Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu. 5 op Työmääränä 5 x 27 h = 135 h ~ 3,4 työviikkoa

Transkriptio

1 Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu 5 op Työmääränä 5 x 27 h = 135 h ~ 3,4 työviikkoa

2 Oppimistavoitteet weboodin mukaan hahmottaa konfliktinratkaisu- ja tuomioistuinjärjestelmän, tuntee siviiliprosessin toimijat ja yleiset periaatteet sekä menettelyn eri vaiheet hallitsee vaihtoehtoisen riidanratkaisun yleiset opit ja tuntee käytettävissä olevat neuvontapalvelut, lautakuntien riidanratkaisun, ymmärtää sovittelun merkityksen ja tuntee kattavasti sovittelumenettelyt. Huom. Opintojakso on ensisijassa siviiliprosessin jakso, jota täydennetään vaihtoehtoisen riidanratkaisun perusasioilla. Muutos

3 Oppimistavoitteet Opiskelija jakson suoritettuaan tuntee siviiliprosessin toimijat ja yleiset periaatteet, menettelen eri vaiheet sekä ymmärtää sovittelun merkityksen ja sen perusperiaatteet.

4 Opintovaatimukset, kirjatentti Frände (päätoim.) ym., Prosessioikeus, 2012, luvut I 1 4, II 1 4, III 1.1 ja 2 3, IV 1, VI, VII, IX 1, X 1 ja XI 1. Teos löytyy myös Sanomapro.fi-palvelusta: > UEF Nelli > Tietokannat > Juridiikkafokus. Jokela, Pääkäsittely, todistelu ja tuomio. Oikeudenkäynti III Luku XXVII TODISTELU, pois lukien yksin rikosprosessioikeutta koskevat osuudet. Verkkokirjahylly. Ervasti,Uusi tuomioistuinsovittelulaki, Linna, Hakemuslainkäyttö, Lait, kontrollikysymys. Kirjat muuttuvat Laeista karsitaan turhat pois.

5 Opintovaatimukset, kirjatentti Jokela, Oikeudenkäynnin asianosaiset ja valmistelu. Oikeudenkäynti II. 2012, pois lukien yksin rikosprosessioikeutta koskevat osuudet sekä petiitillä painettu teksti. Jokela, Pääkäsittely, todistelu ja tuomio. Oikeudenkäynti III. 2015, pois lukien yksin rikosprosessioikeutta koskevat osuudet sekä petiitillä painettu teksti. Ervasti, Uusi tuomioistuinsovittelulaki, 2013, s. 1 47, pois lukien petiitillä painettu teksti. Teokset saatavissa sähköisesti > UEF Nelli > Tietokannat > Verkkokirjahylly.

6 Opintovaatimukset, vapaaehtoinen essee Opintojakson aihepiiristä. Vähintään 10 tekstisivua. Nyrkkisääntö lähteiden lukumäärästä min. 6. Mikään olennainen lähde ei saa puuttua. Esseen tavoitteet löytyvät laitoksen kirjoitusohjeesta. Ohjeita oikeustieteiden kirjallisten töiden laadintaan lukuvuonna Aiheen saa halutessaan hyväksyttää ennakolta (vrt. weboodi). Palautus sähköisesti ennen tenttiä hyväksytyn tasoisena. Hyväksytty essee oikeuttaa 10 [!] lisäpisteeseen arvosanaa määrättäessä. Ei siis käytettävissä läpäisyyn. Lisäpisteet eivät vanhene.

7 Opintovaatimukset, tentin rakenne 10/2014 1) Siviilijutussa annetun tuomion oikeusvoiman subjektiivinen ulottuvuus? (Frände ym. s ) 10 p. Vastauksen suositeltu enimmäispituus on 2 sivua. 2) Todistustaakan jako siviiliprosessissa? (Frände ym. s ) 10 p. Vastauksen suositeltu enimmäispituus on 2 sivua. 3) a. Riidan ja konfliktin käsitteet? (Koulu s ). 3 p. b. Tuomioistuinsovittelun aloittaminen? (Ervasti s ; laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa 394/ ). 7 p. Vastauksen suositeltu enimmäispituus on 2 sivua. 4) Hakemusasian käsittelyn jatkaminen riita-asian käsittely koskevassa järjestyksessä? (Linna s ). 10 p. Vastauksen suositeltu enimmäispituus on 2 sivua. 5) Laadi haastehakemus annettujen tietojen perusteella. 10 p.

8 Lisäesimerkkejä kysymyksistä Ervasti ja Linna Sovittelijan avustaja? Sovittelijan salassapitovelvollisuus ja todistamiskielto? Vetoamiskielto? Sovinnon vahvistamisen esteet? TI:n ulkopuolisessa sovittelussa tehdyn sovinnon vahvistaminen? Oikeusvoimavaikutus hakemuslainkäytössä? Oikeuspaikka hakemuslainkäytössä? Hakemusasian käsittelyn jatkaminen riita-asian käsittelyjärjestyksessä? Kumulaatio ja liitännäisvaatimukset hakemuslainkäytössä?

9 Osaamisen varmistaminen Miten varmistetaan? > tentti vai jokin muu keino? Jos varmistetaan tentin avulla, millainen tentin pitää olla? Järkevä tenttikirjallisuus. Riittävän laaja-alainen kontrolli > tarpeellinen määrä kysymyksiä? Riittävän vaativa > hylkäysprosentti 50? Kierroksella hylkäysprosentti oli 60. > työmarkkinakelpoisuus eli työmarkkinoiden odotukset osaamisesta? > työmarkkinakelpoisuus perustuu tentaattorin toivottavasti rationaaliseen näkemykseen Milloin tentti on liian vaativa? Kumpi viimekädessä vastaa oppimisesta: opiskelija vai opettaja?

10 Mistä osaamisessa on kyse Käsillä olevan oikeudenalan: 1) oikeuslähteiden tietäminen, 2) taidolliset valmiudet käyttää (etsiä tietoa) oikeuslähteistä, 3) yleisten oppien tunteminen ja Oikeudenalan peruskäsitteet Oikeusjärjestyksen ja oikeudenalan yleiset oikeusperiaatteet Oikeudenalan juridiset teoriat 4) riittävä normituntemus. Missä opitaan taito hankittujen tietojen soveltamiseen käytännössä? Yliopistossa, työharjoittelussa vai ensimmäisessä työpaikassa? Onko tässä kyse kumulatiivisesta oppimisesta?

11 Luennot, tarkoitus Akateemisena lähtökohtana on, että luennot perustuvat omaan tutkimukseen. Käytännössä usein luennoidaan suoraan oppikirjan sisällöstä. Jos opintojakson aihepiiri on entuudestaan vieras ja kirjoista hankalasti omaksuttavissa, niin järkevää käydä läpi perusasioita. -> omatoiminen opiskelu on tämän jälkeen helpompaa. Nyt teemana: Siviiliprosessioikeuden paradigmat, peruskäsitteet ja alioikeusmenettely Käytännöllinen näkökulma oikeussuojakeinon valintaan

12 Luennot, aikataulut ti AU ke AU to AU206 - OTM, KTK Tatu Hirvonen - Oikeussuojakeinon valinta, haastehakemuksen laatiminen

13 Prosessioikeus oikeudenalana Prosessioikeuden ja aineellisen oikeuden suhde

14 Oikeusjärjestys = oikeusnormien joukko Oikeusnormit = oikeussäännöt + oikeusperiaatteet Oikeusnormit voidaan jaotella eri tavalla: Yksityisoikeus / julkisoikeus Aineellinen oikeus / menettelyllinen oikeus Aineellisen oikeuden normit: 1) käyttäytymisnormeja Määrittävät oikeussubjektien oikeudet ja velvollisuudet erilaisissa tilanteissa Käsketty, kielletty ja sallittu. Käsky: maksa erääntynyt velka. 2) reaktionormeja Tehostavat kielto- ja käskynormeja: viivästyneelle velalle maksettava viivästyskorkoa. Reparatiivisia (esim. suoritustuomio) tai preventiivisiä (esim. kieltotuomio)

15 Oikeusjärjestys = oikeusnormien joukko Menettelyllinen oikeus, muodollinen oikeus, prosessinormit Ei vastaa kysymykseen, miten riita yksittäistapauksessa on ratkaistava. Osoittaa, miten toimimalla aineellisten normien antama oikeussuoja voidaan toteuttaa. (Huom. ero oikeussuoja vs. menettelyllinen oikeusturva). Aineellinen oikeus edellyttää toteutuakseen prosessioikeuden olemassa oloa. -> prosessioikeudella vain välinearvo? -> oikeudenmukainen oikeudenkäynti on turvattu ihmis- ja perusoikeutena, joten prosessioikeudella on myös itseisarvoa.

16 Prosessin päälajit 1) Siviiliprosessi eli oikeudenkäynti riita-asioissa, yleinen tuomioistuin 2) Rikosprosessi eli oikeudenkäynti rikosasioissa, yleinen tuomioistuin 3) Hallinto-prosessi eli hallintolainkäyttö, hallintotuomioistuin

17 Prosessin päälajit Pääsääntö = kukin prosessilaji käsitellään omassa menettelyssään. Siviiliprosessi oikeudenkäymiskaari (OK) Rikosprosessi laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL + OK) Hallintoprosessi hallintolainkäyttölaki (HLL) Poikkeuksena adheesioperiaate, nykyisin myös laissa (ROL 3:1): Syyteasian yhteydessä voidaan ajaa syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta. Jos sellaista vaatimusta ajetaan erikseen, noudatetaan, mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään. Prosessin kolmijaosta huolimatta TI-organisaatio on kaksijakoinen.

18 Siviiliprosessi Käsittelee yksityisoikeudellisista oikeussuhteista johtuvia riitaisuuksia. suoritusvelvollisuuden laiminlyönti (velaksi anto, kauppa) vahingonkorvausvelvollisuus (sopimussuhde, sopimuksen ulkopuolinen) oikeudellisesta epäselvyydestä (omistusoikeus, testamentin pätevyys) Kaksiasianosaissuhde: kantaja ja vastaaja (voi olla julkisyhteisö). Asianosaiset ovat yksityisoikeudellisten oikeuksien ja velvoitteiden subjekteja eli oikeuden luonne ratkaisee prosessilajin. Vireilletulo riippuu aina asianosaisten tahdosta (kanne). Oikeudenkäynnin aloittaminen on siviilijutuissa vapaaehtoista: ketään ei voida pakottaa nostamaan kannetta, vaikka normia olisi selvästi rikottu.

19 Siviiliprosessin kaksivaiheisuus 1) Oikeudenkäynti, jossa oikeusseuraamus vahvistetaan. - Tuomioistuimen tehtävänä 2) Pakkotäytäntöönpano, jossa oikeusseuraamus tarvittaessa toteutetaan pakkoa käyttäen. - Täytäntöönpanoviranomaisen tehtävänä Prosessi -sana suppeassa merkityksessä tarkoittaa kohtaa 1, laajassa merkityksessä kohtia 1 ja 2. Vrt. rikosprosessi esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti ja täytäntöönpano. (vireillepano, kirjallinen valmistelu, suullinen valmistelu, pääkäsittely, täytäntöönpano)

20 Siviiliprosessin erityislajit Summaarinen prosessi. Riidaton velkomus, käytännössä toimistohenkilökunta ratkoo. Hakemuslainkäyttö (OK 8 luku). Ei selkeää kaksiasianosaissuhdetta. Muita voidaan kuitenkin joutua kuulemaan. Avioero, lapsen huolto, tapaamisoikeus, velkajärjestelyasia. Riitainen hakemusasia on pakko (perhe, lapsi ja holhous) / voidaan siirtää riita-asiain käsittelyjärjestykseen (OK 8:4). Välimiesmenettely eli ns. yksityinen lainkäyttö. Välimiesmenettelystä annettu laki. Dispositiiviset riitakysymykset.

21 Rikosprosessi = lailla säännelty menettely, jossa väitetään, että on tapahtunut rikos ja jossa vastaajalle (syytetylle) vaaditaan rikoksesta rangaistusta PS = käynnistyy syyttäjän aloitteesta, AO rinnakkainen, toissijainen. Rajanveto siviiliprosessiin sen mukaan, onko vaadittu seuraamus yksityisoikeudellinen vai rikosoikeudellinen (rangaistus, konfiskaatio). Haastehakemus: 1) Vaadin A:lle rangaistusta törkeästä varkaudesta sekä hänen velvoittamistaan palauttamaan anastamansa rukin ja korvaamaan asuntoon murtautumisen aiheuttamasta kärsimyksestä ) Vaadin A:lle rangaistusta törkeästä varkaudesta sekä hänen velvoittamistaan palauttamaan anastamansa rukin ja korvaamaan asuntoon murtautumisen aiheuttamasta kärsimyksestä

22 Rikosprosessin erityislajit (Virolainen) rangaistusmääräysmenettely ja rikesakkomenettely kirjallinen menettely pakkokeinoasioiden käsittely sotilasrikoksia koskevat sotilasoikeudenkäyntiasiat sakon muuntorangaistusasioiden käsittely hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltävät virkarikosasiat sekä valtakunnanoikeudessa valtioneuvoston jäsentä vastaan ajettavat ns. ministerisyyteasiat ja muut PL 101 :ssä mainitut virkasyyteasiat. yhden tuomarin istunto poissaolokäsittely

23 Hallintoprosessi eli hallintolainkäyttö Ratkaistaan hallinnossa hallintoviranomaisen ja hallintoalamaisen välillä syntyneet hallintotoimen lainmukaisuutta koskevat erimielisyydet. Haetaan muutosta hallintomenettelyssä tehtyyn hallintopäätökseen. Tarkoituksena on hallintoviranomaisen tekemän päätöksen lainmukaisuuden tutkiminen, eikä yleensä uuden päätöksen tekeminen. Virkamiehen irtisanominen -> ei voi muuttaa kirjalliseksi varoitukseksi Ampuma-aselupien peruuttamien -> käytännössä muuttaa varoitukseksi

24 Hallintolainkäyttö, hallintoriita-asia Eräissä tapauksissa hallintoviranomaisella ei kuitenkaan ole toimivaltaa ratkaista oikeusriitaa asianosaisia sitovalla hallintopäätöksellä, vaikka riita olisikin luonteeltaan hallintooikeudellinen. -> erimielisyys on ratkaistaan hallintotuomioistuimessa käsiteltävänä hallintoriita-asiana. Hallintoriita-asia = julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta aiheutuvaa erimielisyys, joka ratkaistaan hallintolainkäytön järjestyksessä, mutta jossa menettelyn kohteena ei ole valituksen alainen hallintopäätös.

25 Esimerkki hallintoriita-asiasta KKO 1991:90, jossa oli kysymys entisen suurlähettilään valtiolta laskuttamien edustuskulujen aiheellisuudesta ja liikaa maksetun korvauksen takaisinperinnästä eli palvelussuhteen aikana maksetun suorituksen takaisinperinnästä. Alioikeus ja hovioikeus tutkivat valtion nostaman kanteen. Korkein oikeus jätti kuitenkin kanteen tutkimatta, koska jutussa oli kysymys julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen perustuvasta hallintoriita-asiasta, joka ei kuulunut yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. Jos kannetta olisi ajettu vahingonkorvausperusteella, se olisi voitu tutkia yleisessä tuomioistuimessa riita-asiana.

26 Rukattu matkamittari mikä prosessilaji? A on ostanut käytetyn henkilöauton elinkeinonharjoittaja B:ltä. Myöhemmin A saa tietää, että auton matkamittaria oli erehdyttämistarkoituksessa ja taloudellisen hyödyn hankkimiseksi rukattu km taaksepäin. A vaatii kaupan purkamista. ****************** Mitkä eri vaihtoehdot (ainakin 3) A:lla on toimia saadakseen asiassa oikeussuojaa.

27 Salametsästäjän ampuma-aseluvat mikä prosessilaji? A on syyllistynyt susia salametsästämällä törkeään metsästysrikokseen ja saanut siitä 2 vuotta vankeutta. Poliisilaitos peruuttaa hänen ampuma-aselupansa. A katsoo, että lupien peruuttamiselle ei ole edellytyksiä ja vaatii lupien palauttamista.

28 Salametsästäjän tekoväline Edellä mainitulta A:lta tuomittiin valtiolle menetetyksi susien ampumisessa käyttämänsä kivääri sekä siihen kiinnitetty kiikaritähtäin. Missä prosessissa tekoväline on tuomittu valtiolle?

29 Henkilötietorikoksen uhrin kärsimyskorvaus B on katsonut vailla käyttötarkoitussidonnaisuutta A:n arkaluonteisia henkilötietoja. B saa syytteen henkilötietorikoksesta. A:lla on oikeus kärsimyskorvaukseen tekijältä tai henkilötietolain (47 ) mukaisesti rekisterinpitäjältä. Missä prosessin lajeissa A voi toteuttaa oikeutensa taloudelliseen korvaukseen.

30 Taksitapaus 1 B on matkustanut A:n taksilla. B on tyytymätön siihen, että A:n valitsemalla reitillä matkan hinta on kaksinkertainen verrattuna normaaliveloitukseen. Tämän johdota B kieltäytyy maksusta. Missä prosessissa A voi toteuttaa vaatimuksensa.

31 Taksitapaus 2 B on matkustanut A:n taksilla Joensuusta Nurmekseen. Nurmeksessa käy ilmi, että B:llä ei ole rahaa kyytimaksuun (204 ), eikä ole moneen päivään ollut rahaa muutoinkaan. Missä eri prosesseissa A voi toteuttaa vaatimuksensa.

32 Varkaus A:n mukaan B on anastanut häneltä polkupyörän. B kiistää tämän. Poliisi ei tutki asiaa, koska ketään ei voida asiassa asettaa syytteeseen syyteoikeuden vanhentumisen vuoksi. Miten A:n tulee menetellä saadakseen polkupyörän takaisin itselleen.

33 Murhan yritys A on joutunut murhan yrityksen kohteeksi. B tuomitaan teosta 9 vuoden rangaistukseen. A joutuu rikosoikeudenkäyntien loputtu 6 kuukauden sairauslomalle posttraumaattisen stressireaktion takia. Miten A saa korvausta kärsimästään ansionmenetyksestä.

34 Siviiliprosessi menettelynä

35 Jokela, Oikeudenkäynti II 2012 s Huom. 6 eri vaihetta, jossa juttu voidaan ratkaista.

36 Prosessin paradigmat Siviiliprosessin funktiot Ks. Ervasti LM 1/2002

37

38 Funktiokeskustelun luonne Pohjoismainen paradigma. Oikeussosiologinen (sein) / lainopillinen (sollen) lähestymistapa. Mitä lainkäytön pitäisi aineellista oikeutta toteuttaessaan ensisijaisesti tavoitella: käyttäytymisen ohjaaminen, oikeussuoja, konfliktinratkaisu. Eri prosessikäsitysten osalta kyse on oikeusideologisista kannanotoista keskinäinen paremmuus ratkaistaan argumentoinnin vakuuttavuuden (rationaalisuus, loogisuus ja koherenttius) perusteella. Omaksutulla funktiokäsityksellä on selvä merkitys sen suhteen, miten materiaaliset ja prosessuaaliset säännökset muotoillaan sekä miten niitä lainkäytössä ja tuomitsemistoiminnassa sovelletaan. Nykyisin funktiot nähdään toisiaan täydentävinä.

39 Siviiliprosessin funktiot Funktioiden perusjako: 1) Oikeussuojafunktio Oikeussuojaa annetaan sen tarpeessa olevalle antamalla yksittäistapauksessa materiaalisesti oikea ratkaisu. 2) Käyttäytymisen ohjaaminen On tärkeämpää ehkäistä oikeusriitoja kuin ratkaista niitä. 3) Konfliktinratkaisufunktio Tuomioistuimet ovat palvelulaitoksia, jotka ratkaiseva kansalaisten välisiä konflikteja.

40 Oikeussuoja vs. menettelyllinen oikeusturva Oikeussuoja yhdistää käsitteet oikeus ja suoja henkilölle (subjektille) kuuluville oikeuksille, annetaan suojaa sekä yksityistä että joissain tilanteissa myös julkista tahoa vastaan. Suojaa antaa julkinen taho kuten poliisi tai tuomioistuin, myös yksityisesti esimerkiksi välimiesmenettelyssä. Voi toteutua menneisyyteen (suoritustuomio vahingonkorvausasiassa), nykyhetkeen (hallinnan palauttaminen) että myös tulevaisuuteen (vahvistuskanne) sijoittuvaa loukkausta vastaan. Menettelyllinen oikeusturva tarkoittaa menettelyn oikeudenmukaisuutta (avustaja, kuuleminen jne.).

41 Oikeussuojateoria Oikeussuojaa annetaan kantajan yksityisoikeudellisille intresseille. Jokaisen saatava oikeutensa valtion avulla toteutetuksi. Fyysinen voima tai varallisuus eivät ratkaisevia Pääsy tuomioistuimeen kaikilla, jotka oikeussuojan tarpeessa. Tuomioistuimen pakko antaa oikeussuojaa, kun lain edellytykset täyttyvät. Tyypillisesti oikeussuoja annetaan reagointina jo tapahtunutta oikeudenloukkausta vastaan. Oikeussuojateorian mukaan oikeussuojan antamisella yksittäistapauksessa on välillisesti päätavoitettaan laajempaakin merkitystä, sillä se vaikuttaa myös yleisemmällä tasolla oikeusrauhan säilymiseen yhteiskunnassa.

42 Käyttäytymisen ohjaaminen, P. O. Ekelöf Syntyi oikeussuojateorian kritiikkinä. Tavoitteena laaja yhteiskunnallinen (prosessin ulkoinen näkökulma) ja tulevaisuuteen suuntautuva (prospektiivinen) ohjausvaikutusta. Velalliselle on asetettu maksupakko. > Velkoja on maksulaiminlyönnin tapahtuessa oikeutettu suoritustuomioon. > Pakkotäytäntöönpanon mahdollisuus. > Ulosmittaus, realisointi ja tilitys. > Pakkoperinnän mahdollisuus on tehokas kannustin (uhka) suorittaa maksu vapaaehtoisesti. > Maksupakko ohjaa käyttäytymistä. > Sanktio vaikuttaa yleisemminkin ihmisten käyttäytymiseen siten, että he pääsääntöisesti huolehtivat veloistaan omatoimisesti. Ajan myötä sanktiouhkaisen käyttäytymismalli sisäistetään ja sitä noudatetaan moraalisesta velvollisuudentunteesta (maksumoraali) ns. sanktiomekanismi.

43 Konfliktinratkaisu, Bengt Lindell Käyttäytymistä ohjaavaa vaikutusta on liioiteltu. Tuomioistuimet keskittyvät yksittäisten juttujen ratkaisemiseen (pl. prejudikaattituomioistuin), > konfliktinratkaisu ensisijainen ohjausvaikutus toissijainen Tuomioistuimet ovat riitoja ratkaisevia palvelulaitoksia. Tämä näkyy erityisesti dispositiivisissa riita-asioissa, joissa asianosaiset voivat sovinnon tehdessään sivuuttaa aineellisen oikeuden normit. Lainkäytön konfliktinratkaisufunktiossa ei ole kyse sovittelusta: toimivaltaan ja ratkaisupakkoon perustuen päättää, mikä yksittäistapauksessa on oikein. Siviiliprosessi on konfliktinratkaisemisen ultima ratio. Muiden konfliktiratkaisukeinojen epäonnistuessa siviiliprosessi osoittaa tehonsa.

44 Yhteenveto funktioista Seuraavassa taulukossa on kunkin koulukunnan osalta ilmoitettu seuraavat seikat: koulukunnan ensisijaisena pitämä lainkäytön funktio, tarkastelunäkökulma prosessiin, etusijalla oleva intresentti, tuomioistuimen toiminnan ajallinen suuntautuneisuus, oikeudenloukkausten neutralointitapa, tavoitellun oikeusrauhan peittoalue ja tuomioistuimelta odotettavan ratkaisun laatu.

45 Oikeussuojafunktio Käyttäytymisen ohjaaminen Konfliktinratkaisu Oikeussuoja antaminen yksityiselle intressille Käyttäytymisen ohjaaminen yleisen lainkuuliaisuuden kautta Asianosaisten välisen oikeusriidan ratkaiseminen Prosessin sisäinen näkökulma Prosessin ulkoinen näkökulma Prosessin sisäinen näkökulma Kantajan intressi ensisijainen Painottaa yhteiskunnan intressiä Asianosaisten intressi tärkeä Retrospektiivinen Prospektiivinen Prospektiivinen Reparatiivinen Preventiinen Reparatiivinen Oikeusrauha, asianosaiset Oikeusrauha, yhteiskunta Oikeusrauha, asianosaiset Aineellisesti oikea ratkaisu Aineellisesti oikea ratkaisu Dispositiivisessa jutussa aineellinen laki voidaan sivuuttaa sovinnon saavuttamiseksi

46 Johtopäätöksiä Nykyisin kyse funktioiden yhteisvaikutuksesta. Kantaja laittaa oikeudenkäynnin vireille saadakseen: oikeussuojaa (f1) ja hänen itsensä ja vastaajan välinen riita-asia ratkaistuksi (f2). Tuomioistuimen päätöksellä on yleisesti käyttäytymistä ohjaava vaikutus (f3), jolloin se toimii konflikteja ennalta estävästi. Järkevä tasapaino preventiivisen käyttäytymisen ohjaamisen ja reparatiivisen konfliktinratkaisun välillä on auttaa lainkäytön päätavoitteen saavuttamisessa. Jos esimerkiksi tuomari korostaa käyttäytymisen ohjaamista konfliktinratkaisun kustannuksella -> toiminta ohjaa konflikteja valtiollisen riidanratkaisun piiristä muualle -> lainkäytön yhteiskunnallinen merkitys on vaarassa rapautua.

47 Oikeuslähteistä ja käsitteistä

48 Oikeuslähteiden nelijako 1) Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet noudatettava virkavastuun uhalla 1) Kansallisen oikeuden ulkopuoliset normistot 2) Kansallisen oikeuden normistot 3) Maantapa 2) Heikosti velvoittavat oikeuslähteet sivuuttamisesta ei seuraa virkavastuusta (vrt. AA) 1) Lainsäätäjän tarkoitus 2) Ennakkoratkaisut 3) Sallitut oikeuslähteet voidaan käyttää, kun 1 ja 2 avulla ei saada ratkaisua 1) Käytännölliset argumentit (taloudelliset, historialliset, yhteiskunnalliset) 2) Eettiset ja moraaliset perusteet 3) Yleiset oikeusperiaatteet 4) Oikeustiede (vallitseva mielipide) 5) Vertailevat argumentit 6) Muut 4) Kielletyt oikeuslähteet

49 Oikeuslähteet konkretisoituna 1) Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet 1) Kansallisen oikeuden ulkopuoliset normistot: EY perustamissopimus ym., EIS, EYT ja EIT 2) Kansallisen oikeuden normistot: PL, L, A 3) Maantapa: löytyy tuomioistuinkäytännön ja oikeustieteen avulla 2) Heikosti velvoittavat oikeuslähteet 1) Lainsäätäjän tarkoitus: lainvalmisteluasiakirjat 2) Ennakkoratkaisut: ns. vuosikirjaratkaisut 3) Sallitut oikeuslähteet voidaan käyttää, kun 1 ja 2 avulla ei saada ratkaisua 1) Käytännölliset argumentit (taloudelliset, historialliset, yhteiskunnalliset) + käytännön järki 2) Eettiset ja moraaliset perusteet 3) Yleiset oikeusperiaatteet: huomaa oikeussäännön ja periaatteen välinen ero. 4) Oikeustiede (vallitseva mielipide) 5) Vertailevat argumentit 6) Muut 4) Kielletyt oikeuslähteet

50 Prosessioikeuden oikeuslähteitä PL 21 ja EIS 6 (1) oikeudenmukainen oikeudenkäynti OK, yleislaki Maantapa, esim. reformatio in peius, res judicata Muita prosessilakeja: laki välimiesmenettelystä (967/1992). riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetulla lailla (394/2011) ryhmäkanteesta annettu laki (444/2007) Prosessuaalisia säännöksiä sisältyy myös moniin aineellisoikeudellisiin säädöksiin, kuten isyyslakiin (700/1975), lakiin holhoustoimesta (442/1999), avioliittolakiin (234/1929) sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin (361/1983).

51 Prosessinormien adressaatit ja normityypit Normiadressaattina: Tuomioistuin: Velvoittava normi: käsky- tai kieltonormi. Fakultatiivinen normi: esim. vapaa todistusharkinta Asianosainen Ehdoton normi Dispositiivinen normi Muut tuomioistuimessa esiintyvät henkilöt Lainsäätäjä voi järjestää asioita legaliteettiperiaatteen (lain nojalla) tai delegointiperiaatteen (TI ja/tai as.os. päättävät) mukaisesti.

52 Joitain käsitepareja Kantaja vastaaja Sivuväliintulija pääväliintulija Oikeudenkäyntiasiamies oikeudenkäyntiavustaja Asianajaja luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Asianajajapakko asianajajamonopoli Muodollinen prosessinjohto materiaalinen prosessinjohto Määräpäivä määräaika Kanne ja vastine Kanne ja vastakanne

53 Joitain käsitepareja Dispositiivinen juttu indispositiivinen juttu Asia, jossa sovinto on sallittu asia, jossa sovinto ei ole sallittu prosessuaalinen totuus aineellinen totuus Kanteen myöntäminen tosiseikan tunnustaminen Separaatioperiaate adheesioperiaate Juttujen yhdistäminen juttujen erottaminen

54 Oikeustosiseikka todistustosiseikka Oikeustosiseikka = seikka (esim.), joka on vaaditun oikeusseuraamuksen kannalta välittömästi relevantti esim. kaupan solmiminen, testamentin tekeminen taikka velan syntyminen ja erääntyminen Todistustosiseikka = seikka, jolla on jutussa vain välillistä, todisteellista merkitystä päätelmiä oikeustosiseikkojen tai toisen todistustosiseikan olemassaolosta esim. kauppakirja, velkakirja (ei juokseva) tai kuitti

55 Kannetyypit vaatimuksen (petitum) mukaan 1) Suoritus- eli velvoittamiskanteet kantaja vaatii vastaajan velvoittamista johonkin suoritukseen esim. maksu, esineen luovutus, työsuoritus, muuttaminen kiinteistöltä tai huoneistosta 2) Vahvistuskanteet, positiivinen tai negatiivinen kantaja vaatii tietyn oikeussuhteen olemassa olon vahvistamista (esim. omistusoikeus) tai sen puuttumisen (sopimuksen pätemättömyys) vahvistamista 3) Muotoamiskanteet vaatimus saada tuomio, joka itsessään muuttaa tiettyä voimassa olevaa oikeussuhdetta tai oikeustilaa (isyyskanteet)

56 Asianosaisilla vaatimistaakka TI ei voi tuomita enempää tai muuta kuin asian asianosaiset ovat vaatineet (24:3.1). Vastaajan vaatimuksena on yleensä kanteen vastustaminen eli pyyntö kanteen hylkäämisestä (ja joskus harvoin myöntäminen). Kantaja voi peruuttaa kanteensa: > asia jää sillensä, mutta korvattava vastapuolen kulut (21:7.2). > jos vastaaja vastannut, hänellä oikeus vaatia ratkaisua (14:5). Kantaja voi luopua kanteesta: > kantajan ilmoitus siitä, että kanne voidaan hylätä. Hävinnyt. Vastuu vastapuolen kuluista (21:1).

57 Vetoamis- eli väittämistaakka (disp.) Vetoaminen tarkoittaa asianosaisen pyyntöä, että: asiassa annettu ratkaisu perustettaisiin hänen esittämäänsä aineistoon ja että tuomion perustaksi asetettaisiin asianomaisen esille tuomat oikeustosiseikat (esim. velan syntyminen ja erääntyminen taikka vastaavasti maksaminen). Väittämistaakan mukaan ratkaisu saadaan perustaa vain niihin oikeustosiseikkoihin, joihin asianosaiset ovat itse nimenomaan vedonneet (OK 24:3.2). Pelkästään se, että asianosainen mainitsee oikeustosiseikan tai että se ilmenee kirjallisesta todisteesta, ei riitä vetoamistaakan täyttämiseksi, vaan asianosaisen on vedottava seikkaan, jotta vastapuoli ymmärtäisi, että se voidaan panna tuomion perustaksi oikeustosiseikkana. Ei koske todistustosiseikkaa (tukee oikeustosiseikkaa tai toista todistustosiseikkaa).

58 Väittämistaakka, esimerkki: KKO 2012:86 Työntekijä vaati kirjallisen työsopimuksen perusteella palkkasaatavia. Juttu luonteeltaan dispositiivinen. Työnantaja kiisti kanteen. Peruste: suullisella sopimuksella muutettu kirjallista sopimusta Todistustosiseikkana oikeustosiseikalle se, että tt ei vaatinut maksua kuin vasta työsuhteen päätyttyä. HO hylkäsi kanteen. Peruste: osapuolet olivat konkludenttisesti sopineet palkkausehdon muuttamisesta. KKO kumosi HO:n tuomion. Suullinen sopimus on eri asia kuin konkludenttinen sopimus. TA ei vedonnut klonkludenttiseen sopimukseen oikeustosiseikkana (vaan todistustosiseikkana).

59 Prekluusio prosessuaalisena sanktiona = asianosaisen velvollisuus suorittaa tietty prosessitoimi tiettynä ajankohtana uhalla, ettei myöhästynyttä prosessitointa tai sen avulla esitettyä aineistoa oteta huomioon. Tavallisin lienee muutoksenhakumääräaikojen noudattaminen. Vastaajan on tehtävä väite tahdonvaltaisen prosessinedellytyksen puuttumisesta ennen pääasiaan vastaamista tutkimatta jättämisen uhalla (OK 16:1). Prekluusio todistelussa voi johtaa jutun häviämiseen.

60 Prekluusio ja tosiseikat Valmistelu -> pääkäsittely (disp. asia, OK 6:9) Asianosainen ei saa vedota seikkaan (= oikeustosiseikkaan), johon ei ole vedonnut valmistelussa. Poikk.: saattaa todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Asianosainen ei saa vedota todisteeseen, johon ei ole vedonnut valmistelussa. Poikk1.: voidaan olettaa, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Poikk2.: asianosaiset siihen suostuvat. Huom.: koskee myös asianosaisen kuulemista todistelutarkoituksessa. Arg.: KKO 2004:70 Riita-asian asianosaisella, jota ei ollut kuulusteltu käräjäoikeudessa, ei ollut oikeutta tulla kuulustelluksi todistelutarkoituksessa hovioikeudessa.

61 Prekluusio ja tosiseikat Käräjäoikeus -> hovioikeus (riita-asia disp + indisp, OK 25:17) Ei saa vedota vaatimuksensa tueksi uusiin seikkoihin tai todisteisiin, Poikk.: saattaa todennäköiseksi: Hän ei ole voinut vedota niihin käräjäoikeudessa tai hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Koskee myös mm. velkajärjestelyä: KKO 1997:23: Valittajalla ei ollut yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevassa hakemusasiassa oikeutta vedota hovioikeudessa muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka oli esitetty alioikeudessa.

62 Prekluusio ja tosiseikat Hovioikeus -> korkein oikeus (riita- + rikosasiat OK 30:7) Ei saa vedota muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty alioikeudessa tai hovioikeudessa. Poikk.: hakija saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen alemmassa tuomioistuimessa tai että hänellä muuten on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

63 Prekluusio ja uuteen oikeusohjeeseen vetoaminen Prekluusio ei estä aikaisemmin mainitsemattomaan oikeusohjeeseen vetoamista. Prekluusio ei myöskään estä oikeuden soveltamista koskevan asiantuntijalausunnon toimittamista. Tämä johtuu periaatteesta, jonka mukaan tuomioistuin tuntee lain viran puolesta (jura novit curia). KKO 1998:105: [ ] Asunto-osakeyhtiö oli toimittanut hovioikeuteen Suomen Kiinteistöliitto ry:n lisälausunnon siitä, mitä sen antamassa lausunnossa tarkoitettiin huoneiston aikaisemmalla käytöllä. Lisälausunnossa esitetään oikeudellista arviointia asiasta, eikä se ole sellainen seikka tai todiste, jota oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14 :n 2 momentissa tarkoitetaan. Hovioikeus ei siten olisi saanut jättää lausuntoa huomioon ottamatta. Korkein oikeus ottaa lausunnon huomioon ja ratkaisee asian viivytyksen välttämiseksi välittömästi.

64 Siviiliprosessioikeus Keskeisiä periaatteita

65 Oikeusperiaate Oikeusnormit ovat joko oikeussääntöjä tai oikeusperiaatteita. Periaate keskusteluun liittyy hokema, jonka mukaan oikeussääntöä noudatetaan konkreettisessa tilanteessa joko täysimääräisesti tai ei lainkaan ja oikeusperiaatetta noudatetaan enemmän tai vähemmän tapauskohtaisen punninnan perusteella. Hokema voi olla totta, mutta ensin pitää tunnistaa, mitkä oikeusnormit ovat oikeussääntöjä ja mitkä puolestaan oikeusperiaatteita. Esimerkiksi myötävaikuttamattomuusperiaate ei ole nimikkeensä sisältämästä periaate -sanasta huolimatta oikeusperiaate.

66 Oikeussääntöjen ja oikeusperiaatteiden erottaminen (6 seikkaa) 1) Voimassaolo Säännöillä perustuu muodolliseen oikeusauktoriteettiin (lainsäädäntöaktiin). Periaatteilla perustuu arvon yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen. 2) Tunnistaminen Säännöt löytyvät laista. Periaatteiden institutionaalinen tuki etsittävä erityyppisistä lähteistä, esimerkiksi lain esityöt, tuomioistuinratkaisut ja oikeuskirjallisuus. 3) Soveltaminen Sääntöjä joko sovelletaan tai ei sovelleta (joko/tai). Periaatteita sovelletaan eriasteisesti (enemmän/vähemmän).

