HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2006"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2006 Hämeenlinnassa Lokakuu 2006 Liisa Lähteenmäki Tarja Mikkola

2 2

3 JOHDANTO SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKKAA OHJAAVAT STRATEGIAT JA TOIMINTAOHJELMAT HYVINVOINTIKÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ HYVINVOINNIN RAKENTEELLISET TEKIJÄT VÄESTÖRAKENNE YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS ELINKEINORAKENNE TALOUS VÄESTÖN HYVINVOINTI TOIMEENTULO TYÖLLISYYS TERVEYS - FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN HYVINVOINTI Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Katsaus lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen toimivuuteen Varhaiskasvatus Opetustoimi Lastensuojelu Perheneuvola Ankkuritoiminta Seudullinen sosiaalipäivystys MUUT SOSIAALIPALVELUT Vammaispalvelut Päihdepalvelut Rikosasioiden sovittelutoiminta IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT TERVEYSPALVELUT PALAUTEJÄRJESTELMÄ YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Liite 1 Indikaattorikuvaukset Liite 2 Hämeenlinnan seudun asukkaiden hyvinvointia edistävät hankkeet ja työkäytännöt kevät Liite 3 Seudulliset toimielimet Liite 4. Vammaispalvelulain mukaiset päätökset kunnissa Liite 5. Alle kouluikäisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja palvelujärjestelmän toimivuus kysely, Liite 6. Hämeenlinnan hyvinvointitaseen tilastotietojen päivitys

4 4

5 Johdanto Hyvinvointikertomus 2006 on Hämeenlinnan seudun kuntien Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen ensimmäinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus pyrkii olemaan tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. Sen tarkoituksena on antaa tietoa seudun asukkaiden hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta päätöksentekoa varten. Erityisesti se on tarkoitettu käyttöön luottamushenkilöille, joilla ei ole mahdollisuuksia hakea tietoja monista eri tietolähteistä. Seudun sosiaali- ja perusturvajohtajat päättivät seudullinen hyvinvointikertomuksen laatimisesta keväällä 2006, koska seudun kuntien hyväksymässä sosiaalitoimen seutusopimuksessa kunnat sitoutuvat arvioimaan säännöllisin väliajoin väestön hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä yhteisesti sovittujen hyvinvoinnin tilaa kuvaavien mittareiden avulla. Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin nimeämällä sille ohjausryhmä. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Hämeenlinnan kaupungin perusturvan toimialajohtaja Erkki Torppa, Hämeenlinnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Katriina Laaksonen, Hämeenlinnan rahoitusjohtaja Ismo Uusitalo, Lammin sosiaalijohtaja Tarja Laari, Hattulan sosiaalijohtaja Leena Virman sekä tutkija Liisa Lähteenmäki ja suunnittelija Tarja Mikkola Sosiaalikehitys Oy:sta. Ohjausryhmä valitsi joukon indikaattoreita eli osoittimia, jotka kuvaavat tutkittavana olevan ilmiön tilaa ja muutoksia. Ne ovat tilastollisia tunnuslukuja, jotka kuvaavat ilmiöiden muutosta ajan myötä. Käytännössä hyvinvointi-indikaattorit kuvaavat usein puutteita, riskejä ja poikkeavuuksia. Indikaattoritiedot on kerätty pääasiassa tilastokeskuksen ja Stakesin tilastoista sekä suoraan seudun kunnista ja kuntayhtymistä. Kertomukseen on koottu vuoden 2005 tilastotietoja, jos niitä on ollut käytettävissä. Hyvinvointikertomus sisältää luvut hyvinvoinnin rakenteellisista tekijöistä, väestön hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Luvussa 6 kuvataan hyvinvointikertomuksen johtopäätelmät. Liitteenä on indikaattorikuvaukset, luettelo seudun asukkaiden hyvinvointia edistävistä hankkeista ja työkäytännöistä, Hämeenlinnan hyvinvointitaseen tietojen päivitys, seudulliset toimielimet sekä vammaispalvelulain mukaiset päätökset kunnissa

6 1. Seudun kuntien hyvinvointipolitiikkaa ohjaavat strategiat ja toimintaohjelmat Lainsäädäntö ja valtiovallan ohjaus säätelevät kuntien palvelujen resurssien käyttöä ja samalla ne ohjaavat palvelujen organisointia. Lainsäädäntö asettaa samanlaiset velvollisuudet jokaiselle kunnalle, vaikka palvelujen järjestäminen erilaisissa kunnissa saattaisi vaatiakin erilaisia toimintamalleja. Perussäännökset kuntien yhteistoiminnasta ovat kuntalaissa. Kunnan lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (SVOL). Kunnan velvollisuudesta huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolaissa. Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin kansanterveyslaissa säädetään tai määrätään. Kunnat voivat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän. Kunta voi toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista. Erikoissairaanhoidon ja siihen liittyvän toiminnan järjestämisestä säädetään erikoissairaanhoitolaissa. Kunnan, joka on kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta, on huolehdittava siitä, että henkilö saa tarpeellisen erikoissairaanhoidon tämän lain mukaisesti. Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kuntastrategiat: Janakkalan kunnalla on v hyväksytty kuntastrategia vuoteen Hämeenlinnan kaupungilla on Hyvä tulevaisuus 2010 strategia sekä henkilöstöstrategia ja Hämeenlinnan perusturvalla on lisäksi oma strategia Tuuloksen kunnan strategiset linjaukset on hyväksytty kunnanvaltuustossa v Kaikilla seudun kunnilla on 2000-luvulla laaditut vanhuspoliittiset strategiat. Lammin kunnalla on oma lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Hämeenlinnan kaupungilla on lasten palvelusitoumus, jossa kerrotaan ne periaatteet, joiden mukaan kaupunki pyrkii kehittämään toimintaansa lasten tarpeet paremmin huomioon ottavaksi. Sosiaalitoimen seudullista yhteistyötä ohjaa, koordinoi ja valvoo seutuvaltuuskunnan alainen sosiaalitoimen jaosto, johon kuuluvat kunnan sosiaali-/sosiaali- ja terveys/perusturvalautakuntien puheenjohtajat, sosiaali-/perusturvajohtajat sekä Sosiaalikehitys Oy:n ja Pikassos Oy:n edustajat. Hämeenlinnan seudun sosiaalitoimen jaosto määritteli elokuussa 2005 ensimmäisen kerran toiminnalliset tavoitteet nykyiselle valtuustokaudelle. Seudullinen vammaisneuvottelukunta on toiminut syksystä 2004 alkaen. Seudun kunnista Hämeenlinnalla ja Hattulalla on myös omat vammaisneuvostonsa. Hämeenlinnan seudulle on laadittu ensimmäisenä Suomessa seudullinen vammaispoliittinen ohjelma. Hämeenlinnan seudulle on laadittu Suomen mielenterveysseuran ja seudun kuntien yhteistyönä myös seudullinen mielenterveysohjelma, joka rakentuu kahdesta osasta: mielenterveys- 6

7 suunnitelmasta (2005) ja suunnitelman toimintaohjelmasta (2006). Visio pohjautuu seudun yhteisille hyvinvoinnin ja mielenterveyden kulmakiville. Hämeenlinnan seudun turvallisuussuunnitelma on laadittu syksyllä Suunnitelman tavoitteena on ottaa kantaa siihen, mitä tulee tehdä käytännössä turvallisuuden lisäämiseksi seututasolla sekä aktivoida toimintaan. Turvallisuussuunnitelman mukaan seutuyhteistyötä halutaan tehdä erityisesti viranomaisten, kansalaisten ja poliisin välillä. Seutuvaltuuskunta on nimennyt seudullisen turvallisuusasioiden neuvottelukunnan, joka seuraa vuosittain suunnitelman toteutumista. Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia vuoteen 2010 on valmistunut v Työllisyysstrategiaan on hahmoteltu kolme laajaa painopistealuetta, joissa on tunnistettu tulevaisuuden haasteet. Strategian painopistealueet ovat elinvoimainen tulevaisuus, osaavan työvoiman saatavuus sekä työllistymisen edistäminen. Kehittämiskeskus Oy Häme koordinoi kaksi kertaa vuodessa keskustelufoorumin erilaisten työllisyyttä edistävien teemojen ympärille. 2. Hyvinvointikäsitteen määrittelyä Hyvinvoinnille on vaikea löytää yhtä ainoaa määritelmää sen moniulotteisuuden vuoksi. Pohjoismaisessa hyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa käytetyimpiä hyvinvoinnin määritelmiä on Erik Allardtin laatimat hyvinvoinnin kolme ulottuvuutta: having (elinolot ja elintaso), loving (yhteisöön liittyvät suhteet) ja being (mahdollisuudet toteuttaa itseään). Allardtin ohella toinen määritelmä hyvinvoinnista on tarve- tai resurssipohjainen tarkastelutapa. Tarvepohjainen määrittely lähtee siitä, että kun tietyt hyvinvoinnin edellyttämät elementit ovat kasassa, tarve on tyydytetty. Tämä on kuitenkin hankala määritelmä, koska tarpeet vaihtelevat ihmisten keskuudessa. Resursseihin pohjautuva määritelmä on yleisemmin käytetty, koska siinä hyvinvointia ei käsitellä yhtenä absoluuttisena suureena, vaan se koostuu erilaisien ulottuvuuksien vuorovaikutuksesta. Ulottuvuudet ovat resursseja, jotka voivat olla joko aineellisia tai aineettomia (Rasinkangas 1998). Resursseihin pohjautuva hyvinvointi lähtee siitä ajattelusta, että hyvinvointi mahdollistuu silloin, kun tietyt resurssit sen saavuttamiseksi ovat käytettävissä. Hyvinvointi jaetaan käsitteellisesti subjektiivisiin (kokemuksellinen) ja objektiivisiin (resurssit) osatekijöihin (Heikkilä & Kautto 2000). Hyvinvointi kertomuksen käsitteenä tarkoittaa hyvinvoinnin tilaa, joka syntyy ihmisten itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Se on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristöissään. Hyvinvointia tarkastellaan usein suhteessa palvelujärjestelmään. Suurimmalle osalle väestöä hyvinvointi muodostuu palvelujärjestelmän ulkopuolella olevista tekijöistä. Palveluja haetaan sitten, kun hyvinvointivaje on syntynyt. Palvelujärjestelmän kuntalaisille tarjoamat tasavertaiset, toimivat, laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut ovat kuntalaisten hyvinvoinnin perusta (Rimpelä & al. 2004) Yksilön hyvinvointi ja sen kokeminen ovat riippuvaisia ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Seudullinen hyvinvointikertomus rakentuu Hämeenlinnan seudun hyvinvointipolitiikasta eli toimista, joiden avulla seudun kunnat vaikuttavat asukkaidensa hyvinvointiin. 7

8 3. Hyvinvoinnin rakenteelliset tekijät Hyvinvoinnin rakenteellisia tekijöitä kuvaamaan on valittu tietoja väestörakenteesta ja siihen liittyvistä muutoksista, ympäristöstä ja turvallisuudesta, elinkeinorakenteesta ja taloudesta. Väestörakenteessa merkittävimmät muutokset liittyvät vanhusten määrän kasvuun, joka kiihtyy tulevina vuosina. Hämeenlinnan seutu kasvaa hitaasti muuttoliikkeen ansiosta. Ympäristön osalta mittarien käyttökelpoisuus vaihtelee sen mukaan, onko kyse kaupunkimaisesta asutuksesta vai maaseudusta. Hämeenlinnassa ilmanlaatu oli vuonna 2005 selvästi edellisvuosia heikompi aiheutuen säätilasta. Meluhaitat liittyvät lähinnä liikenteeseen ja toisaalta teollisuusmeluun. Hämeenlinnalaisista 19 % asuu alueella, jonka päivämelun keskitaso ylitti 55 db:n rajan, jota pidetään asunto- ja oppilaitosalueiden melutason rajana. Talousveden laatu Hämeenlinnan seudulla täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset varsin hyvin. Kiinteistöjen omissa kaivoissa laatu voi vaihdella. Poliisin tietoon tulevat rikokset keskittyvät yleisesti kaupunkikeskuksiin. Hämeenlinnassa on kohtalaisen paljon ihmisiin kohdistunutta väkivaltaa. Vakavien tieliikenneonnettomuuksien määrä on noussut Väestörakenne Hämeenlinnan seutukunta on suurin Kanta-Hämeen kolmesta seutukunnasta. Siihen kuuluvat Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat. Noin puolet väestöstä asuu Hämeenlinnan kaupungissa. Seutu muodostaa selkeän ja toiminnallisesti yhtenäisen työssäkäyntialueen. Kuva 1. Hämeenlinnan seudun kunnat Kunnat ja asukasluvut Hämeenlinna Janakkala Hattula Lammi Hauho Kalvola Renko Tuulos Seutu

9 Taulukko 1. Ikärakenne Hämeenlinnan seudun kunnissa vuosina 2000 ja 2005 %-osuus Vuodet Hattula Hauho Hämeen- Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Seutu Koko väestöstä linna maa 0-6- v ,9 8,5 6,5 6,8 7,9 6,9 8,7 8,1 7,7 6,8 6,7 7 7,4 8,2 7,4 8,2 7,9 7,4 8,1 7, v , ,1 10,6 10,4 10,5 11,4 12,3 12,0 11,3 11,4 10,7 11,9 10,9 10, , ,2 10, v ,6 64,7 59,2 58,6 64,8 64,7 63,3 62,3 61,0 61,2 59,3 58,9 63,4 62,5 61,5 60,4 63,7 63,4 65,7 65,5 65 vuotta täyttäneet ,2 14,8 24,1 24,1 16,9 17,9 16,6 17,2 19,2 20,7 22,6 23,4 17,4 18,5 20,9 21,4 17,5 18,2 15, vuotta täyttäneet Väestö 2000 yhteensä 2005 Lähde: SOTKAnet 6,0 6, ,5 12, ,8 8, ,5 8, ,7 10, ,3 11, ,8 8, ,6 11, ,0 8, ,6 7, Seudulla asui vuoden 2005 lopussa henkilöä. Alle kouluikäisten lasten osuus väestöstä on suurin Hattulassa. Hauho on vanhusvoittoisin kunta, mutta myös Lammin ja Tuuloksen kunnissa on vanhusten osuus koko väestöstä suuri. Vain Hattulan kunnassa on 65 vuotta täyttäneitä väestöstä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Huomioitavaa on yli 65-vuotiaiden ja etenkin yli 75- vuotiaiden lukumäärän voimakas kasvu. Taulukko 2.Väestönmuutos kunnittain Kunta Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Väestön muutos Lähde: Selvitys palvelu- ja toimintamallien uudistamisen tukemiseksi HML:n seudulla. Sosiaalikehitys Oy luvulla Janakkala on kasvanut ja Tuuloksen asukasluku vähentynyt eniten suhteutettuna väkilukuun. Taulukko 3. Nettomuutto 1000 asukasta kohti Hattula -6,0 2,6 4,8 3,4 Hauho 14,4 15,8 2 11,2 Hämeenlinna 3,7 3,8 4,5 4,4 Janakkala 0,3 2,2 9 15,7 Kalvola 5,3 8,1-3,2 8,7 Lammi -9,7 6,2 2,8 0,9 Renko -11,6 2,1 18,2-8 Tuulos 1,3 8,5 28,3-2,5 Hml stk 1,3 4,3 5,6 6,1 Koko maa 0,5 1,1 1,3 1,7 Lähde: SOTKAnet Vuonna 2005 kunnan nettomuutto oli negatiivisinta Rengon ja Tuuloksen kunnissa. Muut kunnat olivat positiivisen nettomuuton kuntia, Lammi tosin niukasti. Kuitenkin ennusteiden mukaan Renko ja Tuulos tulevat olemaan suhteutettuna asukaslukuun suurimmat kasvukunnat. 9

10 Taulukko 4. Väestöennuste kunnittain Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Lammi Tuulos Renko Hämeenlinnan stk Lähde: Tilastokeskus Seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan lähes 5500 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Kuva 2. Hämeenlinnan seudun 0-6- ja 7-14-vuotiaiden lukumäärä vuosina 2000 ja 2005, ennuste vuosille 2010 ja v 0-6 v v v Lähde: Sotka-tietokanta Hämeenlinnan seudulla lasten ja nuorten lukumäärässä ei tapahdu ennusteen mukaan suuria muutoksia vuosien 2000 ja 2025 välillä. Lasten ja nuorten suhteellinen osuus väestöstä pienenee vanhusväestön määrän kasvaessa. 1 Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Ennuste on laskettu syyskuussa Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. 10

11 Kuva 3. Hämeenlinnan seudun 65 vuotta täyttäneiden lkm ikäryhmittäin vuosina 2000 ja 2005, ennuste vuosille 2010 ja v v Lähde: Sotka-tietokanta Hämeenlinnan seudulla 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä nousee vuodesta 2000 vuoteen 2025 lähes henkilöllä. Nopeinta nousu on vuosien 2010 ja 2020 välillä. Taulukko 5. Kuntien demografinen huoltosuhde (%) Hattula 51,5 52,7 Hauho 66,4 66,5 Hämeenlinna 51,8 52,3 Janakkala 55,1 57,2 Kalvola 60,5 59,6 Lammi 64,9 66,2 Renko 53,5 58 Tuulos 59,5 62,6 Hml stk 54,3 55,2 Koko maa 49,4 50 Lähde: SOTKAnet Huoltosuhde on noussut Hämeenlinnan seudulla koko maan tilannetta nopeammin. Suurin huoltosuhde on Hauholla, Lammilla ja Tuuloksessa. 2 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta eli työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee. 11

12 Taulukko 6. Koulutustaso kunnittain % 15 vuotta täyttäneistä vuosina 2000 ja 2004 Keskiasteen koulutus Korkea-asteen koulutus Hattula Hauho Hämeenlinna 37,6 38,6 22,7 25,3 Lähde: Sotka-tietokanta 37,1 39,6 17,0 17,6 35,1 36,2 27,1 28,9 Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Hml stk 37,1 38,8 18,7 20,5 34,3 35,9 15,6 17,9 36,8 38,6 17,4 18,5 37,8 40,3 14,9 17,1 33,7 36,3 15,4 17,1 35,9 37,3 23,1 24,9 Koko maa 36,1 37,7 23,3 25,0 Väestön koulutustaso on Hämeenlinnan seudulla keskimäärin samaa tasoa kuin koko maassa. Koulutustaso on noussut 2000-luvulla sekä seudulla että koko maassa. Keskiasteen koulutuksen saaneiden % -osuudessa ei ole seudun kuntien välillä suurta eroa, sen sijaan korkea-asteen koulutuksen saaneita on selvästi eniten Hämeenlinnassa ja Hattulassa Ympäristö ja turvallisuus Terveellinen elinympäristö vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Indikaattoreiksi valittiin ympäristön osalta ilmanlaatu, melu, talousveden laatu ja turvallisuuden osalta rikollisuus ja tieliikenneonnettomuudet. Ilmanlaatu Janakkalassa ilmanlaatu on parantunut, pääosin johtuen siitä, että on siirrytty kaukolämmössä maakaasuun (rikki- ja hiukkaspäästöt pudonneet olennaisesti). Liikenteen merkitys on edelleen olennainen, vaikka autokohtaiset päästöt ovat pienentyneet, liikenteen määrän kasvu kompensoi vaikutusta. Hiilidioksidipäästöt (kasvihuonekaasu) ovat ennallaan tai kasvavat, kuten kaikissa asutuissa kunnissa (lämmöntuotanto, liikenne). Kaukokulkeumalla on oma merkityksensä. Vuosina tehtiin kuntien ja Hämeen ympäristökeskuksen yhteistyönä ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus, joka on osa pitkäaikaista ympäristön tilan seurantaa. Hämeenlinnan ilmanlaatua on seurattu vuonna 2005 kaupunkialueelle sijoitetulla mittausasemalla. Valtioneuvoston ulkoilman epäpuhtauksille asettamista ohje-, raja-, kynnys- tai tavoitearvoista ylittyivät vuonna 2005 hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo sekä kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi typenoksideille annettu vuosiohjearvo. Tulosten ohjearvovertailusta selvisi, että keväällä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät terveysvaikutteisen ohjearvon. sen sijaan typpidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet pysyivät ohjearvojen alapuolella kaikkina vuodenaikoina. Myöskään raja-arvojen osalta hiilimonoksidi ja typpidioksidi eivät näyttäisi tuottavan ongelmia. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon numeerisarvo ylittyi useaan otteeseen, mutta ylitysten määrä jäi silti noin puoleen. Vuonna 2005 Hämeenlinnan ilmanlaatu oli selvästi huonompi edellisvuosiin verrattuna. Välttäviä, huonoja ja erittäin huonoja päiviä oli vuoden aikana 58. Viiden edeltäneen vuoden aikana ilmanlaatu ei ollut erittäin huono kuin kuutena mittauspäivänä vuonna Syynä poikkeaviin tuloksiin oli 12

13 säätila, joka aiheutti etenkin maaliskuun loppupuolella ilmansaasteiden jäämisen lähelle maanpintaa. Kaupungin ilmanlaadun seuranta perustuu yhden mittauspisteen tuloksiin. Taulukko 7. Ulkoilman laatu 2000-luvulla Ulkoilman laatu huonoja ja välttäviä päiviä 1,9 % 2,5 % 0,9 % 1,2 % 22,2 % 16,0 % tyydyttäviä päiviä 62,9 % 69,3 % 45,2 % 61,7 % 51,5 % 51,0 % hyviä päiviä 35,2 % 28,2 % 53,9 % 37,1 % 26,2 % 32,9 % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Kuva 4. Ilmanlaatuindeksi Hämeenlinnassa Ilmanlaatuindeksi Hämeenlinnassa vuosina hyviä päiviä tyydyttäviä päiviä välttäviä päiviä huonoja päiviä erittäin huonoja päiviä kpl Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, Jpp-Kaliprointi Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Lammin ja Tuuloksen kuntien Ilmanlaatua seurataan paikallisten olojen edellyttämän tarpeen mukaisesti, kuten ympäristönsuojelulaissa edellytetään. Maaseudulla ei ole tarpeen seurata ilmanlaatua jatkuvasti, koska laatu pysyy melko vakaana. Laajempi seuranta Kanta-Hämeessä on tehty noin 10 vuoden välein, viimeksi vuosina Sen mukaan Lammin ja Tuuloksen ilmanlaatu on varsin hyvä. Luvanvaraisia laitoksia on Lammilla yksi, kaukolämpölaitos, Tuuloksessa ei yhtään. Lammilla on Kotisen mittausasema jatkuvaan ilmanlaadun perustason seurantaan. Sieltä saadaan valtakunnallisesti käytettäviä puhtaan ilman tausta-arvoja. Melu Janakkalassa meluhaitta-alueet keskittyvät lähinnä liikenneväylien, erityisesti valtatie 3:n varteen. Teollisuusmelua aiheuttaa jossain määrin Tervakoski Oy, lisäksi on joitakin yksittäisiä melulähteitä, kuten ampumarata, murskauslaitokset tms, joiden vaikutus on paikallinen. Valtaosan kunnan pinta-alasta voidaan katsoa kuuluvan ns. hiljaisiin alueisiin. 13

14 Hämeenlinnalaisista 19 % eli vajaat 8700 asukasta asui vuonna 2005 alueella, jonka päivämelun keskitaso ylitti 55 db, jota pidetään asunto- ja oppilaitosalueiden melutason rajana. Hämeenlinnan melualueilla sijaitsee melulle erityisen herkkiä toimintoja, kuten kouluja, päiväkoteja ja luonnonsuojelualue. Merkittävin ympäristömelun lähde on liikenne (Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi). Melualueiden ohella on hyvä tarkastella myös ns. hiljaisia alueita. Hiljaisia alueita ovat äänimaisemaltaan sellaiset alueet, joissa ihmisen toiminnan aiheuttama ääni kuuluu vain satunnaisena taustaäänenä. Vuonna 2005 hiljaisiksi luokiteltuja alueita oli 40 % Hämeenlinnan kaupungin pinta-alasta. Hämeenlinnassa hiljaiset alueet jaettiin kolmeen luokkaan: luonnonrauha-alueet, arkihiljaisuuden alueet ja muut hiljaiset alueet. Luokitus: suhteellinen osuus kaupungin pinta-alasta Luonnonrauha-alue 14,8 % Arkihiljaisuuden alue 5,2 % Muu hiljainen alue 20,6 % Taulukko 8. Melulle altistuneiden ihmisten määrä kunnittain Kunta väkiluku yli 55 alueella db rautatiemelu yli 55 db tieliikennemelu yli 55 db Kalvola ,30 % 2,10 % 9,20 % Hattula % 0,30 % 11 % Renko ,50 % 0 % 8,50 % Hauho % 0 % 16 % Hml % 2,0 % 5,30 % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Tieliikennemelussa on huomioitu yleiset tiet, ei katuverkkoa. Hämeenlinnassa lisäksi hieman yli 2 % kunnan asukkaista altistuu yli 55 db:n melulle Ahveniston kilpailupäivinä Lammilla on tehty melutilanteen seuranta mittauksin taajamassa ja sen lähialueilla ja todettu, ettei meluntorjuntaohjelmaa ole tarpeellista tehdä. Sen jälkeen melutilannetta on seurattu kaavoituksen yhteydessä. Tuuloksessa tilannetta seurataan samoin kaavoituksen yhteydessä. Ampumaradoilla on ympäristöluvat ja siinä yhteydessä niiden melutilanne on kartoitettu ja annettu lupamääräyksiä. Vuosittain järjestetään useita ralleja ja pari isompaa yleisötapahtumaa, joista tulee meluilmoitus. Vuonna 2005 mitattiin erään yrityksen toiminnan aiheuttamaa melua Lammilla valituksen vuoksi. Vuoden lopulla tuli vireille ralliharjoitusradan meluilmoitus, joka on valituskäsittelyssä. Talousveden laatu Janakkalan kunnan toimittama vesi on erinomaista harjuissa muodostunutta käsittelemätöntä pohjavettä. Kiinteistöjen omissa kaivoissa laatu vaihtelee suuresti, vastaavasti kuin kaikkien muidenkin kuntien alueilla. Yleisimmät haitat rauta ja mangaani, porakaivoissa saattaa esiintyä radonia ja arseenia (harvinaisia). Hämeenlinnan, Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon talousvesi on täyttänyt kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset on asetettu terveysperusteisesti, ja näiden rajaarvojen ylittyessä terveyshaitat ovat mahdollisia. 14

15 Hämeenlinnan talousvedestä otetuista näytteistä 94 % täyttää myös kaikki laatusuositukset. Laatusuositusten tehtävänä on osoittaa veden soveltuvuus talousvedeksi ja välillisesti kuvata veden terveydellistä laatua. Laatusuositusten ylitykset johtuivat rauta- ja mangaanipitoisuuksista, jotka ovat ongelmallisimpia talousveden laatua heikentäviä tekijöitä koko Suomessa. (Soveltamisopas talousvesiasetukseen). Taulukko 9. Talousveden laatu Hämeenlinnassa Indikaattorit Talousveden laatuvaatimukset täyttäneiden näytteiden osuus, % Vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista, % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Lammin ja Tuuloksen kuntien talousvesi on täyttänyt kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset on asetettu terveysperusteisesti, ja näiden raja-arvojen ylittyessä terveyshaitat ovat mahdollisia. Talousvedestä otettiin näytteitä vuonna 2005 yhteensä 39 kappaletta, joista 35 täyttää myös kaikki laatusuositukset. Laatusuositusten tehtävänä on osoittaa veden soveltuvuus talousvedeksi ja välillisesti kuvata veden terveydellistä laatua. Laatusuositusten ylitykset johtuivat rauta- ja mangaanipitoisuuksista, jotka ovat ongelmallisimpia talousveden laatua heikentäviä tekijöitä Suomessa. Lammilla ja Tuuloksessa otetuista yksityisten kaivovesinäytteissä yleisimpiä laatuongelmia olivat liiallinen rauta tai mangaani sekä liian alhainen ph. Taulukko 10: Talousveden laatu ja vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista vuonna 2005 Hattula Hauho Hämeenlinna Kalvola Renko Janakkala Lammi Tuulos Talousveden laatuvaatimukset täyttäneiden näytteiden osuus, % Vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista, % * 300* Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, Janakkalan kunta, ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen, Lammin Tuuloksen ktt. kuntayhtymän ympäristöosasto * Liittymien lukumäärä Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet rikokset keskittyvät yleisesti suuriin kaupunkikeskuksiin. Rikollisuus on kaupungeissa yleisempää kuin pienissä kunnissa. Hämeenlinnassa on kohtalaisen paljon ihmisiin kohdistunutta väkivaltaisuutta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on ollut seudulla kasvusuunnassa viime vuosina. Kasvu vuodesta 2001 vuoteen 2005 on ollut liki 22 prosenttiyksikköä. Omaisuusrikokset ovat vuosina vähentyneet seudulla 2,4 prosenttiyksikköä. Liikennerikokset ovat lisääntyneet noin 38 prosenttiyksikköä. Pienissä kunnissa vuosittaiset erot voivat olla suuria. 15

16 Taulukko 11. Rikollisuus Hämeenlinnan seudulla Hattula Kalvola Hauho Tuulos Hämeen linna Omaisuusrikokset Renko Janakkala Lammi Hml stk Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Liikennerikokset Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 03/06 Taulukko 12. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/1000 asukasta kohti v ja Muutos-% Hattula 3,9 3,2-0.7 Hauho 4,3 2,6-1.7 Hämeenlinna 7,8 8,2 0.4 Janakkala 5,1 4,2-0.9 Kalvola 8,5 2,9-5.6 Lammi 3,6 6,4 2.8 Renko 1,7 2,9 1.2 Tuulos 0,6 3,2 2.6 Hml stk 6,2 6,2 0 Koko maa 5,8 6,2 0.4 Lähde: SOTKAnet Vuonna 2004 väkivaltarikoksia oli Hämeenlinnan seudulla suhteessa saman verran kuin koko maassa. Taulukko 13. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet Hattula Kalvola Hauho Tuulos Hämeenlinna Renko Janakkala Lammi Hml stk Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet kuolleet Lähde: Poliisin rikostietojärjestelmä 03/06. Hämeenlinnan seudulla tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantui 123 ja kuoli 10 vuonna Vakavia tieliikenneonnettomuuksia tapahtui vuoden aikana yhteensä 133. Onnettomuuksien määrä lähes nelinkertaistui vuodesta

17 Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Puutteellisuudet johtuvat lähinnä siitä, että onnettomuudet eivät tule poliisin tietoon. Syy siihen, että onnettomuuksia ei ilmoiteta poliisille, on suurimmalta osin onnettomuuksia vahinkojen pienuus ja korvauksesta sopiminen. Valtaosa loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista on lieviä loukkaantumisia, ja tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku loukkaantuu vakavasti Elinkeinorakenne Hämeenlinnan seudun elinkeinorakennetta kuvaa voimakas palvelualavaltaisuus. Suurimmillaan se on prosentuaalisesti Hämeenlinnassa. Teollisuus työllistää eniten Janakkalassa ja Kalvolassa, maaja metsätalous Hauholla ja Rengossa. Taulukko 14. Elinkeinorakenne vuonna 2004 Maa- ja metsätalous, % työllisistä Teollisuus, % työllisistä Palvelut, % työllisistä Hattula 4,5 17,4 68,7 Hauho 15,8 14,2 57,4 Hämeenlinna 0,7 18,1 73,3 Janakkala 5,1 30,3 55,3 Kalvola 6,9 30,1 52,3 Lammi 12,9 14,0 61,8 Renko 13,5 22,4 54,2 Tuulos 11,2 16,9 61,2 Hämeenlinnan stk 3,9 20,4 66,8 Koko maa 4,0 18,2 69,0 Lähde: Sotka-tietokanta Taulukko 15. Työpaikkaomavaraisuus- % vuonna 2004 Kunnat % Hattula 64,7 Hauho 71,4 HML 113 Janakkala 76,6 Kalvola 71,9 Lammi 95 Renko 71,5 Tuulos 65,8 HML:n stk 95,2 Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Työpaikkojen lukumäärää mitataan kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrällä. Niinpä työpaikkaomavaraisuus ilmaiseekin tarkasti ottaen alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella 17

18 asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen. Taulukko 16. Hämeenlinnan seudulla toimivat yritykset Indikaattorit Yritysten nettolisäys Uudet yritykset Lopettaneet yritykset 343 * Yritysten toimipaikkojen määrä Yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärä Lähde: Kehittämiskeskus Oy Häme *Patentti- ja rekisterihallitus tehnyt tilinpäätöspoistot Vuonna 2005 yritysten nettolisäys on ollut 264 yritystä. Lisäksi perustettujen uusien yritysten määrä on kasvanut koko tarkasteluajan. Vuodesta 2003 vuoteen 2009 eniten arvonlisäystään ennustetaan kasvattavan tietoliikenteen (40 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan (noin 26 %). Kauppa, liikeelämää palveleva toiminta, kuljetus ja talonrakennus kasvattavat arvonlisäystään parikymmentä prosenttia. Myös palvelusektorin toimialoille ennustetaan arvonlisäyksen nousua vuoteen 2009 mennessä (Sosiaalikehitys 2006) 3.4. Talous Kuva 5. Kuntien vuosikate, verotulot ja valtionosuudet euroa/ asukas vuonna Hatt Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Vuosikate Verotulot Valtionosuudet Lähde: Kunnat.net Vuosikate on miinuksella Kalvolassa, Hauholla Tuuloksessa ja Rengossa. Verotulot asukasta kohti ovat korkeimmat Hämeenlinnassa ja matalimmat Rengossa. Valtionosuuksia saadaan eniten asukasta kohti Hauholla ja vähiten Hattulassa. 18

19 Taulukko 17. Sosiaali- ja terveystoimen taloustietoja vuosilta 2000 ja 2004 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas Erikoissairaanhoidon netto-kustannukset, /asukas Perusterveydenhuollon (ml. hammashuolto) nettokustannukset, /asukas nettokus- Sosiaalitoimen tannukset, /asukas Lähde: Tilastokeskus Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Hml stk Koko maa Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat nousseet 2000-luvulla. Seutukunnan tasolla erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan keskiarvon tuntumassa, sen sijaan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannukset ovat matalammat. Seutukunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset olivat 67 euroa asukasta kohti maan keskiarvoa alemmat. Kuva 6. Nettokäyttökustannukset lasten päivähoidossa euroa/ 0-6 vuotiaat ja omassa perusopetuksessa euroa/oppilas vuonna Lasten päivähoito Oma perusopetus Lähde: Kunnat.net Hat Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Lasten päivähoidon nettokäyttökustannukset ovat alimmat Rengossa ja korkeimmat Kalvolassa. Oma perusopetuksen kustannukset oppilasta kohti ovat alimmat Janakkalassa ja korkeimmat Lammilla. 19

20 Kuva 7. Kotipalvelun, vanhusten laitospalvelujen ja muiden vanhusten ja vammaisten palvelujen kustannukset euroa/ asukas vuonna Kotipalvelu Vanhusten laitospalvelut Muut vanh. ja vamm. palvelut Lähde: Kunnat.net Hat Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Vanhustenpalvelujen erilainen järjestäminen kunnissa näkyy myös resurssien jakautumisessa. Tarkastelussa on huomioitava vanhusten määrä kunnissa: vanhuksia on suhteessa vähiten Hattulassa, Janakkalassa ja Hämeenlinnassa. 4. Väestön hyvinvointi Väestön hyvinvointia kuvaamaan on valittu toimeentulo, työllisyys ja terveys- fyysinen psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Terveys luku käsittelee väestön hyvinvointia lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden näkökulmista. Toimeentulotukea saaneiden %-osuus asukkaista on vähentynyt seudulla 2000-luvulla. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä on myös pienentynyt. Työttömyys on vähentynyt 2000-luvulla, työttömyysprosentti on koko maata alhaisempi. Pitkäaikaistyöttömiä työttömistä on seudulla hieman suurempi osuus kuin koko maassa. Hauholla, Lammilla ja Hattulassa yli joka kolmas työtön on pitkäaikaistyötön. Joka viides lapsiperhe seudulla on yksinhuoltajaperhe, Hämeenlinnassa lähes joka neljäs. Avioerojen määrä suhteessa naimisissa oleviin on hieman noussut 2000-luvulla. Neuvola- ja päivähoitohenkilöstölle suunnatun kyselyn mukaan lasten levottomuus, aggressiivisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. Perheiden yhdessä viettämän ajan arvioidaan vähentyneen, perheet ovat epävakaistuneet ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet ovat yleisiä. Työkyvyttömyyseläkkeen ja sairauspäivärahan saajia on seudulla suhteessa yhtä paljon kuin koko maassa. Työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan useimmiten mielenterveyssyistä (46 %). Alkoholin kulutus seudulla on nousussa. Nuorista miehistä yli joka kolmas juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa. 20

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki

Pienaluelistaus. Läntinen kantakaupunki. Pohjoinen kantakaupunki. Eteläinen kantakaupunki. Keskusta. Kaakkoinen kantakaupunki. Itäinen kantakaupunki Sisältö Pienaluelistaus... 3 Taulukko 1: Alueiden koot, 31.12.2011... 4 Taulukko 2: Alueiden asukasmäärät, 31.8.2012... 4 Kuvio 1: Alueiden asukasmäärät kaikista Hämeenlinnan asukkaista, 31.8.2012... 5

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Outokumpu Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Polvijärvi Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Kontiolahti Olli Hokkanen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 23.5.2013 Olli Hokkanen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Porin selvitysalueen vertailutilastoja

Porin selvitysalueen vertailutilastoja Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Porin selvitysalueen vertailutilastoja Sisältö Taloudellisten tunnuslukujen vertailua Porin selvitysalueen kunnissa Väestörakenteeseen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi 9.4.2014 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen käyttötiedot

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat

Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Hankasalmen talous suhteessa muut kunnat Kunnanjohtajan koonti ekstranettiin 12.4.213 päivitetään viimeistään joulukuussa 213, kun saadaan uudet koontitiedot kuntien väliltä taloustilastojen kautta 6 Nettokäyttökustannukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat. Kielibarometri 14.. Yhteenveto Kielibarometri tuloksista Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT

VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Laukaa Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Luhanka Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Uurainen Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.8.2013 Tuomas Jalava Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina

Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Työmarkkinat Helsingissä - tuoreimmat tilastotiedot kuvioina Tuorein päivitys 1.1. TYÖPAIKAT (lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus) 1. Työpaikkamäärän muutos (%) ed. vuodesta Helsingissä, Helsingin seudulla

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA

Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimija, Juha Heltimo, Strafica Oy LIIKENNETURVALLISUUSTILANNE ETELÄ-SAVOSSA Lähtöaineisto Tässä kalvosarjassa esitetyt tulokset perustuvat Tilastokeskuksen tieliikenteen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot