perjantai klo (kahvit tarjolla klo 8.15 alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen. Hyväksytään edellisen kokouksen muistio.

Transkriptio

1 Muistio 3/ (3) D130/ /2014 Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Paikka perjantai klo (kahvit tarjolla klo 8.15 alkaen) Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja sovittiin, että käsitellään kohdan 2 jälkeen asiana esityslistan kohta 6. 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen muistio. Päätös: Hyväksyttiin muistio. 3 SITRAn palvelupakettimalli Klo 9.00 alkaen LYNC-esittelynä xxxxx esittelee Sitran palvelupakettimallia (20 min). Päätös: Kuultiin Eveliina Huurteen esittelyä jatkotyön yhtenä viitekehyksenä Sitran palvelupakettimallista (liitteet 1-3). Todettiin malli monituottajamallin mukaiseksi ja asiakkaan polkujen seuraamisen mahdollistavaksi. Malli kattaa integraatiot hyvin samoin periaattein kuin esim Ylä-Savon Kuntamaisemamallissa on käytössä. Saattaa johtaa liialliseen sektoriajatteluun, jonka vaihtoehtona saattaa toisaalta olla liiallinen väljyys asioiden tarkastelussa. 4 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma mahdollisuus uudistua Pohjois-Savossa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön johtaja, ylilääkäri Simo Kokko kertoo, mitä hyvät palveluprosessit mahdollistavat tehdyn järjestämissuunnitelman valossa. Päätös: Järjestämissuunnitelma ei vastaa tuleviin tarpeisiin. Simo Kokko esitteli SOTE-prosessien kehittämisen ideologisina kehitysnäkyminä generalisti-spesialisti toimintamallin, sektoripohjaisen toimintamallin, elämänkaarimallin ja asiakkaiden / potilaiden segmentointitavan terveydenhuollossa käyttötapoja. Esittelyaineisto on liitteenä 4. 5 Työryhmätyöskentely jatkuu.. Pienryhmissä työstetään teemoista Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

2 Muistio 3/ (3) D130/ /2014 1) asiakkuus ja asiakaslähtöisyys 2) integraatio ja erityisosaaminen yhdistettynä asiakaslähtöisyyteen 3) kuntalaisen palvelutarpeen arviointi hyödyntäen Learning Cafe menetelmää. Menetelmässä tärkeää on keskustelu; omien näkemysten selittäminen ja yhteisen ymmärryksen löytäminen. Menetelmä opettaa yhteisten ratkaisujen tekemistä. Toisten näkemyksiä voi kommentoida ja kyseenalaistaa, mutta tärkeätä on myös konsensukseen pyrkiminen eli ryhmän yhteisen mielipiteen löytäminen. Päätös: Työstetyt mallinnukset Cafe-työpajoista liitteinä 5-7. Työskentelyn yhteenvetona todettiin, että nykytila ei tyydytä (nähdään varsin yhdenvertaisesti). Mahdollisuuksia kehittämiseksi on hyvin todettavissa. Asiakaslähtöisyys ensisijaisesti yksilöstä / henkilökohtaisesta tarpeesta lähtevää. Hallittavaksi tulee se, miten ohjataan piilossa olevia tarpeita tarkoituksenmukaiseen suuntaan. 6 KASTE-rahoitusta Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmältä Kuullaan Itä- ja Keski-Suomen aluejohtoryhmän päätös mahdollisesta KASTE-rahoituksesta ja sovitaan asian jatkovalmistelusta sosiaalihuollon laaja-alaisen integraation edistämiseksi. Päätös: Sovittiin toimeksiannosta, että se tehdään sosiaalisen tuen integraatiosta. Fokus: kansalaisen palvelukulma, arjen pärjäämisen tuki ja sen määrittely huomioimalla toimijoina muutkin kuin viralliset tahot. Ryhmäksi nimettiin Paula Tiihonen (pj / vetäjä), Minna Pitkänen, Mari Antikainen, Sirpa Halmemies, Hannele Holopainen, Seija Kärkkäinen (yhteisryhmän ulkopuolelta), Helvi Mustonen ja Jouko Miettinen (KASTE-hankeesta). Aikajänne , kuitenkin siten että sote-yhteistyöryhmän kokouksessa on alustavat suunnitelmat ja ratkaisuehdotukset esitteillä. 7 Yhteiskokouksessa esitettävät keskusteluteemat, linjaukset ja aikataulut Pohjois-Savon sote-tuotannon uudistamiseksi Sovitaan yhteiskokouksen klo agendasta ja esittelijöistä. Päätös: Yhteiskokoukseen varaudutaan aineistolla: - mitä on saatu aikaiseksi, miten jatkotyötä linjataan - mitä mahdollisuuksia taloudellisempaan toimintaan (ylikapasiteetin purkaminen) - kuntarajapinta ja siihen liittyvät yhteistyökäytännöt - kolmannen sektorin roolit jatkossa - asiakaslähtöisten palvelujen tuottaminen kuntaryppäissä Esittelyt tehdään puheenjohtajien johdolla. Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

3 Muistio 3/ (3) D130/ / Seuraava kokous Muut sovitut kokousajat ovat: klo klo YHTEISKOKOUS klo klo klo Muut asiat Päätös: Jorma Penttinen kertoi sairaanhoitopiirissä työskentelevän Sari Raassinan toimivan tarvittaessa yhtenä selvittelyresurssina hankkeelle. 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen. Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Markku Tervahauta puheenjohtaja Tarja Miettinen sihteeri/hankejohtaja Osanottajaluettelo: Läsnä: Varsinaiset jäsenet Varajäsenet (x) Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio, pj. (x) Saarinen Jari, terveysjohtaja, Kuopio (x) Pekkanen Leila, toimitusjohtaja, Ylä-Savon sote, 1. vpj. (x) Forsberg Janne, ylilääkäri, Ylä-Savon sote (x) Lehto Seppo, terveyskeskuksen johtaja, Varkaus, 2. vpj. (x) Ruotsalainen Eija, palvelualuepäällikkö, Varkaus (-) Miettunen Risto, johtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) Penttinen Jorma, joht.ylil., Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) Holopainen Hannele, toimitusjohtaja, Kysteri (x) Peltonen Eija, johtava hoitaja, Kysteri (x) Lappalainen Olli, ylilääkäri, Sisä-Savon terveydenhuollon ky (-) Mölkänen Pirjo, ylihoitaja, Sisä-Savon terveydenhuollon ky (x) Huovinen Aino SOTE-osastopäällikkö, Lapinlahti (x) Halmemies Sirpa, johtava sosiaalityöntekijä, Lapinlahti (x) Ruostila Reijo, sosiaali- ja terveysjohtaja, Siilinjärvi (x) Korhonen Mikko, johtava lääkäri, Siilinjärvi (x) Pärnänen Heli, sosiaalijohtaja, Koillis-Savon seutu (x) Mustonen Helvi, perusturvajohtaja, Rautavaara (x) Pitkänen Minna, sos.- ja perhepalv. johtaja, Kuopion seutu (x) Antikainen Mari, hoivajohtaja, Kuopio (-) Markkanen Marja-Leena, avopalvelupäällikkö, Sisä-Savon seutu (x) Satuli Kaija, vakuutussihteeri, Rautalampi (x) Tiihonen Paula, peruspalv.joht., Varkauden seutu, Leppävirta (-) Mentula-Hyvärinen Riitta, palvelualuepäällikkö, Varkaus ( ) Ylä-Savon seutu? ( ) Ylä-Savon seutu? Läsnä muut: Pekka Kaikkonen, maakuntasihteeri / hankejohtajan varahenkilö Simo Kokko, PSSHP perusterveydenhuollon yksikön johtaja, ylilääkäri Tarja Miettinen, sote-hankejohtaja Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

4 SOTEn prosessit Simo Kokko Ylilääkäri, yksikön johtaja Perusterveydenhuollon yksikkö Pohjois-Savon shp

5 Neljä perustyyppiä 1) Generalisti spesialisti suhde 2) Sektoripohjaiseen erityisosaamiseen perustuva organisointi 3) Ns. elämänkaarimalli sosiaali- ja terveyspalveluiden integraation pohjana 4) Palveluiden käyttäjien segmentointi palveluissa tarvittavien ydinprosessien mukaan

6 Generalisti spesialisti suhde; porrastettu hoito Erikoisosaaja (erikoislääkäri, erityistyöntekijä jne.) toimii pääasiassa lähetteen perusteella; hoidon porrastus on toiminnan kulmakivi Yleislääkäri / yleishoitaja / yleissosiaalityöntekijä vastaa suurimmasta osasta tavallisia ja yleisiä asioita/ongelmia

7 Generalisti spesialisti suhde; jäävuori-ilmiö Yleislääkäri / yleishoitaja / yleissosiaalityöntekijä vastaa suurimmasta osasta tavallisia ja yleisiä asioita/ongelmia Jäävuoren näkymättömään osaan jää paljon potentiaalista palveluiden tarvetta

8 Sektoripohjainen toimintamalli Sote-palvelut Avosh akuutti Avosh pitkäaikaishoito Kotihoito Kuntoutus Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto Päihdepalvelut Mielenterveystyö Sosiaalityö Lastensuojelu Neuvola- ja kouluth

9 Ns. elämänkaarimalli Lasten ja lapsiperheiden palvelut Mutta mitä tähän keskelle? Ikääntyneiden palvelut

10 Asiakkaiden / potilaiden segmentointi terveydenhuollossa uusia tuulia Tampereelta Toiminnan organisointi perustuu prosesseille ja erilaisille asiakkuuksille / asiakkaille asiakkuussalkut Tukiasiakkaat Johdetut asiakkaat Pärjääjät Yhteistyöasiakkaat

11 Kuinka rakentaa toimiva malli? Generalismin ja sektoripohjaisuuden yhteensulauttamisesta syntyy matriisi, jossa perusrakenteita ovat paikalliset lähipalvelut ja erityisosaamiseen perustuvat palvelut, joilla on oma maantieteensä

12 Asiakkuuksien hallinta Harvoin palveluja käyttävät oletusarvoisesti väestövastuu, mukana hyvin myös oma valinta; neuvontapalvelut, sähköinen asiointi yms. painottuvat Paljon palveluja käyttävät pohjaksi hoitosuunnitelma (uusin nimi hyvinvointisuunnitelma ), jonka pitäisi sovittaa yhteen asiakkaan (ja tarvittaessa omaisten) sekä ammattilaisten näkemykset, suunnitelmat ja sitoumukset Suunnitelmasta pitäisi olla saatavilla tiedonvälitystä varten tiivistetty versio Moniammatillisuus ja yhteistyö eri sektoreiden välillä tapahtuisi suunnitelman raameissa

13 Asiakkuus ja asiakaslähtöisyys ryhmä I

14 Asiakas/potilaskeskeisyys on tärkeää, koska Lähde: Juha Teperi Ideaklinikka

15 Miten toimeenpano hoidetaan? Lähde: Juha Teperi Ideaklinikka

16 Palvelutarpeen arviointi asiakkaan näkökulmasta mihin otan yhteyttä hoidon tarpeen arviointi ammattilaisen toimesta (yksi numero/ portaali) palvelun saavutettavuus lähipalvelut seudulliset keskitetyt (maakunnan kokoinen) mittaristo

17 Asiakkuus ja asiakaslähtöisyys ryhmä II

18 kuntalainen-asiakas-potilas Palveluohjaus sähköinen asiointi: erilaiset testit HYVIS, Mielenterveystalo

19

20 Kokemuksia muualta Triage liian hätäiset=> viinimarjamehua juomaan neuvottomuus kielitaito Eksotessa psykososiaalisen tuen piste yhteispäivystyksen yhteydessä Leppävaarassa suljettu sähköposti

21 Asiakkuus ja asiakaslähtöisyys ryhmä III

22 Asiakkuus ja a-lähtöisyys koko väestö muodostaa asiakkuuden palveluohjaus: ohjaukseen tarvitaan eri tasot netti, henkilökohtaisen tapaamisen tarve (tunnistaminen) matala kynnys kansalliset palveluväylät palvelusalkut esimerkkinä pankkiasiointi

23 Integraatio ja erityisosaaminen yhdistettynä asiakaslähtöisyyteen Sote yhteistyöryhmä , ryhmätyö

24 Nykyinen järjestelmä on organisaatiokeskeinen Erityisosaaminen ei välttämättä palvele kokonaisuutta Asiakas ajautuu järjestelmään oman osaamisensa mukaan Järjestelmässä erityisosaajat hoitavat omaa alaansa ei asiakasta kokonaisuutena Pirstaleinen palvelujärjestelmä: hoidetaan varman päälle, kun ei tiedetä muista palveluista Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että selvitetään mitä asiakas tarvitsee, miten asiakasta ohjataan alusta lähtien oikeaan palvelun piiriin -> case manager ohjaa Yksi henkilö tai tiimi, eri toimialoilla, useita maakunnassa Ensimmäinen kontakti ottaa kopin ja ryhtyy hoitamaan asiakkaan asiaa eteenpäin Panos kohdistetaan vaativiin asiakkaisiin, ei satunnaisiin kävijöihin, kaikki eivät tarvitse case manageria

25 Kuka päättää asiakkaan palvelutarpeen, voi olla hoitaja, lääkäri tiimi, nyt specialisti, joka ei aina ole oikea henkilö Asiakkaat arvottavat erityisosaamista, vaikka eivät tarvitsisi, miten vakuutetaan asiakkaat muun palvelun tasosta Puhelinpalvelu ja nettipalvelu: jos asiakas tietää itse mitä tarvitsee ja mistä saa apua Matalan kynnyksen palveluneuvonta muille: ohjaa oikean palvelun piiriin, mutta ongelma saman asian kertominen useaan kertaan, eikä ensimmäinen kontakti ei ota vastuuta palveluprosessin toteutumisesta Lähetekulttuurista kutsukulttuuriin: Asiakas ei saa lähetteitä erityisosaajille, vaan asiakaspalvelu kutsuu erityisosaajat Sama tietotekniikka kaikilla Tiukka tietosuoja ongelma

26 Kuntalaisen palvelutarpeen arviointi Markku Tervahauta

27 Arviointityökalut ja niiden kehityskuvat Sattumanvaraisuus, ei sapluunoita tai mittarointia, valmiina arvioinnin tekemiseksi Yksiköiden itseohjautuvuus, hankaloittaa arvioinnin tekemistä Pula konkreettisista arviointivälineistä, joiden pohjalta segmentointia olisi mahdollista tehdä Kokonaan ikäluokat tavoittavat palvelut ja arviointivälineet Aikuisten palveluissa hajontaa: sairausryhmittäin tai hoidon piirin muk. Ikääntyvien palvelut: erilaisia mittareita ja arviointivälineitä erilaisia eri toimijoilla Erilaisille asiakasryhmille on (pitkäis-, mielenterveys-, vammais-, päihde-,) suunnitelmat tai vastaavat Avohilmo Lastensuojelussa kokemusta miten prosessin tarkastelusta itse tekemistä tärkeämpää Palvelupakettien ongelmaksi: muotoseikkojen mm aikamääreiden toteuttaminen itse tekemistä tärkeämpää (saako perhe avun vrs. Oliko kuultu oikeaan aikaan) Muoto sisältöä ja tuloksia tärkeämpää Lakisääteiset palvelut kuntalaiselle tarjottavalla jaottelulla Tutkitut kansansairaudet, toimitaan sovitun ohjelman mukaisesti Ikäihmiset: heille järjestettyjen neuvoloiden pohjalta Työterveyshuolto Väliinpuatojat:? Tunnistamistyökalut, kirjaamiskäytännöt, potilasyhteenvedot Asiakaslähtöisyys asiakkaan oma tavoite kanta-asiakkuudesta Perhekeskustyyppiset toimintamallit, joista aidompi ja toimivampi tuki Asiakaskorttityökalut arvioinnin tueksi: sapluuna millä tarkastellaan mihin apua tarvitaa, mitä verkostoja käytettävissä Kenellä vastuu tarpeen arvioinnista: vastuutetaanko jokainen? Rakennetaanko sapluuna, jolla osa palveluista voidaan rajata pois? Etsivän työn missio? Mitä löydöksille tehdään?

28 Nykytilanne - mitä palvelee nyt - mitä tarvitaan tulevaisuudessa? liikennevalot avuksi kuntalaisen omavastuun kasvattaminen kirjavat käytännöt, vertailtavuus? asiakasyhteenvedot, tiedolla ohjaamisen avuksi eri asiakasryhmittäin kootut tiedot Kuntalaisen palvelutarve sattumanvaraisuus prosessi itse tarkoitusta tärkeämpää - muotoseikkojen toteuttaminen nyt ykkösenä asiakasvastaavat ohjaajiksi / generalisteiksi - integraatio sisällytettynä asiakaskortit vrt. neuvolat palvelu ohjauksen verkosto osaksi front office -tukea Pyllit, Sotkanetit, THL-tiedot yms asiakasta kuullaan omahoidon rooli yhtenäiset käytännöt