HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2006
|
|
- Leo Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2006 Hämeenlinnassa Lokakuu 2006 Liisa Lähteenmäki Tarja Mikkola
2 2
3 JOHDANTO SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKKAA OHJAAVAT STRATEGIAT JA TOIMINTAOHJELMAT HYVINVOINTIKÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ HYVINVOINNIN RAKENTEELLISET TEKIJÄT VÄESTÖRAKENNE YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS ELINKEINORAKENNE TALOUS VÄESTÖN HYVINVOINTI TOIMEENTULO TYÖLLISYYS TERVEYS - FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN HYVINVOINTI Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Katsaus lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen toimivuuteen Varhaiskasvatus Opetustoimi Lastensuojelu Perheneuvola Ankkuritoiminta Seudullinen sosiaalipäivystys MUUT SOSIAALIPALVELUT Vammaispalvelut Päihdepalvelut Rikosasioiden sovittelutoiminta IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT TERVEYSPALVELUT PALAUTEJÄRJESTELMÄ YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Liite 1 Indikaattorikuvaukset Liite 2 Hämeenlinnan seudun asukkaiden hyvinvointia edistävät hankkeet ja työkäytännöt kevät Liite 3 Seudulliset toimielimet Liite 4. Vammaispalvelulain mukaiset päätökset kunnissa Liite 5. Alle kouluikäisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja palvelujärjestelmän toimivuus kysely, Liite 6. Hämeenlinnan hyvinvointitaseen tilastotietojen päivitys
4 4
5 Johdanto Hyvinvointikertomus 2006 on Hämeenlinnan seudun kuntien Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen ensimmäinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus pyrkii olemaan tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. Sen tarkoituksena on antaa tietoa seudun asukkaiden hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta päätöksentekoa varten. Erityisesti se on tarkoitettu käyttöön luottamushenkilöille, joilla ei ole mahdollisuuksia hakea tietoja monista eri tietolähteistä. Seudun sosiaali- ja perusturvajohtajat päättivät seudullinen hyvinvointikertomuksen laatimisesta keväällä 2006, koska seudun kuntien hyväksymässä sosiaalitoimen seutusopimuksessa kunnat sitoutuvat arvioimaan säännöllisin väliajoin väestön hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä yhteisesti sovittujen hyvinvoinnin tilaa kuvaavien mittareiden avulla. Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin nimeämällä sille ohjausryhmä. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Hämeenlinnan kaupungin perusturvan toimialajohtaja Erkki Torppa, Hämeenlinnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Katriina Laaksonen, Hämeenlinnan rahoitusjohtaja Ismo Uusitalo, Lammin sosiaalijohtaja Tarja Laari, Hattulan sosiaalijohtaja Leena Virman sekä tutkija Liisa Lähteenmäki ja suunnittelija Tarja Mikkola Sosiaalikehitys Oy:sta. Ohjausryhmä valitsi joukon indikaattoreita eli osoittimia, jotka kuvaavat tutkittavana olevan ilmiön tilaa ja muutoksia. Ne ovat tilastollisia tunnuslukuja, jotka kuvaavat ilmiöiden muutosta ajan myötä. Käytännössä hyvinvointi-indikaattorit kuvaavat usein puutteita, riskejä ja poikkeavuuksia. Indikaattoritiedot on kerätty pääasiassa tilastokeskuksen ja Stakesin tilastoista sekä suoraan seudun kunnista ja kuntayhtymistä. Kertomukseen on koottu vuoden 2005 tilastotietoja, jos niitä on ollut käytettävissä. Hyvinvointikertomus sisältää luvut hyvinvoinnin rakenteellisista tekijöistä, väestön hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Luvussa 6 kuvataan hyvinvointikertomuksen johtopäätelmät. Liitteenä on indikaattorikuvaukset, luettelo seudun asukkaiden hyvinvointia edistävistä hankkeista ja työkäytännöistä, Hämeenlinnan hyvinvointitaseen tietojen päivitys, seudulliset toimielimet sekä vammaispalvelulain mukaiset päätökset kunnissa
6 1. Seudun kuntien hyvinvointipolitiikkaa ohjaavat strategiat ja toimintaohjelmat Lainsäädäntö ja valtiovallan ohjaus säätelevät kuntien palvelujen resurssien käyttöä ja samalla ne ohjaavat palvelujen organisointia. Lainsäädäntö asettaa samanlaiset velvollisuudet jokaiselle kunnalle, vaikka palvelujen järjestäminen erilaisissa kunnissa saattaisi vaatiakin erilaisia toimintamalleja. Perussäännökset kuntien yhteistoiminnasta ovat kuntalaissa. Kunnan lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (SVOL). Kunnan velvollisuudesta huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolaissa. Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin kansanterveyslaissa säädetään tai määrätään. Kunnat voivat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän. Kunta voi toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista. Erikoissairaanhoidon ja siihen liittyvän toiminnan järjestämisestä säädetään erikoissairaanhoitolaissa. Kunnan, joka on kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta, on huolehdittava siitä, että henkilö saa tarpeellisen erikoissairaanhoidon tämän lain mukaisesti. Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kuntastrategiat: Janakkalan kunnalla on v hyväksytty kuntastrategia vuoteen Hämeenlinnan kaupungilla on Hyvä tulevaisuus 2010 strategia sekä henkilöstöstrategia ja Hämeenlinnan perusturvalla on lisäksi oma strategia Tuuloksen kunnan strategiset linjaukset on hyväksytty kunnanvaltuustossa v Kaikilla seudun kunnilla on 2000-luvulla laaditut vanhuspoliittiset strategiat. Lammin kunnalla on oma lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Hämeenlinnan kaupungilla on lasten palvelusitoumus, jossa kerrotaan ne periaatteet, joiden mukaan kaupunki pyrkii kehittämään toimintaansa lasten tarpeet paremmin huomioon ottavaksi. Sosiaalitoimen seudullista yhteistyötä ohjaa, koordinoi ja valvoo seutuvaltuuskunnan alainen sosiaalitoimen jaosto, johon kuuluvat kunnan sosiaali-/sosiaali- ja terveys/perusturvalautakuntien puheenjohtajat, sosiaali-/perusturvajohtajat sekä Sosiaalikehitys Oy:n ja Pikassos Oy:n edustajat. Hämeenlinnan seudun sosiaalitoimen jaosto määritteli elokuussa 2005 ensimmäisen kerran toiminnalliset tavoitteet nykyiselle valtuustokaudelle. Seudullinen vammaisneuvottelukunta on toiminut syksystä 2004 alkaen. Seudun kunnista Hämeenlinnalla ja Hattulalla on myös omat vammaisneuvostonsa. Hämeenlinnan seudulle on laadittu ensimmäisenä Suomessa seudullinen vammaispoliittinen ohjelma. Hämeenlinnan seudulle on laadittu Suomen mielenterveysseuran ja seudun kuntien yhteistyönä myös seudullinen mielenterveysohjelma, joka rakentuu kahdesta osasta: mielenterveys- 6
7 suunnitelmasta (2005) ja suunnitelman toimintaohjelmasta (2006). Visio pohjautuu seudun yhteisille hyvinvoinnin ja mielenterveyden kulmakiville. Hämeenlinnan seudun turvallisuussuunnitelma on laadittu syksyllä Suunnitelman tavoitteena on ottaa kantaa siihen, mitä tulee tehdä käytännössä turvallisuuden lisäämiseksi seututasolla sekä aktivoida toimintaan. Turvallisuussuunnitelman mukaan seutuyhteistyötä halutaan tehdä erityisesti viranomaisten, kansalaisten ja poliisin välillä. Seutuvaltuuskunta on nimennyt seudullisen turvallisuusasioiden neuvottelukunnan, joka seuraa vuosittain suunnitelman toteutumista. Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia vuoteen 2010 on valmistunut v Työllisyysstrategiaan on hahmoteltu kolme laajaa painopistealuetta, joissa on tunnistettu tulevaisuuden haasteet. Strategian painopistealueet ovat elinvoimainen tulevaisuus, osaavan työvoiman saatavuus sekä työllistymisen edistäminen. Kehittämiskeskus Oy Häme koordinoi kaksi kertaa vuodessa keskustelufoorumin erilaisten työllisyyttä edistävien teemojen ympärille. 2. Hyvinvointikäsitteen määrittelyä Hyvinvoinnille on vaikea löytää yhtä ainoaa määritelmää sen moniulotteisuuden vuoksi. Pohjoismaisessa hyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa käytetyimpiä hyvinvoinnin määritelmiä on Erik Allardtin laatimat hyvinvoinnin kolme ulottuvuutta: having (elinolot ja elintaso), loving (yhteisöön liittyvät suhteet) ja being (mahdollisuudet toteuttaa itseään). Allardtin ohella toinen määritelmä hyvinvoinnista on tarve- tai resurssipohjainen tarkastelutapa. Tarvepohjainen määrittely lähtee siitä, että kun tietyt hyvinvoinnin edellyttämät elementit ovat kasassa, tarve on tyydytetty. Tämä on kuitenkin hankala määritelmä, koska tarpeet vaihtelevat ihmisten keskuudessa. Resursseihin pohjautuva määritelmä on yleisemmin käytetty, koska siinä hyvinvointia ei käsitellä yhtenä absoluuttisena suureena, vaan se koostuu erilaisien ulottuvuuksien vuorovaikutuksesta. Ulottuvuudet ovat resursseja, jotka voivat olla joko aineellisia tai aineettomia (Rasinkangas 1998). Resursseihin pohjautuva hyvinvointi lähtee siitä ajattelusta, että hyvinvointi mahdollistuu silloin, kun tietyt resurssit sen saavuttamiseksi ovat käytettävissä. Hyvinvointi jaetaan käsitteellisesti subjektiivisiin (kokemuksellinen) ja objektiivisiin (resurssit) osatekijöihin (Heikkilä & Kautto 2000). Hyvinvointi kertomuksen käsitteenä tarkoittaa hyvinvoinnin tilaa, joka syntyy ihmisten itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Se on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristöissään. Hyvinvointia tarkastellaan usein suhteessa palvelujärjestelmään. Suurimmalle osalle väestöä hyvinvointi muodostuu palvelujärjestelmän ulkopuolella olevista tekijöistä. Palveluja haetaan sitten, kun hyvinvointivaje on syntynyt. Palvelujärjestelmän kuntalaisille tarjoamat tasavertaiset, toimivat, laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut ovat kuntalaisten hyvinvoinnin perusta (Rimpelä & al. 2004) Yksilön hyvinvointi ja sen kokeminen ovat riippuvaisia ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Seudullinen hyvinvointikertomus rakentuu Hämeenlinnan seudun hyvinvointipolitiikasta eli toimista, joiden avulla seudun kunnat vaikuttavat asukkaidensa hyvinvointiin. 7
8 3. Hyvinvoinnin rakenteelliset tekijät Hyvinvoinnin rakenteellisia tekijöitä kuvaamaan on valittu tietoja väestörakenteesta ja siihen liittyvistä muutoksista, ympäristöstä ja turvallisuudesta, elinkeinorakenteesta ja taloudesta. Väestörakenteessa merkittävimmät muutokset liittyvät vanhusten määrän kasvuun, joka kiihtyy tulevina vuosina. Hämeenlinnan seutu kasvaa hitaasti muuttoliikkeen ansiosta. Ympäristön osalta mittarien käyttökelpoisuus vaihtelee sen mukaan, onko kyse kaupunkimaisesta asutuksesta vai maaseudusta. Hämeenlinnassa ilmanlaatu oli vuonna 2005 selvästi edellisvuosia heikompi aiheutuen säätilasta. Meluhaitat liittyvät lähinnä liikenteeseen ja toisaalta teollisuusmeluun. Hämeenlinnalaisista 19 % asuu alueella, jonka päivämelun keskitaso ylitti 55 db:n rajan, jota pidetään asunto- ja oppilaitosalueiden melutason rajana. Talousveden laatu Hämeenlinnan seudulla täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset varsin hyvin. Kiinteistöjen omissa kaivoissa laatu voi vaihdella. Poliisin tietoon tulevat rikokset keskittyvät yleisesti kaupunkikeskuksiin. Hämeenlinnassa on kohtalaisen paljon ihmisiin kohdistunutta väkivaltaa. Vakavien tieliikenneonnettomuuksien määrä on noussut Väestörakenne Hämeenlinnan seutukunta on suurin Kanta-Hämeen kolmesta seutukunnasta. Siihen kuuluvat Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat. Noin puolet väestöstä asuu Hämeenlinnan kaupungissa. Seutu muodostaa selkeän ja toiminnallisesti yhtenäisen työssäkäyntialueen. Kuva 1. Hämeenlinnan seudun kunnat Kunnat ja asukasluvut Hämeenlinna Janakkala Hattula Lammi Hauho Kalvola Renko Tuulos Seutu
9 Taulukko 1. Ikärakenne Hämeenlinnan seudun kunnissa vuosina 2000 ja 2005 %-osuus Vuodet Hattula Hauho Hämeen- Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Seutu Koko väestöstä linna maa 0-6- v ,9 8,5 6,5 6,8 7,9 6,9 8,7 8,1 7,7 6,8 6,7 7 7,4 8,2 7,4 8,2 7,9 7,4 8,1 7, v , ,1 10,6 10,4 10,5 11,4 12,3 12,0 11,3 11,4 10,7 11,9 10,9 10, , ,2 10, v ,6 64,7 59,2 58,6 64,8 64,7 63,3 62,3 61,0 61,2 59,3 58,9 63,4 62,5 61,5 60,4 63,7 63,4 65,7 65,5 65 vuotta täyttäneet ,2 14,8 24,1 24,1 16,9 17,9 16,6 17,2 19,2 20,7 22,6 23,4 17,4 18,5 20,9 21,4 17,5 18,2 15, vuotta täyttäneet Väestö 2000 yhteensä 2005 Lähde: SOTKAnet 6,0 6, ,5 12, ,8 8, ,5 8, ,7 10, ,3 11, ,8 8, ,6 11, ,0 8, ,6 7, Seudulla asui vuoden 2005 lopussa henkilöä. Alle kouluikäisten lasten osuus väestöstä on suurin Hattulassa. Hauho on vanhusvoittoisin kunta, mutta myös Lammin ja Tuuloksen kunnissa on vanhusten osuus koko väestöstä suuri. Vain Hattulan kunnassa on 65 vuotta täyttäneitä väestöstä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Huomioitavaa on yli 65-vuotiaiden ja etenkin yli 75- vuotiaiden lukumäärän voimakas kasvu. Taulukko 2.Väestönmuutos kunnittain Kunta Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Väestön muutos Lähde: Selvitys palvelu- ja toimintamallien uudistamisen tukemiseksi HML:n seudulla. Sosiaalikehitys Oy luvulla Janakkala on kasvanut ja Tuuloksen asukasluku vähentynyt eniten suhteutettuna väkilukuun. Taulukko 3. Nettomuutto 1000 asukasta kohti Hattula -6,0 2,6 4,8 3,4 Hauho 14,4 15,8 2 11,2 Hämeenlinna 3,7 3,8 4,5 4,4 Janakkala 0,3 2,2 9 15,7 Kalvola 5,3 8,1-3,2 8,7 Lammi -9,7 6,2 2,8 0,9 Renko -11,6 2,1 18,2-8 Tuulos 1,3 8,5 28,3-2,5 Hml stk 1,3 4,3 5,6 6,1 Koko maa 0,5 1,1 1,3 1,7 Lähde: SOTKAnet Vuonna 2005 kunnan nettomuutto oli negatiivisinta Rengon ja Tuuloksen kunnissa. Muut kunnat olivat positiivisen nettomuuton kuntia, Lammi tosin niukasti. Kuitenkin ennusteiden mukaan Renko ja Tuulos tulevat olemaan suhteutettuna asukaslukuun suurimmat kasvukunnat. 9
10 Taulukko 4. Väestöennuste kunnittain Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Lammi Tuulos Renko Hämeenlinnan stk Lähde: Tilastokeskus Seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan lähes 5500 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Kuva 2. Hämeenlinnan seudun 0-6- ja 7-14-vuotiaiden lukumäärä vuosina 2000 ja 2005, ennuste vuosille 2010 ja v 0-6 v v v Lähde: Sotka-tietokanta Hämeenlinnan seudulla lasten ja nuorten lukumäärässä ei tapahdu ennusteen mukaan suuria muutoksia vuosien 2000 ja 2025 välillä. Lasten ja nuorten suhteellinen osuus väestöstä pienenee vanhusväestön määrän kasvaessa. 1 Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Ennuste on laskettu syyskuussa Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. 10
11 Kuva 3. Hämeenlinnan seudun 65 vuotta täyttäneiden lkm ikäryhmittäin vuosina 2000 ja 2005, ennuste vuosille 2010 ja v v Lähde: Sotka-tietokanta Hämeenlinnan seudulla 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä nousee vuodesta 2000 vuoteen 2025 lähes henkilöllä. Nopeinta nousu on vuosien 2010 ja 2020 välillä. Taulukko 5. Kuntien demografinen huoltosuhde (%) Hattula 51,5 52,7 Hauho 66,4 66,5 Hämeenlinna 51,8 52,3 Janakkala 55,1 57,2 Kalvola 60,5 59,6 Lammi 64,9 66,2 Renko 53,5 58 Tuulos 59,5 62,6 Hml stk 54,3 55,2 Koko maa 49,4 50 Lähde: SOTKAnet Huoltosuhde on noussut Hämeenlinnan seudulla koko maan tilannetta nopeammin. Suurin huoltosuhde on Hauholla, Lammilla ja Tuuloksessa. 2 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta eli työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee. 11
12 Taulukko 6. Koulutustaso kunnittain % 15 vuotta täyttäneistä vuosina 2000 ja 2004 Keskiasteen koulutus Korkea-asteen koulutus Hattula Hauho Hämeenlinna 37,6 38,6 22,7 25,3 Lähde: Sotka-tietokanta 37,1 39,6 17,0 17,6 35,1 36,2 27,1 28,9 Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Hml stk 37,1 38,8 18,7 20,5 34,3 35,9 15,6 17,9 36,8 38,6 17,4 18,5 37,8 40,3 14,9 17,1 33,7 36,3 15,4 17,1 35,9 37,3 23,1 24,9 Koko maa 36,1 37,7 23,3 25,0 Väestön koulutustaso on Hämeenlinnan seudulla keskimäärin samaa tasoa kuin koko maassa. Koulutustaso on noussut 2000-luvulla sekä seudulla että koko maassa. Keskiasteen koulutuksen saaneiden % -osuudessa ei ole seudun kuntien välillä suurta eroa, sen sijaan korkea-asteen koulutuksen saaneita on selvästi eniten Hämeenlinnassa ja Hattulassa Ympäristö ja turvallisuus Terveellinen elinympäristö vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Indikaattoreiksi valittiin ympäristön osalta ilmanlaatu, melu, talousveden laatu ja turvallisuuden osalta rikollisuus ja tieliikenneonnettomuudet. Ilmanlaatu Janakkalassa ilmanlaatu on parantunut, pääosin johtuen siitä, että on siirrytty kaukolämmössä maakaasuun (rikki- ja hiukkaspäästöt pudonneet olennaisesti). Liikenteen merkitys on edelleen olennainen, vaikka autokohtaiset päästöt ovat pienentyneet, liikenteen määrän kasvu kompensoi vaikutusta. Hiilidioksidipäästöt (kasvihuonekaasu) ovat ennallaan tai kasvavat, kuten kaikissa asutuissa kunnissa (lämmöntuotanto, liikenne). Kaukokulkeumalla on oma merkityksensä. Vuosina tehtiin kuntien ja Hämeen ympäristökeskuksen yhteistyönä ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus, joka on osa pitkäaikaista ympäristön tilan seurantaa. Hämeenlinnan ilmanlaatua on seurattu vuonna 2005 kaupunkialueelle sijoitetulla mittausasemalla. Valtioneuvoston ulkoilman epäpuhtauksille asettamista ohje-, raja-, kynnys- tai tavoitearvoista ylittyivät vuonna 2005 hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo sekä kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi typenoksideille annettu vuosiohjearvo. Tulosten ohjearvovertailusta selvisi, että keväällä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät terveysvaikutteisen ohjearvon. sen sijaan typpidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet pysyivät ohjearvojen alapuolella kaikkina vuodenaikoina. Myöskään raja-arvojen osalta hiilimonoksidi ja typpidioksidi eivät näyttäisi tuottavan ongelmia. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon numeerisarvo ylittyi useaan otteeseen, mutta ylitysten määrä jäi silti noin puoleen. Vuonna 2005 Hämeenlinnan ilmanlaatu oli selvästi huonompi edellisvuosiin verrattuna. Välttäviä, huonoja ja erittäin huonoja päiviä oli vuoden aikana 58. Viiden edeltäneen vuoden aikana ilmanlaatu ei ollut erittäin huono kuin kuutena mittauspäivänä vuonna Syynä poikkeaviin tuloksiin oli 12
13 säätila, joka aiheutti etenkin maaliskuun loppupuolella ilmansaasteiden jäämisen lähelle maanpintaa. Kaupungin ilmanlaadun seuranta perustuu yhden mittauspisteen tuloksiin. Taulukko 7. Ulkoilman laatu 2000-luvulla Ulkoilman laatu huonoja ja välttäviä päiviä 1,9 % 2,5 % 0,9 % 1,2 % 22,2 % 16,0 % tyydyttäviä päiviä 62,9 % 69,3 % 45,2 % 61,7 % 51,5 % 51,0 % hyviä päiviä 35,2 % 28,2 % 53,9 % 37,1 % 26,2 % 32,9 % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Kuva 4. Ilmanlaatuindeksi Hämeenlinnassa Ilmanlaatuindeksi Hämeenlinnassa vuosina hyviä päiviä tyydyttäviä päiviä välttäviä päiviä huonoja päiviä erittäin huonoja päiviä kpl Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, Jpp-Kaliprointi Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Lammin ja Tuuloksen kuntien Ilmanlaatua seurataan paikallisten olojen edellyttämän tarpeen mukaisesti, kuten ympäristönsuojelulaissa edellytetään. Maaseudulla ei ole tarpeen seurata ilmanlaatua jatkuvasti, koska laatu pysyy melko vakaana. Laajempi seuranta Kanta-Hämeessä on tehty noin 10 vuoden välein, viimeksi vuosina Sen mukaan Lammin ja Tuuloksen ilmanlaatu on varsin hyvä. Luvanvaraisia laitoksia on Lammilla yksi, kaukolämpölaitos, Tuuloksessa ei yhtään. Lammilla on Kotisen mittausasema jatkuvaan ilmanlaadun perustason seurantaan. Sieltä saadaan valtakunnallisesti käytettäviä puhtaan ilman tausta-arvoja. Melu Janakkalassa meluhaitta-alueet keskittyvät lähinnä liikenneväylien, erityisesti valtatie 3:n varteen. Teollisuusmelua aiheuttaa jossain määrin Tervakoski Oy, lisäksi on joitakin yksittäisiä melulähteitä, kuten ampumarata, murskauslaitokset tms, joiden vaikutus on paikallinen. Valtaosan kunnan pinta-alasta voidaan katsoa kuuluvan ns. hiljaisiin alueisiin. 13
14 Hämeenlinnalaisista 19 % eli vajaat 8700 asukasta asui vuonna 2005 alueella, jonka päivämelun keskitaso ylitti 55 db, jota pidetään asunto- ja oppilaitosalueiden melutason rajana. Hämeenlinnan melualueilla sijaitsee melulle erityisen herkkiä toimintoja, kuten kouluja, päiväkoteja ja luonnonsuojelualue. Merkittävin ympäristömelun lähde on liikenne (Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi). Melualueiden ohella on hyvä tarkastella myös ns. hiljaisia alueita. Hiljaisia alueita ovat äänimaisemaltaan sellaiset alueet, joissa ihmisen toiminnan aiheuttama ääni kuuluu vain satunnaisena taustaäänenä. Vuonna 2005 hiljaisiksi luokiteltuja alueita oli 40 % Hämeenlinnan kaupungin pinta-alasta. Hämeenlinnassa hiljaiset alueet jaettiin kolmeen luokkaan: luonnonrauha-alueet, arkihiljaisuuden alueet ja muut hiljaiset alueet. Luokitus: suhteellinen osuus kaupungin pinta-alasta Luonnonrauha-alue 14,8 % Arkihiljaisuuden alue 5,2 % Muu hiljainen alue 20,6 % Taulukko 8. Melulle altistuneiden ihmisten määrä kunnittain Kunta väkiluku yli 55 alueella db rautatiemelu yli 55 db tieliikennemelu yli 55 db Kalvola ,30 % 2,10 % 9,20 % Hattula % 0,30 % 11 % Renko ,50 % 0 % 8,50 % Hauho % 0 % 16 % Hml % 2,0 % 5,30 % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Tieliikennemelussa on huomioitu yleiset tiet, ei katuverkkoa. Hämeenlinnassa lisäksi hieman yli 2 % kunnan asukkaista altistuu yli 55 db:n melulle Ahveniston kilpailupäivinä Lammilla on tehty melutilanteen seuranta mittauksin taajamassa ja sen lähialueilla ja todettu, ettei meluntorjuntaohjelmaa ole tarpeellista tehdä. Sen jälkeen melutilannetta on seurattu kaavoituksen yhteydessä. Tuuloksessa tilannetta seurataan samoin kaavoituksen yhteydessä. Ampumaradoilla on ympäristöluvat ja siinä yhteydessä niiden melutilanne on kartoitettu ja annettu lupamääräyksiä. Vuosittain järjestetään useita ralleja ja pari isompaa yleisötapahtumaa, joista tulee meluilmoitus. Vuonna 2005 mitattiin erään yrityksen toiminnan aiheuttamaa melua Lammilla valituksen vuoksi. Vuoden lopulla tuli vireille ralliharjoitusradan meluilmoitus, joka on valituskäsittelyssä. Talousveden laatu Janakkalan kunnan toimittama vesi on erinomaista harjuissa muodostunutta käsittelemätöntä pohjavettä. Kiinteistöjen omissa kaivoissa laatu vaihtelee suuresti, vastaavasti kuin kaikkien muidenkin kuntien alueilla. Yleisimmät haitat rauta ja mangaani, porakaivoissa saattaa esiintyä radonia ja arseenia (harvinaisia). Hämeenlinnan, Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon talousvesi on täyttänyt kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset on asetettu terveysperusteisesti, ja näiden rajaarvojen ylittyessä terveyshaitat ovat mahdollisia. 14
15 Hämeenlinnan talousvedestä otetuista näytteistä 94 % täyttää myös kaikki laatusuositukset. Laatusuositusten tehtävänä on osoittaa veden soveltuvuus talousvedeksi ja välillisesti kuvata veden terveydellistä laatua. Laatusuositusten ylitykset johtuivat rauta- ja mangaanipitoisuuksista, jotka ovat ongelmallisimpia talousveden laatua heikentäviä tekijöitä koko Suomessa. (Soveltamisopas talousvesiasetukseen). Taulukko 9. Talousveden laatu Hämeenlinnassa Indikaattorit Talousveden laatuvaatimukset täyttäneiden näytteiden osuus, % Vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista, % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Lammin ja Tuuloksen kuntien talousvesi on täyttänyt kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset on asetettu terveysperusteisesti, ja näiden raja-arvojen ylittyessä terveyshaitat ovat mahdollisia. Talousvedestä otettiin näytteitä vuonna 2005 yhteensä 39 kappaletta, joista 35 täyttää myös kaikki laatusuositukset. Laatusuositusten tehtävänä on osoittaa veden soveltuvuus talousvedeksi ja välillisesti kuvata veden terveydellistä laatua. Laatusuositusten ylitykset johtuivat rauta- ja mangaanipitoisuuksista, jotka ovat ongelmallisimpia talousveden laatua heikentäviä tekijöitä Suomessa. Lammilla ja Tuuloksessa otetuista yksityisten kaivovesinäytteissä yleisimpiä laatuongelmia olivat liiallinen rauta tai mangaani sekä liian alhainen ph. Taulukko 10: Talousveden laatu ja vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista vuonna 2005 Hattula Hauho Hämeenlinna Kalvola Renko Janakkala Lammi Tuulos Talousveden laatuvaatimukset täyttäneiden näytteiden osuus, % Vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista, % * 300* Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, Janakkalan kunta, ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen, Lammin Tuuloksen ktt. kuntayhtymän ympäristöosasto * Liittymien lukumäärä Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet rikokset keskittyvät yleisesti suuriin kaupunkikeskuksiin. Rikollisuus on kaupungeissa yleisempää kuin pienissä kunnissa. Hämeenlinnassa on kohtalaisen paljon ihmisiin kohdistunutta väkivaltaisuutta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on ollut seudulla kasvusuunnassa viime vuosina. Kasvu vuodesta 2001 vuoteen 2005 on ollut liki 22 prosenttiyksikköä. Omaisuusrikokset ovat vuosina vähentyneet seudulla 2,4 prosenttiyksikköä. Liikennerikokset ovat lisääntyneet noin 38 prosenttiyksikköä. Pienissä kunnissa vuosittaiset erot voivat olla suuria. 15
16 Taulukko 11. Rikollisuus Hämeenlinnan seudulla Hattula Kalvola Hauho Tuulos Hämeen linna Omaisuusrikokset Renko Janakkala Lammi Hml stk Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Liikennerikokset Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 03/06 Taulukko 12. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/1000 asukasta kohti v ja Muutos-% Hattula 3,9 3,2-0.7 Hauho 4,3 2,6-1.7 Hämeenlinna 7,8 8,2 0.4 Janakkala 5,1 4,2-0.9 Kalvola 8,5 2,9-5.6 Lammi 3,6 6,4 2.8 Renko 1,7 2,9 1.2 Tuulos 0,6 3,2 2.6 Hml stk 6,2 6,2 0 Koko maa 5,8 6,2 0.4 Lähde: SOTKAnet Vuonna 2004 väkivaltarikoksia oli Hämeenlinnan seudulla suhteessa saman verran kuin koko maassa. Taulukko 13. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet Hattula Kalvola Hauho Tuulos Hämeenlinna Renko Janakkala Lammi Hml stk Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet kuolleet Lähde: Poliisin rikostietojärjestelmä 03/06. Hämeenlinnan seudulla tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantui 123 ja kuoli 10 vuonna Vakavia tieliikenneonnettomuuksia tapahtui vuoden aikana yhteensä 133. Onnettomuuksien määrä lähes nelinkertaistui vuodesta
17 Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Puutteellisuudet johtuvat lähinnä siitä, että onnettomuudet eivät tule poliisin tietoon. Syy siihen, että onnettomuuksia ei ilmoiteta poliisille, on suurimmalta osin onnettomuuksia vahinkojen pienuus ja korvauksesta sopiminen. Valtaosa loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista on lieviä loukkaantumisia, ja tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku loukkaantuu vakavasti Elinkeinorakenne Hämeenlinnan seudun elinkeinorakennetta kuvaa voimakas palvelualavaltaisuus. Suurimmillaan se on prosentuaalisesti Hämeenlinnassa. Teollisuus työllistää eniten Janakkalassa ja Kalvolassa, maaja metsätalous Hauholla ja Rengossa. Taulukko 14. Elinkeinorakenne vuonna 2004 Maa- ja metsätalous, % työllisistä Teollisuus, % työllisistä Palvelut, % työllisistä Hattula 4,5 17,4 68,7 Hauho 15,8 14,2 57,4 Hämeenlinna 0,7 18,1 73,3 Janakkala 5,1 30,3 55,3 Kalvola 6,9 30,1 52,3 Lammi 12,9 14,0 61,8 Renko 13,5 22,4 54,2 Tuulos 11,2 16,9 61,2 Hämeenlinnan stk 3,9 20,4 66,8 Koko maa 4,0 18,2 69,0 Lähde: Sotka-tietokanta Taulukko 15. Työpaikkaomavaraisuus- % vuonna 2004 Kunnat % Hattula 64,7 Hauho 71,4 HML 113 Janakkala 76,6 Kalvola 71,9 Lammi 95 Renko 71,5 Tuulos 65,8 HML:n stk 95,2 Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Työpaikkojen lukumäärää mitataan kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrällä. Niinpä työpaikkaomavaraisuus ilmaiseekin tarkasti ottaen alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella 17
18 asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen. Taulukko 16. Hämeenlinnan seudulla toimivat yritykset Indikaattorit Yritysten nettolisäys Uudet yritykset Lopettaneet yritykset 343 * Yritysten toimipaikkojen määrä Yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärä Lähde: Kehittämiskeskus Oy Häme *Patentti- ja rekisterihallitus tehnyt tilinpäätöspoistot Vuonna 2005 yritysten nettolisäys on ollut 264 yritystä. Lisäksi perustettujen uusien yritysten määrä on kasvanut koko tarkasteluajan. Vuodesta 2003 vuoteen 2009 eniten arvonlisäystään ennustetaan kasvattavan tietoliikenteen (40 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan (noin 26 %). Kauppa, liikeelämää palveleva toiminta, kuljetus ja talonrakennus kasvattavat arvonlisäystään parikymmentä prosenttia. Myös palvelusektorin toimialoille ennustetaan arvonlisäyksen nousua vuoteen 2009 mennessä (Sosiaalikehitys 2006) 3.4. Talous Kuva 5. Kuntien vuosikate, verotulot ja valtionosuudet euroa/ asukas vuonna Hatt Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Vuosikate Verotulot Valtionosuudet Lähde: Kunnat.net Vuosikate on miinuksella Kalvolassa, Hauholla Tuuloksessa ja Rengossa. Verotulot asukasta kohti ovat korkeimmat Hämeenlinnassa ja matalimmat Rengossa. Valtionosuuksia saadaan eniten asukasta kohti Hauholla ja vähiten Hattulassa. 18
19 Taulukko 17. Sosiaali- ja terveystoimen taloustietoja vuosilta 2000 ja 2004 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas Erikoissairaanhoidon netto-kustannukset, /asukas Perusterveydenhuollon (ml. hammashuolto) nettokustannukset, /asukas nettokus- Sosiaalitoimen tannukset, /asukas Lähde: Tilastokeskus Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Hml stk Koko maa Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat nousseet 2000-luvulla. Seutukunnan tasolla erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan keskiarvon tuntumassa, sen sijaan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannukset ovat matalammat. Seutukunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset olivat 67 euroa asukasta kohti maan keskiarvoa alemmat. Kuva 6. Nettokäyttökustannukset lasten päivähoidossa euroa/ 0-6 vuotiaat ja omassa perusopetuksessa euroa/oppilas vuonna Lasten päivähoito Oma perusopetus Lähde: Kunnat.net Hat Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Lasten päivähoidon nettokäyttökustannukset ovat alimmat Rengossa ja korkeimmat Kalvolassa. Oma perusopetuksen kustannukset oppilasta kohti ovat alimmat Janakkalassa ja korkeimmat Lammilla. 19
20 Kuva 7. Kotipalvelun, vanhusten laitospalvelujen ja muiden vanhusten ja vammaisten palvelujen kustannukset euroa/ asukas vuonna Kotipalvelu Vanhusten laitospalvelut Muut vanh. ja vamm. palvelut Lähde: Kunnat.net Hat Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Vanhustenpalvelujen erilainen järjestäminen kunnissa näkyy myös resurssien jakautumisessa. Tarkastelussa on huomioitava vanhusten määrä kunnissa: vanhuksia on suhteessa vähiten Hattulassa, Janakkalassa ja Hämeenlinnassa. 4. Väestön hyvinvointi Väestön hyvinvointia kuvaamaan on valittu toimeentulo, työllisyys ja terveys- fyysinen psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Terveys luku käsittelee väestön hyvinvointia lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden näkökulmista. Toimeentulotukea saaneiden %-osuus asukkaista on vähentynyt seudulla 2000-luvulla. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä on myös pienentynyt. Työttömyys on vähentynyt 2000-luvulla, työttömyysprosentti on koko maata alhaisempi. Pitkäaikaistyöttömiä työttömistä on seudulla hieman suurempi osuus kuin koko maassa. Hauholla, Lammilla ja Hattulassa yli joka kolmas työtön on pitkäaikaistyötön. Joka viides lapsiperhe seudulla on yksinhuoltajaperhe, Hämeenlinnassa lähes joka neljäs. Avioerojen määrä suhteessa naimisissa oleviin on hieman noussut 2000-luvulla. Neuvola- ja päivähoitohenkilöstölle suunnatun kyselyn mukaan lasten levottomuus, aggressiivisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. Perheiden yhdessä viettämän ajan arvioidaan vähentyneen, perheet ovat epävakaistuneet ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet ovat yleisiä. Työkyvyttömyyseläkkeen ja sairauspäivärahan saajia on seudulla suhteessa yhtä paljon kuin koko maassa. Työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan useimmiten mielenterveyssyistä (46 %). Alkoholin kulutus seudulla on nousussa. Nuorista miehistä yli joka kolmas juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa. 20
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotYleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)
Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer) Sisältö Väkiluvut 2016 ja väestöennusteet vuosille 2020, 2030
LisätiedotTYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA
TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 5.12.2012 mennessä päivittyneet tilastot koskien työikäisten tilastokokonaisuutta. Kuvioissa olevat arvot pylväissä ovat viimeiseltä
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotMaakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus
Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus 5.2.2019 Maakunnan hyte-tehtävä Maakuntien tehtävänä on seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotTaustaa. Valtuustokausi
Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotHattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen
Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotMarko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva
Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita
LisätiedotVanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET
1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE
HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotTILASTOKATSAUS 4:2017
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,
LisätiedotKaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015
1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)
LisätiedotMitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?
Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Kesäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys nopeassa laskussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa ja Turun
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotPalvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava
Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005
LisätiedotJoensuun selvitysalue yhdessä
Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotKuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotLänsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa
Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotHyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti
Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite
LisätiedotTupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)
Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotLasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa
Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Elokuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan elokuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotPienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki
Sisältö Pienaluelistaus... 3 Taulukko 1: Alueiden koot, 31.12.2011... 4 Taulukko 2: Alueiden asukasmäärät, 31.8.2012... 4 Kuvio 1: Alueiden asukasmäärät kaikista Hämeenlinnan asukkaista, 31.8.2012... 5
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotYHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ
YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön
LisätiedotKUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola
KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan
LisätiedotLänsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys
Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA
LisätiedotTILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin. Jutta Koskinen
TILASTOJEN KERTOMAA TYÖIKÄISTEN HYVINVOINNISTA - katsaus ISOn toiminta-alueen maakuntiin Jutta Koskinen 26.9.2019 SISÄLTÖ Johdanto 1. ISOn toiminta-alueen tuntomerkkejä 1.1 Työ, koulutus ja toimeentulo
LisätiedotPäihdeavainindikaattorit
Päihdeavainindikaattorit Pakka-työpaja 2.9.216 21.1.216 1 Taustaindikaattorit 21.1.216 2 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista (Sotkanet id 288) 14 12 13,1 1,9 12,5 1 9,6 8 6 5,6 4 2 213 Koko
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2012 Tietoa Etelä-Pohjanmaan kuntien hyvinvoinnista ja sen kehityksestä Susanne Mannermaa Sarja B:46
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2012 Tietoa Etelä-Pohjanmaan kuntien hyvinvoinnista ja sen kehityksestä Susanne Mannermaa Sarja B:46 ISBN 978-951-766-168-3 (nide) ISBN 978-951-766-169-0 (verkkojulkaisu)
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotTyöttömyyskatsaus Heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist
Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2018 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/kalervo Blomqvist Turun ja Turun seutukunnan työttömyys jatkoi laskuaan heinäkuussa Työttömyyden nopea laskutrendi jatkui Turussa
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön
LisätiedotKUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen
KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 5/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotTervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens
Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000
LisätiedotLastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus
Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta
Liite 3. Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta PoPSTer-hankkeen loppuraportti, liite 27.6.2017 Väkiluvut 31.12.2016 0 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 994 1 131 1 579 2 105 2
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Liperi Olli Hokkanen
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 24.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen
LisätiedotHYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN. Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti
HYTE-KERROIN TALOUDELLINEN KANNUSTIN KUNTIEN HYTE- TYÖHÖN Timo Ståhl KKI-päivät 2019, Lahti SISÄLTÖ Tausta Miksi kannustin kunnille? Mitä indikaattoreita mukana? Miten lasketaan? Kuinka paljon sinun kuntasi
LisätiedotAsukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava
Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin
Lisätiedot