Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti Riitta Kettunen 11/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalipalvelut. Toimialaraportti Riitta Kettunen 11/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU"

Transkriptio

1

2 Sosiaalipalvelut Toimialaraportti Riitta Kettunen 11/2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu HELSINKI PL VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) Telekopio (09) /2010 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Riitta Kettunen Toimialapäällikkö Etelä-Savon ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Sosiaalipalvelut Tiivistelmä Raportti käsittelee TOL 2008 toimialaluokituksen mukaisen sosiaalipalvelut toimialaluokkien TOL 87 ja 88 yrityssektoria. Toimiala koostuu kahdesta luokasta: sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL 87) ja sosiaalihuollon avopalvelut (TOL 88). Sosiaalipalvelujen tuottajat jaetaan kahteen tuottajatahoon: julkinen sektori (kunnat) ja yksityinen sektori (yritykset ja järjestöt). Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan vuonna 2008 sosiaalipalvelujen tuotos oli lähes kahdeksan miljardia euroa, josta yksityissektorin osuus oli melkein kolmannes. Eniten yrityksiä sosiaalihuollon laitospalveluissa on mielenterveysongelmaisten asumispalveluissa, ikääntyneiden palveluasumisessa sekä lasten ja nuorten laitoksissa ja ammatillisessa perhehoidossa. Sosiaalihuollon avopalveluissa kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille, lasten päiväkodit sekä kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille olivat suurimmat alaryhmät. Vuonna 2008 sosiaalipalveluyrityksiä oli lähes 3300, alan toimipaikkoja oli yli Ne työllistivät noin henkilöä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,1 miljardia euroa, jossa kasvua edellisvuoteen oli 24 prosenttia. Alan kymmenen suurimman yrityksen osuus liikevaihtokertymästä ja henkilöstömäärästä oli viidennes. Isojen yritysten markkinaosuuksien kasvattaminen selittääkin suurelta osin liikevaihdon kasvun jatkumisen voimakkaana. Kuitenkin vielä vuonna 2008 suuri osa yrityksistä oli varsin pieniä: 85 prosenttia yritysten toimipaikoista työllisti vuonna 2008 alle 10 henkilöä. Pienten yritysten konkurssien määrä on kasvanut voimakkaasti vuosina 2008 ja Toimiala on hyvin työvoimavaltainen. Kuten muitakin toimialoja myös sosiaalipalvelualaa koskettaa työntekijöiden ja yrittäjien ikääntyminen. Yli 50-vuotiaita yrittäjiä vuonna 2007 oli yli Jatkajan löytyminen ja onnistunut omistajanvaihdos on suuri haaste sosiaalipalvelualalla. Vuonna 2007 koko sosiaalipalvelualan työntekijöiden määrä oli lähes , josta oli yli 50 vuotiaita. Ikääntymisen myötä lisääntyvät palvelutarpeet ja suurten ikäluokkien eläköityminen asettavat suuren haasteen työvoiman saatavuuden suhteen. Varsinkin sosiaalipalvelualalla henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara, ei pelkästään kustannuserä. Työvoimakustannusten osuus kaikista kustannuksista on lähes 70 prosenttia. Työvoiman vaihtuvuus tulee lisääntymään kilpailutusten myötä. Ammattiataitoisen, hyvän työvoiman pitäminen asettaa haasteita johtamiselle. Kilpailu työvoimasta kiristyy, kun hyvät ajat koittavat myös muilla aloilla. sosiaalialan houkuttelevuus ei ole paras mahdollinen vaikka vain alhaisten palkkojen vuoksi. Hyvä työyhteisö huolehtii henkilöstönsä työhyvinvoinnista, mikä taas näkyy tuottavuuden paranemisena ja sitä kautta kannattavuuden paranemisena. Monet omistaja/yrittäjävetoiset pienyritykset kamppailevat olemassaolostaan kiristyvässä kilpailussa. Kunnat kilpailuttavat isoja kokonaisuuksia, joihin pienet yritykset yksin eivät pysty vastaamaan. Sekä ostajan että myyjän kilpailuttamiseen liittyvässä osaamisessa on parannettavaa. Tulevaisuudessa pienet yritykset menestyvät kovassa kilpailussa erikoistumalla ja verkostoitumalla, mutta tähän työhön on ryhdyttävä heti. Kuntien rooli toimialalla on ratkaiseva. Kunnat eivät yksin selviä palvelutarpeiden entisestään lisääntyessä. Yritykset eivät enää voi tyytyä pelkästään ruuhkahuippujen tasaajiksi vaan niiden roolia tasavertaisena toimijana on vahvistettava. Toimialan kehitys on riippuvainen siitä, miten kunnat ottavat koko yksityissektorin mukaan kehittämään kansalaisille tarjottavia palveluita. Oleellista on myös, että kunnat ovat tietoisia omien palvelujensa kustannuksista. Työ- ja elinkeinoministeriön Hyvinvointi-hanke (HYVÄ) yrittää osaltaan vaikuttaa työvoiman saatavuuteen, yrittäjyyteen ja yritystoiminnan edellytysten sekä tuottavuuden parantamiseen. Yhteistyö ja verkostoituminen, laatutyö, tuotteistaminen, talouden hallinta ja henkilöstön johtaminen ovat avainsanoja yrityksen kehittämisessä. Samoja taitoja tarvitaan kaikissa työyhteisöissä. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, esa.tikkanen tem.fi puh ELY-keskusten yhteyshenkilö: Etelä-Savon ELY-keskus, Riitta Kettunen ely-keskus.fi, puh Asiasanat Sosiaalipalvelut, sosiaalihuollon laitospalvelut, sosiaalihuollon avopalvelut, hoivapalvelut, yrityssektorin tuottamat sosiaalipalvelut, ISSN Kokonaissivumäärä 85 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan HELSINGFORS PB STATSRÅDET Telefon Telefax (09) /2010 Författare Riitta Kettunen Branschchef Närings-, trafik och miljöcentralen i Södra Savolax Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Sociala tjänster Referat Rapporten behandlar företagssektorn i kategorierna 87 och 88 enligt näringsgrensindelningen TOL 2008 inom branschen sociala tjänster. Branschen består av två huvudkategorier: vård och omsorg med boende (TOL 87) och öppna sociala insatser(tol 88). Producenterna av sociala tjänster indelas i två sektorer: den offentliga sektorn (kommunerna) och den privata sektorn (företag och organisationer). Enligt Statistikcentralens förhandsuppgifter om nationalräkenskaperna var de sociala tjänsternas avkastning år 2008 nästan åtta miljarder euro, där den privata sektorns andel utgjorde nästan en tredjedel. Inom vård och omsorg med boende finns de flesta företagen inom kategorierna boende med särskild service för personer med psykiska funktionshinder, boende med särskild service för äldre och anstalter för barn och unga och professionell familjevård. Inom öppna sociala insatser är hemservice för äldre och funktionshindrade personer, barndaghem och hemservice för andra än äldre och funktionshindrade de största underkategorierna. År 2008 fanns det närmare 3300 socialserviceföretag och antalet verksamhetsställen var över De sysselsatte ca personer. Företagens sammanräknade omsättning uppgick till 1,1 miljarder euro, en ökning på 24 procent från året innan. De tio största företagen stod för en femtedel av omsättningen och antalet anställda. De stora företagens ökade marknadsandelar förklarar till stor del den fortsatt starka omsättningsökningen. Ännu år 2008 var dock en stor del av företagen rätt små: 85 procent av företagens verksamhetsställen sysselsatte år 2008 färre än 10 personer. Konkurserna bland små företag ökade kraftigt under åren 2008 och Branschen är mycket arbetsintensiv. Liksom andra branscher berörs också socialservicebranschen av att arbetstagarna och företagarna åldras. År 2007 fanns det över 1100 företagare som var över 50 år. Att hitta en efterträdare och att genomföra ett lyckat ägarskifte är en stor utmaning inom socialservicebranschen. År 2007 var antalet arbetstagare inom hela socialservicebranschen nästan , varav var över 50 år. I och med att människorna åldras ökar servicebehoven och de stora årskullarnas pensionering innebär en stor utmaning när det gäller tillgången på arbetskraft. Speciellt inom socialservicebranschen är personalen företagets viktigaste resurs, inte endast en kostnadspost. Arbetskraftskostnadernas andel av alla kostnader är närmare 70 procent. Omsättningen på arbetskraft kommer att öka i och med konkurrensutsättningarna. Att hålla kvar en god, yrkeskunnig arbetskraft ställer krav på ledningen. Konkurrensen om arbetskraften skärps, när goda tider randas även i andra branscher. Det sociala områdets attraktivitet är inte den bästa möjliga, redan på grund av de låga lönerna. En bra arbetsplats sörjer för sina anställdas välbefinnande, vilket återigen tar sig uttryck i en förbättring av produktiviteten och därigenom en förbättring av lönsamheten. Många ägar-/företagardrivna småföretag kämpar för sin existens i den tilltagande konkurrensen. Kommunerna konkurrensutsätter stora helheter, som små företag inte ensamma kan klara av. Såväl köparens som säljarens kompetens vid konkurrensutsättning bör förbättras. I framtiden klarar sig små företag i den hårda konkurrensen genom att specialisera sig och nätverka, men detta arbete måste påbörjas genast. Kommunernas roll i branschen är avgörande. Kommunerna klarar sig inte ensamma när servicebehoven ytterligare ökar. Företagen kan inte längre nöja sig med att enbart jämna ut rusningstopparna, utan deras roll som jämbördiga aktörer måste stärkas. Branschens utveckling beror på huruvida kommunerna tar hela företagssektorn med i utvecklingen av sina tjänster för medborgarna. Det är också väsentligt att kommunerna är medvetna om kostnaderna för sina egna tjänster. Arbets- och näringsministeriets välfärdsprojekt (HYVÄ), försöker också påverka tillgången på arbetskraft, företagandet och förutsättningarna för företagsverksamhet samt förbättringen av produktiviteten. Samarbete och nätverkande, kvalitetsarbete, produktifiering, ekonomihantering och personalledning är nyckelord i utvecklingen av företagen. Samma färdigheter behövs på alla arbetsplatser Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Koncernstyrningsenheten/Esa Tikkanen, esa.tikkanen(at)tem.fi tfn Kontaktperson vid närings-, trafik- och miljöcentralen: Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Savolax, Riitta Kettunen(at)ely-keskus.fi, tel Nyckelord Sociala tjänster, vård och omsorg med boende, öppna sociala insatser, omvårdnadstjänster, sociala tjänster producerade av företagssektorn ISSN Sidoantal 85 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

6 Sisällysluettelo Saatteeksi Johdanto Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakauma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia työllistäjiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Markkinoiden kehitys Tuotanto ja tuotantomenetelmät Toimialan tuotanto Toimialan logistiikkarakenne Investoinnit Taloudellinen tila Kustannusrakenne Kannattavuus ja taloudellinen asema Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Julkinen sektori yritystoiminnan edistäjänä Tulevaisuudennäkymät toimialalla Visio Markkinoiden kehitys Kasvuhakuisuus Kilpailukyvyn kehitys Innovaatiot Tuotanto, tuottavuus ja laatu Koulutus ja kehittämistoiminta Yhteenvetoanalyysi (SWOT)...81 Lähteet...82 Liite 1: Hyödyllisiä linkkejä SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

7 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kahdeksan päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikkateollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia, kivi- ja kaivosteollisuus sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa www. toimialaraportit.fi. Toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Toimiala Online tietopalvelu on uudistunut kesän 2010 aikana siten, että kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot mm. kokoluokittain ovat nyt vapaasti saatavissa osoitteesta Raportin laatimisessa on hyödynnetty työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Toimialapalvelun Online-tietokantaa, josta on käytetty Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin tietoja sekä työministeriön tilastoja. Taloudelliset tunnusluvut pohjautuvat Suomen Asiakastieto Oy:n ja Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Toimialaraportissa on hyödynnetty myös yritysten omiin nykytilan ja tulevaisuuden arvioihin perustuvia työ- ja elinkeinoministeriön tilaamia selvityksiä sekä ministeriön hyvinvointihankkeessa (HYVÄ) tehtyjä selvityksiä. Tämä toimialaraportti käsittelee sosiaalipalvelualan yrityssektoria. Raportin tavoitteena on palvella sosiaalipalvelualan yrityksiä sekä niitä erilaisia yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioita, jotka toimivat alan kehittämis- ja koulutustehtävissä. Tavoitteena on kuvata myös toimialan lähihistoriaa ja nykyhetkeä sekä antaa arvioita ja ennusteita lähitulevaisuudesta. Raportti antaa pohjaa myös päätöksenteon tueksi sosiaalipalvelujen järjestämiseksi ja tuottamiseksi Suomessa. Monet kannanotot, näkemykset ja arviot toimialan nykytilasta ja kehittymisestä perustuvat edellä mainittuihin tilastotietoihin, tutkimuksiin, lehdistökatsauksiin, kirjallisuuteen sekä yrittäjien näkemyksiin, mutta vastuu tulkinnoista on raportin kirjoittajalla. Tulkintojen taustalla olevan lähteen määrittely ei aina ole selkeästi osoitettavissa. Tässä työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kustantamassa toimialaraportissa korostuu elinkeinopoliittinen näkemys toimialan lähihistoriasta, nykytilasta ja kehittämistarpeista. Raportti on suurelta osin edellisen raportin tilastollista päivitystä, jossa on huomioitu uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) aiheuttamat muutokset. Sosiaalipalvelut toimialana on jo pitkään ollut kasvuala: yritysten yhteenlasketun liikevaihdon vuosittainen kasvu on ollut yli 20 prosenttia usean vuoden ajan. Sosiaalialan yritysten palvelutuotannon kehittyminen ei ole ristiriidassa hyvinvointiyhteiskunnan sosiaalipoliittisten 6 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

8 tavoitteiden kanssa. Markkinoiden hyödyntäminen sosiaalipalvelujen tuotannossa mahdollistaa nykyistä paremmin hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen. Toimialapäälliköt ovat laatineet toimialaraporttien tueksi omat rahoitusnäkemyksensä ensisijaisesti ELY-keskusten tukien suuntaamiseksi sekä yritystoiminnan kehittämiseksi. Laaditut rahoitusnäkemykset edustavat kunkin tekijän henkilökohtaisia näkemyksiä. Tavoitteena on, että rahoitusnäkemykset yhdessä toimialaraporttien ja Toimiala Online tilastokuvien kanssa muodostavat kattavan perustietopaketin, joka osaltaan tukee eri tahoja yrityshankkeiden suunnittelussa tai hankkeiden käsittelyssä sekä työvoiman koulutuksen suuntaamisessa. Julkaisu on aikaisempina vuosina ollut vain viranomaiskäytössä, mutta nyt se on vapaasti saatavilla, edellyttäen kuitenkin rekisteröintiä (jolla saa samalla käyttöönsä toimialaraportit). Tämän raportin syntymiseen ovat myötävaikuttaneet useat tahot: yritykset, yhteistyökumppanit ja kollegat, jotka kaikki ansaitsevat sydämellisen kiitokseni. Mikkelissä Riitta Kettunen Toimialapäällikkö SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

9 1 Johdanto Suomen perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella on oikeus sosiaaliturvaan. Lain 19 pykälän nojalla jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalipalvelujen tuottaminen on perinteisesti kuulunut julkiselle sektorille. Vuoden 1993 valtionosuusuudistus määritteli sosiaalipalvelujen järjestämisen entistä selkeämmin kuntien tehtäväksi. Lain mukaan kunnat voivat toteuttaa järjestämisvastuunsa joko tuottamalla palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai ostamalla ne ulkopuolisilta tuottajilta. Uudistettu valtionosuuslaki mahdollisti sosiaalipalvelualan rakennemuutoksen, mikä ilmeni muun muassa 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa yritysten ja järjestöjen palvelutuotannon kasvuna. Uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaan sosiaalipalvelut koostuvat kahdesta pääluokasta: sosiaalihuollon laitospalvelut (87) sekä sosiaalihuollon avopalvelut (88). Aikaisemmassa luokituksessa TOL 2002 vastaavat ryhmät olivat majoituksen sisältävät sosiaalipalvelut (TOL 8531) ja sosiaaliset avopalvelut (TOL 8532). Uudessa toimialaluokituksessa jaottelu on kohderyhmän mukainen. Kansantalouden tilinpidon mukaan sosiaalipalvelujen kokonaistuotos vuonna 2008 oli lähes kahdeksan miljardia euroa, josta kuntien osuus oli 70,8 prosenttia, yritysten 12,6 prosenttia ja järjestöjen 16,6 prosenttia. Tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä oli vuonna 2008 yhteensä lähes 3300 ja toimipaikkoja runsaat Yritykset työllistivät tuolloin henkilöä. Yhteenlaskettu liikevaihto oli 1,1 miljardia euroa, jossa kasvua yli 23 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Toimialana sosiaalipalvelut on vielä nuori ja yritykset pääosin pieniä. Vuonna 2008 yrityksistä noin 85 prosenttia työllisti alle 10 työntekijää, yli 50 työntekijää työllistäviä yrityksiä oli 29. Toimialan työllistävä vaikutus on merkittävä. Yritysten rooli on viime aikoihin asti ollut lähinnä täydentää julkista palvelutarjontaa ja tasata julkisen palvelutuotannon ruuhkahuippuja. Tämä on kuitenkin muuttumassa asiakkaiden ostovoiman lisääntyessä ja kuntien lisätessä palveluostojaan sekä markkinoiden kehittyessä. Isot yritykset valtaavat markkinoita valtakunnallisesti. Myös järjestöt yhtiöittävät palvelutuotantoaan. Kymmenen suurimman yrityksen osuus koko yrityssektorin työvoimasta ja liikevaihdosta vuonna 2008 oli noin 20 prosenttia. Alalla, jossa palvelujen toimitusvarmuudella on erityinen merkitys, tulisi olla riskinkantokyvyltään nykyistä huomattavasti vahvempi yrityskanta. Neuvotteluvoiman, 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

10 toimitusvarmuuden ja uskottavuuden parantamiseksi jo alalla toimivien yritysten kasvu on lähiajan haaste. Kuntien ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä on tehostettava. Verkostojen merkitys kasvaa, koska pienet yritykset eivät jatkossa yksin menesty kilpailussa, jossa ostajina ovat aiempaa suuremmat yksiköt, jotka ostavat isoja kokonaisuuksia. Yksityisen palvelutuotannon menestystekijöitä tulevat jatkossakin olemaan joustavuus, kustannustietoisuus, palvelualttius, asiakaslähtöisyys ja panostaminen laatutyöhön. Pienet yritykset eivät voi kilpailla hinnalla vaan laadukkaalla erikoistumisella. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran kesäkuussa 2010 teettämästä vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvontaan liittyvästä selvityksestä käy ilmi, että yksityisen sektorin yksiköt pärjäsivät julkisia paremmin kaikilla asetetuilla hoidon laadun kannalta tärkeillä kriteereillä. Väestön ikääntyminen sekä tulo- ja koulutustason nousu lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää. Kasvaviin sosiaalipalvelujen tarpeisiin tarvitaan myös yritysten tuotantopanosta nykyistä enemmän. Kuntien entisestään kovemmat kustannuspaineet ja tuotannon tehostamistarpeet lisäävät palvelujen ostamista. Suurten ikäluokkien eläköityminen on myös iso haaste palvelujen järjestämiselle. Kunta- ja palvelurakenneuudistus- (PARAS) hankkeessa kuntarakenteiden suunnittelu on vienyt aikaa palvelurakenneuudistukselta, jolla saataisiin aikaan parempia tuotantotapoja ja -prosesseja palvelujen saatavuuden ja laadun varmistamiseksi sekä tuottavuuden parantamiseksi. Yksityissektorin mukanaolo palvelurakenneuudistustyössä on vähäistä. Samanaikaisesti kuntarakenteen uudistumisen kanssa on uudistettu myös aluehallintoa: lääninhallitukset on lakkautettu ja tilalle ovat tulleet aluehallintovirastot (AVIt) lähtien. Ne toimivat alueellisina lupa- ja valvontaviranomaisina valtakunnallisen sosiaalija terveysalan lupa- ja valvontaviraston, Valviran, ohjauksessa. Hallitusohjelmassa on luvattu mm. edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa, kannustaa tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa, laajentaa palvelusetelin ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa, kehittää palvelujen laadun valvonnan välineitä sekä edistää tuottavuutta kehittämällä toimintakulttuuria, palveluprosesseja ja tuottavuusmittareita sekä parantaa kuntapalvelujen hinnoittelua ja rahoituksen läpinäkyvyyttä kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Asiakkaan asemasta sosiaali- ja terveydenhuollossa on käyty runsaasti keskustelua. Monia asioita on viety eteenpäin, mutta paljon jää vielä tehtävää. Helmikuussa 2009 käynnistettiin työ- ja elinkeinoministeriössä strateginen Hyvinvointihanke (HYVÄ), jonka tavoitteet hyväksyttiin syyskuun lopussa. Hankkeen tarkoituksena on koordinoida TEM-hallinnonalan toimet sosiaali- ja terveyspalvelujen kentässä yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Keskeiset toimenpidekokonaisuudet liittyvät työvoiman SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

11 saatavuuteen yrittäjyyteen ja yritystoiminnan edellytysten kehittämiseen sekä tuottavuuden parantamiseen. Hanke on edennyt rivakasti ja se on saanut suopean vastaanoton eri hallinnonaloilta. Keskeinen ongelma yksityisen sosiaalipalvelualan kehittymiselle on palvelumarkkinoiden kehittymättömyys. Kunnilla on palvelutuotannossa useita rooleja. Julkinen sektori on kasvattanut tuotantoaan, vaikka se ei aina olisikaan ollut kustannustehokkain tapa palveluiden järjestämiseksi. Tuottajatahot ovat markkinoilla eriarvoisessa asemassa. Verotuskohtelu on ollut epäoikeudenmukaista. Valtiontalouden tarkastusvirasto on selvittänyt säätiöiden valtiontukiin ja valvontaan liittyvää problematiikkaa. Investointipääomien tai vakuuksien puute on suuri este sosiaalipalveluyritysten kehittymiselle ja koko toimialan kasvulle. Suuri ongelma ratkaistavaksi onkin toimitilojen rakentaminen, omistaminen ja hallinnointi, joka tulisi selkeästi pitää erillään palvelutuotannosta. Tämäkin asia on tiedostettu ja sitä selvitellään laaja-alaisesti. Kuntien tulisi erottaa toisistaan oma palvelutuotanto ja palvelujen tilaaminen. Tilaajatuottaja-mallin käyttöönotto takaisi parhaimmillaan kaikille toimijoille tasavertaisen aseman ja terveen kilpailun. Viranomaistehtävät ja palveluiden järjestämisvastuu säilyisivät edelleen kunnilla ja alan viranomaisilla. Palvelumarkkinoiden hyödyntäminen edellyttää, että kunnat panostavat kustannuslaskennan, tuotteistamisen ja laatukriteerien sekä hankintaprosessien kehittämiseen myös omissa organisaatioissaan. Kuluttajavirasto selvitti keväällä 2009 yhdessä muutaman lääninhallituksen kanssa yksityissektorin hinnoittelua, joka on hyvin epäyhtenäistä ja epäselvää. Tuotteistaminen ja hinnoittelu sekä julkisella että yksityissektorilla on välttämätöntä tehdä ennekuin päästään aitoon tilaaja-tuottaja mallin soveltamiseen ja palvelusetelin laajamittaiseen käyttöön. Toimialalle tulisi luoda verkostomainen toimintatapa, joka mahdollistaisi markkinoiden hyödyntämisen palvelutuotannon järjestämisessä. Kunnilla palveluiden järjestäjänä on ratkaiseva rooli uudistuvan toimintaympäristön kehittämistyössä. Kuntien tulee laatia pitkän tähtäimen suunnitelmat, joissa selkeästi ilmaistaan, mitkä palvelut tuotetaan itse ja mitkä palvelut muut tahot voivat tuottaa. Tämä rohkaisisi myös uusien yritysten perustamiseen. Ostaessaan palveluja oman organisaation ulkopuolelta kuntien tulee noudattaa lakia julkisista hankinnoista. Kilpailutus onkin lisääntynyt, vaikka yhä edelleen suorahankintoja tehdään runsaasti. Lain noudattaminen koetaan vaikeaksi ja markkinaoikeuteen joutumisen pelossa kilpailutusta vältetään. Näin toimiminen on mahdollista, koska kilpailuttamatta jättämistä ei ainakaan vielä ole sanktioitu. Kiristyvässä kilpailutilanteessa yritysjohdolta vaaditaan hyviä liikkeenjohtotaitoja. Yksi haastavimmista johtamisen osa-alueista on henkilöstön johtaminen. Se koskee kaikkia toimijoita, ei yksistään yrityssektoria. Organisaatioiden johtajien ja esimiesten on 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

12 huolehdittava työntekijöidensä sekä omasta työhyvinvoinnista. Motivoitunut, osaava henkilöstö on sosiaalipalveluyrityksen tuottavuuden tärkein osatekijä. Toimiala kärsii työvoimapulasta, mikä lisää rekrytointiosaamisen tarvetta. Työvoiman vaihtuvuuden voisi ennakoida lisääntyvän, koska kilpailutusten myötä rekrytoinnit lisääntyvät ja ihmiset hakevat työpaikkoja, joissa heitä arvostetaan. Toimialan tuottavuus on alhaisella tasolla. Tuottavuuden parantamisessakin henkilöstön merkitys on ylivoimainen. Pienissä yrityksissä teknologian hyödyntäminen on vähäistä. Teknologian avulla kuitenkin voitaisiin parantaa toiminnan laatua ja tehokkuutta vapauttamalla henkilöstön aikaa itse hoivatyöhön. Tuottavuuden sijasta tulisi puhua palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta, koska on kysymys alasta, jossa hoidetaan ihmisiä. Tuottavuuden esteenä ja toimialan merkittävänä uhkatekijänä on yrittäjän uupuminen. Pienten yritysten vetäjät tekevät pitkiä päiviä usein ilman vapaapäiviä ja lomia. Pitkään jatkuessaan tämä näkyy yritysten lopettamisina ja lisääntyneinä konkursseina. Kuten muillakin toimialoilla myös sosiaalipalvelualalla yrittäjät ikääntyvät ja ovat sukupolvenvaihdoksen edessä. Toiminnan jatkajan löytyminen on haasteellista myös tällä toimialalla. Sosiaalipalvelujen tulevaisuus elinkeinoalana näyttää hyvältä varsinkin, jos toimialalle onnistutaan luomaan toimivat markkinat ja yrittäjävetoiset pienet yritykset erikoistuvat. Markkinoiden kasvaessa kysynnän lisääntymisen myötä yritysmäärä kasvaa ja alalle muodostuu nykyistä monipuolisempi yritysrakenne. Verkostot, joilla on juridista toimivaltaa, tulevat lisääntymään. Paikallisuudesta siirrytään entistä enemmän seudullisuuteen, jopa valtakunnallisuuteen. Markkinoiden kehittyessä erilaiset monituottajamallit yleistyvät ja asiakkuuden merkitys korostuu. Toimialoittainen sektoriajattelu tulisi unohtaa, kun tavoitteena on ihmisen hyvinvointi. Palvelujen tuotteistaminen yleistyy ja laatutyön merkitys kasvaa asiakkaiden tietoisuuden lisääntyessä. Kilpailu kiristyy, kustannustietoisuus lisääntyy. Alalle muodostuva uudenlainen toimintaympäristö mahdollistaa uusien palvelumallien kehittymisen sekä vientikelpoisten tuotteiden syntymisen. Tehokas ja laadukas kotimainen palvelutuotanto parantaa yritysten valmiuksia vientiin tai ainakin estää tehokkaasti palvelutuonnin. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

13 2 Toimialan määrittely ja sisältö 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Uuden toimialaluokituksen TOL 2008 mukaan sosiaalipalvelut koostuvat kahdesta pääluokasta: sosiaalihuollon laitospalvelut (87) ja sosiaalihuollon avopalvelut (88). Pääluokat jakautuvat alaluokkiin lähinnä 3- ja 5-numerotasolla seuraavasti: 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 871 Sosiaalihuollon hoitolaitokset Ikääntyneiden hoitolaitokset Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitospalvelut) 872 Kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalvelut Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut Päihdeongelmaisten laitokset Päihdeongelmaisten asumispalvelut 873 Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut Ikääntyneiden palveluasuminen Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluasuminen) 879 Muut sosiaalihuollon laitospalvelut Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut 881 Vanhusten ja vammaisten sosiaalihuollon avopalvelut Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille Ikääntyneiden päivätoiminta Vammaisten päivä- ja työtoiminta Muut vanhusten ja vammaisten avopalvelut 889 Muut sosiaalihuollon avopalvelut 8891 Lasten päivähoitopalvelut Lasten päiväkodit Muu lasten päivähoito 8899 Muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut Kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikääntyneille ja vammaisille Avomuotoinen päihdekuntoutus Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

14 Sosiaalipalveluja tuottavat sekä julkinen että yksityinen sektori, johon luetaan yritykset ( ja ammatinharjoittajat) sekä järjestöt (yhdistykset, säätiöt ja muut ns. yleishyödylliset palvelutuottajat). Tässä toimialaraportissa käsitellään yritystoimintana harjoitettua sosiaalipalvelujen tuotantoa. Julkisen sektorin ja järjestöjen omistamat yritykset kuuluvat tässä raportissa yrityssektoriin. Seuraavassa taulukossa on kuvattu sosiaalipalvelujen jakautumista toimialaryhmittäin ja näiden toimialaryhmien keskeisiä tunnuslukuja toimipaikkatietojen perusteella vuonna Taulukko 1: Toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2008 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Lkm % Lkm % Lkm % Sosiaalipalvelut (87+88) Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon hoitolaitokset Ikääntyneiden hoitolaitokset Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitospalvelut) Kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeong. asumispalv Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut Päihdeongelmaisten laitokset Päihdeongelmaisten asumispalvelut Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut Ikääntyneiden palveluasuminen Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluas.) Muut sosiaalihuollon laitospalvelut Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut Vanhusten ja vammaisten sosiaalihuollon avopalvelut Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille Ikääntyneiden päivätoiminta Vammaisten päivä- ja työtoiminta Muut vanhusten ja vammaisten avopalvelut Muut sosiaalihuollon avopalvelut Lasten päiväkodit Muu lasten päivähoito Kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikääntyneille ja vammaisille Avomuotoinen päihdekuntoutus Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus/yritys- ja toimipaikkatilastot. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

15 2.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin Sosiaalipalvelujen ensisijaisena tavoitteena on luoda ja edistää hyvinvointia. Palvelujärjestelmässä käytetään hyväksi sekä alan tutkimustuloksia että välittömästi hyvinvointiin liittyviä hyödykkeitä tuottavan teollisuuden tuotteita ja erilaisia muita hyvinvointipalveluja. Sosiaalipalvelut toimialana kuuluu hyvinvointiklusteriin. Hyvinvointiklusterilla tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhoidossa käytettävien teknologia- ja palvelutuotteiden tutkimusta, kehittämistä, tuotantoa ja käyttöä. Siihen kuuluvat myös kotipalvelut ja kotiterveydenhoito, oma- ja itsehoito sekä itsenäistä suoriutumista edistävät ratkaisut. Hyvinvointiklusteri verkottaa alan toimijoita ja luo uusia yhteyksiä ja synergiaa palveluntuottajien, yritysten ja tutkimuksen välille. Tavoitteena on tuloksekkaampi yhteistyö ja sitä kautta yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn ja kasvun edistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten vauhdittaminen. Sosiaalipalvelujen kehittyminen edellyttää keskeisesti yhteistyön tiivistämistä kaikkien klusteritoimijoiden välillä. Ammattikoulutuksen ja tutkimuksen tulisi nykyistä selkeämmin tukea toimialan palvelurakenteen kehittymistä. Alan pientenkin yritysten asiantuntemusta pitäisi hyödyntää tehokkaammin. Teknisten innovaatioiden ja sovellusten käyttö sosiaalipalvelujen tuotannossa ja tuotannonohjauksessa lisääntyy tulevaisuudessa. Palvelutuotannon tehostamisen lisäksi monilla teknisillä innovaatioilla voidaan parantaa palvelujen tuottavuutta, vaikuttavuutta ja laatua sekä erityisesti saatavuutta. Ne mahdollistavat toimimisen tulevaisuuden verkostomaisessa ympäristössä entistä tehokkaammin. Julkisen sektorin merkittävä tehtävä hyvinvointiklusterin kehityksessä on vaikuttaa alan yritystoiminnan tasapuolisten ja suotuisien olosuhteiden luomiseen. Kannustimina ja työvälineinä voidaan käyttää erilaisia kehittämishankkeita, -ohjelmia ja -avustuksia sekä teknologiaohjelmia ja lainsäädäntöä. Sosiaalialan kehittämisohjelmissa tulisi huomioida tasapuolisesti myös uudistuvan palvelujärjestelmän ja eri tuottajatahojen tarpeet. Hallitusohjelmassa useasti toistuva sana kumppanuus on jalkautunut myös sosiaali- ja terveysministeriön Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelmaan (Kaste) sekä Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä - ohjelmaan. Uusimpana mahdollisuutena on työja elinkeinoministeriön helmikuussa 2009 käynnistämä Hyvinvointihanke HYVÄ. KASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseen. KASTE-ohjelman toteuttamisesta vastaa kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta, jonka tueksi sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää. Yritysten edustus ja rooli on kuitenkin jäänyt hyvin vähäiseksi tässä ohjelmassa. 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

