sininen 900x900 mm teräskasetti. Näkyvät betonirakenteet on suunniteltu maalattavaksi silikaattimaalilla valkoiseksi. Kulku maanpinnan tasolta ylös säiliöosaan toteutetaan henkilöhissillä sekä portailla. Vesitornin julkisivut on suunniteltu varustettavan älykkäällä led-tyyppisellä julkisivuvalaistuksella, josta on esimerkki kuvassa 5. Led-valaisimien avulla valaistaan tornin varsiosa, vinotuet sekä säiliöosan alapinta. Näin valaistus kohdistetaan vain haluttuihin kohtiin, jolloin vesitornin arkkitehtuuria voidaan korostaa ja valosaaste ympäristöön on minimoitu. Älykkäällä valaistuksella on mahdollista säätää valaistusta valvomosta etäohjauksella sekä ohjelmoida kirkkautta aikaohjatusti. Vesitornin sijoittumista ympäristöön on tarkasteltu havainnekuvassa, joka on esitetty kuvassa 3. Kuva 5. Vesitornin julkisivuvalaistusehdotus. 3.3 Rakenneratkaisu Vesitornin perustus-, keskijalka- ja säiliörakenteita on tarkasteltu alustavasti massiivisina, ei jännitettyinä ja paikalla valettuina teräsbetonirakenteina. Säiliörakenne jaetaan kahteen allastilaan väliseinällä, joka toimii samalla kantavana rakenteena. Säiliön yläpohjan kantava rakenne on ontelolaatasto. Tornin vesikattorakenne on tasakatto. Kattovedet johdetaan tornin jalan kautta alas ja edelleen hulevesiviemäriin. Rakenteiden mitoitusperusteena on ollut 100 vuoden suunnittelukäyttöikä. 14

15 4 Ympäristövaikutukset Hanke on tavanomaista vesihuoltorakentamista eikä sillä ole merkittäviä suoria ympäristövaikutuksia. Hankkeella on kuitenkin maisemakuvallinen vaikutus alueen kaupunkiympäristöön uuden tornin rakenteen kautta. Lisäksi vanhan tornin purkaminen vaikuttaa osaltaan kaupunkikuvaan sitä muuttavasti. uden vesitornin ja olemassa olevien rakennusten väliin jää etäisyyttä seuraavasti: eteläpuolella sijaitseva koulu 90 metriä, itäpuolella sijaitseva pientaloalue 190 metriä ja koillisessa sijaitseva pientaloalue 130 metriä. Länsipuolella lähimmät asuintalot sijaitsevat 130 metrin etäisyydellä Talvikkitien toisella puolella. 4.1 Rakentamisen aikaiset ympäristövaikutukset Rakennusvaiheen aikana hanke lisää liikennemääriä Talvikkitiellä, Lillukkakujalla, Malmimäenpolulla sekä lähiympäristössä. Rakentamisvaiheen aikana rakennustyömaalta kuuluu myös normaalia enemmän melua, josta saattaa olla haittaa lähialueen asukkaille sekä viereisen koulun oppilaille. Rakennusvaihe muuttaa rakennusalueen ulkonäköä väistämättä. Ympäröivien Talvikkitien ja Malmimäenpolun puustoa säilytetään kaavamääräysten mukaisesti ja rakennustyöt tehdään luontoarvoja kunnioittaen. 4.2 Käytön aikaiset ympäristövaikutukset Hiekkaharjun uusi vesitorni ei aiheuta käytön aikaisia suoria ympäristövaikutuksia muutoin kuin vesitornin aiheuttaman varjostus- ja valaistuksenvaikutuksen muodossa. Valaistusta on käsitelty ehdotusesimerkin kautta kappaleessa 3.2. Vesitornin esitetylle rakennuspaikalle on laadittu erillinen varjotarkastelu, jonka perusteella esitetyn mallinen ja kokoinen vesitorni varjostaa ympäröiviä alueita itä-, etelä- ja länsipuolella. Varjotarkastelun perusteella säiliöosan varjostus ulottuu kevätpäiväntasauksen aikaan auringon nousun ja laskun aikana noin 300 metrin etäisyydelle tornin länsi- ja itäpuolelle. Kevätpäiväntasauksessa auringon ollessa korkeimmillaan varjo ulottuu noin 140 metrin etäisyydelle pohjoisluoteeseen. Varjotarkastelusta esimerkkinä kuvassa 6 on esillä tilanne kevätpäivän tasauksen aikaan auringon noustessa ja laskiessa. Kuvassa esiintyvä Hiekkaharjun nykyisen tornin varjo ei vastaa esitettyjen ajanhetkien tilannetta, vaan se on kuvassa vakiona osoittaen nykyisen vesitornin varjostusvaikutusta asuinkorttelin päällä. 15

