Hiekkaharjun vesitorni, asemakaavan muutos nro

Transkriptio

1 Hiekkaharjun vesitorni, asemakaavan muutos nro Osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

2 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. (MRL 62, MRL 63 ) Suunnittelualue Suunniteltava alue sijaitsee Hiekkaharjun kaupunginosassa, Malmimäellä. Lännestä pohjoiseen alue rajautuu Talvikkitiehen, etelässä Hiekkaharjun kouluun ja idässä Malmimäenpolkuun. Mitä alueelle suunnitellaan? Malmimäki on tällä hetkellä rakentamatonta metsäistä puistoaluetta. Paikoittain jyrkkä harju on vanha hiekanottoalue, joka on myöhemmin maisemoitu. Nyt alueelle haetaan asemakaavamuutosta, joka mahdollistaa vesitornin rakentamisen. Huoltoajoyhteyden on kaavailtu kulkevan Lillukkakujan kautta. Vanha Hiekkaharjun vesitorni jää Talvikkitien toiselle puolelle ja se tullaan myöhemmin, uuden tornin valmistuttua, purkamaan. Uudella vesitornilla halutaan turvata Itä-Vantaan alueen vedenjakelu alueen asukasmäärien kasvaessa. Vesitorni on alueen kaupunkikuvassa näkyvä maamerkki ja suunnittelussa huomioidaan sen maisemalliset arvot. Vesitornin lopullinen ja tarkka sijainti Malmimäen päällä, sekä sille johtavan huoltotien sijainti, tarkentuvat kaavoitusprosessin aikana. Miten asemakaava muuttuu? Käyttötarkoitus muuttuu puistoalueesta P yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialueeksi, ET. Vesitornia ympäröivä alue säilyy lähivirkistysalueena. Teille on osallisena varattu tilaisuus osallistua kaavatyön valmisteluun kertomalla mielipiteenne alueen suunnittelusta. Isännöitsijää pyydetään toimittamaan tieto kaavoituksesta yhtiönsä asukkaille ja osakkaille. Mielipiteenne voitte kertoa mennessä puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoittakaa mielipiteessänne kaavatyön numero , nimenne, osoitteenne tai sähköpostiosoitteenne. Kirjeet lähetetään osoitteeseen Vantaan kaupungin kirjaamo, Asematie 7, Vantaa, tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@vantaa.fi. Asiaa hoitavat arkkitehdit Saija Lauriala ja Seppo Niva Keski-Vantaan asemakaavayksikkö Saija Laurialan tavoittaa puhelimitse varmimmin ja klo 9-11, p Arkkitehdit ja HSY:n edustajat ovat tavattavissa kaavoitusalueella tiedotustilaisuudessa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Saija Lauriala, kaavasuunnittelija 2/7

3 Alue maakuntakaavassa. Alue yleiskaavassa. Lähtötiedot omistaa kaavamuutosalueen. HSY Veden hankesuunnitelma HSY Vesi on teettänyt hankesuunnitelman vesitornista. Hankesuunnitelmassa on tutkittu vesitornin sijoittamisen edellytyksiä ja rakenteellisia ratkaisuja, sekä teetetty alustavia havainnekuvia tornin näkymisestä ympäristöön. HSY:n hallituksen hyväksymä hankesuunnitelma on pohjana vesitornin jatkosuunnittelulle. Maakuntakaavassa (YM ) kaavamuutosalue on pohjavesialueella olevaa taajamatoimintojen aluetta. Maakuntakaavaa täydentää Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, johon Malmimäen alue on osittain merkitty kehittämisperiaatemerkinnällä tiivistettäväksi alueeksi. Tiivistettävää aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Ympäristöministeriö on vahvistanut 2. vaihemaakuntakaavan Kaavahanke on maakuntakaavan mukainen. Yleiskaava (Kv ) Alue on yleiskaavassa pientaloaluetta (A3). Alueelle saa rakentaa ensisijaisesti pientaloja. Myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja voidaan sallia. Yleiskaavassa, kaavamuutosalueen vieressä, on Talvikkitien vasemmalla puolella merkintä yhdyskuntateknisen huollon alueelle, ET, joka on varattu yhdyskuntateknisen huollon toimitiloille ja laitteille ja jolla nykyinen vesitorni sijaitsee. Asemakaavatilanne Alueen ensimmäinen asemakaava on Malmimäki 1 asemakaava nro , joka on vahvistunut ympäristöministeriön päätöksellä /7

4 Ajantasainen asemakaavakuva. Ilmakuva alueesta. Asemakaavamuutosalue on rajattu punaisella. 4/7

5 Miten kaavamuutoksen vaikutuksia arvioidaan? Asemakaavan selostuksessa esitetään suunnitelman kannalta oleelliset selvitykset ja arvioidaan keskeisiä vaikutuksia, esimerkiksi: - ihmisen elinoloihin ja ympäristöön - maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon - kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin - alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen ja liikenteeseen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. - valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Arvioinnissa kiinnitetään huomiota erityisesti muodostuvaan kaupunkikuvaan. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osalliset - Kaavamuutoksen hakijat - Alueen maanomistajat ja maanvuokraajat - Viereisten ja vastapäisten alueiden omistajat ja vuokralaiset (naapurit) - Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset - Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Valtion viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikennevirasto (rautatie- ja vesialueet), Museovirasto jne. - rajoittuvat naapurikunnat - Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, HSY, HSL, TUKES, Finavia, tietoliikenneverkkoja ylläpitävät yhtiöt Vantaan Energia Oy, Fingrid Oy, Gasum Oy, Elisa Oyj jne. - Kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia Kaavamuutostyön alkamisesta ilmoitetaan Vantaan Sanomissa tai jokaiseen kotiin jaettavassa Vantaan kaupungin asukaslehdessä. Maanomistajille, naapureille ja viranomaisille asiasta ilmoitetaan tavallisella kirjeellä tai sähköpostilla. Yleisötilaisuuksista tiedotetaan Vantaan Sanomissa ja Vantaan kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (, puh , avoinna ma - to ja pe ) sekä internetissä ( ja maankaytto). Niistä löytyy myös tietoa asemakaavaprosessin etenemisestä yleensä. Kaavoitustyön vaiheesta kerrotaan internetissä sekä vantaalaisiin talouksiin jaettavassa kaavoituskatsauksessa, joka julkaistaan Vantaan kaupungin asukaslehdessä. Miten voitte vaikuttaa kaavatyön eri vaiheissa? Vireille tulon vaihe Mikäli Teillä on huomautettavaa tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä, pyydämme ilmoittamaan mielipiteenne sivulla 2 ilmoitetulla tavalla. Kaavamuutosehdotuksen nähtävilläolo Tavoiteaikataulun mukaan asemakaavan muutosehdotus käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa vuoden 2016 aikana. Kaavamuutosehdotus on 5/7

6 tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Samaan aikaan kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot. Muistutuksen kaavamuutoksesta voivat tehdä nähtävillä olon aikana kunnan jäsenet sekä osalliset. Muistutuksen esittäneille annetaan vastineet, jotka postitetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen niille, jotka ovat jättäneet osoitteensa muistutuksen yhteydessä. Asemakaavamuutoksen julkisesta nähtävillä olosta kuulutetaan Vantaan Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, internetissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Muussa kunnassa asuville maanomistajille ilmoitetaan tavallisella kirjeellä. Kaavamuutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. Sopimukset: Kaavan toteuttamiseen liittyy sopimus. Lakiviitteet Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 63 Maankäyttö- ja rakennusasetus MRA Alustava luonnos vesitornin sijainnista, HSY vesihuolto/pöyry Finland Oy 6/7

7 Alustavia havainnekuvia vesitornista, HSY vesihuolto/pöyry Finland Oy. Vesitornin julkisivu ja valaistussuunnitelma voivat muuttua kaavoitus- ja suunnittelutyön edetessä. 7/7