67 seikat 4 6 4) Painoarvo ratkaisutoiminnassa Sääntö on yksiselitteinen ja ehdoton. Riittää yksin ratkaisun perusteeksi. Periaate on yleinen ja suuntaa-antava. 5) Normikolliosiotilanteen ratkaiseminen Sääntö ottaa paikkansa tai syrjäytyy derogat -kriteerien perusteella. Periaatteiden kohdalla vaikuttaa tapauskohtainen arvopunninta, jossa useampi periaate voi olla validi samassa tilanteessa. 6) Normin sisällön tunnistaminen Sääntöjen sisältö luetaan (tulkitaan) laista. Periaatteen sisältö hahmotetaan arvojen ja institutionaalisen tuen sille antaman sisällön perusteella.

68 Erottelukriteeri / Normiluonne Oikeussääntö Oikeusperiaate Voimassaolo Perustuu muodolliseen oikeusauktoriteettiin (lainsäädäntöaktiin). Perustuu arvon yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen. Tunnistaminen Löytyy laista. Institutionaalinen tuki erityyppisissä lähteissä: laki, esityöt, oikeuskäytäntö ja -tiede. Soveltaminen Painoarvo ratkaisutoiminnassa Normikolliosion ratkaiseminen Joko/tai -tyyppinen soveltaminen eli sovelletaan tai ei sovelleta. Yksiselitteinen ja ehdoton. Riittää yksin ratkaisun perusteeksi. Ottaa paikkansa tai syrjäytyy derogat -kriteerien perusteella. Enemmän/vähemmän -tyyppinen soveltaminen eli sovelletaan eriasteisesti. Yleinen ja suuntaa-antava. Tapauskohtainen arvopunninta, jossa useampi periaate voi olla validi samassa tilanteessa. Normin sisällön tunnistaminen Sisältö luetaan (tulkitaan) laista. Sisältö hahmotetaan institutionaalisen tuen ja arvojen sille antaman sisällön perusteella.

69 Periaatteiden merkitys vaihtelee aloittain Aarre Tähti nimeää hallinto-oikeuden väitöskirjassaan lähes 300 eri periaatetta. Rikosoikeudessa periaatteiden merkitys ei ole yhtä keskeinen. Esimerkiksi legaliteettiperiaate on kaiken lisäksi oikeussääntö eikä oikeusperiaate. Prosessioikeudessa periaatteilla on keskeinen merkitys ja prosessioikeuden eurooppalaistuminen on korostanut periaatteiden merkitystä. Periaatteiden suuren määrän johdosta niitä esitellään systematisoituina ryhminä luetteloinnin sijasta (esim. menettely-, rooli- ja ratkaisuperiaatteet).

70 Prosessiperiaatteiden merkitys Jyrki Virolainen mukaan: 1) Arvoperusta: arvot, arvostukset ja tavoitteet 2) Fakultatiivisissa tilanteissa ohjaavat tuomioistuimen toimintaa. 3) Kiperissä ratkaisutilanteissa ohjaavat säännöksen soveltamista.

71 Periaatteiden abstraktiotaso Periaatteet sijoittuvat abstraktiotasoltaan prosessin funktioiden ja oikeussääntöjen väliin. Periaatteet toteuttavat yleensä jotain funktiota. Periaatteista voidaan konkretisoida oikeussääntöjä ja vastaavasti oikeussäännöistä voidaan abstrahoida periaatteita. Funktiot, periaatteet ja oikeussäännöt voidaan esittää aksiooman kaltaisena systeeminä, jossa funktio ja periaate avaavat sen ikkunan, jonka puitteissa oikeussääntöä on tulkittava (aksiomaattisteleologinen tulkita). Ks. seuraavan dia.

72 Aksiomaattis-teleologinen systematisointi

73 Periaatteet hermeneuttisessa kehässä Oikeudenkäymiskaaren säännökset Siviiliprosessin periaatteet Siviiliprosessin funktiot

74 Periaatelähtöisiä tulkintasääntöjä (1) Yksittäistä säännöstä tulkitaan funktion ja periaatteen sille avaaman tulkintaikkunan sisällä. Tulkintaikkuna voi olla sanamuotoa laajempi tai suppeampi. Velallisen oikeussuoja -> suhteellisuusperiaate -> säännös erottamisoikeudesta (radio ja televisio). Hienotunteisuusperiaate (ETL 449/1987), ketään ei saa asettaa aiheetta epäluulon alaiseksi -> arvot ja arvotukset muuttuvat -> hienotunteinen kohtelu kaikkien oikeudeksi ja oikeudeksi tulla laajemminkin asianmukaisesti kohdelluksi.

75 Periaatelähtöisiä tulkintasääntöjä (2) Teleologisessa tulkinnassa säännöksen tarkoitus haetaan usein HE:stä. Funktiot ja periaatteet seuraavat yhteiskunnan muuttuvia olosuhteita ja arvoja -> ajanmukainen tarkoitus löydettävissä niiden avulla. > Säännöksen ratiota etsittäessä on aiheellista HE:n lisäksi tai jopa sijasta turvautua funktioihin ja periaatteisiin.

76 Periaatelähtöisiä tulkintasääntöjä (3) Funktiot ja periaatteet ovat oikeudenalansa pääsääntöjä. Pääsäännöstä (f ja pa) poikkeavaa säännöstä tulkitaan lähtökohtaisesti suppeasti. OK 17 luku perustuu vapaan todistusteorian periaatteella. > poikkeukset tästä esim. terveyden ammattihenkilön osalta tulkitaan mieluummin suppeasti kuin laajasti.

77 Periaatelähtöisiä tulkintasääntöjä (4) Säännös saattaa antaa tulkitsijalleen useampia tasavahvoja tulkintavaihtoehtoja. > systeemiajattelun mukaisesti annetaan etusija sille tulkinnalle, joka tehokkaimmin toteuttaa tilanteen kannalta relevantteja funktioita ja periaatteita.

78 Periaatelähtöisiä tulkintasääntöjä (5) Tilanne voi olla kokonaan sääntelemätön tai sovellettavassa säännöksessä on aukko. > Oikeusohje voidaan dedusoida periaatteista tai tarkoitusperistä.

79 Prosessioikeudellisia periaateryhmittelyjä 1. menettelyperiaatteet (oikeudenkäyntimenettely, sen muoto ja ulkoinen eteneminen) 2. rooliperiaatteet (asianosaisten ja tuomioistuimenrooli ja keskinäinen suhde oikeudenkäynnissä) 3. ratkaisuperiaatteet (tuomioistuimen päätösharkinta) 4. tavoiteperiaatteet (esim. oikeudenkäynnin varmuus, joutuisuus ja halpuus) 5. arvoperiaatteet (esim. kuulemisperiaate, prosessuaalinen yhdenvertaisuus)

80 Menettelyperiaatteet suullisuusperiaate Ns. aito suullisuusperiaate Asiat esitetään ilman kirjelmien lukemista Suullisesti esitetty laitetaan suoraan (ilman pöytäkirjan välitystä) ratkaisun perustaksi Asianosaissuullisuus Alkukeskustelu ja loppukeskustelu Todistelun suullisuus Todistelun vastaanoton yhteydessä Todistajat ja muut todistelutarkoituksessa kuultavat Suullinen prosessi on yleensä kirjalista prosessia raskaampi Järkevää poiketa riidattomissa tai muuten selvissä ja yksinkertaisissa asioissa.

81 Menettelyperiaatteet välittömyysperiaate Oikeudenkäyntiaineisto (myös suullinen) esitetään välittömästi sille oikeudelle, joka ratkaisee jutun. Oikeuden jäsenet eivät saa käsittelyn kuluessa vaihtua. Etsi.

82 Menettelyperiaatteet - keskitysperiaate = oikeudenkäynnin keskittäminen Oikeudenkäynnin läpi vieminen mahdollisimman yhtäjaksoisessa menettelyssä Valmistelun tehtävänä varmistaa keskitysperiaatteen toteutuminen pääkäsittelyssä. Asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos pääkäsittely on yhden tai useamman kerran ollut lykättynä yhteensä yli 14 päivää. Ei kuitenkaan uutta pääkäsittelyä, jos sitä asian laadun perusteella pidetään erityisestä syystä tarpeettomana ja jos pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden voidaan käsittelyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä huolimatta katsoa toteutuvan. Uusi pääkäsittely on kuitenkin pidettävä aina, kun pääkäsittely on ollut lykättynä yhteensä yli 45 päivää.

83 Rooliperiaatteet Käsittelymenetelmä Asianosaiset Hankkivat ja esittävät oikeudenkäyntiaineiston. Vievät oikeudenkäyntiä eteenpäin. Tutkintamenetelmä Tuomioistuin aktiivinen oikeudenkäyntiaineiston suhteen Aktiivinen prosessin kulun järjestämisessä

84 Rooliperiaatteet yhteistoimintaperiaate = modifioitu käsittelymenetelmä Sekä TI:lla että asianosaisilla tärkeä rooli asian selvittämisessä ja prosessin eteenpäin viemisessä. Painotus: Oikeudenkäyntiaineiston hankkiminen ensisijaisesti asianosaisten vastuulla. Tuomioistuin tarvittaessa täydentää. Oikeudenkäyntimenettelyn eteenpäin vieminen tuomioistuimen vastuulla Todisteiden hankinta Keskeneräinen dia

85 Ratkaisuperiaatteet Vaikuttavat pääasiaa koskevassa päätösharkinnassa. Vapaa todistusharkinta voi vapaasti harkita esitetyn näytön todistusvoiman p. tunnustus dispositiivisessa jutussa Vapaa todistelu Kaikkia laillisesti tietoon saatuja tosiseikkoja voi käyttää päätösharkinnassa siitä riippumatta, mihin todistuskeinoon ne perustuvat. Jura novit curia Huomaa informatiivinen prosessinjohto.

86 Tavoiteperiaatteet - tarkoituksenmukaisuuspa Prosessille menettelynä asetettavat tavoitteet: varma: aineellisesti oikea ratkaisu: faktapremissi ja normipremissi joutuisa ja halpa (mieluummin taloudellinen, koska halpuus muodostuu suhteessa varmuuteen ja joutuisuuteen). Joutuisuus + halpuus = prosessiekonomian periaate. Ei tarpeettomia prosessitoimia tarpeelliset toimet suoritetaan vain välttämättömässä laajuudessa, mahdollisimman joutuisasti ja mahdollisimman vähin kustannuksin

87 Arvoperiaatteet Lopputuloksesta riippumatta oikeudenkäyntiä voidaan arvioida myös arvojen näkökulmasta. Kaksi maksiimia: Menettely asianmukainen -> lopputulos oikea. Menettely epäasianmukainen -> epäily lopputuloksen oikeellisuudesta. (Viimekädessä oikeellisuus arvioidaan aineellisen oikeuden kriteerein). Oikeudenkäynnin läpinäkyvyys: justice must not only be done, it must also be seen to be done.

88 Arvoperiaatteet menettelyllinen oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuuden vähimmäisehdot: 1.oikeuden tosiasiallinen saavutettavuus (access to justice) 2.asianosaisten yhdenvertaisuus (equality of arms) 3.oikeudenkäynnin sisäinen avoimuus eli kontradiktorisuus 4.oikeudenkäynnin ulkoinen avoimuus eli julkisuus, joka mahdollistaa käsittelyn julkisen kontrollin 5.päätöksenteon avoimuus eli tuomion perusteleminen (oikeuttaminen), joka mahdollistaa lopputuloksen julkisen kontrollin.

89 Arvoperiaatteet koettu oikeudenmukaisuus Koettuun oikeudenmukaisuuteen vaikuttavat: 1) tosiasiallinen mahdollisuus osallistua asian käsittelyyn, 2) prosessin kokeminen puolueettomaksi, 3) tuomarin kokeminen rehelliseksi, 4) ihmisten kohteleminen menettelyssä kohteliaasti ja kunnioittavasti, 5) tuomarin motiivien arvioiminen reiluksi ja 6) lopputuloksen reiluus.

90 Suomalaisen periaatekeskustelun ongelmat. 1) Funktioita ja periaatteita ei eroteta selvästi toisistaan. 2) Edelliseen liittyen funktioiden ja periaatteiden välinen yhteys jää epäselväksi. 3) Periaatteiden normiluonnetta osata tunnistaa. 4) Eri periaatteiden erilaiset abstraktiotasot ja keskinäiset suhteet on sivuutettu systematisoivassa tutkimuksessa. 5) Periaatteiden sisällön käsittely on yleiskatsauksellista eikä analyyttistä. 6) Lainopin tehtävänä on systematisoida ja antaa tulkintasuosituksia. Periaatteita ei juuri hyödynnetty lainopin tehtävissä.