16 Kuva 6. Varjotarkastelu tilanne kevätpäivän tasaus: auringon nousu ja lasku Uuden vesitornin kautta syntyvät epäsuorat ympäristövaikutukset ovat pääosin positiivisia. Uuden tornin myötä Itä-Vantaan alueen verkostopaineen hallintaa voidaan kehittää energiatehokkaammaksi ja painetason laskulla vaikutetaan myös verkoston vuotovesien määrään. Uuden vesitornin tekniset järjestelyt ja automatisointi mahdollistavat myös nykyistä tilannetta tehokkaamman tornin operoinnin, jolla voidaan vaikuttaa energiatehokkuuteen ja esimerkiksi valaistusvaikutuksen optimointiin. Negatiiviset käytön aikaiset ympäristövaikutukset liittyvät vesitornin ja sen suoja-alueella tapahtuvan liikkumisen rajoitteisiin, jotka muuttavat nykyisen puistoalueeksi kaavoitetun metsäsaarekkeen virkistyskäyttöä. Normaalikäytössä vesitornin alueelle kohdistuvat liikennemäärät ovat erittäin vähäisiä ja niistä ei ole merkittävää haittaa alueen asukkaille. 16

17 5 Toteutus 5.1 Hankkeen johtaminen Hankkeen toteutusvastuu jakaantuu HSY:n sisällä vesihuollon toimialan investoinnit -osaston ja vedenpuhdistusosaston kesken. Investointiosasto vastaa hankkeen suunnittelusta, urakoinnin kilpailutuksesta ja aikanaan toteutushankkeen johdosta ja valvonnasta. Vedenpuhdistusosaston rooli tornin tulevana käyttäjänä on tärkeä osatekijä hankkeen johdon ja suunnittelijoiden muodostamassa tiimissä. Vedenpuhdistusosasto vastaa myös verkostoveden laadusta ja tuo suunnitteluun WSP (Water Safety Plan) ohjauksen sekä käyttöönottovaiheen johdon. 5.2 Suunnittelutyö Hankkeen suunnittelutyöhön tarvittavaa osaamista on tarjolla usealla Suomessa toimivalla konsulttitoimistolla. Tornin arkkitehtisuunnittelun toteuttamisen taso vaikuttaa hankkeen kustannuksiin ja aikatauluun. Tässä hankesuunnitelmassa esitetty suunnitteluaikataulu ei sisällä normaalia vesihuollon arkkitehtisuunnittelutasoa korkeatasoisempaa arkkitehtisuunnittelua tai arkkitehtisuunnitteluosion mahdollista erillistä kilpailuttamista. Hankkeen toteutussuunnittelu ja urakka-asiakirjojen laadinta tullaan kilpailuttamaan HSY:n hankintaohjeiden mukaisesti. Suunnittelutyön aikataulu on esitetty kappaleessa Rakentaminen Rakennusurakka toteutetaan HSY:n laadituttamilla suunnitelmilla, jolloin tilaajalla on mahdollisuus osallistua toteutussuunnitteluun sekä suunnittelutyön ohjaukseen. Työ toteutetaan kokonaisurakkana, mihin sisältyy rakennustekniset-, alue-, koneisto-, putkisto-, LVI-, sähkö-, instrumentointi- ja automaatiotyöt. Tällöin hankkeen voittanut urakoitsija toimii urakassa selkeänä pääurakoitsijana ja vastuun jakautuminen on selkeintä. Urakka tullaan kilpailuttamaan HSY:n hankintaohjeiden mukaisesti julkisena hankintana. Hankkeen rakennuttamisesta vastaa vesihuollon toimialan investoinnit -osasto. Urakkakilpailutuksen ja rakentamisvaiheen aikataulu on esitetty kappaleessa Aikataulu Hiekkaharjun uuden vesitornin hankeaikataulu on esitetty kuvassa 7. Hankkeen kokonaiskestoksi on arvioitu noin neljä vuotta. Vesitornin rakennushankeen valmistelu käynnistyy hankesuunnitelman ja investointipäätöksen hyväksymisen jälkeen välittömästi kaavamuutoksen valmisteluun liittyvillä neuvotteluilla. Vantaan kaupunki voi aloittaa kaavamuutoksen valmistelun syksyllä Kaavamuutosten arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 lopussa. Mikäli kaavamuutoksesta valitetaan, on rakennuslupahakemuksen valmistelua sekä rakennustöiden aloitusta varauduttava siirtämään noin vuodella eteenpäin. 17

18 Kaavoitusprosessin rinnalla käynnistetään vesitornin toteutussuunnitteluvaiheen kilpailutus, ellei vesitornin arkkitehtuurin osalta muodostu lisäsuunnittelutarpeita. Kilpailutuksen jälkeen tehdään suunnittelijan valinta. Toteutussuunnitteluvaihe ja urakka-asiakirjojen valmistelu ajoittunee kevät-kesään Varsinainen urakkakilpailutus tapahtuu aikataulun mukaan loppuvuodesta Hankkeen vaatima rakennuslupahakemuksen valmistelu tehdään syksyllä 2016 ja se jätetään käsittelyyn vuoden 2017 alussa. Urakoitsijan valinta käsitellään tämän aikataulun mukaan HSY:n hallituksessa alkuvuodesta Näin ollen urakkasopimus voidaan solmia kevättalvella ja rakennustyöt voidaan aloittaa keväällä Rakennustöiden arvioidaan kestävän noin vuoden ja ne valmistumistuvat keväällä Rakennustöiden rinnalla toteutetaan erillisenä putkistourakkana hankkeen vaatimat verkoston muutostyöt. Aikataulun mukaisesti Hiekkaharjun uusi vesitorni voidaan ottaa käyttöön kesällä Hiekkaharjun nykyinen vesitorni voidaan poistaa käytöstä, kun uuden vesitornin käyttöönottotestaukset ja -tarkastukset on hyväksytysti suoritettu. Vanhan tornin purkaminen on haasteellinen tehtävä ja se tapahtuu vuosien 2018 ja 2019 aikana. HSY:n hallituksen hyväksymän vesihuollon investointiohjelman mukaan Hiekkaharjun olemassa oleva vesitorni oli kaavailtu saneerattavan samaan aikaan kuin kuvassa 7 esitetyn aikataulun mukainen uuden vesitornin rakentaminen tapahtuu. Kuva 7. Hankkeen alustava aikataulu 18

19 6 Kaavoitus ja lupamenettely 6.1 Kaavatilanne ja rakennuslupa Hiekkaharjun uudelle vesitornille on hankkeen valmistelun aikana pyritty löytämään kaikkien osatekijöiden kannalta optimaalisin paikka. Kaupunkialueella sijoituspaikkavalinta on aina jonkin asteinen kompromissi. Vertailussa parhaaksi vaihtoehdoksi nousi viereinen Malmimäki. Malmimäki on länsi- ja eteläpuolelta jyrkästi nouseva soraharju, missä kasvaa matalahkoa havupuustoa. Alueen pohjois- ja itäpuolet ovat loivempia. Harjulla kulkee muutamia kävelypolkuja. Voimassa olevan asemakaavan mukaan Malmimäki on puistoaluetta (P), jonka maanomistajana on Vantaan kaupunki, Asemakaavaote on esitetty kuvassa 8. Vesitornin rakentaminen Malmimäelle edellyttää kaavamuutosta, jonka arvioitu kesto on 1-1,5 vuotta ilman valituksia. Mikäli kaavamuutoksesta valitetaan, siirtyy rakennustöiden aloitus noin vuodella eteenpäin. Vantaan kaupungin suunnitelmissa on kaavoittaa Malmimäen itäpuolelle uusi asuinalue, jolloin tuleva kaava olisi lännestä itään lukien vesitornin ET -alue, virkistysalue ja pientaloalue. Vesitornin korkean muodon vuoksi itäpuoliset alueet jäävät tornin varjoalueelle, jolloin lähitalojen asukkaiden valitukset ovat mahdollisia. Rakennuslupaa hankkeelle voidaan hakea, kun asemakaava on lainvoimainen. Kuva 8. Voimassa oleva asemakaava 19

20 Kaavamuutosprosessi käynnistyy HSY:n aloitteesta, ja kaavamuutoshakemus allekirjoitetaan Vantaan kaupungin yrityspalveluissa. Kaavamuutostyö alkaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, jonka jälkeen laaditaan tarvittavilta osin selvitykset mm. liikenteestä, melusta, tärinästä ja luontoarvoista. Vantaan kaupunki laatii kaavan HSY:n teettämien tarpeellisten selvitysten perustella. 6.2 Tontti HSY ostaa tai vuokraa muodostettavan tontin Vantaan kaupungilta. Tästä tehdään erillinen päätös. Mahdolliset tontin hankintakustannukset eivät sisälly kustannusarvioon. Uuden vesitornin alueeseen kohdistuva vuokra vastannee nykyisen Hiekkaharjun vesitornin alueesta perittävää vuokraa. 6.3 Nykyiset maanalaiset putkistot Vesitornin rakennuspaikan alueella ei ole tiedossa maanalaisia vesi-, jätevesi, kaukolämpö- tai sähköjohtoja. Lähimmät maanalaiset putkistot sijaitsevat lännessä Talvikkien ja idässä Malmimäenpolun reunassa. Olemassa olevat maanalaiset putkistot eivät haittaa vesitornin rakentamista. Kuva olemassa olevasta putkistosta on esitetty kuvassa 9. Vesitornin läheisyyteen ei ole suunnitteilla uusia maanalaisia putkistoja. Kuva 9. Olevat maanalaiset putkistot rakennuspaikan länsi- ja itäpuolella. 20

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014

Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus -esittelykalvosarja 1.4.2014 Liite 1. Vesihuollon investointistrategia ehdotus - Vesihuollon investointistrategian valmistelu Vesihuollon valmistelun lähtöaineistona on käytetty vuonna 2009 valmisteltua vesihuollon investointistrategiaa,

Lisätiedot

Hiekkaharjun vesitorni, asemakaavan muutos nro 002286

Hiekkaharjun vesitorni, asemakaavan muutos nro 002286 Hiekkaharjun vesitorni, asemakaavan muutos nro 002286 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 23.11.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely HSY:n vesihuollon

Lisätiedot

Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan esirakentaminen ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen

Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan esirakentaminen ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen Staran ja liikuntaviraston Vuosaaren tukikohdan ja alueella sijaitsevien rakennusten purkaminen Itäreimarintie 5 ja Pallokuja 5, Esirakentaminen Hankenumero 2080109 Sijainti Yhteenveto Hankkeen nimi Staran

Lisätiedot

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely

HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely HSY:n vesihuollon toiminta-alueen sanallinen määrittely HSY:n vesihuollon toiminta-alueet 21.10.2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki

Lisätiedot

Paineenhallinnalla parempaan verkostojenhallintaan

Paineenhallinnalla parempaan verkostojenhallintaan Paineenhallinnalla parempaan verkostojenhallintaan DI Vesihuoltopäivät 2016 Miksi paineenhallintaa? Verkostopaineen optimointi Verkoston hallinnan lisääminen Tukee vedenjakelun ohjausta Verkoston pilkkominen

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI VAIHTOEHTOTARKASTELU 24.9.2014 1(5) Johdanto Vertailtavat hankevaihtoehdot Tässä vaihtoehtotarkastelussa on esitelty kaksi vaihtoehtoa Finnsbackan vuonna 1980 valmistuneen, heikkokuntoisen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011

SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA. Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka. Yleissuunnitelma. Työ: E25011. Tampere 30.11.2011 SASTAMALAN KAUPUNKI KIIKOISTEN KUNTA Siirtoviemäri Kiikoinen Kiikka Yleissuunnitelma Työ: E25011 Tampere 30.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi

Lisätiedot

Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus

Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma. Yleisötilaisuus Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma Yleisötilaisuus 12.9.2016 Yleiskartta 2 Kirjalansalmen sillan yleissuunnitelma Tavoitteena on korvata nykyinen silta uudella kiinteällä yhteýdellä Lähtökohtana on,

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen

Taksa. HSY:n vesihuollon taksa alkaen Taksa HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen 2 HSY:n vesihuollon taksa 1.1.2016 alkaen HSY:n hallitus päätti 16.10.2015 kokouksessaan 1.1.2016 alkaen voimassa olevan HSY:n vesihuollon taksan. Lisätietoja

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus 3.12.2012

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus 3.12.2012 Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus 3.12.2012 Ympäristökeskuksen kannanotto Pitäjämäen Kutomotie 14 kaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1072-00/12 HEL 2012-004777 T 10 03

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HANKESUUNNITELMA Mikkelänkallion tukikohta

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HANKESUUNNITELMA Mikkelänkallion tukikohta Helsingin seudun ympäristöpalvelut HANKESUUNNITELMA Mikkelänkallion tukikohta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO

MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Vastaanottaja Muhoksen kunta Tekniset palvelut Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 5.2.2015 Viite 1510011888 MUHOKSEN OYK VESIHUOLLON NYKYTI- LANNE JÄTEVESIVERKOSTO JA KÄYTTÖVESIVERKOSTO Päivämäärä 5.2.2015

Lisätiedot

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS

KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS KUNKUN PARKIN TOTEUTUKSEN JA OPEROINNIN KILPAILUTUKSEN PERIAATTEET/TAVOITTEET JA LAAJUUS Kunkun parkki keskustan kehittämisohjelmassa Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa

Lisätiedot

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI

ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI ASEMANTIEN PÄIVÄKODIN LOPPURAPORTTI 28.1.2014 RAKENNUSHANKKEEN LOPPURAPORTTI Kohde: Asemantien päiväkoti 740-4-33-1 Asemantie 16 57100 SAVONLINNA Hankkeen laajuustiedot ja tilatehokkuudet: Päiväkotirakennus:

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Luonnos 11.12.2012 Ympäristöministeriön asetus rakentamisen suunnittelutehtävän vaativuusluokan määräytymisestä nnettu Helsingissä.. päivänä..kuuta 201. Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8)

AIRIX Ympäristö Oy Naantalin kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelma E23614 KEHITTÄMISTOIMENPITEET Liite I (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET Liite (1/8) KEHTTÄMSTOMENPTEET 2010-2020 Vedenhankinta ja -jakelu Vesijohtoverkoston saneeraus Kustannusarvio n vesijohtoverkoston automatiikka ja kaukovalvonta Särkänsalmi-Taattinen-

Lisätiedot

HIEKKAHARJUN VESITORNI

HIEKKAHARJUN VESITORNI 002286 HIEKKAHARJUN VESITORNI MAANKÄYTÖN, RAKENTAMISEN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALA / KAUPUNKISUUNNITTELU Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 13.6.2016 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002286. Kaavoitus

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

HIEKKAHARJUN UUSI VESITORNI Visuaalisen ilmeen ideointi Ehdotus n:o 2 VESIPEILI

HIEKKAHARJUN UUSI VESITORNI Visuaalisen ilmeen ideointi Ehdotus n:o 2 VESIPEILI Materiaalivaihtoehdot 1 ja 2. Vesitornin rakenne perustuu lähtötiedoissa esitettyyn ratkaisuun: uuden vesitornin perustus-, keskijalka- ja säiliörakenteet ovat paikalla valettuja teräsbetonirakenteita.

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012

Hyvin suunniteltu on melkein tehty. Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Hyvin suunniteltu on melkein tehty Neuvontainsinööri Jaakko Laksola 26.4.2012 Taloyhtiön vastuu rakennuttajana Maankäyttö- ja rakennuslaissa "huolehtimisvelvollisuus" tarkoittaa, että rakentamaan ryhtyvän

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA Vastaanottaja Saarijärven kaupunki Asiakirjatyyppi Viemäröinnin yleissuunnitelma Päivämäärä 13.07.2015 Viite 1510020093 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI HEIKKILÄNMUTKAN VIEMÄRÖINNIN YLEISSUUNNITELMA SAARIJÄRVEN KAUPUNKI

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA

SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA SUOLAHDEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 9, 14 JA KUKKULANPUISTOSSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2006 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Voimassa olevan kaavan

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 2 18.02.2015 Tekninen lautakunta 17 06.05.2015 Tekninen lautakunta 23 03.06.2015 Kunnanhallitus 134 08.06.2015

Tekninen lautakunta 2 18.02.2015 Tekninen lautakunta 17 06.05.2015 Tekninen lautakunta 23 03.06.2015 Kunnanhallitus 134 08.06.2015 Tekninen lautakunta 2 18.02.2015 Tekninen lautakunta 17 06.05.2015 Tekninen lautakunta 23 03.06.2015 Kunnanhallitus 134 08.06.2015 MURTOSEN VESIASEMAN VEDEN RAUDANPOISTOLAITTEISTON RAKENTAMINEN SEKÄ SANEERAUS

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 61 ja 82

Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 61 ja 82 Ympäristölautakunta 92 21.11.2013 Maankäyttötoimikunta 7 18.03.2014 Maankäyttötoimikunta 30 19.08.2014 Ympäristölautakunta 19 31.03.2015 Ympäristölautakunta 33 23.04.2015 Saunamaan ja Ukkohallan asemakaavan

Lisätiedot

Hyvät vesihuoltopalvelut

Hyvät vesihuoltopalvelut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisohjelma 2014 2020 Hyvät vesihuoltopalvelut VISIO 2020 Asukkaat ja elinkeinojen harjoittajat ovat tyytyväisiä vesihuoltopalveluihin Lounais-Suomessa Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta

Miten sammutusveden jakelu/toimittaminen otetaan huomioon vesijohtoverkoston suunnittelussa - Ei vastausta Sammutusvesisuunnitelman liitetiedot SASTAMALA YHTEYSTIEDOT Vesihuollosta vastaava organisaatio, yhteystietoineen Sastamalan Vesi liikelaitos Jorma Tuomisto p. 050 517 0957 jorma.tuomisto@sastamala.fi

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101

ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 ASEMAKAAVALUONNOKSEN SELOSTUS Vapaudenkatu 73 03:101 Asemakaavan muutos koskee 3. kaupunginosan korttelin 52 tonttia 23 Kaavan päiväys: 26.5.2008 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YHDYKUNTATOIMI / KAUPUNKISUUNNITTELUOSASTO

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7)

AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (2/7) AIRIX Ympäristö Oy vesihuollon kehittämissuunnitelma E23134 Kehittämistoimenpiteet Liite I (1/7) KEHITTÄMISTOIMENPITEET Vedenhankinta Taalintehtaan pintavedenottamon järjestelyt Varaottamo ja valmiuden

Lisätiedot

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen

Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen hyväksyminen Tekninen lautakunta 75 18.11.2015 Kunnanhallitus 298 07.12.2015 Kunnanhallitus 175 29.06.2016 Rautavaaran paloaseman suunnitelmien hyväksyttäminen ja rakentamispäätöksen valmistelu/rakentamispäätöksen

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle

Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Putket upoksissa, haittaako se? Sopeutumisen haasteet pääkaupunkiseudun vesihuollolle Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013: Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Tommi Fred, osastonjohtaja 1 Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE

RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE RYKMENTINPUISTO & ENERGIA TULEVAISUUDEN ASUINALUE 13.1.2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 1 SISÄLLYS Taustaa Kokonaisratkaisu O-energiapilotti Aurinkoaita 13. 1. 2017 AJANKO HT AISKAT SAUS 2 ENERGIAVISIO Rykmentinpuiston

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

1. SUUNNITTELUALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 3.11.2015 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI VT 4:N JA KOTAKENNÄÄNTIEN RISTEYSALUEEN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kuva 1 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti osoitettu

Lisätiedot

Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia

Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia Asemakaavoituksen kiperiä kysymyksiä ja näiden vastauksia Kommenttipuheenvuoro DI Mikko Juvonen 30.10.2014 Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Teknistaloudellinen toimisto Kaavan suunnitteluprosessi SUUNNIT-

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari

Miksi Älykästä Vettä. Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu Toimialajohtaja Jukka Piekkari Miksi Älykästä Vettä Resurssiviisas Pääkaupunkiseutu 12.5.2015 Toimialajohtaja Jukka Piekkari HSY:n vesihuolto pähkinänkuoressa HSY: Vesihuolto, jätehuolto, seutu- ja ympäristötieto Vesihuolto: veden puhdistus

Lisätiedot

äijälänranta Äijälänranta puisto ja riihi klo asuntomessut 2014 ÄIJÄLÄNRANTA ASUNTOMESSUT 2014

äijälänranta Äijälänranta puisto ja riihi klo asuntomessut 2014 ÄIJÄLÄNRANTA ASUNTOMESSUT 2014 ÄIJÄLÄNRANTA ASUNTOMESSUT 2014 J Y V Ä S K Y L Ä N K A U P U N K I asuntomessut 2014 äijälänranta Äijälänranta puisto ja riihi 10.4.2012 klo 18.00 20.00 Tervetuloa Erkki Jaala, projektipäällikkö Leena

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET Blom Kartta 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava koskee 57. kaupunginosan kaavatonta aluetta ja asemakaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m²

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m² Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 09.06.2015 Rakennuslupa 15-64-A, Dåvits 410-1-81 / Oikaisuvaatimus 15-12-OIK 490/10.03.00.02/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 Asia Rakennuslupa Hakemus on

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen

Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen 1 (5) Helsinki 17.03.2011 Tampereen poliisitaloon kohdistuva ympäristömelu Tampereen kannen ja areenan rakentamisen jälkeen Tiivistelmä Tampereelle suunnitellun monitoimiareenan ja kannen suunnitelmat

Lisätiedot

arvionti refeittäin FCG projektipäällikkö Tampere Vuores Kerava mallinnus Pohjola Centra Bossmann 2,5 3,5

arvionti refeittäin FCG projektipäällikkö Tampere Vuores Kerava mallinnus Pohjola Centra Bossmann 2,5 3,5 nti refeittäin FCG projektipäällikkö Tampere Vuores Kerava mallinnus Pohjola Centra Bossmann 2,5 3,5 Arvio Kohde on laaja-alainen suunnittelutyö, mutta varsinainen referenssityö ei ole sisältänyt virtaamien

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Asemakaavan muutos, Santtio 11, kortteli 32 sekä puisto- ja lähivirkistysalue Liite 1 1 Sijainti opaskartalla Aluerajaus Suunnittelualueen sijainti ja nykytilanne

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja

JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI Kunnanhallitus Jari Lämsä, tekninen johtaja JOUTSAN TERVEYSKESKUS VALTUUSTOSEMINAARI 30.1.2017 Kunnanhallitus 6.2.2017 - Jari Lämsä, tekninen johtaja Valmisteluvaiheet - Valtuustoseminaari 30.1.2017 (Terveyskeskus) - Valtuusto 19.12.2016, TA2017,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KELLOMÄEN PUUTARHA (työnumero 358, asian:o 2931/2015) ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.4.2015 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1256-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5315_1 HEL 2016-006570 14.6.2016 KELLOSAARENRANTA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet

Lisätiedot

1 Johdanto. 2 Sammutusvesisopimuksen liittyminen muihin sopimuksiin ja suunnitelmiin PALVELUSOPIMUS 1 (6) Sammutusvesisopimus

1 Johdanto. 2 Sammutusvesisopimuksen liittyminen muihin sopimuksiin ja suunnitelmiin PALVELUSOPIMUS 1 (6) Sammutusvesisopimus SAMMUTUSVESISOPIMUS Yleisen sammutusveden toimittamisen palvelusopimus Kauniaisten kaupungin, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän kesken Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot