Pohjois-Kirkkonummen yhteisten Vuosikertomus 1 (5) vesialueiden osakaskunta Hoitokunta Veikkola, Kirkkonummi

Transkriptio

1 Pohjois-Kirkkonummen yhteisten Vuosikertomus 1 (5) HOITOKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS 2014 HALLINTO TALOUS Edellisen osakaskunnan vuosikokouksen hoitokunta on kokoontunut kolme kertaa. Sitä on täydentänyt epäviralliset yhteydenotot pitkin vuotta sähköpostitse ja puhelimitse. an ovat kuuluneet kaudella on puheenjohtaja Erkki Haapa-aho varalla Marjokaisa Piironen, sihteeri & rahastonhoitaja Mika Gröndahl varalla Terhi Summa, Pekka Viholainen varalla Paula Kantis ja Antero Koponen varalla Olavi Lehto. Suurimman omistajan eli kunnan edustusta ei toimintaan ole mukaan saatu, vaikka siitä on erikseen kysytty. Toiminnantarkastajina ovat toimineet Paavo Kautto ja varalla Raili Leidenius. Osakaskunta oli lähes varaton vuoden 2014 alussa. Vuoden kuluessa saatiin kalastusmaksujen palautuksia kalastusalueelta noin 500 euroa. Omista kalastuksen hoitomaksuista on kertynyt 100 euroa. Toiminnantarkastaja on huomauttanut jo kahtena peräkkäisenä vuotena osakaskunnan talouden olevan kestämättömällä pohjalla ja hoitokunnan ensisijaiseksi tehtäväksi osakaskunnan talouden kuntoon saattamisen. Tämä on ainoa mahdollisuus tarvittavan toiminnan aikaansaamiseksi ja lakisääteisten velvoitteiden hoitamiseksi. Kaikki hallinnossa mukana olleet ovat toimineet ilman palkkiota. Kohtuulliset syntyneet kulut, kuten tarvikkeiden ostaminen, matkakulut tms. on sovittu korvattavaksi erillistä selvitystä vastaan. Vuosikokouksessa 2014 päätettiin kerätä osakkailta 1000 euroa per osakasluku. Edellisenä vuonna 2013 oli päätetty kerätä 100 euroa per osakasluku, mutta se ei ollut taloudellisesti mitenkään kannattavaa. Maksujen keräyskustannukset olisivat olleet yli puolet mahdollisesti saatavista tuloista, eli tulot olisivat olleet todennäköisesti hyvin olemattomat. Osakaskunnan yleinen kokous oli edellyttänyt hoitokunnalta varojen keruulta taloudellisuutta. Siksi tästä päätettiin luopua ja esittää osakaskunnan kokoukselle 2014 uutta suunnitelmaa. Osakaskunnan vuosikokouksessa päätettiin kerätä osakasmaksuja pääasiassa kolmeen eri tarkoitukseen:

2 Pohjois-Kirkkonummen yhteisten Vuosikertomus 2 (5) AKUUTIT VESIENSUOJELUTOIMENPITEET 1. Kunnollisten ja perinpohjaisten hoitosuunnitelmien aikaan saaminen. Osakaskunta tarvitsee tiedon mitä kannattaa, mitä voi ja mitä saa tehdä järvien tilan parantamiseksi. 2. Kunnostushankkeisiin voidaan saada tukia, niin kansallisesti kuin EU:ltakin. Ilman omarahoitusosuutta tai taloudellisen vakauden osoitusta ei ole mahdollista saada minkäänlaista rahoitusta. 3. Vuosittain osakaskunnan saamat kalastuksenhoitomaksut sekä kalastuslupamaksut eivät riitä edes vuosikokouksen kokoon kutsumiseksi. Toiminta vaatii yleisiin menoihin vähintään muutaman tuhannen euron tulot vuosittain (vuosikokous, jäsen maksut yhteisöille, postitus, ilmoitukset yms. juoksevat kulut). Kunta ei luovuttanut osakasmaksujen keräämistä varten hoitokunnalle osakaskunnan omistajista tietoja. Maanmittauslaitos myy tietoja 3 eurona kappale hintaan. Hoitokunnalla oli ensimmäisessä erässä varaa hankkia noin 120 osoitetta, jotka vastaavat noin sataa suurinta omistajaa. Tämä toteutettiin ja pitkällisen prosessin jälkeen Maanmittauslaitokselta saatiin syksyllä osoitteisto ensimmäiseen laskutuserään. Seuraava maksuerä päätettiin kerätä heti ensimmäisen päätyttyä. Eräpäivät asetettiin ensin marraskuun 2014 loppuun, mutta asian saaman suuren huomion vuoksi ne päätettiin siirtää vuosikokouksen jälkeiseen aikaan Hoitosuunnitelmat ja muu välttämätön toiminta odottavat rahoituksen järjestymistä. Vesijättömaan myynnillä on mahdollista saada jonkin verran varoja, mutta käytännössä ainoa tapa rahoittaa toimintaa on tulot osakkailta, eli järvien omistajilta kerättävät osakasmaksut. Ensimmäiseksi on tarkoitus pyytää tarjoukset laajan hoitosuunnitelman tekemisestä, joka kattaa vesistömme kokonaisuudessaan. Arvioita suunnitelmien hinnasta on saatu muutamia ja ne vaihtelevat ja euron välillä. Olemassa oleva Kalljärven suunnitelma on yleisluontoinen ja pitää sisällään usean tarkentavan tutkimuksen suorittamiskehotuksen asioiden eteenpäin viemiseksi. Järviemme suojelussa on isoja ongelmia. Vuosikokous 2013 päätti keskittyä ensisijaisesti tutkimaan ja vakauttamaan kolmen keskeisimmän järven tilaa. Prioriteetiksi määrättiin Kalljärvi, Lamminjärvi ja Perälänjärvi, jotka muodostavat yhtenäisen selkeän valumavesistöön. Näiden järvien merkitys Veikkolalle on selkeästi suurin sekä maisemallisesti, että virkistyksellisesti. Kalljärvi

3 Pohjois-Kirkkonummen yhteisten Vuosikertomus 3 (5) Jäteveden vuodot jatkuvat edelleen vesistöihimme. Muun muassa yksi paha vuoto oli , jolloin noin 30 kuutiota jätevettä vuosi Kalljärveen. Likaantuneiden maamassojen liukeneminen Kalljärveen jatkuu. Maamassojen vaihdosta ei ole kuulunut mitään eikä muihinkaan toimenpiteisiin ole ryhdytty tietämyksemme mukaan. Kunnan vesihuoltolaitos ei ole nähnyt tarpeelliseksi tiedottaa asioista vesialueiden omistajalle, eli osakaskunnalle. Lamminjärvi Ylivuodot viemäreistä jatkuvat, esim. Kullervonkujan kerääjäkaivosta pääsi ylivuotovesiä ojaan, joka johtaa Lamminjärveen. Perälänjärven mataloituminen aiheuttaa nopeasti suuren uhan Lamminjärveen valuvan humuksen osalta. Kiireellisesti olisikin toteutettava suunnitelma sakeutusaltaan rakentamiseksi moottoritien pohjoispuolelle kunnan viheralueelle laskuojaan Perälänjärvestä Lamminjärveen. Tällä kivipesällä voitaisiin kerätä painavin osa veden mukana kulkevasta humuksesta, kun virtaama saataisiin hidastettua ja humus laskeutumaan pesän pohjaan. Karkea arvio pesän rakentamiskustannuksista on saatu ja se olisi euron luokkaa. Perälänjärvi Vaikka Perälänjärven alueelle saatiin vihdoin viimein uhkasakon uhalla viemäröinti 2009, kunta on välinpitämätön sen suhteen, liittyvätkö kiinteistöt siihen. Monia kiinteistöjä on yhä liittymättä ja järvestä onkin viimeisimmässä tutkimuksessa 2014 löydetty taas ulosteperäisiä bakteereja. Valumavedet alle 20 vuotta sitten suljetulta Veikkolan kaatopaikalta kulkeutuvat myös Perälänjärveen. Tätä ei pidä unohtaa. Kaatopaikka toimi valuma-alueella vailla minkäänlaisia ympäristösuojauksia, joten sieltä voi järviimme johtua monenlaisia myrkkyjä. Tilannetta pitäisi seurata tiiviimmin, nyt on tehty yksi pohjasedimentti tutkimus, mutta asia vaatii lisä seurantaa. Yleisesti Kunnan ympäristöpäällikköihin ollaan oltu yhteydessä sekä useisiin muihin virkamiehiin. Asiamme ei tunnu olevan prioriteettilistan yläpäässä. ELY-keskuksen käsi ei näytä yltävän meidän pieniin murheisiimme. Länsi-Uudenmaan Vesi ja ympäristö on antanut kiitettävästi asiantuntija-apua.

4 Pohjois-Kirkkonummen yhteisten Vuosikertomus 4 (5) LAITTOMAT VESISTÖTYÖT Emme ole voineet mitenkään vuoden aikana edenneet vesiensuojelutoimenpiteissä, koska ne vaativat ensisijaisesti talouden kuntoon saattamisen. Emme myöskään ole vielä vaatineet korvauksia vesien likaajilta, vaikka vesien omistajina olisi siihen periaatteessa mahdollisuus. Syynä on resurssien puute. KIRVES ry:lle on annettu lupa nuottauksiin vesialueillamme ja se onkin suorittanut kunnalta saamansa avustuksen turvin nuottaukset Lamminjärvellä yhtenä päivänä sekä Kalljärvellä 3 päivänä. Huomattavaa on, että kaikki edellä mainittu kiireelliset toimenpiteet vaativat riittävän rahoituksen, joka osakaskunnan on turvattava keinolla tai toisella. Veikkolanpuron alikulun kohdalla kunta siirsi omistamamme puron viemäriputkeen ja suoritti maanrakennustöitä ilmoittamatta vesialueen omistajalle. Paikallinen saukkopariskunta ja paikalliset ravut tuskin pitivät toimenpiteestä. Alikulun osalta rakennustöissä olisi pitänyt ottaa huomioon puron eläimistöön liittyviä asioita. Kunta ei ole informoinut osakaskuntaa puron omistajana eikä pyytänyt lupaa toimenpiteisiin. Osakaskunta ei ole vielä vaatinut korvauksia, koska kunnan kanssa halutaan saada aikaan pysyvä ja oikea toimintatapa. Näin vältettäisiin vastaavat tilanteet jatkossa. Hyviin tapoihin kuuluu, että omistajan kanssa sovitaan vahinkojen korjaamisesta tai korvaamisesta, oli niiden aiheuttaja kuka tahansa. POLTTOMOOTTORIKÄYTTÖISTEN AJONEUVOJEN KÄYTTÖKIELTO JÄRVILLÄMME Asiasta on tehty esitys ELY-keskukselle jo maaliskuussa Puheenjohtaja ja sihteeri ovat molemmat olleet yhteydessä ao. virkamiehiin useaan kertaan. Päätöstä ei kuulu suuntaan tai toiseen. Jos joku osakkaista tietää keinon vaikuttaa asiaan, hoitokunta olisi kiitollinen tiedosta. JÄRVIEN TILA, KIRKKONUMMEN JÄRVITUTKIMUS Kirkkonummen järvitutkimus 2014 kattoi järvistämme Lamminjärven, Haapajärven, Klemetin ja Perälänjärven. Suuria poikkeamia edelliseen tutkimukseen ei havaittu, paitsi Perälänjärven osalta. Siitä löytyi suolistoperäisiä bakteereita. Tämän ei pitäisi olla mahdollista tehdyn viemäröinnin ansiosta, mikäli kaikki taloudet kuuluvat järjestelmään. Vesihuoltolaitokselle on lähetetty viestiä asian kuntoon saattamiseksi, muttei sieltä ole saatu minkäänlaista palautetta suunniteltujen tai tehtyjen toimenpiteiden osalta.

5 Pohjois-Kirkkonummen yhteisten Vuosikertomus 5 (5) OSAKASKUNNAN MUU TOIMINTA Osakaskuntaa on edustanut kalastusalueen ja muissa kokouksissa kulloinkin hoitokunnan erikseen päättämä henkilö. Useiden osakkaiden pyynnöstä hoitokunta on selvittänyt miten osakkuudesta pääsee parhaiten eroon, mikäli osakas ei koe vesialueen omistajuudesta mitään hyötyvänsä. Vuosikokoukselle 2015 on tehty ehdotus asiassa. Kalastuksenhoitotoimet tai muuta omaisuuttamme suojelevat tai parantavat toimet eivät ole olleet mahdollisia varojen puutteessa. TOIMINTAKERTOMIKSEN VAKUUDEKSI VEIKKOLASSA Erkki Haapa-aho puheenjohtaja Mika Gröndahl sihteeri Pekka Viholainen jäsen Antero Koponen jäsen