16 Tekesin ohjelma Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä tähtää uudistuneeseen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin kehittämällä, tuottamalla ja ottamalla käyttöön uudenlaisia, asiakaslähtöisiä palvelujen tuotantotapoja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Ohjelmassa rahoitetaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin hankkeita. Suurena haasteena kummassakin ohjelmassa on saada mukaan myös pienet palveluntuottajat, jotka eivät useinkaan saa ääntään kuuluviin. Toisaalta pienillä yrityksillä ei useinkaan ole mahdollisuuksia irrottaa resursseja kehittämiseen, jossa hyödyt eivät ole riittävän konkreettisia. HYVÄ-hanke on ns. strateginen hanke, jonka tavoitteena on osaavan työvoiman saannin turvaaminen, yrittäjyyden ja yritystoiminnan edellytysten kehittäminen sekä tuottavuuden parantaminen. Hanke ohjaa ministeriön hallinnonalan toimia sosiaali- ja terveyspalvelujen työ- ja elinkeinopoliittisessa kehittämisessä. Tämä kaikki tapahtuu yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa. Hankkeeseen liittyen Turun kauppakorkeakoulu teki tutkimuksen sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyöstä ja verkottumisesta, jossa todetaan, että alan yritysten yhteistyö on monimuotoista ja monipuolista. Lähinnä se konkretisoituu yhteisenä koulutuksena ja tiedon jakona. Yhteiset yritykset, joilla on juridista toimivaltaa, ovat vielä harvassa. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

17 3 Toimialan rakenne 3.1 Yritykset ja toimipaikat Vuonna 2008 Suomessa oli jo 3300 sosiaalialan yritystä, joista sosiaalihuollon laitospalveluissa (TOL 87) oli 1134 yritystä ja avopalveluissa (TOL 88) 2148 yritystä. Yritysten määrän kasvu vuoteen 2007 verrattuna oli viitisen prosenttia. Toimipaikkojen määrä vuonna 2008 oli yli Alla olevassa kuvassa on esillä tilanne kolmelta vuodelta, mikä johtuu siitä, että tilastoluokitus on muuttunut. Kuva 1: Sosiaalipalveluyritysten lukumäärä (TOL 2008) Sosiaalihuollon avopalvelut 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot. Kuva 2: Sosiaalipalveluyritysten määrän kehitys (TOL 2002) Sosiaalipalvelut Majoituksen sis.sos.palv Sosiaaliset avopalv Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

18 3.2 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Taulukko 2: Yritykset ja henkilökuntamäärät alaryhmittäin 2008 Toimiala Yrityksiä Henkilöstö Ikääntyneiden hoitolaitokset Vammaisten hoitolaitokset (pl. kehitysvammaisten laitospalv.) Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut Päihdeongelmaisten laitokset Päihdeongelmaisten asumispalvelut Ikääntyneiden palveluasuminen Vammaisten palveluasuminen (pl. kehitysvammaisten palveluas.) Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille Vammaisten päivä- ja työtoiminta Muut vanhusten ja vammaisten avopalvelut Lasten päiväkodit Muu lasten päivähoito Kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikääntyneille ja vammaisille Avomuotoinen päihdekuntoutus Muut muualla luokittelemattomat sosiaalihuollon avopalvelut Yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Eniten työllistivät ikääntyneiden palveluasumis- sekä lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito-ryhmään lukeutuvat yritykset osuuden ollessa noin 46 prosenttia. Kaikkiaan sosiaalipalvelualan yritykset työllistivät lähes henkilöä, jossa luvussa kasvua edellisvuoteen on noin 10 prosenttia. Useilla sosiaalipalvelujen aloilla laki ja sen soveltaminen asettavat vaatimuksia henkilöstön ammatillisen koulutuksen, työkokemuksen ja määrän suhteen. Yritysten henkilöstötarve määräytyy pitkälti asiakkaiden määrän ja hoidettavuuden mukaan. Seuraavissa taulukoissa esitetään sekä sosiaalipalveluja tuottavien yritysten että yritysten toimipaikkojen määrät henkilöstömäärään perustuvan jaottelun mukaisesti. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

19 Taulukko 3: Sosiaalipalveluyritysten määrä henkilöstön määrän perusteella luokiteltuna vuosina Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut kpl % kpl % kpl % Kaikki kokoluokat alle 10 henkilöä , , , henkilöä , , , henkilöä 11 1, , ,06 yli 250 henkilöä 2 0,2 6 0,56 8 0,71 Kaikki kokoluokat alle 10 henkilöä , , , henkilöä 73 4, , , henkilöä 10 0,56 9 0,44 8 0,37 yli 250 henkilöä 2 0,11 1 0,05 1 0,05 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Taulukko 4: Toimipaikkojen määrä henkilöstön määrän perusteella luokiteltuna vuosina Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut kpl % kpl % kpl % Kaikki kokoluokat alle 10 henkilöä , , henkilöä , , , henkilöä 9 0,7 12 0,9 12 0,8 yli 250 henkilöä Kaikki kokoluokat alle 10 henkilöä , , , henkilöä 91 4,6 98 4, , henkilöä 4 0,2 6 0,3 5 0,2 yli 250 henkilöä 1 0, Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Vaikka yritykset/toimipaikat edelleen ovat suurelta osin pieniä, suuntaus on kuitenkin yrityskoon kasvuun. Tapahtuneen kehityksen selittää pääosin asumispalveluja tuottavien toimipaikkojen yleistyminen. Suuria laitoksia puretaan jatkuvasti. Järjestöt ovat viime aikoina yhtiöittäneet palvelutuotantoaan, mikä sekin näkyy erityisen hyvin tilastoissa. Huomionarvoista on, että suuria, yli 250 henkeä työllistäviä yrityksiä oli vuonna 2008 jo kahdeksan, jokunen niistä työllistää tuhatkin ihmistä. Seuraavassa kuvassa on esitetty sosiaalialan yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärän kehitys vuodesta 2006 vuoteen TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

20 Kuva 3: Sosiaalialan yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärä Sosiaalihuollon avopalvelut 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalipalvelut yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Henkilöstömäärän suhteellinen kasvu on ollut tarkastelujaksolla suurempaa kuin yritysmäärän kasvu, mikä merkitsee keskimääräisen yrityskoon kasvua. Vuodesta 2007 henkilöstön määrän lisäys oli runsaat 12 prosenttia. Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on sosiaali- ja terveyspalvelualalla monin paikoin huutava. Vuonna 2009 tehdyn TEHY:n kartoituksen mukaan julkinen sektori oli kuitenkin vähentämässä henkilöstöään: entistä pienemmällä henkilöstömäärällä on tultava toimeen, vaikka henkilöstömitoitus ei aiemminkaan ole ollut riittävä monissa julkisissa yksiköissä. Yhteydenotot aluehallintoviranomaisiin ovat lisääntyneet koskien nimenomaan henkilöstön niukkuutta laitoksissa. Arvioiden mukaan kahdeksan prosenttia sairaanhoitajista on töissä muilla aloilla. Työvoiman ulkopuolella on kuusi prosenttia esim. opiskelemassa. Lähihoitajista, joista on kova pula, on 14 prosenttia muilla aloilla ja kahdeksan prosenttia työvoiman ulkopuolella. Sairaanhoitajia ja lähihoitajia arvioidaan olevan reservissä noin henkeä. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

21 Kuva 4: Sosiaalialan työttömät työnhakijat Sosiaaliala 16 Lasten päivähoito 17 Psykologia 18 Harrastustoim. ohjaus, ammattiurheilu Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. Kuvassa näkyy sosiaalialan työttömyystilanne joidenkin ammattien osalta vuosina Työttömien työnhakijoiden määrä on todellakin ollut jyrkässä nousussa viime vuonna, kuten TEHY oli arvioinutkin. Jokaisen vuoden työttömien määrä kuvaa vuoden viimeisen päivän tilannetta. Toimialalla kausivaihtelu on melko suurta. Vuoden vaihteessa ja touko-kesäkuussa alan työttömyys on suurimmillaan johtuen uusien ammattilaisten valmistumisesta. Lasten päivähoidossa työttömien määrä kasvoi roimasti vuosina Siihen vaikuttivat erityisesti muiden alojen työttömyyden kasvu sekä kuntien säästötoimet. Yleisen työmarkkinatilanteen parantuessa 1990-luvun lopussa lasten päivähoidon kysyntä lisääntyi. Myös vuoden 1996 alusta voimaan tullut laki alle kouluikäisten lasten subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon lisäsi päivähoidon kysyntää. Työttömyyden lisääntyessä muilla aloilla myös lasten päivähoidon kysyntä vähenee. Muilla sosiaalipalvelualoilla laman aikana syntynyt työttömyys alkoi kunnolla laskea vasta vuonna Vanhuspalvelujen lisääntynyt tarve ja sosiaalisten ongelmien lisääntyminen sekä toimialan ammattilaisten jääminen eläkkeelle selittävät osaltaan myönteistä työllisyyskehitystä. Kuvassa näkyvä sosiaalialan työttömien määrän raju kasvu vuonna 2009 ihmetyttää, koska palvelutarpeet eivät vähene laman myötä, päinvastoin. Työttömyydessä on suuria alueellisia ja ammattiryhmittäisiä eroja. Jo nyt monilla aloilla on työvoimapulaa. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle vuoden 2010 jälkeen työvoimapulan on ennakoitu koskettavan laajasti koko maata ja erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Työja elinkeinoministeriön HYVÄ-hankkeessa tehdyn selvityksen mukaan tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla vuoteen 2040 mennessä työllistä nykyisen työllisen lisäksi, jos jatketaan nykyisellä palvelumallilla eikä palvelurakenteisiin ja tuottavuuskehitykseen panosteta. 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

22 Kuva 5: Sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kokonaispoistuma yhteensä vuosina sekä eriteltynä poistumasyyn mukaan Kuolleisuus Työkyvyttömyyseläke Vanhuuseläke Kokonaispoistuma Lähde: Foredata Oy/Poistumatyökalu. Kilpailu työvoimasta tulee kiristymään entisestään. Ongelma on maailmanlaajuinen. Valtakunnallisesti työvoimareserviä näyttää kuitenkin vielä olevan. Ala ei ole ollut viime aikoina kovin houkutteleva sen alhaisen arvostuksen, matalan palkkatason ja työn luonteen takia. Alalle kouluttautuneet hakeutuvat parempipalkkaisiin töihin. Kilpailu opiskelijoistakin kiristyy entisestään. Jotkut yritykset ovat jo rekrytoineet työvoimaa ulkomailta. Työja elinkeinoministeriön HYVÄ-hankkeessa on yhtenä toimenpiteenä työperusteiseen maahanmuuttoon liittyen määritellä kansainvälisen rekrytoinnin pelisäännöt sekä kehittää julkisen ja yksityisen työvoimapalvelun yhteistyömalleja. Viimeaikaiset selvitykset esimerkiksi hoitajien työn arvostuksesta osoittavat, että palkkataso ei korreloi arvostuksen kanssa. Muutaman vuoden takaiset kiivainakin käydyt palkkaneuvottelut ja keskustelut ovat tästä hyvänä esimerkkinä. Monien kuntien huonossa kunnossa olevat taloudet eivät kestä suuria kustannuslisäyksiä, minkä uskoisi lisäävän entisestään kuntien välistä yhteistyötä ja uusien palvelumallien kehittämistä yhdessä yksityissektorin kanssa. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 21

23 Kuva 6: Palkka/palkansaaja -kehitys sosiaalipalvelualalla ja kaikilla toimialoilla e Kaikki toimialat Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL2008) Sosiaalipalvelut (TOL2002) Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL2008) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Kuvasta näkyy, että sosiaalipalveluala on edelleen matalapalkka-ala. Sosiaalipalvelujen alalla toimivien yleisimpiä ammatteja ovat: lähihoitajat, lastenhoitajat, sosiaalityöntekijät, kodinhoitajat, kotiavustajat, sosiaalialan hoitajat, henkilökohtaiset avustajat, nuoriso- ja raittiustoimen ohjaajat, liikunnanohjaajat sekä muiden harrastustoimintojen ohjaajat. 22 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

24 Työvoiman kohtaantotilanne Sosiaaliala Kuva 7: Työvoiman kohtaantotilanne sosiaalipalvelualalla tammi - toukokuu 2009 Vaikeuksia työvoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysyntä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Työvoima- ja elinkeinotoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka, toukokuu 09 Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) Lähde: Työ ja elinkeinoministeriö. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan alueellinen kohtaantotilanne sosiaalialan ammateissa seutukunnittain ilmenee ohessa olevasta kartasta. Tarkastelu on tehty työ- ja elinkeinotoimistoihin ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työ- ja elinkeinotoimistoihin työttömäksi rekisteröityjen pohjalta. Tarkastelun ulkopuolelle ovat jääneet siten ne avoimet työpaikat, jotka eivät ole tulleet toimistojen tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat. Työ- ja elinkeinotoimistot raportoivat ministeriölle kolmesti vuodessa ns. vaikeasti täytettävistä työpaikoista. Kuvaan on lisäksi merkitty työvoimatoimistojen raportoimat sosiaalialan avoimet työpaikat, joita on ollut vaikea täyttää. Eniten työvoiman rekrytointiongelmia on toukokuussa 2010 ollut seuraavissa ammateissa: henkilökohtainen avustaja (22 ongelmapaikkaa), sosiaalityöntekijä (6) ja kehitysvammaisten hoitaja (5). SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 23

25 3.3 Toimialan alueellinen jakauma Seuraavassa taulukossa on esitetty sosiaalipalveluyritysten toimipaikkojen määrä ja niiden suhteellinen osuus kaikista alan yrityksistä ELY-keskusalueittain vuosina Taulukko 5 Sosiaalipalveluyritysten (87+88) toimipaikat ELY-keskusalueittain ELY-keskusalue kpl % kpl % kpl % Uudenmaan ELY ,5 % ,8 % ,3 % Varsinais-Suomen ELY ,4 % ,5 % 387 9,8 % Satakunnan ELY 152 4,7 % 166 4,6 % 180 4,6 % Hämeen ELY 218 6,8 % 248 6,8 % 281 7,1 % Pirkanmaan ELY 217 6,7 % 248 6,8 % 288 7,3 % Kaakkois-Suomen ELY 199 6,2 % 215 5,9 % 222 5,6 % Etelä-Savon ELY 141 4,4 % 148 4,1 % 169 4,3 % Pohjois-Savon ELY 175 5,4 % 195 5,4 % 213 5,4 % Pohjois-Karjalan ELY 143 4,4 % 150 4,1 % 165 4,2 % Keski-Suomen ELY 216 6,7 % 249 6,8 % 265 6,7 % Etelä-Pohjanmaan ELY 107 3,3 % 121 3,3 % 127 3,2 % Pohjanmaan ELY 61 1,9 % 75 2,1 % 84 2,1 % Pohjois-Pohjanmaan ELY 267 8,3 % 304 8,4 % 339 8,6 % Kainuun ELY 59 1,8 % 71 2,0 % 71 1,8 % Lapin ELY 77 2,4 % 85 2,3 % 106 2,7 % Ahvenanmaa 3 0,1 % 6 0,2 % 5 0,1 % Yhteensä % % % Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Eniten toimipaikkoja vuonna 2008 oli Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Toimipaikkojen määrä korreloi varsin hyvin alueen asukasmäärän kanssa. Uudellamaalla oli lähes kolmannes kaikista toimipaikoista. Vähiten sosiaalipalvelualan toimipaikkoja oli Kainuussa, Lapissa ja Pohjanmaalla. Seuraavassa taulukossa on esitetty sosiaalipalvelujen toimipaikat, henkilöstömäärät ja liikevaihdot ja niiden suhteelliset osuudet ELY-keskuksittain vuonna TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

26 Taulukko 6: Sosiaalipalveluyritysten toimipaikat, henkilöstö ja liikevaihto ELYkeskuksittain 2008 Toimipaikat Henkilöstö Liikevaihto (1000 euroa) Liikev. / toimipaikka Liikev. / hlö euroa ELY-keskus kpl % kpl % kpl % 1000 e 1000 e Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa 84 2 Pohjois-Pohjanmaan ELY Kainuu Lappi Ahvenanmaa 5 0 Koko maa Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Vuonna 2008 toimipaikkoja oli eniten siis Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pohjois- Pohjanmaalla. Järjestys on lähes sama, kun käytetään mittareina henkilöstöä tai liikevaihtoa. Koko maassa henkilökuntaa toimipaikkaa kohden oli keskimäärin 5,3. Liikevaihto toimipaikkaa kohden koko maassa vuonna 2007 oli keskimäärin lähes euroa ja vuonna 2008 jo euroa, mikä kertoo yrityskoon kasvusta. Suuria, miljoonien liikevaihtoa pyörittäviä yrityksiä on vallannut markkinoita, mikä osaltaan vaikuttaa lukemaan. Uudellamaalla sijaitsevien toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto, noin 304 miljoonaa euroa oli 28 prosenttia koko toimialan toimipaikkojen liikevaihdosta vuonna 2008 Poikkeamat henkilöstö- ja liikevaihtomäärien suhteen eri taulukoissa johtuvat siitä, että osa tilastoista pohjautuu toimipaikkarekisteritietoihin ja osa yritysrekisteritietoihin. Toimipaikkarekisteriin kirjautuvat myös muuta tuotantoa päätoimialanaan harjoittavien yritysten sosiaalipalveluja tuottavat yksiköt. Toimialan yrityksillä voi olla myös useampia toimipaikkoja. Toimipaikkojen osalta liikevaihdon kasvu vuonna 2008 oli peräti 36 prosenttia, kun vastaavasti yrityksiä tarkasteltuna kasvu oli 25 prosenttia. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 25

27 3.4 Yrityskannan muutokset Seuraavassa kuvassa näkyvät aloittaneiden ja lopettaneiden sosiaalipalveluyritysten määrät ELY-keskuksittain vuonna Kuva 8: Aloittaneet ja lopettaneet sosiaalipalveluyritykset ELY-keskuksittain vuonna Ahvenanmaa 1 1 Lappi 11 9 Kainuu 5 5 Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa 6 10 Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala 9 15 Pohjois-Savo Etelä-Savon 5 17 Kaakkois-Suomi 8 14 Pirkanmaan Häme Satakunta 7 12 Varsinais-Suomi Uusimaa KOKO MAA Lopettaneita Aloittaineita Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Suurin nettolisäys oli Uudellamaalla, 21 yritystä, kun vastaava luku vuonna 2008 oli 43. Alla olevassa kuvassa on esitetty toimialan yritysten aloittaneiden ja lopettaneiden määrän kehitys vuodesta 2001 vuoteen 2009 koko maassa. 26 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

28 Kuva 9: Aloittaneet ja lopettaneet yritykset sosiaalipalvelualalla koko maassa Aloittaneita Lopettaneita Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Aloittaneiden yritysten määrä koko maassa vuonna 2009 oli yli 350, mikä on yli sata vähemmän kuin edellisvuonna. Vastaavasti lopettaneita oli noin 270. Muutokset toimintaympäristössä ovat nähtävissä. Monet kunnat ovat talousvaikeuksissaan lyhytnäköisesti vähentäneet ostopalveluja jopa sopimusaikana. Joissakin kunnissa yrittäjät ovat saaneet kirjeitä neuvottelujen aloittamiseksi hintojen alentamisesta. Lopettaneiden suuri määrä selittynee osaltaan myös yhtiömuodon muutoksilla sekä yrityskaupoilla, mutta todellisia lopettamisia tapahtuu myös paljon. Suuntauksena on, että suuret yritykset ovat ostaneet pieniä yrityksiä. Konkurssin tehneiden sosiaalipalveluyritysten määrä on vuoteen 2003 asti pysytellyt vuotta 1999 lukuun ottamatta alhaisena vaihdellen vuosittain kolmen ja yhdentoista välillä vuosina Konkurssien määrä toimialalla on lisääntynyt parin viimeisen vuoden aikana ja suuntaus jatkunee. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 27

29 Kuva 10: Sosiaalipalvelualan yritysten konkurssit (kpl) Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot. Syinä konkursseihin on monia: kuntien heikko taloudellinen tilanne, mikä lyhytnäköisesti ajaa kunnat vähentämään ostopalveluja, yrittäjien puutteelliset liikkeenjohtotaidot varsinkin taloushallinnon-, tuotteistamis- ja hinnoitteluosaamisessa, jaksaminen, yritysten pieni koko ja neuvotteluvoiman puuttuminen sekä toimiminen yhden asiakkaan markkinoilla. Lopettamiseen saattaa vaikuttaa myös omistajanvaihdoksiin liittyvät vaikeudet mm. lupakäytäntöjen osalta. Konsurssiin hakeneista yrityksistä suuri osa on ollut pieniä, alle kymmenen henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. Kunnissa ei aina ymmärretä sosiaalipalveluyritysten elinkeino- ja työvoimapoliittista merkitystä. Palveluyritykset ovat hyviä työllistäjiä ja tuovat kuntiin verotuloja, joilla taas rahoitetaan julkisia palveluja. Yritysten on noudatettava valtakunnallisia suosituksia työntekijämääristä, julkista palveluntuottajaa ei ole valvottu yhtä tiukasti. 28 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

30 3.5 Alan suurimpia työllistäjiä Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2008 sosiaalipalvelualan suurimpia yrityksiä henkilöstön määrällä mitattuna olivat: Invalidiliiton Asumispalvelut Oy Folkhälsan Syd Ab Mainio Vire Oy Nuorten ystävät palvelut Oy Attendo Medone Hoiva Oy Esperi Care Oy Miinan Hoitolat Oy Aspa Palvelut Oy KVPS Tukena oy Mikeva Oy Näiden yritysten yhteenlaskettu henkilöstömäärä vuonna 2008 oli noin 4400, mikä on 20 prosenttia koko yrityssektorin henkilöstöstä. Nämä yritykset kerryttivät liikevaihtoa 211 miljoonaa euroa, vastaava kertymä vuonna 2009 oli noin 260 miljoonaa euroa. Vuosien 2008 ja 2009 järjestys listalla on taas erilainen, koska omistusjärjestelyjä ja kasvua isoissa yrityksissä tapahtuu koko ajan ja uusia tulee jakamaan markkinoita. Luettelosta näkyy, että suurimpien yritysten joukossa on useita järjestöjen omistuksessa olevia yrityksiä suurimpana Invalidiliiton Asumispalvelut Oy. Järjestöjen yhtiöittämislinja jatkunee. Tähän on osaltaan johtanut EU:n sisämarkkinoiden kehitys, kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen myötä tehtävät uudistukset, Raha-automaattiyhdistyksen uudistunut avustuskäytäntö sekä Verohallituksen linjaukset järjestöjen tuottaman palvelutuotannon tulkitsemiseksi elinkeinotoiminnaksi ja siten veronalaiseksi toiminnaksi. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 29

31 4 Markkinoiden rakenne ja kehitys 4.1 Markkinoiden kokonaiskuva Kansantalouden tilinpidon ennakkotietojen mukaan sosiaalipalvelujen tuotos vuonna 2008 oli noin kahdeksan miljardia euroa. Yksityissektori on kasvattanut osuuttaan, mutta on huomattavaa, että koko toimialan tuotoksen lisäys vuodesta 2000 vuoteen 2008 on ollut 70 prosenttia eli 3,3 miljardia euroa, josta julkisen sektorin osuus on lähes kaksi miljardia euroa. Yksityissektori on ollut vastaamassa lisääntyneisiin palvelutarpeisiin ja lisännyt nopeasti osuuttaan. Alla olevassa kuvassa on eri tuottajasektorien osuudet vuosina 2000, 2004, 2007 ja Vuoden 2008 tietojen perusteella voi havaita, että julkinen sektori on kasvattanut tuotantoaan yli kymmenen prosenttia. Kuva 11: Sosiaalipalvelujen tuotos (tuotettujen palvelujen arvo) miljoonaa euroa ja prosenttiosuus palvelutuotannosta tuottajasektoreittain vuosina 2000, 2004, 2007 ja ,8 % ,9 % 70,7 % (milj. euroa) ,7% ,6 % 17,3% 18,4% 12,60 % 17,2% 12,0% ,1 % 8,6 % Julkinen toiminta Yrityssektori Kolmas sektori Lähde: TEM:n Yrittäjyyskatsaus 2008 ja 2009, Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. Markkinoiden kehitys näkyy 1990-luvun lopulta alkaneena toimialan yritysten yhteenlasketun liikevaihdon nopeana kasvuna. Alla olevassa kuvassa on esitetty sosiaalialan toimipaikkojen liikevaihdon kehitys vuodesta 1996 vuoteen Uusi toimialaluokitus TOL 2008 toi mukanaan varsin paljon muutoksia ja suuri osa tämän raportin aineistosta on käsitelty sen mukaisesti, mutta toimialan pitemmän aikavälin kehityksenä on perusteltua esittää alla oleva kuva vanhan luokituksen, TOL 2002, mukaan. 30 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

32 Kuva 12: Sosiaalialan toimipaikkojen liikevaihdon kehitys Sosiaalipalvelut Majoituksen sis.sos.palv Sosiaaliset avopalv Lähde: TEM:n Yrittäjyyskatsaus 2008 ja 2009, Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. Majoituksen sisältävien yritysten toimipaikkojen liikevaihdon kasvu vuonna 2007 oli 22 prosenttia, kun taas sosiaalisten avopalvelujen ryhmässä näyttää tapahtuneen hieman laskua. Vuosien 2006 ja 2007 liikevaihdon voimakas kasvu on osaltaan selitettävissä sillä, että suuret palveluja tuottavat järjestöt ovat yhtiöittäneet toimintaansa ja niillä on useita isojakin toimipaikkoja. Kuva 13: Sosiaalipalvelualan toimipaikkojen liikevaihdon kehitys Sosiaalipalvelut yhteensä Sosiaalihuollon laitospalvelut Sosiaalihuollon avopalvelut Lähde: TEM:n Yrittäjyyskatsaus 2008 ja 2009, Kansantalouden tilinpito, Tilastokeskus. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 31

33 Vuonna 2008 toimialan liikevaihdon kasvu on jatkunut voimakkaana erityisesti sosiaalihuollon laitospalveluja (ent. majoituksen sisältävät) tuottavissa yrityksissä. Suurten yritysten tulo markkinoille selittää suurelta osin ilmiötä. Sosiaalihuollon avopalveluyritykset ovat usein hyvin pieniä yrityksiä työllistäen usein vain yrittäjän itsensä. 4.2 Markkinoiden kehitys Ennen vuotta 1995 sosiaalipalveluyritysten toiminta oli erittäin pienimuotoista ja keskittyi harvoille toimialoille ja maantieteellisille alueille. Lapsi- ja nuorisotyössä on ollut tarjolla yritysten tuottamia palveluja jo kymmeniä vuosia, mutta vanhustenhuollon sekä mielenterveys- ja päihdehuollon aloilla yritysten markkinoille tulo on tapahtunut käytännössä vasta 1990-luvun aikana. Järjestöillä on palvelutuotannossa pitempi historia. Ratkaisevasti kehitykseen vaikutti sekä vuoden 1993 alusta voimaan tullut valtionosuusuudistus että vuosikymmenen alkupuoliskolla suomalaista yhteiskuntaa ravistellut taloudellinen lama, jotka osaltaan kannustivat kuntia kustannustietoisuuden kehittämiseen. Palvelutuotannon järjestämisvastuun erottaminen tuotantovastuusta valtionosuusuudistuksen lakitekstissä sekä laskennallisiin yksikkökustannuksiin perustuvaan tukijärjestelmään siirtyminen mahdollistivat uusien toimintatapojen kehittämisen, kokeilemisen ja hyödyntämisen. Lamasta johtuvat kustannuspaineet pakottivat valtion ja kunnat kehittämään uusia malleja palvelujen järjestämiseksi. Täten lama osaltaan nopeutti laitosvaltaisen hoitojärjestelmän ja kuntakeskeisen palvelutuotannon purkamista sekä uusien tuotantorakenteiden syntymistä ja kehittymistä. Vuosituhannen vaihteessa yrityksiä toimi jo lähes kaikilla sosiaalipalvelualoilla ja niiden rooli ainakin paikallistasolla oli merkittävä. Valtakunnallisesti yritysten osuus koko sosiaalipalvelumarkkinoista vuonna 2008 oli jo 12 prosenttia, mutta eräillä alatoimialoilla kuten esimerkiksi lastensuojelualalla osuus oli paljon suurempi. Ilman yrityssektorin tarjontaa palvelutuotannon rakenne olisi aivan toisenlainen. Viime vuosina lisääntyneet vaatimukset asiakkaiden valinnan mahdollisuuksien parantamisesta ovat nopeuttaneet uusien toimintamallien kokeilua myös palveluiden rahoittamisessa. Yksityisen hoidon tuki, palvelusetelit ja maksusitoumukset ovat keinoja siirtää päätösvaltaa tuottajan valinnasta kunnilta palvelujen käyttäjille. Uusia rahoitusmalleja on kokeiltu, mutta niitä ole vielä kattavasti osattu hyödyntää niilläkään sosiaalipalvelualoilla (esim. lasten päivähoito), joilla kokemukset ovat olleet hyviä. Kansalaisen itsemääräämisoikeutta kunnioittaen olisi valintamahdollisuuksia paljonkin lisättävissä. Arvioiden mukaan suuri osa sosiaalipalvelualan yritysten liikevaihdosta tulee joko suoraan tai välillisesti kunnilta. Kuntien sosiaalipalvelujen ostot ja niistä järjestetyt tarjouskilpailut, erityisesti palveluasumistuotannosta, ovat lisääntyneet viime vuosina. Tarjouskilpailuja ovat lisänneet palvelutarpeiden lisääntyminen, kuntien taloudellisen aseman kiristyminen ja kasvanut tietoisuus hankintalain velvoitteista. Toisaalta suorahankintoja tehdään vielä paljon. 32 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

34 Talousahdingossaan jotkut kunnat ovat vähentämässä ostopalvelujaan ja siirtämässä asukkaita oman tuotannon piiriin. Tämä on hyvin lyhytnäköistä toimintaa varsinkin kun kunnat eivät useinkaan tunne oman tuotannon todellisia kustannuksia. (Stakes: Terveyden yksikkökustannukset Suomessa vuonna 2006). Hinnanalennusneuvottelujakin yrityksille on esitetty. Sosiaalipalvelumarkkinoiden viime vuosien kehitystä kuvaa yritysmäärän nopea kasvu sekä yritystoiminnan maantieteellisen markkina-alueen laajeneminen. Joko luontaisen laajentumisen tai yrityskauppojen kautta yritykset ovat pyrkineet laajentamaan tarjontaansa paikallisesta maakunnalliseksi tai maakunnallisesta valtakunnalliseksi. Myös sosiaalipalvelualalla on viime aikoina ollut havaittavissa keskittymistä: suuret toimijat ostavat hyvin menestyviä pieniä yrityksiä ja laajentavat toimintaansa koko Suomeen. Ulkomaiset pääomasijoittajat uskovat Suomen markkinoihin ja ovat monen suuren yrityksen taustalla. Jokunen ulkomainenkin yritys on löytänyt suomalaiset sosiaalipalvelumarkkinat. Varautumisen ulkomaiseen kilpailuun luulisi kannustavan jatkuvaan toiminnan kehittämiseen ja verkostoitumiseen. Tämäkin on kansainvälistymistä. Verkostoitumisen tuomista eduista on puhuttu jo pitkään, mutta vasta nyt näyttää maaperä olevan otollinen niiden syntymiseen. Verkostojen rakentamiseen, pelisääntöjen tekemiseen ja elinkelpoisuuden turvaamiseen tarvitaan myös yhteiskunnan vahvaa tukea. Työ- ja elinkeinoministeriön HYVÄ -hanke yrittää myötävaikuttaa toimivien verkostojen syntymiseen ja elossapysymiseen. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 33

35 5 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 5.1 Toimialan tuotanto Sosiaalipalveluala on erittäin työvoimavaltainen samoin kuin naisvaltainen. Vaikka sosiaalipalvelujen tuotannossakin tulee yleistymään teknologisten innovaatioiden hyödyntäminen, ei ihmisten työpanos ole syrjäytymässä. Teknologia voi parhaimmillaan vapauttaa henkilöstön ajan itse perustehtävään. Viestintä-, turva- ja apuvälineteknologian hyödyntäminen parantaa alan alhaista tuottavuutta, tehokkuutta ja mikä olennaisinta, vaikuttavuutta. Tässä luvussa tarkastellaan uuden toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaisesti sosiaalihuollon laitospalveluja ja avopalveluja sekä tarkemmin joitakin suurimpia alaluokkia Sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL 87) Sosiaalihuollon laitospalveluihin kuuluvat sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut. Asumispalvelut voivat sisältää myös hoitopalveluja, valvontaa tai muunlaista huolenpitoa. Sosiaalihuollon laitospalvelut jaetaan asiakasryhmän perusteella ikääntyneiden ja muiden kuin kehitysvammaisten laitospalveluihin (871), kehitysvammaisten sekä mielenterveysja päihdeongelmaisten laitos- ja asumispalveluihin (872), vanhusten ja vammaisten asumispalveluihin (873) ja sellaisiin majoituksen tai asumisen sisältäviin sosiaalipalveluihin, joissa asuminen ja/tai palvelun tarve on pääasiassa tilapäistä (879). Laitoshoidon ja asumispalvelun erona on asiakkaan mahdollisuus päättää hoito- tai asuinpaikasta. Laitoshoidossa asiakas on hoitosuhteessa laitokseen, ja toimintayksikkö tai viranomainen tekee päätöksen asiakkaan sijoituksesta. Sen sijaan asumispalveluissa asiakkaan asuminen perustuu aina asunnon hallintasuhteeseen (vuokra tai omistus). Asiakkaalla on silloin hallussaan oma asuintila, joka on yksin hänen käytössään. Yritysten toimipaikkoja tässä ryhmässä vuonna 2008 oli yhteensä 1563, jossa lisäystä edellisvuoteen oli 164 toimipaikkaa. Ne työllistivät jo noin yli henkilöä, keskimäärin yhdeksän henkilöä toimipaikkaa kohden. Eniten toimipaikkoja oli Uudellamaalla (288) ja Pohjois-Pohjanmaalla (188), vähiten Pohjanmaalla (38) ja Kainuussa (43). Yhteenlaskettu liikevaihto oli tarkasteluaikana 821 miljoonaa euroa, mikä toimipaikkaa kohden tekee euroa. Suurimmat tämän toimialaluokan toimipaikat löytyvät Varsinais-Suomesta, jossa toimipaikkaa kohden laskettu liikevaihto oli euroa. Kaikkien tämän ryhmän yritysten toimintalogiikka on perusrakenteeltaan samanlainen. Toiminta on luvanvaraista. Yritykset tuottavat palveluja kiinteästä toimipaikasta ja sosiaalipalvelujen lisäksi asiakkaille tarjotaan majoitus-, ateria- ja muita oheispalveluja. 34 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

36 Yritysten tulorahoitus muodostuu palveluista perittävistä asiakasmaksuista ja julkisista subventioista, jotka kohdentuvat yritykselle suoraan tai välillisesti asiakkaan kautta. Esimerkiksi palveluasunnosta maksettavaan vuokraan asiakkaan on mahdollista saada Kelalta asumistukea. Ns. itsemaksavien asiakkaiden osuus on vielä vähäinen, mutta sen ennakoidaan kasvavan erityisesti vanhustenhuollossa. Yritystoiminta majoituksen sisältävien palvelujen tuottamisessa on luvanvaraista toimintaa. Lupien myöntämisestä ja valvonnasta huolehtivat aluehallintoviranomaiset AVIt, (ent. lääninhallitus), joiden ohjaava viranomainen valtakunnan tasolla on sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira vuoden 2010 alusta lähtien. Tavoitteena on päästä yhtenäisiin käytäntöihin koko maassa. Muutoksia palveluissa tapahtuu koko ajan perustuen mm. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksiin vuodelta Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaalija terveyspalvelujen turvin. Säännöllistä kotihoitoa heistä saa prosenttia ja 5-6 prosenttia saa omaishoidon tukea. Saman verran on tehostetun palveluasumisen piirissä. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisen laitospalvelun piirissä olisi enää kolme prosenttia. Kuluttajavirasto ja muutama lääninhallitus tekivät keväällä 2009 selvityksen yksityisten vanhusten palvelutalojen hinnoittelusta. Sen mukaan hinnat ja palvelut vaihtelevat hyvin paljon: samanniminen palvelu voi sisällöltään olla hyvin erilainen eri palvelutaloissa. Osa palvelutuottajista hinnoittelee kunkin palvelun erikseen, osa sisällyttää palveluja vuokrakustannuksiin tai perusmaksuun ja osa on sisällyttänyt useimmat palvelunsa palvelumaksuun. Seuraavaksi tarkastellaan tämän toimialaluokan alaluokkia, joissa on eniten yrityksiä Kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asumispalvelut (TOL 872) Tähän kuuluu laitos- ja asumispalvelujen (sairaalahoitoa lukuun ottamatta) tuottaminen kehitysvammaisille, mielenterveysongelmaisille ja päihdeongelmaisille. Palveluun sisältyy oma asuintila, täysihoito, valvontaa ja ohjausta sekä jossain määrin terveydenhoitoa. Asumispalveluyksikön nimi voi olla hoitokoti, palvelukoti, pienkoti, perhekoti, asuntola jne. Henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden tai vain päivällä. Eniten yritystoimintaa tässä luokassa löytyy seuraavissa ryhmissä: Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut (87201) alaluokkaan kuuluvat kehitysvammaisten keskuslaitokset ja muut kehitysvammaisille laitoshoitoa antavat yksiköt sekä kehitysvammaisille tarkoitetut asumispalvelut. Näissä asukkaat asuvat yleensä vakinaisesti. Tähän kuuluu myös kehitysvammaisten autettu ja ohjattu asuminen sekä SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 35

37 kehitysvammaisten perhehoito. Vuonna 2008 tämän alan toimipaikkoja oli runsas 100 ja ne työllistivät yli 1000 henkilöä. Mielenterveysongelmaisten asumispalveluihin (87202) kuuluvat kuuluu mielenterveysongelmaisille tarkoitetut asumispalvelut, joissa asukkaat asuvat yleensä vakinaisesti. Tämän alan toimipaikkoja vuonna 2008 oli 280, jotka työllistivät yli 2000 henkilöä Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut (TOL873) Tähän kuuluvat asumis- ja henkilökohtaiset hoivapalvelut on tarkoitettu ikääntyneille henkilöille ja vammaisille, jotka eivät täysin kykene huolehtimaan itsestään ja/tai eivät halua asua itsenäisesti. Palvelutalossa on kotipalveluja antava henkilökunta ympäri vuorokauden tai vain päivällä. Jos henkilökunta on paikalla vain päivällä, on yöllä oltava turvahälytys. Lisäksi palvelutalon luonteeseen kuuluu esteetön ympäristö eli tilat sopivat myös liikuntaesteisille. Palvelutalossa asukkailla on käytössään oma asuintila tai huoneisto. Palveluun kuuluu tyypillisesti täysihoito, valvontaa sekä avustamista taloudenhoidossa ja muissa päivittäisissä toiminnoissa. Palveluun voi kuulua myös ammattihenkilöiden antamaa sairaanhoitoa asukkaille yksikköön kuuluvissa erillisissä tiloissa. Tällaisten yksiköiden nimi voi olla palvelutalo, hoitokoti, palvelukoti, pienkoti, perhekoti, ryhmäkoti, asuntola jne. Tässä ryhmässä vuonna 2008 oli 495 toimipaikkaa, ne työllistivät yhteensä 6400 henkilöä ja keräsivät liikevaihtoa yhteensä yli 300 miljoonaa euroa, mikä edustaa lähes kolmasosaa koko sosiaalipalvelualan volyymista. Tämän luokan suurin alatoimiala on Ikääntyneiden palveluasuminen (TOL87301), johon kuuluvat ikääntyneille tarkoitetut ryhmäasumiseen perustuvat asumispalvelut ja palvelutalot, joissa asukkaat asuvat yleensä vakinaisesti. Tähän kuuluu myös tehostettu palveluasuminen. Vuonna 2008 näitä toimipaikkoja oli 434 ja niiden työllistävä vaikutus lähes 5000 henkilöä. Keskimäärin toimipaikassa työskenteli 11 henkilöä. Yhteenlaskettu liikevaihto oli 260 miljoonaa euroa, mikä on 24 prosenttia koko toimialan yrityssektorin liikevaihtokertymästä. Toimipaikkakohtainen keskimääräinen liikevaihto oli euroa. Valvira toteutti yhdessä kuuden aluehallintoviraston kanssa maaliskuussa 2010 valtakunnallisen kyselyn sosiaalihuollon ympärivuorokautista palvelua vanhuksille antaville yksiköille. Kyselyssä keskityttiin hoidon laadun kannalta muutamaan kriittiseen kohtaan: henkilökunnan mitoitus, koulutustaso, vanhusten lääkehoito, ravitsemus, mielekäs toiminta, yksikön tilat ja asiakirjahallinta. Tässä selvityksessä yksityiset vanhusten ympärivuorokautiset hoivayksiköt pärjäsivät kaikilla kriteereillä mitattuna paremmin kuin julkiset. Yksityisessä vanhustenhuollossa korostuu etukäteisvalvonta: toimintaan on saatava lupa aluehallintovirastolta, mikä edellyttää selvitystä toiminnasta, tiloista ja voimavaroista. Toiminnasta täytyy antaa vuosittain toimintakertomus. Tällaisia vaatimuksia ei ole julkisen sektorin yksiköillä ollut. 36 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

38 Muut sosiaalihuollon laitospalvelut (TOL 879) Tähän kuuluvat ympärivuorokautiset asumis- ja henkilökohtaiset hoivapalvelut, joiden tarkoituksena on tarjota sosiaalista tukea lapsille ja muille erityisryhmille, jotka eivät täysin kykene huolehtimaan itsestään ja/tai eivät halua asua itsenäisesti. Toimipaikkojen määrä tässä luokassa vuonna 2008 oli 610 ja ne työllistivät noin 4000 henkilöä. Suurin alaluokka on Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhekoti (87901). Tähän kuuluvat laitokset, joihin sijoitetaan lapsia ja nuoria lastensuojeluperustein. Mukaan kuuluvat myös erityislastenkodit sekä esimerkiksi päihdeongelmaisten lasten hoitoon keskittyneet lastensuojelulaitokset. Tällaisten yksiköiden nimi voi olla perheryhmäkoti, pienryhmäkoti, lastenkoti, nuorisokoti, ammatillinen perhekoti tms. Vuoden 2008 alusta astui voimaan uusi laki lastensuojelusta, jolla on suuri vaikutus sekä kunnan että muiden palvelutuottajien toimintaan mm. henkilökunnan koulutusja työkokemuksen sekä määrän vaatimusten suhteen. Ennestäänkin kalliina pidetyt kustannukset tullevat rasittamaan kuntien taloutta entisestään huolimatta siitä, onko tuottaja julkinen tai yksityinen yksikkö. Kuntien ja kuntayhtymien ostot tältä yksityissektorilta (yritykset ja järjestöt) vuonna 2008 oli noin 400 miljoonaa euroa, mikä on 23 prosenttia kaikista sosiaalipalveluostoista. Ostot ovat lisääntyneet vuosittain, mikä tarkoittaa sitä, että huostaanotot ovat lisääntyneet. Kuitenkin eri puolilta maata tulleiden viestien perusteella voitaisiin otaksua, että kysyntä on laskussa, koska pienten yritysten paikat eivät ole täyttyneet. Kunnat ovat kilpailuttaneet isoja kokonaisuuksia eivätkä yritykset ole menestyneet kilpailutuksissa. Aiemmin sijoitettiin lapset ja nuoret mahdollisimman kauas elinympäristöstään, nyt suuntaus on päinvastainen. Tähän mennessä yritykset ovat osaltaan vastanneet lisääntyneeseen tarpeeseen. Nyt kun niitä ei enää tarvita, ne lopetetaan, mistä on jo havaintoja alueilta, joissa on ollut paljon tämän alan pieniä yrityksiä. Lastensuojelun keskusliiton ja Talentian tekemän selvityksen mukaan uusi lastensuojelulaki saa vain välttävän arvosanan yli 400 vastanneelta asiantuntijalta. Kritiikkiä annettiin byrokraattisuudesta ja riitatapausten viemisestä hallinto-oikeuteen. Kiitosta saa se, että lastensuojeluilmoitusten lisäännyttyä, niihin tapauksiin on voitu puuttua. Kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet jopa 60 prosenttia vuonna Vuonna 2008 alan yritystoimipaikkoja oli yli 595, edellisvuoteen verrattuna lisäystä 87. Ne työllistivät noin 4000 henkilöä, keskimäärin 6,5 henkilöä toimipaikkaa kohti. Eniten lasten ja nuorten laitoksia ja ammatillisia perhekoteja vuonna 2008 oli Uudellamaalla (87), Hämeessä (72), Pohjois-Pohjanmaalla (81). Suurimmat yksiköt löytyvät Etelä-Pohjanmaalta, jossa liikevaihto paikkaa kohti oli euroa, toimipaikkoja alueella oli 18. Koko maan vastaava keskiarvolukema oli euroa. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 37

39 5.1.2 Sosiaalihuollon avopalvelut (TOL 88) Tähän luokkaan kuuluu erilaisten sosiaalisten tukipalvelujen tuottaminen suoraan asiakkaille. Nämä palvelut eivät sisällä majoitusta, lukuun ottamatta tilapäismajoitusta. Tämä toiminta on ilmoituksenvaraista. Ilmoitus tehdään sille kunnalle, jonka alueella toimintaa harjoitetaan. Vuonna 2008 sosiaalihuollon avopalveluja tarjoavia yritystoimipaikkoja oli lähes 2400 ja ne työllistivät yhteensä 6600 henkilöä eli keskimäärin 2,8 henkilöä toimipaikkaa kohden. Yhteenlaskettu liikevaihto oli 269 miljoonaa euroa, mikä tekee toimipaikkaa kohden euroa. Vuonna 2007 vastaava luku oli , mikä tarkoittaa sitä, että yrityskoot ovat kasvussa. Tämän toimialaluokan suurimmat alatoimialat ovat kotipalveluja ikääntyneille ja vammaisille, lasten päiväkotipalveluja sekä kotipalveluja muille kuin ikääntyneille ja vammaisille tuottavat yritykset. Näitä tarkastellaan seuraavassa hieman tarkemmin Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille (TOL 88101) Tähän kuuluu pääasiassa ikääntyneille, vammaisille ja kehitysvammaisille kohdistettu kodinhoitoapu, joka käsittää henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon ja muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista sekä perheiden arjen tukemista. Ikääntyneille ja vammaisille kohdennetut kotipalvelut ovat koko sosiaalipalvelualan yrityssektorin suurin alaryhmä mitattuna toimipaikoilla, joita vuonna 2008 oli 932, jotka työllistivät yli 1800 henkilöä ja keräsivät liikevaihtoa yhteensä 74 miljoonaa euroa. Toimipaikkaa kohden liikevaihtoa kertyi keskimäärin euroa. Eniten tämän alan toimipaikkoja oli Uudellamaalla (268) ja Pirkanmaalla (92), vähiten Kainuussa (11) ja Lapissa (22). Kotipalvelujen kysyntää ovat lisänneet väestön ikääntyminen ja kuntien tavoite vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen laitospainotteisuutta. Myös terveysteknologian kehittyminen ja hoitokäytäntöjen muutos ovat mahdollistaneet asiakkaiden entistä nopeamman kotiuttamisen sairaalahoidosta kotihoidon piiriin. Kuntien rajalliset resurssit vastata kysynnän nopeaan kasvuun ovat luoneet tilaa yritysten toiminnalle kotipalvelumarkkinoilla. Kansalaisten tulotason nousu ja mahdollisuus tehdä verotuksessa kotitalousvähennys hankituista kotipalveluista ovat mahdollistaneet entistä useammalle palvelujen ostamisen suoraan markkinoilta. Tämä onkin osaltaan vaikuttanut kotipalveluyritysten lisäykseen. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä parantaa asiakkaan valinnan mahdollisuuksia, palvelujen saatavuutta ja eri tuottajatahojen yhteistyötä. Kukin kunta päättää sen käyttöönotosta ja käytön laajuudesta. Lakiuudistus lisännee entisestään pientenkin palveluyritysten uskoa tulevaisuuteen. 38 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

40 Lasten päiväkodit (TOL 88911) Tähän luokkaan kuuluvat lasten päiväkodit ja erityispäiväkodit sekä perhepäivähoito ja ryhmäperhepäivähoito. Tähän kuuluu myös päiväkotien yhteydessä järjestetty esikouluopetus. Lain mukaan jokaisella alle kouluikäisellä lapsella on subjektiivinen oikeus hoitopaikkaan ja kunnat ovat vastuussa hoitopaikkojen järjestämisestä. Lasten päivähoidon kysyntä vaihtelee työllisyystilanteen mukaan ja on joillakin alueilla lisääntynyt huomattavastikin, mutta melko pieni osa kysynnästä on ohjautunut yksityiselle sektorille. Vuonna 2008 kunnat ostivat lasten päivähoitopalveluja yksityissektorilta hieman runsaalla 100 miljoonalla eurolla, mikä on vain muutama prosentti kaikista kustannuksista. Lasten päivähoidossa kehitys voi olla hyvinkin erilainen eri puolilla maata. Laman myötä lisääntyvä työttömyys heijastuu aina päivähoidon kysyntään. Kelan kautta maksettava yksityisen hoidon tuki on lisännyt asiakkaan valinnan mahdollisuutta lasten päivähoitopalveluissa. Perhe voi valita alle kouluikäiselle lapselleen, joka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa, yksityisen päivähoidon ja saada siihen yksityisen hoidon tukea, johon kuuluu lakisääteinen hoitoraha ja tulosidonnainen hoitolisä sekä mahdollinen kuntakohtainen lisä. Vuonna 2008 tämän alan toimipaikkoja oli 541 ja ne työllistivät lähes 2400 henkilöä eli 4,4 henkilöä toimipaikkaa kohden. Lisäystä edellisvuoteen oli 25. Eniten toimipaikkoja oli Uudellamaalla (220) ja Varsinais-Suomessa (92 ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla (6) ja Pohjanmaalla (4). Joillakin alueilla on toimipaikkojen määrä vähentynyt. Liikevaihtoa kertyi yhteensä noin 92 miljoonaa euroa, toimipaikkaa kohti euroa Kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille (TOL 88991) Tähän kuuluvat kotipalvelut tarkoittavat henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja muuhun tavanomaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista sekä perheiden arjen tukemista. Vuonna 2008 tämän alan toimipaikkoja 345 ja ne työllistivät 540 henkilöä. Yritykset ovat varsin pieniä työllistäen usein yrittäjän itsensä. Uudellamaalla toimipaikkoja oli 111 ja Pirkanmaalla 37 kun taas Kainuussa vain kaksi. Yhteenlaskettu liikevaihto oli 22 miljoonaa euroa. Keskimääräinen liikevaihto toimipaikkaa kohti vuonna 2008 oli euroa eli yritykset ovat varsin pieniä. Uudellamaalla vastaava luku oli euroa. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 39

41 5.2 Toimialan logistiikkarakenne Suomalaisessa järjestelmässä sosiaalipalvelujen järjestäminen rahoitetaan pääosin verovaroin tai veroluontoisin maksuin. Kunnat ovat vastuussa riittävien sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja saavat valtiolta vuosittain kuntakohtaisesti määritellyn kokonaissumman valtionosuutta, jolla ne osittain myös rahoittavat järjestämänsä palvelut. Sosiaalipalvelujen rahoituspohjan muodostavat tällöin verot ja veroluontoiset maksut. Asiakasmaksujen osuus on usein marginaalinen tai sitä ei peritä ollenkaan. Sosiaalipalvelujen rahoitusjärjestelmä selittää osaltaan toimialan markkinoiden kehittymättömyyden. Markkinoilla vallitsee vieläkin ostajan monopoli eli usein kunta on se asiakas, joka määrää hintatason, johon yritysten tulee sopeuttaa oma toimintansa. Tämä on johtanut siihen, että yritysten rooli onkin usein ollut toimia julkisen tuotannon ruuhkahuippujen tasaajana. Tällöin yritysten asema markkinoilla on pitkäjänteisen toiminnan kehittämisen näkökulmasta varsin heikko. Toimialan markkinoiden kehittyessä ja palvelurakenteita uudistettaessa yritysten rooli toivottavasti muuttuu niin, että niistä tulee tasavertaisia toimijoita muiden tuottajien kanssa. Asiakasnäkökulma huomioiden on kehitetty välineitä, joilla palvelujen käyttäjälle annetaan mahdollisuus valintaan. Näitä välineitä ovat jo aiemminkin mainitut yksityisen hoidon tuki, kotityön verovähennysoikeus sekä palveluseteli. Laki palvelusetelistä mahdollistaa palvelusetelin käytön kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunnat päättävät, miten laajasti ne ottavat setelin käyttöön, ja ovat aina vastuussa palvelun laadusta ja valitsevat palveluntuottajat ja myös valvovat niitä. Kunta päättää setelin käyttöönotosta, myöntämisestä, setelin arvosta ja hyväksyy palvelun tuottajat. Asiakas voi valita palvelusetelin tai kunnallisen palvelun, joka on joko itse tuotettu tai ostopalveluna hankittu. Palvelun tuottaja päättää palvelun hinnan. Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilaston mukaan vuonna 2008 palvelusetelin saaneita kotipalveluasiakkaita oli 5900, palvelusetelimenot olivat yhteensä 16,1 miljoonaa euroa, josta kotipalvelu palveluseteleihin käytettiin 5,7 miljoonaa euroa. Kotityöhön liittyvän kotitalousvähennyksen enimmäismäärä nousi vuoden 2009 alussa 3000 euroon, ja se koski myös asunnon tai vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustöitä. Kotitalousvähennyksen käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta. Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilaston mukaan vuonna 2008 vähennyksen saajia oli lähes ja sitä maksettiin 219,2 miljoonaa euroa. Hoiva- ja hoitotyöhön kuitenkin vähennystä sai vain 6500 henkilöä, mikä on 2,1 prosenttia kaikista saajista. Euromääräisesti summa oli 7,2 miljoonaa euroa. Alan rahoitusrakenteesta johtuen kuntien päätökset vaikuttavat oleellisesti yritystoiminnan menestymisedellytyksiin. Kunnat voisivat halutessaan luoda alueelleen tasapuolisen toimintaympäristön, jossa eri tuottajat kilpailisivat palveluiden laadulla ja hinnalla. Myös 40 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

42 kunnan oma organisaatio voisi osallistua tarjouskilpailuihin, kunhan kunta ostajana voisi taata kaikille halukkaille tuottajaehdokkaille tasavertaisen kohtelun markkinoilla. Käytännössä tämä edellyttäisi kunnan oman palvelutuotannon riittävän selkeää erottamista tilaajaorganisaatiosta sekä oman tuotannon kustannusten laskemista tavalla, joka olisi vertailukelpoinen muiden toimijoiden kanssa. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 41

43 6 Investoinnit Sosiaalipalveluala on erittäin työvoimavaltainen. Toimialan yritykset tuottavat palveluja omissa tai vuokratiloissa, toimitilat voivat olla myös oman kodin yhteydessä. Sosiaalipalvelujen tuotannossa ei tarvita paljon koneita ja laitteita eikä teknologiaakaan hyödynnetä vielä riittävästi mahdollisuuksiin nähden. Tieto- ja turvateknologian kehittämiseen on Suomessa panostettu valtavasti, mutta pienet yritykset eivät ole päässeet paljonkaan siitä hyötymään. Sosiaalipalvelualalla suurin investointi kohdistuukin henkilöstöön ja sen osaamiseen, joka näkyy henkilöstökuluina. Edellä mainitusta johtuen toimialan yrityssektorin kokonaisinvestoinnit ovat olleet varsin vähäiset. Kuva 14: Sosiaalipalvelualan nettoinvestoinnit (1000 ) alatoimialoittain e e 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut -- rakennukset 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut -- koneet, kalusto 88 Sosiaalihuollon avopalvelut -- rakennukset 88 Sosiaalihuollon avopalvelut -- koneet, kalusto Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot. Viime vuosina markkinoiden varovasti avautuessa ja yritystoiminnan laajentuessa ovat investointitarpeet lisääntyneet erityisesti majoituksen sisältävissä sosiaalipalveluyrityksissä. Pienelle palveluyritykselle toimitilainvestoinnit muodostavat kuitenkin kohtuuttoman ison riskin epäterveillä markkinoilla. Rahoituksen saaminen yritystoimintaan, joka toimii suhteellisen kehittymättömillä markkinoilla, onkin haasteellinen tehtävä. Rahoituksen puute erityisesti mikroyrityksissä on myös kasvun este. Kuntien hallitseva asema markkinoilla ja hapuileva hankintapolitiikka sekä Rahaautomaattiyhdistyksen ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n investointiavustukset ja muu rahoitus kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille ovat rahoittajien mielestä usein muodostuneet esteeksi yritystoiminnan rahoittamiselle. Investointirahoituksen ongelmista 42 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

44 johtuen yritykset ovat monesti joutuneet hankkimaan muunneltavissa olevia vuokratiloja toimitiloikseen. Tarpeellistenkin laajennusinvestointien toteuttaminen on törmännyt rahoituksen puutteeseen. TEM-hallinnonalan linjaus on, että yritystoiminnan kehittämiseen tarkoitetut TE-keskusten kautta kanavoitavat avustukset eivät ole tarkoitetut kuntien järjestämisvastuulla olevien palvelujen tuottamiseen tarvittavien toimitilojen rahoittamiseen. Maaseuturahastosta on joillakin ELY-keskusalueilla rahoitettu toimitilainvestointeja paljonkin. TEM:n ja MMM:n yhteinen linjaus toimitilojen tukemisesta selkeyttää käytäntöjä. Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera Oyj on osaltaan parantanut ja monipuolistanut rahoitusmahdollisuuksia. Monilla suurilla yrityksillä on yhteistyötahoina yleishyödyllinen rakennuttajataho, joka voi saada avustusta ja korkotuettua lainaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta. Raha-automaattiyhdistys on 2000-luvulla vähentänyt merkittävästi investointiavustuksia, jotka vääristävät kilpailuolosuhteita markkinoilla. RAY:n uudistunut tukipolitiikka on vaikuttanut ja vaikuttaa tulevaisuudessa myönteisesti kilpailuolosuhteisiin markkinoilla sekä niiden kehittymiseen. TEM:n strategisessa HYVÄ-hankkeessa on yhtenä tavoitteena selkiyttää yritysten investointien rahoitusta ja kehittää julkisen rahoituksen perusteita niin, että ne eivät aseta palvelutuottajia eriarvoiseen asemaan palvelumarkkinoilla. Ympäristöministeriössä on myös asetettu laaja-alainen työryhmä selkiyttämään toimitilainvestointeihin liittyvää problematiikkaa. Kuntien rooli palvelujen suurimpana ostajana tulee korostumaan entisestään: osaako kunta ostaa niin, että tuottajilla on tarjouskilpailun voittaessaan edellytykset harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa pitkällä tähtäimellä. Kiinteistöjen rakentamisen ja hallinnoinnin sekä palvelutuotannon erottaminen toisistaan selkiyttäisi markkinoita ja antaisi palveluyritystoiminnalle tasavertaisemmat mahdollisuudet toimia. Kustannusten ja hintojen vertailtavuus paranisi. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 43

45 7 Taloudellinen tila Sosiaalipalveluyritysten taloudellista tilaa on tässä luvussa tarkasteltu työ- ja elinkeinoministeriön Toimiala Onlinesta saaduilla tunnusluvuilla, jotka pohjautuvat Suomen Asiakastieto Oy:n sekä Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Sosiaalipalvelujen tunnuslukuja kokonaisuutena tarkasteltaessa ei saada kuvaa siitä, miten erilaiset toimialan alaryhmät ovat. Aikasarjana näin tarkasteltuna tunnuslukumuutokset ovat melko pieniä. Niinpä tässä luvussa tarkastellaan kaikkien alaryhmien tunnuslukuja vuodelta 2009 sekä paneudutaan tarkemmin muutaman suurimman alaryhmän tunnuslukuihin aikasarjana: liikevaihto/henkilö, käyttökate- ja nettotulosprosentti, omavaraisuusaste sekä kokonaispääoman tuottoprosentti. Lisäksi tarkastelemme tuloslaskelmaa ja tasetta euromääräisinä keskiarvotietoina. Tiedot perustuvat TOL 2008-luokitukseen ja esitetään kolmelta vuodelta. Pidemmistä aikasarjoista enemmän vuoden 2009 raportissa. Taulukko 7: Sosiaalipalvelualan taloudellisia tunnuslukuja (mediaani) TOL 2008 alaryhmittäin 5-numerotarkkuudella 2009 Liikevaihto Käyttökate % Nettotulos % Sipo % Omavar. aste % Liv/hlö Ikääntyneiden hoitolaitokset ,2 6,1 16,7 38, Kehitysvammaisten laitokset ja asumispalvelut ,9 6,1 22, Mielenterveysongelmaisten asumispalvelut ,1 12,9 22,1 51, Päihdeongelmaisten laitokset ,6 2,1 6,3 29, Päihdeongelmaisten asumispalvelut Ikääntyneiden palveluasuminen ,2 3,1 11,6 32, Vammaisten palveluas. (pl. kehitysvamm. palveluas.) ,5 9,2 15,8 27, Lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito ,1 6 15,4 38, Ensi- ja turvakodit Muut laitokset ja asumispalvelut Kotipalvelut ikääntyneille ja vammaisille ,4 2, , Vammaisten päivä- ja työtoiminta Muut vanhusten ja vammaisten avopalvelut Lasten päiväkodit ,3 2,3 14, Muu lasten päivähoito Kotipalvelut muille kuin ikääntyneille ja vammaisille , Päivä- ja työtoiminta muille kuin ikään. ja vamm Muut muualla luokitt.sosiaalihuollon avopalvelut ,3 0, Lähde: Toimiala Online, Suomen Asiakastieto Oy. Eniten havaintoja on ikääntyneiden palveluasuminen - ja lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito alaryhmissä. Näissä tiedoissa eivät ole mukana pienet toiminimellä toimivat yritykset eivätkä henkilöyhtiöt, ellei niiden toiminta ole mittavaa, koska niillä ei ole 44 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

46 velvollisuutta ilmoittaa tilinpäätöstietojaan kaupparekisteriin. Monella tunnusluvulla mitattuna parhaiten menestyivät asumispalveluja mielenterveysongelmaisille tarjoavat yritykset. Seuraavaksi esitetään taulukko, joka pohjautuu Tilastokeskuksen vuoden 2009 ennakkotietoihin muutaman suurimman alaryhmän osalta. Koska suurin osa toimipaikoista on pieniä mikroyrityksiä, tarkastellaan lukuja niiden näkökulmasta ja mediaanitietoina. Tilastokeskuksen tekemä laskennallisen palkkakorjauksen osuus on varsin suuri sosiaalisissa avopalveluissa. Taulukko 8: Sosiaalipalvelualan taloudellisia tunnuslukuja muutamassa alaryhmässä, mikroyritykset, vuonna 2009 (ennakkotieto) Yrityksiä (kpl) LV/yritys 1000 Käyttökate % Nettotulos Kok.po:n tuotto -% Omi.palk. korjaus -% Omavar. aste % Mielenterveysongel. asumispalvelut ,8 15,2 9,3 18, Ikääntyneiden palveluasuminen ,6 9,3 3,1 7,2 0 25,7 879 Muut sosiaalihuollon laitospalvelut ,2 15,8 7,4 12,8 2,4 43, Kotipalv. ikääntyn. ja vammaisille ,3 3,5-4,8-0,6 48,3 47, Lasten päivähoitopalvelut ,2-1,2 11,3 36,7 23,3 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot Mikroyrityksistäkin parhaita lukuja näyttävät mielenterveysongelmaisten asumispalveluja tuottavat yritykset. Myös lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito menestyy melko hyvin. Tämä ryhmä sisältyy toimialaluokkaan 879 ja on sen luokan ylivoimaisesti suurin edustaja. Ikääntyneiden kotipalveluja ja lasten päivähoitopalveluja tarjoavien yritysten kannattavuusluvut ovat edelleen huolestuttavan heikkoja. Liikevaihto on kasvanut kaikissa ryhmissä. 7.1 Kustannusrakenne Sosiaalipalvelut -toimiala on työvoimavaltainen ala, jossa henkilöstökulujen osuus saattaa olla jopa prosenttia kokonaiskustannuksista. Toiseksi suurin kustannuserä sosiaalisia avopalveluja lukuun ottamatta on yleensä kiinteistökulut. Muilla kustannuserillä ei ole merkittävää osuutta. Seuraavissa kuvissa näkyy selvästi toimialan työvoimavaltaisuus. Tilastokeskuksen pienille yrityksille tekemä laskennallinen palkkakorjaus näkyy työvoimakuluissa. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 45

47 Kuva 15: Sosiaalihuollon laitospalveluyritysten kustannusrakenne (prosenttia liikevaihdosta) e e Työvoimakulut, lask.palkkakorjaus Ulkop.palvelut Liiketoim. muut kulut, satunnaiset tuotot Aine- ja tarvikekäyttö Poistot ja arvonalentumiset Korot ja verot yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot Kuva 16 Sosiaalihuollon avopalveluyritysten kustannusrakenne (prosenttia liikevaihdosta) e e Työvoimakulut, lask.palkkakorjaus Ulkop.palvelut Liiketoim. muut kulut, satunnaiset tuotot Aine- ja tarvikekäyttö Poistot ja arvonalentumiset Korot ja verot yhteensä Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot Työvoimavaltaisella alalla, jolla työvoimakustannukset ovat ylivoimaisesti korkeimmat, käyttökelpoinen ja yksinkertainen tuottavuustunnusluku on liikevaihto/henkilö, joka vaihtelee huomattavasti eri toimialaryhmien välillä. Liikevaihto/henkilö mittaa henkilöstön tehokkuutta. Alla olevassa kuvassa on seurattujen toimialojen liikevaihto/henkilö-tunnusluvun kehitys , missä näkyy, että kaikissa luokissa on tapahtunut kasvua. Parhaiten tällä mittarilla menestyivät lasten ja nuorten laitokset ja ammatilliset perhekodit. 46 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

48 Kuva 17: Liikevaihto/hlö-kehitys (mediaani, 1000 ) valituissa ryhmissä 8891 Lasten päivähoitopalvelut Kotipalv. ikääntyn. ja vammaisille 879 Muut sosiaalihuollon laitospalvelut Ikääntyneiden palveluasuminen Mielenterveysongel. asumispalvelut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilinpäätöstilastot Kehitys liikevaihto/henkilö-mittarilla tarkasteltuna on ollut tasaista. Liikevaihdot henkilöä kohti ovat pieniä verrattuna esimerkiksi teollisuuteen tai kaupan aloihin. Toiminnan luonteesta riippuen tyydyttävänä liikevaihtona voidaan pitää euroa työntekijää kohden. Alle 40 tuhannen euron tunnusluvut ovat huolestuttavan alhaisia. Tällöin yrittäjän korvaus omasta työpanoksestaan, riskinotostaan sekä sijoituksestaan jää usein hyvin matalaksi. Tilastoista ei käy selville kuinka suuri osa mukaan lasketuista työntekijöistä teki työtä kokopäiväisesti. Toimialan työntekijän palkkakustannukset lisineen ja sivukuluineen vuositasolla ovat arviolta euroa. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 47

49 Kuva 18: Palkka/palkansaaja (1000 ) kolmessa toimialaluokassa Terveyspalvelut 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut ,1 26,9 23, ,4 28,8 25,6 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot Kuvassa näkyy sosiaalipalvelualan palkkakehitys ilman sivukuluja. Kotipalveluja lukuun ottamatta palkat ovat nousseet kaikissa ryhmissä. Vertailuryhmänä terveydenhuolto. 7.2 Kannattavuus ja taloudellinen asema Seuraavaksi paneudutaan lähemmin muutaman alatoimialan taloudellisen aseman ja kannattavuuden kehitykseen vuosina Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon, jossa vuoden 2009 tiedot ovat ennakkotietoja. Käyttökateprosentti on yleisesti käytetty kannattavuuden tunnusluku, vaikka sitä ei enää virallisen tuloslaskelman tuloksena esitetäkään. Se kertoo yrityksen liiketoiminnan tuloksen ennen poistoja ja rahoituseriä ja sitä verrataan vain saman toimialan yritysten kesken. Vertailtavuutta silloinkin heikentää se, että toiset omistavat toimitilansa kun taas toiset toimivat vuokratiloissa. Käyttökate-tason riittävyyttä arvioitaessa on otettava siis huomioon toimialan luonne sekä käyttöomaisuuden poistot ja vieraan pääoman rahoituskulujen määrä. Käyttökateprosentin suuntaa antavat vaihteluvälit palvelualoilla ovat 5 15 prosenttia. 48 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

50 Kuva 19: Käyttökate (%; mediaani) valituissa toimialaluokissa e e Mielenterveysongel. asumispalvelut 15 14,1 15,8 15, Ikääntyneiden palveluasuminen 11,2 10,7 9, Muut sosiaalihuollon laitospalvelut 16,8 16,6 15,1 14, Kotipalv. ikääntyn. ja vammaisille -1,5 2-7,4 3, Lasten päivähoitopalvelut 1,2-2 -3,3 2,6 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilipäätöstilastot. Sosiaalihuollon laitospalvelujen luokkaan (87) kuuluvista yrityksistä käyttökatetunnusluvulla mitattuna parhaiten menestyivät mielenterveysongelmaisten asumispalvelut sekä lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito, joka sisältyy luokkaan 879. Käyttökate on laskenut kaikissa laitospalveluja tuottavissa yrityksissä, mikä viittaa siihen, ettei kustannuksia ole saatu neuvoteltua hintoihin. Kuntien heikko taloudellinen tilanne näyttäytyy halukkuutena laskea hintoja. Avopalveluiden osalta sekä kotipalveluja että lasten päivähoitoa tarjoavat yritykset sen sijaan ovat parantaneet toimintaansa tilastojen valossa. Vuoden 2009 ennakkotiedoissa ei tosin vielä kaikilta osin näy laskennalliset palkkakorjaukset, jotka kohdentuvat lähinnä pieniin yrityksiin, joita edellä mainituissa toimialaryhmissä on lukuisia. Jotta toimintaa voidaan pitää kannattavana, tulee yrityksen nettotuloksen olla positiivinen. Nettotuloksen riittävyys ja vaadittava vähimmäistaso määräytyvät mm. pääomarakenteen vahvistamispyrkimysten ja voitonjakotavoitteiden mukaan. Alla olevassa kuvassa nähdään alaryhmien nettotulosprosentin kehitys neljältä vuodelta, jossa vuoden 2009 tiedot ovat ennakkotietoa. Mediaaniyritys lasten päivähoidossa ja kotipalveluissa näyttää hyvin heikolta. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 49

51 Kuva 20: Yritysten nettotulos (%; mediaani) valituissa alaryhmissä e e Mielenterveysongel. asumispalvelut 8,5 7,7 8,4 9, Ikääntyneiden palveluasuminen 5,4 4,2 3,7 3,7 879 Muut sosiaalihuollon laitospalvelut 7,6 6,6 5,9 6, Kotipalv. ikääntyn. ja vammaisille -10,4-7,2-16,5-4, Lasten päivähoitopalvelut -2,7-6,3-7,6 0,2 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilipäätöstilastot. Toimialaryhmien kehitystä seurattaessa selvästi havaita, että mielenterveysongelmaisten asumispalveluja tuottavissa yrityksissä on tapahtunut selkeää paranemista. Omavaraisuusaste mittaa yrityksen vakavaraisuutta, yrityksen tappionsietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksistaan pitkällä aikavälillä. Kuva 21: Yritysten omavaraisuusaste (%; mediaani) valituissa alaryhmissä e e Mielenterveysongel. asumispalvelut 45,1 45,2 49,5 53, Ikääntyneiden palveluasuminen 26,8 26,6 24,6 24,9 879 Muut sosiaalihuollon laitospalvelut 36,9 38,2 36,6 39, Kotipalv. ikääntyn. ja vammaisille 39,5 44,1 43,8 46, Lasten päivähoitopalvelut 35,5 36,1 22,4 23,9 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilipäätöstilastot. 50 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

52 Parhaiten tällä mittarilla menestyi toimialaryhmä mielenterveysongelmaisten asumispalvelut ja muut sosiaalihuollon laitospalvelut (pääasiassa lasten ja nuorten laitokset ja ammatillinen perhehoito. Myös kotipalveluyritysten omavaraisuusaste on korkea, mutta pienten toiminimija henkilöyhtiöyritysten rahoitusrakenne on erilainen kuin osakeyhtiöissä. Niiden osalta tulisi ottaa huomioon myös henkilökohtaisessa vastuussa olevien omistajien varat ja velat. Yleisesti käytetty kannattavuuden mittari on sijoitetun pääoman tuottoaste, joka esiintyy edellä esitetyssä Suomen Asiakastieto Oy:n tietoihin pohjaavassa taulukossa. Joskus käytetään tunnuslukua kokonaispääoman tuottoaste, etenkin silloin, kun korottomia ja korollisia velkoja on vaikea erotella. Kokonaispääoman tuottoprosentti mittaa suhteellista kannattavuutta eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle, korkoa tai muuta tuottoa vaativalle pääomalle. Alla olevassa kuvassa seurataan kannattavuuden kehitystä tällä tunnusluvulla. Kuva 22: Kokonaispääoman tuottoaste (%; mediaani) neljässä alaryhmässä e Mielenterveysongel. asumispalvelut 20,9 16,6 19,5 18, Ikääntyneiden palveluasuminen 14,4 12,3 10,7 11,5 879 Muut sosiaalihuollon laitospalvelut 17,1 15,3 13,4 12, Kotipalv. ikääntyn. ja vammaisille -19,5-5,5-27, Lasten päivähoitopalvelut 4,9 6,7 5,4 14,3 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilipäätöstilastot. Sosiaalihuollon laitospalveluyrityksissä tällä tunnusluvulla on merkitystä, koska monilla yrityksillä on sijoitettua, korkoa tai muuta tuottoa vaativaa pääomaa. Parhaan lukeman saa jälleen mielenterveysongelmaisten asumispalveluja tuottavat yritykset. Myös lasten päivähoitopalveluja tuottavat yritykset näyttävät tällä mittarilla menestyvän melko hyvin, mutta laskennalliset palkkakorjaukset vuoden 2009 ennakkotietoihin puuttuvat tilastoista. Selityksinä korkeahkolle pääoman tuottoprosentille ovat toimialan luonne ja toimintakulttuuri: palveluja tuotetaan usein paikallisille markkinoille vuokratiloissa. Yrityksiin tehtävät sijoitukset ovat pieniä eikä investointeja juuri tehdä. Kotipalveluyritysten suuret vaihtelut nollaviivan alapuolella selittynevät osaltaan erilaisella rahoitusrakenteella, mutta myös toimialan pienyritysmäisyydellä sekä vilkkaalla uusperustannalla ja toiminnan lopettamisilla. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 51

53 Myös niiden osalta vuoden 2009 laskennalliset palkkakorjaukset puuttuvat. Seuraavissa taulukoissa nähdään sosiaalipalvelualan yritysten tuloslaskelman ja taseen euromääräiset tiedot. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin ennakkotietoihin vuonna 2009 ja ovat keskiarvolukuja. Tiedot esitetään sekä mikroyritysten että muiden yritysten osalta erikseen. Laskennallisen palkkakorjauksen merkitys on suuri toimialaryhmissä lasten päivähoito ja kotipalvelut. Taulukko 9: Tuloslaskelma (1000 ; keskiarvo) vuonna 2009e valituissa alaryhmissä Mielenterveysongel. asumispalvelut Mikrot yht. Muut Mikrot yht Ikääntyneiden palveluasuminen Muut 879 Muut sos. huollon laitospalv Kotipalv. ikääntyn. ja vammaisille 8891 Lasten päivähoitopalvelut Liikevaihto 413,3 1401,6 308,4 2161,8 318,6 1516,4 58,7 1059,3 91,8 945 LIIKET. TUOTOT YHTEENSÄ 418,6 1419,1 315,4 2180,7 322, ,6 1073,6 97,6 978,2 Aine- ja tarvikekäyttö -33,1-124,7-23,8-153,3-36, ,7-45,4-7,4-57,4 Ulkopuoliset palvelut -3, ,7-62,3-2,6-24, ,9-1,2-10,1 Palkat ja henkilösivukulut -213,9-725,2-182,6-1395,5-136,8-904,5-21,5-813,5-47,7-652 Laskennallinen palkkakorjaus -8,5-0,5-12,5-0,2-16,2-0,6-16,8-1,1-16,8-0,9 Liiketoiminnan muut kulut ,8-51,8-389,4-72, ,9-17,5-179,3 Valmistevarastojen muutos ,5 0,1 0, ,2 KÄYTTÖKATE 78,1 229,8 37,9 180,5 58,2 179,3 4,7 57,7 6,9 78,8 Poistot ja arvonalentumiset -15,1-44,8-12,3-64,1-16, ,7-11,6-1,5-12,8 LIIKETULOS ,1 25,6 116,4 41,8 130,4 3 46,1 5,5 66 Rahoitustuotot 0,8 5,8 1,8 19,2 0,9 1,3 0,1 3,7 0,1 1 Rahoituskulut -7,5-13,8-6,9-22,8-5,7-18,6-0,6-5,1-0,7-4,6 Verot -14,1-42,5-7,6-23,9-9, ,6-12,1-1,7-12,6 NETTOTULOS 42,2 134, ,8 27,9 84,2-0,1 32,5 3,1 49,9 Satunnaiset tuotot ja kulut -0,4-15,7 9-8,6 0,3-9,3 0,7 2,3 0,1-3,5 KOKONAISTULOS 41, ,9 80,2 28,1 74,9 0,5 34,8 3,2 46,4 Poistoeron muutos 0-0, , Vapaaehtoisten varausten muutos -0,5-0,1-1,3 0-0,6 0,7-0,2-2,1-0,2 0 Palkkakorjauksen palautus 8,5 0,5 12,5 0,2 16,2 0,6 16,8 1,1 16,8 0,9 TILIKAUDEN TULOS 49,8 119, ,3 43,7 75,9 17,1 33,8 19,9 47,2 Vienti yhteensä, Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Muut Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilipäätöstilastot. Tuloslaskelmakin osoittaa, että parhaiten menestyivät mielenterveysongelmaisten asumispalveluyritykset. 52 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

54 Taulukko 10: Tase (1000 ; keskiarvo) ennakkotiedot Mielenterveysongel. asumispalvelut Mikrot yht. Muut Mikrot yht Ikääntyneiden palveluasuminen Muut 879 Muut sos. huollon laitospalv Kotipalv. ikääntyn. ja vammaisille 8891 Lasten päivähoitopalvelut Käyttöomaisuus 262,3 594,4 252,8 823, ,4 14,6 135,7 17,9 149,5 Vaihto-omaisuus 0,3 0,2 1,3 1,8 1,1 0,2 0,5 2,1 0 0,2 Rahoitusomaisuus 94, ,1 66,2 226,2 8,6 204,6 9,6 142,9 Vastaavaa yhteensä 356,9 962, ,3 266,3 887,7 23,7 342,4 27,5 292,6 Oma pääoma 134,4 445,8 107,2 375,5 102,4 308,3 5,6 127,7 6,7 75,9 Tilinpäätössiirtojen kertymä 2,1 5,9 3,3 10,2 1,6 2,9 0,4 4,9 0,8 3,1 Pakolliset varaukset Vieras pääoma yhteensä 220,4 510,9 227,5 858,5 162,4 576,6 17,8 209, ,6 Vastattavaa yhteensä 356,9 962, ,3 266,3 887,7 23,7 342,4 27,5 292,6 Lähde: Toimiala Online / Tilastokeskus, tilipäätöstilastot. Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Muut Mikrot yht. Muut SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 53

55 8 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 8.1 Menestystekijät Hyvinvointiyhteiskunnan periaatteiden mukaisesti kaikista kansalaisista huolehditaan viime kädessä yhteisvastuullisesti. Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on kuntien vastuulla. Palvelutarpeiden lisääntyminen ja kysynnän voimakkaat alueelliset vaihtelut aiheuttavat kustannuspaineita kunnille. Erityisesti 1990-luvun laman seurauksena kunnat ovat lisänneet ostopalvelujen käyttöä, mikä on parantanut yritysten asemaa markkinoilla. Samanlaisen kehityksen uskotaan jatkuvan tulevaisuudessa. Tulotason noustessa myös itsemaksavien asiakkaiden määrä tulee lisääntymään ja vaatimukset kasvavat. Joissakin kunnissa ymmärretään terveen yritystoiminnan elinkeinopoliittinen ja taloudellinen merkitys. Sitä edustaa myös työllistävä sosiaalipalvelualan yritystoiminta parhaimmillaan. Kunnissa, joissa on tehty selkeät strategiset suunnitelmat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä pitkällä tähtäimellä, voivat yrityksetkin turvallisin mielin toimia ja kasvaa. Yritysmyönteisessä kunnassa syntyy myös tervettä uutta yritystoimintaa aloille, joissa palveluille on kysyntää. Usein kuitenkin yritykset koetaan kilpailijoiksi, ei kumppaneiksi. Varsinkin yrityksen perustamisvaiheessa on ratkaisevaa, millainen on elinkeinoilmapiiri vallitsee kunnassa, jonne yritystoimintaa suunnittelee perustavansa. Alla kooste pkyritysbarometrin kyselyn tuloksista. Kuva 23: Sosiaalihuollon laitospalvelualan yritysten arviot sijaintikunnan elinkeinoilmastosta (1=huono 5=erittäin hyvä) Yritykselle sopivan työvoiman saatavuus, 134 kpl Alihankkijoiden / osatoimittajien saatavuus, 62 kpl Yritysten välinen yhteistyömahdollisuus, 132 kpl Toimitilojen ja tonttien saatavuus, 125 kpl Liikenneyhteydet, 133 kpl Tietoliikenneyhteydet, 133 kpl Julkiset yrityspalvelut, 130 kpl Yksityiset yrityspalvelut, 128 kpl Viihtyisyys asuinympäristönä, 133 kpl Kilpailukyky yritysten sijaintipaikkana, 131 kpl Koulutustarjonta, 133 kpl Yritysten yhteistyömahdollisuus yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa, 133 kpl Sijaintikunnan ja yritysten välinen yhteistyö, 133 kpl Elinkeinopolitiikka kokonaisuudessaan, 131 kpl Asteikkojen keskiarvot Lähde: Pk-yritysbarometri 2/2010, Suomen Yrittäjät, Finnvera ja TEM max 5 3,5 3,5 3,2 3,4 3,4 3,9 3,4 3,4 4,3 3,7 3,3 3,2 3,5 3,1 54 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

56 Asuinympäristön viihtyisyys sai parhaan arvion kun taas elinkeinopolitiikka kokonisuudessaan huonoimman. Usein kunnissa unohdetaan, että sosiaalipalvelualan yritystoiminta on otettava yhtä vakavasti kuin muukin yritystoiminta ei vähiten siksi, että se on hyvin työllistävä ala, joka tuo alueelle verotuloja Väestön ikääntyminen lisää merkittävästi sosiaalipalvelujen kysyntää seuraavina vuosikymmeninä. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu nykyisestä 30 vuodessa. Vanhuksille suunnattujen palvelujen, myös sosiaalipalvelujen, kysyntä kasvaa siten merkittävästi. Maan sisäinen muuttoliike ja työmarkkinoiden muutokset lisäävät lastenhoidon kysyntää erityisesti muuttovoittoalueilla. Myös viime vuosina merkittävästi lisääntyneet päihde-, mielenterveys- ja nuorten ongelmat lisäävät sosiaalipalvelujen kysyntää. Kansalaisten tulo- ja koulutustason nousu muuttavat kysynnän rakennetta. Kansalaiset odottavat saavansa nykyistä yksilöllisempiä palveluja ja ovat entistä valmiimpia maksamaan niistä. Asiakkaat myös haluavat valita, minkälaista palvelua ja mistä sen haluavat hankkia. Asiakasnäkökulma onkin näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa. Yksityiset palvelutuottajat menestyvät markkinoilla pystyessään tarjoamaan laadukkaita palveluja joustavasti ja kustannustehokkaasti. Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen on usein helpompaa yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Yksityistä palvelutuotantoa ohjaavat asiakkaiden tarpeet ja arvovalinnat. Yrityksen perustamisen motiivina onkin ollut ihmisarvoisen palvelun tuottaminen apua tarvitseville, niillä on yhteiskunnallisesti kestävä arvopohja. Sosiaalialan yritystoiminta on tarkasti lainsäädännöllä (mm. laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 603/1996) säädeltyä. Varsinkin yrittäjien ja työntekijöiden koulutustasoille, työntekijöiden määrälle ja toimitiloille on asetettu suosituksia, yksityissektorille jopa vaatimuksia eri tavalla soveltaen eri puolilla Suomea. Vuoden 2010 alussa valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran yhtenä tavoitteena on yhtenäistää lupa- ja valvontakäytäntöjä. Valvira teetti kesäkuussa 2010 kyselyn vanhusten ympärivuorokautisten palvelujen valvontaan liittyen. Henkilökunnan mitoituksen osalta kyselyssä ilmeni mm., että vastanneista julkisen sektorin yksiköistä 66 prosenttia ja yksityisen sektorin yksiköistä 80 Prosenttia oli sellaisia, joissa koko hoitohenkilökunnalla oli vaadittava koulutus. Muut kysymykset liittyivät asukkaiden hoitoisuuteen, ruokailuun, hoitosuunnitelmiin, lääkitykseen, dokumentointiin ja asumiseen. Kaikilla kriteereillä yksityissektori pärjäsi paremmin. Alan yrittäjillä on pääsääntöisesti hyvä koulutus ja työkokemus, useimmiten julkiselta sektorilta. Myös henkilökunnan koulutustason pitää olla vaatimuksien mukaista. Yrityksillä on hyvät valmiudet vastata asiakkaiden laatuvaatimuksiin. Menestyneet yritykset ovatkin panostaneet palvelujen laadun kehittämiseen. Niillä ei ole varaa toimia huonosti. SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 55

57 Pysyäkseen mukana kilpailussa pienten yritysten on pystyttävä erikoistumaan ja tarjoamaan laadukasta palvelua pienille erityisryhmille eikä kilpailla suurten toimijoiden kanssa isoista kohderyhmistä. Toisaalta pienetkin yritykset voivat osallistua suuria kokonaisuuksia sisältäviin tarjouskilpailuihin, kunhan ne ovat verkottuneet monitaitoisen toimijajoukon kanssa. Liikkeenjohtotaidoissa ihmisten johtaminen korostuu. Yritykset, jotka huolehtivat henkilökunnastaan, menestyvät nyt ja tulevaisuudessa. Rekrytointiosaamiseen tulee panostaa entistä enemmän. Eikä tämä koske ainoastaan yrityksiä vaan kaikkia toimijoita. Liiketoimintaosaaminen ja hyvät liikkeenjohtotaidot, matala organisaatiorakenne ja tehokas työvuorosuunnittelu auttavat osaltaan pieniä yrityksiä selviytymään entistä kovemmassa kilpailutilanteessa. Avainsanoja: Palvelutarpeiden lisääntyminen Yhteiskunnallisesti kestävä arvopohja Kuntien ostojen lisääntyminen Kuntien selkeät strategiat Myönteinen elinkeinoilmasto Asiakkaan valinnanvapaus Joustavuus Yksilöllisten tarpeiden huomioiminen Substanssiosaaminen korkea koulutustaso Liiketoimintaosaaminen ja liikkeenjohtotaidot Henkilöstöjohtaminen ja rekrytointitaidot Matala organisaatio Kustannustietoisuus Laatutyö Erikoistuminen Verkostoituminen 8.2 Keskeiset ongelmat Kunnilla on järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta, mutta ne myös suurelta osin toimivat palvelujen tuottajina. Ne myös toimivat palvelujen ostajina sekä valvojina. Kuntien päätökset ratkaisevat, millaiset ovat sosiaalipalveluyritysten edellytykset toimia markkinoilla. Sosiaalipalveluille on tyypillistä, että asiakas palveluja käyttäessään maksaa vain osan asiakasmaksuna. Pääosa kustannetaan verovaroin. Sosiaalipalvelujen asiakasmaksut ovat pääosin hallinnollisia päätöksiä. Yrittäjien on täytynyt sopeuttaa tuotantonsa kuntien ilmoittamaan hintatasoon. Vertailuhintoina käytetään pääsääntöisesti kunnan oman tuotannon hintoja, joihin ei ole useinkaan laskettu täysimääräisinä kaikkia kunnalle tuotannosta 56 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

58 aiheutuvia kustannuksia, esim. kiinteistö-, pääoma- ja hallinnointikuluja. Toimialan rahoitusrakenteesta johtuen kunnat ovat tärkein asiakasryhmä ja ne toimivat markkinoilla hinnanasettajina. Kuntien hankintapolitiikan kehittymättömyys aiheuttaa jatkuvasti haasteita yritysten pitkäjänteiselle kehitystyölle. Sekä ostajan että myyjän tuotteistamisosaaminen on puutteellista. Yhtenäiset laatumääritykset puuttuvat, vaikka laatua edellytetäänkin. Kuluttajaviraston selvityksessä vuodelta 2009 tuli esille, että hinnat ja palvelut vaihtelevat hyvin paljon vanhusten palveluissa: samanniminen palvelu voi sisällöltään olla hyvin erilainen eri palvelutaloissa. Myös asumisen hinta syntyy monesta eri tekijästä. Raha-automaattiyhdistys on myöntänyt järjestöille investointiavustuksia erityisryhmien palvelutalojen rakentamiseen ja peruskorjauksiin, mikä on antanut niille merkittävän kilpailuedun. Yritykset ovat joutuneet ja joutuvat jatkossakin hankkimaan rahoituksen investointeihinsa rahamarkkinoilta ja sisällyttämään pääomakustannukset tuotteidensa hintoihin. Saadakseen Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia alueelleen kunnat ovat usein sitoutuneet ostamaan palveluja suoraostoin tukea saavilta yhdistyksiltä. Rahaautomaattiyhdistys on luopunut suurelta osin kilpailua vääristävistä investointiavustuksista. Myöskään järjestöjen yleisavustuksilla ei saa kattaa yhdistyksen mahdollisesti tuottaman palvelutoiminnan kuluja. Tämä on RAY:n avustustoiminnan erityistarkkailussa oleva asia. Myös kunnat ovat tukeneet eri tavoin yhdistysten palvelutuotantoa, esimerkiksi antamalla vuosi- tai toiminta-avustuksia. Raha-automaattiyhdistyksen investointituet yhdistyneenä kuntien hankintapolitiikkaan ovat estäneet yksityisten palveluyritysten markkinoille pääsyä ja toiminnan laajenemista. Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on vuoden 2005 alusta lähtien voinut myöntää investointiavustuksia kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille erityisryhmien asuntotilanteen helpottamiseksi asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen. Nämäkin avustukset osaltaan vääristävät kilpailua ja antavat ARAn rahoituksen saajille merkittävän kilpailuedun pienyrityksiin verrattuna. Toimialan kehittymättömyyttä kuvaa hyvin alan yritysrakenne. Vuonna 2008 noin 85 prosenttia alan yrityksistä oli mikroyrityksiä, jotka työllistivät alle 10 henkilöä. Yli 250 henkilöä työllistävää yritystä oli tuolloin kahdeksan. Pienten yritysten on vaikea uskottavasti taata palvelutuotannon toimitusvarmuus, mistä johtuu, että palvelutarjonnasta vastuussa olevat kunnat eivät uskalla ostaa mittavassa määrin yrityksiltä palveluja. Pienellä yrityksellä ei yksin ole riittävästi neuvotteluvoimaa ison ostajan kanssa. Pienten yritysten rooliksi onkin jäänyt lähinnä täydentää julkisen palvelutuotannon ruuhkahuippuja mikä ei mahdollista pitkäjänteistä kehittämistyötä ja toiminnan suunnittelua. Suuret yritykset tulevat muuttamaan tätä suuntaa. Sosiaalialan yrittäjät ovat alansa ammattilaisia, mutta liikkeenjohtotaidoissa on vielä paljon puutteita. Strategisen, operatiivisen ja ihmisten johtamisen kirjon hallitseminen varsinaisen SOSIAALIPALVELUT 2010 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 57

59 ammatillisen osaamisen lisäksi on haastavaa, mutta toiminnan jatkumisen ja kehittymisen kannalta välttämätöntä. Oma ongelmansa on sosiaalipalvelujen monikanavainen rahoitus. Yrityksen tuottamalle palvelulle on monta osamaksajaa. Asiakkailta on hämärtynyt kokonaiskuva palvelutuotteiden hinnoista ja kustannusrakenteesta. Pienestä liikevaihdosta johtuen yrityksillä on heikot resurssit tuotteidensa jalostamiseen ja markkinointiin. Alla olevassa kuvassa hahmottuu sosiaali- ja terveydenhuollon monimutkaiset rahavirrat. Kuva on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisusta. Kuva 24: Sosiaali- ja terveydenhuollon rahavirrat Lähde: THL SVT-julkaisu 2010 Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa. Palvelujen ostajien pitäisi ymmärtää yritystoiminnan pyrkimys kannattavaan toimintaan ja voiton tavoitteluun sekä yrittäjäriskin merkitys. Jos yritys tuottaa tappiota, ei ole olemassa automaattia, josta yritys sen voisi kattaa. Yrittäjä kantaa tappion omalla riskillään. Yritystoiminnan on oltava kannattavaa sen jatkuvuuden turvaamiseksi. Järkevää olisi, että muutkin tuottajatahot (kuntien omat yksiköt ja järjestöt) toimisivat kannattavasti. Sosiaalipalveluala on kokonaisuudessaan naisvaltainen matalapalkka-ala. Työvoimaa on lähivuosina jäämässä eläkkeelle runsaasti enemmän kuin on alalle tulossa uusia osaajia. Työvoiman kysyntä ylittää tarjonnan, mikä nostaa palkkatasoa. Myös työvoiman vaihtuvuus tulee lisääntymään julkisten hankintojen lisääntyessä. 58 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU SOSIAALIPALVELUT 2010

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Hyvinvointialan toimialatietopäivä Joensuu 2.2.2011 Sosiaalipalveluyritysten kehitysnäkymiä Riitta Kettunen Asiantuntija, yritysten kehittäminen Etelä-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö

SOTE-toimialan näkymiä. Rovaniemi Sanna Hartman, toimialapäällikkö SOTE-toimialan näkymiä Rovaniemi 20.3.2014 Sanna Hartman, toimialapäällikkö Sosiaalipalvelujen tuotos tuottajittain 2000, 2003, 2006, 2009 ja 2012 Lähde: Pekka Lith, Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut,

Lisätiedot

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia jpsosiaalipalvelut Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia www.toimialaraportit.fi Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun

Lisätiedot

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015

Ulla Maija Laiho. HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 MISSÄ SOTE ALALLA MENNÄÄN? Ulla Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM HYVÄ ohjelman aluekierros, helmikuu 2015 Esityksen sisältö Toimintaympäristö SOTE alan yritystoiminnan kehitys (Lith 2015) Työvoimakysymys

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014

Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.12.2014 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt yli 15 prosentilla, toiseksi eniten koko maassa. Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN

YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN YKSITYISEN HYVINVOINTIALAN AJANKOHTAISIA NÄKEMYKSIÄ SOTE- UUDISTUKSEEN Elokuu 2016 (Terveyspalvelualan Liitto ja Sosiaalialan Työnantajat) 1.1.2017 alkaen Hyvinvointialan liitto Yksityinen hyvinvointiala

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 2014

Elokuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Elokuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 23.9.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys kasvaa lähes viidenneksen vuosivauhtia. Ammateittain työttömyys kasvaa suhteellisesti

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.2.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja vuoden takaista enemmän. Ulkomaalainen työvoima kasvanut yli 200

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 KATSAUS 12.6.2015 Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne eri ammateissa TE -toimistojen arvio touko - kesäkuussa 2015 Työ- ja elinkeinotoimistoissa on touko - kesäkuun vaihteessa tehty arvio

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015

Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Helmikuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 24.3.2015 klo 9.00 Uusia avoimia työpaikkoja lähes kolmanneksen vuoden takaista enemmän. Pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä kesäkuu 2016 Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun seurantatilastot:

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Maaliskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 24.4.2014 klo 9.00 Työttömyys vähentynyt teollisen alan ammateissa. Useammassa kunnassa työttömyys kääntynyt

Lisätiedot

Hyvinvointialan tilanne - missä ollaan - mihin ollaan menossa. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Joensuu 12.1.

Hyvinvointialan tilanne - missä ollaan - mihin ollaan menossa. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Joensuu 12.1. Hyvinvointialan tilanne - missä ollaan - mihin ollaan menossa Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Joensuu 12.1.2012 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän Työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 24.6.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli toukokuun

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015

Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 POHJANMAAN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 2015 Julkaisuvapaa 22.12.2015 klo 9.00 Työttömien määrän kasvu hidastunut koko maassa, Pohjanmaan ELYalueen tahti nyt maan keskiarvoa.

Lisätiedot

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta 24.11.2011 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudistuksen lähtökohdat Perustui Matti Vanhasen II hallitusohjelmaan Hallinto- ja kuntaministeri

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä

Pk-toimintaympäristökysely. Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Pk-toimintaympäristökysely Kasvuhakuisuus työnantajayrityksissä Työnantajayritysten tilannekuva 2 Omistajanvaihdosten pato kasvaa edelleen* 58 000 yritystä 16 000 yritystä Alkuvaihe Kasvu Vakaa toiminta

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi

Lisätiedot

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy

YRITYKSEN KOMMENTTI Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy YRITYKSEN KOMMENTTI 5.9.2016 Lasse Männistö Palvelujohtaja, Yhteiskuntasuhteiden johtaja Mehiläinen Oy 2 5.9.2016 Mehiläinen MEHILÄISEN TEHTÄVÄ Hoitaa. Hoivaa. Huolehtii. Rakennamme SINÄ JA PERHEESI yhdessä

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013

Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Palkat ja työvoimakustannukset 2015 Löner och arbetskraftskostnader 2015 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstö 2013 Personalen inom hälso- och socialvården

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Hyvinvointia yksityisesti Tilastotietoa ja trendejä yksityisen sosiaalialan kehityksestä

Hyvinvointia yksityisesti Tilastotietoa ja trendejä yksityisen sosiaalialan kehityksestä Hyvinvointia yksityisesti 216 Tilastotietoa ja trendejä yksityisen sosiaalialan kehityksestä 1 Sosiaalialan Työnantajat ry www.sosiaaliala.fi Taitto: Julkaisumonistamo Eteläranta Oy Julkaisuvuosi: 216

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

INNOVATIIVISET HANKINNAT Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto

INNOVATIIVISET HANKINNAT Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto 28.11.2012 Tapio Melander Helsingin kaupunki sosiaalivirasto Sosiaalipalvelujen tuottavuuden parantaminen ja palvelurakenteiden kehittäminen edellyttävät julkisen alan uudistumiskykyä. Tähän päästään vahvistamalla

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa

Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Kuntien rooli työllisyydenhoidossa tulevissa työllisyyspalveluiden uudistuksissa Valtakunnallinen työpajayhdistys Syyskokous 23.11.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Työmarkkinatuen uudistus vuonna

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2008 Tietoisku 13/2008 Sisällys 1. Suur-Matinkylässä eniten yksin eläjiä 2. Lapsettomia pareja entistä enemmän 3. Viidennes lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä 4. Kielikirjo perheissä

Lisätiedot

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014

Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2014 POHJANMAAN ELY-KESKUS Syyskuun työllisyyskatsaus 2014 Julkaisuvapaa 21.10.2014 klo 9.00 Nuorisotyöttömyys jatkaa ennätyskorkealla tasolla. Erityisasiantuntijoiden, palvelu- ja myyntityöntekijöiden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Helmikuu Sysselsättningsöversikt: Februari 2013

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Helmikuu Sysselsättningsöversikt: Februari 2013 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Helmikuu 2013 Sysselsättningsöversikt: Februari 2013 TYÖLLISYYSKATSAUS Helmikuu 2013 Lisätiedot: Jorma Höykinpuro puh +358 50 312 8568 ja Olli Peltola tfn +358

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE

TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR Jukka Vepsäläinen TEM Toimialapalvelu ja TOIMIALA ONLINE 23.-24. huhtikuuta 2013 Lapin ELY-keskus ROVANIEMI 20.4.2013 Esa Tikkanen, Jouko Nieminen, Jukka

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Mikä ihmeen Opin ovi?

Mikä ihmeen Opin ovi? Neuvonta ja ohjaus minne menet? Itä-Uudenmaan Opin Ovi projektin päätösseminaari Nuorten ja aikuisten ohjaus tulevaisuudessa Itä-Uudellamaalla 1.11.2012 Porvoo Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot