HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2006"

Transkriptio

1 HÄMEENLINNAN SEUTUKUNTA HYVINVOINTIKERTOMUS 2006 Hämeenlinnassa Lokakuu 2006 Liisa Lähteenmäki Tarja Mikkola

2 2

3 JOHDANTO SEUDUN KUNTIEN HYVINVOINTIPOLITIIKKAA OHJAAVAT STRATEGIAT JA TOIMINTAOHJELMAT HYVINVOINTIKÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ HYVINVOINNIN RAKENTEELLISET TEKIJÄT VÄESTÖRAKENNE YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS ELINKEINORAKENNE TALOUS VÄESTÖN HYVINVOINTI TOIMEENTULO TYÖLLISYYS TERVEYS - FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN HYVINVOINTI Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet PALVELUJÄRJESTELMÄN TOIMIVUUS LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Katsaus lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen toimivuuteen Varhaiskasvatus Opetustoimi Lastensuojelu Perheneuvola Ankkuritoiminta Seudullinen sosiaalipäivystys MUUT SOSIAALIPALVELUT Vammaispalvelut Päihdepalvelut Rikosasioiden sovittelutoiminta IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT TERVEYSPALVELUT PALAUTEJÄRJESTELMÄ YHTEENVETO, JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET Liite 1 Indikaattorikuvaukset Liite 2 Hämeenlinnan seudun asukkaiden hyvinvointia edistävät hankkeet ja työkäytännöt kevät Liite 3 Seudulliset toimielimet Liite 4. Vammaispalvelulain mukaiset päätökset kunnissa Liite 5. Alle kouluikäisten lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja palvelujärjestelmän toimivuus kysely, Liite 6. Hämeenlinnan hyvinvointitaseen tilastotietojen päivitys

4 4

5 Johdanto Hyvinvointikertomus 2006 on Hämeenlinnan seudun kuntien Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen ensimmäinen hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus pyrkii olemaan tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä siihen vaikuttaviin tekijöihin. Sen tarkoituksena on antaa tietoa seudun asukkaiden hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta päätöksentekoa varten. Erityisesti se on tarkoitettu käyttöön luottamushenkilöille, joilla ei ole mahdollisuuksia hakea tietoja monista eri tietolähteistä. Seudun sosiaali- ja perusturvajohtajat päättivät seudullinen hyvinvointikertomuksen laatimisesta keväällä 2006, koska seudun kuntien hyväksymässä sosiaalitoimen seutusopimuksessa kunnat sitoutuvat arvioimaan säännöllisin väliajoin väestön hyvinvointiin keskeisesti vaikuttavia tekijöitä yhteisesti sovittujen hyvinvoinnin tilaa kuvaavien mittareiden avulla. Hyvinvointikertomuksen työstäminen aloitettiin nimeämällä sille ohjausryhmä. Ohjausryhmään ovat kuuluneet Hämeenlinnan kaupungin perusturvan toimialajohtaja Erkki Torppa, Hämeenlinnan tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Katriina Laaksonen, Hämeenlinnan rahoitusjohtaja Ismo Uusitalo, Lammin sosiaalijohtaja Tarja Laari, Hattulan sosiaalijohtaja Leena Virman sekä tutkija Liisa Lähteenmäki ja suunnittelija Tarja Mikkola Sosiaalikehitys Oy:sta. Ohjausryhmä valitsi joukon indikaattoreita eli osoittimia, jotka kuvaavat tutkittavana olevan ilmiön tilaa ja muutoksia. Ne ovat tilastollisia tunnuslukuja, jotka kuvaavat ilmiöiden muutosta ajan myötä. Käytännössä hyvinvointi-indikaattorit kuvaavat usein puutteita, riskejä ja poikkeavuuksia. Indikaattoritiedot on kerätty pääasiassa tilastokeskuksen ja Stakesin tilastoista sekä suoraan seudun kunnista ja kuntayhtymistä. Kertomukseen on koottu vuoden 2005 tilastotietoja, jos niitä on ollut käytettävissä. Hyvinvointikertomus sisältää luvut hyvinvoinnin rakenteellisista tekijöistä, väestön hyvinvoinnista ja palvelujärjestelmän toimivuudesta. Luvussa 6 kuvataan hyvinvointikertomuksen johtopäätelmät. Liitteenä on indikaattorikuvaukset, luettelo seudun asukkaiden hyvinvointia edistävistä hankkeista ja työkäytännöistä, Hämeenlinnan hyvinvointitaseen tietojen päivitys, seudulliset toimielimet sekä vammaispalvelulain mukaiset päätökset kunnissa

6 1. Seudun kuntien hyvinvointipolitiikkaa ohjaavat strategiat ja toimintaohjelmat Lainsäädäntö ja valtiovallan ohjaus säätelevät kuntien palvelujen resurssien käyttöä ja samalla ne ohjaavat palvelujen organisointia. Lainsäädäntö asettaa samanlaiset velvollisuudet jokaiselle kunnalle, vaikka palvelujen järjestäminen erilaisissa kunnissa saattaisi vaatiakin erilaisia toimintamalleja. Perussäännökset kuntien yhteistoiminnasta ovat kuntalaissa. Kunnan lain nojalla järjestämään toimintaan sovelletaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia (SVOL). Kunnan velvollisuudesta huolehtia yleisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolaissa. Kunnan on pidettävä huolta kansanterveystyöstä sen mukaan kuin kansanterveyslaissa säädetään tai määrätään. Kunnat voivat yhdessä huolehtia kansanterveystyöstä perustamalla tätä tehtävää varten kuntayhtymän. Kunta voi toisen kunnan kanssa sopia myös siitä, että tämä hoitaa osan kansanterveystyön toiminnoista. Erikoissairaanhoidon ja siihen liittyvän toiminnan järjestämisestä säädetään erikoissairaanhoitolaissa. Kunnan, joka on kotikuntalain mukaan henkilön kotikunta, on huolehdittava siitä, että henkilö saa tarpeellisen erikoissairaanhoidon tämän lain mukaisesti. Tämän velvoitteen mukaisen erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Kuntastrategiat: Janakkalan kunnalla on v hyväksytty kuntastrategia vuoteen Hämeenlinnan kaupungilla on Hyvä tulevaisuus 2010 strategia sekä henkilöstöstrategia ja Hämeenlinnan perusturvalla on lisäksi oma strategia Tuuloksen kunnan strategiset linjaukset on hyväksytty kunnanvaltuustossa v Kaikilla seudun kunnilla on 2000-luvulla laaditut vanhuspoliittiset strategiat. Lammin kunnalla on oma lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Hämeenlinnan kaupungilla on lasten palvelusitoumus, jossa kerrotaan ne periaatteet, joiden mukaan kaupunki pyrkii kehittämään toimintaansa lasten tarpeet paremmin huomioon ottavaksi. Sosiaalitoimen seudullista yhteistyötä ohjaa, koordinoi ja valvoo seutuvaltuuskunnan alainen sosiaalitoimen jaosto, johon kuuluvat kunnan sosiaali-/sosiaali- ja terveys/perusturvalautakuntien puheenjohtajat, sosiaali-/perusturvajohtajat sekä Sosiaalikehitys Oy:n ja Pikassos Oy:n edustajat. Hämeenlinnan seudun sosiaalitoimen jaosto määritteli elokuussa 2005 ensimmäisen kerran toiminnalliset tavoitteet nykyiselle valtuustokaudelle. Seudullinen vammaisneuvottelukunta on toiminut syksystä 2004 alkaen. Seudun kunnista Hämeenlinnalla ja Hattulalla on myös omat vammaisneuvostonsa. Hämeenlinnan seudulle on laadittu ensimmäisenä Suomessa seudullinen vammaispoliittinen ohjelma. Hämeenlinnan seudulle on laadittu Suomen mielenterveysseuran ja seudun kuntien yhteistyönä myös seudullinen mielenterveysohjelma, joka rakentuu kahdesta osasta: mielenterveys- 6

7 suunnitelmasta (2005) ja suunnitelman toimintaohjelmasta (2006). Visio pohjautuu seudun yhteisille hyvinvoinnin ja mielenterveyden kulmakiville. Hämeenlinnan seudun turvallisuussuunnitelma on laadittu syksyllä Suunnitelman tavoitteena on ottaa kantaa siihen, mitä tulee tehdä käytännössä turvallisuuden lisäämiseksi seututasolla sekä aktivoida toimintaan. Turvallisuussuunnitelman mukaan seutuyhteistyötä halutaan tehdä erityisesti viranomaisten, kansalaisten ja poliisin välillä. Seutuvaltuuskunta on nimennyt seudullisen turvallisuusasioiden neuvottelukunnan, joka seuraa vuosittain suunnitelman toteutumista. Hämeenlinnan seudun työllisyysstrategia vuoteen 2010 on valmistunut v Työllisyysstrategiaan on hahmoteltu kolme laajaa painopistealuetta, joissa on tunnistettu tulevaisuuden haasteet. Strategian painopistealueet ovat elinvoimainen tulevaisuus, osaavan työvoiman saatavuus sekä työllistymisen edistäminen. Kehittämiskeskus Oy Häme koordinoi kaksi kertaa vuodessa keskustelufoorumin erilaisten työllisyyttä edistävien teemojen ympärille. 2. Hyvinvointikäsitteen määrittelyä Hyvinvoinnille on vaikea löytää yhtä ainoaa määritelmää sen moniulotteisuuden vuoksi. Pohjoismaisessa hyvinvointiin liittyvässä tutkimuksessa käytetyimpiä hyvinvoinnin määritelmiä on Erik Allardtin laatimat hyvinvoinnin kolme ulottuvuutta: having (elinolot ja elintaso), loving (yhteisöön liittyvät suhteet) ja being (mahdollisuudet toteuttaa itseään). Allardtin ohella toinen määritelmä hyvinvoinnista on tarve- tai resurssipohjainen tarkastelutapa. Tarvepohjainen määrittely lähtee siitä, että kun tietyt hyvinvoinnin edellyttämät elementit ovat kasassa, tarve on tyydytetty. Tämä on kuitenkin hankala määritelmä, koska tarpeet vaihtelevat ihmisten keskuudessa. Resursseihin pohjautuva määritelmä on yleisemmin käytetty, koska siinä hyvinvointia ei käsitellä yhtenä absoluuttisena suureena, vaan se koostuu erilaisien ulottuvuuksien vuorovaikutuksesta. Ulottuvuudet ovat resursseja, jotka voivat olla joko aineellisia tai aineettomia (Rasinkangas 1998). Resursseihin pohjautuva hyvinvointi lähtee siitä ajattelusta, että hyvinvointi mahdollistuu silloin, kun tietyt resurssit sen saavuttamiseksi ovat käytettävissä. Hyvinvointi jaetaan käsitteellisesti subjektiivisiin (kokemuksellinen) ja objektiivisiin (resurssit) osatekijöihin (Heikkilä & Kautto 2000). Hyvinvointi kertomuksen käsitteenä tarkoittaa hyvinvoinnin tilaa, joka syntyy ihmisten itsensä, lähiyhteisön, palvelujärjestelmän ja yhteiskuntapolitiikan yhteisenä aikaansaannoksena. Se on ihmisten itsenäistä, turvallista, terveellistä ja sosiaalista selviytymistä sekä viihtymistä omassa asuin- ja toimintaympäristöissään. Hyvinvointia tarkastellaan usein suhteessa palvelujärjestelmään. Suurimmalle osalle väestöä hyvinvointi muodostuu palvelujärjestelmän ulkopuolella olevista tekijöistä. Palveluja haetaan sitten, kun hyvinvointivaje on syntynyt. Palvelujärjestelmän kuntalaisille tarjoamat tasavertaiset, toimivat, laadukkaat ja kilpailukykyiset palvelut ovat kuntalaisten hyvinvoinnin perusta (Rimpelä & al. 2004) Yksilön hyvinvointi ja sen kokeminen ovat riippuvaisia ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Seudullinen hyvinvointikertomus rakentuu Hämeenlinnan seudun hyvinvointipolitiikasta eli toimista, joiden avulla seudun kunnat vaikuttavat asukkaidensa hyvinvointiin. 7

8 3. Hyvinvoinnin rakenteelliset tekijät Hyvinvoinnin rakenteellisia tekijöitä kuvaamaan on valittu tietoja väestörakenteesta ja siihen liittyvistä muutoksista, ympäristöstä ja turvallisuudesta, elinkeinorakenteesta ja taloudesta. Väestörakenteessa merkittävimmät muutokset liittyvät vanhusten määrän kasvuun, joka kiihtyy tulevina vuosina. Hämeenlinnan seutu kasvaa hitaasti muuttoliikkeen ansiosta. Ympäristön osalta mittarien käyttökelpoisuus vaihtelee sen mukaan, onko kyse kaupunkimaisesta asutuksesta vai maaseudusta. Hämeenlinnassa ilmanlaatu oli vuonna 2005 selvästi edellisvuosia heikompi aiheutuen säätilasta. Meluhaitat liittyvät lähinnä liikenteeseen ja toisaalta teollisuusmeluun. Hämeenlinnalaisista 19 % asuu alueella, jonka päivämelun keskitaso ylitti 55 db:n rajan, jota pidetään asunto- ja oppilaitosalueiden melutason rajana. Talousveden laatu Hämeenlinnan seudulla täyttää talousvedelle asetetut laatuvaatimukset varsin hyvin. Kiinteistöjen omissa kaivoissa laatu voi vaihdella. Poliisin tietoon tulevat rikokset keskittyvät yleisesti kaupunkikeskuksiin. Hämeenlinnassa on kohtalaisen paljon ihmisiin kohdistunutta väkivaltaa. Vakavien tieliikenneonnettomuuksien määrä on noussut Väestörakenne Hämeenlinnan seutukunta on suurin Kanta-Hämeen kolmesta seutukunnasta. Siihen kuuluvat Hattulan, Hauhon, Hämeenlinnan, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kunnat. Noin puolet väestöstä asuu Hämeenlinnan kaupungissa. Seutu muodostaa selkeän ja toiminnallisesti yhtenäisen työssäkäyntialueen. Kuva 1. Hämeenlinnan seudun kunnat Kunnat ja asukasluvut Hämeenlinna Janakkala Hattula Lammi Hauho Kalvola Renko Tuulos Seutu

9 Taulukko 1. Ikärakenne Hämeenlinnan seudun kunnissa vuosina 2000 ja 2005 %-osuus Vuodet Hattula Hauho Hämeen- Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Seutu Koko väestöstä linna maa 0-6- v ,9 8,5 6,5 6,8 7,9 6,9 8,7 8,1 7,7 6,8 6,7 7 7,4 8,2 7,4 8,2 7,9 7,4 8,1 7, v , ,1 10,6 10,4 10,5 11,4 12,3 12,0 11,3 11,4 10,7 11,9 10,9 10, , ,2 10, v ,6 64,7 59,2 58,6 64,8 64,7 63,3 62,3 61,0 61,2 59,3 58,9 63,4 62,5 61,5 60,4 63,7 63,4 65,7 65,5 65 vuotta täyttäneet ,2 14,8 24,1 24,1 16,9 17,9 16,6 17,2 19,2 20,7 22,6 23,4 17,4 18,5 20,9 21,4 17,5 18,2 15, vuotta täyttäneet Väestö 2000 yhteensä 2005 Lähde: SOTKAnet 6,0 6, ,5 12, ,8 8, ,5 8, ,7 10, ,3 11, ,8 8, ,6 11, ,0 8, ,6 7, Seudulla asui vuoden 2005 lopussa henkilöä. Alle kouluikäisten lasten osuus väestöstä on suurin Hattulassa. Hauho on vanhusvoittoisin kunta, mutta myös Lammin ja Tuuloksen kunnissa on vanhusten osuus koko väestöstä suuri. Vain Hattulan kunnassa on 65 vuotta täyttäneitä väestöstä vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Huomioitavaa on yli 65-vuotiaiden ja etenkin yli 75- vuotiaiden lukumäärän voimakas kasvu. Taulukko 2.Väestönmuutos kunnittain Kunta Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Väestön muutos Lähde: Selvitys palvelu- ja toimintamallien uudistamisen tukemiseksi HML:n seudulla. Sosiaalikehitys Oy luvulla Janakkala on kasvanut ja Tuuloksen asukasluku vähentynyt eniten suhteutettuna väkilukuun. Taulukko 3. Nettomuutto 1000 asukasta kohti Hattula -6,0 2,6 4,8 3,4 Hauho 14,4 15,8 2 11,2 Hämeenlinna 3,7 3,8 4,5 4,4 Janakkala 0,3 2,2 9 15,7 Kalvola 5,3 8,1-3,2 8,7 Lammi -9,7 6,2 2,8 0,9 Renko -11,6 2,1 18,2-8 Tuulos 1,3 8,5 28,3-2,5 Hml stk 1,3 4,3 5,6 6,1 Koko maa 0,5 1,1 1,3 1,7 Lähde: SOTKAnet Vuonna 2005 kunnan nettomuutto oli negatiivisinta Rengon ja Tuuloksen kunnissa. Muut kunnat olivat positiivisen nettomuuton kuntia, Lammi tosin niukasti. Kuitenkin ennusteiden mukaan Renko ja Tuulos tulevat olemaan suhteutettuna asukaslukuun suurimmat kasvukunnat. 9

10 Taulukko 4. Väestöennuste kunnittain Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Lammi Tuulos Renko Hämeenlinnan stk Lähde: Tilastokeskus Seudun väkiluvun ennustetaan kasvavan lähes 5500 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Kuva 2. Hämeenlinnan seudun 0-6- ja 7-14-vuotiaiden lukumäärä vuosina 2000 ja 2005, ennuste vuosille 2010 ja v 0-6 v v v Lähde: Sotka-tietokanta Hämeenlinnan seudulla lasten ja nuorten lukumäärässä ei tapahdu ennusteen mukaan suuria muutoksia vuosien 2000 ja 2025 välillä. Lasten ja nuorten suhteellinen osuus väestöstä pienenee vanhusväestön määrän kasvaessa. 1 Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Ennuste on laskettu syyskuussa Kertoimet on laskettu viime vuosien väestönkehityksen perusteella. Ennusteessa ei ole pyritty arvioimaan taloudellisten, sosiaalipoliittisten, aluepoliittisten tms. tekijöiden vaikutusta väestönkehitykseen. 10

11 Kuva 3. Hämeenlinnan seudun 65 vuotta täyttäneiden lkm ikäryhmittäin vuosina 2000 ja 2005, ennuste vuosille 2010 ja v v Lähde: Sotka-tietokanta Hämeenlinnan seudulla 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä nousee vuodesta 2000 vuoteen 2025 lähes henkilöllä. Nopeinta nousu on vuosien 2010 ja 2020 välillä. Taulukko 5. Kuntien demografinen huoltosuhde (%) Hattula 51,5 52,7 Hauho 66,4 66,5 Hämeenlinna 51,8 52,3 Janakkala 55,1 57,2 Kalvola 60,5 59,6 Lammi 64,9 66,2 Renko 53,5 58 Tuulos 59,5 62,6 Hml stk 54,3 55,2 Koko maa 49,4 50 Lähde: SOTKAnet Huoltosuhde on noussut Hämeenlinnan seudulla koko maan tilannetta nopeammin. Suurin huoltosuhde on Hauholla, Lammilla ja Tuuloksessa. 2 Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta eli työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee. 11

12 Taulukko 6. Koulutustaso kunnittain % 15 vuotta täyttäneistä vuosina 2000 ja 2004 Keskiasteen koulutus Korkea-asteen koulutus Hattula Hauho Hämeenlinna 37,6 38,6 22,7 25,3 Lähde: Sotka-tietokanta 37,1 39,6 17,0 17,6 35,1 36,2 27,1 28,9 Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Hml stk 37,1 38,8 18,7 20,5 34,3 35,9 15,6 17,9 36,8 38,6 17,4 18,5 37,8 40,3 14,9 17,1 33,7 36,3 15,4 17,1 35,9 37,3 23,1 24,9 Koko maa 36,1 37,7 23,3 25,0 Väestön koulutustaso on Hämeenlinnan seudulla keskimäärin samaa tasoa kuin koko maassa. Koulutustaso on noussut 2000-luvulla sekä seudulla että koko maassa. Keskiasteen koulutuksen saaneiden % -osuudessa ei ole seudun kuntien välillä suurta eroa, sen sijaan korkea-asteen koulutuksen saaneita on selvästi eniten Hämeenlinnassa ja Hattulassa Ympäristö ja turvallisuus Terveellinen elinympäristö vaikuttaa asukkaiden hyvinvointiin. Indikaattoreiksi valittiin ympäristön osalta ilmanlaatu, melu, talousveden laatu ja turvallisuuden osalta rikollisuus ja tieliikenneonnettomuudet. Ilmanlaatu Janakkalassa ilmanlaatu on parantunut, pääosin johtuen siitä, että on siirrytty kaukolämmössä maakaasuun (rikki- ja hiukkaspäästöt pudonneet olennaisesti). Liikenteen merkitys on edelleen olennainen, vaikka autokohtaiset päästöt ovat pienentyneet, liikenteen määrän kasvu kompensoi vaikutusta. Hiilidioksidipäästöt (kasvihuonekaasu) ovat ennallaan tai kasvavat, kuten kaikissa asutuissa kunnissa (lämmöntuotanto, liikenne). Kaukokulkeumalla on oma merkityksensä. Vuosina tehtiin kuntien ja Hämeen ympäristökeskuksen yhteistyönä ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus, joka on osa pitkäaikaista ympäristön tilan seurantaa. Hämeenlinnan ilmanlaatua on seurattu vuonna 2005 kaupunkialueelle sijoitetulla mittausasemalla. Valtioneuvoston ulkoilman epäpuhtauksille asettamista ohje-, raja-, kynnys- tai tavoitearvoista ylittyivät vuonna 2005 hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo sekä kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi typenoksideille annettu vuosiohjearvo. Tulosten ohjearvovertailusta selvisi, että keväällä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät terveysvaikutteisen ohjearvon. sen sijaan typpidioksidin ja hiilimonoksidin pitoisuudet pysyivät ohjearvojen alapuolella kaikkina vuodenaikoina. Myöskään raja-arvojen osalta hiilimonoksidi ja typpidioksidi eivät näyttäisi tuottavan ongelmia. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvon numeerisarvo ylittyi useaan otteeseen, mutta ylitysten määrä jäi silti noin puoleen. Vuonna 2005 Hämeenlinnan ilmanlaatu oli selvästi huonompi edellisvuosiin verrattuna. Välttäviä, huonoja ja erittäin huonoja päiviä oli vuoden aikana 58. Viiden edeltäneen vuoden aikana ilmanlaatu ei ollut erittäin huono kuin kuutena mittauspäivänä vuonna Syynä poikkeaviin tuloksiin oli 12

13 säätila, joka aiheutti etenkin maaliskuun loppupuolella ilmansaasteiden jäämisen lähelle maanpintaa. Kaupungin ilmanlaadun seuranta perustuu yhden mittauspisteen tuloksiin. Taulukko 7. Ulkoilman laatu 2000-luvulla Ulkoilman laatu huonoja ja välttäviä päiviä 1,9 % 2,5 % 0,9 % 1,2 % 22,2 % 16,0 % tyydyttäviä päiviä 62,9 % 69,3 % 45,2 % 61,7 % 51,5 % 51,0 % hyviä päiviä 35,2 % 28,2 % 53,9 % 37,1 % 26,2 % 32,9 % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Kuva 4. Ilmanlaatuindeksi Hämeenlinnassa Ilmanlaatuindeksi Hämeenlinnassa vuosina hyviä päiviä tyydyttäviä päiviä välttäviä päiviä huonoja päiviä erittäin huonoja päiviä kpl Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, Jpp-Kaliprointi Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Lammin ja Tuuloksen kuntien Ilmanlaatua seurataan paikallisten olojen edellyttämän tarpeen mukaisesti, kuten ympäristönsuojelulaissa edellytetään. Maaseudulla ei ole tarpeen seurata ilmanlaatua jatkuvasti, koska laatu pysyy melko vakaana. Laajempi seuranta Kanta-Hämeessä on tehty noin 10 vuoden välein, viimeksi vuosina Sen mukaan Lammin ja Tuuloksen ilmanlaatu on varsin hyvä. Luvanvaraisia laitoksia on Lammilla yksi, kaukolämpölaitos, Tuuloksessa ei yhtään. Lammilla on Kotisen mittausasema jatkuvaan ilmanlaadun perustason seurantaan. Sieltä saadaan valtakunnallisesti käytettäviä puhtaan ilman tausta-arvoja. Melu Janakkalassa meluhaitta-alueet keskittyvät lähinnä liikenneväylien, erityisesti valtatie 3:n varteen. Teollisuusmelua aiheuttaa jossain määrin Tervakoski Oy, lisäksi on joitakin yksittäisiä melulähteitä, kuten ampumarata, murskauslaitokset tms, joiden vaikutus on paikallinen. Valtaosan kunnan pinta-alasta voidaan katsoa kuuluvan ns. hiljaisiin alueisiin. 13

14 Hämeenlinnalaisista 19 % eli vajaat 8700 asukasta asui vuonna 2005 alueella, jonka päivämelun keskitaso ylitti 55 db, jota pidetään asunto- ja oppilaitosalueiden melutason rajana. Hämeenlinnan melualueilla sijaitsee melulle erityisen herkkiä toimintoja, kuten kouluja, päiväkoteja ja luonnonsuojelualue. Merkittävin ympäristömelun lähde on liikenne (Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi). Melualueiden ohella on hyvä tarkastella myös ns. hiljaisia alueita. Hiljaisia alueita ovat äänimaisemaltaan sellaiset alueet, joissa ihmisen toiminnan aiheuttama ääni kuuluu vain satunnaisena taustaäänenä. Vuonna 2005 hiljaisiksi luokiteltuja alueita oli 40 % Hämeenlinnan kaupungin pinta-alasta. Hämeenlinnassa hiljaiset alueet jaettiin kolmeen luokkaan: luonnonrauha-alueet, arkihiljaisuuden alueet ja muut hiljaiset alueet. Luokitus: suhteellinen osuus kaupungin pinta-alasta Luonnonrauha-alue 14,8 % Arkihiljaisuuden alue 5,2 % Muu hiljainen alue 20,6 % Taulukko 8. Melulle altistuneiden ihmisten määrä kunnittain Kunta väkiluku yli 55 alueella db rautatiemelu yli 55 db tieliikennemelu yli 55 db Kalvola ,30 % 2,10 % 9,20 % Hattula % 0,30 % 11 % Renko ,50 % 0 % 8,50 % Hauho % 0 % 16 % Hml % 2,0 % 5,30 % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Tieliikennemelussa on huomioitu yleiset tiet, ei katuverkkoa. Hämeenlinnassa lisäksi hieman yli 2 % kunnan asukkaista altistuu yli 55 db:n melulle Ahveniston kilpailupäivinä Lammilla on tehty melutilanteen seuranta mittauksin taajamassa ja sen lähialueilla ja todettu, ettei meluntorjuntaohjelmaa ole tarpeellista tehdä. Sen jälkeen melutilannetta on seurattu kaavoituksen yhteydessä. Tuuloksessa tilannetta seurataan samoin kaavoituksen yhteydessä. Ampumaradoilla on ympäristöluvat ja siinä yhteydessä niiden melutilanne on kartoitettu ja annettu lupamääräyksiä. Vuosittain järjestetään useita ralleja ja pari isompaa yleisötapahtumaa, joista tulee meluilmoitus. Vuonna 2005 mitattiin erään yrityksen toiminnan aiheuttamaa melua Lammilla valituksen vuoksi. Vuoden lopulla tuli vireille ralliharjoitusradan meluilmoitus, joka on valituskäsittelyssä. Talousveden laatu Janakkalan kunnan toimittama vesi on erinomaista harjuissa muodostunutta käsittelemätöntä pohjavettä. Kiinteistöjen omissa kaivoissa laatu vaihtelee suuresti, vastaavasti kuin kaikkien muidenkin kuntien alueilla. Yleisimmät haitat rauta ja mangaani, porakaivoissa saattaa esiintyä radonia ja arseenia (harvinaisia). Hämeenlinnan, Hattulan, Hauhon, Kalvolan ja Rengon talousvesi on täyttänyt kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset on asetettu terveysperusteisesti, ja näiden rajaarvojen ylittyessä terveyshaitat ovat mahdollisia. 14

15 Hämeenlinnan talousvedestä otetuista näytteistä 94 % täyttää myös kaikki laatusuositukset. Laatusuositusten tehtävänä on osoittaa veden soveltuvuus talousvedeksi ja välillisesti kuvata veden terveydellistä laatua. Laatusuositusten ylitykset johtuivat rauta- ja mangaanipitoisuuksista, jotka ovat ongelmallisimpia talousveden laatua heikentäviä tekijöitä koko Suomessa. (Soveltamisopas talousvesiasetukseen). Taulukko 9. Talousveden laatu Hämeenlinnassa Indikaattorit Talousveden laatuvaatimukset täyttäneiden näytteiden osuus, % Vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista, % Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi Lammin ja Tuuloksen kuntien talousvesi on täyttänyt kaikki talousvedelle asetetut laatuvaatimukset. Laatuvaatimukset on asetettu terveysperusteisesti, ja näiden raja-arvojen ylittyessä terveyshaitat ovat mahdollisia. Talousvedestä otettiin näytteitä vuonna 2005 yhteensä 39 kappaletta, joista 35 täyttää myös kaikki laatusuositukset. Laatusuositusten tehtävänä on osoittaa veden soveltuvuus talousvedeksi ja välillisesti kuvata veden terveydellistä laatua. Laatusuositusten ylitykset johtuivat rauta- ja mangaanipitoisuuksista, jotka ovat ongelmallisimpia talousveden laatua heikentäviä tekijöitä Suomessa. Lammilla ja Tuuloksessa otetuista yksityisten kaivovesinäytteissä yleisimpiä laatuongelmia olivat liiallinen rauta tai mangaani sekä liian alhainen ph. Taulukko 10: Talousveden laatu ja vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista vuonna 2005 Hattula Hauho Hämeenlinna Kalvola Renko Janakkala Lammi Tuulos Talousveden laatuvaatimukset täyttäneiden näytteiden osuus, % Vesijohtoverkostoon kuuluvien osuus asukkaista, % * 300* Lähde: Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi, Janakkalan kunta, ympäristöpäällikkö Heikki Tamminen, Lammin Tuuloksen ktt. kuntayhtymän ympäristöosasto * Liittymien lukumäärä Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet rikokset keskittyvät yleisesti suuriin kaupunkikeskuksiin. Rikollisuus on kaupungeissa yleisempää kuin pienissä kunnissa. Hämeenlinnassa on kohtalaisen paljon ihmisiin kohdistunutta väkivaltaisuutta. Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä on ollut seudulla kasvusuunnassa viime vuosina. Kasvu vuodesta 2001 vuoteen 2005 on ollut liki 22 prosenttiyksikköä. Omaisuusrikokset ovat vuosina vähentyneet seudulla 2,4 prosenttiyksikköä. Liikennerikokset ovat lisääntyneet noin 38 prosenttiyksikköä. Pienissä kunnissa vuosittaiset erot voivat olla suuria. 15

16 Taulukko 11. Rikollisuus Hämeenlinnan seudulla Hattula Kalvola Hauho Tuulos Hämeen linna Omaisuusrikokset Renko Janakkala Lammi Hml stk Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Liikennerikokset Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä 03/06 Taulukko 12. Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset/1000 asukasta kohti v ja Muutos-% Hattula 3,9 3,2-0.7 Hauho 4,3 2,6-1.7 Hämeenlinna 7,8 8,2 0.4 Janakkala 5,1 4,2-0.9 Kalvola 8,5 2,9-5.6 Lammi 3,6 6,4 2.8 Renko 1,7 2,9 1.2 Tuulos 0,6 3,2 2.6 Hml stk 6,2 6,2 0 Koko maa 5,8 6,2 0.4 Lähde: SOTKAnet Vuonna 2004 väkivaltarikoksia oli Hämeenlinnan seudulla suhteessa saman verran kuin koko maassa. Taulukko 13. Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet ja kuolleet Hattula Kalvola Hauho Tuulos Hämeenlinna Renko Janakkala Lammi Hml stk Tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantuneet kuolleet Lähde: Poliisin rikostietojärjestelmä 03/06. Hämeenlinnan seudulla tapahtuneissa tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantui 123 ja kuoli 10 vuonna Vakavia tieliikenneonnettomuuksia tapahtui vuoden aikana yhteensä 133. Onnettomuuksien määrä lähes nelinkertaistui vuodesta

17 Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on eroja. Huonoin peittävyys on yksittäisonnettomuuksissa loukkaantuneista polkupyöräilijöistä. Puutteellisuudet johtuvat lähinnä siitä, että onnettomuudet eivät tule poliisin tietoon. Syy siihen, että onnettomuuksia ei ilmoiteta poliisille, on suurimmalta osin onnettomuuksia vahinkojen pienuus ja korvauksesta sopiminen. Valtaosa loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista on lieviä loukkaantumisia, ja tieliikennelaki velvoittaa ilmoittamaan onnettomuudesta poliisille vain, jos joku loukkaantuu vakavasti Elinkeinorakenne Hämeenlinnan seudun elinkeinorakennetta kuvaa voimakas palvelualavaltaisuus. Suurimmillaan se on prosentuaalisesti Hämeenlinnassa. Teollisuus työllistää eniten Janakkalassa ja Kalvolassa, maaja metsätalous Hauholla ja Rengossa. Taulukko 14. Elinkeinorakenne vuonna 2004 Maa- ja metsätalous, % työllisistä Teollisuus, % työllisistä Palvelut, % työllisistä Hattula 4,5 17,4 68,7 Hauho 15,8 14,2 57,4 Hämeenlinna 0,7 18,1 73,3 Janakkala 5,1 30,3 55,3 Kalvola 6,9 30,1 52,3 Lammi 12,9 14,0 61,8 Renko 13,5 22,4 54,2 Tuulos 11,2 16,9 61,2 Hämeenlinnan stk 3,9 20,4 66,8 Koko maa 4,0 18,2 69,0 Lähde: Sotka-tietokanta Taulukko 15. Työpaikkaomavaraisuus- % vuonna 2004 Kunnat % Hattula 64,7 Hauho 71,4 HML 113 Janakkala 76,6 Kalvola 71,9 Lammi 95 Renko 71,5 Tuulos 65,8 HML:n stk 95,2 Lähde: Tilastokeskus Työpaikkaomavaraisuus kuvaa kunnassa tai muulla alueella sijaitsevien työpaikkojen lukumäärän suhdetta alueella asuvaan työlliseen työvoimaan nähden. Työpaikkojen lukumäärää mitataan kunnassa työssä käyvän työllisen työvoiman määrällä. Niinpä työpaikkaomavaraisuus ilmaiseekin tarkasti ottaen alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Jos työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella 17

18 asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen. Taulukko 16. Hämeenlinnan seudulla toimivat yritykset Indikaattorit Yritysten nettolisäys Uudet yritykset Lopettaneet yritykset 343 * Yritysten toimipaikkojen määrä Yritysten toimipaikkojen henkilöstömäärä Lähde: Kehittämiskeskus Oy Häme *Patentti- ja rekisterihallitus tehnyt tilinpäätöspoistot Vuonna 2005 yritysten nettolisäys on ollut 264 yritystä. Lisäksi perustettujen uusien yritysten määrä on kasvanut koko tarkasteluajan. Vuodesta 2003 vuoteen 2009 eniten arvonlisäystään ennustetaan kasvattavan tietoliikenteen (40 %) sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan (noin 26 %). Kauppa, liikeelämää palveleva toiminta, kuljetus ja talonrakennus kasvattavat arvonlisäystään parikymmentä prosenttia. Myös palvelusektorin toimialoille ennustetaan arvonlisäyksen nousua vuoteen 2009 mennessä (Sosiaalikehitys 2006) 3.4. Talous Kuva 5. Kuntien vuosikate, verotulot ja valtionosuudet euroa/ asukas vuonna Hatt Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Vuosikate Verotulot Valtionosuudet Lähde: Kunnat.net Vuosikate on miinuksella Kalvolassa, Hauholla Tuuloksessa ja Rengossa. Verotulot asukasta kohti ovat korkeimmat Hämeenlinnassa ja matalimmat Rengossa. Valtionosuuksia saadaan eniten asukasta kohti Hauholla ja vähiten Hattulassa. 18

19 Taulukko 17. Sosiaali- ja terveystoimen taloustietoja vuosilta 2000 ja 2004 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, /asukas Erikoissairaanhoidon netto-kustannukset, /asukas Perusterveydenhuollon (ml. hammashuolto) nettokustannukset, /asukas nettokus- Sosiaalitoimen tannukset, /asukas Lähde: Tilastokeskus Hattula Hauho Hämeenlinna Janakkala Kalvola Lammi Renko Tuulos Hml stk Koko maa Sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset ovat nousseet 2000-luvulla. Seutukunnan tasolla erikoissairaanhoidon kustannukset ovat maan keskiarvon tuntumassa, sen sijaan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannukset ovat matalammat. Seutukunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset olivat 67 euroa asukasta kohti maan keskiarvoa alemmat. Kuva 6. Nettokäyttökustannukset lasten päivähoidossa euroa/ 0-6 vuotiaat ja omassa perusopetuksessa euroa/oppilas vuonna Lasten päivähoito Oma perusopetus Lähde: Kunnat.net Hat Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Lasten päivähoidon nettokäyttökustannukset ovat alimmat Rengossa ja korkeimmat Kalvolassa. Oma perusopetuksen kustannukset oppilasta kohti ovat alimmat Janakkalassa ja korkeimmat Lammilla. 19

20 Kuva 7. Kotipalvelun, vanhusten laitospalvelujen ja muiden vanhusten ja vammaisten palvelujen kustannukset euroa/ asukas vuonna Kotipalvelu Vanhusten laitospalvelut Muut vanh. ja vamm. palvelut Lähde: Kunnat.net Hat Hau Hml Jan Kal Lam Ren Tuu Stk Vanhustenpalvelujen erilainen järjestäminen kunnissa näkyy myös resurssien jakautumisessa. Tarkastelussa on huomioitava vanhusten määrä kunnissa: vanhuksia on suhteessa vähiten Hattulassa, Janakkalassa ja Hämeenlinnassa. 4. Väestön hyvinvointi Väestön hyvinvointia kuvaamaan on valittu toimeentulo, työllisyys ja terveys- fyysinen psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Terveys luku käsittelee väestön hyvinvointia lasten ja nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden näkökulmista. Toimeentulotukea saaneiden %-osuus asukkaista on vähentynyt seudulla 2000-luvulla. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden osuus väestöstä on myös pienentynyt. Työttömyys on vähentynyt 2000-luvulla, työttömyysprosentti on koko maata alhaisempi. Pitkäaikaistyöttömiä työttömistä on seudulla hieman suurempi osuus kuin koko maassa. Hauholla, Lammilla ja Hattulassa yli joka kolmas työtön on pitkäaikaistyötön. Joka viides lapsiperhe seudulla on yksinhuoltajaperhe, Hämeenlinnassa lähes joka neljäs. Avioerojen määrä suhteessa naimisissa oleviin on hieman noussut 2000-luvulla. Neuvola- ja päivähoitohenkilöstölle suunnatun kyselyn mukaan lasten levottomuus, aggressiivisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet. Perheiden yhdessä viettämän ajan arvioidaan vähentyneen, perheet ovat epävakaistuneet ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeudet ovat yleisiä. Työkyvyttömyyseläkkeen ja sairauspäivärahan saajia on seudulla suhteessa yhtä paljon kuin koko maassa. Työkyvyttömyyseläkkeellä ollaan useimmiten mielenterveyssyistä (46 %). Alkoholin kulutus seudulla on nousussa. Nuorista miehistä yli joka kolmas juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa. 20

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE

HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE HYVINVOINTIKERTOMUS PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNNE Leena Ahola Terveempi Pohjois-Suomi projekti Oulun Eteläinen Peruspalvelukuntayhtymä Selänne 15.2.21 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO.. 3 2 HYVÄN ELÄMÄN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva

Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA. Alueuudistuksen yleiskuva Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto, 20.5.2016 LUONNOS EP-SOTE TOIMINTAYMPÄRISTÖINDIKAATTORIPAKETISTA Alueuudistuksen yleiskuva Lähde: Alueuudistus.fi-verkkosivut 1 Uudistuksessa on monenlaisia tietotarpeita

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa

Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Länsi- ja Keski-Uusimaa tilastojen valossa Sosiaalitaito Työpapereita Joulukuu 26 1 SISÄLLYS Johdanto... 7 1. Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Hiiden seudun eroja ja yhtäläisyyksiä... 8 1.1 Väestö...

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288)

Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) Liite 4a VERTAILU KOKO MAAN JA PÄIJÄT-HÄMEEN KESKIARVOIHIN Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys 25 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista (id: 288) 20 15 10 5 0 Heinola 2008 Heinola 2013

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Luvussa tarkastellaan lähemmin Karviaisen kuntia Karkkila, Nummi-Pusula ja Vihti

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski- elinympäristönä Luvussa tarkastellaan Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntia elinympäristöinä viiteen alueeseen jaettuna: Keski-,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys

Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Länsi- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointiselvitys Joulukuu 27 SISÄLLYS ESIPUHE... 1 OSA I ALUEEN SOSIOEKONOMINEN TILANNE TILASTOJEN JA HAASTATTELUJEN KAUTTA TARKASTELTUNA... 2 1 YHTEENVETO ALUEEN SOSIOEKONOMISESTA

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2

Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 0 Innehållsförteckning Mustasaaren kunnan laaja hyvinvointikertomus... 2 Johdanto... 2 Hyvinvointitiimi... 2 Hyvinvointikertomus... 2 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE /Jaana Halonen 29.8.2012 DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Vuoden 2011

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen nykytila sekä näkymät tulevaisuudessa Marja Kosonen Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelujohtaja ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 31.3.2009 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA

SATAKUNTA NYT JA KOHTA SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä (Osa II Palvelurakenneuudistuksen kantokykymittarit Satakunnan kunnissa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä

Lisätiedot

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi? Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja TER.113, Luento 4, Raili Välimaa Tuloksia seuraavista tutkimuksista : 1984, 1986, 199, 1994, 1998 ja 22-11-, 13- ja pääosin Euroopan eri maista

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu. 16.5.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) 16.5.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä

Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä Kunnallinen lapsiasiamies lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä lapsiasiamies Tiia Heinäsuo 16.2.2008 Tampereen kaupunki Lapsiasiamiehen työstä toimi perustettu valtuuston päätöksellä 2.1.2003 toiminnan

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijaosto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2010 Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijaosto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. VUODEN 2010 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT... 4 3. INDIKAATTORITAULUKOT VUOSILTA

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna Paras-ARTTU kuntaseminaari 11.5.2010 Kuntatalolla Tutkimushavaintoja Case Hämeenlinnasta Talousmodulin havaintoja Hämeenlinnasta 1. Väestö- ja

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan?

Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Mitä järjestöjen ja julkisen kumppanuudella saavutetaan? Palvelujohtaja Väestö ja väestörakenteen muutos Väestöä ja väestön ikärakennetta koskevat tiedot luovat lähtökohdat hyvinvoinnin seurannalle ja

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Väestömuutos hankekunnissa

Väestömuutos hankekunnissa Väestömuutos hankekunnissa Nettomuutto v. Väestömuutos % - -40,0-30,0-20,0-10,0 0,0 10,0 20,0 Ikärakenteen muutos - Lapissa ja koko maassa 30 20 10 0-10 -20-30 0-14 -vuotiaiden määrän muutos % 65 v. täyttäneiden

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto

HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin. Vakka-Suomen seutukunta. Vakka-Suomen sosiaalijohto HYVINVOINTITILINPÄÄTÖS 2013 (2014 ja 2015 soveltuvin osin) Vakka-Suomen seutukunta Vakka-Suomen sosiaalijohto SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. VUODEN 2013 HYVINVOINTITILINPÄÄTÖKSEN INDIKAATTORIT...

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEN LAADINTAPOHJA Word 2007 Laaditaan talousarvio ja toimintasuunnitelma, joka sisältää Hyvinvointi -TOSUN vuosittain ja hyvinvointi strategian valtuustokausittain Hallintokunnat

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi

SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit. www.sotkanet.fi SOTKAnetin muuttujalista 04/08 - Sosiaali-, terveys- ja väestötiedot sekä kyselyaineistojen indikaattorit www.sotkanet.fi SOSIAALI-, TERVEYS- JA VÄESTÖTIEDOT 9 1. VÄESTÖ 9 1.2. Väkiluku 9 1.3. Eri ikäryhmien

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot