Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle 2016

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Valtuusto Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle / /2015 KHALL 380 Liite 1 Hallintojohtaja Kuntalain 66 on seuraava: Viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on pää tet tävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden ve rojen perusteista. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a :n mukaan kunnan tu lee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallitukselle viimeistään vero vuot ta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Taloudellinen kehys Koko kunnan toimintakulut ovat ensi vuonna n. 55,9 milj. euroa. Koko kunnan toimintakulut kasvavat 4,0 %. Toimintatuottoja ensi vuonna kertyy n. 8,9 milj. euroa, missä on lisäystä 7,0 % kuluvaan vuoteen. Edellä olevasta joh tuen menojen ja tulojen erotus eli toimintakate kasvaa koko kunnassa 3,0 %. Ve ro tu lo ja arvioidaan ensi vuonna kertyvän kaikkiaan noin 25,2 milj. euroa, mi kä on noin 0,3 milj. euroa eli 1,2 % vähemmän kuin kuluvalle vuodelle ar vioi tu kertymä. Verotuloennuste pohjautuu Suomen Kuntaliiton ve ro ennus te ke hik koon. Ensi vuoden talousarvio sekä talous- ja toi min ta suun ni telma vuosille on laadittu nykyisten veroprosenttien pohjalta. Valtionosuuksia arvioidaan kertyvän ensi vuonna kaikkiaan noin 23,8 milj. eu roa, mikä on n. 1,3 milj. euroa eli 6 % enemmän kuin kuluvalle vuodelle ar vioi tu. Kunnan taloudellinen tilanne aikaisempiin vuosiin verrattuna on hieman huo nom pi. Vuosikate vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli 4,9 milj. euroa ja vuo den 2015 talousarviossa vuosikatteen on arvioitu olevan 2,4 milj. euroa, mut ta toteutuma näyttäisi olevan tätä pienempi. Vuosikate on suurempi kuin poistot, jot ka ovat noin 2,1 milj. euroa. Koko kunnan ensi vuoden yli jää mä on noin 0,2 milj. eu roa, mutta peruskunta on noin 0,3 milj. euroa ali jää mäinen. Suunnittelukauden ( ) investointien nettomäärä on noin 6,7 milj. eu roa. Vuoden 2016 nettoinvestoinnit ovat noin 2,1 milj. euroa. Taloussuunnittelussa on varauduttu em. investointien rahoittamiseksi ot tamaan suunnittelukaudella lainaa 6,3 milj. euroa, josta ensi vuonna otetaan 2,6 milj. euroa.

2 Kunnan kassatilanne pysyy ensi vuonna hyvänä ja vakaana. Tuloveroprosentti Tuloveroprosentti on tällä hetkellä 19,0 %. Tuloveroprosenttia ei esitetä nos tet ta vak si vuodelle Ilmeistä on, että korotus ei lähivuosina ole tarpeen, jos kiinteistöveroprosentteja ei lasketa tai valtionosuuspohjassa ei tapah du merkittäviä muutoksia. Vireillä oleva laaja sosiaali- ja terveystoimen uu dis tus voi muuttaa tilannetta. Yksi tuloveroprosentti tuottaa kunnalle noin mil joo na euroa. Taloussuunnittelussa ja talousarvion laadintakehyksissä on lähdetty siitä, että kunnallisverotuloa (tuloveroprosentin tuottoa) kertyy ensi vuonna ny kyisel lä tuloveroprosentilla n. 19,1 milj. euroa, mikä on vain hieman (0,2 %) enem män kuin kuin kuluvan vuoden arvioitu kunnallisveron tuotto. Viimeksi valmistuneessa verotuksessa vuodelta 2014 kunnallisveroa alus tavan maksuunpanotilitysten mukaan on pantu maksuun 18,9 milj. euroa, mikä on 2,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna (vuodelta ,3 %). Koko maas sa vastaava nousu oli sama kuin edellisenä vuonna eli 3,7 %. Valtionosuuksiin kuuluvalla verotulojen tasauksella on merkittävä vaikutus kun nan talouteen. Ensi vuonna verotulojen tasauksen määrä nousee hieman eli kuluvan vuoden 2,3 milj. eurosta 2,4 milj. euroon. Inarin tuloveroprosentti on maakunnan alhaisin ja alhaisempi kuin kes kimää rin kaikissa koko maan kunnissa. Kuluvana vuonna Lapissa tu lo ve ropro sent tien keskiarvo on 20,58 ja Manner-Suomessa 19,75. Ensi vuoden talousarvion laadinnassa on lähdetty siitä, että tu lo ve ro pro sent ti pysyy nykyisenä. Kiinteistöveroprosentit Kiinteistöverolain (1266 / 2001) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kun nan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaih te lu vä lien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa va rain hoi to vuo den tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sa das osan tarkkuudella. Hallitus on antanut esityksen kiinteistöverolain muutoksista vuosil le 2016 ja Esityksen (HE 26/2015) mukaan "Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää ko rotet tai siin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan mää räämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyi sen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiin-

3 teis tö ve ro pro sen tin enimmäismäärä korotettaisiin 2,85 prosentista 3,10 pro senttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä ko ro tet taisiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin, ja rakentamattoman rakennuspaikan mää ritel mää tarkistettaisiin muun muassa rakennuspaikkaa koskevien ra ken nus kiel to jen osalta. Yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten kiin teis tö ve ro prosen tin vaihteluvälin ala- ja ylärajaa korotettaisiin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaih te lu vä li nousisi 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin ja vakituisten asuin ra ken nus ten veroprosentti 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Sitä sovellettaisiin en sim mäi sen kerran vuodelta 2016 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa, kui tenkin siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisten asuinrakennusten ve ropro sen tin vaihteluvälin muutosta sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2017 toimitettavassa verotuksessa." Voimassa olevat kiinteistöveroprosenttien rajat ja muuttuvat rajat suluissa kur sii vil la ovat seuraavat: Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80-1,55 ( 0,86-1,80). Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37-0,80 (0,39-0,90). Muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan edelleen määrätä 0,60-1,35 vaihteluvälin rajoissa enintään 0,60 (1,00, voimaan vuodelle 2017) prosenttiyksikköä kor keam mak si kuin pääasiassa vakituiseen asumi seen käytettävien ra ken nus ten veroprosentti. (Jos kuitenkin näin las ket tu veroprosentti on kun nan val tuus ton määräämää yleistä kiin teis tö ve ro pro sent tia alempi, niin ve ro pro sent ti voidaan määrätä enintään kun nan val tuus ton määräämän yleisen kiin teis tö ve ro pro sen tin suuruiseksi). Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 1,00-3,00 (4,00). Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja on 0,00. Voimalaitosten veroprosentin yläraja on 2,85 (3,10), alle 10 me ga volt tiam pee rin voimalaitoksiin sovelletaan kuitenkin yleistä kiin teis tö ve ro prosent tia. Vuodelle 2014 vakinaisten asuntojen veroprosenttia pudotettiin 0,60:stä 0,55:een ja muiden kuin vakinaisten asuntojen veroprosenttia 1,20:stä 1,15:een. Jo viime vuodelle tehty veroprosenttien korotus olisi antanut mahdol li suu den palauttaa asuinrakennusten ja muiden asuinrakennusten ve ropro sent ti vuoden 2014 edeltävälle tasolle. Vuodelle 2017 uusi lakimuutos an taa mah dol li suuden nostaa muiden kuin asuinrakennusten veroprosentti jo pa 1,55 %:iin ilman, että vakinaisten asuntojen veroprosenttia korotetaan. Vii me vuo den veroprosenttipäätöksen valmistelussa todettiin, että asian käsit te ly siir re tään vuoden 2016 veroprosenttien käsittelyyn. Inarin kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,15 rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00

4 yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 voimalaitosten veroprosentti on yleinen kiinteistöveroprosentti. Kiinteistöverolaki antaa mahdollisuuden päättää yleishyödyllisten yh tei sö jen kiinteistövero esimerkiksi 0,00 %:iin. Tätä mahdollisuutta on Inarin kun nassa käytetty ensimmäisen kerran vuoden 2006 verotuksessa. Yleis hyö dyl listen yhteisöjen kiinteistöjen verotusarvot ovat verraten pienet, joten kiin teistö ve roa kertyisi yhteisöiltä muutamia tuhansia euroja. Kiinteistöveron tuotto Inarin kunnassa on kasvanut tasaisesti vuoden ,261 milj. eurosta kuluvan vuoden 4,186 milj. euroon. Nyt kiin teis töve ro ker ty mä näyttäisi pysähtyneen. Vuosina Kuntaliitto arvioi kiin teis tö ve ro ja kertyvän yhtä paljon kuin kuluvana vuonna. Yleinen kiinteistövero on Lapissa keskimäärin 1,15 ja Inarissa, Ro va niemel lä ja Sallassa 1,35 (Manner-Suomi 0,99 %). Vakituisten asuntojen kiinteis tö ve ro pro sent ti on Lapissa 0,44 ja keskimäärin koko maan kunnissa 0,46. Pelkosenniemen, Sallan, Savukosken ja Utsjoen vakituisten asuntojen kiin teis tö ve ro pro sen tit ovat korkeammat kuin Inarissa. Muiden kuin va kituis ten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti on Lapissa keskimäärin 1,05 % ja muissa Manner Suomen kunnissa 1,07 %. Inaria korkeammat mui den kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentit ovat Lapis sa samoissa kunnissa kuin Inaria korkeammat asuinrakennusten ve ro prosen tit. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on kahdeksassa Lapin kunnassa sama kuin Inarissa eli 3,00 %. Ensi vuoden talousarvion laadinnassa on lähdetty siitä, että veroprosentit pysy vät nykyisinä. Yhteisövero Kunnan osuus yhteisöverotulosta on vuonna 2014 ollut noin 2,1 milj. eu roa. Vuonna 2003 yhteisöveron tuotto oli vain noin 0,5 milj. euroa. Tämän jälkeen yhteisöveron tuotto on lähtenyt nousemaan. Kuluvalle vuodelle yh teisö ve ron tuottoa arvioitiin kertyvän noin 2,1 milj. euroa, mutta sitä näyt täi si kertyvän hieman enemmän eli noin 2,3 milj. euroa. Kuntaliiton verokehikossa arvioidaan ensi vuonna yhteisöverotuottoa ker tyvän 1,9 milj. euroa eli vähemmän kuin kuluvana vuonna. Yhteisöveron tuottoon vai kut taa suurimmalta osin valtakunnallinen yhteisöverokertymä. Valta kun nal li seen yhteisöverokertymään ja jako-osuuksiin kunta ei voi suo raan vai kut taa. Yhteisövero on vero, johon koko Suomen taloudellinen ti lan ne vai kut taa. Kuntaliiton ennusteen mukaan yhteisöveron tuotto vuosina on hieman nykyistä pienempi, mutta suurempi kuin ensi vuon na. Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle 2016 vahvistettavaksi

5 1. tuloveroprosentiksi 19,00 2. seuraavat kiinteistöveroprosentit: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,15 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 - voimalaitosten veroprosentti on yleinen kiinteistöveroprosentti. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Käsittely: Anne Tuovila ehdotti Tanja Sanilan ja Veikko Väänäsen kannattamana, että vakituisten asuinrakennusten veroposentti lasketaan 0,50 %:iin ja muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 %:iin. Koska oli tehty päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi äänestyksen, joka päätettiin toimittaa nimenhuudolla. Hän teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat esittelijän päätösehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Tuovilan ehdotus tullut päätökseksi. Äänestysesitys hyväksyttiin yksimielisesti. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 9 ääntä: 6 jaa-ääntä ja 3 ei-ääntä. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Puheenjohtaja totesi päätökseksi tulleen kunnanjohtajan päätösehdotuksen. Päätös: Kunnanhallitus hyväksyi kunnanjohtajan ehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Valtuustolle Lisätietoja: hallintojohtaja Pentti Tarvainen, puh VALT 46 Liite 4 Ohessa kunnanhallituksen äänestysluettelo. Kunnanhallituksen ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle vuodelle 2016 vahvistettavaksi 1. tuloveroprosentiksi 19,00 2. seuraavat kiinteistöveroprosentit: - yleinen kiinteistöveroprosentti 1,35 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,55 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,15

6 - rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti 3,00 - yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentti 0,00 - voimalaitosten veroprosentti on yleinen kiinteistöveroprosentti. Käsittely: Anne Tuovila ehdotti Tanja Sanilan kannattamana, että asuinrakennusten ja mui den asuinrakennusten veroprosenttia alennetaan 0,05 prosenttiyksikköä eli vakituisten asuinrakennusten veroprosentti on 0,50 ja muiden asuin raken nus ten veroprosentti 1,10. Koska oli tehty päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, pu heenjoh ta ja määräsi suoritettavaksi äänestyksen, joka päätettiin toimittaa ni menhuu dol la. Hän teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat kunnanhallituksen päätösehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Tuovilan ehdotus tullut päätökseksi. Äänestysesitys hyväk syt tiin yksimielisesti. Toimitetussa äänestyksessä annettiin 27 ääntä: 24 jaa-ääntä ja 3 ei-ääntä. Äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä 4. Puheenjohtaja totesi päätökseksi tulleen kunnanhallituksen pää tös eh do tuksen. Päätös: Valtuusto hyväksyi kunnanhallituksen päätösehdotuksen. Pöytäkirja tarkastettiin tämän pykälän osalta kokouksessa. Lisätietoja: hallintojohtaja Pentti Tarvainen, puh