KANNANOTTO Dnro 1/002/2002

Transkriptio

1 KANNANOTTO Dnro 1/002/2002 Henkivakuutusyhtiöt Henkivakuutuksia välittäville vakuutusmeklareille VAKUUTUSSÄÄSTÄMISEN MARKKINOINTI Vakuutusvalvontavirasto valvoo vakuutusyhtiöiden markkinointia sekä vakuutussopimuslain edellyttämän tiedonantovelvollisuuden toteutumista. Tähän liittyen Vakuutusvalvontavirasto on tänään antanut oheisen vakuutussäästämisen markkinointia koskevan kannanoton. Kannanottoa koskeviin tiedusteluihin vastaavat virastossa ylimatemaatikko Hannu Vaajama, tai puh. (09) ja päälakimies Erja Rautanen, tai puh. (09) Ylijohtaja Hely Salomaa Päälakimies Erja Rautanen

2 2 VAKUUTUSSÄÄSTÄMISEN MARKKINOINTI 1. Yleistä Kannanoton tavoitteena on turvata asiakkaalle oikeiden, päätöksenteon kannalta keskeisten ja riittävien tietojen saanti vakuutustuotteesta ennen vakuutuksen ottamista. Lisäksi vakuutuksenottajaa tulee informoida sellaisista voimassa olevien vakuutussopimusten muutoksista, joilla vakuutuksenottajan kannalta on olennaista merkitystä. Kannanotto koskee henki- ja eläkevakuutussopimuksia, joihin sisältyy elämän varalta voimassa oleva säästömuotoinen turva sekä soveltuvin osin ryhmäeläkevakuutuksia. Kannanotto koskee myös vakuutusluokkaan 6 kuuluvia tuotteita (ns. kapitalisaatiosopimukset). Soveltamisalaan kuuluvat seuraavat vakuutustyypit: ylijäämän jakoon osallistuvat vakuutukset sijoitussidonnaiset vakuutukset muut kuin sijoitussidonnaiset vakuutukset, jotka eivät osallistu ylijäämän jakoon. 2. Yleisölle suunnattu tuotemainonta Yleisölle suunnatulla tuotemainonnalla tarkoitetaan tässä kannanotossa vakuutusyhtiöiden eri markkinointikanavien kautta yleisölle suuntaamaa anonyymia vakuutustuotteen markkinointia, mainontaa ja tuotteesta tiedottamista. Tuotemainonnassa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Kokonaisuuden kannalta tärkeitä tietoja vakuutustuotteesta ei saa jättää kertomatta tai esittää epäselvästi. Kuluttajan päätöksenteon kannalta epäolennaisia asioita ei tule korostaa. Tuotteen ominaisuuksista (hinta, kulut, tuotto, kattavuus jne.) tulee kertoa siten, että mainonnan synnyttämä kokonaisvaikutelma ei muodostu harhaanjohtavaksi. Yleisölle suunnatussa tuotemainonnassa ei saa antaa sellaista tietoa, joka on ristiriidassa kohdassa 3 esitettyjen periaatteiden kanssa. 3. Asiakkaalle annettavat tiedot Tarjouksella tarkoitetaan tässä kannanotossa asiakkaalle suullisessa tai kirjallisessa muodossa annettavia tietoja vakuutuksesta, vakuutusesitteitä ja muuta oheismateriaalia sekä asiakkaalle tehtävää henkilökohtaista tarjousta vakuutustuotteesta. Tietojen ja materiaalin antamistapa riippuu yksittäistapauksessa vakuutuksen laadusta ja vakuutuksen ottamiseen liittyvistä olosuhteista. On kuitenkin suotavaa antaa asiakkaalle yksityiskohtaiset tiedot tarjottavasta vakuutuksesta kirjallisena. Ennen vakuutuksen tarjoamista on selvitettävä vakuutuksen soveltuvuus asiakkaan tarpeisiin.

3 3 3.1 Tiedot vakuutuksenantajasta Asiakkaalle on annettava seuraavat tiedot sopimusta tarjoavasta vakuutusyhtiöstä: yhtiön nimi yhtiön pääkonttorin sijaintimaa ja tarvittaessa sopimusta tarjoavan haarakonttorin sijaintimaa ja näiden osoitteet. Tiedosta on käytävä selkeästi ilmi yhtiö, joka vastaa vakuutussopimuksesta. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei asiakkaalle synny virheellistä käsitystä sopimuskumppanista silloin, kun tuotteen markkinointi tapahtuu jonkun muun kanavan kuin asianomaisen vakuutusyhtiön oman organisaation kautta tai kun muuten, esimerkiksi yhtiön nimen tai johonkin suurempaan ryhmään kuulumisen vuoksi, on olemassa ilmeinen vaara siitä, että asiakkaalle muodostuu väärä käsitys sopimuksesta vastaavasta yhtiöstä. Yhtiön asiamiehen tulee ilmoittaa asemansa asiamiehenä. 3.2 Tarjottavan vakuutuksen sisältö Tarjouksesta on käytävä selkeästi ilmi tarjottavan vakuutuksen sisältö. Erityisesti on esitettävä seuraavat tiedot: vakuutettavat edut ja sopimukseen mahdollisesti liittyvät optiooikeudet, joilla tarkoitetaan vakuutuksenottajalle sopimuksessa annettavaa yksipuolista oikeutta täydentää vakuutusturvaa sopimuksen voimassaoloaika sopimuksen päättämismenettely sopimukseen sovellettava laki ja oikeuspaikka. Jos vakuutuksen johonkin osaan liittyy vakuutusyhtiön vastuuta rajoittavia ehtoja, on rajoitukset esitettävä tarjouksessa selkeästi. 3.3 Vakuutusmaksut Tarjouksesta on käytävä ilmi vakuutusmaksut ja niiden maksuajankohdat. Vakuutuksen voimassa pysymisen ja maksujen välinen riippuvuus on myös selvitettävä. Vakuutuksen hoitamisesta perittävät vakuutusmaksuun ja -säästöön suhteutetut kustannuserät on esitettävä. Sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa myös asiakkaan valittavina olevien sijoituskohteiden tuottoon vaikuttavat kustannustekijät on esitettävä tarjouksessa. Jos vakuutukseen liittyvien lisävakuutusten merkitys on oleellinen niiden maksut on eriteltävä tarjouksessa. Yksilöllisen eläkevakuutuksen tarjouksessa on aina esitettävä erikseen vakuutukseen mahdollisesti sisältyvän henkivakuutusturvan maksu. Jos tällaisen vakuutuksen henkivakuutusturva katetaan osittain eläkeaikana perittävillä maksuilla, näiden määräytymis- ja perimistapa on selvitettävä tarjouksessa.

4 4 3.4 Takaisinostoarvon ja vapaakirja-arvon määräytyminen sekä sopimuksen keskeyttämisen tai maksusuunnitelman muuttamisen vaikutukset Tarjouksessa on esitettävä vakuutuksen takaisinostoarvon ja vapaakirja-arvon määräytymisperiaatteet. Takaisinosto-oikeuteen liittyvät rajoitukset on esitettävä selkeästi. Jos vakuutukseen liittyy takaisinostoarvoa tai vapaakirja-arvoa pienentäviä eriä tai jos asiakkaan vakuutussäästöä pienennetään hänen muuttaessaan maksusuunnitelmaansa tai keskeyttäessään maksujen maksamisen, näiden erien olemassaolo, määrittelyperusteet ja vaikutukset on kerrottava tarjouksessa selkeästi. On suositeltavaa laskuesimerkkien avulla havainnollistaa tyypillisiä vaikutuksia. 3.5 Vakuutuksen tuotto Yleistä Tarjouksesta on aina käytävä ilmi vakuutuksen tuoton määräytymisen perusteet. Asiakkaalle tulee selvittää kantaako hän riskin tuoton muodostumisesta ja pääoman säilymisestä. On suositeltavaa, että tarjouksessa esitetään vakuutussäästön kehitystä kuvaava arviolaskelma. Jos tällainen laskelma esitetään, se on esitettävä aina myös ilman verotuksen vaikutusta. Vakuutussäästön kehitystä kuvaavaa laskelmaa laadittaessa on otettava huomioon kaikki kustannuskuormituserät ja säästöosaan kiinteästi liittyvän riskiturvan ylläpitämisestä perittävät erät. Vakuutukseen kuuluvien lisävakuutusten maksuja ei tarvitse ottaa huomioon vakuutussäästön kehitystä kuvaavaa laskelmaa laadittaessa. Jos vakuutukseen liittyy kohdassa 3.4 tarkoitettuja takaisinostosakkoja tai maksusuunnitelman muuttamisesta aiheutuvia sakkoja, on vakuutussäästön kehitystä kuvaava laskelma laadittava sellaiselta ajalta, että sakkojen vaikutus vakuutussäästön kehitykseen sopimuksen eri vaiheissa tulee riittävästi selvitettyä asiakkaalle. Vakuutussäästön kehitystä kuvaavat laskelmat on aina laadittava realistisin tuotto-odotuksin. Laskelmista on tarkempia ohjeita kohdissa Vakuutuksesta, joka on voimassa vain elämän varalta (esimerkiksi eläkevakuutus, johon ei liity turvaa vakuututetun kuoleman varalta), vakuutussäästön kehitystä kuvaava laskelma voidaan laatia olettaen, että vakuutettu elää koko sen ajan, jolta laskelma on laadittu. Tällaisen laskelman yhteydessä on aina kerrottava selkeästi, että korvauksen saaminen riippuu vakuutetun elossa olemisesta. Näitä laskelmia ei pidä laatia sellaiselta ajalta, jona kuolleisuuden vaikutus tuottoon on oleellinen. Erityisesti elinikäiseen eläkevakuutukseen liittyvää, vakuutussäästön kehitystä kuvaavaa laskelmaa ei pidä laatia eläkkeen alkamisen jälkeiseltä ajalta.

5 Ylijäämän jakoon osalliset vakuutukset Vakuutusyhtiölain mukaan ylijäämän jakoon osallisten vakuutusten kohdalla on noudatettava kohtuusperiaatetta. Sen mukaan kohtuullinen osuus näiden vakuutusten tuottamasta ylijäämästä on annettava niille lisäetuina. Lisäetujen osalta on pyrittävä jatkuvuuteen. Jatkuvuudella tarkoitetaan lisäetujen tason jatkuvuutta jonkin vakuutusyhtiön valitseman tekijän, kuten esimerkiksi korkotason tai inflaation suhteen. Vakuutussäästön kehitystä kuvaavia arviolaskelmia esittävän vakuutusyhtiön on kerrottava asiakashyvityspolitiikkansa perusteet. Yhtiön on kerrottava myös lisäetujensa jatkuvuustavoitteet. Erityisesti yhtiön on pystyttävä perustelemaan tarjouksissa käyttämänsä lisäetuoletus sijoitus- ja asiakashyvityspolitiikkansa avulla. Perusteltavuus edellyttää, että eri sijoitustyyppien tuottotason suhde esimerkiksi valtion liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen tuottoon perustuu kyseessä olevan sijoitustyypin yleisiin ominaisuuksiin ja tietoon kyseisen sijoitustyypin pitkäaikaisesta käyttäytymisestä ja tuottoarvioista. Tuottoarvio on aina valittava laskentahetkeen yhteensopivalla tavalla (yhteensopivuus esimerkiksi laskentahetken korkotason tai inflaation kanssa). Tarjouksessa on selkeästi tuotava ilmi vakuutussäästön kehitystä kuvaavan arviolaskelman luonne ja se, että lisäedut päätetään vuosittain vakuutusyhtiön tuloksen perusteella. Hyvä tapa korostaa laskelman arvioluonnetta on esittää vastaava laskelma myös ilman lisäetuja. Ylijäämän jakoon osallisen vakuutuksen tarjouksesta on käytävä ilmi, että vakuutussäästäminen ei kuulu talletussuojan piiriin, vaan sen turvallisuus perustuu vakuutusyhtiön vakavaraisuuteen ja sijoitusstrategiaan, jonka yhtiö määrittelee vakavaraisuutensa ja vastuidensa ominaisuuksien perusteella Sijoitussidonnaiset vakuutukset Sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta asiakkaalle on selvitettävä valittavina olevat sijoituskohteet ja niiden perusluonne. Asiakkaan oikeudet sijoituskohteen vaihtamiseen ja vaihtoon mahdollisesti liittyvät kustannukset ja rajoitukset on tuotava selkeästi ilmi. Jos sijoitussidonnaisesta vakuutuksesta esitetään vakuutussäästön kehitystä kuvaavia arviolaskelmia, niiden on perustuttava kyseiseen vakuutukseen liitettyjen sijoituskohteiden pitkäaikaisiin tuotto-odotuksiin. Laskelmien on perustuttava kunkin sijoituskohteen yleisen luonteen perusteella määräytyviin keskimääräistuottoihin eikä esimerkiksi lyhyenä aikana toteutuneisiin tuottoihin. Erityisesti on huomattava, että tuottoa arvioitaessa on otettava huomioon myös sijoituskohteeseen liittyvät kulut. Esimerkiksi osakerahastojen tuottotaso voi perustua osakesijoitusten pitkän aikavälin tuottoodotuksiin. Vakuutuksen tuottoa arvioitaessa siitä on vähennettävä kyseisen rahaston perimät, vakuutusta rasittavat kulut. Jos sijoituskohteen tuotto-odotus ylittää selvästi sosiaali- ja terveysministeriön määräämän ylijäämän jakoon osallisten vakuutusten vastuuvelkalaskelmissa käytettävän koron enimmäismäärän, arviolaskelma on tehtävä myös tätä korkoa käyttäen. Vakuutusyhtiön perimien kulujen ja vakuutusriskin kattamisesta aiheutuvien veloitusten huomioon ottamista on selvitetty tarkemmin kohdassa

6 6 Sijoitussidonnaisen vakuutuksen tarjouksesta on käytävä selkeästi ilmi vakuutuksen arvon muuttuminen sijoituskohteiksi valittujen omaisuuserien arvojen heilahtelua vastaavasti. Vakuutuksenottajalle tulee selvittää onko vakuutuksenantaja sitoutunut maksamaan sijoitussidonnaiselle vakuutukselle tuottoa, takaako vakuutuksenantaja pääoman säilymistä ja peritäänkö vakuutuksesta aiheutuvat kulut asiakkaalta tuotosta riippumatta Muut kuin sijoitussidonnaiset vakuutukset, jotka eivät osallistu ylijäämän jakoon Tuotteen luonteen mukaan näihin sovelletaan soveltuvin osin kohdissa ja määriteltyjä periaatteita. 3.6 Tarjouksessa käytettävästä terminologiasta Vakuutusyhtiölaki rajoittaa vakuutusyhtiön oikeutta muuttaa ylijäämän jakoon osallisten vakuutusten laskuperustekorkoa yksipuolisesti kesken sopimusajan. Siksi siitä on käytännössä muodostunut korko, johon vakuutusyhtiö on sitoutunut vakuutussopimuksessa. Väärinkäsitysten välttämiseksi korosta tai säästöstä ei kuitenkaan saa käyttää nimitystä takuukorko tai takuusäästö tms. Korkoa voidaan kuvata esimerkiksi käyttämällä luonnehdintaa korko, johon yhtiö on vakuutussopimuksessa sitoutunut. 3.7 Verotuksesta annettavat tiedot 3.8 Muut tiedot Tarjouksessa on annettava perustiedot tarjottavan vakuutustuotteen vakuutusmaksujen ja vakuutuksen perusteella maksettavien korvausten verokohtelusta. Tarjouksesta on käytävä ilmi, että nämä tiedot perustuvat tarjouksen antamishetkellä voimassa olevaan verolainsäädäntöön. Jos yhtiö esittää tarjouksessa tietoja vakavaraisuudestaan, tiedot on esitettävä siten, että asiakkaalle ei tällä perusteella synny väärää kuvaa yhtiön vakavaraisuuden merkityksestä vakuutettujen etujen turvaajana. Tällainen kuva voi syntyä esimerkiksi verrattaessa yhtiön vakavaraisuutta yksinomaan EU-normien mukaiseen vakavaraisuusvaatimukseen, jos yhtiön sijoituskantaan kuuluu huomattava määrä osakesijoituksia. Eläkevakuutusta tarjottaessa tulee asiakkaalle kertoa miten eläkkeelle siirtyminen ennen lakisääteistä eläkeikää vaikuttaa hänen lakisääteiseen eläketurvaansa.