Kertausta Luennolta 3: Käyttäjätiedon kerääminen haastatteluilla ja kyselyillä. Luennon 4 aiheita. Miksi käyttäjätietoa kerätään?

Transkriptio

1 IHTE-1100 Kaper s2008 Luento 4: Tiedon analysointi ja visualisointi Käsitteellinen mallintaminen Luennon 4 aiheita Kertaus Luennosta 3 Käyttäjien tarkkailuista (observoinnista) ja skenaarioista Tulosten analysoinnista ja raportoinnista Tiedon visualisointi - Vierailuluento: Harri Siirtola TaY:n Tauchi-yksiköstä Vuorovaikutuksen suunnittelu Käsitteellinen suunnittelu Kertausta Luennolta 3: Käyttäjätiedon kerääminen haastatteluilla ja kyselyillä Miksi käyttäjätietoa kerätään? Käyttäjätieto toimii perustana tuotteen suunnittelulle Virheet käyttäjän tarpeiden (väärin) ymmärtämisessä tulevat kalliiksi Tarvitaan palautetta - Olemassa olevista tuotteista - Suunniteltavana olevasta (uudesta) tuotteesta Selvitetään mielipiteitä, näkemyksiä ja kokemuksia Tehdään käyttäjätutkimusta esim. markkinoinnin näkökulmasta 1

2 Miksi käyttäjätietoa kerätään? Pyritään ymmärtämään käyttäjää ja hänen todellisia tarpeitaan Pyritään saamaan luotettavaa tietoa siitä, - mitä käyttäjät tekevät käyttökonteksteissa? - mitä käyttäjät pitävät tärkeänä? - miksi asiat tehdään juuri niin kuin tehdään? - mihin toiminnalla pyritään eli mikä on toiminnan tai työn ensisijainen tavoite? - millainen tehtävien rakenne on? Kontekstitiedon kerääminen Fyysinen ympäristö valaistus, tilan käyttö, lämpötila, jne. Sosiaalinen ympäristö keitä muita osallistuu tuotteen käyttöön tai näkevät sen käytön Tehtäväkonteksti mitä muuta käyttäjä on tekemässä kun hän käyttää kehitettävää järjestelmää, mihin muihin tehtäviin käyttö liittyy Tekninen ympäristö mitä teknisiä mahdollisuuksia ja rajoitteita on, esim. tietoliikenneverkot, printtaus, muut koneet ja sovellukset Erityisen kriittistä mobiilikonteksteissa! - koska ne ovat niin muuttuvia ja monipuolisia Kontekstin riittävä ymmärtäminen vaatii yleensä menemistä ko. ympäristöön - Myös haastatteluilla voidaan saada kerättyä osa kontekstitiedosta ei kuitenkaan kaikkea Käyttäjätutkimuksen kulku 1. Tutkimuskysymysten muotoilu - Esim. Miten käyttäjät haluaisivat äänestää mobiililaitteellaan?, Mitä rajoitteita käyttötilanne asettaa mobiiliäänestämiselle? 2. Tiedonkeruumenetelmän valinta 3. Käyttäjien valinta ja rekrytointi - Etsiminen ja (haastatteluissa) ajan sopiminen - Huom! Tämä voi olla työlästä jos käyttäjäryhmä on hyvin erityinen (ei tuttu tai vaikeasti saatavilla) 4. Tiedon keruu valitulla menetelmällä 5. Tiedon analyysi - Löydösten priorisointi, ryhmittely, yhdistely ja/tai tilastollinen analyysi - Johtopäätösten tekeminen, esim. suunnittelua varten 6. Raportointi Haastattelumuodot ja -tyypit Strukturoitu Puoli-strukturoitu Vapaa Yksilö Ryhmä 2

3 Haastattelut vs. kyselyt: Yhteenvetoa Haastattelut Tietoa myös niiltä ihmisiltä, jotka eivät pysty tai halua täyttää kyselyjä. Kannustaa ideoiden ja ehdotuksien tutkimiseen. Joustava. Suora vuorovaikutus. Mahdollistaa syvällisemmän tiedonhankinnan. Mahdollistaa molemminpuolisen selventämisen ja tarkentamisen Voidaan tehdä käyttöympäristössä. Miksi, miten, mitä? Kyselyt Helpompia hallita ja prosessoida. Voidaan kohdistaa suurempaan käyttäjäjoukkoon Ei varmuutta, että puhutaan samaa kieltä. Epätodennäköisemmin hävettävät vastaajaa. Nopeampia analysoida, suurin työ valmistelussa. Mitä, kuinka paljon? Kysymysten laadinta Testaa aina haastattelukysymykset tai kyselylomake muutamalla henkilöllä etukäteen - Ovatko kysymykset yksiselitteisiä? - Korjaa havaitut virheet ennen varsinaista tutkimusta Muista kysymysten muotoilussa: - Aina kun kysyt kysymyksen, rajaat kymmeniä vastauksia pois - Et ehkä koskaan saa tietää jotain tärkeää tietoa, jos et sitä osaa kysyä Kysy vain asioita, jotka todella haluat tietää - Onko vastauksilla todellista vaikutusta projektiisi? Kysymysten luonteesta 1. Tarkoitus 2. Muoto 3.Luonne Ensisijaiset Avoimet Yleiset P uolistrukturoidut Toissijaiset Aihekohtaiset Strukturoidut Kysymysten määrittäminen Yleiset kysymykset - Tavoitteena selvittää käyttäjän tausta (ikä, sukupuoli,...) ja kokemus tutkittavasta asiasta - Kerättyä aineistoa käytetään tutkimuskohteesta kerätyn aineiston analysointiin Aiheeseen liittyvät kysymykset - Tavoitteena määrittää tutkimuskohdetta käyttäjän välityksellä Jokaisella kysymyksellä tulee olla selkeä, hyvin määritelty tarkoitus Analysointi vie paljon aikaa - Rajaa aineistoa jo kysymysten avulla Harkitse tarkoin kahden asian kysymistä samalla kertaa - Esim. Kuinka usein käytät ohjelmaa ja mikä sen ominaisuus mielestäsi on paras? Siis EI näin 3

4 Käyttäjien tarkkailuista eli observoinnista Tästä lisää seuraavilla kursseilla: IHTE-3200 Käytettävyystutkimuksen menetelmät 4 op (kame) IHTE-3300 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun työkurssi 4 op (kasu) Käyttäjien tarkkailu (observointi) Käyttäjän tarkkailu eli observointi voi tapahtua - Laboratoriossa - Kentällä eli oikeassa käyttökontekstissa Voidaan tarkkailla normaalin työn tekemistä tai yksittäisen tehtävän suorittamista Päämääränä on selvittää käyttäjän näkökulmasta käytössä olevan sovelluksen tai laitteen hyviä ja huonoja puolia Observoinnin tavoitteet Suunnitteluvaiheessa tarvitaan tietoa käyttötilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Evaluointivaiheessa arvioidaan, ratkaiseeko tuote oikeasti ongelman, vai synnyttääkö mahdollisesti uusia Tarkkailu eli observointi Observointi on vaativaa - Ihminen on taipuvainen näkemään sitä, mitä haluaa nähdä - Ihminen voi havaita vain sen, minkä ymmärtää Kirjataan tarkasti ylös tapahtumaketjut, toimintatavat, ongelmat, kontekstissa vaikuttavat asiat, - Näiden pohjalta voidaan suunnitella uusi, parempi järjestelmä Usein videoidaan tai ääninauhoitetaan kirjallisten muistiinpanojen lisäksi - Aina ei mahdollista (esim. luottamuksellisuus) - Erityisesti video (tai kuvat) antavat muille suunnitteluryhmän osapuolille elävän kuvan käyttökontekstista 4

5 Skenaariot ja tarinat Skenaarioista Kuvitellut ja todelliset tarinat menneestä ja tulevasta Käytetään esim. haastattelujen tukena Voi kuvata ihmisen ja systeemin välistä interaktiota: mitä tapahtuu, miten, missä ympäristössä, miksi - tai pelkästään systeemin toimintaa Nielsenin (1993) mukaan kuvaus: yksittäisestä käyttäjästä joka käyttää tietokonelaitteistoa saavuttaakseen tietyn tuloksen tiettyjen olosuhteiden alaisena ja tietyn ajanjakson aikana Voidaan kuvata hyvin eripituisia tapahtumaketjuja - eri abstraktiotasoilla Skenaariot Tekstuaalisia - Esim. Käyttötapauskuvaukset - Käyttäjätutkimuksen tärkeimmät tulokset - Konkretisoimassa yhteistä visiota tavoite kirkkaana mielessä Multimediaalisia - Kuvakäsikirjoitukset (storyboards) - Sarjakuvat - Videot ja äänitteet apuna Skenaariot Voivat kuvata myös hyvin rajatun käyttötapauksen (Use Case) Ahto Simakuutio on 20-vuotias toisen vuosikurssin tietotekniikan opiskelija TTY:llä. Tenttiviikon lähestyessä Ahto haluaa ilmoittautua käymiensä kurssien tentteihin. Ahto kirjautuu intraan ja valitsee tentit -> ilmoittaudu tentteihin. Järjestelmä etsii Ahtolle listan kaikista sellaisista tenteistä, jotka liittyvät Ahton tällä hetkellä suorituksessa oleviin kursseihin, ja joihin voi nyt ilmoittautua. Listassa ilmoitetaan myös tentin ajankohta. Ahto valitsee listasta haluamansa tentit ja painaa ilmoittaudu. Järjestelmä huomauttaa, että kaksi tenteistä on samaan aikaan joten niistä voi valita vain toisen. Ahto valitsee 5

6 Skenaariot Aineiston koonnista ja tulosten analysoinnista Suunnittelun edetessä voidaan kuvata myös luonnos käyttöliittymän yksityiskohdista Aineiston koonti Muotoile tieto analysoitavaan muotoon - Pyritään toistuvien toimintatapojen havaitsemisen - Kirjaa ylös samankaltaiset löydökset (ja niiden useus, esim. 4/6 käyttäjää ei pystynyt suorittamaan loppuun Tehtävää 3) - Tiivistä havainnot ydinlöydöksiksi Aloita aineiston koonti samanaikaisesti kun keräät tietoa - Haastattelujen ja testauksen yhteydessä tehdään aineiston koonti jokaisen tutkimusjakson jälkeen Kirjaa käyttäjiltä/haastateltavilta mielenkiintoisia tai tuloksia laajemmin kuvaavia kommentteja - Olipas erikoisessa paikassa tämä toiminto, hermot meinasivat mennä sitä etsiessä (Haastateltava 6, mies, 37 v) - En kyllä luottaisi mobiiliäänestämiseen, mulle on tärkeää mennä paikanpäälle äänestyskoppiin (Haastateltava 3, nainen, 22 v) Aineiston koonti Haastattelun purkaminen mahdollisimman pian haastattelun jälkeen - Asiat ovat vielä tuoreessa muistissa Purkamista helpottaa kun: Kysymykset on hyvin laadittu Muistiinpanot ovat selkeitä Useampi henkilö on tehnyt muistiinpanoja Nauhoite apuna tarvittaessa 6

7 Aineiston koonti Kyselyaineiston tarkastaminen haastattelun lopussa - Tarkastetaan onko kaikkiin kysymyksiin vastattu - Tarkastetaan onko kysymyksiin vastattu täsmällisesti - Tarvittaessa tarkastetaan myös ovatko vastaajat ymmärtäneet kysymykset oikein Aineiston analysointi Muistuta itsesi ja työryhmän mieleen, mitä halusittekaan tietää, eli tutkimuksen pääkysymykset - Jos analysointia ei tehdä huolella, koko tutkimuksen hyöty jää kyseenalaiseksi Yhteenvedot avointen (laadullisten) kysymyksien vastauksista Numeerisen datan pohjalta voidaan tehdä tilastoja ja piirtää erilaisia kuvaajia - Keskiarvot ja hajonnat - Tekstin ja taulukoiden lisäksi tietoa voi visualisoida On erittäin keskeinen asia, kuinka tulokset esitetään ja mitä asioita korostetaan - Johtopäätökset: Mitä voidaan päätellä? Mitä tuloksista seuraa? Päivän aiheita Kertaus Luennosta 3 Skenaarioista ja tarkkailuista Tiedon analysoinnista ja tulosten raportoinnista Harri Siirtola: Tiedon visualisoinnista Visualisointi Harri Siirtola / Tauchi Vuorovaikutuksen suunnittelu Käsitteellinen suunnittelu 7

8 Päivän aiheita Kertaus Luennosta 3 Skenaarioista ja tarkkailuista Tiedon analysoinnista ja tulosten raportoinnista Visualisointi Harri Siirtola / Tauchi Vuorovaikutuksen suunnittelu Käsitteellinen suunittelu Vuorovaikutuksen suunnittelun lähtökohdat Käyttäjällä on jokin tavoite tai tehtävä - Työhön liittyvä tuottavuustavoite - Vapaa-aikaan liittyvä ajanvietetavoite Suunnittelijan täytyy ymmärtää - Käyttäjän kyvyt ja rajoitteet - Käyttäjän tavoite ja siihen liittyvät tarpeet Vaihtoehtoiset toimintatavat, esim. askeleet, joilla tavoitteeseen päästään - Käyttötilanne (käyttökonteksti) Tämän jälkeen voidaan lähteä suunnittelemaan järjestelmän toiminnallisuutta ja vuorovaikutusta Ihmisen ja koneen (järjestelmän) vuorovaikutus Ymmärtääkseen koneen toimintaa, käyttäjä luo koneesta oman käsitteellisen mallinsa Koneella on myös malli käyttäjästä - Oletukset käyttäjän kyvyistä ja toiminnasta Vuorovaikutusta voidaan parantaa - pyrkimällä mahdollisimman yhteneviin koneen ja käyttäjän malleihin Suunnittelija tukee käyttäjän mallia selkeällä käsitteellisellä mallilla - Käyttäjäkeskeisellä suunnittelulla mallista tulee sellainen, jonka käyttäjä omaksuu helposti Vuorovaikutuksen pullonkaulat Käyttäjän, koneen ja suunnittelijan välillä tulee siirtyä riittävästi informaatiota Kone Suunnittelija Käyttäjä 8

9 Vuorovaikutuksen suunnittelu Kuinka asia tehtäisiin ilman uutta järjestelmää, on hyvä suunnittelun lähtökohta - Asioiden luonnollinen järjestys - Luonnolliset syötteet ja selkeä palaute - Tuttujen käsitemallien tukeminen Uudella järjestelmällä on tarkoitus tehdä asiat paremmin (tehokkaammin, miellyttävämmin, turvallisemmin) kuin aiemmalla tavalla Vuorovaikutuksen suunnittelu Käyttäjien luonnolliset ja tehokkaat toimintapolut tai - sekvenssit lähtökohtana Käyttöliittymän sanasto tärkeä - muista luonnollinen kieli - Kohderyhmän omat termit voidaan kerätä käyttäjiltä - Yleisesti käytetyt termit - Lyhenteiden välttäminen - Viestit käyttäjän näkökulmasta - Päätä sovelluksen termistö aluksi Ole johdonmukainen suunnittelussa Normanin vuorovaikutusmalli Kuvaa ihmisen ja ympäristön (mukaan lukien teknologisten järjestelmien) vuorovaikutusta yleisellä tasolla Mallin keskeinen idea on ympäröivän maailman jatkuva evaluointi ( checking ) ja toimintojen suorittaminen ( doing something ) Tavoitteisiin pääsyä nopeuttaa, jos ympäristöä on helppo tulkita - Suunnittelun apuna Normanin käyttäjäkeskeiset suunnitteluperiaatteet! (Luento 2) Normanin vuorovaikutusmalli Aikomus toimia Suunnitellaan toiminta Suoritetaan toiminta Tavoitteet Maailma Evaluoidaan tulkinnat Tulkitaan havainnot Havaitaan ympäristön tila 9

10 Päivän aiheita Kertaus Luennosta 3 Skenaarioista ja tarkkailuista Tiedon analysoinnista ja tulosten raportoinnista Visualisointi Harri Siirtola / Tauchi Vuorovaikutuksen suunnittelu Käsitteellinen suunnittelu Käsitteellinen suunnittelu Pyritään saamaan suunnittelijan käsitteellinen malli lähelle käyttäjän käsitteellistä mallia Onnistuttaessa saadaan tuote, jonka käyttäminen on helppo oppia Pyritään selvittämään tuotteeseen liittyvät keskeiset käsitteet ja toimintojen kuvaukset, sekä niiden väliset suhteet Käsitteellinen suunnittelu Pohjautuu käyttäjiltä kerättyyn tietoon, esim. haastatteluilla tai tarkkailuilla Käsitteellisen suunnittelun menetelmänä voi olla esim. aivoriihi - Ideoitten kirjaaminen ylös - Ideoitten ryhmittely - Tuloksen visualisointi Monialaisuus suunnittelutiimissä on etu! Käsitteellinen suunnittelu Tarkoitus on kuvata ohjelmiston pääkokonaisuudet ja niiden aliosiot sekä mitä käyttäjän tehtäviä kukin osio palvelee - Liikkumista osioiden välillä kuvataan navigointimallilla Käsitemallin visualisointi voi olla esim. - Käsitekaavio - Puukartta - Mindmap - jne. 10

11 Esimerkki lineaarisesta vuorovaikutusmallista (esimerkki kuvaa nykytilaa, jota on tarkoitus parantaa) Navigointimallin suunnittelu Navigointimallissa kuvataan siirtymät erilaisten tilojen välillä - Miten käyttö voi edetä järjestelmän käytön eri kohdissa Rakenne voi olla esim. - Lineaarinen - Hierarkkinen - Verkkomainen Navigointimalli voi olla kuin näyttökartta, jolla visualisoidaan näyttöjen välisiä siirtymiä - Ei silti vielä välttämättä lopullinen näyttöjen rakenne Esimerkki verkkomaisesta käsitemallista (vuorovaikutusmallista) jossa on mukana eri käyttäjien roolien kuvaus 11

12 Esimerkki käsitemallista ( kulttuurimallista ), joka kuvaa työyhteisön motivaatioita ja muita kulttuuritekijöitä Esimerkki verkkomaisesta käsitemallista 12

13 Käsitemalliesimerkki: Tentti-ilmoittautumisjärjestelmä Tekstiviesti Navigointimalliesimerkki: Tentti-ilmoittautumisjärjestelmä Muistutus Sähköposti Nimi Omat kurssit Kurssi Numero Tentti-ilmoittautuminen Haku Luennoija Kaikkien kurssien listaus Ilmoittautumisen peruminen Tentti Mones tenttikerta Ajankohta Sali Käsitemalliesimerkki: Bilelippuautomaatti Esimerkki: bilelippuautomaatti Käyttäjät: Herwoodin teknillisen yliopiston (HTYO) opiskelijoita - Ostajat - Myyjät - Ylläpitäjät Käyttäjätutkimuksessa selvinnyttä: - Lippuja haluttaisiin ostaa myös netistä - Kirjautuminen opiskelijakortilla tai erillisillä tunnuksilla - Kännykkälippu toiveena - Haku nimen, ajankohdan että tapahtumatyypin perusteella Mitä toimintoja järjestelmässä pitäisi olla? Mitä tietoa käyttäjät tarvitsevat? Miten toiminnot ja käsitteet liittyvät toisiinsa? 13

14 Navigointimalliesimerkki: Bilelippuautomaatti Tapahtumien selailu BILELIPPUAUTOMAATTI* Tapahtuman valinta Lippujen lukumäärän valinta Tilauksen kuittaus Maksutavan valinta Maksaminen Lippujen / koodin vastaanotto Tapahtumien haku Tapahtuman tiedot Kirjautuminen Ohjeiden haku * Uloskirjautuminen* * Tänne voi siirtyä mistä vain Käsite- ja navigointimallien evaluointi käyttäjien kanssa Mallien tulee pohjautua käyttäjiltä saatuun tietoon - Haastattelut, kyselyt, tarkkailut - Aiempien järjestelmien puutteet, vaikeudet, kehitysideat Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteiden mukaan - Suunnittelu tehdään monialaisissa tiimeissä - Käyttäjien kanssa arvioidaan järjestelmän suunnitelmaa aikaisin ja iteroiden Myös käsite- ja navigointimalleja on syytä evaluoida käyttäjien kanssa! Skenaariot voidaan ottaa avuksi visualisoimaan ja konkretisoimaan malleja 14