Blogalisaatio, hybriditalous, ubinetti ja biokausi - tulevaisuus haastaa koulutuksen

Transkriptio

1 Blogalisaatio, hybriditalous, ubinetti ja biokausi - tulevaisuus haastaa koulutuksen Olli Hietanen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto VAPAAN SIVISTYSTYÖN PÄIVÄT Kylpylähotelli Kunnonpaikka, Siilijärvi

2 Tulevaisuus Seuraavat 20 vuotta voivat muuttaa maailmaa enemmän kuin edelliset 200 vuotta. Esimerkiksi 20 viime vuotena on julkaistu enemmän kuin puolet kaikkina aikoina julkaistuista, tieteellisistä artikkeleista (n. 50 miljoonasta). Tulevaisuudentutkijat usein yliarvioivat lyhyen ajan muutoksen, mutta samalla aliarvioivat pitkän aikavälin muutosta (Linstone) Tee lista kaikista niistä asioista, jotka ovat täysin mahdottomia. Kun lista on valmis, niin kysy ovatko ne mahdottomia vielä 1000 vuoden päästä? Melkein kaikki nykyinen teknologia olisi ollut mahdottomien listassa tuhat vuotta sitten (Michio Kaku)

3 Esityksen sisältö Megatrendejä: blogalisaatio, hybriditalous, ubinetti, automatisaatio, robotisaatio, 3D ja biokausi Monikulttuurisuus Hyvinvointi, pahoinvointi ja onnellisuus Opettaminen, oppiminen ja osaaminen tulevaisuudessa. Arvot

4 Maailma muuttuu

5 Blogalisaatio ja hybriditalous Hybriditalouden aktiiviset ja virtuaaliset kansalaiset: Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian (TVA) Tutu 1 -kurssi G/streaming, multicasting, pilvipalvelut, laajennettu todellisuus, pilveä käyttävät koneet

6 Ubinetti, automatisaatio ja robotisaatio Pakkaukset tunnistavat kuka niitä käyttää ja valmistavat käyttäjälleen henkilökohtaista sisältöä; käyttöohjeita, diagnooseja yms. Pakkausta koskettamalla saa suoraa kuvaa sodista, lehmistä, avaruusasemasta, kalastajasta Älytalot tuottavat energiansa ja tarkkailevat veden ja sisäilman laatua, energian kulutusta ja asukkaiden terveyttä. Myös design on virtuaalinen: tapettien värit, valaistus, äänet ja tuoksut ovat säädeltävissä. Huonekalut, lattia, jääkaappi, pakkaukset ja vaatteet kommunikoivat keskenään ja sisältävät palvelujärjestelmiä. Esimerkiksi jääkaappi tietää mikä on loppu tai pilaantunutta ja kertoo lähikaupan tarjoukset. Vaatteet, huonekalut, jääkaappi ja asunnon rakenteet seuraavat terveyttä ja ohjeistavat terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan, lääkitykseen tms. Vauhdikkaasti heiluvat teollisuusrobotit ja ihmiset yritetään yleensä pitää toisistaan turvallisuussyistä erillään. Yhdysvalloissa kehitetään nyt teollisuusrobottia, joka voisi työskennellä ihmisen rinnalla. (3T 2012) Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa robotit ovat alkaneet tehdä sydänleikkauksia (Yle 2011) Googlen sci-fi-auto sai ajoluvan Kaliforniassa (Taloussanomat 2012) Palvelurobotti Kaveria testattiin ylivieskalaisessa vanhusten palvelukodissa viime keväänä. ( 2011) Tietokoneiden välinen supernopea pörssikaupankäynti eli robottikauppa on muokannut rajusti sijoitusmarkkinoita. (Talouselämä 2011)

7 3D tulostus Risteilijän kokoinen 3D tulostin voisi valmistaa mitä tahansa HS AALTO YLIOPISTON FABLAB Parhaillaan 3D tulostimet maksavat nettikaupassa alle 300 dollaria ja lukiolaiset rakentavat niitä huvikseen Itse tehty 3D tulostin, Aarni Saarimaa, D tulostimet ovat vuonna 2025 kotitalouksissa yhtä yleisiä kuin mikroaaltouunit nykyään Biomassasta voi tulostaa mitä tahansa. Tulevaisuuden tuotteet ovat ohjelmistoja ja algoritmejä

8 Biokausi ja agritalous Kuudes aalto: jos kehitämme ratkaisuja ihmiskunnan suurimpiin ongelmiin, niin tuotteidemme kysyntä kasvaa seuraavina vuosisatoina, kun maailman ongelmat kärjistyvät. Niukkuus ajurina luonnonvarataloudelle Luonnonvaratalous ajurina biokaudelle Biokauden biomassa tuotetaan metsissä, pelloissa ja tehtaissa Ruoka on maataloudelle samanlainen ryhmätyhmyyden lähde kuin puu ja paperi metsäteollisuudelle Agritalous: Suomen pelloilla kasvaa tulevaisuudessa kompostoituvaa elektroniikkaa, ihmisen varaosia ja biomateriaalia 3D printtereihin. Lähiporkkanat yms. tuodaan Pietarista

9 Sampo-visio: voimme pistää tuutista sisään mitä tahansa orgaanista (mikä kasvaa) ja saamme toisesta päästä ulos mitä tahansa haluamme

10 Teollinen ekologia/symbioosi

11 Monikulttuurisuus ja moninapaistuminen

12 Monikulttuurisuus Ulkomaista syntyperää olevien osuus väkiluvusta Lähde: Väestörakenne 2011, Tilastokeskus

13 Suomen vienti on kaukana kilpailijamaiden kehityksestä Maailma moninapaistuu: loppuvuodesta 2012 vienti EU-maihin väheni kymmeneksen, kun taas vienti EU:n ulkopuolelle lisääntyi saman verran. On uskallettava lähteä merta edemmäs kalaan Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = Viimeisin tieto: tammi-maaliskuu 2012 tai huhti-kesäkuu Lähde: Eurostat/ Teknologiateollisuus / Jorma Eloranta Suomi Ruotsi Saksa Alankomaat

14 Richard Florida: luovan talouden keskittymät

15 Hyvinvointi ja onnellisuus

16 Kestääkö hyvinvointiyhteiskunta? BKT:n rinnalle on luotu hyvinvoinnin mittareita, kuten aidon kehityksen mittari GPI (Genuine Progress Index) ja kestävän taloudellisen kehityksen mittari ISEW (Index of Sustainable Economic Development). GPI- mittari kääntyi Yhdysvalloissa laskuun jo 1970-luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin. Samaan aikaan USA:n bruttokansantuote on kuitenkin noussut yli puolella. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan hyvinvoinnin ja talouskasvun kehitykset erkanivat Suomessa toisistaan 1990-luvun laman myötä: kun BKT kääntyi jo 1990-luvun alkupuolella takaisin nousevalle kehitysuralleen, jäivät ISEW- ja GPI-mittarit alhaiselle tasolleen. ISEW-laskelmien mukaan Suomen kestävä taloudellinen hyvinvointi oli huipussaan vuonna Vuonna 2000 se oli vain noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote oli kuitenkin kasvanut noin puolella.

17 Eriarvoistuminen Vaikka Suomi on edelleenkin suhteessa muihin maihin pienten tuloerojen ja pienen köyhyyden maa, niin tilanne on nopeasti muuttumassa. Muun muassa Eurostatin ja OECD:n tutkimusten mukaan Suomi on ollut luvulla myös maa, jossa köyhyys ja eriarvoisuus ovat kasvaneet muita Euroopan maita nopeammin. Tuloeroja kuvaava gini-indeksi kääntyi nousuun 1990-luvun puolivälissä nousten sotien jälkeiseen huippuunsa vuonna Vuosina suurituloisimman prosentin reaaliset tulot kaksinkertaistuivat (kasvua 121,9 %), kun taas alin prosentti sai tyytyä ainoastaan vajan prosentin vuosivauhtiin luvulta lähtien jatkuvasti vähentynyt suhteellinen köyhyys kääntyi jälleen nousuun 1990-luvun puolivälissä, ja vuonna 2004 köyhien määrä oli ylittänyt jo ihmisen rajan (11 %).

18 Pahoinvointiyhteiskunta? Suomessa jää joka päivä kuusi alle kolmekymppistä nuorta työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien vuoksi. Viidesosalla suomalaisista on diagnosoitu jokin psyykkinen sairaus. Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin psyykkiseen sairauteen. Vuonna 1987 syntyneen kohortin pojista 38 % on tuomittu jostakin rikoksesta. Jokaisella on oikeus ja velvollisuus olla hyödyksi. Osatyökyvytön on osatyökykyinen. Vastikkeettomasta sosiaaliturvasta osallistumistuloon, joka palkitsee aktiivisuudesta. Miten voimme lisätä työn määrää ja/tai jakaa sitä useammalle, kehittää työn rinnalle myös uusia hyödyksi olemisen tapoja sekä pitää yllä ihmisten työkykyä ja tahtoa tehdä työtä ja olla hyödyksi? Lasten hyvinvointi ja nuorten siirtyminen peruskoulusta jatkokoulutuksen kautta työelämään on hyvinvointiyhteiskunnan ydinprosessi. Mitä useampi nuori pääsee normaalin, arkisen elämän uralle, sitä paremmin hyvinvointiyhteiskuntamme toimii. Mitä paremmin työssä voidaan, sitä pidempään työssä jaksetaan ja halutaan olla - ja sitä vähemmän käytetään kalliita terveyspalveluja. Voimme saavuutta merkittäviä säästöjä terveysmenoissa ja yhtä merkittävää elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantumista jo pelkästään silläkin, jos söisimme terveellisemmin, liikkuisimme riittävästi ja käyttäisimme vähemmän päihteitä. Kukoistava kansalaisyhteiskunta voi parhaimmillaan paikata ja täydentää rahoituskriisissä olevaa hyvinvointivaltiota.

19 Opettaminen, oppiminen ja osaaminen tulevaisuudessa

20 Koulutuksen tulevaisuus 1 Vuonna 2004 OPM:n oppimisympäristöjen tulevaisuushanke. Miten aito oppimisympäristö eroaa paikasta, jossa oppiminen vain sattuu tapahtumaan? Miten ympäristö voi tukea oppimista? Miten koko Suomesta voitaisiin tehdä oppimisympäristö? Tai miten Suomi voisi tehdä koko maailmasta oppimisympäristön? Vuonna 2005 Suomen kansallisen tietoyhteiskuntastrategian tulevaisuusprosessi: perusopetuksella on merkittävä asema kansallisen identiteetin rakentajana. Suomen tulisi panostaa eurooppalaisen ja globaalin peruskoulun kehittämiseen. Voisimme kouluttaa kaikki maailman opettajat ja rakentaa kaikki maailman koulut sekä muuttaa koko Euroopan ja/tai maailman kestäväksi oppimisympäristöksi. Vuonna 2010 eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Edelläkävijyysverstas: osaamisjärjestelmän kansainvälistäminen koulutusjärjestelmän sijasta tulisi puhua osaamisjärjestelmästä ja globaalissa maailmassa ei ole syytä ajatella kansallisesti, vaan käytössämme ovat maailman kaikki oppilaitokset ja maailman koko työvoima..

21 Koulutuksen tulevaisuus 2 Edelläkävijyysverstaissa nousi lisäksi esille ajatus sankaruusalustasta: suomalainen koulutusjärjestelmä on henkilökohtaistettava niin, että jokaisella on mahdollisuus toteuttaa omat unelmansa sen avulla. Esiopetuksen haasteena on vahvuuksien tunnistaminen ja vahvistaminen sekä itseluottamuksen ja innostuksen kehittäminen. Vastaavasti perusopetuksessa tulisi hyödyntää kunkin henkilökohtaisia vahvuuksia: esimerkiksi matematiikka ja kieliä tulisi opettaa kaikille eri tavalla. Koulutusjärjestelmän tavoitteena tulisi olla elämän tarkoituksen, kokonaisvaltaisen elämän sekä kauneuden ja onnellisuuden etsiminen. Vuonna 2011Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän arviointi: Koulutus- ja osaamisjärjestelmien perinteinen toiminta on perustunut yhteismitallistamiseen ja yhdenvertaisuuteen. Esimerkiksi jonkin ammattikoulutuksen läpikäyneillä tulisi olla tietyt yhteiset perustaidot ja - tiedot. Muuttuva työelämä haastaa nämä peruskivet: tarvetta on pikemminkin yksilöille kuin massoille: joint degree -käytäntöjä, joissa opiskelijat voivat profiloida itselleen yksilöllisiä opetuspaketteja maailman yliopistojen opetustarjonnasta.

22 Tulevaisuusvaliokunnan Uusi oppiminen -jaosto Ydinteemaksi on noussut avoimen/kestävän kasvun malli, jolla tarkoitetaan sitä, että vaikka kaikki eivät voikaan olla erittäin hyviä esimerkiksi matematiikassa niin kaikki voivat olla mahdollisimman hyviä ja myös sitä, että jokaisella ihmisellä on jokin asia, jossa juuri hän on parhaimmillaan. Miten tätä yksilöllistä, jatkuvaa ja avointa osaamista, motivaatiota, ahkeruutta ja innostusta voidaan tukea kouluissa esimerkiksi tiloilla, teknologialla. pedagogiikalla, johtamisella jne. Muita teemoja: erityistä lahjakkuutta tai kiinnostusta osoittavat oppilaat, varhaiskasvatus, osaamisen johtaminen, monikulttuurisuus, opetusteknologiat ja koulutusvienti Elinikäinen oppiminen ja kansalaisyhteiskunnan vahvistuminen lisäävät vapaan sivistystyön tarvetta.

23 Mistä löytyvät parhaat kurssit ja monipuolisimmat opetussisällöt?

24 Kirja Digitalisointi Portaalit Virtuaaliset oppimisympäristöt Oppimateriaalien evoluutio Älyliitutaulut (smart boards) yms. luovat ja interaktiiviset ympäristöt Sosiaalinen media Kirja 2.0 oppii samalla tavalla kuin oppilaskin Oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen liittäminen kaikkeen (autoihin, kahvinkeittimiin yms. laitteisiin)

25 Arvojen merkitys kasvaa Linnunhernetikkukoi (Micrurapteryx gradatella) pysäyttää Ala- Lemun Kartanon Golf-kentän rakentamisen (TS ) Mashco-Piro-heimo tuli esiin viidakosta kerjäämään banaaneja. (TS ) Ihmiskunnan jonon toinen pää muokkaa geenejä ja lentää avaruuteen samalla kun jonon toinen pää elää kivikaudessa. Mitä yhteistä näillä ihmisillä ja kulttuureilla on? Pitääkö Tansanian Masai-lapsille opettaa englantia? Onko meillä oikeutta olla opettamatta? Ihmiskunta kykene luomaan uusia lajeja ja eläviä materiaaleja. Tai muokkaamaan ihmiskunnan omaa perimää. Teknologia on olemassa, mutta saako sitä käyttää? Tulevaisuus on arvokysymys