KAARINAN KIRJASTON LAATU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAARINAN KIRJASTON LAATU"

Transkriptio

1 KAARINAN KIRJASTON LAATU

2 YLEISKUVAUS... 3 Perustiedot... 3 Arvot, visiot, päämäärät ja tavoitteet... 4 Ennakointi ja arviointijärjestelmä... 5 Asiakkaat ja sidosryhmät... 5 Kumppanit ja yhteistyöverkostot... 6 Henkilöstö... 6 Kehittämistoiminta... 7 Lait, asetukset, ohjeet ja määräykset JOHTAJUUS a Miten johtajat kehittävät mission, vision, arvot ja eettiset periaatteet sekä toimivat erinomaisuutta edistävän kulttuurin esikuvina b Miten johtajat osallistuvat henkilökohtaisesti organisaation johtamisjärjestelmän kehittämiseen, toteuttamiseen ja jatkuvaan parantamiseen c Miten johtajat ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja yhteiskunnan edustajien kanssa d Miten johtajat vahvistavat ja tukevat erinomaisuutta edistävää kulttuuria organisaatiossa 11 1e Miten johtajat tunnistavat muutostarpeet ja saavat aikaan muutoksia organisaatiossa TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA a Miten toimintaperiaatteet ja strategia perustuvat sidosryhmien nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja odotuksiin b Miten toimintaperiaatteet ja strategia perustuvat suorituskyvyn mittaamisesta saatavaan tietoon, tutkimuksiin, oppimiseen ja parhaisiin käytäntöihin c Miten toimintaperiaatteita ja strategiaa kehitetään, arvioidaan ja pidetään ajan tasalla d Miten toimintaperiaatteet ja strategia viestitään ja toteutetaan keskeisten prosessien avulla HENKILÖSTÖ a Miten henkilöstövoimavaroja suunnitellaan, hallitaan ja kehitetään b Miten henkilöstön tietämys ja osaaminen tunnistetaan sekä miten niitä kehitetään ja ylläpidetään c Miten henkilöstön osallistumista edistetään ja henkilöstöä valtuutetaan? d Miten organisaatiossa käydään vuoropuhelua? e Miten henkilöstöä palkitaan, henkilöstölle annetaan tunnustusta ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan? KUMPPANUUDET JA RESURSSIT a Miten ulkoisia kumppanuussuhteita johdetaan ja hallitaan b Miten taloudellisia resursseja hallitaan c Miten rakennuksia, laitteistoja ja materiaaleja hallitaan d Miten teknologiaa hallitaan e Miten tietoa, tietämystä ja tietopääomaa hallitaan PROSESSIT Kirjaston prosessikartta ASIAKASTULOKSET a Asiakkaiden näkemykset b Sisäinen suorituskyky HENKILÖSTÖTULOKSET a Henkilöstön näkemykset b Sisäinen suorituskyky YHTEISKUNNALLISET TULOKSET a Yhteiskunnan näkemykset b Sisäinen suorituskyky KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET a Keskeiset suorituskyvyn tulokset b Sisäinen suorituskyky... 33

3 3 YLEISKUVAUS Perustiedot Kirjastotoimintaa Kaarinassa on ollut vuodesta 1865 lähtien. Tuolloin kreivi C.M.M. Armfelt lahjoitti palvelusväkeänsä varten hankkimansa kirjakokoelman pitäjälle. Lahjoitus käsitti 42 teosta. Nykymuotoinen kirjastotoiminta sai Kaarinassa alkunsa vuonna 1909, kun Kaarinan kunnan kantakirjasto perustettiin. Toiminta lähti voimakkaaseen kasvuun vuodesta 1980, jolloin kirjastosta tuli päätoimisesti hoidettu ja pääkirjasto sai tilat kaupungin uudesta keskustasta. Toimipaikat, tilat ja toiminta Kaupunginkirjastolla on seuraavat toimipaikat: Pääkirjasto keskustassa Sivukirjasto ja koulukirjasto Littoisissa Kotimäen koululla Koulukirjastot Auranlaakson, Kuusiston ja Piispanlähteen kouluilla Pääkirjasto sijaitsee kaupungin keskustassa Pyhän Katariinan tien varrella, kaupungintalon ja torin välissä olevan liiketalon toisessa kerroksessa. Välittömässä läheisyydessä ovat koulukeskus, jossa toimii ala ja yläkoulu, sekä lukio ja aikuislukio ja Hovirinnan koulu, jossa on myös kansalaisopiston toimintaa. Keskustaan on hyvät yhteydet kaupungin muista osista ja keskustan alueella on myös kaksi suurta asuinaluetta: Hovirinta ja Koristo. Pääkirjaston sijainti on erinomainen, mutta tilat ovat vaikeapääsyiset ja riittämättömät. Kirjasto sijaitsee toisessa kerroksessa, hissi on rakennuksen päädyssä, kirjasto löytyy vasta portaikkojen ja käytävien takaa, eikä kulku ole esteetön. Kirjasto sijaitsee vuokratiloissa, joiden koko on 915 neliömetriä. Läänin kirjastotarkastajan mukaan riittävät tilat olisivat 2000 neliömetriä. Keskustan kehittämissuunnitelman mukaan kirjasto saisi uudet, väljemmät tilat. Niissä voitaisiin järjestää oppilaiden ryhmäkäyntejä, yleisötilaisuuksia, näyttelyitä sekä tarjota käyttäjille asianmukaiset tilat opiskeluun, sähköiseen asiointiin ja tiedonhakuun, lehtien lukuun ja erityisesti lasten ja nuorten osastoilla yhdessäoloon. Pääkirjastossa on täydet palvelut koko väestölle ja pitkät aukioloajat. Pääkirjasto vastaa keskitetysti kokoelmista ja järjestää vanhusten erityispalvelut. Turulta ostetaan kaksi kirjastoautopysäkkiä Kairisen alueen päiväkodeille. Littoisten kirjasto sijaitsee Kotimäen koululla. Kirjasto toimii koulupäivinä koulukirjastona ja kolmena arkipäivänä lisäksi sivukirjastona klo Koulu on valmistunut vuonna 2005, kirjasto sijaitsee esiintymistilanakin toimivan ruokasalin ja nuorisotilojen välissä. Kirjastolla ja nuorisotiloilla on yhteinen lehtikahvio ja kulku tilojen välillä. Kirjaston palvelut on suunnattu pääasiassa koululaisille ja lapsiperheille. Muut koulukirjastot toimivat Auranlaakson, Kuusiston ja Piispanlähteen alakouluilla. Tilat ovat koulun tiloja, mutta kirjastotoiminta on kirjaston järjestämää. Kirjastot ovat auki 1 2 päivänä viikossa. Koulukirjaston palvelut on kohdistettu kouluun ja oppilaisiin; tavoitteena on oppimisen ja lukuharrastuksen tukeminen. Kaupungin kokoon ja väestön määrään sekä asutusrakenteeseen nähden palvelupaikkojen määrä on riittävä ja palvelujen saavutettavuus on hyvä.

4 4 Sisäinen toimintaympäristö Yleinen kirjasto on lakisääteinen peruspalvelu. Kaarinan kaupunginkirjasto kuuluu sivistyspalveluiden osastoon ja on sivistyslautakunnan alainen yksikkö. Osaston johtaja on sivistysjohtaja ja vastuualueen kirjastotoimen johtaja. Arvot, visiot, päämäärät ja tavoitteet Kirjaston arvot ja tavoitteet lähtevät kirjastolain paikallisesta toteutuksesta sekä kaupungin ja sivistyspalveluiden päämääristä. Kirjastolain mukaan yleisten kirjastojen kirjasto ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastolla on vuonna 2004 laadittu strategia "Kaarinan kirjaston strategia ". Kirjaston arvot ovat kaupungin strategian mukaisesti: suvaitsevaisuus avoimuus vuorovaikutus oikeudenmukaisuus. Kirjaston visio on : Tietoa ja taitoa, elämyksiä, osaamista ja viisautta lähikirjastosta ja verkosta. Kaarinan kirjaston arvopäämäärä on sivistyksellisen tasa arvon toteutuminen ja tavoitteena laadukkaat ja asiakaslähtöiset kirjastopalvelut. Kirjasto suuntautuu selkeästi seudulliseen yhteistyöhön. Kirjasto tukee tiedonhallintataitojen tulemista keskeisiksi kansalaistaidoiksi ja olennaiseksi osaksi oppimista ja opetusta. Kirjastotoiminnan tavoitteena on edistää myös virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. Kirjastoa kehitetään hybridikirjastona, joka tarjoaa pääsyn maailmanlaajuiseen tietoon erilaisten medioiden, aineistojen ja verkkojen välityksellä ja tarjoaa myös apua aineiston käytössä. Kirjastotilan yhteisöllinen merkitys lisääntyy: sieltä avautuu mahdollisuus julkisen hallinnon sähköiseen asiointiin. Kirjasto suuntautuu selkeästi seudulliseen yhteistyöhön. Kaarina, Piikkiö, Paimio ja Sauvo muodostavat Peimarin kirjastokimpan, jolla on internetissä yhteinen Web Origo. Kaarinan kaupunki ja Piikkiön kunta yhdistyvät vuoden 2009 alussa, joten kirjastojen yhdistymistä on suunniteltu tammikuusta 2008 lähtien. Viisikkokuntien (Turku, Kaarina, Raisio, Naantali ja Lieto) kirjastojen yhteistyö on kasvanut maakunnalliseksi Varsinais Suomen kirjastot projektiksi. Kaarinan kirjastosta on kirjastotoimen johtaja mukana projektin ohjausryhmässä. Myös useissa muissa projektin alaryhmissä on edustaja Kaarinan kirjastosta. Kaarinan kirjasto suunnittelee liittymistä Vaskiyhteisjärjestelmään vuonna 2009 sekä osallistuu seutukirjastoselvitykseen. Kirjaston painopisteenä on koulun ja kirjaston yhteistyö, johon liittyy kiinteästi pyrkimys kirjastopalvelujen hyvään saavutettavuuteen. Tavoitteena on järjestää kaikille kouluille niiden tarvitsemat kirjastopalvelut. Palveluista vastaa keskitetysti kaupunginkirjasto. Palvelujen saatavuuden ja toiminnan tehokkuuden tasapainottamiseksi kirjastolaitoksen rakennetta on kehitetty siten, että useaan sivukirjastoon perustuvasta palvelusta on muodostettu verkosto, jossa on laaja pääkirjasto keskitettyine tukipalveluineen, yksi sivukirjasto kaupungin pohjoisosassa ja koulukirjastot kaikilla neljällä "kylä"koululla. Vanhusten ja vammaisten palvelut on

5 järjestetty yhdessä sosiaalitoimen kanssa siten, että useimmissa kaupungin vanhusten palvelukeskuksissa ja vanhainkodissa on yhteyshenkilöt ja järjestelmällisesti pyörivä siirtokokoelmatoiminta, jota täydentää samoin yhteistyönä toteutettu kotipalvelutoiminta. Uusi, vuorovaikutteinen asiakasliittymä otetaan käyttöön vuonna Kirjastolaitokselle on tyypillistä, ja lain velvoittamaakin, toimiminen palveluverkkona ja nykyisin yhä enemmän myös virtuaalipalveluverkkona. Kansallinen, paikallinen ja alueellinen kirjasto ja tietopalveluverkko toimii yhtenäisenä näyttäytyen käyttäjälle yhtenä palvelukokonaisuutena. Kaarinan kirjastolla on kotisivu ja kirjaston aineistorekisteri on käytettävissä internetin välityksellä. Asiakkaille tarkoitettuja internet työasemia on pääkirjastossa, Littoisten kirjastossa sekä Piispanlähteen koulukirjastossa. Kirjasto on asettanut laadulliset ja määrälliset tavoitteensa niin, että olemassa olevilla resursseilla päästään vähintään valtakunnan keskitasolle. Lainaus/as Lainauskierto Kulut /as Taloudellisuus KAARINA 21,16 4,05 44,23 1,07 MAAKUNTA 18,73 2,37 49,27 1,20 LÄÄNI 19,82 2,21 50,12 1,18 KOKO MAA 19,21 2,48 50,33 1,19 Toiminta 2007 Taloudellisuus = (henkilöstökulut + kirjastoaineistokulut) / (fyysiset käynnit + lainaus), mitä pienempi luku, sitä parempi taloudellisuus. 5 Ennakointi ja arviointijärjestelmä Kirjaston koko vakinainen henkilökunta pitää vuosittain kaksi suunnittelupäivää: keväällä käsitellään toimintakertomus ja arvioidaan toimintaa ja syksyllä valmistellaan toiminta ja taloussuunnitelma seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Vastuuhenkilöt ja tiimivetäjät valmistelevat asiat ennakolta. Arviointi suoritetaan osana laatuprojektia. Laatutyötä on tehty vuodesta Asiakkaat ja sidosryhmät Palvelujen tarjonta perustuu asiakkaiden segmentointiin. Kirjasto toimii osana yleisten kirjastojen verkostoa, jossa sen tehtävänä on olla kuntansa lähikirjasto. Lähikirjaston tavoitteena on tukea sivistyksellistä tasa arvoa ja huolehtia, että kirjastopalvelut ovat erityisesti lasten ja vanhusten saavutettavissa ja tukevat elinikäistä oppimista. Asiakkaita ryhmitellään iän mukaan: aikuisten palvelut, vanhuspalvelut, lasten ja nuorten palvelut. Käytetään myös elämäntilanteen mukaista jakoa: palvelut suunnitellaan koululaisille, opiskelijoille, lapsiperheille, vammaisille, päiväkotiryhmille tai maahanmuuttajille. Tällaisia palveluja ovat mm. koulukirjastot, Littoisten kirjaston toimiminen perhekirjastona, laajan kokoelman tarjoaminen sosiaali ja terveysalan oppilaitoksen opiskelijoille, selkokirjakokoelma, äänikirjakokoelma sekä vanhusten laitos ja kotipalvelu. Palveluja ja tarjontaa suunnitellaan myös paikallisen työtilanteen ja harrastusten mukaan; kokoelmilla tuetaan mm. opettajuutta ja hoivaa, teatteri ja musiikkiharrastusta ja kansalaisopistossa opiskelua.

6 Kirjaston sidosryhmiä ovat oman kunnan eri hallintokunnat sekä kirjastossa näyttelyitä tai esityksiä järjestävät tahot. Tärkeimpiä sidosryhmiä ovat koulut, vanhustyö, nuorisotyö ja päivähoito, joiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan erityisryhmien palvelut. 6 Kumppanit ja yhteistyöverkostot Kirjastokumppaneista tärkeimmät ovat Peimarin kimppa (Paimio, Piikkiö ja Sauvo), maakuntakirjasto sekä lähiseudun kirjastot. Maakunnallista yhteistyötä syventävä Varsinais Suomen kirjastot projekti on alkanut vuonna Toimittajista kirjaston tärkeimpiä kumppaneita ovat Ab Axiell Kirjastot Oy (ent. Akateemisen tietopalvelun ja Axiellin yhdistelmä) ja BTJ Finland Oy. Kaupungin sisäisiä yhteistyökumppaneita ovat tietohallinto ja tilakeskus. Valtionhallinnolta eli lääninhallitukselta ja opetusministeriöltä, saadaan ohjeita ja tukea. Tärkeimmät yhteistyöverkostot ovat Varsinais Suomen yleiset kirjastot ja Peimarin kimppa. Lähiseudun kirjastoissa toimivien kollegojen kanssa suunnitellaan yhteisiä kehittämisprojekteja. Koulukirjastoissa työskentelevät osallistuvat koulun toimintaan ja opettajien kokouksiin. Sivistyspalveluilla on yhteinen johtoryhmä, jonka toimintaan kirjastotoimen johtaja osallistuu. Henkilöstö Henkilöstö on Kaarinan kirjastossa aina ollut niukin resurssi. Kaupungin sijainnin vuoksi sitä vastoin henkilöstön pätevyydestä ei ole ollut pulaa. Koska henkilöstön koulutustaso on korkea, työnjako perustuu pitkälti henkilökohtaiseen osaamiseen. Työyhteisön toimivuuden lähtökohtana on tiimityöskentely, vastuualuejako ja toisaalta osallistuminen pääkirjaston keskitettyihin palveluihin ja asiakaspalveluun. Tällä pyritään yhteiseen näkemykseen ja palvelun laatuun ja samanaikaisesti henkilöstön erityisosaamisen huomioonottamiseen ja hyödyntämiseen. Opetusministeriön kirjastoarviointityöryhmän minimitavoite henkilöstömääräksi on 1 henkilötyövuosi 1000 asukasta kohden. Kaarinan kirjastossa oli vuonna 2008 vakinaista ammatillista henkilöstöä 14 henkilötyövuotta. Henkilöstöstä 7 on kirjastonhoitajia ja 7 kirjastovirkailijoita. Korkeakoulututkinnon suorittaneet kirjastonhoitajat toimivat kirjastotoimen johtajana, informaatikkoina (2) ja vastuualueensa johtajina: musiikki ja vanhustyö (1), lasten ja nuortenkirjastotyö sekä koulukirjastotyö (1). Kirjastovirkailijat ovat koulutukseltaan kirjastolinjan merkonomi (4, joista 1 suorittaa juuri tradenomin tutkintoa) ja tradenomi (3). Virkailijat kuuluvat joko erityisalansa tiimiin tai tukipalveluja tuottavaan monitoimitiimiin, jonka tiiminvetäjä on myös virkailija. Vastuualueilla ja tiimeillä on oikeus yhteisesti sovitun kiintiön puitteissa hankkia kirjastoaineistoaineistoa ja suunnitella ja toteuttaa toimintaansa. Kirjastossa on tehty henkilöstösuunnitelma ja osaamiskartoitus. Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitoksen yhteydessä on varauduttu suunnitelman tarkistukseen. Kirjaston siivooja kuuluu tilakeskuksen henkilökuntaan.

7 7 Kehittämistoiminta Laatu 2002 Kirjastolaissa (904/1998) säädetään arvioinnista seuraavasti: "Kunnan tulee arvioida järjestämäänsä kirjasto ja tietopalvelua. Arvioinnin tarkoituksena on parantaa kirjasto ja tietopalvelujen saatavuutta ja tukea niiden kehittämistä. Arvioinnilla seurataan yleisten kirjastojen kirjasto ja tietopalvelujen toteutumista sekä palvelujen laatua ja taloudellisuutta. Valtakunnallisesta arvioinnista sekä valtakunnallisesta osallistumisesta kansainväliseen arviointiin päättää asianomainen ministeriö, joka vastaa arvioinnin toteutuksesta yhdessä lääninhallitusten kanssa. Kunta on velvollinen osallistumaan tässä momentissa tarkoitettuun arviointiin. Arvioinnin keskeiset tulokset tulee julkistaa." Arvioinnin toteuttamiseksi päätettiin aloittaa laatutyöskentely. Ensimmäinen laatujärjestelmä, Efektia Oy:n mallin pohjalta tehty "Kirjasto ja laatu", saatiin valmiiksi v ja sen pohjalta tehtiin omat pika arvioinnit ja valittiin kehittämiskohteet: sisäisen toimintajärjestelmän kehittäminen ja henkilöstöasiat. Yhteisesti hyväksytyssä toimintajärjestelmässä on määritelty tiimit ja vastuualueet sekä vastuuhenkilöt ja kirjattu näiden valtuudet ja vastuut. Yhteisissä suunnittelukokouksissa ja kehityskeskusteluissa on todettu järjestelmän parantaneen työnjakoa, ilmapiiriä, suunnittelua ja kehittämistä sekä asiakastuntemuksen hankintaa. Vuonna 2004 laatuasiakirja ajantasaistettiin. Vuonna 2005 arvioinnin tuloksena laadittiin oma kirjastostrategia. Vuonna 2006 aloitettiin siirtyminen EFQM: ään, jonka valmistui v Laatuun liittyvät prosessien kuvaukset valmistuivat tammikuussa Laadun auditointi toteutetaan kaupungin aikataulun mukaisesti, aikaisintaan vuonna Seutuyhteistyö 2002 Seudullinen yhteistyö aloitettiin vuonna Tavoitteena on palvelun parantaminen ja kustannussäästöt. Kaarinan kaupungin tietohallinnon aloitteesta Peimarin kimppa hankki yhdessä kirjastojärjestelmän. Yhteistyössä järjestelmän hankinta tuli edullisemmaksi ja yhteinen web kirjasto on helpottanut asiakkaan aineistohakua. Vuodesta 2004 kimpalla on ollut säännölliset kokoontumiset, joissa pääasiana on edelleen ollut järjestelmän kehittäminen. Vuonna 2006 päätettiin laajentaa yhteistyötä hankintaan ja henkilöstön rekrytointiin toiminnan joustoa lisäämään ja kustannuksia vähentämään. Vuonna 2006 anottiin myös yhdessä OPM:n rahoitusta OrigoNelli ohjelmiston hankintaan, jotta kirjastojen aineistot olisivat Varsinais Suomen Nelli portaalissa metalib hakukelpoisia ja jotta tulevaisuudessa etälainaus olisi mahdollista. Yhteistyöstä on seurannut taloudellista säästöä ja erityisesti pienimpien kirjastojen palvelujen parantumista. Viisikkokirjastojen yhteistyö alkoi myös vuonna 2002 kirjastojärjestelmäyhteistyön pohjalta. Vuodesta 2003 Viisikkokirjastojen johtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti. Vuonna 2004 Viisikkokirjastot sopivat yhteistyöstä Turun ammattikorkeakoulun kanssa ja opinnäytetyönä valmistui kartoitus kirjastojen nykytilasta ja seutuyhteistyön edellytyksistä. Viisikkokirjastot saivat vuonna 2005 OPM:n avustuksen ( euroa) kirjastojärjestelmäyhteistyön kehittämiseen ja yhteisen asiakaskyselyn tekemiseen. Järjestelmäyhteistyöstä järjestettiin toimittajien kanssa yhteinen seminaari, asiakaskysely toteutettiin TuAmk:n kanssa opinnäytetyönä (valmistui 2007).

8 Viisikkokirjastot esittäytyivät vuoden 2005 Kirjamessuilla ja vuonna 2006 otettiin käyttöön yhteiset käyttösäännöt. Kaarinan kirjasto vastasi asiakaskyselyn ohjauksesta ja käyttösääntötoimikunnan toiminnasta. Vuonna 2006 Turun kaupunginkirjasto anoi Viisikko kirjastojen yhteistyön jatkoprojektina OPM:ltä avustusta Varsinais Suomen kirjastot projektin suunnitteluun ja toteutukseen. Alkuun lähdettiin Viisikkokirjastojen yhteistyöstä, jota laajennettiin vuonna 2007 Turun yhteistyöalueen kattavaksi ja aloitetaan yhteisjärjestelmän luominen ja seutukirjastoselvityksen tekeminen. Kaarina on kiinteästi mukana suunnittelussa. Vuonna 2007 Kaarina sai lääninhallitukselta rahoitusta järjestelmärajat ylittävään etälainaukseen. Kirjastojärjestelmien fuusion vuoksi hanke on muuttunut yhteisjärjestelmään liittymiseksi. Yhteistyön tulokset ovat lisänneet asiakkaiden tasavertaisuutta ja luoneet pohjan seudullisen laitoksen kehittämiselle. Koulukirjastotyö luvun laman seurauksena sivukirjastoista ja laitoskirjastosta luovuttiin, Littoisten kirjastoa lukuun ottamatta. Sivukirjastot korvattiin koulukirjastoilla. Koulukirjastotyö valittiin kirjaston painoalueeksi vuonna Yhteistyön tavoitteena on lukutaidon ja lukuharrastuksen lisääminen sekä tiedonhallintataitojen systemaattinen oppiminen. Koulukirjastotyön tärkeimmäksi tehtäväksi otettiin tiedonhallintataitojen opetuksen sisällyttäminen OPS:iin ja sen toteuttaminen yhdessä opettajien kanssa. Vuonna 2003 kirjasto järjesti omalle ja koulujen henkilökunnalle seminaarin tavoitteista ja vuonna 2004 Kotimäen koulun rehtori ja kirjastotoimen johtaja osallistuivat lääninhallituksen Tietostrategian toimeenpano seminaariin ja koulukirjastohenkilöstö laati peruskoulun joka luokka asteelle sekä lukiolle ja sosiaalija terveysalan oppilaitokselle oppimistavoitteet. Ne sisällytettiin OPS:iin ja opetusta on sen mukaisesti laajennettu joka vuosi uusille luokka asteille. Littoisten kirjastossa on laadittu Kotimäen koululle 1 9 luokkien opetusmallit, joita kokeiltiin syksyllä 2007 ja joita on kokemusten pohjalta tarkoitus soveltaa muissakin perusopetuksen kouluissa. Vuonna 2004 päätettiin tehdä kartoitus koulujen kirjastopalveluista ja kysely koulujen tarpeista ja toiveista ja tämän pohjalta suunnitella kaikki oppilaitokset kattava koulukirjastojärjestelmä. Kartoitus ja kysely sovittiin tehtäväksi opinnäytetyönä ammattikorkeakoulun opiskelijan kanssa. Tämä opinnäytetyö jäi kuitenkin kesken. Uusi informaatikko tekee kartoituksen ja peruskoulujen opettajille suunnatun kyselyn syksyllä Toiminnan tuloksena kaikissa koulukirjastoissa on järjestelmä, jossa koulujen kanssa laaditun lukujärjestyksen puitteissa jokaisella oppilaalla on mahdollisuus käydä kirjastossa vähintään kerran viikossa lainaamassa. Tiedonhallinnan ja kirjastonkäytön opetus on lisääntynyt, mm. vuonna 2007 opetusta annettiin yhteensä 80 luokalle. Lukuharrastuksen tukemiseksi tarjotaan kouluille kirjavinkkausta ja järjestetään koulujen kanssa yhdessä kirjallisuus ja lukuprojekteja. 8

9 9 Lait, asetukset, ohjeet ja määräykset Kirjaston toimintaa ohjaavat: kirjastolaki ja asetus opetusministeriön ja lääninhallituksen ohjeet ja määräykset muu lainsäädäntö Kaarinan kaupungin hallintosääntö ja muu säädöstö Kaarinan sivistyslautakunnan päätökset ja ohjeet sivistysjohtajan päätökset ja ohjeet Varsinais Suomen kirjastojen yhteiset käytännöt Kaarina kirjaston käyttösäännöt kirjaston yhteiset menettelytavat. 1. JOHTAJUUS Kaarinan kirjaston johtajuuden tavoitteena on jaettu johtajuus ja työhön osallistuva johtamistapa. Johtamistavoilla johtaja pyrkii vuorovaikutuksesta ja kumppanuuksista saatavaan synergiaan ja ylläpitämään suhteita asiakkaisiin. Henkilöstön tasa arvoa pyritään toteuttamaan matalalla hierarkialla ja vastuun ja päätöksenteon jakamisella tiimeille. Arvot ja tavoitteet perustuvat kirjastolain paikalliseen toteutukseen ja kaupungin strategian sivistyspalveluja koskeviin tavoitteisiin. 1a Miten johtajat kehittävät mission, vision, arvot ja eettiset periaatteet sekä toimivat erinomaisuutta edistävän kulttuurin esikuvina Kirjaston johtajan ja kirjaston arvot ja tavoitteet on yhteisesti laadittu ja sovittu kirjaston strategian mukaisesti koko henkilökunnan kesken. Arvoja, visioita, päämääriä ja tavoitteita tarkistetaan ja uudistetaan työpaikka ja suunnittelukokouksissa, kehityskeskusteluissa ja laatupalavereissa, erityisesti muutostilanteissa. Kirjasto pyrkii visionsa ja tavoitteidensa mukaisesti tarjoamaan laadukkaat ja asiakaslähtöiset kirjastopalvelut lähikirjaston ja verkon välityksellä. Yksi tärkeimpiä tavoitteita on myös tukea tiedonhallintataitojen siirtymistä oppimisen ja opetuksen olennaiseksi osaksi ja keskeisiksi kansalaistaidoiksi. Johtaja sitoutuu arvoihin luonnollisella tavalla kirjaston koko henkilökunnalle yhteisten töiden välityksellä, esim. toimimalla asiakaspalvelussa. Toisaalta johtaja jakamalla vastuuta ja päätöksentekoa sekä tiimeille kokonaisuutena että niihin kuuluville henkilöille ja ottamalla omassa päätöksenteossaan huomioon tiimien ja niiden jäsenten toiveet, ehdotukset ja johtopäätökset, edistää luottamuksellista työilmapiiriä ja sitoutumista organisaatioon. 1b Miten johtajat osallistuvat henkilökohtaisesti organisaation johtamisjärjestelmän kehittämiseen, toteuttamiseen ja jatkuvaan parantamiseen Johtamistapa Kirjaston johtamistapa on jaettu johtajuus. Kirjastotoimen johtaja tekee tarvittavat viralliset, henkilökuntaan ja varojenkäyttöön liittyvät päätökset. Johtaja valmistelee koulutuslautakunnalle kir

10 jastolaitoksen taloussuunnitelman. Aikuisten osaston informaatikko toimii kirjastotoimen johtajan apuna ja sijaistaa häntä. Kirjastotoimen johtaja ja aikuisten osaston informaatikko ovat sopineet keskinäisestä työnjaosta koskien henkilöstöasioita ja pääkirjaston toimintaa. Kirjaston johtoryhmänä toimivat kirjastotoimen johtaja ja informaatikot. Suunnitteluelimenä toimii kirjastotoimen johtaja, informaatikot ja monitoimitiimin vetäjä. Toimivaltaa ja vastuuta on jaettu edelleen työryhmille (tiimeille). Lasten ja nuorten osaston informaatikko vastaa lasten ja nuorten puolen toiminnasta ja on tiimin vastaava. Kirjaston johtaja seuraa tiimien työskentelyä ja pyrkii kehittämään tiimien toimintaa yhdessä tiimien jäsenten kanssa. Vastaavasti itsenäisesti toimivat myös Littoisten kirjastonhoitaja ja Auranlaakson, Kuusiston ja Piispanlähteen koulujen kirjastonhoitajat. Koulutus Kirjaston johtaja osallistuu kaupungin kautta järjestettäviin ja kaupungin velvoittamiin lyhyempiin ja pitempiin johtamiskoulutuksiin. Arviointi Johtamiskäytäntöjä arvioidaan kehityskeskusteluissa ja kahdesti vuodessa pidettävillä koko henkilöstön yhteisillä suunnittelupäivillä sekä strategia ja laatupalavereissa. Kirjastotoimen johtaja on laatutyöryhmän jäsen. Kaupungilla on käytössään henkilöstöbarometri ja vuosittain tehtävässä henkilöstökyselyssä käsitellään myös johtamiskäytäntöjä. Tuloksista tehdään johtopäätöksiä ja tarvittaessa toimintatapojen muutoksia kirjaston yhteisissä kokouksissa. 10 1c Miten johtajat ovat vuorovaikutuksessa asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden ja yhteiskunnan edustajien kanssa Johtamistavat ja vuorovaikutus Kirjastotoimen johtaja osallistuu sivistyspalvelujen johtoryhmään sekä pitää yhteyksiä kaupunginvirastoon ja muihin hallintokuntiin. Kaupungin sisäisten sidosryhmien ja kumppaneiden lisäksi kirjastotoimen johtaja osallistuu seudulliseen kirjastoyhteistyöhön. Kirjaston noudattamat johtamistavat, jaettu johtajuus ja työhön osallistuva johtamistapa, lisäävät vuorovaikutuksesta ja kumppanuuksista saatavaa synergiaa sekä edistävät ja ylläpitävät hyviä vuorovaikutussuhteita asiakkaisiin. Kirjastotoimen johtaja ei luo tai kehitä kumppanuuksia yksin: jaettu johtajuus konkretisoi ja tuo koko henkilöstön ulottuville saadut synergiahyödyt, kuten esimerkiksi kustannusten ja henkilöstöresurssien säästöt, yhteistiedottamisen tehokkuuden ja verkostoitumisen myötä kasvaneet tietoresurssit. Työhön osallistuva johtamistapa antaa kirjastotoimenjohtajalle mahdollisuuden suoriin asiakaskontakteihin ja siten asiakkaiden tarpeiden ymmärtämiseen ja palvelujen innovatiiviseen kehittämiseen: saadut tiedot välitetään koko henkilöstölle.

11 11 1d Miten johtajat vahvistavat ja tukevat erinomaisuutta edistävää kulttuuria organisaatiossa Kirjasto osana kaupungin organisaatiota Kirjastotoimen johtaja osallistuu sivistysosaston, sivistyslautakunnan ja valtuuston alaiseen strategiseen suunnitteluun ja tuo siellä esille kirjaston merkitystä ja toimintaedellytyksiä. Sivistyslautakunnan jäsenille tilataan Kirjastolehti ja sen päättäjille kohdistettu numero jaetaan valtuutetuille ja kaupunginhallituksen jäsenille. Erityisesti taloussuunnittelun yhteydessä samoille tahoille lähetetään tiedote kirjaston saavutuksista ja siihen tarvittavista toimintaedellytyksistä. Osallistuminen erilaisiin organisaatioihin ja työryhmiin sekä henkilökohtaiset kontaktit ovat osoittautuneet hyviksi vaikuttamisen väyliksi. Kirjasto organisaatio Henkilöstön tasa arvoa toteutetaan organisaation matalalla hierarkialla. Yhteenkuuluvuus, vuorovaikutus ja tavoitettavuus kirjastotoimen johtajan ja muun henkilöstön välillä toteutuu kirjastossa luonnollisella tavalla: kirjastotoimen johtaja on läsnä työpaikalla osallistuen normaaleihin työtehtäviin, mm. asiakaspalveluun ja hyllytykseen. Näin myös yhteiset arvot ja jatkuva kehittäminen hioutuvat pääasiassa osana arjen työtä ja suunnitelmien toteutuksen seuranta on helppoa. Keskeiset asiat viestitään ja raportoidaan nopeasti henkilökunnalle sisäisen sähköpostin tai henkilökohtaisten lokerikkojen avulla. Kirjaston pienestä koosta johtuen viestintä on tehokasta. Tehokkaan tiedotuksen lisäksi tiimi ja työpaikkakokouksia pidetään usein ja säännöllisesti. Kirjastotoimen johtaja antaa henkilöstölle suoraa palautetta reaaliaikaisesti ja tukee yksilöiden kehittymistä sekä näiden henkilökohtaisten intressien että tiimien ja koko organisaation kannalta. Kahdenkeskisiä esimies alainen kehityskeskusteluja käydään kerran vuodessa. 1e Miten johtajat tunnistavat muutostarpeet ja saavat aikaan muutoksia organisaatiossa Kirjastotoimen johtaja seuraa sekä kirjastoalan yleistä kehitystä että kirjaston sisäisiä muutospaineita. Muutostarpeista ja muutoksista viestitään henkilökunnalle tehokkaasti ja niistä käydään keskusteluja. Kirjastotoimen johtaja esittää kokouksissa ehdotuksia uusiksi toimintatavoiksi oman aloitteensa tai tiimien työskentelyn pohjalta. Muutosten toimeenpanossa kirjastotoimen johtaja tukee ja aktivoi henkilökuntaa: johtaja on muutospaineet tunnistava kuuntelija sekä promoottori joka edistää omalla esimerkillään muutosprosessia. Kirjaston yhteisesti laadittua toiminta ajatusta, strategiaa ja arvoja käydään läpi ja uudistetaan erityisesti muutostilanteessa. Työyhteisö päättää yhdessä toiminnan painopisteistä, joihin varataan riittävät resurssit valtuuston hyväksymän talousarvion ja sen pohjalta tehdyn käyttötaloussuunnitelman perusteella.

12 12 2. TOIMINTAPERIAATTEET JA STRATEGIA Kaarinan kirjaston toimintaperiaatteiden ja strategian keskeisin tavoite on turvata paikallisesti sivistyksellisen tasa arvon toteutuminen tietoyhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa kirjastopalvelujen hyvää saavutettavuutta kaikille asiakasryhmille ja mahdollisuutta kehittää tietoyhteiskunnan vaatimia kansalaistaitoja kirjaston tarjoamien verkkopalveluiden avulla. Toimintaperiaatteet ja strategia perustuvat myös erilaisista kirjastotilastoista, talousarviosta, asiakaskyselyistä ja välittömästä asiakaspalautteesta saataviin tietoihin ja niiden analysointiin. Toimintaperiaatteita ja strategiaa toteutetaan keskeisten prosessien avulla. 2a Miten toimintaperiaatteet ja strategia perustuvat sidosryhmien nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja odotuksiin Seudullisuus on lisääntynyt ja ihmiset asioivat laajemmilla alueilla ja käyttävät eri kuntien palveluja. Toisaalta myös palvelut järjestetään entistä enemmän yhteistyössä yli kunta ja hallintorajojen. Kirjastot toimivat yhä useammin kimppoina ja on syntynyt tarve selvittää, mitä oman kunnan kirjasto tarjoaa ja mihin se pyrkii toiminnassaan seudullisissa puitteissa. Toimintaperiaatteet ja strategia Kirjaston strategian tarkoituksena on selventää Kaarinan kirjaston toimintaperiaatteita, tiedottaa toiminnasta asukkaille, käyttäjille, yhteistyökumppaneille ja päättäjille sekä parantaa arviointia ja kehittämistä. Kaarinan kirjaston toimintaperiaatteet ja strategia perustuvat opetusministeriön Kirjastostrategia 2010 ohjelmaan sekä Kaarinan kaupungin ja sivistyspalvelujen strategiaan ja taloussuunnitelmaan sekä Varsinais Suomen kirjastojen yhteisesti sopimiin sääntöihin. Strategia on syntynyt osana kirjaston laatutyötä. Sen laatimisessa on käytetty Tasapainoisen Onnistumisen strategiamenetelmää (Balanced Scorecard). Strategia on kirjaston henkilöstön yhdessä laatima ja se on käytännönläheinen ja uudistuva. Kirjastossa seurataan aktiivisesti yleistä keskustelua kirjastojen asemasta ja tehtävien muutoksista. Kirjaston strategiaan kirjatut tavoitteet ja toiminta pyritään sopeuttamaan muutoksien mukaisesti. Vuonna 2008 valmistuu opinnäytetyönä uuden strategian pohjaselvitys, jossa on ennakoitu Kaarinan ja Piikkiön kuntaliitos sekä seudullisuus. Kirjaston keskeinen strategia on turvata paikallisesti sivistyksellisen tasa arvon toteutuminen. Kirjaston tehtävä on tukea elinikäistä oppimista, lukutaidon ja lukuharrastuksen kehittymistä ja lisätä osaamista ja kansalaisena toimimisen edellytyksiä. Kirjasto tarjoaa kaarinalaisille vapaat sivistyspalvelut kirjaston palveluilla ja kokoelmilla sekä verkkopalveluilla. Kirjaston tavoitteena on turvata palvelujen kohtuullinen saavutettavuus. Kirjastopalvelujen saavutettavuus Erityisesti Kaarinassa painotetaan lasten ja vanhusten kirjastopalvelujen saavutettavuutta. Palvelujen saavutettavuus on varmistettu panostamalla pitkiin aukioloaikoihin ja järjestämällä erityisryhmille kirjastopalveluja heille tarkoitettujen muiden palvelujen yhteyteen. Aukioloaikoja muutetaan jos tarvetta ilmenee ja resurssit siihen riittävät. Vanhusten palvelukeskuksissa on siirtokokoelmat ja kotipalvelu toimittaa kirjastoaineiston asiakkaan kotiin. Kuntakeskuksen ulkopuolisilla Auranlaakson, Kuusiston ja Piispanlähteen alakouluilla on koulukirjastot. Littoisten lä

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintakertomus 2014. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintakertomus www.ylojarvi.fi Lainaus, kävijät ja aukiolotunnit Ylöjärven kirjaston kokonaislainaus oli 676 562 ja se nousi hieman edellisestä vuodesta. Yksiköistä kirjastoauto ja pääkirjasto

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Osaaminen, kirjastoammatillisuuden merkitys, kehittäminen, johtaminen Kirjastopalveluiden johtaja Jouni Pääkkölä Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto,

Lisätiedot

Henkilöstöresurssisuunnitelma

Henkilöstöresurssisuunnitelma Henkilöstöresurssisuunnitelma TAE Kasvu TS TS 2011 2012 2013 2014 2013-2014 2015 2016 (31.12) (31.12) (Ennuste 31.12) (31.12) % (31.12) (31.12) YHTEENSÄ 508 472 12 484 509 482 11 493 509 455 11 466 509

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS

KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keski-Karjalan kirjastostrategian päivitys 1 KESKI-KARJALAN KIRJASTOSTRATEGIAN PÄIVITYS Keväällä 2004 valmistui Keski-Karjalan kirjastostrategia, jonka tilastotietoja on täydennetty vuosilla 2004-2006.

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 KIRJASTOPALVELUT Liite 1 Palvelutuoteluettelo 2011 Hyvinvointilautakunta Kirjastopalvelut Tuote yksikkö hinta määrä yht. Kirjaston peruspalvelut Kirjastopalvelut 1 249 550.00

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari Tiedottamalla näkyväksi Inkeri Näätsaari 14.11.2007 Vuonna 2000 Kirjasto välitti tietoa tarvitsijoille Vähän julkisuutta, osin negatiivista tai vähättelevää Kriittisiä kannanottoja potentiaalisilta yhteistyökumppaneilta

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2

Sivistyslautakunnan seminaari Ohjausryhmä Johtoryhmä Sivistyslautakunta Liite no 2 SIVISTYSTOIMEN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT vv. 2016- Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen

Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuotteistaminen Irmeli Isokivijärvi Palvelupäällikkö Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeen maakuntakirjasto 25.3.2011 Kuntaliitoksen myötä kaupunki siirtyi tilaaja-tuottaja

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. % 300 Sivistystoimen hallinto Toimintakulut -81526-8888 -72638 10,9 Henkilöstökulut -26726-5596 -21130 20,9 Palkat ja palkkiot -18800-3628 -15172 19,3 Henkilösivukulut -7926-1968 -5958 24,8 Eläkekulut -7160-1795

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia. N:o 37 ESPOON KAUPUNGIN KIRJASTOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia. N:o 37 ESPOON KAUPUNGIN KIRJASTOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 'ESPOON'KAU ES30 STO ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia N:o 37 ESPOON KAUPUNGIN KIRJASTOTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 11.1.1989 hyväksymä ja 19.4.1989 muuttama

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2017 Vapaa-aikatoimiala Palvelualue: Kirjastopalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivinen sopimus täydentää toimialan strategista sopimusta. Tässä sopimuksessa määritellään kaupungin

Lisätiedot

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi

Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta. Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Alueellinen toiminta Maakuntakirjastotoiminta Yleisten kirjastojen neuvosto 17.4.2015 Asko Rossi Uusi Kirjastolaki ja asetus 1.1.2017 OKM 2014 kirjastopäivät / Maija Berndtsonin esiselvitys on hänen näkemys,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän arvioinnista johdetut toimenpiteet 2008

Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän arvioinnista johdetut toimenpiteet 2008 Pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeiden seurantaryhmän arvioinnista johdetut toimenpiteet 2008 1 Johtajuus 1.1 Mitä johtajat tekevät ohjatakseen organisaatiota kehittämällä mission, vision ja arvot 1.2 Mitä

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA 30.11.2011 Päivi Mäki Sisältö - Laatutyön tavoite - ja perusopetuksen laatukriteeri - Toteutus - Itsearviointi - Koulujen osallistaminen Laatutyön tavoite

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Suomen yleisten kirjastojen tilastot

Suomen yleisten kirjastojen tilastot http://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=15&years=,&stats=1,33,100,10... 1 / 5 5.4.2017 10:45 Suomen yleisten kirjastojen tilastot Statistik för allmänna biblioteken i Finland Finnish Public Libraries Statistics

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi

Kirjastopalvelut. Toimintasuunnitelma 2016. Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016. www.ylojarvi.fi Kirjastopalvelut Toimintasuunnitelma 2016 Oheismateriaali vapaa-aikalautakunta 16.3.2016 www.ylojarvi.fi Kirjaston toiminta-ajatus Kirjasto on kaupungin peruspalvelua, joka edistää alueensa asukkaiden

Lisätiedot

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Kulttuuri- ja kansalaistoimi 1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon

Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Nuorisotakuun ja elinikäisen oppimisen ja ohjauksen avulla hyvinvointia ja elinvoimaa Etelä-Savoon Tuija Toivakainen, 20.8.2013 kello 10:30 16 Etelä-Savon nuorisotakuun neuvottelukunta ja elinikäisen oppimisen

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN. Jyväskylä 27.10.2005. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto NÄKÖKULMIA ALUEELLISEN KIRJASTOSTRATEGIAN LAATIMISEEN Jyväskylä 27.10.2005 Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto LIISA NIINIKANGAS LIISA.NIINIKANGAS@LIGHTHOUSE.FI WWW.LIGHTHOUSE.FI

Lisätiedot

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Tietostrategiaa monimuotoisesti Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu Miksi? Koska oppilaalla on oikeus monipuolisiin oppimisympäristöihin sekä TVT-taitoihin Change is voluntary but inevitable!

Lisätiedot

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA!

OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! OSAAN ONNISTUN OLEN KIINNOSTAVA! Osaamisen kehittäminen 2014 2015 Tampereen kaupunginkirjasto Paula Rautaharkko, Susanna Lampola-Autio Tampereen kaupunginkirjaston perustehtävä: Kirjasto avaa ovet sivistykseen,

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia

Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia Kohti uusia kelpoisuusvaatimuksia KIRJASTONJOHTAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 1.-2.10.2009 Joensuu Kirsti Kekki, kulttuuriasiainneuvos Opetusministeriö http://www.minedu.fi/opm/kirjastot/kirjastoalan_koulutus/

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö

Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-itsearviointi ja arviointiaineiston käyttö Virvatuli-mallin rakenne: Viisi arviointialuetta 1. Oppilaat - oppilaitoksen toiminnan ja opetuksen vaikutukset oppilaassa 2. Opettajat - Opettajien

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot