Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu. 5 op Työmääränä 5 x 27 h = 135 h ~ 3,4 työviikkoa

Transkriptio

1 Siviiliprosessioikeus ja vaihtoehtoinen riidanratkaisu 5 op Työmääränä 5 x 27 h = 135 h ~ 3,4 työviikkoa

2 Oppimistavoitteet weboodin mukaan hahmottaa konfliktinratkaisu- ja tuomioistuinjärjestelmän, tuntee siviiliprosessin toimijat ja yleiset periaatteet sekä menettelyn eri vaiheet hallitsee vaihtoehtoisen riidanratkaisun yleiset opit ja tuntee käytettävissä olevat neuvontapalvelut, lautakuntien riidanratkaisun, ymmärtää sovittelun merkityksen ja tuntee kattavasti sovittelumenettelyt. Huom. Opintojakso on ensisijassa siviiliprosessin jakso, jota täydennetään vaihtoehtoisen riidanratkaisun perusasioilla.

3 Opintovaatimukset, kirjatentti Frände (päätoim.) ym., Prosessioikeus, 2012, luvut [ ] Teos löytyy myös: > UEF Nelli > Tietokannat > Juridiikkafokus. Koulu, Risto, Vaihtoehtoisen riidanratkaisun teoriaa ja tutkimusta (Edilex lakikirjasto). Ervasti, Uusi tuomioistuinsovittelulaki, Linna, Hakemuslainkäyttö, Weboodissa ilmoitetut lait, kontrollikysymys.

4 Opintovaatimukset, vapaaehtoinen essee Opintojakson aihepiiristä. Vähintään 10 tekstisivua. Nyrkkisääntö lähteiden lukumäärästä min. 6. Mikään olennainen lähde ei saa puuttua. Aiheen saa halutessaan hyväksyttää ennakolta (vrt. weboodi). Palautus sähköisesti ennen tenttiä hyväksytyn tasoisena. Hyväksytty essee oikeuttaa 10 lisäpisteeseen arvosanaa määrättäessä. Ei siis käytettävissä läpäisyyn. Lisäpistehyvitys tullee muuttumaan?

5 Opintovaatimukset, tentin rakenne 10/2014 1) Siviilijutussa annetun tuomion oikeusvoiman subjektiivinen ulottuvuus? (Frände ym. s ) 10 p. Vastauksen suositeltu enimmäispituus on 2 sivua. 2) Todistustaakan jako siviiliprosessissa? (Frände ym. s ) 10 p. Vastauksen suositeltu enimmäispituus on 2 sivua. 3) a. Riidan ja konfliktin käsitteet? (Koulu s ). 3 p. b. Tuomioistuinsovittelun aloittaminen? (Ervasti s ; laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa 394/ ). 7 p. Vastauksen suositeltu enimmäispituus on 2 sivua. 4) Hakemusasian käsittelyn jatkaminen riita-asian käsittely koskevassa järjestyksessä? (Linna s ). 10 p. Vastauksen suositeltu enimmäispituus on 2 sivua. 5) Laadi haastehakemus annettujen tietojen perusteella. 10 p.

6 Osaamisen varmistaminen Miten varmistetaan? > tentti vai jokin muu keino? Jos varmistetaan tentin avulla, millainen tentin pitää olla? Järkevä tenttikirjallisuus. Riittävän laaja-alainen kontrolli > tarpeellinen määrä kysymyksiä? Riittävän vaativa > hylkäysprosentti 50? Kierroksella hylkäysprosentti oli 60. > työmarkkinakelpoisuus eli työmarkkinoiden odotukset osaamisesta? > työmarkkinakelpoisuus perustuu tentaattorin toivottavasti rationaaliseen näkemykseen Milloin tentti on liian vaativa? Kumpi viimekädessä vastaa oppimisesta: opiskelija vai opettaja?

7 Mistä osaamisessa on kyse Käsillä olevan oikeudenalan: 1) oikeuslähteiden tietäminen, 2) taidolliset valmiudet käyttää (etsiä tietoa) oikeuslähteistä, 3) yleisten oppien tunteminen ja Oikeudenalan peruskäsitteet Oikeusjärjestyksen ja oikeudenalan yleiset oikeusperiaatteet Oikeudenalan juridiset teoriat 4) riittävä normituntemus. Missä opitaan taito hankittujen tietojen soveltamiseen käytännössä? Yliopistossa, työharjoittelussa vai ensimmäisessä työpaikassa? Onko tässä kyse kumulatiivisesta oppimisesta?

8 Luennot, tarkoitus Akateemisena lähtökohtana on, että luennot perustuvat omaan tutkimukseen. Käytännössä usein luennoidaan suoraan oppikirjan sisällöstä. Jos opintojakson aihepiiri on entuudestaan vieras ja kirjoista hankalasti omaksuttavissa, niin järkevää käydä läpi perusasioita. -> omatoiminen opiskelu on tämän jälkeen helpompaa. Nyt teemana: Siviiliprosessioikeuden paradigmat, peruskäsitteet ja alioikeusmenettely Käytännöllinen näkökulma oikeussuojakeinon valintaan

9 Luennot, aikataulut ke AU to AU pe AU206 - OTM, KTK Tatu Hirvosen - Oikeussuojakeinon valintaan liittyvät seikat ja haastehakemuksen laatiminen

10 Prosessioikeus oikeudenalana Prosessioikeuden ja aineellisen oikeuden suhde

11 Oikeusjärjestys = oikeusnormien joukko Oikeusnormit = oikeussäännöt + oikeusperiaatteet Oikeusnormit voidaan jaotella eri tavalla: Yksityisoikeus / julkisoikeus Aineellinen oikeus / menettelyllinen oikeus Aineellisen oikeuden normit: 1) käyttäytymisnormeja Määrittävät oikeussubjektien oikeudet ja velvollisuudet erilaisissa tilanteissa Käsketty, kielletty ja sallittu. 2) reaktionormeja Tehostavat kielto- ja käskynormeja Reparatiivisia (esim. suoritustuomio) tai preventiivisiä (esim. kieltotuomio)

12 Oikeusjärjestys = oikeusnormien joukko Menettelyllinen oikeus, muodollinen oikeus, prosessinormit Ei vastaa kysymykseen, miten riita yksittäistapauksessa on ratkaistava. Osoittaa, miten toimimalla aineellisten normien antama oikeussuoja voidaan toteuttaa. (Huom. ero oikeussuoja vs. menettelyllinen oikeusturva). Aineellinen oikeus edellyttää toteutuakseen prosessioikeuden olemassa oloa. -> prosessioikeudella vain välinearvo? -> oikeudenmukainen oikeudenkäynti on turvattu ihmis- ja perusoikeutena, joten prosessioikeudella on myös itseisarvoa.

13 Siviiliprosessin kaksivaiheisuus 1) Oikeudenkäynti, jossa oikeusseuraamus vahvistetaan. - Tuomioistuimen tehtävänä 2) Pakkotäytäntöönpano, jossa oikeusseuraamus tarvittaessa toteutetaan pakkoa käyttäen. - Täytäntöönpanoviranomaisen tehtävänä Prosessi -sana suppeassa merkityksessä tarkoittaa kohtaa 1, laajassa merkityksessä kohtia 1 ja 2. Vrt. rikosprosessi esitutkinta, syyteharkinta, oikeudenkäynti ja täytäntöönpano.

14 Prosessin päälajit 1) Siviiliprosessi eli oikeudenkäynti riita-asioissa, yleinen tuomioistuin 2) Rikosprosessi eli oikeudenkäynti rikosasioissa, yleinen tuomioistuin 3) Hallinto-prosessi eli hallintolainkäyttö, hallintotuomioistuin

15 Prosessin päälajit Pääsääntö = kukin prosessilaji käsitellään omassa menettelyssään. Siviiliprosessi oikeudenkäymiskaari (OK) Rikosprosessi laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL + OK) Hallintoprosessi hallintolainkäyttölaki (HLL) Poikkeuksena adheesioperiaate, nykyisin myös laissa (ROL 3:1): Syyteasian yhteydessä voidaan ajaa syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta. Jos sellaista vaatimusta ajetaan erikseen, noudatetaan, mitä oikeudenkäynnistä riita-asioissa säädetään. Prosessin kolmijaosta huolimatta TI-organisaatio on kaksijakoinen.

16 Siviiliprosessi Käsittelee yksityisoikeudellisista oikeussuhteista johtuvia riitaisuuksia. suoritusvelvollisuuden laiminlyönti (velaksi anto, kauppa) vahingonkorvausvelvollisuus (sopimussuhde, sopimuksen ulkopuolinen) oikeudellisesta epäselvyydestä (omistusoikeus, testamentin pätevyys) Kaksiasianosaissuhde: kantaja ja vastaaja (voi olla julkisyhteisö). Asianosaiset ovat yksityisoikeudellisten oikeuksien ja velvoitteiden subjekteja eli oikeuden luonne ratkaisee prosessilajin. Vireilletulo riippuu aina asianosaisten tahdosta (kanne). Oikeudenkäynnin aloittaminen on siviilijutuissa vapaaehtoista: ketään ei voida pakottaa nostamaan kannetta, vaikka normia olisi selvästi rikottu.

17 Siviiliprosessin erityislajit Summaarinen prosessi. Riidaton velkomus. Hakemuslainkäyttö (OK 8 luku). Ei selkeää kaksiasianosaissuhdetta. Muita voidaan kuitenkin joutua kuulemaan. Avioero, lapsen huolto, tapaamisoikeus, velkajärjestelyasia. Riitainen hakemusasia on pakko (perhe, lapsi ja holhous) / voidaan siirtää riita-asiain käsittelyjärjestykseen (OK 8:4). Välimiesmenettely eli ns. yksityinen lainkäyttö. Välimiesmenettelystä annettu laki.

18 Rikosprosessi = lailla säännelty menettely, jossa väitetään, että on tapahtunut rikos ja jossa vastaajalle (syytetylle) vaaditaan rikoksesta rangaistusta PS = käynnistyy syyttäjän aloitteesta, AO rinnakkainen, toissijainen. Rajanveto siviiliprosessiin sen mukaan, onko vaadittu seuraamus yksityisoikeudellinen vai rikosoikeudellinen (rangaistus, konfiskaatio). Haastehakemus: 1) Vaadin A:lle rangaistusta törkeästä varkaudesta sekä hänen velvoittamistaan palauttamaan anastamansa rukin ja korvaamaan asuntoon murtautumisen aiheuttamasta kärsimyksestä ) Vaadin A:lle rangaistusta törkeästä varkaudesta sekä hänen velvoittamistaan palauttamaan anastamansa rukin ja korvaamaan asuntoon murtautumisen aiheuttamasta kärsimyksestä

19 Rikosprosessin erityislajit (Virolainen) rangaistusmääräysmenettely ja rikesakkomenettely kirjallinen menettely pakkokeinoasioiden käsittely sotilasrikoksia koskevat sotilasoikeudenkäyntiasiat sakon muuntorangaistusasioiden käsittely hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena käsiteltävät virkarikosasiat sekä valtakunnanoikeudessa valtioneuvoston jäsentä vastaan ajettavat ns. ministerisyyteasiat ja muut PL 101 :ssä mainitut virkasyyteasiat. yhden tuomarin istunto poissaolokäsittely

20 Hallintoprosessi eli hallintolainkäyttö Ratkaistaan hallinnossa hallintoviranomaisen ja hallintoalamaisen välillä syntyneet hallintotoimen lainmukaisuutta koskevat erimielisyydet. Haetaan muutosta hallintomenettelyssä tehtyyn hallintopäätökseen. Tarkoituksena on hallintoviranomaisen tekemän päätöksen lainmukaisuuden tutkiminen, eikä yleensä uuden päätöksen tekeminen. Virkamiehen irtisanominen -> ei voi muuttaa kirjalliseksi varoitukseksi Ampuma-aselupien peruuttamien -> käytännössä muuttaa varoitukseksi

21 Hallintolainkäyttö, hallintoriita-asia Eräissä tapauksissa hallintoviranomaisella ei kuitenkaan ole toimivaltaa ratkaista oikeusriitaa asianosaisia sitovalla hallintopäätöksellä, vaikka riita olisikin luonteeltaan hallintooikeudellinen. -> erimielisyys on ratkaistaan hallintotuomioistuimessa käsiteltävänä hallintoriita-asiana. Hallintoriita-asia = julkisoikeudellisesta oikeussuhteesta aiheutuvaa erimielisyys, joka ratkaistaan hallintolainkäytön järjestyksessä, mutta jossa menettelyn kohteena ei ole valituksen alainen hallintopäätös.

22 Esimerkki hallintoriita-asiasta KKO 1991:90, jossa oli kysymys entisen suurlähettilään valtiolta laskuttamien edustuskulujen aiheellisuudesta ja liikaa maksetun korvauksen takaisinperinnästä eli palvelussuhteen aikana maksetun suorituksen takaisinperinnästä. Alioikeus ja hovioikeus tutkivat valtion nostaman kanteen. Korkein oikeus jätti kuitenkin kanteen tutkimatta, koska jutussa oli kysymys julkisoikeudelliseen oikeussuhteeseen perustuvasta hallintoriita-asiasta, joka ei kuulunut yleisen tuomioistuimen toimivaltaan. Jos kannetta olisi ajettu vahingonkorvausperusteella, se olisi voitu tutkia yleisessä tuomioistuimessa riita-asiana.

23 Rukattu matkamittari mikä prosessilaji? A on ostanut käytetyn henkilöauton elinkeinonharjoittaja B:ltä. Myöhemmin A saa tietää, että auton matkamittaria oli erehdyttämistarkoituksessa ja taloudellisen hyödyn hankkimiseksi rukattu km taaksepäin. A vaatii kaupan purkamista. ****************** Mitkä eri vaihtoehdot (ainakin 3) A:lla on toimia saadakseen asiassa oikeussuojaa.

24 Salametsästäjän ampuma-aseluvat mikä prosessilaji? A on syyllistynyt susia salametsästämällä törkeään metsästysrikokseen ja saanut siitä 2 vuotta vankeutta. Poliisilaitos peruuttaa hänen ampuma-aselupansa. A katsoo, että lupien peruuttamiselle ei ole edellytyksiä ja vaatii lupien palauttamista.

25 Salametsästäjän tekoväline Edellä mainitulta A:lta tuomittiin valtiolle menetetyksi susien ampumisessa käyttämänsä kivääri sekä siihen kiinnitetty kiikaritähtäin. Missä prosessissa tekoväline on tuomittu valtiolle?

26 Henkilötietorikoksen uhrin kärsimyskorvaus B on katsonut vailla käyttötarkoitussidonnaisuutta A:n arkaluonteisia henkilötietoja. B saa syytteen henkilötietorikoksesta. A:lla on oikeus kärsimyskorvaukseen tekijältä tai henkilötietolain (47 ) mukaisesti rekisterinpitäjältä. Missä prosessin lajeissa A voi toteuttaa oikeutensa taloudelliseen korvaukseen.

27 Taksitapaus 1 B on matkustanut A:n taksilla. B on tyytymätön siihen, että A:n valitsemalla reitillä matkan hinta on kaksinkertainen verrattuna normaaliveloitukseen. Tämän johdota B kieltäytyy maksusta. Missä prosessissa A voi toteuttaa vaatimuksensa.

28 Taksitapaus 2 B on matkustanut A:n taksilla Joensuusta Nurmekseen. Nurmeksessa käy ilmi, että B:llä ei ole rahaa kyytimaksuun (204 ), eikä ole moneen päivään ollut rahaa muutoinkaan. Missä eri prosesseissa A voi toteuttaa vaatimuksensa.

29 Varkaus A:n mukaan B on anastanut häneltä polkupyörän. B kiistää tämän. Poliisi ei tutki asiaa, koska ketään ei voida asiassa asettaa syytteeseen syyteoikeuden vanhentumisen vuoksi. Miten A:n tulee menetellä saadakseen polkupyörän takaisin itselleen.

30 Murhan yritys A on joutunut murhan yrityksen kohteeksi. B tuomitaan teosta 9 vuoden rangaistukseen. A joutuu rikosoikeudenkäyntien loputtu 6 kuukauden sairauslomalle posttraumaattisen stressireaktion takia. Miten A saa korvausta kärsimästään ansionmenetyksestä.

31 Siviiliprosessi menettelynä

32 Jokela, Oikeudenkäynti II 2012 s. 365.

33 Prosessin paradigmat Siviiliprosessin funktiot Ks. Ervasti LM 1/2002

34

35 Siviiliprosessin funktiot Näkyy se, että siviiliprosessi on olemassa vain aineellisen oikeuden toteuttamista varten. Jäsentymättömiä käsitteitä. Epäselvää, millä tasolla keskustelu liikkuu. Seuraavista funktioista jonkinasteinen yksimielisyys: 1) Käyttäytymisen ohjaaminen On tärkeämpää ehkäistä oikeusriitoja kuin ratkaista niitä. 2) Oikeussuojafunktio Oikeussuojaa annetaan sen tarpeessa olevalle antamalla yksittäistapauksessa materiaalisesti oikea ratkaisu. 3) Konfliktinratkaisufunktio Asianosaisilla määräysvalta tosiseikka- ja oikeuskysymyksissä.

36 Oikeuslähteistä ja käsitteistä

37 Oikeuslähteiden nelijako 1) Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet noudatettava virkavastuun uhalla 1) Kansallisen oikeuden ulkopuoliset normistot 2) Kansallisen oikeuden normistot 3) Maantapa 2) Heikosti velvoittavat oikeuslähteet sivuuttamisesta ei seuraa virkavastuusta (vrt. AA) 1) Lainsäätäjän tarkoitus 2) Ennakkoratkaisut 3) Sallitut oikeuslähteet voidaan käyttää, kun 1 ja 2 avulla ei saada ratkaisua 1) Käytännölliset argumentit (taloudelliset, historialliset, yhteiskunnalliset) 2) Eettiset ja moraaliset perusteet 3) Yleiset oikeusperiaatteet 4) Oikeustiede (vallitseva mielipide) 5) Vertailevat argumentit 6) Muut 4) Kielletyt oikeuslähteet

38 Oikeuslähteet konkretisoituna 1) Vahvasti velvoittavat oikeuslähteet 1) Kansallisen oikeuden ulkopuoliset normistot: EY perustamissopimus ym., EIS, EYT ja EIT 2) Kansallisen oikeuden normistot: PL, L, A 3) Maantapa: löytyy tuomioistuinkäytännön ja oikeustieteen avulla 2) Heikosti velvoittavat oikeuslähteet 1) Lainsäätäjän tarkoitus: lainvalmisteluasiakirjat 2) Ennakkoratkaisut: ns. vuosikirjaratkaisut 3) Sallitut oikeuslähteet voidaan käyttää, kun 1 ja 2 avulla ei saada ratkaisua 1) Käytännölliset argumentit (taloudelliset, historialliset, yhteiskunnalliset) + käytännön järki 2) Eettiset ja moraaliset perusteet 3) Yleiset oikeusperiaatteet: huomaa oikeussäännön ja periaatteen välinen ero. 4) Oikeustiede (vallitseva mielipide) 5) Vertailevat argumentit 6) Muut 4) Kielletyt oikeuslähteet

39 Prosessioikeuden oikeuslähteitä PL 21 ja EIS 6 (1) oikeudenmukainen oikeudenkäynti OK, yleislaki Maantapa, esim. reformatio in peius, res judicata Muita prosessilakeja: laki välimiesmenettelystä (967/1992). riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetulla lailla (394/2011) ryhmäkanteesta annettu laki (444/2007) Prosessuaalisia säännöksiä sisältyy myös moniin aineellisoikeudellisiin säädöksiin, kuten isyyslakiin (700/1975), lakiin holhoustoimesta (442/1999), avioliittolakiin (234/1929) sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaan lakiin (361/1983).

40 Prosessinormien adressaatit ja normityypit Normiadressaattina: Tuomioistuin: Velvoittava normi: käsky- tai kieltonormi. Fakultatiivinen normi: esim. vapaa todistusharkinta Asianosainen Ehdoton normi Dispositiivinen normi Muut tuomioistuimessa esiintyvät henkilöt Lainsäätäjä voi järjestää asioita legaliteettiperiaatteen (lain nojalla) tai delegointiperiaatteen (TI ja/tai as.os. päättävät) mukaisesti.

41 Joitain käsitepareja Kantaja vastaaja Sivuväliintulija pääväliintulija Oikeudenkäyntiasiamies oikeudenkäyntiavustaja Asianajaja luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja Asianajajapakko asianajajamonopoli Muodollinen prosessinjohto materiaalinen prosessinjohto Määräpäivä määräaika Kanne ja vastine Kanne ja vastakanne

42 Joitain käsitepareja Dispositiivinen juttu indispositiivinen juttu Asia, jossa sovinto on sallittu asia, jossa sovinto ei ole sallittu prosessuaalinen totuus aineellinen totuus Kanteen myöntäminen tosiseikan tunnustaminen

43 Oikeustosiseikka todistustosiseikka Oikeustosiseikka = seikka (esim.), joka on vaaditun oikeusseuraamuksen kannalta välittömästi relevantti esim. kaupan solmiminen, testamentin tekeminen taikka velan syntyminen ja erääntyminen Todistustosiseikka = seikka, jolla on jutussa vain välillistä, todisteellista merkitystä päätelmiä oikeustosiseikkojen tai toisen todistustosiseikan olemassaolosta esim. kauppakirja, velkakirja (ei juokseva) tai kuitti

44 Kannetyypit vaatimuksen (petitum) mukaan 1) Suoritus- eli velvoittamiskanteet kantaja vaatii vastaajan velvoittamista johonkin suoritukseen esim. maksu, esineen luovutus, työsuoritus, muuttaminen kiinteistöltä tai huoneistosta 2) Vahvistuskanteet, positiivinen tai negatiivinen kantaja vaatii tietyn oikeussuhteen olemassa olon vahvistamista (esim. omistusoikeus) tai sen puuttumisen (sopimuksen pätemättömyys) vahvistamista 3) Muotoamiskanteet vaatimus saada tuomio, joka itsessään muuttaa tiettyä voimassa olevaa oikeussuhdetta tai oikeustilaa (isyyskanteet)

45 Asianosaisilla vaatimistaakka TI ei voi tuomita enempää tai muuta kuin asian asianosaiset ovat vaatineet (24:3.1). Vastaajan vaatimuksena on yleensä kanteen vastustaminen eli pyyntö kanteen hylkäämisestä (ja joskus harvoin myöntäminen). Kantaja voi peruuttaa kanteensa: > asia jää sillensä, mutta korvattava vastapuolen kulut (21:7.2). Kantaja voi luopua kanteesta: > kantajan ilmoitus siitä, että kanne voidaan hylätä. Hävinnyt. Vastuu vastapuolen kuluista (21:1).

46 Vetoamis- eli väittämistaakka (disp.) Vetoaminen tarkoittaa asianosaisen pyyntöä, että: asiassa annettu ratkaisu perustettaisiin hänen esittämäänsä aineistoon ja että tuomion perustaksi asetettaisiin asianomaisen esille tuomat oikeustosiseikat (esim. velan syntyminen ja erääntyminen taikka vastaavasti maksaminen). Väittämistaakan mukaan ratkaisu saadaan perustaa vain niihin oikeustosiseikkoihin, joihin asianosaiset ovat itse nimenomaan vedonneet (OK 24:3.2). Pelkästään se, että asianosainen mainitsee oikeustosiseikan tai että se ilmenee kirjallisesta todisteesta, ei riitä vetoamistaakan täyttämiseksi, vaan asianosaisen on vedottava seikkaan, jotta vastapuoli ymmärtäisi, että se voidaan panna tuomion perustaksi oikeustosiseikkana. Ei koske todistustosiseikkaa (tukee oikeustosiseikkaa tai toista todistustosiseikkaa).

47 Kanteen ja sen vastustamisen perusteeksi (causa) esitetään tosiseikkoja, kokemussääntöjä, oikeusnormeja. Prosessilain soveltamisen kannalta on tärkeätä erottaa toisistaan oikeustosiseikat ja todistustosiseikat. Oikeustosiseikka eli välittömästi relevantti tosiseikka on vaaditun oikeusseuraamuksen välttämätön edellytys. Esimerkiksi velkomisjutussa vaatimuksen tueksi esitetyn kanneperusteen oikeustosiseikkoja ovat (väitetyt) konkreettiset velan syntymistä, erääntymistä ja maksamatta jättämistä tarkoittavat tapahtumat. Näistä konkreettisista oikeustosiseikoista on erotettava abstraktiset faktakuvaukset, jotka ovat oikeusnormien mukaan oikeusseuraamusten syntyedellytyksiä (aineellisoikeudelliset oikeustosiseikat).

48 Prekluusio prosessuaalisena sanktiona = asianosaisen velvollisuus suorittaa tietty prosessitoimi tiettynä ajankohtana uhalla, ettei myöhästynyttä prosessitointa tai sen avulla esitettyä aineistoa oteta huomioon. Tavallisin lienee muutoksenhakumääräaikojen noudattaminen. Vastaajan on tehtävä väite tahdonvaltaisen prosessinedellytyksen puuttumisesta ennen pääasiaan vastaamista tutkimatta jättämisen uhalla (OK 16:1). Prekluusio todistelussa voi johtaa jutun häviämiseen.

49 Prekluusio ja tosiseikat Valmistelu -> pääkäsittely (disp. asia, OK 6:9) Asianosainen ei saa vedota seikkaan (= oikeustosiseikkaan), johon ei ole vedonnut valmistelussa. Poikk.: saattaa todennäköiseksi, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Asianosainen ei saa vedota todisteeseen, johon ei ole vedonnut valmistelussa. Poikk1.: voidaan olettaa, että hänen menettelynsä johtuu pätevästä syystä. Poikk2.: asianosaiset siihen suostuvat. Huom.: koskee myös asianosaisen kuulemista todistelutarkoituksessa. Arg.: KKO 2004:70 Riita-asian asianosaisella, jota ei ollut kuulusteltu käräjäoikeudessa, ei ollut oikeutta tulla kuulustelluksi todistelutarkoituksessa hovioikeudessa.

50 Prekluusio ja tosiseikat Käräjäoikeus -> hovioikeus (riita-asia disp + indisp, OK 25:17) Ei saa vedota vaatimuksensa tueksi uusiin seikkoihin tai todisteisiin, Poikk.: saattaa todennäköiseksi: Hän ei ole voinut vedota niihin käräjäoikeudessa tai hänellä on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin. Koskee myös mm. velkajärjestelyä: KKO 1997:23: Valittajalla ei ollut yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevassa hakemusasiassa oikeutta vedota hovioikeudessa muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka oli esitetty alioikeudessa.

51 Prekluusio ja tosiseikat Hovioikeus -> korkein oikeus (riita- + rikosasiat OK 30:7) Ei saa vedota muihin seikkoihin ja todisteisiin kuin niihin, jotka on esitetty alioikeudessa tai hovioikeudessa. Poikk.: hakija saattaa todennäköiseksi, ettei hän ole voinut vedota seikkaan tai todisteeseen alemmassa tuomioistuimessa tai että hänellä muuten on ollut pätevä aihe olla tekemättä niin.

52 Prekluusio ja uuteen oikeusohjeeseen vetoaminen Prekluusio ei estä aikaisemmin mainitsemattomaan oikeusohjeeseen vetoamista. Prekluusio ei myöskään estä oikeuden soveltamista koskevan asiantuntijalausunnon toimittamista. Tämä johtuu periaatteesta, jonka mukaan tuomioistuin tuntee lain viran puolesta (jura novit curia). KKO 1998:105: [ ] Asunto-osakeyhtiö oli toimittanut hovioikeuteen Suomen Kiinteistöliitto ry:n lisälausunnon siitä, mitä sen antamassa lausunnossa tarkoitettiin huoneiston aikaisemmalla käytöllä. Lisälausunnossa esitetään oikeudellista arviointia asiasta, eikä se ole sellainen seikka tai todiste, jota oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14 :n 2 momentissa tarkoitetaan. Hovioikeus ei siten olisi saanut jättää lausuntoa huomioon ottamatta. Korkein oikeus ottaa lausunnon huomioon ja ratkaisee asian viivytyksen välttämiseksi välittömästi.

53 Siviiliprosessioikeus Keskeisiä periaatteita

54 Oikeusperiaate Oikeusnormit ovat joko oikeussääntöjä tai oikeusperiaatteita. Periaate keskusteluun liittyy hokema, jonka mukaan oikeussääntöä noudatetaan konkreettisessa tilanteessa joko täysimääräisesti tai ei lainkaan ja oikeusperiaatetta noudatetaan enemmän tai vähemmän tapauskohtaisen punninnan perusteella. Hokema voi olla totta, mutta ensin pitää tunnistaa, mitkä oikeusnormit ovat oikeussääntöjä ja mitkä puolestaan oikeusperiaatteita. Esimerkiksi myötävaikuttamattomuusperiaate ei ole nimikkeensä sisältämästä periaate -sanasta huolimatta oikeusperiaate.

55 Oikeussääntöjen ja oikeusperiaatteiden erottaminen (6 seikkaa) 1) Voimassaolo Säännöillä perustuu muodolliseen oikeusauktoriteettiin (lainsäädäntöaktiin). Periaatteilla perustuu arvon yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen. 2) Tunnistaminen Säännöt löytyvät laista. Periaatteiden institutionaalinen tuki etsittävä erityyppisistä lähteistä, esimerkiksi lain esityöt, tuomioistuinratkaisut ja oikeuskirjallisuus. 3) Soveltaminen Sääntöjä joko sovelletaan tai ei sovelleta (joko/tai). Periaatteita sovelletaan eriasteisesti (enemmän/vähemmän).

56 seikat 4 6 4) Painoarvo ratkaisutoiminnassa Sääntö on yksiselitteinen ja ehdoton. Riittää yksin ratkaisun perusteeksi. Periaate on yleinen ja suuntaa-antava. 5) Normikolliosiotilanteen ratkaiseminen Sääntö ottaa paikkansa tai syrjäytyy derogat -kriteerien perusteella. Periaatteiden kohdalla vaikuttaa tapauskohtainen arvopunninta, jossa useampi periaate voi olla validi samassa tilanteessa. 6) Normin sisällön tunnistaminen Sääntöjen sisältö luetaan (tulkitaan) laista. Periaatteen sisältö hahmotetaan arvojen ja institutionaalisen tuen sille antaman sisällön perusteella.

57 Periaatteiden merkitys vaihtelee aloittain Aarre Tähti nimeää hallinto-oikeuden väitöskirjassaan lähes 300 eri periaatetta. Rikosoikeudessa periaatteiden merkitys ei ole yhtä keskeinen. Esimerkiksi legaliteettiperiaate on kaiken lisäksi oikeussääntö eikä oikeusperiaate. Prosessioikeudessa periaatteilla on keskeinen merkitys ja prosessioikeuden eurooppalaistuminen on korostanut periaatteiden merkitystä. Periaatteiden suuren määrän johdosta niitä esitellään systematisoituina ryhminä luetteloinnin sijasta (esim. menettely-, rooli- ja ratkaisuperiaatteet).

58 Periaatteiden abstraktiotaso Periaatteet sijoittuvat abstraktiotasoltaan prosessin funktioiden ja oikeussääntöjen väliin. Periaatteet toteuttavat yleensä jotain funktiota. Periaatteista voidaan konkretisoida oikeussääntöjä ja vastaavasti oikeussäännöistä voidaan abstrahoida periaatteita. Funktiot, periaatteet ja oikeussäännöt voidaan esittää aksiooman kaltaisena systeeminä, jossa funktio ja periaate avaavat sen ikkunan, jonka puitteissa oikeussääntöä on tulkittava (aksiomaattisteleologinen tulkita). Ks. seuraavan dia.

59 Aksiomaattis-teleologinen systematisointi

60 Periaatteet hermeneuttisessa kehässä

61 Prosessioikeudellisia periaateryhmittelyjä 1. menettelyperiaatteet (oikeudenkäyntimenettely, sen muoto ja ulkoinen eteneminen) 2. rooliperiaatteet (asianosaisten ja tuomioistuimenrooli ja keskinäinen suhde oikeudenkäynnissä) 3. ratkaisuperiaatteet (tuomioistuimen päätösharkinta) 4. tavoiteperiaatteet (esim. oikeudenkäynnin varmuus, joutuisuus ja halpuus) 5. arvoperiaatteet (esim. kuulemisperiaate, prosessuaalinen yhdenvertaisuus)

62 Menettelyperiaatteet suullisuusperiaate Ns. aito suullisuusperiaate Asiat esitetään ilman kirjelmien lukemista Suullisesti esitetty laitetaan suoraan (ilman pöytäkirjan välitystä) ratkaisun perustaksi Asianosaissuullisuus Alkukeskustelu ja loppukeskustelu Todistelun suullisuus Todistelun vastaanoton yhteydessä Todistajat ja muut todistelutarkoituksessa kuultavat Suullinen prosessi on yleensä kirjalista prosessia raskaampi Järkevää poiketa riidattomissa tai muuten selvissä ja yksinkertaisissa asioissa.

63 Menettelyperiaatteet välittömyysperiaate Oikeudenkäyntiaineisto (myös suullinen) esitetään välittömästi sille oikeudelle, joka ratkaisee jutun. Oikeuden jäsenet eivät saa käsittelyn kuluessa vaihtua.

64 Menettelyperiaatteet - keskitysperiaate = oikeudenkäynnin keskittäminen Oikeudenkäynnin läpi vieminen mahdollisimman yhtäjaksoisessa menettelyssä Valmistelun tehtävänä varmistaa keskitysperiaatteen toteutuminen pääkäsittelyssä. Asiassa on toimitettava uusi pääkäsittely, jos pääkäsittely on yhden tai useamman kerran ollut lykättynä yhteensä yli 14 päivää. Ei kuitenkaan uutta pääkäsittelyä, jos sitä asian laadun perusteella pidetään erityisestä syystä tarpeettomana ja jos pääkäsittelyn yhtäjaksoisuuden voidaan käsittelyn lykkäämisestä ja keskeyttämisestä huolimatta katsoa toteutuvan. Uusi pääkäsittely on kuitenkin pidettävä aina, kun pääkäsittely on ollut lykättynä yhteensä yli 45 päivää.

65 Rooliperiaatteet Käsittelymenetelmä Asianosaiset Hankkivat ja esittävät oikeudenkäyntiaineiston. Vievät oikeudenkäyntiä eteenpäin. Tutkintamenetelmä Tuomioistuin aktiivinen oikeudenkäyntiaineiston suhteen Aktiivinen prosessin kulun järjestämisessä

66 Rooliperiaatteet yhteistoimintaperiaate = modifioitu käsittelymenetelmä Sekä TI:lla että asianosaisilla tärkeä rooli asian selvittämisessä ja prosessin eteenpäin viemisessä. Painotus: Oikeudenkäyntiaineiston hankkiminen ensisijaisesti asianosaisten vastuulla. Tuomioistuin tarvittaessa täydentää. Oikeudenkäyntimenettelyn eteenpäin vieminen tuomioistuimen vastuulla Todisteiden hankinta Keskeneräinen dia

67 Ratkaisuperiaatteet Vaikuttavat pääasiaa koskevassa päätösharkinnassa. Vapaa todistusharkinta voi vapaasti harkita esitetyn näytön todistusvoiman p. tunnustus dispositiivisessa jutussa Vapaa todistelu Kaikkia laillisesti tietoon saatuja tosiseikkoja voi käyttää päätösharkinnassa siitä riippumatta, mihin todistuskeinoon ne perustuvat. Jura novit curia Huomaa informatiivinen prosessinjohto.