IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet syksy 2007 Liite 1: Käsitteellinen suunnittelu

Transkriptio

1 IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet syksy 2007 Liite 1: Käsitteellinen suunnittelu Tämä liite korvaa prujun kohdan 7.2 Käsitteellinen suunnittelu. 7.2 Käsitteellinen suunnittelu Kuten luvussa 4 todettiin, suunnittelijan ja käyttäjän käsitteelliset mallit voivat olla hyvinkin erilaiset. Käsitteellisen suunnittelun avulla pyritään muodostamaan ohjelmiston runko siten, että tuetaan käyttäjän käsitteellisen mallin muodostumista. Jos käsitteellinen suunnittelu onnistuu, saadaan tuote, jonka käyttäminen on helppo oppia. Tällöin käyttäjä pystyy muodostamaan helposti oikeanlaisen käsitemallin Käsitteellinen malli Käsitteellisessä suunnittelussa pyritään selvittämään tuotteeseen liittyvät metaforat eli vertauskuvat, käsitteet ja toimintojen kuvaukset, sekä niiden väliset suhteet. Suunnittelun lähtökohtana ei siis ole tekninen määrittely ja toteutukseen liittyvät termit, vaan käyttäjän kannalta oleelliset toiminnat ja termit käsitteet. Käsitteellisen suunnittelun työvälineenä voi olla esim. aivoriihi (brainstorming), jossa käyttäjätutkimuksen, asiakaspalautteen yms. tiedonhankinnan perusteella kerätyt ideat kirjataan ylös. Ideoinnin jälkeen saatuja käsitteitä, metaforia ja toimintoja aletaan ryhmitellä. Tässä voidaan käyttää vaikkapa post it lappuja, joille kullekin kirjoitetaan yksi termi, ja termejä aletaan ryhmittelemään. Ryhmittelyn jälkeen tulos visualisoidaan käsitekaaviolla, josta ilmenevät sovelluksen pääkokonaisuudet, niiden aliosiot sekä eri osien väliset suhteet. Kuvaus käsitemallista on useimmiten graafinen visualisointi, jonka tarkka ulkoasu saattaa vaihdella paljonkin (esim. puukartta, mind map, palloista ja viivoista muodostettu vapaamuotoinen käsitekartta, UML-notaation 1 mukainen esitys...) Tarkoitus on kuvata ohjelmiston pääkokonaisuudet ja niiden aliosiot sekä mitä käyttäjän tehtäviä kukin osio palvelee. Käyttäjäkeskeisessä suunnittelussa käsitemallia lähdetään tekemään nimenomaan käyttäjien näkökulmasta. Eri käyttäjäryhmille voidaan hahmotella omat käsitemallinsa. Kuva A esittää juna-aikataulujen reittihakupalvelun käsitemallin junamatkustajan näkökulmasta. Käsitemalli olisi luultavasti hyvin erilainen junayhtiön puhelinpalvelun henkilökunnan tai palvelun ylläpitäjien näkökulmasta. Erityisesti kannattaa huomioida, että tässä vaiheessa käsitemallin tulisi kuvata vain käyttäjän kannalta olennaisia asioita. Tekniseen toteutukseen, esimerkiksi tiedon rakentumiseen tietokannassa, ei tässä vaiheessa oteta kantaa. 1 UML on standardoitu graafinen mallinnuskieli. Se on kehitetty ohjelmistojen ja järjestelmien kehittämistä varten. TTY:n opiskelijat tutustuvat kieleen esimerkiksi Ohjelmistotuotannon perusteet kurssilla. Lisätietoja UML-kielestä esim. Tampereen teknillinen yliopisto 1 Syksy 2007

2 Kuva A: Käsitemallihahmotelma juna-aikataulujen hakupalvelusta junamatkustajan näkökulmasta. Käsitemalleja voidaan toki piirtää myös muissa tarkoituksissa kuin ohjelmistojen suunnittelun yhteydessä. Kuva B esittää nykyisen kaperin edeltäjän, Käytettävyyskurssin erään vuoden sisältösuunnitelman käsitekartaksi hahmoteltuna. Kuva B: Käsitemallihahmotelma kaperin sisällöstä 2000-luvun alkuvuosina (Siina Jokinen). Tampereen teknillinen yliopisto 2 Syksy 2007

3 7.2.2 Navigointimalli Liikkumista tilojen ja osien välillä mallinnetaan ns. navigointimallissa, joka käytännössä voi muistuttaa hyvin paljon käsitemallia. Navigointimallista tulisi selvitä, liikutaanko sovelluksessa esim. lineaarisesti osasta toiseen (kaikki näytöt tai sivut ovat samanarvoisia ja esiintyvät käyttäjälle tietyssä järjestyksessä, Kuva C). Vai onko rakenne esim. verkkomainen, jolloin kaikista näytöistä voi siirtyä toisiin (Kuva E). Navigointimalli voidaan kuvata myös näyttöjä pienemmällä tasolla: mitä asioita käyttäjä käsittelee ja missä järjestyksessä. Kuva C: Lineaarinen navigointimalli. Kuva D: Hierarkkinen navigointimalli. Kuva E: Verkkomainen navigointimalli. Navigointimalli voi sisältyä käsitemallin kuvaukseen, mutta usein selkeyden vuoksi nämä kannattaa erottaa toisistaan. Navigointimallin ei tarvitse ottaa kantaa siihen, miten toiminnot käytännössä rakennetaan: mitkä toiminnot rakennetaan valikoihin ja mitä tarjotaan painikkeina jne. Kuva F esittää yhden vaihtoehdon aikatauluhaun navigointimalliksi (junamatkustajan näkökulmasta). Siinä on hahmoteltu järjestelmän toteutusta tasolla, joka auttaa Tampereen teknillinen yliopisto 3 Syksy 2007

4 hahmottamaan, missä järjestyksessä käyttäjä asioita voi tehdä ja mitkä siirtymät ovat mahdollisia. Kuva F: Aikatauluhaun navigointimalli Navigointimalli voi olla myös kuin näyttökartta, jolla visualisoidaan näyttöjen välisiä siirtymiä (Kuva G). Näyttöjen yksityiskohtainen kuvaaminen ei ole tässä vaiheessa vielä tarpeen, eikä kaikkia näyttöjä tässä vaiheessa vielä välttämättä nimetä. Kuva G: Aikatauluhaun näyttökarttamainen navigointimalli Tampereen teknillinen yliopisto 4 Syksy 2007

5 7.2.3 Esimerkki: Tentti-ilmoittautumisjärjestelmä Alla on esitetty kuvitteellisen tentti-ilmoittautumisjärjestelmän käsitteellinen malli (Kuva H) sekä navigointimalli (Kuva I) opiskelijan näkökulmasta. Kuvat eivät ole täydellisiä ja loppuun asti hiottuja. Tekstiviesti Muistutus Sähköposti Nimi Omat kurssit Kurssi Numero Tentti-ilmoittautuminen Haku Luennoija Kaikkien kurssien listaus Ilmoittautumisen peruminen Tentti Mones tenttikerta Ajankohta Sali Kuva H: Tentti-ilmoittautumisjärjestelmän käsitteellinen malli Kuva I: Tentti-ilmoittautumisjärjestelmän navigointimalli Tampereen teknillinen yliopisto 5 Syksy 2007

6 7.2.4 Esimerkki: Bilelippuautomaatti Tilanne: Herwoodin teknillisen yliopiston opiskelijat (HTYO) ovat tilanneet bilelippuautomaatin. Laite sijoitetaan ATK-talon ala-aulaan. Laite on tarkoitettu vain HTYO:n opiskelijoiden käyttöön. Automaatista voi ostaa kaikenlaisia bilelippuja: lippuja kiltojen ja muiden puljujen järjestämiin bileisiin, elokuvalippuja ja niin edelleen. Automaatilla on kolme käyttäjäryhmää, opiskelijat jotka ostavat automaatista lippuja (ostajat), ne jotka pistävät lippuja myyntiin (myyjät) sekä ylläpitäjät, jotka tekevät huoltotoimenpiteitä sekä päivityksiä. Bilelippuautomaatin käyttäjätutkimuksessa on selvinnyt esimerkiksi, että opiskelijat toivovat mahdollisuutta ostaa lippuja myös netin kautta osa käyttäjistä toivoo mahdollisuutta käyttää opiskelijakorttia kirjautumisessa, osa taas haluaisi bileautomaattiin erilliset tunnukset bileisiin toivottiin helposti hukattavan paperisen lipun sijaan mahdollisuutta tilata lippu kännykkään tekstiviestinä tapahtumia pitäisi pystyä etsimään sekä nimen, ajankohdan että tapahtumatyypin perusteella. Alla on hahmoteltu yksi versio laitteen käsitteellisestä mallista ostajien kannalta (Kuva J). Kuva J: Bilelippuautomaatin käsitteellinen malli Käsitteellistä mallia tehdessä on mietitty esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: Mitä toimintoja järjestelmässä pitäisi olla? Mitä tietoa käyttäjät tarvitsevat? Miten toiminnot ja käsitteet liittyvät toisiinsa? Tampereen teknillinen yliopisto 6 Syksy 2007

7 Seuraavaksi on hahmoteltu järjestelmän navigointimalli (Kuva K). Tapahtumien selailu on mahdollista ilman sisään kirjautumista joten jos ei oikeita lippuja löydykään, ei käyttäjän tarvitse välttämättä kirjautua sisään ollenkaan. Käyttöohjeiden lukumahdollisuus halutaan tarjota joka näytöltä. BILELIPPUAUTOMAATTI* Tapahtumien selailu Tapahtumien haku Kirjautuminen Tapahtuman valinta Tapahtuman tiedot Lippujen lukumäärän valinta Ohjeiden haku * Tilauksen kuittaus Maksutavan valinta Maksaminen Uloskirjautuminen* Lippujen / koodin vastaanotto * Tänne voi siirtyä mistä vain Kuva K: Bilelippuautomaatin navigointimalli. Tampereen teknillinen yliopisto 7 Syksy 2007