Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2012 Tietoa Etelä-Pohjanmaan kuntien hyvinvoinnista ja sen kehityksestä Susanne Mannermaa Sarja B:46

Transkriptio

1

2 Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2012 Tietoa Etelä-Pohjanmaan kuntien hyvinvoinnista ja sen kehityksestä Susanne Mannermaa Sarja B:46 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN Julkaisija Etelä-Pohjanmaan liitto Kampusranta 9 C, PL SEINÄJOKI Puhelin Telefaksi Seinäjoki 2012

3 Esipuhe Etelä-Pohjanmaan liitossa toteutettiin tammi-maaliskuussa 2012 aineistoraportin koostaminen Etelä-Pohjanmaan kunnille avuksi lakisääteisen hyvinvointikertomuksen laadintaan. Aineistoraportin on laatinut tutkimusharjoittelija Susanne Mannermaa, ja raportin aineistojen tuottamiseen on osallistunut myös Etelä-Pohjanmaan liiton tietohuoltosihteeri Marjut Ojanperä. Terveydenhuoltolain mukaan kunnilla on velvollisuus laatia kerran valtuustokaudessa valtuustolle tehtävä laajempi hyvinvointikertomus. Lisäksi kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Tämä aineistoraportti on tarkoitettu tausta-aineistoksi tätä työtä varten. Raportin laadinnan tukena on ollut erillinen työryhmä, joka on kommentoinut raporttia ja tehnyt ehdotuksia sen sisällöstä. Ryhmään ovat kuuluneet Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitosta, Pirjo Heino Kuntayhtymä Kaksineuvoisesta, Mervi Lehtola Seinäjoen ammattikorkeakoulusta, Maria-Liisa Nurmi Alavuden kaupungilta, Katriina Salo Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, Arto Rautajoki SONet Botniasta ja Markku Vanhanen Kauhajoen kaupungilta. Hyvinvointia ei ole lähdetty määrittelemään yhden käsitteen avulla, koska hyvinvoinnin on nähty koostuvan useammasta teemasta, joita koskevia tietoja raportissa esitellään. Aineistoraportti koostuu Etelä-Pohjanmaan kuntien kuntaprofiileista ja kuntakatsauksista sekä tilasto-osuudesta. Kuntakatsauksissa on käsitelty jokainen Etelä-Pohjanmaan kunta erikseen. Vertailukohteena ovat olleet Etelä-Pohjanmaan kunnat, Etelä-Pohjanmaan maakunta ja koko Suomi. Ensisijaisesti vertailuja on tehty eteläpohjalaisten kuntien välillä. Vertailulla on pyritty saamaan esille joitain kunnan erityispiirteitä ja katsottu, miten kunta sijoittuu näissä vertailuissa. Tilasto-osuudessa ovat kerättyinä kaikki indikaattorit, joita aineistoraportissa on käytetty. Raportin liitteenä ovat indikaattorien aikasarjataulukot, jotka ovat saatavilla ja hyödynnettävissä suoraan Excel-muotoisina työkirjoina. Raportti on ladattavissa sähköisessä muodossa Etelä-Pohjanmaan liiton www-sivuilta. Etelä-Pohjanmaan kuntien keskeisimpiä haasteita ovat väestön ikääntyminen ja alueellinen keskittyminen sekä useimmissa kunnissa myös väestön vähentyminen. Väestön ikääntymisen seurauksena väestön palvelutarpeet tulevat kasvamaan merkittävästi seuraavien 15 vuoden aikana. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvaessa tapahtuu henkilöstön huomattavaa eläköitymistä, mikä vaikeuttaa alan henkilöstön saantia. Väestön keskittymisestä seuraa, että monet palvelut uhkaavat siirtyä syrjäisemmiltä alueilta suurempiin keskuksiin. Useimmissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa väestön ennustetaan vähenevän 2010-luvulla, millä on merkittäviä vaikutuksia alueen elinvoimaisuuteen. Tämä muutos heikentää sekä kuntatalouden tulopohjaa että yritysten toimintaedellytyksiä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste on valtakunnallista tasoa pienempi ja myös pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on koko maan tasoa alhaisempi. Nuorisotyöttömien määrää on kuitenkin pyrittävä kaikin keinoin vähentämään. Koulutustason nousu on trendi Suomessa, ja myös Etelä-Pohjanmaalla väestön koulutustaso on noussut. Silti ainoastaan Seinäjoella tutkintojen suorittaneiden osuus on maan vastaavan tason yläpuolella. Kuten raportista ilmenee, hyvinvointi on laaja ja monitahoinen käsite. Osin negatiivisestikin sävyttyneiden indikaattoreiden taakse ei saa unohtua se tosiasia, että Etelä-Pohjanmaalla on useita hyvää ja täysipainoista elämää tukevia tekijöitä. Maakunnan saavutettavuus on mainio ja palvelut monipuolisia, asumiseen löytyy erilaisia vaihtoehtoja, ja kulttuuri- ja harrastustarjonta on vahvaa. Alueelle ominainen yritteliäisyys ja toimeen tarttuminen sekä "kökkähenki" 2

4 rakentavat yhteisöllisyyttä. Etelä-Pohjanmaalla on maakuntasuunnitelmansa vision mukaisesti kaikki mahdollisuudet olla tulevaisuudessa "Hyvinvointia edistävä, kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen yrittäjyys- ja kulttuurimaakunta". Lisätietoja raportin aineistoista antaa kunta-asiamies Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitosta Hänelle voi myös antaa palautetta ja kommentteja liittyen tähän raporttiin. Seinäjoella Asko Peltola Maakuntajohtaja 3

5 Sisällysluettelo Johdanto... 5 Aineistot... 5 Kunnat... 6 Alajärvi... 7 Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Töysä Vimpeli Ähtäri Sanasto Tilastot Lähteet Liitteet

6 Johdanto Hyvinvointi määrittyy tässä aineistoraportissa käsiteltävien teemojen kautta. Väestö ja elinolot ovat hyvinvoinnin taustalla. Väestö-teemassa käsitellään väestörakennetta, väestöennustetta, huoltosuhdetta ja väestön sosio-ekonomista rakennetta. Elinolot-teema on jaoteltu asumiseen, perherakenteeseen, elinkeinorakenteeseen, työmarkkinoihin ja toimeentuloon. Hyvinvoinnin taustalla on myös kuntatalous. Terveys ja turvallisuus -teemojen avulla raportissa on käsitelty sitä, miten kuntalaisten hyvinvointi ilmenee. Lisäksi hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen -teemassa on käsitelty palveluiden käyttöä ja kustannuksia. Tähän raporttiin on yritetty valita laajasti hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita, mutta raportti ei kuitenkaan tyhjentävästi kata koko hyvinvoinnin laajaa teemakenttää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Perttilän ym. (2004, 20) mukaan hyvinvointi-indikaattoreiden kautta vastataan kysymyksiin o o o Mitkä tekijät vaikuttavat väestön hyvinvointiin? Miten väestön hyvinvointi ilmenee? Miten palvelujärjestelmä kykenee vastaamaan hyvinvointitarpeisiin? Näiden kysymysten pohjalta on jaoteltu myös aineistoraportin teemoja. Teemojen jaottelussa on käytetty apuna myös Kuntien hyvinvointikertomus -hankkeen loppuraporttia (Perttilä, Orre, Koskinen & Rimpelä, 2004). Hyvinvointikertomus Kuntalaissa kunnan yksi tärkeimmistä tehtävistä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja toukokuussa 2011 astui voimaan terveydenhuoltolaki, joka velvoittaa kuntia raportoimaan hyvinvoinnin tilasta vuosittain ja laatimaan kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus kuvaa hyvinvointiin liittyvää vertailu- ja seurantatietoa ja on valmistelijoiden työväline hyvinvointitiedon koonnissa, raportoinnissa ja toimintojen resursoinnissa. Lisäksi hyvinvointikertomus tukee kunnan eri toimialojen yhteistyötä ja on päättäjien työväline päätöksenteossa. Hyvinvointikertomuksesta ei ole määritelty mitään tiettyä mallia, jonka mukaan se pitäisi laatia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivuilla on ehdotus hyvinvointikertomuksen rungoksi. Lisäksi tämän raportin lähdeluettelossa sivulla 96 on linkki esimerkkeihin eri kuntien tai kaupunkien laatimista hyvinvointikertomuksista. Aineistot Raportin aineistona on käytetty pääasiassa Tilastokeskuksen StatFin- ja Altika-tietokantojen tilastoja. Lisäksi indikaattoreita on otettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämästä SOTKAnet-tietokannasta. Aineistona on käytetty myös Kuntaliiton erilasia tilastoja. Väestön sairastavuustietoja on haettu Kelan Terveyspuntarista, ja lisäksi tietoja työttömien määristä on haettu työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä Toimiala Online -tietopalvelusta. Aineistot, joita raportin laadinnassa on käytetty apuna tai joihin tekstissä on viitattu, löytyvät raportin lopussa olevasta lähdeluettelosta. Lähdeluettelosta (sivulla 96) löytyy myös erilaisia www-sivuja, jotka liittyvät hyvinvointikertomukseen tai hyvinvointitietotuotantoon. 5

7 Kunnat Raportissa on käytetty niitä aluejakoja ( ), joilla tilastoaineistoa on ollut saatavilla tai tuotettavissa tätä raporttia kirjoitettaessa. Jokaisessa tilastossa on pyritty käyttämään uusinta saatavissa olevaa tietoa (Tilastoja on haettu ). Jokainen Etelä-Pohjanmaan kunta on tässä osiossa käsitelty erikseen. Tekstin alussa on kuntaprofiili, jossa on poikkileikkaustietona uusin saatavilla oleva tieto indikaattorin nykytilasta. Indikaattori ilmaisee kunnan osuuden suhteessa Etelä-Pohjanmaan maakuntaan prosentteina. Kuntaprofiilin indikaattorit on valittu siten, että ne kuvaisivat laajasti hyvinvointia ja kunnan toimintaa. Indikaattorin valinnan ehtona oli myös se, että indikaattorin täytyy olla saatavilla kuntatason tietona. Kuntaprofiilin jälkeen on kuntakohtaisen tekstin osuus, jossa on esitelty keskeisimmät tulokset hyvinvoinnin eri teemojen mukaan. Kuntakatsauksissa on pyritty käsittelemään hyvinvoinnin eri teemoja laajasti. Lisäksi kunnista on yritetty etsiä sellaisia tietoja ja indikaattoreita, joissa kunta sijoittuu luokitteluissa ääripäihin, jotta jokaisesta kunnasta saataisiin eroja tai ominaispiirteitä esille. Tulokset ovat esitetty tilastojen pohjalta, mutta tarkemman analyysin ja johtopäätökset tekevät kunnat itse. Kuntakatsauksien pohjana on käytetty erilasia indikaattoreita ja aikasarjoja, jotka löytyvät raportin tilasto-osuudesta sivulta 93 alkaen linkkinä Exceltiedostoon. 6

8 Alajärvi Yleistä Alajärvi kuuluu Järviseudun seutukuntaan, johon kuuluvat lisäksi Soini, Vimpeli, Lappajärvi ja Evijärvi. Järviseudun seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Alajärvi on väestöltään Järviseudun seutukunnan suurin kunta. Väestö Alajärven väkiluku vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli Vuoden 2011 aikana Alajärven väestö väheni 160 asukkaalla, joka oli toiseksi suurin väkiluvun lasku Etelä- Pohjanmaalla. Viiden vuoden ( ) aikana kaupungin väkiluku on vähentynyt 441 asukkaalla, eli väkiluku on alentunut 4,1 prosenttia. Alajärvellä on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 18,8 prosenttia, joka on kolmanneksi suurin osuus Etelä-Pohjanmaalla vuotiaita eli työikäistä väestöä on Alajärvellä 60,0 prosenttia, kun vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla on 62,5 prosenttia ja koko maassa 65,4 prosenttia. 65 vuotta täyttäneitä koko väestöstä on 21,2 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia. 7

9 Syntyneitä Alajärvellä oli vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 122 ja kuolleita 145 eli luonnollinen väestönkasvu oli 23 henkeä negatiivinen. Vieraskielisten lukumäärä vuonna 2010 oli 178, joka oli 1,7 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaalaisten määrä oli Alajärvellä 167 eli koko väestöön suhteutettuna osuus oli 1,6 prosenttia. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa Alajärven ulkomaalaisten määrä on lukumääräisesti lisääntynyt maakunnan kolmanneksi eniten eli 103 henkilöllä. Alajärven nettomaahanmuutto oli vuonna 2011 positiivinen 52 henkilöllä, joka oli myös toiseksi suurin Etelä-Pohjanmaalla. Kuntien välinen nettomuutto jäi negatiiviseksi 192 henkilöllä, joka oli suurin muuttotappio maakunnassa. Taloudellinen huoltosuhde Alajärvellä oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,73, joka on toiseksi suurin Etelä-Pohjanmaalla. Koko maan luku oli vastaavasti 1,31 ja Etelä- Pohjanmaan 1,42. Työllisyyden vaihtelulla on merkittävin osuus taloudellisen huoltosuhteen vaihteluun ja taloudellinen huoltosuhde vaihteleekin huomattavasti herkemmin kuin väestöllinen huoltosuhde. Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Alajärvellä se oli 66,6. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Väestöllinen huoltosuhde kasvaisi Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan koko Suomessa niin, että vuonna 2030 olisi koko maassa 73 ja Alajärvellä 99. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Alajärven asukasluku olisi 9 556, joten väkiluku vähenisi nykyisestä 771 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,5 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, koko maassa vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain Alajärvellä on 257. Koko Etelä-Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Työllisyys Vuoden 2010 tietojen mukaan Alajärven väestöstä työllisiä oli 36,7 prosenttia, joka oli Etelä- Pohjanmaan kuntien toiseksi pienin. Myös Alajärven työllisyysaste (57,7) oli vuonna 2009 eteläpohjalaiskunnista toiseksi pienin. Edellisvuoteen verrattuna Alajärven työllisyysaste laski kolme prosenttiyksikköä, joka oli maakunnan toiseksi suurin lasku. Keskimääräinen Etelä- Pohjanmaan työllisyysaste vuonna 2009 oli 63,2 ja koko maan 64. Elinolot Asuminen Alajärvellä vuonna 2010 ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli 11,5 prosenttia, joka oli Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa kolmanneksi suurin osuus. Tarkasteltaessa vuosia Alajärven ahtaasti asuvien osuus kaikista asuntokunnista on pysynyt koko ajanjaksolla yhtenä maakunnan suurimmista. Koko maassa vastaava osuus vuonna 2010 oli yhdeksän prosenttia. Elinkeinorakenne Alajärvellä työllisestä työvoimasta 27,3 prosenttia työskentelee julkishallinnon toimialalla. Toiseksi suurin osuus (20,4 %) työvoimasta työskentelee teollisuudessa ja kolmanneksi suu- 8

10 rin (18,1 %) kaupan toimialalla. Pienin osuus työvoimasta työskentelee kiinteistöalan toimialalla (0,5 %). Vuonna 2009 Alajärvellä asuvista työllisistä 77,1 prosenttia kävi omassa asuinkunnassaan töissä. Tämä absoluuttinen työpaikkaomavaraisuus on Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa neljänneksi suurin. Vastaava osuus koko Etelä-Pohjanmaalla oli 74,4 prosenttia. Työmarkkinat Työttömyysaste Alajärvellä vuonna 2011 oli keskimäärin 8,6. Se on laskenut edellisestä vuodesta 0,7 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ( ) aikana se on laskenut 0,2 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Alajärvellä vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä oli työttömistä 16,6 prosenttia. Edellisvuodesta Alajärven pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä nousi 1,9 prosenttiyksikköä. Jos tarkastellaan vuosia , viimeksi pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on ollut korkeampi vuonna 2005, jolloin se oli 17,1 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista vuonna 2010 oli Alajärvellä 8,6 prosenttia, joka on toiseksi suurin kunnittainen osuus Etelä-Pohjanmaalla. Vuosina , toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus Alajärvellä on pysynyt yhtenä maakunnan korkeimmista. Koko maassa vastaava osuus vuonna 2010 oli seitsemän prosenttia. Kuntatalous Alajärven vuoden 2012 tuloveroprosentti on 20,50, joka on sama kuin vuonna Vuosikate vuonna 2010 oli Alajärvellä asukasta kohti 368 euroa. Vuonna 2005 Alajärven vuosikate jäi euron miinukselle. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa vuosikate on noussut asukasta kohti 369 euroa. Lainakanta vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli Alajärvellä asukasta kohti euroa. Viiden vuoden ( ) ajanjaksolla lainakanta on noussut asukasta kohti 650 euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa Alajärven verotulot ovat kasvaneet asukasta kohti 670 euroa. Prosentteina verotulojen kasvu on noin 37. Suhteellisesti kasvu on Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin. Alajärvellä asukasta kohti valtionosuuksia vuonna 2010 oli euroa, kun keskimääräinen summa asukasta kohti oli Etelä-Pohjanmaalla euroa. Eteläpohjalaisista kunnista vuonna 2010 neljällä oli kertynyt alijäämää. Alajärvellä alijäämää kertyi asukasta kohden 76 euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2010 Alajärvellä 114,6, kun koko maan indeksi oli 100. Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi oli 107,3. Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi oli Alajärvellä vuonna 2011 maakunnan kolmanneksi korkein eli 135,5, kun Etelä-Pohjanmaalla se oli 118,3 ja koko maassa 100. Korvattujen lääkkeiden kustannukset vuonna 2010 olivat Alajärvellä 371,90 euroa asukasta kohti, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 333,50 euroa. 9

11 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Alajärvellä vuonna 2010 oli 58,9 vuotta ja koko maan vastaava ikä 58,6 vuotta. Turvallisuus Alajärvellä poliisin tietoon tulleita rikoksia oli vuonna 2011 yhteensä 485. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa rikosten määrä on vähentynyt muihin eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna maakunnan kolmanneksi eniten eli 94 rikoksella. Alajärven katuturvallisuusindeksi vuonna 2010 oli 215,7. Indeksissä on tapahtunut noin 56 yksikön kasvu viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa. Alajärven katuturvallisuusindeksi oli Järviseudun korkein vuonna Etelä-Pohjanmaan katuturvallisuusindeksi oli 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhainkodissa hoidossa olleita vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli Alajärvellä noin prosentin osuus ikäluokasta. Tämä osuus on Etelä-Pohjanmaan kuntien toiseksi pienin. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Alajärvellä 5,2 prosenttia. Viiden vuoden ( ) aikana osuus on laskenut maakunnan kolmanneksi eniten eli 3,2 prosenttiyksikköä. Vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset vuonna 2010 asukasta kohden olivat 23 euroa, joka on pienin määrä koko Etelä-Pohjanmaalla. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaiden lukumäärät vuonna 2010 olivat Alajärvellä toiseksi suurimmat Etelä-Pohjanmaalla. Myös opetustoimen nettokustannukset nousivat asukasta kohden korkeiksi (1 332 /asukas) niin, että ne ovat maakunnan toiseksi suurimmat asukasta kohti laskien. Liikunnan ja vapaa-ajan kustannukset asukasta kohden olivat Alajärvellä 53 euroa, joka jää alle Etelä-Pohjanmaan vastaavan määrän (73 /asukas). Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa kustannukset ovat kuitenkin nousseet suhteellisesti noin 40 prosenttia, joka on maakunnan kolmanneksi suurin kasvu. Euroina kasvu on asukasta kohden 15 euroa. 10

12 Alavus Yleistä Alavuden kaupunki kuuluu Kuusiokuntien seutukuntaan yhdessä Kuortaneen, Töysän ja Ähtärin kanssa. Vuonna 2011 Kuusiokuntien seutukunnan väkiluku oli Alavus on asukasluvultaan Kuusiokuntien seutukunnan suurin kunta. Väestö Alavuden väkiluku oli vuoden 2011 viimeisenä päivänä Vuoden 2011 aikana Alavuden väkiluku väheni 58 henkilöllä. Viiden vuoden ( ) aikana Alavuden väkiluku on vähentynyt 314 hengellä eli väkiluku on alentunut 3,3 prosenttia. Alavudella on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 17,2 prosenttia, joka on sama kuin Etelä- Pohjanmaan vastaava osuus vuotiaita eli työikäisiä on 59,6 prosenttia, joka taas on koko maan lukuun verrattuna (65,4 %) alhainen. 65 vuotta täyttäneitä on 23,2 prosenttia, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus on 20,3 prosenttia ja koko maassa 18,1 prosenttia. Syntyneitä oli Alavudella vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 98 ja kuolleita 106 eli luonnollinen väestönkasvu oli negatiivinen kahdeksalla hengellä. 11

13 Alavudella vieraskielisten ja ulkomaalaisten osuus vuonna 2010 oli koko väestöstä 0,6 prosenttia. Viiden vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa ( ) ulkomaalaisten määrä on kuitenkin lisääntynyt 33:sta 60:neen. Alavuden nettomaahanmuutto jäi positiiviseksi vuonna 2011ennakkotiedon mukaan yhdeksällä henkilöllä. Kuntien välinen nettomuutto taas jäi negatiiviseksi 61 hengellä. Taloudellinen huoltosuhde Alavudella oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,58. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Alavudella se oli 67,8. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde kasvaisi koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Alavudella 94. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Alavuden asukasluku olisi 9 018, joten väkiluku vähenisi nykyisestä 211 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskee vuoteen ,3 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousee ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain Alavudella on 249. Koko Etelä-Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Alavudella vuonna 2010 korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä tutkinnon suorittaneista oli 17,1 prosenttia, kun Etelä-Pohjanmaalla se oli keskimäärin 22,1 prosenttia. Työllisyys Vuoden 2010 tietojen mukaan Alavuden väestöstä 38,8 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste vuonna 2009 oli Alavudella 62,0, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 63,2 ja koko maassa 64. Elinolot Asuminen Alavudella kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2010 oli 85,6 prosenttia, joka oli kunnittaisessa vertailussa maakunnan kolmanneksi pienin osuus. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa tämä osuus on kuitenkin noussut 3,1 prosenttiyksikköä. Elinkeinorakenne Alavuden työllisestä työvoimasta suurin osuus (27,9 %) työskentelee julkishallinnon toimialalla. Toiseksi suurin osuus (22,1 %) työskentelee kaupan toimialalla. Tämä osuus on samalla myös kolmanneksi suurin osuus Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa tällä toimialalla. Kolmanneksi suurin osuus (16,5 %) Alavuden työllisestä työvoimasta työskentelee teollisuuden toimialalla. Pienin osuus (0,6 %) taas työskentelee kiinteistöalan toimialalla. Työmarkkinat Työttömyysaste Alavudella vuonna 2011 oli keskimäärin 7,0. Se on laskenut edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa se on laskenut 1,3 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. 12

14 Alavudella pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on ollut korkea vuosina (yli 20 prosenttia). Vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä oli työttömistä 18,1 prosenttia, joka on kolmanneksi korkein osuus Etelä-Pohjanmaalla. Edellisvuodesta Alavuden pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä nousi 2,6 prosenttiyksikköä, mutta viiden vuoden ( ) aikana pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on laskenut 4,7 prosenttiyksikköä. Etelä- Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Alavudella oli alle 25- vuotiaita työttömiä 8,8 prosenttia työttömistä. Tämä nuorisotyöttömien osuus työttömistä oli Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin osuus. Toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista oli vuonna 2010 Alavudella 7,4 prosenttia, joka on kolmanneksi suurin osuus maakunnassa. Vastaava osuus koko Etelä- Pohjanmaalla on keskimäärin 6,4 prosenttia ja koko maassa seitsemän prosenttia. Kuntatalous Alavuden vuoden 2012 tuloveroprosentti on 19,75, joka on Kuusiokuntien matalin. Kaupungin tuloveroprosentti pysyy myös Etelä-Pohjanmaan keskiarvon (19,98) alapuolella. Vuosikate oli vuonna 2010 Alavudella asukasta kohti 399 euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa vuosikate asukasta kohti on noussut 373 euroa. Alavuden lainakanta vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli asukasta kohti euroa. Viiden vuoden ajanjaksolla ( ) lainakanta on noussut asukasta kohti 630 euroa. Alavudella asukasta kohti vuonna 2010 valtionosuuksia oli euroa, kun vastaava määrä oli Etelä-Pohjanmaalla euroa asukasta kohti. Alavudella kertyi ylijäämää vuonna 2010 asukasta kohti 767 euroa, joka on suurempi kuin vastaava Etelä-Pohjanmaan määrä (698 euroa). Toisaalta koko maan vastaava määrä oli asukasta kohti euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi Alavudella oli 116,5, joka oli Etelä-Pohjanmaalla toiseksi suurin. Indeksi on kasvanut 7,3:lla viiden vuoden ajanjakson muutosta tarkasteltuna. Tämä kasvu on Etelä-Pohjanmaan kunnista toiseksi korkein. Korvattujen lääkkeiden kustannukset olivat vuonna 2010 Alavudella 350,50 euroa asukasta kohti. Etelä-Pohjanmaan vastaava määrä oli 333,50 euroa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 2010 Alavudella 56,6 vuotta, joka on maakunnan kolmanneksi alhaisin ikä. Koko maan vastaava luku oli 58,6 vuotta. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Alavudella 12,8 prosenttia. Viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden osuus on kasvanut 1,2 prosenttiyksikköä. 13

15 Turvallisuus Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleita rikoksia oli yhteensä 447. Viiden vuoden ajanjakson muutosta tarkasteltaessa rikokset ovat lisääntyneet 25:llä, mutta kymmenen vuoden ( ) muutosta tarkasteltaessa rikosten määrä on vähentynyt 77 rikoksella. Katuturvallisuusindeksi Alavudella vuonna 2010 oli 134,55, joka oli hieman korkeampi kuin vastaava Etelä-Pohjanmaan luku (132,83). Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Perusterveydenhuollon (pois lukien hammashuolto) avohoitokäyntejä asukasta kohti Alavudella oli 6,1, joka on kolmanneksi suurin määrä maakunnassa. Myös perusterveydenhuollon (pl. hammashuolto) nettokustannukset nousivat Etelä-Pohjanmaan korkeimmiksi asukasta kohden, ne olivat vuonna 2010 asukasta kohti 840 euroa. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( /asukas) jäävät sen sijaan Alavudella Etelä- Pohjanmaan toiseksi pienimmiksi. Nettokustannukset asukasta kohden kaupungissa olivat 888 euroa, kun taas vastaava nettokustannusten määrä Etelä-Pohjanmaalla oli 997 euroa ja koko maassa 959 euroa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Alavudella 5,7 prosenttia. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on vähentynyt yli kymmenen prosenttiyksikköä eli eniten eteläpohjalaiskunnista. Esimerkiksi vuonna 2005 tämä vastaava osuus oli Alavudella 16,2 prosenttia. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Liikunnan ja vapaa-ajan nettokustannukset asukasta kohden olivat Alavudella toiseksi suurimmat Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa. Kustannukset vuonna 2010 olivat 102 euroa asukasta kohti. Vuosia tarkasteltaessa nettokustannukset ovat nousseet asukasta kohti 20 eurolla. 14

16 Evijärvi Yleistä Evijärven kunta kuuluu Järviseudun seutukuntaan, johon kuuluvat lisäksi Alajärvi, Lappajärvi, Soini ja Vimpeli. Järviseudun seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Väestö Evijärven väkiluku vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli Vuoden 2011 aikana Evijärven väestö väheni kahdeksalla asukkaalla. Viiden vuoden ( ) aikana kunnan väkiluku on vähentynyt 107 asukkaalla, joten väkiluku on alentunut 3,7 prosenttia. Evijärvellä on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 16,6 prosenttia, kun vastaava koko maan osuus on 16,5 prosenttia. Työikäistä väestöä eli vuotiaita Evijärvellä on 59,6 prosenttia, joka on alle maakunnan vastaavan osuuden (62,5 %) ja myös koko maan osuuden (65,4 %). 65 vuotta täyttäneiden osuus taas kunnassa on 23,9 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia. 15

17 Syntyneitä oli Evijärvellä vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 36, ja kuolleita toiseksi vähiten Etelä-Pohjanmaan kunnista eli 32. Evijärvellä luonnollinen väestönkasvu jäi positiiviseksi neljällä henkilöllä. Evijärven ulkomaalaisten määrä vuonna 2010 oli 43. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus koko väestöstä oli 1,6 prosenttia, joka on neljänneksi suurin kunnittainen osuus. Viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa Evijärven ulkomaalaisten määrä on pysynyt samana. Evijärven vieraskielisten osuus koko väestöstä oli noin 1,4 prosenttia. Taloudellinen huoltosuhde Evijärvellä oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,48. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9) ja Evijärvellä se vuonna 2011 oli 67,9. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Väestöllinen huoltosuhde kasvaisi Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan koko maassa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Evijärvellä 93. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Evijärven asukasluku olisi 2 258, joten väkiluku vähenisi nykyisestä 489 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,8 prosenttia, joka on toiseksi suurin väestön väheneminen Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain Evijärvellä on 235. Koko Etelä-Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Työllisyys Vuoden 2010 tietojen mukaan Evijärven väestöstä 40,3 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste vuonna 2009 oli 60,6, joka jäi alle Etelä-Pohjanmaan vastaavan luvun (63,2) ja koko maan luvun (64,0). Elinolot Asuminen Asuntojen määrä oli vuonna 2010 Evijärvellä pienin koko maakunnasta. Myös yhden hengen asuntokuntia oli kunnassa kolmanneksi vähiten Etelä-Pohjanmaalla. Evijärvellä kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2010 oli 85 prosenttia, joka oli kunnittaisessa vertailussa maakunnan pienin osuus. Etelä- Pohjanmaalla vastaava osuus vuonna 2010 oli 89,2 prosenttia. Elinkeinorakenne Evijärven työllisestä työvoimasta 23,6 prosenttia työskentelee maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla ja 9,2 prosenttia työskentelee rakentamisen toimialalla. Nämä osuudet ovat maakunnan suurimpia näillä toimialoilla. Suhteellisesti pienin osuus (0,1 %) työllisestä työvoimasta Evijärvellä työskentelee kiinteistöalan toimialalla. Evijärvellä oli vuonna 2009 työpaikkoja yhteensä 919, joka oli Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa kolmanneksi vähiten. Jos tarkastellaan työpaikkoja työnantajasektoreittain, Evijärvellä ei ollut vuonna 2009 yhtään valtion työpaikkaa. 16

18 Työmarkkinat Työttömyysaste (vuosikeskiarvo) Evijärvellä vuonna 2011 oli maakunnan alhaisin 5,2. Se on laskenut edellisestä vuodesta 1,6 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa se on laskenut 1,4 prosenttiyksikköä. Myös Evijärven naapurikunnilla Kauhavalla (5,3) ja Lappajärvellä (6,2) oli alhaiset työttömyysasteet. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Evijärvellä vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä oli työttömistä 9,8 prosenttia, joka oli myös maakunnan pienin osuus. Viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä laski 8,2 prosenttiyksikköä, joka on kolmanneksi suurin lasku Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Evijärvellä oli työttömiä naisia 29,7 prosenttia, joka oli maakunnan pienin osuus. Yli 50-vuotiaiden työttömien osuus työttömistä taas oli suhteellisesti maakunnan toiseksi suurin eli 54,1 prosenttia. Toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista oli vuonna 2010 Evijärvellä 5,1 prosenttia. Viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus on laskenut 3,6 prosenttiyksikköä, joka on suurin lasku Etelä- Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista oli vuonna 2010 keskimäärin 6,4 prosenttia. Kuntatalous Korkeimmat tuloveroprosentit (21,00) Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2012 ovat Evijärvellä, Isojoella, Kauhajoella, Lappajärvellä ja Soinissa. Vuosikate oli Evijärvellä vuonna 2010 asukasta kohti 399 euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa vuosikate on noussut 488 euroa asukasta kohti. Esimerkiksi vuosina 2005, 2007 ja 2008 vuosikate jäi Evijärvellä negatiiviseksi. Vuoden 2010 viimeisenä päivänä kunnan lainakanta oli asukasta kohti euroa. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa lainakanta on noussut asukasta kohti 10 euroa. Evijärvellä asukasta kohti valtionosuuksia vuonna 2010 oli euroa, kun keskimäärin valtionosuuksia asukasta kohti oli Etelä-Pohjanmaalla euroa. Eteläpohjalaisista kunnista vuonna 2010 neljällä oli kertynyt alijäämää, kunnista yksi oli Evijärvi. Evijärven kuntatalous on vuodesta 2005 alkaen jäänyt joka vuosi alijäämäiseksi. Asukasta kohden kertynyt alijäämä vuonna 2010 oli 598 euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli Evijärvellä 111,2. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa sairastavuusindeksi on laskenut maakunnan kolmanneksi eniten eli 8,3 yksiköllä. Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli 107,3, kun koko maan luku oli 100. Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi oli vuonna 2011 Evijärvellä maakunnan korkein eli 151. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa ( ) kansantauti-indeksi on noussut 12 yksiköllä, joka on maakunnan korkein nousu. Vuosina Evijärven kansantautiindeksi on pysynyt korkealla, kun verrataan muihin eteläpohjalaisiin kuntiin. 17

19 Korvattujen lääkkeiden kustannukset olivat Evijärvellä 353,50 euroa asukasta kohti, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava määrä oli 333,50 euroa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 2010 Evijärvellä 55,5 vuotta, joka oli maakunnan toiseksi alhaisin ikä. Koko maan vastaava eläkkeelle siirtymisikä oli 58,6 vuotta. Turvallisuus Poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Evijärvellä vuonna 2011 yhteensä 96. Rikokset ovat vähentyneet suhteellisesti toiseksi eniten maakunnassa (27 %) viiden vuoden ajanjakson muutosta tarkasteltaessa. Evijärven vuoden 2010 katuturvallisuusindeksi oli 187,32, kun vastaava luku Etelä- Pohjanmaalla oli 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat vuonna 2010 asukasta kohden Evijärvellä euroa, joka on kolmanneksi eniten Etelä-Pohjanmaalla. Viiden vuoden ( ) aikana nettokustannukset ovat nousseet asukasta kohti euroa, joka Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa toiseksi suurin kasvu. Perusterveydenhuollon (pois lukien hammashuolto) avohoitokäyntejä asukasta kohti Evijärvellä oli 6,8, joka on suurin määrä Etelä-Pohjanmaalla. Perusterveydenhuollon (pl. hammashuolto) nettokustannukset ( / asukas) olivat 617 euroa, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava määrä oli 594 euroa asukasta kohti. Vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset olivat Evijärvellä asukasta kohden korkeat, 324 euroa, joka on kolmanneksi suurin määrä Etelä-Pohjanmaalla. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Perusopetuksen oppilaiden lukumäärä vuonna 2010 oli Evijärvellä 296, joka on Etelä- Pohjanmaan kuntiin verrattuna kolmanneksi pienin. Myös lukiokoulutuksessa olevien oppilaiden määrä oli toiseksi pienin (68 oppilasta) Etelä-Pohjanmaalla. Silti lukiokoulutuksen nettokustannukset nousevat Evijärvellä Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurimmaksi asukasta kohden (233 euroa). Liikunnan ja vapaa-ajan kustannukset asukasta kohden olivat Evijärvellä 33 euroa, joka jäi alle Etelä-Pohjanmaan vastaavan määrän (73 euroa). Myös yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset jäivät vuonna 2010 Evijärvellä asukasta kohden yhteen euroon, kun Eteläpohjanmaalla nettokustannukset olivat vuonna 2010 keskimäärin 11 euroa. 18

20 Ilmajoki Yleistä Ilmajoen kunta kuuluu Seinäjoen seutukuntaan yhdessä Jalasjärven, Kauhavan, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoen kanssa. Seinäjoen seudun seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Väestö Ilmajoen väkiluku vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli Vuoden 2011 aikana Ilmajoen väestö kasvoi 57 asukkaalla. Viiden vuoden ( ) aikana kunnan väkiluku on lisääntynyt 366 asukkaalla, joten väkiluvun kasvua on tullut 3,2 prosenttia. Ilmajoki on yksi kolmesta Etelä-Pohjanmaan kunnasta, jonka väkiluku on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Ilmajoella on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 19,7 prosenttia, joka on suurin osuus Etelä- Pohjanmaalla. Työikäisen väestön eli vuotiaiden osuus on 62,6 prosenttia, joka on keskimääräisen Etelä-Pohjanmaan osuuden (62,5 %) tasolla. 65 vuotta täyttäneitä Ilmajoella on 17,7 prosenttia, joka on Etelä-Pohjanmaalla toiseksi pienin osuus ja vastaavasti on koko maan (18,1 %) tasolla. 19

21 Syntyneitä oli Ilmajoella vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 124 ja kuolleita 129 eli luonnollinen väestönkasvu jäi Ilmajoella negatiiviseksi viidellä henkilöllä. Ilmajoen vieraskielisten osuus jää 0,7 prosenttiin koko väestöstä ja ulkomaalaisten osuus 0,8 prosenttiin koko väestöstä. Ilmajoen kuntien välinen nettomuutto oli vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan Etelä- Pohjanmaan kunnista toiseksi suurin eli muuttovoitto oli 43 asukasta. Ilmajoen nettomaahanmuutto oli myös positiivinen 15 henkilöllä. Taloudellinen huoltosuhde Ilmajoella oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,32, joka oli toiseksi pienin Etelä-Pohjanmaalla. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Ilmajoella se vuonna 2011 oli 59,8. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde kasvaisi koko maassa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Ilmajoella 80, joka toiseksi pienin luku Etelä-Pohjanmaalla. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Ilmajoen asukasluku olisi , joten väkiluku lisääntyisi nykyisestä asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku nousisi vuoteen ,4 prosenttia, joka on kolmanneksi suurin väkiluvun kasvu Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain Ilmajoella on 293, joka on maakunnan kolmanneksi suurin. Koko Etelä- Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Ilmajoella vuonna 2010 perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 66 prosenttia, joka on maakunnan toiseksi suurin. Myös keskiasteen tutkintojen suorittaneiden osuus (44,3 %) oli Ilmajoella maakunnan toiseksi suurin ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (21,7 %) kaikista tutkinnon suorittaneista oli kolmanneksi suurin. Työllisyys Vuoden 2010 tietojen mukaan Ilmajoen väestöstä 43,1 prosenttia oli työllisiä. Tämä osuus on Etelä-Pohjanmaan kuntien toiseksi suurin. Myös työllisyysaste (65,7) oli vuonna 2009 toiseksi korkein Ilmajoella kunnittaisessa vertailussa. Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste oli 63,2 ja koko maan 64,0. Elinolot Perherakenne Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa eteläpohjalaisista kunnista ainoastaan Ilmajoella, Lapualla ja Seinäjoella lapsiperheiden määrä on lisääntynyt. Ilmajoella lapsiperheiden määrä on lisääntynyt kolmanneksi eniten eli noin 2,5 prosenttia. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Ilmajoella vuonna 2010 oli 13,4 prosenttia, kun Etelä- Pohjanmaalla se oli keskimäärin 15,9 prosenttia. 20

22 Elinkeinorakenne Ilmajoella työllisestä työvoimasta suurin osuus (28,6 %) työskentelee julkishallinnon toimialalla. Toiseksi suurin osuus (20,5 %) taas työskentelee kaupan toimialalla ja kolmanneksi suurin osuus (18,2 %) teollisuuden toimialalla. Pienin osuus (0,8 %) työllisestä työvoimasta työskentelee kiinteistöalan toimialalla. Ilmajoen suhteellinen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2009 oli 67 prosenttia, joka oli maakunnan alhaisin. Koko Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 98 prosenttia. Ilmajoen työllinen työvoima käy muissa kunnissa töissä enemmän kuin omassa kunnassa, koska Ilmajoen nettopendelöinti jää negatiiviseksi (-1 631). Tämä suhdeluku on suurin koko maakunnassa. Ilmajoen työllisistä kävi asuinkunnan ulkopuolella töissä 52,5 prosenttia, joka on suurin osuus Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa. Työmarkkinat Työttömyysaste (vuosikeskiarvo) Ilmajoella vuonna 2011 oli 7,2. Se on laskenut edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa työttömyysaste on laskenut yhden prosenttiyksikön. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Ilmajoella vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä oli työttömistä 21 prosenttia, joka oli toiseksi suurin osuus koko maakunnassa. Vuosia tarkasteltaessa, Ilmajoella vuoden 2011 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on suurin koko ajanjaksolla tässä kunnassa. Kuntaprofiilissa Ilmajoen pitkäaikaistyöttömien määrä keskimäärin on seitsemän prosenttia koko maakunnasta. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Ilmajoella naisten osuus työttömistä oli 48,6 prosenttia, joka oli suhteellisesti maakunnan korkein osuus. Yli 50- vuotiaden osuus työttömistä taas oli maakunnan toiseksi pienin osuus eli 20,6 prosenttia. Toimeentulo Valtionveron alaiset tulot tulonsaajia kohti olivat 2010 Ilmajoella toiseksi suurimmat Etelä- Pohjanmaalla, mutta eivät silti ylitä koko maan tasoa. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista oli Ilmajoella toiseksi pienin (4,4 %) verrattuna muihin eteläpohjalaiskuntiin. Etelä-Pohjanmaalla toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista oli vuonna 2010 keskimäärin 6,4 prosenttia. Kuntatalous Vuoden 2012 tuloveroprosentti on Ilmajoella 19,75, joka on 0,25 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuotena. Kunnan tuloveroprosentti pysyy kuitenkin Etelä-Pohjanmaan keskiarvon (19,98) alapuolella. Vuosikate oli Ilmajoella vuonna 2010 asukasta kohti 300 euroa. Viiden vuoden ( ) aikana vuosikate on noussut asukasta kohti 154 euroa. Ilmajoella asukasta kohti valtionosuuksia oli euroa, joka jää alle Etelä-Pohjanmaan vastaavan määrän (2 102 /asukas). Ilmajoen valtionosuuksien määrä asukasta kohti oli Etelä-Pohjanmaan kuntiin verrattuna toiseksi pienin. Lainakanta oli vuoden 2010 viimeisenä päivänä Ilmajoella asukasta kohden euroa, joka on toiseksi suurin määrä Etelä-Pohjanmaalla. Lainakanta on noussut viiden vuoden aikana ( ) euroa asukasta kohti. 21

23 Ilmajoella kertyi vuonna 2010 ylijäämää asukasta kohti euroa, kun vastaava määrä asukasta kohti oli Etelä-Pohjanmaalla 698 euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli Etelä-Pohjanmaan pienin Ilmajoella (97,5) ja myös alle maan luvun (100). Myös Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi vuonna 2011 oli maakunnan toiseksi pienin eli 106,9, kun koko maassa vastaava luku oli 100. Vuosia tarkasteltaessa Ilmajoen kansantauti-indeksi on pysynyt aikavälillä yhtenä maakunnan pienimmistä. Etelä-Pohjanmaan kansantauti-indeksi vuonna 2011 oli 118,3. Korvattujen lääkkeiden kustannukset asukasta kohti olivat Etelä-Pohjanmaan toiseksi pienimmät Ilmajoella 295,70 euroa, kun vastaava maakunnan määrä oli 333,50 euroa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli Ilmajoella vuonna ,7 vuotta, joka on koko maan vastaavalla tasolla (58,6 vuotta). Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Ilmajoella maakunnan kolmanneksi pienin osuus eli 9,1 prosenttia. Etelä- Pohjanmaalla vastaava osuus oli 10,6 prosenttia. Turvallisuus Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Ilmajoella yhteensä 414. Kymmenen vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa rikosten määrä on pysynyt samana. Ilmajoen vuoden 2010 katuturvallisuusindeksi oli 181,4. Indeksissä on tapahtunut noin 40 yksikön lasku viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa. Etelä-Pohjanmaan maakunnan katuturvallisuusindeksi oli vastaavasti 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Vuonna 2010 Ilmajoella lapsia kokopäivähoidossa oli 42,2 prosentin osuus ikäluokasta. Tämä osuus on toiseksi suurin osuus Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa. Vanhainkodeissa hoidossa olleita vuoden viimeisenä päivänä vuonna 2010 oli taas 0,9 prosentin osuus ikäluokasta, joka on maakunnan pienin osuus. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat vuonna 2010 Ilmajoella koko maakuntaan nähden pienet, euroa. Jokaisessa Etelä-Pohjanmaan kunnassa nettokustannukset ovat nousseet, mutta Ilmajoella kustannusten nousu on maltillisimmasta päästä. Sen sijaan lasten päivähoidon nettokustannukset nousevat asukasta kohden 437 euroon, joka on toiseksi suurin määrä maakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla lasten päivähoidon nettokustannukset olivat keskimäärin asukasta kohti 376 euroa. Vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset vuonna 2010 jäivät kunnassa 78 euroon per asukas, joka on kuntien vertailussa kolmanneksi pienin määrä asukasta kohden. Etelä- Pohjanmaalla vastaava luku oli 127 euroa asukasta kohti. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Lukiokoulutuksen nettokustannukset vuonna 2010 asukasta kohden jäävät Ilmajoella 105 euroon per asukas, joka on toiseksi pienin määrä Etelä-Pohjanmaan kunnista. Liikunnan ja vapaa-ajan kustannukset asukasta kohden nousivat Ilmajoella vuonna 2010 maakunnan korkeimmiksi, 105 euroa asukasta kohti. Etelä-Pohjanmaan vastaava määrä oli 73 /asukas. 22

24 Isojoki Yleistä Isojoen kunta kuuluu Suupohjan seutukuntaan yhdessä Kauhajoen, Karijoen ja Teuvan kanssa. Suupohjan seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Isojoki oli väkiluvultaan maakunnan toiseksi pienin kunta. Väestö Isojoen väkiluku oli Vuoden 2011 aikana Isojoen väestö on vähentynyt 46 asukkaalla. Viiden vuoden ( ) ajanjaksolla kunnan väkiluku on vähentynyt 186 asukkaalla eli väkiluku on alentunut 7,3 prosenttia. Tämä väkiluvun suhteellinen lasku on toiseksi suurin Etelä-Pohjanmaalla. Isojoella on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 13,4 prosenttia, joka on kolmanneksi pienin osuus Etelä-Pohjanmaalla. Vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli 17,2 prosenttia ja koko maassa 16,5 prosenttia vuotiaita eli työikäisiä Isojoen väestöstä on 58,5 prosenttia, joka taas on kolmanneksi pienin osuus Etelä-Pohjanmaalla. 65 vuotta täyttäneitä on kunnan väestöstä 28 prosenttia, joka taas on maakunnassa suurin osuus. Koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia. 23

25 Syntyneitä Isojoella oli vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 19, joka oli toiseksi vähiten Etelä-Pohjanmaalla. Kuolleita oli 52. Isojoen luonnollinen väestön kasvu jäi negatiiviseksi 33 henkilöllä. Isojoen vieraskielisten osuus koko väestöstä vuonna 2010 oli 2,1 prosenttia ja ulkomaalaisten osuus 2,3 prosenttia. Nämä osuudet ovat suhteellisesti suurimmat Etelä-Pohjanmaalla. Taloudellinen huoltosuhde Isojoella oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,67, joka on kolmanneksi suurin Etelä-Pohjanmaalla. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä- Pohjanmaan 1,42. Työllisyyden vaihtelulla on merkittävin osuus taloudellisen huoltosuhteen vaihteluun ja taloudellinen huoltosuhde vaihteleekin huomattavasti herkemmin kuin väestöllinen huoltosuhde. Väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2011 Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Isojoella se oli 70,8, joka oli maakunnan kolmanneksi suurin. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde kasvaisi koko maassa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Isojoella 109. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Isojoen väkiluku olisi 2 020, joten se vähenisi nykyisestä 334 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi kunnassa vuoteen 2030 mennessä 14,2 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain Isojoella on 198, joka on maakunnan pienin. Koko Etelä-Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli Isojoella maakunnan pienin eli 49,1 prosenttia. Kun Etelä-Pohjanmaalla keskimääräinen osuus oli 63,9 prosenttia. Työllisyys Vuoden 2010 tietojen mukaan Isojoen väestöstä työllisiä oli 37,5 prosenttia, joka oli kolmanneksi pienin osuus verrattuna muihin eteläpohjalaisiin kuntiin. Työllisyysaste vuonna 2009 oli 63,1, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 63,2 ja koko maan 64,0. Elinolot Asuminen Isojoella oli vähintään neljän hengen asuntokuntia maakunnan muihin kuntiin verrattuna lukumäärällisesti toiseksi vähiten. Myös kaikkia asuntokuntia oli Isojoella maakunnan kolmanneksi vähiten. Isojoella 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2010 oli 93,7 prosenttia, joka oli Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa toiseksi suurin osuus. Tarkasteltaessa vuosia , Isojoella kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on pysynyt korkeana myös muina vuosina, kun vertaillaan muita eteläpohjalaisia kuntia. Etelä-Pohjanmaalla 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä oli keskimäärin 89,2 prosenttia. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli vuonna 2010 Isojoella 28,5 prosenttia, joka oli Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa suurin osuus. Tämä osuus on ajanjaksolla pysynyt yhtenä maakunnan suu- 24

26 rimmista koko ajanjaksolla. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien osuus asuntokunnista oli Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2010 vastaavasti 11,8 prosenttia. Perherakenne Isojoella lapsiperheitä oli Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi vähiten. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Isojoella suhteellisesti maakunnan suurin eli 19,4 prosenttia, kun vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli 15,9 prosenttia. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa yksihuoltajaperheiden osuus Isojoella on noussut 4,6 prosenttiyksikköä. Elinkeinorakenne Isojoella työllisestä työvoimasta suurin osuus (23,2 %) työskentelee julkishallinnon toimialalla. Toiseksi eniten työskennellään (22,4 %) maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla. Tämä osuus on myös kolmanneksi suurin osuus toimialalla Etelä-Pohjanmaalla. Pienin osuus (0,1 %) Isojoen työllisestä työvoimasta työskentelee informaation ja viestinnän toimialalla. Tämä on myös pienin osuus koko maakunnassa tällä toimialalla. Isojoella oli vuonna 2009 työpaikkoja yhteensä 810, joka maakunnan toiseksi vähiten. Jos tarkastellaan työpaikkoja työnantajasektoreittain, kunnassa ei ollut vuonna 2009 yhtään valtion työpaikkaa. Työmarkkinat Työttömyysaste Isojoella vuonna 2011 oli keskimäärin 6,3. Edelliseen vuoteen verrattuna työttömyysaste nousi 0,2 prosenttiyksikköä. Viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa se on laskenut 1,8 prosenttiyksikköä, joka on toiseksi suurin lasku maakunnassa. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Isojoella vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli 11,7 prosenttia. Edellisvuodesta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä nousi 1,7 prosenttiyksikköä, mutta viiden vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa työttömyysaste on laskenut 7,6 prosenttiyksikköä, joka on neljänneksi suurin lasku Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Toimeentulo Valtionveron alaiset tulot yhteensä tulonsaajaa kohti jäivät vuonna 2010 Isojoella koko maakunnan kuntia vertailtaessa kolmanneksi pienimmiksi. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa valtion veronalaisten tulojen kasvussa on Isojoella kuitenkin suhteellisesti tapahtunut eniten nousua (noin 24, 9 %). Kuntatalous Vuoden 2012 korkeimmat tuloveroprosentit (21,00) ovat Evijärvellä, Isojoella, Kauhajoella, Lappajärvellä ja Soinissa. Lainakanta vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli Isojoella maakunnan kolmanneksi pienin, asukasta kohden 325 euroa, kun vastaava osuus maakunnassa oli asukasta kohti euroa. Isojoella asukasta kohti valtionosuuksia oli euroa, joka on toiseksi suurin osuus maakunnassa ja ylittää maakunnan vastaavan luvun (2 102 /asukas). Isojoella kertyi vuonna 2010 ylijäämää asukasta kohti 898 euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa Isojoen ylijäämä on noussut asukasta kohti 448 euroa. Etelä-Pohjanmaalla kertyi vuonna 2010 ylijäämää asukasta kohti keskimäärin 698 euroa. 25

27 Terveys Isojoella Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli 114,6. Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 107,3, kun koko maan luku oli 100. Indeksi on laskenut Isojoella viiden vuoden ajanjaksolla noin kymmenen yksikköä, joka on maakunnan toiseksi suurin lasku. Korvattujen lääkkeiden kustannukset olivat vuonna 2010 Isojoella 435,40 euroa asukasta kohti. Kustannukset olivat asukasta kohden toiseksi suurimmat, kun verrataan eteläpohjalaisia kuntia. Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 333,50 euroa. Isojoella keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä vuonna 2010 oli 56,9 vuotta, joka on maakunnan neljänneksi alhaisin ikä. Vastaava ikä koko maassa oli 58,6 vuotta. Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Isojoella 15,2 prosenttia, joka suhteellisesti on maakunnan toiseksi suurin osuus. Maakunnassa vastaava osuus oli keskimäärin 10,6 prosenttia ja koko maassa 8,7 prosenttia. Turvallisuus Poliisin tietoon tulleita rikoksia oli vuonna 2011 Isojoella 68, joka on maakunnan kolmanneksi pienin määrä. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa rikosten määrä on vähentynyt yhdeksällä, kun taas kymmenen vuoden ( ) muutosta tarkasteltaessa rikosten määrä on noussut neljällä. Isojoen vuoden 2010 katuturvallisuusindeksi oli 226,21, joka on maakunnan kolmanneksi korkein. Etelä-Pohjanmaan katuturvallisuusindeksi oli vastaavasti 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Perusterveydenhuollon (pois lukien hammashuolto) avohoitokäyntejä asukasta kohti kertyi vuonna 2010 Isojoella 4,1, joka oli Etelä-Pohjanmaalla vähiten. Edelliseen vuoteen verrattuna käynnit laskivat asukasta kohti puolella ja viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa käynnit olivat vähentyneet yli kolmella. Silti perusterveydenhuollon (pois lukien hammashuolto) nettokustannukset asukasta kohden olivat 953 euroa, joka oli maakunnan korkein määrä. Etelä- Pohjanmaalla perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat vuonna 2010 asukasta kohti keskimäärin 594 euroa. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti olivat Isojoella vuonna 2010 maakunnan korkeimmat eli euroa per asukas, kun vastaava luku maakunnassa oli asukasta kohti euroa. Myös kotipalvelujen nettokustannukset nousivat Isojoella Etelä- Pohjanmaan korkeimmiksi asukasta kohti (244 euroa). Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2010 jäi Isojoella kolmeen prosenttiin, joka oli Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa kolmanneksi pienin osuus. Vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli keskimäärin 4,9 prosenttia. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Perusopetuksen oppilaiden lukumäärä vuonna 2010 oli Isojoella 243, joka oli toiseksi pienin määrä Etelä-Pohjanmaalla. Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset asukasta kohden olivat vuonna 2010 Isojoella 96 euroa, joka on Etelä-Pohjanmaan kärkipäässä. Vastaava osuus maakunnassa oli vuonna 2010 asukasta kohti 79 euroa. 26

28 Jalasjärvi Yleistä Jalasjärven kunta kuuluu Seinäjoen seutukuntaan yhdessä Ilmajoen, Kauhavan, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoen kanssa. Seinäjoen seudun seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Jalasjärvi on väkiluvultaan Seinäjoen seutukunnan pienin kunta. Väestö Jalasjärven väkiluku vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli Vuoden 2011 aikana Jalasjärven väestö vähentyi 84 hengellä. Vuosina kunnan väkiluku on vähentynyt 402 asukkaalla eli väkiluku on alentunut 4,7 prosenttia. Jalasjärvellä on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 15,5 prosenttia, kun vastaava osuus Etelä- Pohjanmaalla on 17,2 prosenttia ja koko maassa 16,5 prosenttia vuotiaita eli työikäisiä on Jalasjärvellä 61,4 prosenttia, joka jää alle maakunnan (62,5 %) ja koko maan vastaavan osuuden (65,4 %). 65 vuotta täyttäneitä koko väestöstä on 23,2 prosenttia, kun Etelä- Pohjanmaalla vastaava osuus 20,3 prosenttia ja koko maan 18,1 prosenttia. Syntyneitä Jalasjärvellä oli vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 89. Kun tarkastellaan syntyneiden määrää viiden vuoden ajanjaksolla, Jalasjärvellä on tapahtunut maakunnan suurin 27

29 muutos suhteellisesti. Syntyneiden määrä on viiden vuoden aikana noussut 45 prosenttia eli lukumäärällisesti muutos on 26. Kuolleiden määrä oli vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 125. Vuonna 2011 Jalasjärven luonnollinen väestönkasvu jäi negatiiviseksi 36 hengellä. Jalasjärven vieraskielisten ja ulkomaalaisten osuus jäi vuonna 2010 noin 0,7 prosenttiin koko väestöstä. Taloudellinen huoltosuhde Jalasjärvellä oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,50. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Jalasjärvellä se vuonna 2011 oli 63,0. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Väestöllinen huoltosuhde kasvaisi Tilastokeskuksen väestöennusteen vuoden 2009 mukaan koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Jalasjärvellä 94. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Jalasjärven asukasluku olisi 7 479, joten väkiluku vähenisi nykyisestä 651 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen 2030 kahdeksan prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain Jalasjärvellä on 250. Koko Etelä-Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Työllisyys Vuoden 2010 tietojen mukaan Jalasjärven väestöstä 40,1 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste vuonna 2009 oli 62,6, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 63,2 ja koko maan 64,0. Elinolot Asuminen Jalasjärvellä 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2010 oli 93,1 prosenttia, joka oli kunnittaisessa vertailussa maakunnan kolmanneksi suurin osuus. Tarkasteltaessa vuosia , Jalasjärvellä kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus on pysynyt korkeana myös muina vuosina. Elinkeinorakenne Jalasjärvellä työllisestä työvoimasta 2,8 prosenttia työskentelee kaivostoiminnan (sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto, vesi-, viemäri ja jätehuolto) toimialalla, ja tämä osuus on suhteellisesti Etelä-Pohjanmaan suurin. Jalasjärvellä suurin osuus (24,3 %) työllisestä työvoimasta työskentelee julkishallinnon toimialalla. Toiseksi suurin osuus (19,2 %) työvoimasta työskentelee teollisuuden toimialalla ja kolmanneksi kaupan toimialalla (18,4 %). Pienimmät osuudet työvoimasta työskentelee kiinteistöalan (0,4 %) ja informaation ja viestinnän toimialalla (0,7 %). Työmarkkinat Työttömyysaste Jalasjärvellä vuonna 2011 oli keskimäärin 7,9. Se on laskenut edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa se on laskenut 0,3 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. 28

30 Jalasjärvellä vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä oli työttömistä 16,6 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien osuus on laskenut 1,2 prosenttiyksikköä, mutta viiden vuoden ( ) muutosta tarkasteltaessa pitkäaikaistyöttömien osuus on noussut yhden prosenttiyksikön. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Kuntatalous Vuoden 2012 tuloveroprosentti (20,50) pysyi Jalasjärvellä samana kuin vuonna Jalasjärvellä asukasta kohti valtionosuuksia oli euroa, joka on suurin määrä Etelä- Pohjanmaalla, kun vastaava osuus oli maakunnassa asukasta kohti euroa. Kuntaprofiilissa Jalasjärven valtionosuudet ovat 7,8 prosenttia koko maakunnan valtionosuuksista. Jalasjärven vuosikate oli 559 euroa per asukas, joka oli Etelä-Pohjanmaan suurin, kun vastaava määrä asukasta kohti maakunnassa oli 330 euroa. Viiden vuoden aikana ( ) Jalasjärven vuosikate on noussut asukasta kohti 474 euroa. Lainakanta kunnassa vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli asukasta kohti 495 euroa, joka oli eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna kolmanneksi pienin määrä asukasta kohti. Viiden vuoden aikana ( ) lainakanta on Jalasjärvellä pienentynyt 853 euroa asukasta kohti. Jalasjärvellä kertyi vuonna 2010 ylijäämää euroa asukasta kohti, joka oli maakunnan toiseksi suurin määrä ja ylittää myös koko maan vastaava luvun (1 314 / asukas). Käyttötalousmenot nettona oli vuonna 2009 Jalasjärvellä asukasta kohti euroa asukasta kohti, joka oli maakunnan suurin määrä. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa käyttötalousmenot nettona ovat nousseet asukasta kohti euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2010 Jalasjärvellä 116,5 eli maakunnan toiseksi suurin. Indeksi nousi edelliseen vuoteen verrattuna 5,3 yksikköä. Keskimääräinen Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi oli 107,3, kun vastaava maan luku oli 100. Korvattujen lääkkeiden kustannukset asukasta kohti olivat vuonna 2010 Jalasjärvellä 380 euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa kustannukset ovat nousseet eniten kunnittaisessa vertailussa eli noin 16 prosenttia. Euroina tämä tarkoittaa kustannusten nousua asukasta kohti 53 euroa. Jalasjärvellä keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä vuonna 2010 oli 59,6 vuotta eli maakunnan kolmanneksi suurin. Koko maan vastaava ikä oli 58,6 vuotta. Turvallisuus Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Jalasjärvellä yhteensä 428. Viiden vuoden ( ) aikana rikosten määrä on noussut 41:llä, mutta kymmenen vuoden ajanjaksolla rikosten määrä on vähentynyt kymmenellä. Jalasjärven vuoden 2010 katuturvallisuusindeksi oli 142,05. Indeksissä on tapahtunut noin 93 yksikön lasku edelliseen vuoteen verrattuna ja viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa indeksi on laskenut noin 142 yksikköä. Etelä-Pohjanmaan katuturvallisuusindeksi vuonna 2010 oli 132,83. 29

31 Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat vuonna 2010 Jalasjärvellä asukasta kohti euroa, kun vastaava Etelä-Pohjanmaan määrä oli euroa per asukas. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa Jalasjärven sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat nousseet asukasta kohti 794 euroa. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset nousivat vuonna 2010 Jalasjärvellä asukasta kohti maakunnan kolmanneksi suurimmiksi, euroon per asukas. Vastaava luku Etelä- Pohjanmaalla oli 997 euroa asukasta kohti. Viiden vuoden aikana ( ) Jalasjärven erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat nousseet asukasta kohti 190 euroa. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Opetustoimen nettokustannukset olivat vuonna 2010 asukasta kohti Jalasjärvellä euroa, joka oli suurin määrä Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa. Vastaava Etelä- Pohjanmaan määrä oli asukasta kohti euroa ja koko maan euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa Jalasjärven opetustoimen nettokustannukset ovat nousseet asukasta kohti euroa, joka on myös suurin nettokustannusten nousu maakunnassa sekä suhteellisesti että euroina. Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset Jalasjärvellä olivat vuonna 2010 asukasta kohti kuusi euroa. Nettokustannukset ovat nousseet viiden vuoden aikana puolella asukasta kohti. Etelä-Pohjanmaalla yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset olivat vuonna 2010 keskimäärin 11 euroa asukasta kohti. 30

32 Karijoki Yleistä Karijoen kunta kuuluu Suupohjan seutukuntaan yhdessä Isojoen, Kauhajoen ja Teuvan kanssa. Suupohjan seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Karijoki on väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan pienin kunta. Väestö Karijoen väkiluku oli vuoden 2011 viimeisenä päivänä Vuoden 2011 aikana Karijoen väestö on noussut kuudella hengellä. Viiden vuoden ( ) ajanjaksolla kunnan väkiluku on vähentynyt 90 asukkaalla, eli väkiluku on alentunut 5,6 prosenttia. Karijoella on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 12,3 prosenttia, joka on maakunnan pienin osuus. Etelä-Pohjanmaan vastaava osuus on 17,2 prosenttia ja koko maan 16,5 prosenttia vuotiaita eli työikäisiä on Karijoella 60,8 prosenttia, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli 62,5 prosenttia ja koko maassa 65,4 prosenttia. 65 vuotta täyttäneitä Karijoen väestöstä on 26,9 prosenttia, kun vastaava osuus maakunnassa on 20,3 prosenttia ja koko maassa 18,1 prosenttia. 31

33 Syntyneitä oli Karijoella vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 9 ja kuolleita 24. Nämä olivat maakunnan pienimmät lukumäärät. Vuonna 2011 Karijoen luonnollinen väestönkasvu jäi negatiiviseksi 15 hengellä. Karijoen vieraskielisten osuus jäi koko väestöstä 0,3 prosenttiin ja ulkomaalaisten osuus koko väestöstä 0,5 prosenttiin. Karijoen vieraskielisten ja ulkomaalaisten osuudet koko väestöstä olivat maakunnan pienimpiä. Taloudellinen huoltosuhde Karijoella oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,52. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9) ja Karijoella se vuonna 2011 oli 64,4. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Väestöllinen huoltosuhde kasvaisi Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Karijoella 110, joka olisi koko maakunnan suurin luku. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Karijoen asukasluku olisi 1 363, joten väkiluku vähenisi nykyisestä 164 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,7 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain Karijoella on 202, joka toiseksi pienin Etelä-Pohjanmaalla. Koko Etelä- Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus kaikista tutkinnon suorittaneista oli Karijoella 10,7 prosenttia, joka on maakunnan pienin osuus. Työllisyys Vuonna 2010 Karijoen väestöstä 39,6 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste vuonna 2009 oli Karijoella Suupohjan seutukunnan korkein eli 65,0 ja maakunnan kolmanneksi korkein yhdessä Lapuan kanssa. Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 63,2 ja koko maan 64,0. Elinolot Asuminen Asuntoja oli vuonna 2010 Karijoella maakunnan vähiten. Yhden hengen ja vähintään neljän hengen asuntokuntien lukumäärä oli myös pienin Karijoella. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli vuonna 2010 Karijoella 22 prosenttia, joka oli Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa suhteellisesti toiseksi suurin osuus. Vastaava Etelä-Pohjanmaan osuus oli 11,8 prosenttia. Tarkasteltaessa vuosia puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien osuus kaikista asuntokunnista on pysynyt Karijoella koko ajanjaksolla yhtenä maakunnan korkeimmista. Perherakenne Lapsiperheiden määrä oli Karijoella maakunnan pienin. Lapsiperheiden määrä on laskenut viiden vuoden aikana ( ) noin 19 prosenttia, joka tarkoittaa 32 lapsiperheittä vähemmän. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Karijoella maakunnan suhteellisesti korkein eli 21,9 prosenttia, kun maakunnassa vastaava osuus oli 15,9 prosenttia. Viiden vuoden ajanjakson muutosta tarkasteltaessa Karijoen yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on kasvanut 8,9 prosenttiyksikköä. 32

34 Elinkeinorakenne Karijoella maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla työskentelee työllisestä työvoimasta 22,9 prosenttia, joka on toiseksi suurin osuus tällä toimialalla Etelä-Pohjanmaalla. Rakentamisen toimialalla Karijoen työllisestä työvoimasta työskentelee 8,9 prosenttia, joka on myös maakunnan toiseksi suurin osuus. Karijoen työllisestä työvoimasta 21,9 prosenttia työskentelee julkishallinnon toimialalla. Tämä osuus on taas pienin Etelä-Pohjanmaalla. Karijoella oli vuonna 2009 työpaikkoja Etelä-Pohjanmaan vähiten eli 515. Jos tarkastellaan työpaikkoja työnantajasektoreittain, Karijoella oli vuonna 2009 ainoastaan yksi valtion työpaikka. Työmarkkinat Työttömyysaste Karijoella vuonna 2011 oli keskimäärin 8,2. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa Karijoen työttömyysaste on laskenut yhden prosenttiyksikön. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Karijoella vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä oli työttömistä 16,4 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna Karijoen pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä laski 2,9 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Karijoella oli työttömistä alle 25-vuotiaita työttömiä 19,6 prosenttia, joka oli maakunnan suhteellisesti suurin osuus. Kuntatalous Karijoen vuoden 2012 tuloveroprosentti on 20,50, joka on 0,50 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuotena. Karijoen vuosikate oli vuonna 2010 asukasta kohti 397 euroa. Viiden vuoden aikana ( ) vuosikate on noussut maakunnan toiseksi eniten asukasta kohti eli 584 euroa. Karijoella asukasta kohti valtionosuuksia vuonna 2010 oli euroa. Viiden vuoden ajanjaksolla ( ) valtionosuuksien määrä on kasvanut 50 prosenttia eli asukasta kohti noin 900 euroa. Tämä kasvu on kolmanneksi suurin maakunnassa. Karijoella kertyi ylijäämää vuonna 2010 asukasta kohti 861 euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa ylijäämä on lisääntynyt 583 euroa asukasta kohti, joka on maakunnan toiseksi suurin euromäärä. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2010 Karijoella 104,5, joka jää alle Etelä- Pohjanmaan vastaavan luvun (107,3), muuta ylittää koko maan luvun (100). Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi oli vuonna 2011 Karijoella maakunnan pienin (106,3). Vuosia tarkasteltaessa kansantauti-indeksi on pysynyt yhtenä maakunnan alhaisimmista koko ajanjaksolla. Koko Etelä-Pohjanmaan vastaava luku vuonna 2011 oli 118,3, kun koko maan luku oli 100. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 2010 Karijoella 60,1 vuotta, joka oli korkein koko Etelä-Pohjanmaalla. Vastaava ikä koko maassa oli 58,6 vuotta. 33

35 Turvallisuus Poliisin tietoon tulleita rikoksia oli vuonna 2011 Karijoella yhteensä 30, joka on maakunnan pienin määrä. Myös useamman vuoden ajanjaksolla Karijoen poliisin tietoon tulleiden rikoksien määrä jää koko maakunnassa vähäiseksi verrattuna muihin eteläpohjalaisiin kunttiin. Viiden vuoden ajanjaksolla ( ) rikokset ovat vähentyneet 37 prosentilla (18 kpl) ja kymmenen vuoden ajanjaksolla ( ) noin 60 prosenttia (49 kpl). Karijoen vuoden 2010 katuturvallisuusindeksi oli 300,58. Indeksissä on tapahtunut noin sadan yksikön lasku viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa, mutta silti indeksi pysyy yhtenä Etelä-Pohjanmaan korkeimmista. Vastaava Etelä-Pohjanmaan katuturvallisuusindeksi vuonna 2010 oli 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Karijoen lapsista kokopäivähoidossa oli vuoden 2010 viimeisenä päivänä 28,8 prosentin osuus ikäluokasta, joka oli muihin eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna kolmanneksi pienin. Vanhainkodeissa hoidossa olleita vuonna 2010 oli 3,6 prosentin osuus ikäluokasta, joka taas oli kolmanneksi suurin osuus muuhun maakuntaan verrattuna. Vastaava osuus Etelä- Pohjanmaalla oli keskimäärin 1,8 prosenttia. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Karijoella maakunnan toiseksi korkein eli 8,2 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna osuus on kasvanut kolme prosenttiyksikköä. Vastaava Etelä-Pohjanmaan osuus vuonna 2010 oli 4,9 prosenttia. Tarkasteltaessa viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta, Karijoella 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus on pienentynyt 0,2 prosenttiyksikköä. Perusterveydenhuollon (pois lukien hammashuolto) avohoitokäyntejä asukasta kohti oli vuonna 2010 Karijoella 4,3, joka oli toiseksi pienin määrä Etelä-Pohjanmaalla. Avohoitokäynnit ovat laskeneet viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa noin 23 prosenttia eli 1,3 käynnin verran asukasta kohti. Karijoella kotipalvelujen nettokustannukset nousivat vuonna 2010 toiseksi suurimmiksi asukasta kohden Etelä-Pohjanmaalla, 241 euroa per asukas, kun vastaava osuus maakunnassa oli 122 euroa asukasta kohti. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Perusopetuksen oppilaiden lukumäärä vuonna 2010 oli Karijoella 74, joka on pienin määrä Etelä-Pohjanmaalla. Oppilaiden määrä on laskenut joka vuosi, kun tarkastellaan oppilasmääriä vuodesta 2003 alkaen. Opetustoimen nettokustannukset asukasta kohti jäivät vuonna 2010 myös maakunnan pienimmiksi Karijoella eli 888 euroa asukasta kohti. Etelä-Pohjanmaalla opetustoimen nettokustannukset olivat vastaavasti asuakasta kohti euroa. Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohti olivat Karijoella vuonna 2010 kolme euroa, joka on maakunnan kolmanneksi pienin. Etelä-Pohjanmaalla nettokustannukset olivat keskimäärin 11 euroa. 34

36 Kauhajoki Yleistä Kauhajoen kaupunki kuuluu Suupohjan seutukuntaan, johon kuuluvat myös Isojoki, Karijoki ja Teuva. Suupohjan seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Kauhajoki oli asukasluvultaan Suupohjan seutukunnan suurin kunta. Väestö Kauhajoen väkiluku oli vuoden 2011 viimeisenä päivänä Vuoden 2011 aikana Kauhajoen väestö on vähentynyt 78 hengellä. Viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa kunnan väkiluku on vähentynyt 266 asukkaalla, eli väkiluku on alentunut 1,8 prosenttia. Kauhajoella on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 16,2 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on 16,5 prosenttia. Työikäistä väestöä eli vuotiaita on Kauhajoella 63,5 prosenttia, joka on eteläpohjalaiskuntiin verrattuna toiseksi suurin osuus. Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus on keskimäärin 62,5 prosenttia ja koko maassa 65,4 prosenttia. 65 vuotta täyttäneitä Kauhajoen väestöstä on 20,3 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia. 35

37 Syntyneitä oli Kauhajoella vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 155, kun taas kuolleita 160 eli luonnollinen väestönkasvu jäi negatiiviseksi viidellä henkilöllä. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa syntyneiden määrä on noussut 31:llä, joka on maakunnan kolmanneksi suurin lukumäärä. Kauhajoen vieraskielisten lukumäärä vuonna 2010 oli 192 eli noin 1,4 prosenttia koko väestöstä. Ulkomaalaisten määrä oli 177, joka on koko väestöön suhteutettuna noin 1,3 prosenttia. Kauhajoella kuntien välinen nettomuutto jäi vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan negatiiviseksi 72 henkilöllä, joka oli Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin muuttotappio. Kauhajoen nettomaahanmuutto jäi vuonna 2011* positiiviseksi kahdella hengellä. Taloudellinen huoltosuhde Kauhajoella oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,48. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Kauhajoella se vuonna 2011 oli 57,4, joka oli muihin eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna toiseksi edullisin. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laskea myös ennusteita. Väestöllinen huoltosuhde kasvaisi Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Kauhajoella 87. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Kauhajoen asukasluku olisi , joten väkiluku vähenisi 114 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,8 prosenttia. Tämä lasku jää Suupohjan seudun pienimmäksi, koska muualla seutukunnassa väestön ennustetaan laskevan ainakin kahdeksan prosenttia. Etelä- Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain Kauhajoella on 261, joka on Suupohjan seutukunnan korkein. Koko Etelä-Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Työllisyys Vuonna 2010 Kauhajoen väestöstä 40,2 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste vuonna 2009 oli 61,0, joka jäi alle Etelä-Pohjanmaan vastaava luvun (63,2) ja koko maan luvun (64,0). Kauhajoella oli vuonna 2009 työpaikkoja maakunnan kolmanneksi eniten eli Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa Kauhajoki oli yksi Etelä- Pohjanmaan kolmesta kunnasta, jossa työpaikkojen määrä lisääntyi. Kauhajoella työpaikkojen määrä lisääntyi 60:llä, joten työpaikkojen määrän kasvua tapahtui noin prosentin. Elinolot Elinkeinorakenne Kauhajoella työllisestä työvoimasta 25,6 prosenttia työskentelee julkishallinnon toimialalla. Toiseksi suurin osuus (21,7) työvoimasta työskentelee teollisuudessa ja kolmanneksi (21,2 %) kaupan toimialalla. Pienin osuus työvoimasta työskentelee kiinteistöalan (0,7 %) ja informaation ja viestinnän toimialalla (0,8 %). Vuonna 2009 Kauhajoella 81 prosenttia työllisestä työvoimasta kävi omassa asuinkunnassaan töissä. Tämä Kauhajoen absoluuttinen työpaikkaomavaraisuus oli maakunnan toiseksi 36

38 suurin. Myös muista kunnista Kauhajoelle työhön tulevien henkilöiden määrä oli maakunnan kolmanneksi suurin (1 065). Työmarkkinat Työttömyysaste Kauhajoella vuonna 2011 oli keskimäärin 8,8. Se on laskenut edellisestä vuodesta 1,4 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa se on laskenut kaksi prosenttiyksikköä, joka on suurin lasku Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Kauhajoella vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä oli työttömistä 10,6 prosenttia, joka oli toiseksi pienin osuus maakunnassa. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on Kauhajoella laskenut 4,8 prosenttiyksikköä viiden vuoden aikana ( ). Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Kauhajoella oli työttömistä 16,7 prosenttia alle 25-vuotiaita työttömiä. Tämä nuorisotyöttömien osuus oli suhteellisesti maakunnan toiseksi suurin. Lukumääräisesti nuorisotyöttömiä oli Kauhajoella toiseksi eniten maakunnassa. Yli 50-vuotiaden työttömien osuus työttömistä taas oli Kauhajoella 34,3 prosenttia, joka oli suhteellisesti maakunnan toiseksi pienin osuus. Toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus (7,4 %) asukkaista oli vuonna 2010 Kauhajoella kolmanneksi suurin kunnittaisessa vertailussa. Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli 6,4 prosenttia. Kuntatalous Etelä-Pohjanmaan korkeimmat tuloveroprosentit ovat vuonna 2012 Evijärvellä, Isojoella, Kauhajoella, Lappajärvellä ja Soinissa (21,00). Vuosikate oli vuonna 2010 Kauhajoella 175 euroa per asukas, joka oli muihin Etelä- Pohjanmaan kuntiin verrattuna kolmanneksi pienin. Viiden vuoden ( ) aikana vuosikate on pienentynyt asukasta kohti 143 euroa. Lainakanta asukasta kohti vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli maakunnan toiseksi suurin Kauhajoella. Asukasta kohti lainakanta oli euroa, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku oli asukasta kohti euroa. Viiden vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa ( ) lainakanta on noussut asukasta kohti euroina eniten Kauhajoella (1 710 /asukas). Kauhajoella asukasta kohti valtionosuuksia vuonna 2010 oli euroa, kun vastaava määrä maakunnassa oli keskimäärin euroa asukasta kohti. Eteläpohjalaisista kunnista vuonna 2010 neljällä oli kertynyt alijäämää, kunnista yksi oli Kauhajoki. Kauhajoella kertyi asukasta kohden alijäämää 280 euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli Kauhajoella 111,7, kun vastaava Etelä-Pohjanmaan luku oli 107,3 ja koko maan 100. Korvattujen lääkkeiden kustannukset vuonna 2010 olivat 346,60 euroa asukasta kohti. Kustannukset ovat Kauhajoella nousseet viiden vuoden ( ) aikana noin 32 euroa asukasta kohti. Tämä korvattujen lääkkeiden kustannusten nousu on noin 10 prosenttia ja maakunnan kolmanneksi suurin. 37

39 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 2010 Kauhajoella 57,7 vuotta, joka jää alle maakunnan vastaavan iän (58,3 vuotta) ja koko maan iän (58,6 vuotta) Turvallisuus Vuonna 2011 Kauhajoella poliisin tietoon tulleita rikoksia oli 810, joka on lukumääräisesti neljänneksi eniten maakunnassa. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa rikokset ovat vähentyneet 254:llä, joka oli maakunnan suurin määrä (noin 24 prosenttia) ja kymmenen vuoden muutosta tarkasteltaessa rikokset ovat vähentyneet 26 prosenttia eli 285 rikoksella. Kauhajoen katuturvallisuusindeksi vuonna 2010 oli 100,83, joka oli Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi pienin. Vastaava maakunnan katuturvallisuusindeksi oli 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita kotitalouksia oli koko maakunnasta toiseksi eniten Kauhajoella (446 kappaletta). Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat vuonna 2010 Kauhajoella asukasta kohti euroa, kun keskimääräinen Etelä-Pohjanmaan luku oli asukasta kohti euroa. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Opetustoimen nettokustannukset olivat kaupungissa neljänneksi korkeimmat asukasta kohden (1 216 euroa), kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku oli euroa asukasta kohti. Myös perusopetuksen nettokustannukset olivat asukasta kohden maakunnan toiseksi suurimmat (957 euroa). Lukiokoulutuksen nettokustannukset taas jäivät maakunnan neljänneksi pienimmiksi (109 euroa/asukas). Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset olivat vuonna 2010 Kauhajoella 21 euroa asukasta kohti ja olivat maakunnan korkeimmat. 38

40 Kauhava Yleistä Kauhavan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan, Lapuan ja Seinäjoen kanssa. Seinäjoen seudun seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Kauhava on väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan toiseksi suurin. Väestö Kauhavan väkiluku oli vuoden 2011 viimeisenä päivänä Vuoden 2011 aikana Kauhavan väestö vähentyi 43 hengellä. Viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa kunnan väkiluku on vähentynyt 812 asukkaalla, joka on määrällisesti eniten koko maakunnassa. Suhteellisesti väkiluku on alentunut 4,5 prosenttia. Kauhavalla on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 16,9 prosenttia, joka vastaa koko maan tasoa (16,5 %). Työikäistä väestöä eli vuotiaita on Kauhavalla 60,7 prosenttia, kun Etelä- Pohjanmaalla vastaava osuus on 62,5 prosenttia. 65 vuotta täyttäneitä Kauhavan väestöstä on 22,4 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia. Syntyneitä Kauhavalla oli vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 110. Kun tarkastellaan viiden vuoden ajanjakson ( *) muutosta, Kauhavalla syntyneiden määrä on vähentynyt 39

41 määrällisesti (41) eniten Etelä-Pohjanmaalla. Kuolleita Kauhavalla ennakkotiedon mukaan vuonna 2011 oli 54. Vuonna 2011* Kauhavan luonnollinen väestönkasvu jäi negatiiviseksi 39 hengellä. Kauhavan vieraskielisten ja ulkomaalaisten lukumäärä oli kolmanneksi eniten maakunnassa. Suhteutettuna koko väestöön vieraskielisten osuus oli 1,2 prosenttia ja ulkomaalaisten 1,1 prosenttia. Kauhavalla kuntien välinen nettomuutto vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan jäi negatiiviseksi 77 henkilöllä, joka oli Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin muuttotappio. Kauhavan nettomaahamuutto oli kuitenkin positiivinen 74 henkilöllä, joka oli toiseksi suurin Etelä- Pohjanmaalla. Taloudellinen huoltosuhde Kauhavalla oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,45. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Kauhavalla se vuonna 2011 oli 64,7. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laskea myös ennusteita. Väestöllinen huoltosuhde kasvaisi Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Kauhavalla 93. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Kauhavan asukasluku olisi , joten väkiluku vähenisi nykyisestä 984 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,7 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain on Kauhavalla 267. Koko Etelä-Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Työllisyys Vuonna 2010 Kauhavan väestöstä 40,8 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste Kauhavalla vuonna 2009 oli 63,3, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 63,2 ja koko maan 64,0. Edelliseen vuoteen verrattuna Kauhavan työllisyysaste laski 4,3 prosenttiyksikköä, joka oli Etelä- Pohjanmaan korkein lasku yhdessä Kurikan kanssa. Työllistä työvoimaa vuoden 2010 viimeisenä päivänä ennakkotiedon mukaan Kauhavalla oli maakunnan toiseksi eniten eli Kuntaprofiilissa Kauhavan työpaikkojen osuus on 9,5 prosenttia koko maakunnasta. Kauhavan työpaikkojen määrä vuonna 2009 oli 7 252, joka oli maakunnan toiseksi eniten. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa Kauhavan työpaikkojen määrä on vähentynyt 580:llä, joka on maakunnan toiseksi eniten. Työpaikat vähentyivät Kauhavalla viiden vuoden aikana 7,4 prosenttia. Jos tarkastellaan työpaikkoja työnantajasektoreittain, Kauhavalla oli vuonna 2009 valtion työpaikkoja maakunnan toiseksi eniten eli 379. Elinolot Asuminen Kauhavalla oli asuntoja vuonna 2010 maakunnan toiseksi eniten. Myös yhden hengen ja vähintään neljän hengen asuntokuntia oli toiseksi eniten Etelä-Pohjanmaalla. 40

42 Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista vuonna 2010 oli Kauhavalla maakunnan kolmanneksi pienin osuus eli 8,4 prosenttia, kun vastaava osuus Etelä- Pohjanmaalla oli keskimäärin 8,7 prosenttia. Myös puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli maakunnan kolmanneksi pienin (10,6 %), kun vastaava osuus maakunnassa oli 11,8 prosenttia. Perherakenne Kauhavalla oli vuonna 2010 lapsiperheitä maakunnan kolmanneksi eniten. Yksihuoltajaperheiden osuus oli lapsiperheistä 13,9 prosenttia, kun vastaava osuus oli Etelä-Pohjanmaalla 15,9 prosenttia. Elinkeinorakenne Kauhavalla työllisestä työvoimasta työskentelee teollisuuden toimialalla 23,5 prosenttia, joka on maakunnan neljänneksi suurin osuus tällä toimialalla. Kauhavalla työllisestä työvoimasta viisi prosenttia työskentelee rakentamisen toimialalla. Tämä osuus on suhteellisesti pienin tällä toimialalla koko maakunnassa. Kauhavan suhteellinen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2009 oli 104,9 prosenttia, joka on neljänneksi korkein Etelä-Pohjanmaalla. Kauhava oli myös yksi Etelä-Pohjanmaan neljästä kunnasta, jossa nettopendelöinti jäi positiiviseksi. Kauhavan nettopendelöinnin suhdeluku oli maakunnan toiseksi korkein (341). Työmarkkinat Työttömyysaste (vuosikeskiarvo) Kauhavalla vuonna 2011 oli 5,3, joka oli maakunnan toiseksi pienin heti naapurikunnan Evijärven (5,2) jälkeen. Kauhavan työttömyysaste on laskenut edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa se on laskenut 0,2 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Kauhavalla vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden työttöminä olleet) oli työttömistä 12,1 prosenttia. Edellisestä vuodesta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä laski 1,4 prosenttiyksikköä, mutta viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on noussut kaksi prosenttiyksikköä. Tämä nousu on kolmanneksi suurin maakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Kuntatalous Kauhavan vuoden 2012 tuloveroprosentti on 20,25, joka on 0,50 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Vuosikate oli vuonna 2010 asukasta kohti 456 euroa, joka on muihin eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna kolmanneksi suurin. Viiden vuoden aikana ( ) Kauhavan vuosikate on noussut asukasta kohti 390 euroa. Kauhavalla asukasta kohti valtionosuuksia vuonna 2010 oli euroa, kun vastaava määrä Etelä-Pohjanmaalla oli asukasta kohti euroa. Kauhavalla kertyi vuonna 2010 ylijäämää asukasta kohti 344 euroa, kun vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli keskimäärin 698 euroa asukasta kohti. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2010 Kauhavalla 108,5, joka oli Etelä- Pohjanmaan vastaavan luvun (107,3) tasolla. 41

43 Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi oli vuonna 2011 Kauhavalla 115,6, joka jää alle Etelä- Pohjanmaan vastaavan luvun (118,3). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 2010 Kauhavalla 57,3 vuotta, kun vastaava koko maan ikä oli 58,6 vuotta. Turvallisuus Kauhavalla poliisin tietoon tulleita rikoksia oli vuonna 2011 yhteensä 734, joka oli maakunnan viidenneksi eniten. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa rikosten määrä on vähentynyt 79:llä ja kymmenen vuoden ajanjaksolla ( ) määrä on vähentynyt 42 rikoksella. Katuturvallisuusindeksi vuonna 2010 oli Kauhavalla 206,2. Indeksissä on tapahtunut noin 43 yksikön kasvu viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa. Koko Etelä-Pohjanmaan vastaava katuturvallisuusindeksi oli 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset olivat Kauhavalla vuonna 2010 asukasta kohden 339 euroa, joka oli toiseksi suurin määrä koko Etelä-Pohjanmaalla. Perusterveydenhuollon (pl. hammashuolto) nettokustannukset jäivät Kauhavalla maakunnan toiseksi pienimmiksi, kun asukasta kohden ne olivat 550 euroa. Vastaava Etelä-Pohjanmaan luku oli 594 euroa per asukas. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuonna 2010 olivat Kauhavalla per asukas. Viiden vuoden ( ) aikana nettokustannukset ovat nousseet asukasti kohti 680 euroa. 42

44 Kuortane Yleistä Kuortaneen kunta kuuluu Kuusiokuntien seutukuntaan yhdessä Alavuden, Töysän ja Ähtärin kanssa. Kuusiokuntien seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Väestö Kuortaneen väkiluku oli Vuoden 2011 aikana Kuortaneen väestö on vähentynyt 37 hengellä. Viiden vuoden ajanjaksolla ( ) väkiluku on vähentynyt 261 asukkaalla. Väkiluku on siis laskenut 6,3 prosenttia, joka on neljänneksi suurin lasku Etelä- Pohjanmaalla. Kuortaneella on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 15,3 prosenttia, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus on 17,2 prosenttia ja koko maassa 16,5 prosenttia vuotiaita eli työikäistä väestöä on 58,1 prosenttia, joka on koko maan osuuteen verrattuna (65,4 %) alhainen ja maakuntaan verrattuna toiseksi pienin osuus. 65 vuotta täyttäneitä Kuortaneella on 26,7 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia. Syntyneitä oli Kuortaneella vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 30 ja kuolleita 54 eli luonnollinen väestönkasvu jää negatiiviseksi 24 henkilöllä. 43

45 Kuortaneella vieraskielisten osuus vuonna 2010 oli 0,8 prosenttia koko väestöstä ja vastaavasti ulkomaalaisten osuus 0,7 prosenttia. Taloudellinen huoltosuhde oli Kuortaneella vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,56. Koko maan luku vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Pohjanmaalla on korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Kuortaneella se vuonna 2011 oli 72,2, joka oli Etelä-pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa toiseksi suurin. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laskea myös ennusteita. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde kasvaisi koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Kuortaneella 94. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 kunnan asukasluku olisi 3 614, joten väkiluku vähenisi nykyisestä 292 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,5 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain Kuortaneella on 255. Kun tarkastellaan viiden vuoden muutosta, Kuortaneella mittain on kasvanut suhteellisesti Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi eniten (10,9 %). Etelä-Pohjanmaalla koulutustaso-mittain on 286 ja koko maassa vastaavasti 332. Työllisyys Vuonna 2010 Kuortaneen väestöstä 39,1 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste vuonna 2009 oli 65,0, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 63,2 ja koko maan 64,0. Viiden vuoden ( ) aikana työllisyysaste on Kuortaneella noussut maakunnan toiseksi eniten eli 1,3 prosenttiyksikköä. Työllistä työvoimaa Kuortaneella oli vuoden 2010 viimeisenä päivänä ennakkotietojen mukaan Viiden vuoden ajanjakson ( *) muutosta tarkasteltaessa Kuortaneen työllinen työvoima on laskenut noin kahdeksan prosenttia, joka on suhteellisesti maakunnan toiseksi suurin lasku. Työllisen työvoiman määrä laski 133:lla. Elinolot Elinkeinorakenne Kuortaneen työllisestä työvoimasta suurin osuus (26,3 %) työskentelee julkishallinnon toimialalla. Toiseksi suurin osuus (19,3 %) työskentelee kaupan toimialalla ja kolmanneksi suurin (18,1 %) teollisuuden toimialalla. Pienin osuus Kuortaneen työllisestä työvoimasta taas työskentelee kiinteistöalan toimialalla (0,4 %). Työmarkkinat Työttömyysaste Kuortaneella vuonna 2011 oli keskimäärin 6,5, joka pysyi samana myös vuonna Viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa työttömyysaste on noussut 1,7 prosenttiyksikköä, joka on maakunnassa toiseksi suurin nousu. Silti Kuortaneen työttömyysaste oli maakunnan viidenneksi pienin vuonna Kuortaneen työttömyysaste oli myös Kuusiokuntien seutukunnan pienin. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Kuortaneella pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä vuonna 2011 oli 15,8 prosenttia. Edellisvuodesta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä laski 1,7 prosenttiyksikköä, mutta viiden 44

46 vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa pitkäaikaistyöttömyys on noussut 2,7 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Kuortaneella oli työttömiä naisia 35,9 prosenttia, joka on Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi pienin osuus. Myös nuorisotyöttömien (alle 25-vuotiaiden) osuus työttömistä oli maakunnan kolmanneksi pienin eli 9,2 prosenttia. Toimeentulo Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista oli vuonna 2010 Kuortaneella 2,9 prosenttia, joka on pienin osuus Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa. Vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli keskimäärin 6,4 prosenttia. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista on vähentynyt Kuortaneella maakunnan toiseksi eniten eli 1,9 prosenttiyksikköä. Kuntatalous Vuoden 2012 tuloveroprosentti Kuortaneella on 20,00, joka on edelliseen vuoteen verrattuna 0,50 prosenttiyksikköä suurempi. Vuosikate ( / asukas) oli Kuortaneella vuonna 2010 maakunnan toiseksi pienin, se oli asukasta kohti 170 euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa vuosikate on noussut asukasta kohti 19 euroa, mutta on kuitenkin pienin vuosikatteen nousu asukasta kohti maakunnassa. Kuortane on Etelä-Pohjanmaan ainoa kunta, jonka lainakanta oli vuoden 2010 viimeisenä päivänä asukasta kohti nolla euroa. Vuosia tarkasteltaessa Kuortaneen lainakanta poikkeaa muista eteläpohjalaisista kunnista koko ajanjaksolla, koska lainakanta on asukasta kohti aikavälillä ylimmilläänkin vain 12 euroa per asukas. Kuortaneella asukasta kohti valtionosuuksia vuonna 2010 oli euroa, kun vastaava koko Etelä-Pohjanmaalla euroa asukasta kohti. Kunnassa kertyi ylijäämää vuonna 2010 asukasta kohti 900 euroa, joka on suurempi kuin vastaava Etelä-Pohjanmaan määrä, joka oli 698 euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli Kuortaneella 109,5, joka oli Kuusiokuntien matalin. Vastaava Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi oli 107,3 ja koko maan 100. Korvattujen lääkkeiden kustannukset olivat Kuortaneella 325,10 euroa asukasta kohti. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa Kuortaneella kustannukset ovat laskeneet euromääräisesti että suhteellisesti eniten koko maakunnassa. Euroina muutos on 17,50 euroa vähemmän asukasta kohti ja suhteellisesti lasku on noin viisi prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla korvattujen lääkkeiden kustannukset olivat vuonna 2010 asukasta kohti keskimäärin 333,50 euroa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 2010 Kuortaneella 59,1 vuotta, kun koko maan vastaava luku on 58,6 vuotta. Turvallisuus Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Kuortaneella yhteensä 156. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa rikokset ovat vähentyneet neljällä ja kymmenen vuoden ( ) aikana 17 rikoksella. 45

47 Katuturvallisuusindeksi vuonna 2010 indeksi oli Kuortaneella 164,06, joka oli Kuusiokuntien korkein. Etelä-Pohjanmaalla keskimääräinen katuturvallisuusindeksi oli 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Kuortaneella vuonna 2010 kokopäivähoidossa olleita lapsia oli koko ikäluokasta maakunnan suurin osuus eli 43,5 prosenttia, kun vastaava osuus maakunnassa oli keskimäärin 37,5 prosenttia. Asukasta kohti sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuonna 2010 olivat Kuortaneella euroa. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti ovat Kuortaneella viiden vuoden ( ) aikana nousseet suhteellisesti (46 %) että määrällisesti (1 083 /asukas) eniten koko maakunnassa. Perusterveydenhuollon (pl. hammashuolto) nettokustannukset vuonna 2010 olivat Kuortaneella maakunnan kolmanneksi suurimmat asukasta kohti (798 euroa). Ne ovat nousseet viiden vuoden aikana ( ) suhteellisesti (67 %) että euromääräisesti (321 /asukas) eniten maakunnassa. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Opetustoimen nettokustannukset olivat Kuortaneella vuonna 2010 asukasta kohti euroa, joka on eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna kolmanneksi suurin määrä. Lisäksi lukiokoulutuksen nettokustannukset nousivat samana vuonna maakunnan korkeimmiksi asukasta kohti (321 euroa), kun vastaava määrä maakunnassa oli 131 euroa asukasta kohti. 46

48 Kurikka Yleistä Kurikan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kauhavan, Lapuan ja Seinäjoen kanssa. Seinäjoen seudun seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Kurikka on väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan neljänneksi suurin. Väestö Kurikan väkiluku oli Vuoden 2011 aikana Kurikan väestö on vähentynyt 102 asukkaalla. Viiden vuoden ajanjaksolla ( ) kunnan väkiluku on vähentynyt 449 henkilöllä, joten väkiluku on alentunut kolme prosenttia. Kurikassa on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 15,3 prosenttia, kun vastaava luku koko maassa on 16,5 prosenttia. Työikäistä väestöä eli vuotiaita on 62,6 prosenttia, joka on maakunnan kolmanneksi suurin osuus. 65 vuotta täyttäneitä on 22 prosenttia, kun koko maan vastaava osuus on 18,1 prosenttia. Syntyneitä oli Kurikassa vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 110. Kuolleiden määrä oli 187, joka on kolmanneksi suurin määrä maakunnassa. Kurikan luonnollinen väestönkasvu jäi vuonna 2011* negatiiviseksi 77 henkilöllä. 47

49 Kurikan vieraskielisten ja ulkomaalisten osuus oli vuonna 2010 koko väestöstä noin 1,1 prosenttia. Taloudellinen huoltosuhde Kurikassa oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,49. Koko maan luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan luku on 1,42. Väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Kurikassa se vuonna 2011 oli 59,6, joka oli maakunnan kolmanneksi edullisin. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laskea myös ennusteita. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde kasvaisi koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Kurikassa 91. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Kurikan asukasluku olisi , joten väkiluku vähentyisi nykyisestä 969 hengellä. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,7 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain on Kurikassa 259. Etelä-Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on Kurikassa lukumäärältään maakunnan kolmanneksi eniten. Kurikassa keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus kaikista tutkinnon suorittaneista oli 44,2 prosenttia, joka oli maakunnan toiseksi suurin osuus muihin eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna. Työllisyys Vuonna 2010 Kurikan väestöstä 40,2 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste vuonna 2009 oli 59,0, joka jää alle Etelä-Pohjanmaan vastaavan luvun (63,2) ja koko maan luvun (64,0). Edelliseen vuoteen verrattuna työllisyysaste laski Kurikassa maakunnan eniten yhdessä Kauhavan kanssa eli 4,3 prosenttiyksikköä. Myös viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa Kurikan työllisyysaste on laskenut maakunnan toiseksi eniten yhdessä Ähtärin kanssa eli 3,6 prosenttiyksikköä. Elinolot Elinkeinorakenne Kurikassa työllisestä työvoimasta työskentelee rakentamisen toimialalla 7,8 prosenttia, joka on tällä toimialalla maakunnan kolmanneksi suurin osuus. Kurikassa suurin (25,6 %) osuus työllisestä työvoimasta työskentelee julkishallinnon toimialalla ja toiseksi suurin osuus (23 %) teollisuuden toimialalla. Suhteellisesti pienin osuus (0,8 %) Kurikan työllisestä työvoimasta taas työskentelee informaation ja viestinnän sekä kiinteistöalan toimialoilla. Kurikan suhteellinen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2009 oli 83,3 prosenttia, joka oli maakunnan kolmanneksi alhaisin. Vastaava koko Etelä-Pohjanmaan luku oli 98 prosenttia. Vuonna 2009 Kurikassa työllisestä työvoimasta enemmistö kävi muualla kuin omassa asuinkunnassa töissä, koska nettopendelöinti jää negatiiviseksi 927:llä, joka on maakunnan kolmanneksi suurin negatiivinen suhdeluku. 48

50 Työmarkkinat Kurikassa alueella työssäkäyvien eli työpaikkojen määrä on viiden vuoden ajanjaksoa ( ) muutosta tarkasteltaessa vähentynyt suhteellisesti (14 %) että määrällisesti (750) eniten maakunnassa. Silti työpaikkojen määrä pysyi maakunnan viidenneksi suurimpana. Työttömyysaste Kurikassa vuonna 2011 oli keskimäärin 8,5. Se on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna 2,5 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa se on laskenut 0,3 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Kurikassa vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä oli työttömistä 15,8 prosenttia. Edellisvuodesta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on laskenut 1,7 prosenttiyksikköä, kun taas viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa pitkäaikaistyöttömien osuus noussut 2,7 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Kurikassa työttömistä 45,6 prosenttia oli naisia, joka oli maakunnan kolmanneksi suurin osuus. Kuntatalous Kurikan tuloveroprosentti (18,00) on pysynyt vuodesta 2006 alkaen samana. Kurikan vuoden 2012 tuloveroprosentti on Etelä-Pohjanmaan pienin ja myös koko maan keskiarvon (19,25) alapuolella. Vuosikate vuonna 2010 asukasta kohti Kurikassa oli koko maakunnan pienin, se oli 151 euroa per asukas, kun vastaava määrä Etelä-Pohjanmaalla oli 330 euroa asukasta kohti. Viiden vuoden aikana Kurikan vuosikate asukasta kohti on laskenut eniten Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa. Lainakanta vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli asukasta kohti Kurikassa 754 euroa. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa Kurikassa lainakanta on pienentynyt maakunnan toiseksi eniten, asukasta kohti lainakanta vähentyi 697 eurolla. Kurikassa asukasta kohti valtionosuuksia vuonna 2010 oli euroa, kun vastaava luku oli Etelä-Pohjanmaalla euroa. Kurikassa kertyi vuonna 2010 ylijäämää asukasta kohti euroa, joka on maakunnan suurin luku. Kertynyt ylijäämä asukasta kohti Kurikassa oli myös reilusti yli koko maan vastaava määrän (1 314 / asukas). Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2010 Kurikassa 109,9, joka on hieman yli vastaavan Etelä-Pohjanmaan luvun (107,3), mutta yli koko maan luvun (100). Korvattujen lääkkeiden kustannukset ovat Kurikassa 327,80 euroa asukasta kohti, kun vastaava määrä Etelä-Pohjanmaalla oli 333,50 euroa asukasta kohti. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa kustannukset ovat nousseet suhteellisesti muihin kuntiin verrattuna toiseksi eniten (12,3 %) ja euromääräisesti kolmanneksi eniten, asukasta kohden nousu on 36 euroa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Kurikassa vuonna 2010 oli 59,3 vuotta, kun vastaava ikä koko maassa oli 58,6 vuotta. 49

51 Turvallisuus Poliisin tietoon tulleet rikoksia oli vuonna 2011 Kurikassa yhteensä 850, joka oli maakunnan toiseksi suurin määrä. Viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa poliisin tietoon tulleet rikokset ovat lisääntyneet Kurikassa sekä määrällisesti (269) että suhteellisesti (46 %) eniten Etelä-Pohjanmaalla. Tässä muuttujassa kannattaa kuitenkin huomioida vuosittaiset satunnaisvaihtelut. Kurikan katuturvallisuusindeksi vuonna 2010 oli 152,43, joka on korkeampi kuin vastaava Etelä-Pohjanmaan indeksi (132,83). Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhainkodeissa hoidossa olleiden osuus ikäluokasta oli vuonna 2010 Kurikassa 1,3 prosenttia, joka oli maakunnan kolmanneksi pienin osuus. Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli 1,8 prosenttia. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat vuonna 2010 Kurikassa euroa asukasta kohti. Viiden vuoden ( ) aikana nettokustannukset ovat nousseet 917 euroa per asukas. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Lukiokoulutuksen oppilaiden lukumäärä oli vuonna 2010 Kurikassa 251, joka on neljänneksi suurin määrä maakunnassa. Viiden vuoden ajanjaksoa tarkastaltessa oppilaiden lukumäärä on noussut suhteellisesti maakunnan kolmanneksi eniten eli noin 16 prosenttia. 50

52 Lappajärvi Yleistä Lappajärven kunta kuuluu Järviseudun seutukuntaan, johon kuuluvat lisäksi Alajärvi, Evijärvi, Soini ja Vimpeli. Järviseudun seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Väestö Lappajärven väkiluku oli vuoden 2011 viimeisenä päivänä Vuoden 2011 aikana Lappajärven väestö vähentyi neljällä henkilöllä. Viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa kunnan väkiluku on vähentynyt 172 asukkaalla, joka tarkoittaa väkiluvun laskua 4,8 prosenttia. Lappajärvellä on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 12,6 prosenttia, joka on toiseksi pienin osuus Etelä-Pohjanmaalla. Maakunnassa vastaava osuus on 17,2 prosenttia ja koko maassa 16,5 prosenttia. Työikäistä väestöä eli vuotiaita on Lappajärvellä 59,9 prosenttia, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus on 62,5 prosenttia ja koko maassa 65,4 prosenttia. 65 vuotta täyttäneitä Lappajärven väestöstä on 27,5 prosenttia, joka on koko maakuntaan verrattuna toiseksi suurin osuus. Koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia. 51

53 Syntyneitä oli Lappajärvellä vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 23 ja kuolleita 42 eli luonnollinen väestönkasvu jää negatiiviseksi 19 hengellä. Lappajärvellä oli vuonna 2010 vieraskielisiä 55, joka koko väestöön suhteutettuna 1,6 prosenttia. Tämä osuus on maakunnan kolmanneksi suurin. Ulkomaalaisten määrä oli 58, joka on koko väestöstä noin 1,7 prosenttia ja tämä taas on koko maakuntaan verrattuna toiseksi suurin osuus. Taloudellinen huoltosuhde Lappajärvellä oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,64. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde on Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Lappajärvellä se vuonna 2011 oli 67. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Väestöllinen huoltosuhde kasvaisi Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Lappajärvellä 126, joka olisi maakunnan korkein. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Lappajärven asukasluku olisi 2 724, joten väkiluku vähenisi nykyisestä 712 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,7 prosenttia, joka olisi maakunnassa suhteellisesti suurin väkiluvun lasku. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain on Lappajärvellä 262, joka on korkein Järviseudun seutukunnassa. Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on 286 ja koko maassa 332. Työllisyys Vuonna 2010 Lappajärven väestöstä 37,8 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste vuonna 2009 oli 59,2, kun Etelä Pohjanmaan vastaava luku oli 63,2 ja koko maan 64,0. Elinolot Elinkeinorakenne Lappajärven työllisestä työvoimasta 29 prosenttia työskentelee julkishallinnon toimialalla. Tällä toimialalla työskentelevien osuus on myös maakunnan kolmanneksi suurin osuus. Informaation ja viestinnän toimialalla Lappajärven työllisestä työvoimasta työskentelee 1,9 prosenttia, joka on maakunnan toiseksi suurin osuus tällä toimialalla. Työmarkkinat Lappajärven alueella työssäkäyvien eli työpaikkojen määrä oli vuoden 2009 viimeisenä päivänä Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa työpaikat ovat vähentyneet 190:llä ja suhteellisesti tämä muutos on maakunnan toiseksi suurin eli 13,8 prosenttia. Työttömyysaste (vuosikeskiarvo) Lappajärvellä oli vuonna 2011 maakunnan kolmanneksi alhaisin (6,2). Työttömyysaste on laskenut edellisestä vuodesta 1,6 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa se on laskenut 0,8 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Lappajärvellä vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömien osuus oli työttömistä 14,8 prosenttia. Edellisvuodesta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä nousi 2,4 prosenttiyksikköä ja viiden 52

54 vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on noussut 3,8 prosenttiyksikköä. Tämä nousu on suurin Etelä-Pohjanmaalla. Etelä- Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Lappajärvellä oli työttömistä 32,4 prosenttia naisia, joka on maakunnan toiseksi pienin osuus. Kuntatalous Vuoden 2012 korkeimmat tuloveroprosentit ovat Evijärvellä, Isojoella, Kauhajoella, Lappajärvellä ja Soinissa (21,00). Lappajärven tuloveroprosentti (2012) on yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin edellisenä vuotena. Vuonna 2010 Lappajärven vuosikate oli asukasta kohden 276 euroa. Viiden vuoden aikana ( ) vuosikate on noussut 220 eurolla asukasta kohti. Lainakanta vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli Lappajärvellä 992 euroa per asukas. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa lainakanta on pienentynyt asukasta kohti 619 euroa. Lappajärvellä asukasta kohti valtionosuuksia vuonna 2010 oli euroa, kun vastaava määrä asukasta kohti koko Etelä-Pohjanmaalla oli keskimäärin euroa. Vuonna 2010 ylijäämää Lappajärvellä kertyi asukasta kohti 82 euroa, kun vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli asukasta kohti 698 euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli Lappajärvellä 106,5. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa Lappajärven sairastavuusindeksi on pienentynyt eniten maakunnassa eli 10,9 yksikköä. Etelä-Pohjanmaalla sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli 107,3 ja koko maan 100. Korvattujen lääkkeiden kustannukset olivat vuonna 2010 Lappajärvellä 452,30 euroa asukasta kohti, joka on Etelä-Pohjanmaan suurin määrä asukasta kohden. Koko maakunnan vastaava luku oli 333,50 euroa per asukas. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 2010 Lappajärvellä 58,5 vuotta eli se on koko maan vastaavalla tasolla (58,6 vuotta). Lappajärvellä työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli maakunnan kolmanneksi suurin osuus eli 13,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan keskimääräinen osuus oli 10,6 prosenttia. Turvallisuus Lappajärvellä poliisin tietoon tulleita rikoksia oli vuonna 2011 yhteensä 135. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa rikosten määrä on lisääntynyt 36 rikoksella, mutta kymmenen vuoden aikana ( ) Lappajärvellä rikosten määrä on vähentynyt 53 rikoksella. Katuturvallisuusindeksi oli vuonna 2010 Lappajärvellä 201,54, kun vastaava indeksi Etelä- Pohjanmaalla oli 132,83. 53

55 Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten päivähoidon nettokustannukset vuonna 2010 asukasta kohden olivat Lappajärvellä 220 euroa, joka on vähiten Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa. Vastaava määrä Etelä-Pohjanmaalla oli 376 euroa asukasta kohti. Kotipalvelujen nettokustannukset nousivat vuonna 2010 kunnassa asukasta kohden maakunnan neljänneksi suurimmiksi eli asukasta kohden nettokustannukset olivat 229 euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa nettokustannukset ovat nousseet asukasta kohti 132 euroa. Tämä on maakunnan toiseksi suurin kasvu. Perusterveydenhuollon (pl. hammashuolto) nettokustannukset olivat vuonna 2010 Lappajärvellä maakunnan kolmanneksi pienimmät eli asukasta kohden nettokustannukset olivat 559 euroa, kun vastaava määrä maakunnassa oli asukasta kohti 594 euroa. Viiden vuoden ajanjakson muutosta tarkasteltaessa nettokustannukset ovat Lappajärvellä laskeneet 11,6 prosenttia eli euroina se tarkoittaa asukasta kohti 73. Tämä nettokustannusten suhteellinen lasku oli suurin Etelä-Pohjanmaalla. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Perusopetuksen oppilaiden lukumäärä vuonna 2010 oli Lappajärvellä 296, joka oli kolmanneksi pienin määrä Etelä-Pohjanmaalla. Viiden vuoden ajanjakson muutosta tarkasteltaessa oppilasmäärä on vähentynyt noin 22 prosenttia. Lukiokoulutuksessa olevien oppilaiden määrä oli maakunnan pienin vuonna 2010 eli 63 oppilasta. Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset asukasta kohti olivat vuonna 2010 Lappajärvellä maakunnan toiseksi korkeimmat (20 euroa per asukas), kun Etelä-Pohjanmaalla nettokustannukset olivat keskimäärin 11 euroa asukasta kohti. 54

56 Lapua Yleistä Lapuan kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kauhavan, Kurikan ja Seinäjoen kanssa. Seinäjoen seudun seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Lapua on väkiluvultaan Etelä-Pohjanmaan maakunnan kolmanneksi suurin kaupunki. Väestö Lapuan väkiluku vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli Vuoden 2010 väkilukuun verrattuna Lapua on yksi niistä viidestä kunnasta, jotka kasvattivat väkilukuaan. Lapuan väkiluku vuonna 2011 nousi 102 hengellä. Viiden vuoden ( ) aikana kaupungin väkiluku on noussut 430 hengellä, joten väestö on lisääntynyt kolme prosenttia. Lapualla on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 18,5 prosenttia, joka ylittää Etelä-Pohjanmaan (17,2 %) ja koko maan (16,5 %) osuuden. Työikäistä väestöä eli vuotiaita on Lapualla 61,7 prosenttia, kun maakunnassa vastaava osuus on 62,5 prosenttia ja koko maassa 65,4 prosenttia. 65 vuotta täyttäneitä Lapuan väestöstä on 19,8 prosenttia, joka on maakunnan kolmanneksi pienin osuus. Koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia. 55

57 Syntyneitä Lapualla oli vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 195, joka on maakunnan toiseksi suurin lukumäärä. Kun tarkastellaan viiden vuoden ajanjaksoa ( *) Lapualla syntyneiden määrä on noussut 57:llä, joka on toiseksi suurin lukumäärä maakunnassa. Kuolleita vuonna 2011 Lapualla oli ennakkotiedon mukaan 153. Vuonna 2011* Lapuan luonnollinen väestönkasvu jäi positiiviseksi 42 henkilöllä. Kuntaprofiilissa Lapuan vieraskielisten määrä on koko maakunnasta 9,4 prosenttia. Sekä vieraskielisten että ulkomaalaisten lukumäärä on Lapualla toiseksi suurin Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa Lapuan ulkomaalaisten määrä on lukumääräisesti lisääntynyt maakunnan toiseksi eniten eli 154:llä. Vieraskielisten että ulkomaalaisten osuus koko Lapuan väestöstä oli vuonna 2010 noin 1,5 prosenttia. Lapualla kuntien välinen nettomuutto jäi vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan positiiviseksi 24 asukkaalla, joka oli Etelä-Pohjanmaan kolmanneksi suurin muuttovoitto. Lapuan nettomaahanmuutto jäi myös positiiviseksi 38 henkilöllä. Taloudellinen huoltosuhde Lapualla oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan maakunnan kolmanneksi alhaisin eli 1,39. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde on Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Lapualla se vuonna 2011 oli 62,1. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Väestöllinen huoltosuhde kasvaisi Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Lapualla se olisi maakunnan kolmanneksi edullisin eli 81. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Lapuan asukasluku olisi , joten väkiluku nousisi nykyisestä 565 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku nousisi vuoteen ,9 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain on Lapualla 297, joka on kunnittaisessa vertailussa Etelä-Pohjanmaan toiseksi korkein. Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on 286 ja koko maassa 332. Jos tarkastellaan Lapuan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuutta kaikista 15 vuotta täyttäneistä tutkinnon suorittaneista, tämä osuus on maakunnan toiseksi suurin eli 24,8 prosenttia. Työllisyys Vuoden 2010 tietojen mukaan Lapuan väestöstä työllisiä oli 41,8 prosenttia, joka on maakunnan neljänneksi suurin osuus. Työllisyysaste vuonna 2009 oli maakunnan kolmanneksi korkein yhdessä Karijoen kanssa eli 65,0. Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste oli 63,2 ja koko maan 64,0. Viiden vuoden ( ) aikana Lapuan työllisyysaste on noussut 1,5 prosenttiyksikköä, joka oli maakunnan suurin nousu. Työllistä työvoimaa vuoden 2010* viimeisenä päivänä Lapualla oli maakunnan kolmanneksi eniten (6 036). Viiden vuoden aikana työvoiman määrä on lisääntynyt noin kuudella prosentilla. 56

58 Elinolot Asuminen Lapualla oli vuonna 2010 kaikkia asuntokuntia määrällisesti maakunnan viidenneksi eniten. Lisäksi vähintään neljän hengen asuntokuntia oli maakunnan kolmanneksi eniten. Kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Lapualla 90,5 prosenttia. Koko maan vastaava osuus oli 89,5 prosenttia ja Etelä- Pohjanmaan 89,2 prosenttia. Viiden vuoden ( ) aikana kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pienentynyt Lapualla kolme prosenttiyksikköä. Perherakenne Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa eteläpohjalaisista kunnista ainoastaan Ilmajoella, Lapualla ja Seinäjoella lapsiperheiden määrä on lisääntynyt. Lapualla lapsiperheiden määrä on lisääntynyt noin kolme prosenttia, joka on maakunnan suhteellisesti eniten. Lapualla lapsiperheitä oli vuonna 2010 lukumääräisesti maakunnan toiseksi eniten. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä Lapualla vuonna 2010 oli 14,7 prosenttia, kun maakunnassa vastaava osuus oli 15,9 prosenttia. Elinkeinorakenne Lapualla työllisestä työvoimasta 24,4 prosenttia työskentelee teollisuudessa. Teollisuuden toimialalla tämä osuus on maakunnan kolmanneksi suurin osuus. Suurin osuus (27,8 %) Lapuan työllisestä työvoimasta työskentelee julkishallinnon toimialalla, kun taas suhteellisesti pienin osuus (0,7 %) työvoimasta työskentelee kiinteistöalan toimialalla. Lapuan suhteellinen työpaikkaomavaraisuus vuonna 2009 oli 80,1 prosenttia, joka on maakunnan toiseksi pienin. Koko Etelä-Pohjanmaan vastaava osuus oli 98 prosenttia. Lapuan työllisestä työvoimasta enemmistö kävi vuonna 2009 muualla töissä kuin omassa asuinkunnassaan, koska Lapuan nettopendelöinti jäi negatiiviseksi ( työssäkäyvää henkilöä). Työmarkkinat Työttömyysaste Lapualla vuonna 2011 oli keskimäärin 6,4. Se on laskenut edellisestä vuodesta yhden prosenttiyksikön ja viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa työttömyysaste on pysynyt samana. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Lapualla vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömien osuus oli työttömistä 12,3 prosenttia. Edellisestä vuodesta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä nousi 0,3 prosenttiyksikköä, mutta viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa pitkäaikatyöttömien osuus työttömistä on laskenut 6,7 prosenttiyksikköä. Tämä pitkäaikaistyöttömien osuuden lasku on kolmanneksi suurin maakunnassa. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Lapualla työttömistä oli 46,4 prosenttia naisia, joka on maakunnan kolmanneksi suurin osuus. Toimeentulo Valtion veronalaiset tulot tulonsaajaa kohti olivat Lapualla vuonna 2010 maakunnan kolmanneksi suurimmat, mutta jäävät alle maan keskiarvon. Vuonna 2010 toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista oli Lapualla 5,5 prosenttia, kun vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli 6,4 prosenttia. Viiden vuoden (

59 2010) aikana tämä osuus on noussut Lapualla 0,8 prosenttiyksikköä ja samalla tämä nousu oli Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa toiseksi suurin. Kuntatalous Lapuan tuloveroprosentti vuonna 2012 on 20,00, joka on 0,50 prosenttiyksikköä korkeampi edelliseen vuoteen verrattuna. Lainakanta vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli asukasta kohti euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa lainakanta asukasta kohti on noussut 781 euroa. Etelä-Pohjanmaalla lainakanta oli vuonna 2010 keskimäärin euroa asukasta kohti. Lapualla asukasta kohti valtionosuuksia vuonna 2010 oli euroa asukasta kohti, kun vastaava Etelä-Pohjanmaan määrä oli euroa. Lapualla kertyi vuonna 2010 ylijäämää euroa asukasta kohti, joka oli Etelä- Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa neljänneksi suurin määrä. Vastaava määrä maakunnassa oli asukasta kohti keskimäärin 698 euroa ja koko maassa euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli Lapualla 110,4, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 107,3 ja koko maan 100. Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksin Lapualla vuonna 2011 oli 118,4, joka on maakunnan vastaavalla tasolla (118,3), mutta yli maan luvun (100). Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Lapualla vuonna 2010 oli 58,9 vuotta, joka on koko maan vastaavan iän tasolla (58,6 vuotta). Turvallisuus Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Lapualla maakunnan toiseksi eniten eli 848. Viiden vuoden ( ) muutosta tarkasteltaessa rikokset ovat lisääntyneet 121:llä. Kymmenen vuoden muutosta tarkasteltaessa ( ) rikokset ovat kuitenkin vähentyneet noin neljällä prosentilla, joka on lukumäärällisesti 35 rikosta vähemmän. Kuntaprofiilissa Lapuan poliisin tietoon tulleista rikokset ovat noin kahdeksan prosenttia koko maakunnasta. Katuturvallisuusindeksi Lapualla vuonna 2010 oli 131,55, joka on Etelä-Pohjanmaan vastaavan luvun (132,83) tasolla. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Lapsia kokopäivähoidossa oli vuoden 2010 viimeisenä päivänä Lapualla 41,7 prosentin osuus ikäluokasta. Tämä osuus oli maakunnan kolmanneksi suurin, kun vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli keskimäärin 37,5 prosenttia. Vanhainkodeissa hoidossa olleita vuoden 2010 viimeisenä päivänä Lapualla oli noin prosentin osuus ikäluokasta. Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa tämä osuus oli toiseksi pienin, kun vastaava osuus maakunnassa oli 1,8 prosenttia. Lapualla perusterveydenhuollon (pl. hammashuolto) avohoitokäyntejä asukasta kohti vuonna 2010 oli 6,7, joka on muihin eteläpohjalaisiin kuntin verrattuna toiseksi suurin määrä. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset jäivät Lapualla asukasta kohden vuonna 2010 maakunnan kolmanneksi pienimmiksi. Myös vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset ( / asukas) jäivät maakunnan toiseksi pienimmiksi, asukasta kohden kustannukset olivat 71 58

60 euroa. Myös kotipalvelujen nettokustannukset jäivät maakunnan toiseksi pienimmiksi eli 87 euroa per asukas. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Perusopetuksen oppilaiden lukumäärä vuonna 2010 oli Lapualla 1 608, joka on neljänneksi suurin määrä Etelä-Pohjanmaalla. Perusopetuksen nettokustannukset jäivät vuonna 2010 maakunnan neljänneksi pienimmiksi asukasta kohden (769 ), kun maakunnassa nettokustannukset olivat asukasta kohti keskimäärin 834 euroa. Myös lukiokoulutuksen nettokustannukset jäivät vuonna 2010 Lapualla asukasta kohden (105 ) maakunnan toiseksi alhaisimmiksi. Etelä-Pohjanmaalla nettokustannukset olivat 131 euroa asukasta kohti. Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset ( / asukas) olivat Lapualla ja Kauhajoella 21 euroa asukasta kohti, joka on maakunnan suurin määrä ja ylittää Etelä-Pohjanmaan keskimääräisen luvun (11 /asukas). 59

61 Seinäjoki Yleistä Seinäjoen kaupunki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan yhdessä Ilmajoen, Jalasjärven, Kauhavan, Kurikan ja Lapuan kanssa. Seinäjoen seudun seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Seinäjoki on asukasluvultaan koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan suurin. Väestö Seinäjoen väkiluku vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli Vuoden 2010 väkilukuun verrattuna Seinäjoki on yksi Etelä-Pohjanmaan viidestä kunnasta, joka kasvatti väkilukuaan. Seinäjoen väkiluku nousi vuoden 2011 aikana 892 hengellä. Viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa kaupungin väkiluku on noussut hengellä eli prosentteina nousu on 7,5 (%). Seinäjoen väkiluvun kasvu on maakunnan suurin sekä määrällisesti että suhteellisesti. Seinäjoella on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 18,2 prosenttia, kun vastaava osuus koko maassa on 16,5 prosenttia. Työikäisen väestön eli vuotiaiden osuus Seinäjoella on 65,7 prosenttia. Seinäjoen työikäisten osuus on Etelä-Pohjanmaalla ainoa, joka on koko maan (65,4 %) vastaavalla tasolla. 65 vuotta täyttäneitä Seinäjoella koko väestöstä on 16,1 60

62 prosenttia, joka on maakunnan pienin osuus. Koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 20,3 prosenttia. Syntyneitä Seinäjoella oli vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 821, joka on maakunnan suurin lukumäärä. Kuolleita oli ennakkotiedon mukaan vuonna 468, joka oli myös maakunnan suurin lukumäärä. Seinäjoella vuonna 2011* luonnollinen väestönkasvu jäi positiiviseksi 353 henkilöllä. Seinäjoen vieraskielisten ja ulkomaalaisten lukumäärä on suurin maakunnassa. Suhteellisesti koko väestöön verrattuna vieraskielisten osuus vuonna 2010 oli 1,4 prosenttia ja ulkomaalaisten osuus 1,1 prosenttia. Kuntaprofiilissa Seinäjoen vieraskielisen väestön määrä on koko maakunnasta 35,6 prosenttia. Seinäjoella kuntien välinen nettomuutto jäi vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan positiiviseksi 434 henkilöllä, joka oli Etelä-Pohjanmaan suurin muuttovoitto. Seinäjoen nettomaahanmuutto oli myös maakunnan suurin eli 108 henkeä. Taloudellinen huoltosuhde Seinäjoella oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan maakunnan alhaisin eli 1,22. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde on Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Ainoastaan Seinäjoki (52,2) jää alle koko maan luvun. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde kasvaisi koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Seinäjoella se olisi maakunnan edullisin 71. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Seinäjoen asukasluku olisi , joten väkiluku nousisi nykyisestä asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku nousisi vuoteen ,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain on Seinäjoella 345, joka on muihin eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna maakunnan korkein. Koko Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on 286 ja koko maassa 332. Seinäjoen korkea-asteen tutkintojen suorittaneiden osuus kaikista 15 vuotta täyttäneistä tutkinnon suorittaneista oli korkein koko maakunnasta eli 29,8 prosenttia. Työllisyys Vuonna 2010 Seinäjoen väestöstä työllisiä oli 45 prosenttia, joka oli maakunnan suurin osuus. Työllisyysaste vuonna 2009 oli 66,4 joka oli myös Etelä-Pohjanmaan korkein. Etelä- Pohjanmaan työllisyysaste oli 63,2 ja koko maan 64,0. Työllistä työvoimaa vuoden viimeisenä päivänä vuoden 2010 ennakkotiedon mukaan Seinäjoella oli maakunnan eniten (26 041). Viiden vuoden aikana ( *) työvoiman määrä on lisääntynyt noin kahdeksanprosenttia. Elinolot Asuminen Seinäjoella oli vuonna 2010 sekä yhden hengen että vähintään neljän hengen asuntokuntia lukumäärällisesti maakunnan eniten. Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli vuonna 2010 Seinäjoella 6,8 prosenttia, joka oli Etelä-Pohjanmaan kunnittaises- 61

63 sa vertailussa pienin osuus. Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli 8,7 prosenttia ja koko maassa yhdeksän prosenttia. Myös puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli Seinäjoella maakunnan pienin osuus eli 5,6 prosenttia. Tarkasteltaessa ajanjaksoa tämä osuus on pysynyt maakunnan pienimpänä. Etelä-Pohjanmaalla puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista vuonna 2010 oli 11,8 prosenttia ja koko maassa 8,8 prosenttia. Perherakenne Seinäjoella lapsiperheitä oli muihin eteläpohjalasiin kuntiin verrattuna lukumääräisesti eniten. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa eteläpohjalaisista kunnista ainoastaan Ilmajoella, Lapualla ja Seinäjoella lapsiperheiden määrä on lisääntynyt. Seinäjoella lapsiperheiden määrä on lisääntynyt toiseksi eniten eli noin 2,6 prosenttia. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Seinäjoella vuonna prosenttia, kun Etelä- Pohjanmaalla vastaava osuus oli 15,9 prosenttia. Elinkeinorakenne Seinäjoen työllisestä työvoimasta työskentelee julkishallinnon toimialalla 31,8 prosenttia. Lisäksi ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toimialalla työskentelee työvoimasta 7,9 prosenttia ja informaation ja viestinnän toimialalla työskentelee 2,2 prosenttia. Edellä mainituilla toimialoilla Seinäjoen työllisestä työvoimasta työskentelee maakunnan suhteellisesti suurin osuus. Kaupan toimialalla Seinäjoella työllisestä työvoimasta työskentelee 23,3 prosenttia, joka on maakunnan toiseksi suurin osuus Töysän jälkeen. Suhteellisesti pienin osuus (3,5 %) Seinäjoen työllisestä työvoimasta työskentelee maa-, metsä- ja kalatalouden toimialalla. Alueella työssäkäyvien eli työpaikkojenmäärä vuoden 2009 viimeisenä päivänä oli Seinäjoella maakunnan suurin (28 548). Työpaikkojen määrä on lisääntynyt viiden vuoden ( ) aikana noin kymmenellä prosentilla. Jos tarkastellaan työpaikkoja työnantajasektoreittain, Seinäjoella oli vuonna 2009 valtion työpaikkoja maakunnan eniten (1 081). Seinäjoella oli vuonna 2009 maakunnan kolmanneksi korkein suhteellinen työpaikkaomavaraisuus, se oli 112,5 prosenttia kun vastaava luku maakunnassa oli 98 prosenttia. Seinäjoki oli vuonna 2009 myös yksi Etelä-Pohjanmaan neljästä kunnasta, jossa nettopendelöinti jäi positiiviseksi. Seinäjoen nettopendelöinti oli maakunnan korkein eli Työmarkkinat Työttömyysaste Seinäjoella oli vuonna 2011 keskimäärin 8,2. Se on laskenut edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa se on laskenut 1,6 prosenttiyksikköä, joka on maakunnan kolmanneksi suurin lasku. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Seinäjoella vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömien osuus oli työttömistä 22,7 prosenttia, joka on maakunnan korkein osuus. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Edellisestä vuodesta Seinäjoen pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä laski 0,4 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ( ) aikana pitkäaikatyöttömien osuus työttömistä on laskenut 2,2 prosenttiyksikköä. Kuntaprofiilissa Seinäjoen pitkäaikaistyöttömien määrä keskimäärin on noin 44 prosenttia koko maakunnasta. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Seinäjoella työttömistä 16,4 prosenttia oli alle 25-vuotiata. Nuorisotyöttömien osuus oli suhteellisesti maakunnan kolmanneksi suurin ja lukumäärällisesti nuorisotyöttömien määrä oli maakunnan suurin. Yli 50-vuotiaiden työttömien osuus (33 %) työttömistä oli suhteellisesti Seinäjoella maakunnan pienin. 62

64 Kuntatalous Seinäjoen tuloveroprosentti vuonna 2012 on 19,75, joka on 0,50 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuotena. Kaupungin tuloveroprosentti pysyy kuitenkin Etelä-Pohjanmaan keskiarvon (19,98) alapuolella. Vuosikate vuonan 2010 oli Seinäjoella asukasta kohti 348 euroa, kun vastaava Etelä- Pohjanmaan määrä oli asukasta kohti 330 euroa. Verotulot asukasta kohti olivat vuonna 2010 Seinäjoella maakunnan korkeimmat eli euroa asukasta kohti. Koko maan vastaava luku oli euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa verotulot ovat nousseet Seinäjoella maakunnan kolmanneksi eniten eli asukasta kohti 678 euroa. Seinäjoen valtionosuuksien määrä jäi vuonna 2010 alle koko maan tason (1 383 /asukas), koska ne olivat vuonna 2010 asukasta kohti euroa. Samalla Seinäjoen valtionosuuksien määrä asukasta kohti oli selkeästi maakunnan pienin. Seinäjoella kertyi vuonna 2010 ylijäämää 507 euroa asukasta kohti, kun vastaava määrä Etelä-Pohjanmaalla oli asukasta kohti 698 euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkastellessa Seinäjoella ylijäämä asukasta kohti on noussut 394 euroa per asukas. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli Seinäjoella 97,9, joka oli Etelä-Pohjanmaan toiseksi pienin ja jäi myös alle maan luvun (100). Korvattujen lääkkeiden kustannukset olivat vuonna 2010 Seinäjoella maakunnan pienimmät asukasta kohden (292,20 euroa). Vastaava Etelä-Pohjanmaan määrä oli asukasta kohti 333,50 euroa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 2010 Seinäjoella 58,4 vuotta, joka jää hieman alle maan vastaan iän (58,6 vuotta). Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä Seinäjoella vuonna 2010 oli 8,3 prosenttia, joka oli maakunnan pienin osuus, kun vastaava osuus maakunnassa oli keskimäärin 10,6 prosenttia. Viiden vuoden ( ) aikana työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on laskenut Seinäjoella 0,9 prosenttiyksikköä. Turvallisuus Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Seinäjoella maakunnan eniten eli Viiden vuoden ( ) muutosta tarkasteltaessa rikokset ovat vähentyneet kolmella prosentilla, joka tarkoittaa 127 rikosta vähemmän. Kymmenen vuoden ( ) muutosta tarkasteltaessa rikokset ovat vähentyneet noin seitsemän prosenttia, joka on taas 337 rikosta vähemmän. Kuntaprofiilissa Seinäjoen poliisin tietoon tulleet rikokset vuonna 2011 ovat 39,5 prosenttia koko maakunnasta. Katuturvallisuusindeksi Seinäjoella vuonna 2010 oli 100,34, joka on maakunnan toiseksi pienin. Silti vuoden 2010 indeksi on nyt Seinäjoella korkein, kun tarkastelee vuosia Vuotta 2010 ennen katuturvallisuusindeksi on ollut yli sadan vuonna Etelä- Pohjanmaalla katuturvallisuusindeksi vuonna 2010 oli 132,83. 63

65 Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Seinäjoella kotipalvelujen nettokustannukset jäivät vuonna 2010 maakunnan kolmanneksi pienimmiksi eli 90 euroa per asukas, kun Etelä-Pohjanmaalla nettokustannukset olivat asukasta kohti keskimäärin 122 euroa. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset jäivät Seinäjoella asukasta kohden vuonna 2010 maakunnan toiseksi pienimmiksi (2 817 ), kun vastaava osuus maakunnassa oli asukasta kohti keskimäärin euroa. Lasten päivähoidon nettokustannukset vuonna 2010 Seinäjoella taas olivat asukasta kohden maakunnan suurimmat (473 euroa), kun vastaava luku maakunnassa oli asukasta kohti 376 euroa. Perusterveydenhuollon (pl. hammashuolto) nettokustannukset olivat vuonna 2010 maakunnan pienimmät asukasta kohti (404 /asukas), kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava määrä oli asukasta kohti 594 euroa. Nettokustannukset ovat Seinäjoella myös pysyneet samalla tasolla viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa, koska nettokustannusten kasvu on alle prosentin. 64

66 Soini Yleistä Soinin kunta kuuluu Järviseudun seutukuntaan, johon kuuluvat lisäksi Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Vimpeli. Järviseudun seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Soini on väkiluvultaan Järviseudun seutukunnan pienin ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan kolmanneksi pienin kunta. Väestö Soinin väkiluku vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli Vuoden 2011 aikana Soinin väestö väheni 31 hengellä. Vuosina kunnan väkiluku on vähentynyt 220 asukkaalla, joten laskua väkiluvussa on tapahtunut 8,5 prosenttia. Soinissa on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 16,4 prosenttia, joten se on koko maan vastaavalla tasolla (16,5 %). Työikäisen väestön eli vuotiaiden osuus Soinissa on 58,6 prosenttia, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus on 62,5 prosenttia ja koko maassa 65,4 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden osuus Soinin väestöstä on 25 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia. 65

67 Syntyneitä oli Soinissa vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 25 ja kuolleita 34 eli luonnollinen väestönkasvu jäi negatiiviseksi yhdeksällä hengellä. Soinissa oli lukumääräisesti maakunnan toiseksi vähiten vieraskielisiä ja ulkomaalaisia. Koko väestöön suhteutettuna Soinin vieraskielisten (0,5 %) ja ulkomaalaisten (0,6 %) osuudet olivat maakunnan toiseksi pienimpiä. Taloudellinen huoltosuhde Soinissa oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,93, joka oli maakunnan korkein. Jos tarkastellaan ajanjaksoa *, Soini oli ainoa kunta, jonka huoltosuhde nousi joinakin vuosina myös yli kahden. Koko maan taloudellinen huoltosuhde vuonna 2010* oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Työllisyyden vaihtelulla on merkittävin osuus taloudellisen huoltosuhteen vaihteluun ja taloudellinen huoltosuhde vaihtelee huomattavasti herkemmin kuin väestöllinen huoltosuhde. Väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Soinissa se vuonna 2011 oli 70,5, joka oli neljänneksi korkein Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Väestöllinen huoltosuhde kasvaisi Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Soinissa 106. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Soinin asukasluku olisi 1 994, joten väkiluku vähenisi nykyisestä 366 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,5 prosenttia, joka on suhteellisesti kolmanneksi suurin väestön väheneminen Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain Soinissa on 217, joka muihin eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna oli kolmanneksi alhaisin. Koulutustasomittain on kuitenkin viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa kasvanut suhteellisesti eniten Soinissa (14,8 %). Etelä-Pohjanmaalla koulutustasomittain on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Työllisyys Vuoden 2010 tietojen mukaan Soinin väestöstä työllisiä oli 34,2 prosenttia, joka oli maakunnan pienin osuus. Työllisyysaste vuonna 2009 oli Soinissa (54,8) myös maakunnan pienin. Etelä-Pohjanmaan työllisyysaste oli vastaavasti 63,2 ja koko maan 64,0. Elinolot Asuminen Asuntojen lukumäärä oli Soinissa maakunnan toiseksi pienin. Yhden hengen asuntokuntien määrä oli Soinissa toiseksi pienin Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa ja vähintään neljän hengen asuntokuntia Soinissa oli maakunnan kolmanneksi vähiten. Soinissa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2010 oli 85,1 prosenttia, joka oli kunnittaisessa vertailussa maakunnan toiseksi pienin osuus. Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli 89,2 prosenttia. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli vuonna 2010 Soinissa 19,7 prosenttia, joka oli maakunnan kolmanneksi suurin osuus. Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli 11,8 prosenttia. Vuosina puutteellisesti 66

68 varustetuissa asunnoissa asuvien osuus kaikista asuntokunnista on pysynyt Soinissa yhtenä Etelä-Pohjanmaan korkeimmista. Perherakenne Soinissa oli lapsiperheitä maakunnan toiseksi vähiten. Viiden vuoden ( ) aikana lapsiperheet ovat vähentyneet 18 prosentilla, joka on suhteellisesti suurin lasku maakunnassa. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli vuonna 2010 Soinissa noin seitsemän prosenttia, joka taas on suhteellisesti pienin osuus koko maakunnassa, kun maakunnassa vastaava osuus oli keskimäärin 15,9 prosenttia. Elinkeinorakenne Soinissa oli vuonna 2009 Etelä-Pohjanmaan toiseksi korkein suhteellinen työpaikkaomavaraisuus. Se oli 120,4 prosenttia, kun keskimääräinen Etelä-Pohjanmaan luku oli 98 prosenttia. Soini oli myös yksi Etelä-Pohjanmaan neljästä kunnasta, jossa nettopendelöinti jäi positiiviseksi. Soinin nettopendelöinti oli maakunnan neljänneksi korkein. Soinin työpaikkojen määrä oli vuoden 2009 viimeisenä päivänä 958, joka jäi maakunnan neljänneksi pienimmäksi. Jos tarkastellaan työpaikkoja työnantajasektoreittain, Soinissa ei ollut vuonna 2009 yhtään valtion työpaikkaa. Soini oli kuitenkin yksi kolmesta Etelä-Pohjanmaan kunnasta, joka kasvatti alueella työssäkäyvien lukumäärää (=työpaikkoja) viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa. Viiden vuoden aikana Soinin työpaikat ovat lisääntyneet 107:llä ja suhteellisesti kasvu on maakunnan suurin, 12 prosenttia. Työmarkkinat Työttömyysasteen vuosikeskiarvo Soinissa oli vuonna 2011 maakunnan korkein (10,6). Se on laskenut edellisestä vuodesta 1,5 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa se on laskenut 1,6 prosenttiyksikköä eli maakunnan toiseksi eniten. Tarkasteluajanjaksolla Soinin työttömyysaste on ollut korkea (yli 10 prosenttia) joka vuosi verrattuna muihin eteläpohjalaisiin kuntiin. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Soinissa vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä oli työttömistä 15,5 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä nousi 2,2 prosenttiyksikköä. Viiden vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on kuitenkin laskenut 6,3 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Toimeentulo Valtionveron alaiset tulot olivat vuonna 2010 tulonsaajaa kohti Soinissa maakunnan pienimmät. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa tulot ovat kuitenkin nousseet suhteellisesti maakunnan neljänneksi eniten noin 24 prosenttia. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista oli vuonna 2010 Soinissa 4,7 prosenttia, joka oli maakunnan kolmanneksi pienin osuus. Keskimääräinen osuus maakunnassa oli 6,4 prosenttia. Kuntatalous Vuoden 2012 korkeimmat tuloveroprosentit ovat Evijärvellä, Isojoella, Kauhajoella, Lappajärvellä ja Soinissa (21,00). Soinin tuloveroprosentti (2012) on 0,25 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuotena. Soinin vuosikate vuonna 2010 oli asukasta kohti 476 euroa, joka on maakunnan toiseksi suurin. Edelliseen vuoteen verrattuna, jolloin vuosikate jäi negatiiviseksi, vuosikate kasvoi asukasta kohti 510 euroa. Myös viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa vuosikate on kasvanut maakunnan eniten asukasta kohti eli 650 euroa. 67

69 Lainakanta vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli kunnassa asukasta kohti maakunnan suurin eli euroa, kun keskimäärin lainakanta oli Etelä-Pohjanmaalla asukasta kohti euroa. Soinissa oli vuonna 2010 asukasta kohti valtionosuuksia euroa, joka oli maakunnan kolmanneksi eniten. Etelä-Pohjanmaalla valtionosuuksien määrä oli asukasta kohti keskimäärin euroa. Soinin kertynyt ylijäämä vuonna 2010 oli asukasta kohden 673 euroa, kun vastaava osuus koko maakunnassa oli asukasta kohti 698 euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2010 Soinissa 131,3, joka on maakunnan korkein. Indeksi on noussut viiden vuoden aikana seitsemällä yksiköllä. Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi samana vuonna oli 107,3 ja koko maassa 100. Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi oli vuonna 2011 Soinissa maakunnan toiseksi korkein eli 145,6. Tarkasteltaessa vuosia Soinin kansantauti-indeksi on pysynyt koko ajanjaksolla maakunnan toiseksi suurimpana. Etelä-Pohjanmaan kansantauti-indeksi oli 118,3 ja koko maan 100. Korvattujen lääkkeiden kustannukset olivat Soinissa maakunnan kolmanneksi suurimmat asukasta kohti (419,10 euroa). Keskimääräisesti korvattujen lääkkeiden kustannukset olivat Etelä-Pohjanmaalla 330,50 euroa asukasta kohti. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 2010 Soinissa 57,7 vuotta, joka on maakunnan toiseksi alhaisin ikä. Koko maan vastaava ikä oli 58,6 vuotta Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Soinissa vuonna 2010 maakunnan toiseksi suurin osuus eli 16,4 prosenttia. Keskimääräinen vastaava osuus maakunnassa oli 10,6 prosenttia ja koko maassa 8,7 prosenttia. Viiden vuoden aikana tämä osuus on kasvanut Soinissa kaksi prosenttiyksikköä, joka on maakunnan suurin kasvu. Turvallisuus Poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Soinissa vuonna 2011 yhteensä 56, joka on maakunnan toiseksi pienin määrä. Kymmenen vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa Soinissa on poliisin tietoon tulleita rikoksia ollut lukumäärällisesti vähän verrattuna muihin eteläpohjalaiskuntiin. Katuturvallisuusindeksi Soinissa vuonna 2010 oli 194,54. Viiden vuoden aikana ( ) indeksi on laskenut maakunnassa eniten. Kunnan katuturvallisuusindeksi on silti pysynyt yhtenä maakunnan korkeimmista, kun tarkastelee indeksiä vuodesta 1997 alkaen. Vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan katuturvallisuusindeksi 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Soinissa oli lapsia kokopäivähoidossa vuoden 2010 viimeisenä päivänä ikäluokasta 23,7 prosenttia, joka on maakunnan pienin osuus. Vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli 37,5 prosenttia. Lasten päivähoidon nettokustannukset jäivät samana vuonna asukasta kohden maakunnan toiseksi pienimmiksi (228 /asukas). 68

70 Vanhainkodeissa hoidossa olleita vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli 5,7 prosentin osuus ikäluokasta, joka taas on maakunnan toiseksi suurin. Etelä-Pohjanmaan ja koko maan vastaava osuus oli 1,8 prosenttia. Soinissa vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset nousivat vuonna 2010 maakunnan korkeimmiksi asukasta kohden (432 / asukas), kun maakunnassa ne olivat asukasta kohti keskimäärin 127 euroa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Soinissa maakunnan korkein eli 10,9 prosenttia, kun vastaava osuus maakunnassa oli 4,9 prosenttia. Tarkasteltaessa viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta, Soini on ainoa kunta Etelä-Pohjanmaalla, jossa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 täyttäneiden osuus on kasvanut ja tämä kasvu oli 3,5 prosenttia. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Perusopetuksen nettokustannukset vuonna 2010 olivat maakunnan korkeimmat asukasta kohden (1 040 /asukas), kun vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli asukasta kohti 834 euroa. Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset vuonna 2010 olivat 97 euroa asukasta kohti, joka on maakunnan kolmanneksi suurin määrä. Etelä-Pohjanmaalla nettokustannukset olivat asukasta kohti keskimäärin 79 euroa. 69

71 Teuva Yleistä Teuvan kunta kuuluu Suupohjan seutukuntaan, johon kuuluvat lisäksi Isojoki, Karijoki ja Kauhajoki. Suupohjan seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Väestö Teuvan väkiluku vuoden viimeisenä päivänä 2011 oli Vuoden 2011 aikana Teuvan väestö vähentyi 76 henkilöllä. Viiden vuoden ( ) ajanjaksolla kunnan väkiluku on vähentynyt 311 asukkaalla, joten väkiluku on alentunut noin viisi prosenttia. Teuvalla on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 15,1 prosenttia, joka jää alle maakunnan (17,2 %) ja koko maan vastaavan osuuden (16,5 %) vuotiaita eli työikäisiä on Teuvalla 57,9 prosenttia, joka on eteläpohjalaiskuntiin verrattuna pienin osuus. Vastaava osuus Etelä- Pohjanmaalla on 62,5 prosenttia ja koko maassa 65,4 prosenttia. 65 vuotta täyttäneitä Teuvan väestöstä on 27 prosenttia, kun koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia ja maakunnassa 19,7 prosenttia. Syntyneitä Teuvalla oli vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 57 ja kuolleita 74 eli luonnollinen väestönkasvu jää negatiiviseksi 17 hengellä. 70

72 Taloudellinen huoltosuhde oli Teuvalla vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,62. Koko maan luku oli vastaavasti 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde oli Etelä-Pohjanmaalla korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Teuvalla se vuonna 2011 oli 72,8, joka oli muihin eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna korkein. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde kasvaisi koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Teuvalla 101. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Teuvan asukasluku olisi 5 336, joten väkiluku vähenisi nykyisestä 511 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,7 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain on Teuvalla 240. Koko Etelä-Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Teuvalla vuonna 2010 keskiasteen suorittaneiden osuus oli 43,4 prosenttia kaikista tutkinnon suorittaneista, ja koko maakuntaan verrattuna tämä osuus oli neljänneksi suurin. Työllisyys Vuoden 2010 tietojen mukaan Teuvan väestöstä 38,2 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste vuonna 2009 oli 62,1, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku oli 63,2 ja koko maassa 64,0. Elinolot Elinkeinorakenne Teuvalla työllisestä työvoimasta 24,8 prosenttia työskentelee teollisuuden toimialalla. Tämä osuus on maakunnan toiseksi suurin osuus teollisuuden toimialalla. Suurin osuus (25,9 %) Teuvan työllisestä työvoimasta työskentelee julkishallinnon toimialalla ja pienin osuus (0,2 %) taas kiinteistöalan toimialalla. Työmarkkinat Työttömyysaste Teuvalla vuonna 2011 oli keskimäärin 8,0. Se on laskenut edellisestä vuodesta 1,3 prosenttiyksikköä, mutta viiden vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa se on noussut 0,4 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Teuvalla vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä oli työttömistä 16 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on kasvanut viisi prosenttiyksikköä, joka oli maakunnan korkein kasvu. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Teuvalla alle 25- vuotiaiden työttömien osuus työttömistä oli yhdeksän prosenttia, joka on suhteellisesti maakunnan toiseksi pienin osuus. Kuntatalous Teuvan tuloveroprosentti (20,50) vuonna 2012 pysyy samana kuin vuonna

73 Teuvalla vuonna 2010 asukasta kohti valtionosuuksia oli euroa, kun vastaava määrä Etelä-Pohjanmaalla oli keskimäärin asukasta kohti euroa. Vuosikate oli vuonna 2010 Teuvalla 186 euroa per asukas, joka oli muihin kuntiin verrattuna neljänneksi pienin. Etelä-Pohjanmaalla vuosikate samana vuonna oli asukasta kohti keskimäärin 330 euroa. Lainakanta vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli maakunnan pienin Teuvalla, koska lainakanta asukasta kohti oli 57 euroa. Etelä-Pohjanmaalla lainakanta oli asukasta kohti euroa. Teuvan vuoden 2010 ylijäämä oli asukasta kohti 635 euroa, joka jäi hieman alle keskimääräisen maakunnan luvun (698 /asukas). Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli Teuvalla 100,3 eli maakunnan kolmanneksi pienin. Tarkasteluvälillä Teuvan sairastavuusindeksi on ollut myös alle sadan. Vuonna 2010 Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi oli 107,3 ja koko maan 100. Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi oli vuonna 2011 Teuvalla myös maakunnan kolmanneksi pienin eli 107,6. Kun tarkastellaan ajanjaksoa , Teuvan kansantauti-indeksi on pysynyt koko ajanjaksolla yhtenä maakunnan pienimmistä. Etelä-Pohjanmaalla kansantauti-indeksi vuonna 2011 oli 118,3 ja koko maassa 100. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Teuvalla vuonna 2010 oli maakunnan toiseksi korkein eli 59,7 vuotta, kun koko maan vastaava ikä oli 58,6 vuotta. Vuosina keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä on pysynyt Teuvalla korkeana verrattuna muihin eteläpohjalaiskuntiin. Esimerkiksi vuonna 2009 se oli 61,1 vuotta, joka oli maakunnan korkein ikä tällä tarkasteluajanjaksolla. Turvallisuus Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Teuvalla yhteensä 142. Viiden vuoden aikana rikosten määrä on vähentynyt 35 rikoksella. Kymmenen vuoden aikana ( ) rikosten määrä on vähentynyt 88 rikoksella, joka on Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa lukumääräisesti kolmanneksi eniten. Teuvan katuturvallisuusindeksi vuonna 2010 oli 255,3, joka oli maakunnan toiseksi korkein. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa ( ) indeksi on noussut 56,2 yksikköä, joka on maakunnan suurin nousu. Etelä-Pohjanmaalla vuonna 2010 katuturvallisuusindeksi oli 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Teuvalla maakunnan kolmanneksi korkein eli 6,8 prosenttia. Vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli 4,9 prosenttia. Perusterveydenhuollon (pois lukien hammashuolto) avohoitokäyntejä asukasta kohti oli Teuvalla 4,6, joka oli maakunnan kolmanneksi pienin määrä. Viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa Teuvan avohoitokäynnit ovat laskeneet suhteellisesti toiseksi eniten maakunnassa (28 %). Perusterveydenhuollon (pois lukien hammashuolto) nettokustannukset olivat vuonna 2010 Teuvalla asukasta kohti 743 euroa ja Etelä-Pohjanmaalla asukasta kohti keskimäärin

74 euroa. Viiden vuoden ajanjaksolla ( ) Soinin perusterveydenhuollon nettokustannukset ovat nousseet euroina maakunnan kolmanneksi eniten (283 /asukas). Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Teuvan lukiokoulutuksen oppilaiden lukumäärä vuonna 2010 oli kolmanneksi pienin maakunnassa (99 oppilasta). Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset olivat vuonna 2010 Teuvalla 20 euroa asukasta kohden ja olivat korkeimmat maakunnassa. Keskimäärin nettokustannukset olivat Etelä- Pohjanmaalla 11 euroa asukasta kohti. 73

75 Töysä Yleistä Töysän kunta kuuluu Kuusiokuntien seutukuntaan yhdessä Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin kanssa. Kuusiokuntien väkiluku vuonna 2011 oli Väestö Töysän väkiluku vuoden 2011 viimeisenä päivä oli Vuoden 2011 aikana Töysän väestö lisääntyi neljällä henkilöllä. Viiden vuoden ( ) ajanjaksolla kunnan väkiluku on vähentynyt 92 hengellä, joten väkiluku on alentunut 2,8 prosenttia. Töysässä on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 19,5 prosenttia, joka on maakunnan toiseksi suurin osuus tässä ikäryhmässä. Vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla on 17,2 prosenttia ja koko maassa 16,5 prosenttia vuotiaita eli työikäisiä Töysän väestöstä on 60,4 prosenttia, joka taas oli koko maan osuuteen verrattuna (65,4 %) alhainen. 65 vuotta täyttäneitä on Töysässä 20,1 prosenttia, koko maassa vastaava osuus on 18,1 prosenttia. Syntyneitä oli Töysässä vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 32 ja kuolleita 37 eli luonnollinen väestönkasvu jäi negatiiviseksi viidellä. 74

76 Töysän kuntien välinen nettomuutto jäi vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan positiiviseksi 11 henkilöllä. Maahanmuuton ja maasta muuton erotus jäi samana vuonna Töysässä nollaan. Töysä oli Etelä-Pohjanmaan ainut kunta, jossa nettomaahanmuutto ei ollut positiivinen. Taloudellinen huoltosuhde Töysässä oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,55. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa taloudellinen huoltosuhde on noussut 0,06 eli suhteellisesti maakunnan toiseksi eniten (noin 4 %). Työllisyyden vaihtelulla on merkittävin osuus taloudellisen huoltosuhteen vaihteluun ja taloudellinen huoltosuhde vaihteleekin huomattavasti herkemmin kuin väestöllinen huoltosuhde. Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Pohjanmaalla oli korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9). Töysässä se vuonna 2011 oli 65,5. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Väestöllinen huoltosuhde kasvaisi Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Töysässä 90. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Töysän asukasluku olisi 3 537, joten väkiluku kasvaisi nykyisestä 381 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku nousisi vuoteen ,1 prosenttia. Töysä on yksi neljästä Etelä-Pohjanmaan kunnista, jossa ennusteen mukaan väkiluku nousisi. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain on Töysässä 241. Koko Etelä-Pohjanmaalla luku on vastaavasti 286 ja koko maassa 332. Työllisyys Vuonna 2010 Töysän väestöstä 39,2 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste vuonna 2009 oli Töysässä 60,0, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 63,2 ja koko maan 64,0. Elinolot Asuminen Töysässä vuonna 2010 ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli 11,9 prosenttia, joka oli Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa toiseksi suurin osuus. Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli keskimäärin 8,7 prosenttia. Tarkasteltaessa vuosia Töysän ahtaasti asuvien osuus kaikista asuntokunnista on pysynyt yhtenä maakunnan suurimmista. Elinkeinorakenne Töysän työllisestä työvoimasta suurin osuus (28,6 %) työskentelee kaupan toimialalla ja samalla tämä osuus on maakunnan suurin tällä toimialalla. Pienin osuus (0,5 %) Töysän työllisestä työvoimasta työskentelee kiinteistöalan toimialalla. Työpaikkojen määrä oli vuonna 2009 Töysässä Jos tarkastellaan työpaikkoja työantajasektoreittain, Töysässä oli vuonna 2009 ainoastaan yksi valtion työpaikka. Töysässä oli vuonna 2009 maakunnan korkein suhteellinen työpaikkaomavaraisuus. Se oli 123 prosenttia, kun vastaava Etelä-Pohjanmaan luku oli 98 prosenttia. Töysä oli myös yksi Etelä-Pohjanmaan neljästä kunnasta, jossa nettopendelöinti jäi positiiviseksi. Töysän nettopendelöinti oli maakunnan kolmanneksi korkein. 75

77 Työmarkkinat Työttömyysaste Töysässä vuonna 2011 oli keskimäärin 9,8, joka oli muihin eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna toiseksi korkein. Töysän työttömyysaste on laskenut edellisestä vuodesta 1,1 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa se on noussut 2,1 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Töysän pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli vuonna 2011 keskimäärin 10,9 prosenttia, joka oli neljänneksi pienin osuus Etelä-Pohjanmaalla. Edellisvuodesta pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä laski 1,9 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksolla muutos oli 4,6 prosenttiyksikköä laskua. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Toimeentulo Valtionveron alaiset tulot tulonsaajaa kohti oli vuonna 2010 Töysässä maakunnan toiseksi pienimmät. Toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista oli Töysässä 9,3 prosenttia, joka oli suhteellisesti suurin Etelä-Pohjanmaalla, kun vastaava osuus maakunnassa oli keskimäärin 6,4 prosenttia. Viiden vuoden aikana ( ) toimeentulotukea saaneiden henkilöiden osuus asukkaista on Töysässä kasvanut 1,9 prosenttiyksikköä, joka on myös maakunnan suurin kasvu. Kun tarkastellaan ajanjaksoa , Töysän toimeentuloa saaneiden henkilöiden osuus asukkaista on ollut yksi maakunnan korkeimmista. Kuntatalous Töysässä vuoden 2012 tuloveroprosentti (20,25) pysyy samana kuin vuonna Verotulot jäivät vuonna 2010 Töysässä maakunnan alhaisimmiksi asukasta kohti (2 265 euroa), kun vastaava määrä Etelä-Pohjanmaalla oli euroa. Töysässä vuonna 2010 asukasta kohti valtionosuuksia oli euroa, joka menee yli vastaavan Etelä-Pohjanmaan määrän (2 102 /asukas). Töysässä kertyi ylijäämää vuonna 2010 asukasta kohti euroa, joka oli Etelä- Pohjanmaalla kolmanneksi suurin määrä. Etelä-Pohjanmaalla vastaava määrä oli asukasta kohti 698 euroa ja koko maassa euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2010 Töysässä 110,1. Vastaava luku Etelä- Pohjanmaalla oli 107,3 ja koko maassa 100. Korvattujen lääkkeiden kustannukset olivat Töysässä 296,30 euroa asukasta kohti, joka oli maakunnan kolmanneksi pienin euromäärä asukasta kohti. Etelä-Pohjanmaan vastaava määrä oli 333,50 euroa. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 2010 Töysässä 54,7 vuotta, joka oli maakunnan alhaisin ikä. Koko maan vastaava ikä oli 58,6 vuotta. Kun tarkastellaan keskimääräisiä eläkkeelle siirtymisikiä Etelä-Pohjanmaalla vuosina , Töysässä vuonna 2007 keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli 52 vuotta, joka on maakunnan alhaisin ikä koko aikavälillä. 76

78 Työkyvyttömyyseläkettä saavien vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli Töysässä 8,9 prosenttia, joka on suhteellisesti maakunnan toiseksi pienin osuus. Vastaava osuus maakunnassa oli keskimäärin 10,6 prosenttia. Turvallisuus Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Töysässä yhteensä 244. Kymmenen vuoden ( ) Töysän rikosten määrä on lisääntynyt 38:lla. Katuturvallisuusindeksi oli vuonna 2010 maakunnan alhaisin Töysässä, se oli 90,8. Etelä- Pohjanmaalla katuturvallisuusindeksi oli keskimäärin 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Kotipalvelujen nettokustannukset asukasta kohti vuonna 2010 olivat Töysässä 80 euroa, joka oli maakunnan pienin määrä. Etelä-Pohjanmaalla vastaava määrä asukasta kohti oli 122 euroa. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä asukasta kohti oli vuonna 2010 Töysässä yksi, joka oli pienin määrä maakunnassa. Myös erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohti vuonna 2010 olivat maakunnan pienimmät (880 /asukas), kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava määrä oli asukasta kohti 997 euroa. Lasten päivähoidon nettokustannukset asukasta kohti olivat Töysässä maakunnan kolmanneksi suurimmat (420 /asukas), kun vastaava määrä maakunnassa oli asukasta kohti 376 euroa. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset asukasta kohden olivat vuonna 2010 Töysässä kolmanneksi pienimmät (34 euroa) Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa. Keskimäärin liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset olivat maakunnassa asukasta kohti 79 euroa. 77

79 Vimpeli Yleistä Vimpelin kunta kuuluu Järviseudun seutukuntaan, johon kuuluvat lisäksi Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi ja Soini. Järviseudun seutukunnan väkiluku vuonna 2011 oli Väestö Vimpelin väkiluku vuoden 2011 viimeisenä päivänä oli Vuoden 2011 aikana Vimpelin väestö vähentyi 33 henkilöllä. Viiden vuoden ( ) ajanjaksolla kunnan väkiluku on vähentynyt 165 hengellä eli väkiluku on alentunut 4,9 prosenttia. Vimpelissä on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 16,6 prosenttia, kun vastaava osuus on Etelä- Pohjanmaalla 17,2 prosenttia ja koko maassa 16,5 prosenttia vuotiaita eli työikäisiä on 61,4 prosenttia, joka taas on koko maan vastaavaan osuuteen (65,4 %) verrattuna alhainen. 65 vuotta täyttäneitä on Vimpelin väestöstä 22,1 prosenttia, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus on 20,3 prosenttia ja koko maassa 18,1 prosenttia. Syntyneitä oli vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 21, joka oli koko maakunnan kolmanneksi vähiten. Viiden vuoden ajanjaksolla ( *) syntyneiden määrä on laskenut noin 48 prosenttia, joka on maakunnan suhteellisesti suurin lasku. Kuolleita Vimpelissä vuonna

80 ennakkotietojen mukaan oli 80. Vuonna 2011* Vimpelin luonnollinen väestönkasvu jäi negatiiviseksi 20 henkilöllä. Vimpelin ulkomaalaisten osuus (0,5 %) koko väestöön suhteutettuna oli vuonna 2010 maakunnan pienin. Myös vieraskielisten osuus Vimpelin koko väestöstä jäi 0,7 prosenttiin. Taloudellinen huoltosuhde Vimpelissä oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,59. Koko maan vastaava luku oli 1,31 ja Etelä-Pohjanmaan 1,42. Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Pohjanmaalla oli korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9) ja Vimpelissä se vuonna 2011oli 63,0. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Väestöllinen huoltosuhde kasvaisi Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Vimpelissä 95. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Vimpelin asukasluku olisi 3 087, joten väkiluku vähenisi nykyisestä 135 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,2 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain Vimpelissä on 265, joka on Järviseudun seutukunnan korkein. Koko Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on 286 ja koko maassa 332. Työllisyys Vuoden 2010 tietojen mukaan Vimpelin väestöstä 38,7 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste Vimpelissä vuonna 2009 oli 61,0, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku oli 63,2 ja koko maassa 64,0. Elinolot Asuminen Vuonna 2010 Vimpelissä ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus oli kaikista asuntokunnista 12 prosenttia, joka oli maakunnan suhteellisesti suurin osuus. Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus oli keskimäärin 8,7 prosenttia. Vuosina Vimpelissä ahtaasti asuvien osuus on ollut yksi maakunnan korkeimmista. Puutteellisesti varustetuissa asunnossa asuvien asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista oli vuonna 2010 Vimpelissä 7,9 prosenttia, joka oli Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa toiseksi pienin osuus, kun maakunnassa vastaava osuus oli keskimäärin 11,8 prosenttia. Vimpelissä puutteellisesti varustetuissa asunnossa asuvien asuntokuntien osuus on ajanjaksolla pysynyt yhtenä maakunnan pienimmistä. Vimpelissä 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vuonna 2010 oli 94,3 prosenttia, joka on suhteellisesti suurin osuus koko maakunnassa, kun vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli keskimäärin 89,2 prosenttia. Viiden vuoden aikana ( ) 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus Vimpelissä on myös noussut maakunnan kolmanneksi eniten eli 5,4 prosenttiyksikköä. 79

81 Elinkeinorakenne Vimpelin työllisestä työvoimasta työskentelee teollisuuden toimialalla 27,3 prosenttia, joka on suurin osuus tällä toimialalla työskentelevistä koko maakunnassa. Pienin osuus (0,5 %) Soinin työllisestä työvoimasta työskentelee kiinteistöalan toimialalla. Jos tarkastellaan työpaikkoja työnantajasektoreittain, Vimpelissä ei ollut vuonna 2009 yhtään valtion työpaikkaa. Työmarkkinat Työttömyysaste Vimpelissä vuonna 2011 oli keskimäärin 8,4. Se on laskenut edellisestä vuodesta 0,5 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ( ) ajanjaksoa tarkasteltaessa se on laskenut 0,8 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Vimpelissä vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttöminä olleita oli työttömistä 14 prosenttia. Viiden vuoden ajanjaksoa tarkasteltaessa pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on laskenut 1,6 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsauksen mukaan joulukuussa 2011 Vimpelin työttömistä yli 50-vuotiaita työttömiä oli 51,2 prosenttia, joka on suhteellisesti maakunnan kolmanneksi suurin osuus. Kuntatalous Vimpelin tuloveroprosentti vuonna 2012 on 20,50, joka on 0,75 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisenä vuotena. Verotulot vuonna 2010 asukasta kohti nousivat Vimpelissä euroon, joka oli Etelä- Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa toiseksi suurin määrä. Etelä-Pohjanmaalla verotulot olivat keskimäärin euroa asukasta kohti. Lainakanta Vimpelissä vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli asukasta kohti euroa. Viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta tarkasteltaessa lainakanta on noussut 19 eurolla asukasta kohti. Vimpelissä asukasta kohti valtionosuuksia oli euroa, joka on maakunnan kolmanneksi pienin määrä asukasta kohti. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2010 valtionosuuksia keskimäärin euroa asukasta kohti. Vimpelin kertynyt ylijäämä oli vuonna 2010 asukasta kohti 46 euroa, kun maakunnassa vastaava osuus oli asukasta kohti 698 euroa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi oli vuonna 2010 Vimpelissä 111,1, kun Etelä- Pohjanmaalla se oli keskimäärin 107,3 ja koko maassa 100. Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi vuonna 2011 oli Vimpelissä 119,1. Viiden vuoden ( ) muutosta tarkasteltaessa se on laskenut 3,9 yksikköä, joten tämä indeksin lasku on maakunnan suurin. Etelä-Pohjanmaalla kansantauti-indeksi oli 118,3 ja koko maassa 100. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä oli vuonna 2010 Vimpelissä 58,1 vuotta, joka jäi alle maan vastaavan iän (58,6 vuotta). 80

82 Turvallisuus Poliisin tietoon tulleiden kaikkien rikosten määrä Vimpelissä oli 2011 yhteensä 99. Viiden vuoden ( ) aikana rikosten määrä on vähentynyt 13 rikoksella. Jos tarkastellaan kymmenen vuoden ajanjaksoa ( ), rikosten määrä Vimpelissä on kasvanut noin 35 prosenttia, joka tarkoittaa lukumäärällisesti 26 rikosta enemmän. Katuturvallisuusindeksi vuonna 2010 oli Vimpelissä 206,72, joka oli Järviseudun seutukunnan toiseksi korkein. Etelä-Pohjanmaan katuturvallisuusindeksi oli 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Vimpelissä oli lapsia kokopäivähoidossa koko ikäluokasta vuonna 2010 maakunnan toiseksi pienin osuus eli noin 27 prosenttia. Kun taas vanhainkodeissa hoidossa olleiden osuus ikäluokasta oli Vimpelissä maakunnan korkein eli 5,9 prosenttia. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Vimpelissä maakunnan toiseksi pienin osuus eli 2,5 prosenttia. Viiden vuoden ( ) aikana pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on vähentynyt 1,5 prosenttiyksikköä. Kodinhoitoapua saaneita kotitalouksia oli Vimpelissä maakunnan toiseksi vähiten (79). Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa kodinhoitoapua saaneiden kotitalouksien määrä on vähentynyt yli puolella (57 %), joka on suhteellisesti suurin muutos koko maakunnassa. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset olivat Vimpelissä vuonna 2010 asukasta kohti maakunnan toiseksi suurimmat (1 170 /asukas), kun Etelä-pohjanmaalla vastaava luku oli asukasta kohti 997 euroa. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset Vimpelissä vuonna 2010 olivat 95 euroa per asukas. Viiden vuoden ( ) aikana nettokustannukset ovat nousseet suhteellisesti että euromääräisesti eniten, kun vertaa muihin eteläpohjalaiskuntiin. Prosentteina nettokustannusten nousu on noin 48 (%) ja tarkoittaa asukasta kohti 31 euroa. 81

83 Ähtäri Yleistä Ähtärin kaupunki kuuluu Kuusiokuntien seutukuntaan yhdessä Alavuden, Kuortaneen ja Töysän kanssa. Kuusiokuntien väkiluku vuonna 2011 oli Väestö Ähtärin väkiluku oli vuoden 2011 viimeisenä päivänä Vuoden 2011 aikana Ähtärin väestö laski 70 hengellä. Viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa kaupungin väkiluku on vähentynyt 445 asukkaalla eli väkiluku on alentunut 6,5 prosenttia, joka suhteellisesti on kolmanneksi suurin Etelä-Pohjanmaalla. Ähtärissä on alle 15-vuotiaita koko väestöstä 14,9 prosenttia, joka jäi alle maakunnan (17,2 %) sekä koko maan (16,5 %) vastaavan osuuden. Työikäistä väestöä eli vuotiaita väestöstä on 61,3 prosenttia, kun Etelä-Pohjanmaalla vastaava osuus on 62,5 prosenttia. 65 vuotta täyttäneitä koko väestöstä on 23,7 prosenttia, kun maakunnassa vastaava osuus on 20,3 prosenttia ja koko maassa 18,1 prosenttia. Syntyneitä oli Ähtärissä vuonna 2011 ennakkotiedon mukaan 46 ja kuolleita 80 eli luonnollinen väestönkasvu jäi negatiiviseksi 34 henkilöllä. 82

84 Ähtärin ulkomaalaisten osuus koko väestöstä vuonna 2010 oli 0,6 prosenttia ja vieraskielisten osuus vastaavasti 0,7 prosenttia. Taloudellinen huoltosuhde Ähtärissä oli vuonna 2010 ennakkotiedon mukaan 1,65. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa Ähtärin huoltosuhde on noussut noin 7,9 prosenttia, joka on suurin kasvu koko maakunnassa. Koko maan taloudellinen huoltosuhde oli 1,31 ja Etelä- Pohjanmaan 1,42. Työllisyyden vaihtelulla on merkittävin osuus taloudellisen huoltosuhteen vaihteluun ja taloudellinen huoltosuhde vaihtelee huomattavasti herkemmin kuin väestöllinen huoltosuhde. Väestöllinen huoltosuhde Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 korkea verrattuna koko maan lukuun (52,9) ja Ähtärissä se oli 63,0. Väestöllisestä huoltosuhteesta voidaan laatia myös ennusteita. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde kasvaisi koko Suomessa niin, että vuonna 2030 huoltosuhde olisi koko maassa 73 ja Ähtärissä 107, joka olisi neljänneksi korkein Etelä-Pohjanmaalla. Tilastokeskuksen väestöennusteen (2009) mukaan vuonna 2030 Ähtärin asukasluku olisi 6 075, joten väkiluku vähenisi nykyisestä 337 asukkaalla. Ennusteen mukaan vuodesta 2011 väkiluku laskisi vuoteen ,3 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku nousisi ennusteen mukaan noin kolme prosenttia, kun koko maassa taas vastaavasti 8,3 prosenttia. Väestön sosio-ekonominen rakenne Koulutus Koulutustasomittain on Ähtärissä 257, joka on korkein Kuusiokuntien seutukunnan alueella. Koko Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku on 286 ja koko maassa 332. Keski-asteen tutkintoja suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä tutkinnon suorittaneista oli Ähtärissä vuonna 2010 maakunnan kolmanneksi suurin osuus eli 43,7 prosenttia. Työllisyys Vuonna 2010 Ähtärin väestöstä 37,8 prosenttia oli työllisiä. Työllisyysaste vuonna 2009 oli maakunnan kolmanneksi matalin Ähtärissä. Työllisyysaste oli 58,7, kun Etelä-Pohjanmaan vastaava luku oli 63,2 ja koko maan 64,0. Viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa työllisyysaste on laskenut Ähtärissä 3,6 prosenttiyksikköä ja tämä lasku on toiseksi suurin koko maakunnassa. Elinolot Perherakenne Ähtärissä oli vuonna 2010 lapsiperheitä yhteensä 633. Viiden vuoden aikana lapsiperheiden määrä on vähentynyt noin 13 prosenttia. Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli Ähtärissä 19,4 prosenttia, joka on maakunnan kolmanneksi suurin osuus. Etelä- Pohjanmaalla yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä oli keskimäärin 15,9 prosenttia. Elinkeinorakenne Ähtärissä työllisestä työvoimasta 34,6 prosenttia työskentelee julkishallinnon toimialalla. Tämä osuus on Etelä-Pohjanmaan kunnittaisessa vertailussa suurin tällä toimialalla. Pienin osuus (0,5 %) Ähtärin työllisestä työvoimasta työskentelee informaation ja viestinnän toimialalla. Työllistä työvoimaa vuoden 2010 viimeisenä päivänä oli ennakkotietojen mukaan Ähtärissä Viiden vuoden ( ) aikana työllisen työvoiman määrä on laskenut noin kymme- 83

85 nellä prosentilla. Tämä työllisen työvoiman vähentyminen on suhteellisesti suurin koko maakunnassa. Ähtärissä oli vuonna 2009 työpaikkoja yhteensä Työpaikkojen määrä on Ähtärissä viiden vuoden aikana ( ) vähentynyt maakunnan kolmanneksi eniten (13 %). Jos tarkastellaan työpaikkoja työnantajasektoreittain, Ähtärissä oli valtion työpaikkoja maakunnan kolmanneksi eniten eli 121. Työmarkkinat Työttömyysaste (vuosikeskiarvo) Ähtärissä vuonna 2011 oli 9,6, joka oli kolmanneksi suurin Etelä-Pohjanmaalla. Työttömyysaste on laskenut edellisestä vuodesta 0,8 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden ajanjaksoa ( ) tarkasteltaessa se on noussut 0,2 prosenttiyksikköä. Etelä-Pohjanmaan työttömyysaste oli vuonna 2011 keskimäärin 7,4 ja koko maassa 9,1. Ähtärissä vuonna 2011 pitkäaikaistyöttömiä oli työttömistä 14,3 prosenttia. Etelä- Pohjanmaalla oli pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin 17,4 prosenttia ja koko maassa 23,4 prosenttia. Edellisvuodesta Ähtärin pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä laski 3,3 prosenttiyksikköä ja viiden vuoden aikana ( ) osuus on laskenut 11,3 prosenttiyksikköä, joka on suurin lasku koko maakunnassa. Tarkasteluajanjaksolla Ähtärin pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä oli suurimmillaan vuonna 2007, jolloin se oli 26,6 prosenttia. Kuntatalous Ähtärin tuloveroprosentti (20,75) vuonna 2012 on sama kuin vuonna Verotulot olivat vuonna 2010 Ähtärissä asukasta kohti euroa, jotka olivat kolmanneksi korkeimmat asukasta kohti maakunnassa. Etelä-Pohjanmaan verotulot olivat keskimäärin euroa asukasta kohti. Ähtärissä valtionosuuksia vuonna 2010 asukasta kohti oli euroa, kun maakunnassa vastaava määrä oli asukasta kohti euroa. Viiden vuoden muutosta ( ) tarkasteltaessa Ähtärin valtionosuuksien määrä on noussut sekä euroina että suhteellisesti toiseksi eniten Etelä-Pohjanmaalla. Ähtärin lainakanta oli vuoden 2010 viimeisenä päivänä euroa asukasta kohti. Viiden vuoden ajanjakson ( ) aikana lainakanta on pienentynyt asukasta kohti 208 eurolla. Keskimääräisesti Etelä-Pohjanmaalla lainakanta oli asukasta kohti euroa. Eteläpohjalaisista kunnista vuonna 2010 neljällä oli kertynyt alijäämää, kunnista yksi oli Ähtäri. Ähtärissä oli kertynyt asukasta kohden alijäämää 907 euroa, joka oli eniten koko maakunnassa. Terveys Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli Ähtärissä 114,7, joka oli maakunnan neljänneksi korkein. Viiden vuoden muutosta tarkasteltaessa Ähtärin sairastavuusindeksi on noussut 8,8 yksikköä, joka on korkein nousu Etelä-Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan sairastavuusindeksi vuonna 2010 oli 107,3 ja koko maan 100. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä Ähtärissä vuonna 2010 oli 59,6 vuotta, joka oli maakunnan kolmanneksi korkein ikä. Koko maan vastaava ikä oli 58,6 vuotta. 84

86 Turvallisuus Vuonna 2011 poliisin tietoon tulleita rikoksia oli Ähtärissä yhteensä 270. Kymmenen vuoden aikana ( ) rikosten määrä on vähentynyt 73:lla. Ähtärin vuoden 2010 katuturvallisuus indeksi oli 119,3, kun keskimääräinen katuturvallisuusindeksi Etelä-Pohjanmaalla oli 132,83. Hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä huolehtiminen Sosiaali- ja terveyspalvelut Kodinhoitoapua vuoden 2010 aikana saaneita kotitalouksia Ähtärissä oli 298. Kun tarkastellaan viiden vuoden ( ) ajanjaksoa, kotitalouksien määrä on noussut lukumäärällisesti että suhteellisesti maakunnan eniten. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli vuonna 2010 Ähtärissä maakunnan pienin osuus eli 2,4 prosenttia, kun vastaava osuus Etelä-Pohjanmaalla oli keskimäärin 4,9 prosenttia. Viiden vuoden ajanjakson ( ) aikana pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on vähentynyt Ähtärissä 6,7 prosenttiyksikköä. Perusterveydenhuollon (pois lukien hammashuolto) avohoitokäyntejä asukasta kohti Ähtärissä vuonna 2010 oli 6,2, joka on muihin eteläpohjalaisiin kuntiin verrattuna kolmanneksi eniten. Myös perusterveydenhuollon (pl. hammashuolto) nettokustannukset nousivat Ähtärissä asukasta kohti samana vuonna 781 euroon, joka oli neljänneksi korkein määrä maakunnassa. Nettokustannukset ovat kuitenkin laskeneet noin 10 prosenttia, kun tarkastellaan viiden vuoden ajanjakson ( ) muutosta. Euromääräisesti se tarkoittaa kustannusten laskua asukasta kohti 93 euroa. Sivistys- ja vapaa-ajan palvelut Perusopetuksen nettokustannukset jäivät vuonna 2010 Ähtärissä asukasta kohti maakunnan pienimmiksi (730 euroa), kun vastaava määrä maakunnassa oli keskimäärin 834 euroa. Myös liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset olivat vuonna 2010 Ähtärissä maakunnan pienimmät asukasta kohti (31 euroa), kun Etelä-Pohjanmaalla nettokustannukset olivat asukasta kohti 79 euroa. 85

87 Sanasto Tässä osiossa on kaikista avainkäsitteistä ja indikaattoreista määritelmät. Indikaattorien määritelmät on lainattu suoraan Tilastokeskuksen ja SOTKAnetin määritelmistä. Asuntokunta Indikaattori ilmaisee asuntokuntien lukumäärän. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Väestön keskusrekisterin mukaan vakinaisesti laitoksissa kirjoilla olevat, asunnottomat, ulkomailla ja tietymättömissä olevat henkilöt eivät väestölaskennassa muodosta asuntokuntia. Asuntolarakennuksiksi luokitelluissa rakennuksissa asuvat henkilöt, joiden asunto ei täytä asuinhuoneiston määritelmää, eivät muodosta asuntokuntia. (Tilastokeskus) Asuntokanta (Asunnot) Asuntokantaan sisältyvät sekä vakituisesti asutut asunnot että vailla vakinaisia asukkaita olevat asunnot ja huoneistot kunkin vuoden viimeisenä päivänä. Tilastokeskukseen asuntotiedot saadaan pääosin Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmästä, johon kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ilmoittavat rakennuksia ja asuntoja koskevat rakennusluvanvaraiset tiedot. (Tilastokeskus) Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. (Tilastokeskus) Elatustuki, 1000 euroa (id: 2504) Kelan maksama tuki, jolla turvataan lapsen elatus, jos lapsi ei saa elatusapua elatusvelvolliselta vanhemmalta saakka kunnan varoista lapsen elatukseen suoritettu avustus. (SOTKAnet) Elinkeinorakenne Työlliset toimialoittain. Kuinka monta prosenttia työllisestä työvoimasta työskentelee toimialalla. Toimialat ovat luokiteltu TOL 2008 toimialaluokituksen mukaan. - Kaivostoiminta; Sähkö-, kaasu ja lämpöhuolto; Vesi-, viemäri- ja jätehuolto, % työllisistä (id: 3865) - Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; Hallinto ja tukipalvelutoiminta, % työllisistä (id: 3860) - Rakentaminen, % työllisistä (id: 3864) - Maa-, metsä- ja kalatalous, % työllisistä (id: 3859) - Julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä Pakollinen sosiaalivakuutus; Koulutus; Sosiaali- ja terveyspalvelut, % työllisistä (id: 3861) - Informaatio ja viestintä, % työllisistä (id: 3856) - Teollisuus, % työllisistä (id: 3862) - Rahoitus ja vakuutustoiminta, % työllisistä (id: 3857) - Tukku- ja vähittäiskauppa; Kuljetus ja varastointi; Majoitus- ja ravitsemistoiminta, % työllisistä (id: 3855) - Kiinteistöalan toiminta, % työllisistä (id: 3858) - Muut palvelut, % työllisistä (id: 3863) (Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto, SOTKAnet: elinkeinorakenne) 86

88 Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset yhteensä, 1000 euroa (id: 1393) Indikaattori ilmaisee kuntien erikoissairaanhoidon käyttökustannukset yhteensä tuhansina euroina. Tehtäväluokkaan "Erikoissairaanhoito" sisältyy erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito mukaan lukien terveyskeskusten erikoissairaanhoidon yksiköiden vuodeosastotoiminta, erikoissairaanhoidon avosairaanhoito mukaan lukien myös terveyskeskusten erikoissairaanhoidon avosairaanhoitotoiminta, erikoissairaanhoidon päivä- ja yösairaanhoito (kun läsnäoloaika enintään 15 h/vrk.), psykiatrian puoliavoimet hoitomuodot (asuntolat, kuntoutuskodit, pienkodit, perhehoito jne.). Mukaan lukeutuu myös erikoissairaanhoidon palvelujen osto kuntayhtymiltä. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. (SOTKAnet) Katuturvallisuusindeksi Indikaattori ilmaisee ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä korkeampi indeksiluku on, sitä parempana katuturvallisuutta voidaan pitää. Kelan ikävakioitu kansantauti-indeksi Sisältää sairaanhoitopiireille ja niiden kunnille laskettuja indeksejä (koko maa on 100). Tarkasteltavina on seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. Viimeisenä on esitetty näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Kansantaudit ovat astma 203, diabetes 103, nivelreuma 202, psykoosit 112, sepelvaltimotauti 206, sydämen vajaatoiminta 201, verenpainetauti 205. (Kela: Terveyspuntari) Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien väliset erot tasoittuvat, kun indeksiluvut vakioidaan iän mukaan. Luvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Tulkinta: Mitä pienempi indeksi on, sitä terveempää väestö on. Vakioitu indeksi kertoo, mitä olisi kunnan sairastavuus, jos ikärakenne olisi samanlainen kuin koko maassa. (Kela, Terveyspuntari) Kuntien välinen lähtömuutto Kunnasta toiseen kuntaan muuttaneet henkilöt, jotka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään. Yhdellä henkilöllä voi olla tilastossa monta muuttoa vuoden aikana. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa, opiskelijan niin halutessa, vakituisiksi muutoiksi lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (1994/201). Kuntien välinen nettomuutto Indikaattori ilmaisee kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotuksen. Kuntien välinen tulomuutto Toisesta kunnasta kuntaan muuttaneet henkilöt, jotka on ilmoitettu väestötietojärjestelmään. Yhdellä henkilöllä voi olla tilastossa monta muuttoa vuoden aikana. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa, opiskelijan niin halutessa, vakituisiksi muutoiksi lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (1994/201). 87

89 Korvattujen lääkkeiden kustannukset, 1000 eur (id: 1313) Indikaattori ilmaisee sairausvakuutuksen vuoden aikana korvaamien lääkkeiden bruttohinnan euroina. Summasta ei ole vähennetty korvauksen osuutta. Tulkinta: Vuosittain saa lääkekorvauksia noin kaksi kolmasosaa asukkaista, ja näiden lääkkeiden kustannukset korvauksen saajaa kohti ovat noin 450 euroa. Summan suuruuteen vaikuttaa olennaisesti ikä ja perusterveydentila. Indikaattoria voi käyttää paitsi sairastavuuden epäsuorana osoittimena myös laskettaessa terveyspalvelujen käytöstä aiheutuneita kustannuksia. (SOTKAnet) Koulutustasomittain (VKTM) Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20 -vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tulkinta: Mittaimen avulla voidaan helposti vertailla eri alueiden välisiä koulutustasoeroja sekä seurata ajassa tapahtuvia muutoksia. (SOTKAnet) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 1570) Indikaattori ilmaisee vuoden lopussa kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Indikaattoria laskettaessa kotona asuviksi laskettiin muut kuin sairaaloissa ja terveyskeskuksissa pitkäaikaishoidossa, vanhainkodeissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa, kehitysvammalaitoksissa tai kehitysvammaisten autetussa asumisessa olleet. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Tulkinta: Vuonna 1992 sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmän antaman toimenpideohjelman tavoitteiden mukaan vuoteen 2000 mennessä kotona joko itsenäisesti tai lähiomaisten tai -ympäristön tukemana ja/tai sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämien koti- ja avohuollon palveluiden turvin selviävien 75 vuotta täyttäneiden osuus nousee 90 prosenttiin. Indikaattori on tarkoitettu ko. tavoitteen seurantaan. Lainakanta Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) kunnan/kuntayhtymän taseesta. Kunnan tai kuntayhtymän lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. (Tilastokeskus) Nettopendelöinti Alueelle muualta tulevien työllisten ja alueelta muualta työssä käyvien työllisten välinen suhdeluku. Jos se on positiivinen, alueelle tulee enemmän muualta työssäkäyviä kuin käy sieltä muualla töissä. Tässä tilastossa nettopendelöinti kuvaa kuntarajat ylittävää pendelöintiä. Nettosiirtolaisuus/nettomaahanmuutto Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Suomeen muuttaneen henkilön, joka aikoo oleskella tai on oleskellut täällä yhtämittaisesti yli vuoden, on ilmoitettava muutostaan asuinpaikkansa maistraatille (väestötietolaki 1993/507). Jos henkilö aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen ja hänellä on vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa, hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalai- 88

90 sen (kotikuntalaki 1994/201). Maistraatti vie näiden henkilöiden tiedot väestötietojärjestelmään. Kotipaikkansa ulkomaille muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus, kuten maan sisällä muuttavienkin (kotikunta-asetus 1994). Suomesta muuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta, ei yleensä pidetä muuttona. (Tilastokeskus) Nuorisotyöttömyys Nuorisotyötön on vuotias työtön, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. Perhe Perheen muodostavat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat tai parisuhteensa rekisteröineet henkilöt ja heidän lapsensa, jompikumpi vanhemmista lapsineen sekä avio- ja avopuolisot sekä parisuhteensa rekisteröineet henkilöt, joilla ei ole lapsia. Lapsiperheitä ovat perheet, joissa kotona asuu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. (Tilastokeskus) Pitkäaikaistyötön Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan. (Tilastokeskus) Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvat asuntokunnat % asuntokunnista Indikaattori ilmaisee puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvien asuntokuntien osuuden prosentteina kaikista asuntokunnista. Asunto on varustettu puutteellisesti, jos asunnosta puuttuvat vain peseytymistilat ja/tai keskus- tai sähkölämmitys ja erittäin puutteellisesti varustettu asunto on, jos asunnosta puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai WC. (Tilastokeskus) Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, 1000 euroa (id: 3265) Indikaattori ilmaisee kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset tuhansina euroina. Käyttökustannuksiin lasketaan toimintamenot ja poistot sekä arvonalentumiset ja vyörytyserät. Käyttötuottoihin lasketaan toimintatulot ja vyörytyserät. Nettokustannukset saadaan vähentämällä käyttökustannuksista käyttötuotot. (SOTKAnet) Suhteellinen eli teoreettinen työpaikkaomavaraisuus Kuvaa alueella asuvien työllisten ja alueella työssäkäyvien työllisten lukumäärän suhdetta. Se voi olla yli sata prosenttia. Jos suhteellinen työpaikkaomavaraisuus on yli 100 %, on alueen työpaikkojen lukumäärä suurempi kuin alueella asuvan työllisen työvoiman lukumäärä. Jos taas työpaikkaomavaraisuus on alle 100 %, on tilanne päinvastainen. (Tilastokeskus) Taloudellinen huoltosuhde Väestörakennetta mitataan taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti (Tilastokeskus). Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet vuoden aikana yhteensä (id: 1248) Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien lukumäärän. Tulkinta: Toimeentulotuen saamista on käytetty yhtenä köyhyyttä osoittavista mittareista. Vaikka pitkäaikaisesti tukea saavia kotitalouksia on enemmän kuin 1990-luvuin alussa, toimeentulotuki on kuitenkin edelleen suurimmalle osalle kotitalouksista elämänvaiheeseen liittyvä tilapäinen tukimuoto. (SOTKAnet) 89

91 Tutkinnon suorittaneet Tilastokeskuksen väestön koulutusrakennetilasto kuvaa 15 vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tutkintorekisteriin. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. (Tilastokeskus) Työlliset Indikaattori ilmaisee työllisten osuuden prosentteina väestöstä. Työllisiksi luetaan vuotiaat henkilöt, jotka laskentaviikolla tekivät yhtenäkin päivänä ansiotyötä tai olivat tilapäisesti työstä poissa. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä työministeriön työnhakijarekisterin mukaan olleet on kuitenkin riippumatta muusta toiminnasta ko. viikolla määritelty työttömiksi. Tätä työllisten määrää kutsutaan myös työlliseksi työvoimaksi. (Tilastokeskus) Työllisyysaste Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. (Tilastokeskus). Työnvälitystilasto Työ- ja elinkeinoministeriö laatii tilastoja työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) asiakkaista: TE-toimistoihin ilmoittautuneista työnhakijoista ja työnantajien TE-toimistoihin ilmoittamista avoimista työpaikoista sekä lisäksi työvoimapoliittisista toimenpiteistä, joilla työnhakijoiden työllistymistä pyritään edistämään. Tilastoitavia toimenpiteitä ovat muun muassa työvoimakoulutus, tukityöllistäminen, työharjoittelu ja vuorotteluvapaa. Suurin osa työnhakijoista on työttömiä, joiden muun muassa työttömyysturvaa saadakseen on ilmoittauduttava työnhakijoiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö tilastoi työttömyyttä kattavasti ja ilmoittaa kuukausittain työttömien työnhakijoiden sekä eri toimenpiteissä olevien lukumäärät. Tiedot julkaistaan kuukausittain Työllisyyskatsauksessa. Työttömyyttä seurataan Suomessa kuukausittain kahdella eri tilastolla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu otantaan ja työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilasto TEtoimistojen asiakasrekisterin tietoihin. Työvoimatutkimuksen ja Työnvälitystilaston työttömyysluvut poikkeavat toisistaan, mikä johtuu tilastointiperusteiden eroista työnhaun aktiivisuuden ja työmarkkinoiden käytettävissä olon osalta. Työ- ja elinkeinoministeriön Työnvälitystilasto perustuu lainsäädäntöön ja hallinnollisiin määräyksiin. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus noudattaa sen sijaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastointisuosituksia ja EY:n tilastoviraston Eurostatin käytäntöjä. (Tilastokeskus) Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (id: 306) Indikaattori ilmaisee työkyvyttömyyseläkettä vuoden lopussa saaneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona on käytetty keskiväkilukua. Tästä syystä luvut poikkeavat jonkin verran ETK:n ja Kelan yhteisjulkaisuista. Yksilölliset varhaiseläkkeet sisältyvät työkyvyttömyyseläkkeisiin. Tilastossa ovat mukana henkilöt, jotka saivat työkyvyttömyyseläkettä joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä tai molemmista järjestelmistä. Tulkinta: Työkyvyttömyyseläkkeen saaminen ilmaisee pitkäaikaista tai pysyvää työkyvyttömyyttä. Yleisimmät sairausryhmät sen taustalla ovat mielenterveyden häiriöt ja tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, yksittäisistä sairauksista depressio ja selkäsairaudet. Työkyvyttömyys ilmentää vain osin sairastavuutta, sillä eläkkeelle hakeutumiseen vaikuttaa myös mm. henkilön taloudellinen tilanne ja työttömyys. Sairauksien esiintyvyyden tarkasteluun työkyvyttömyyseläkkeet soveltuvat siten vain varauksin. Aikasarjojen tulkinnassa on otettava huomioon, että vanhimmissa ikäryhmissä yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajojen muutokset ovat vaikuttaneet eläkkeellä olevien määrään. Myös pitkäaikaistyöttömyys ja työttömyyseläkkeellä olevien määrä ovat vaikuttaneet työkyvyttö- 90

92 myyseläkkeelle siirtyneiden määriin. Indikaattorista on myös huomattava, että lukuja ei ole vakioitu iän suhteen. Indikaattorin sisältöä tulkittaessa on otettava huomioon yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajojen muutokset sekä muiden etuuksien vaikutus työkyvyttömyyseläkkeiden käyttöön erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä (työttömyyseläke ja ns. eläkeputki, julkisen sektorin ammatilliset vanhuuseläkeiät, osa-aikaeläke). Rajoitukset: Yksilökohtaiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Alle 7 tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei tietosuojan vuoksi julkaista. (SOTKAnet) Työttömyysaste Indikaattori ilmaisee työttömien osuuden prosentteina työvoimasta. Työttömään työvoimaan luetaan vuotiaat työttömät. Työtön työnhakija on henkilö, joka on ilman työtä ja kokopäivätyöhön käytettävissä tai joka odottaa sovitun työsuhteen alkamista, myös henkilökohtaisesti lomautetut lasketaan työttömiksi. Työttömyyseläkkeen saajia ei lasketa työttömiksi. (Tilastokeskus). Työtön Työvoimatutkimus (Tilastokeskus): Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. Työssäkäyntitilasto: Työttömään työvoimaan luetaan vuoden viimeisenä työpäivänä työttömänä olleet vuotiaat henkilöt. Tieto työttömyydestä on saatu työministeriön työnhakijarekisteristä. Työvoimatutkimus: Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit. Ulkomaalaiset Ulkomaan kansalaiset. Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Ulkomaiden kansalainen tilastoidaan Suomen väestöön, jos hän aikoo asua tai on asunut maassa vähintään yhden vuoden. (Tilastokeskus) Veronalaiset tulot Eräin poikkeuksin kaikki rahana tai rahanarvoisena etuutena saatu tulo on veronalaista. Veronalaisia eivät ole mm. eräät sosiaaliavustukset, eläkkeet, päivärahat ja korvaukset. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsilisät, asumistuet ja toimeentulotuki. Tilastoon eivät sisälly lähdeveron alaiset korkotulot. Veronalaisia eivät myöskään ole mm. julkisyhteisöiltä saadut stipendit ja apurahat. Luonnollisen henkilön ja kuolinpesän veronalaiset tulot jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Tuloverolaissa pääomatulot on lueteltu periaatteessa tyhjentävästi. Ansiotuloja ovat muut kuin pääomatulot. Pääomatuloista maksetaan vero ainoastaan valtiolle, ansiotulojen perusteella määräytyy valtion tuloveron ohella kunnallisvero sekä päiväraha ja sairaanhoitomaksu. 91

93 Verotulot Kunnan tulovero kirjataan tilinpäätöksessä verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan ao. tilikauden verotuloksi. Kunnan tuloveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat ennakonpidätysten ja ennakonkannon tilitykset kuukausittain verotusmenettelylain mukaisten verojen tilitykset tilikautta edeltäviltä verovuosilta oikaisutilitykset. Yhteisöveron tilikaudelle kohdistuvia tilityksiä ovat ennakonkannon tilitykset ja muut yhteisöveron tilitykset. Kunnan kiinteistöverotuloksi kirjataan tilikauden aikana tilitetty kiinteistövero. Koiravero, jonka maksuunpanosta ja kantamisesta huolehtii kunta, kirjataan laskutustilikauden tuloksi tai kertymän mukaan. Vieraskielinen väestö Muuta kuin Suomen virallisia kieliä (suomi, ruotsi ja saame) äidinkielenään puhuvat. Vuosikate Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Jos vuosikate jää negatiiviseksi, tulorahoitus ei riitä edes juokseviin menoihin. (Tilastokeskus) Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde Indikaattori ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Nykyään huoltosuhde on 0,5 eli kahta työikäistä kohti on yksi huollettavan ikäinen. Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 suhde on jo yli 0,7 eli sataa työikäistä kohden huollettavan ikäisiä on (yli) 70. Suomen väestörakenne siis vanhenee. (SOTKAnet) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (id: 74) Indikaattori ilmaisee yhden huoltajan lapsiperheiden osuuden prosentteina kaikista lapsiperheistä. (SOTKAnet) Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset, 1000 eur (id: 1314) Indikaattori ilmaisee yksityislääkärin antaman sairaanhoidon kustannukset euroina väestöryhmittäin ja alueittain. Summasta ei ole vähennetty sairausvakuutuksen maksamaa osuutta. Tulkinta: Sairausvakuutus maksaa korvausta yksityislääkärin antamasta sairaanhoidosta. Indikaattori ilmaisee asiakkaalta perityn kokonaissumman ilman toimistopalkkiota. Korvausta ei kuitenkaan lasketa suoraan tästä summasta, vaan erikseen määritellystä taksasta, joka on usein selvästi todellista kustannusta pienempi. (SOTKAnet) 92

94 Tilastot Tilastotaulukot ovat liitteenä suoraan Excel-muodossa. Kaksoisklikkaamalla indikaattorin nimen perässä olevaa kuvaa, aukenee indikaattorin aikasarjataulukko suoraan Excelohjelmassa. Jos tämä ei toimi, niin klikkaamalla hiiren kakkospainikkeella kuvan päällä avautuu valikko josta valitaan Avaa tiedosto. Kuntaprofiilit Sisältää Etelä-Pohjanmaan maakunnan profiilin, seutukuntien profiilit ja kuntien profiilit. Kuntaprofiilissa on käytetty väestö 2011* -indikaattorissa vuoden 2011 ennakkotietoa (*) ja kuntakohtaisissa teksteissä ennakkotieto on päivitetty vuoden 2011 lopullisilla tiedoilla. 1. Väestö 1.1 Väkiluku 1.2 Väestö ikäryhmittäin 0-14-vuotiaat vuotiaat 65 vuotta täyttäneet 1.3 Elävänä syntyneet 1.4 Kuolleet 1.5 Vieraskieliset 1.6 Ulkomaalaiset 1.7 Kuntien välinen nettomuutto 1.8 Nettomaahanmuutto 1.9 Taloudellinen huoltosuhde 1.10 Väestöllinen huoltosuhde 1.11 Väestöennuste 1.12 Väestöllinen huoltosuhde-ennuste 2. Väestön sosio-ekonominen rakenne 2.1 Koulutustasomittain 2.2 Tutkinnon suorittaneet 2.3 Keskiasteen tutkinnon suorittaneet 2.4 Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet 2.5 Työllisten osuus väestöstä 2.6 Työllisyysaste 2.7 Työllinen työvoima 3. Elinolot 3.1 Asuminen Asuntokanta (Asunnot) Asuntokunnat Kaikki asuntokunnat Vähintään neljän hengen asuntokunnat Yhden hengen asuntokunnat Ahtaasti asuvat asuntokunnat Puutteellisesti varustetussa asunnoissa asuvat asuntokunnat Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (%) vastaavanikäisestä väestöstä 3.2 Perherakenne Lapsiperheet Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä 93

95 3.3 Elinkeinorakenne 3.2 Työmarkkinat Työttömyysaste Työttömät Pitkäaikaistyöttömät Alueella työssäkäyvät (Työpaikat) Taulukko työpaikoista ja pendelöinnistä 3.3 Toimeentulo Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana (%) Toimeentuloa saaneiden kotitaloudet vuoden aikana yhteensä Elatustuki, 1000 euroa Valtionveron alaiset tulot (1000 /tulonsaaja) Valtionveronalaiset tulot, 1000 euroa 4. Kuntatalous 4.1 Tuloveroprosentti 4.2 Vuosikate ( /asukas) 4.3 Lainakanta ( /asukas) 4.4 Verotulot ( /asukas, 1000 euroa) 4.5 Valtionosuudet ( /asukas, 1000 euroa) 4.6 Kertynyt yli- tai alijäämä ( /asukas) 4.7 Käyttötalousmenot, netto ( /asukas) 4.8 Kuntakonsernin lainakanta ( /asukas, 1000 euroa) 5. Terveys 5.1 Sairastavuusindeksi (ikävakioitu) 5.2 Kansantauti-indeksi (ikävakioitu) 5.3 Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä 5.4 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat 5.5 Korvattujen lääkkeiden kustannukset ( /asukas, 1000 euroa) 6. Turvallisuus 6.1 Poliisin tietoon tulleet rikokset 6.2 Katuturvallisuusindeksi 7. Sosiaali- ja terveyspalvelut 7.1 Lapsia kokopäivähoidossa , osuus ikäluokasta (%) 7.2 Vanhainkodissa hoidossa olleita , osuus ikäluokasta (%) 7.3 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita kotitalouksia yhteensä 7.4 Perusterveydenhuollon (pl. hammashuolto) avohoitokäyntejä asukasta kohti 7.5 Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä asukasta kohti 7.6 Erikoissairaanhoidon vuodeosaston hoitopäiviä asukasta kohti 7.7 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ( /asukas, 1000 euroa) 7.8 Lasten päivähoidon nettokustannukset ( /asukas) 7.9 Vanhusten laitospalvelujen nettokustannukset ( /asukas) 7.10 Kotipalvelujen nettokustannukset ( /asukas) 7.11Perusterveydenhuollon (pl. hammashuolto) nettokustannukset ( /asukas) 7.12 Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ( /asukas) 7.13 Huostassa olleet 0-17-vuotiaat (%) vastaavanikäisestä väestöstä 7.14 Erikoissairaanhoidon käyttökustannukset yhteensä (1000 euroa) 7.15 Yksityisten lääkäripalvelujen kustannukset (1000 euroa) 7.16 Sosiaalitoimen nettokustannukset ( /asukas) 94

96 8. Sivistys- ja vapaa-aikapalvelut 8.1 Perusopetuksen oppilaiden lukumäärä 8.2 Lukiokoulutuksen oppilaiden lukumäärä 8.3 Opetustoimen nettokustannukset ( /asukas) 8.4 Perusopetuksen nettokustannukset ( /asukas) 8.5 Lukiokoulutuksen nettokustannukset ( /asukas) 8.6 Liikunnan ja ulkoilun nettokustannukset ( /asukas) 8.7 Yleisen kulttuuritoimen nettokustannukset ( /asukas) 95

97 Lähteet Perttilä Kerttu, Orre Soili, Koskinen Sari & Rimpelä Matti (2004) Kuntien hyvinvointikertomus hankkeen loppuraportti. Aiheita 7/2004. Kuntalaki Terveydenhuoltolaki Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelman seurantaraportti 2011Etelä-Pohjanmaan liitto. Julkaisuja B:44. Etelä-Pohjanmaan työllisyyskatsaus, joulukuu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hyvinvointikertomukseen liittyviä www-sivuja Sähköinen hyvinvointikertomus Terveyden ja hyvinvoinnin laitokset www-sivut hyvinvointikertomuksesta Esimerkkejä hyvinvointikertomuksista Hyvinvointitietoon liittyviä www-sivuja Tilastokeskus: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Kelan Terveyspuntari Kuntaliitto: tilastotietoa 96

98 Liitteet Kuvio 1. Etelä-pohjanmaan kuntien väkiluvut (Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne) Kuvio 2. Etelä-Pohjanmaan väestö ikäryhmittäin (Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne) 97

99 Kuvio 3. Etelä-Pohjanmaan väkiluvun muutos vuodesta 2011 vuoteen 2030 (%) (Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne ja vuoden 2009 väestöennuste) Kuvio 4. Väestöllinen huoltosuhde vuosina 2011 ja 2030 (Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne ja vuoden 2009 väestöennuste) 98

100 Kuvio 5. Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 15 vuotta täyttäneistä, (Lähde: Tilastokeskus, väestön koulutusrakenne) Kuvio 6. Väestön ikävakioitu sairastavuusindeksi (Lähde: KELA, Terveyspuntari) 99