Pitäisi ajatella heitä ihmisinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitäisi ajatella heitä ihmisinä"

Transkriptio

1 Pitäisi ajatella heitä ihmisinä Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun loppuraportti Mervi Lehtola Kehittyvät kuntapalvelut -hanke

2 Julkaisu B:35 ISBN ISSN Etelä-Pohjanmaan liitto 2010 Kehittyvät kuntapalvelut -hanke

3 Esipuhe Etelä-Pohjanmaan nykyinen maakuntasuunnitelma hyväksyttiin loppuvuodesta Yksi suunnitelman keskeisestä tavoitteista on kestävän väestörakenteen yli asukkaan maakunta. Suunnitelmatekstissä todetaan, että tavoitteen toetutuminen edellyttää myös maahanmuuttoa. Tällä hetkellä eteläpohjalaisista vain alle prosentti on ulkomaiden kansalaisia, kun vastaava luku koko maassa on vajaat kolme prosenttia ja esimerkiksi Uudellamaalla noin viisi prosenttia. Maahanmuuttajien osuus Etelä-Pohjanmaan väestöstä on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta. Tämä asettaa omia haasteitaan myös kuntien ja muiden julkisen sektorin palvelujärjestelmille. Miten maahanmuuttajat tulisi ottaa huomioon palveluja järjestettäessä? Riittävätkö nykyiset palvelut vai tarvitaanko erityisiä maahanmuuttajapalveluja? Miten eri toimijat voivat käytännössä tukea maahanmuuttajien kotoutumista? Nyt valmistuneessa raportissa on tarkasteltu edellä mainittuja kysymyksiä erityisesti pilottialueeksi valittujen Suupohjan kuntien (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) näkökulmasta. Tavoitteena on ollut selvittää, millaisia osaamis- ja muita haasteita maahanmuutto asettaa pilottialueen julkiselle palvelujärjestelmälle ja millaiset valmiudet järjestelmällä on vastata näihin haasteisiin. Selvitystyön aikana on kartoitettu maahanmuuttajien itsensä, kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön sekä keskeisten sidosryhmien näkemyksiä. Selvityksen perusteella suurimmat haasteet liittyvät maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen sekä eri toimijatahojen välisen yhteistyön sujuvuuteen. Lisäksi tutkimusraportissa nostetaan esiin monia käytännön palvelutilanteisiin liittyviä kehittämiskohteita, kuten tulkkipalvelujen järjestäminen, palvelujen saavutettavuuden parantaminen, maahanmuuttajille suunnattu tiedottaminen, lomakkeiden ja muun materiaalin tarjoaminen eri kielillä sekä työntekijöille tarjottavan kieli- ja kulttuurikoulutuksen kehittäminen. Aineiston keräämisestä ja analysoinnista on vastannut projektipäällikkö Mervi Lehtola. Selvitys on toteutettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton vuonna 2008 käynnistämää Kehittyvät kuntapalvelut -hanketta. Haluan esittää lämpimät kiitokset selvityksen toteutukseen sen eri vaiheissa osallistuneille: kuntien ja kuntayhtymien henkilöstötyöryhmien jäsenille, sidosryhmäkyselyn vastaajille ja ryhmähaastatteluihin osallistuneille maahanmuuttajille. Erityisesti haluan kiittää selvitystyötä ohjannutta työryhmää, joka on koostunut Suupohjan kuntien eri toimialojen, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Suupohjan ammatti-instituutin sekä Suupohjan työ- ja elinkeinokeskuksen eri toimialojen henkilöstön edustajista. Seinäjoella Asko Peltola Maakuntajohtaja

4 Tyhjä sivu

5 Sisällys 1 Taustaa Maahanmuutto Suupohjassa Kehittyvät kuntapalvelut -hanke ja Suupohjan pilottikokeilu Pilottikokeilun toteutus 2 2 Pilottikokeilun tuloksia Miten maahanmuuttajan kotoutumista voidaan tukea? Lähtökohtana henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma Kieli- ja kulttuuriopetus kotoutumisen avainkysymyksenä Onko maahanmuuttaja-asiakas haaste viranomaisten väliselle yhteistyölle? Toimijoiden välisen työnjaon selkeyttäminen ratkaisuna kotouttamisohjelma Maahanmuuttajien palvelupisteet ja koordinaattoritoiminta Maahanmuuttaja asiakkaana miten palveluja tulisi kehittää? Kun yhteistä kieltä ei ole tulkkipalvelut ja eri kielillä tarjottava materiaali Palvelujen saavutettavuus, tiedottaminen ja muita käytännön haasteita Työntekijänä maahanmuuttajien parissa Onko meilläkin etnistä syrjintää? 16 3 Päätelmät ja toimenpide-ehdotukset Tiedostetaanko maahanmuuttajien moninaisuus? Mistä eväitä palvelujen kehittämiseen? 18 Lähteet 21 Liitteet 23 LIITE 1: Henkilöstön näkemysten kartoitukseen osallistuneiden työryhmien kokoonpano 23 LIITE 2: Näkemyspaperin laatimisohje 24 LIITE 3: Sidosryhmäkyselyn saatekirje ( ) 27 LIITE 4: Sidosryhmäkyselyn muistutusviestin saatekirje ( ) 29 LIITE 5: Sidosryhmäkyselyn kyselylomake 31 LIITE 6: Sidosryhmäkyselyn tulokset taulukoina 35 LIITE 7: Maahanmuuttajien ryhmähaastattelut : haastattelurunko 38 LIITE 8: Kauhajoen seudun maahanmuuttovisio ja sen strategiset tavoitteet 41 LIITE 9: Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma: Maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevat tavoitteet ja toimenpiteet 42 LIITE 10: Esimerkki kotouttamispolusta: maahanmuuttajaoppilaan polku koulussa 44 LIITE 11: Osallisena Suomessa -ohjelman kotouttamispolkujen pääsisältö 46 LIITE 12: Esimerkkejä vieraskielisistä perehdytyspaketeista internetissä 50 Taulukkoluettelo TAULUKKO 1. Kotoutumissuunnitelman pohja 5 TAULUKKO 2. Kotouttamisohjelman pohja 10 TAULUKKO 3. Toimenpide-ehdotukset 19 Kuvioluettelo KUVIO 1. Ulkomaalaiset Suupohjan kunnissa KUVIO 2. Maahanmuutto Suupohjan kuntiin

6 1 Taustaa 1.1 Maahanmuutto Suupohjassa Suupohjan seutukunnan muodostavat Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat sekä Kauhajoen kaupunki. Vuoden 2008 lopussa seutukunnan asukasluku oli , joista ulkomaiden kansalaisia oli 230. Suupohjan eri kunnissa ulkomaalaisia asui seuraavasti: Isojoki 32, Karijoki 9, Kauhajoki 157 ja Teuva 32. Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ulkomaalaisten määrä seutukunnan alueella on lähes kaksinkertaistunut, mikä käy ilmi kuviosta 1. Kuvio 2 puolestaan kuvaa Suupohjaan suuntautuneen maahanmuuton kehitystä vuosina Kuviosta käy ilmi, ettei maahanmuutto ole sinänsä uusi ilmiö. Esimerkiksi ja 1980-lukujen vaihteessa Suupohjaan suuntautui voimakasta muuttoliikettä myös maan rajojen ulkopuolelta. Syksyllä 2007 Suupohjan kunnat käynnistivät työn seudullisen maahanmuuttostrategian laatimiseksi. Strategian tavoitteeksi määriteltiin kansainvälistyä ja tehdä alueesta monikulttuurinen yhteisö, jossa maahanmuuttajat integroituvat paikallisyhteisöönsä mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti. Muita strategiatyölle asetettuja tavoitteita olivat esimerkiksi maahanmuuttajat löytävät helposti tarvitsemansa palvelut sekä Kauhajoen seudun yksityiset ja julkiset organisaatiot / palvelut ovat valmiina, kun maahanmuuttajia saapuu. (Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia 2008, 4.) Vuonna 2008 valmistuneen Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategian 1 vuoteen 2015 ulottuva visio on muotoiltu seuraavasti: Kauhajoen seutu on monikulttuurinen, hallittua maahanmuuttopolitiikkaa toteuttava alue, jossa toimitaan kansainvälisesti ja maahanmuuttoon suhtaudutaan avoimen myönteisesti. Maahanmuuttajat kotoutuvat yhteiskuntaan ja työelämään nopeasti. (Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia 2008, 10.) 2 1 Strategiasta on käytetty myös nimitystä Suupohjan maahanmuuttostrategia. 2 Tiivistelmä Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategian keskeisistä tavoitteista on tämän väliraportin liitteenä (liite 8) KUVIO 1. Ulkomaalaiset Suupohjan kunnissa (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot) 180 Isojoki Karijoki Kauhajoki Teuva Isojoki Karijoki Kauhajoki Teuva KUVIO 2. Maahanmuutto Suupohjan kuntiin (Lähde: Tilastokeskus, Altika) 1

7 1.2 Kehittyvät kuntapalvelut -hanke ja Suupohjan pilottikokeilu Etelä-Pohjanmaan liitto käynnisti syksyllä 2008 Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeen tukemaan Etelä-Pohjanmaan kuntia palvelurakenteiden uudistamisessa. Hanke pyrkii vahvistamaan palvelujen järjestämisessä tarvittavaa osaamista ja monipuolistamaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Hankesuunnitelmassa hankkeelle on asetettu kolme keskeistä tavoitetta: 1. Hanke kehittää menetelmiä palvelujen järjestämisessä tarvittavan tiedon tuottamiseksi, välittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Palvelujen järjestämisessä tarvittavalla tiedolla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi kansalaisten hyvinvointia, palvelutarpeiden muutoksia sekä palvelujen tehokkuutta, saavutettavuutta, laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia aineistoja sekä niiden pohjalta laadittuja tutkimuksia ja selvityksiä. Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeen aikana toteutetaan joitakin edellä mainittuihin teemoihin liittyviä erillisselvityksiä. Lisäksi kehitetään menetelmiä, joilla alueellisesti ja valtakunnallisesti tuotettua tietoa voidaan entistä tehokkaammin välittää kuntien, muiden palveluntuottajien ja kansalaisten käyttöön. Samalla kannustetaan kuntia ja muita palveluntuottajia aktiivisesti hyödyntämään tietoa esimerkiksi strategioiden ja ohjelmien ennakkoarvioinnissa. 2. Hanke tukee uusien palvelutuotannon tapojen käyttöönottoa ja edistää niihin liittyvien hyvien käytäntöjen leviämistä. Palvelurakenneuudistus on osaltaan vaikuttanut siihen, että kunnat pyrkivät soveltamaan entistä monipuolisempia palvelutuotannon tapoja. Esimerkiksi erilaiset tilaaja-tuottajamallit, sopimusperustainen yhteistyö, ulkoiset hankinnat ja kilpailuttaminen ovat yleistymässä, mikä asettaa kunnille uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Kehittyvät kuntapalvelut -hanke välittää tietoa vaihtoehtoisista palvelutuotannon malleista ja vahvistaa niiden edellyttämää osaamista. 3. Hanke edistää kunta- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Hankkeen kolmas päätavoite (kunta- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön edistäminen) on käytännössä edellytys kahden muun tavoitteen toteutumiselle. Kehittyvät kuntapalvelut -hanke tukee uusien yhteistyöverkostojen syntymistä ja olemassa olevien verkostojen vahvistumista muun muassa järjestämällä areenoita yhteiselle keskustelulle. Tärkeä osa hankkeen toteutusta ovat tiettyihin erityisteemoihin keskittyvät pilottikokeilut. Jokainen pilottikokeilu on käynnistetty pilottialueen kuntien aloitteesta, ja toteutus on suunniteltu yhteistyössä alueen edustajien kanssa. Yksi hankkeeseen sisältyneistä pilottikokeiluista on nimeltään Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat. Keväällä 2009 käynnistyneen pilotin alkuvaiheessa sen sisällön pääpiirteet määriteltiin seuraavasti: Kohdealue: Suupohja (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) Alustava suunnitelma sisällöksi: Kartoitetaan, millaisia osaamis- ja muita haasteita maahanmuutto asettaa pilottialueen julkiselle palvelujärjestelmälle ja millaiset valmiudet järjestelmällä on vastata näihin haasteisiin. Kartoitukset toteutetaan pilottialueella asuville maahanmuuttajille, alueen yrityksille, kuntien henkilöstölle sekä muille asiantuntijoille suunnattavilla kyselyillä ja/ tai haastatteluilla. Pilottikokeilu kohdistuu etenkin kuntien/kuntayhtymien tuottamiin sosiaali-, terveys-, sivistys- ja vapaa-aikapalveluihin. Työskentely pohjautuu parhaillaan valmisteltavaan Suupohjan maahanmuuttostrategiaan. Arvioitu toteutusaika: kevät 2009 kevät Pilottikokeilun toteutus Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun valmistelua varten muodostettiin työryhmä, joka koostuu maahanmuuttoasioiden kannalta keskeisten tehtäväalojen vastuuhenkilöstä. Kuntien eri toimialojen lisäksi työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Suupohjan ammatti-instituutin sekä Suupohjan työ- ja elinkeinotoimiston edustajat. Työryhmään ovat kuuluneet Seija Haavisto Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Paula Kallionpää Kauhajoen kaupunki: sivistysosasto, vapaa-aikakeskus Kirsi Koski-Säntti Kauhajoen kaupunki: varhaiskasvatus Jari Linna Suupohjan työ- ja elinkeinotoimisto Markus Mantila Kauhajoen kaupunki: sivistysosasto, yhteiskoulu Kari Nuuttila Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Leena Ranta Kauhajoen kaupunki: tekninen osasto Reetta Samppala Kauhajoen kaupunki: sivistysosasto, Sanssin koulu Tarja Seppälä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Tarja Toivonen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Sanna Uusitalo Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä: Kauhajoen kansainvälisyyskeskus INKA 2

8 Laura Vaaranmaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Saija Valtasaari Kauhajoen kaupunki: vapaa-aikapalvelut Salme Vesala Kauhajoen kaupunki: varhaiskasvatus Markku Viitasaari Kauhajoen kaupunki: sivistysosasto Matti Voutilainen Suupohjan ammatti-instituutti. Työryhmän sihteerinä on toiminut Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeen projektipäällikkö Mervi Lehtola. Pilottikokeilun aikana ryhmä on kokoontunut viisi kertaa ( , , , ja ). Kokoontumisissa on sovittu pilottikokeilun toteuttamisesta kolmiosaisena kartoituksena (osiot A C). Seuraavakasi käydään tiivistetysti läpi pilottikokeilun toteutus kokonaisuudessaan. Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilu Osio A. Henkilöstön näkemysten kartoittaminen Toteutustapa: palvelukokonaisuuksittain järjestettävät ryhmätyöskentelyt ja niiden perusteella laadittavat näkemyspaperit Tiedonkeruun toteutusajankohta: huhtikuu toukokuu 2009 Raportointi: Lehtola, Mervi Henkilöstön näkemysten kartoittaminen: Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun I väliraportti Julkaisematon lähde. Henkilöstön näkemysten kartoittamista varten pilottikokeilua valmistellut työryhmä määritteli alkuvuodesta 2009 keskeiset palvelukokonaisuudet seuraavasti: 1. terveydenhuoltopalvelut, 2. varhaiskasvatus, 3. sosiaalipalvelut, 4. perusopetuksen palvelut, 5. muut opetuspalvelut, 6. vapaa-aikapalvelut sekä 7. asiakas- ja asumispalvelut. Kunkin palvelukokonaisuuden henkilöstön edustajista muodostettiin työryhmä, joka kokoontui huhti toukokuun 2009 aikana vähintään yhteen työkokoukseen. Ryhmien muodostamisesta ja koollekutsumisesta vastasivat nimetyt vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöitä pyydettiin ottamaan työryhmiä muodostaessaan huomioon se, että ryhmiin tulisi edustajia seutukunnan eri kunnista. Lopullinen päätösvalta ryhmän kokoonpanosta oli kuitenkin sen vastuuhenkilöllä. Osa ryhmistä muotoutui olemassa olevien tiimien tai muiden työryhmien pohjalta. Osa työryhmistä muodostettiin erikseen tämän pilottikokeilun toteutusta varten. Työryhmien jäsenet ja ryhmien muodostamisesta vastanneet vastuuhenkilöt käyvät ilmi liitteestä 1. Ryhmien vastuuhenkilöille toimitettiin raportin liitteenä 2 oleva ohje työryhmätyöskentelyä varte Tarkoituksena oli, että työryhmän jäsenet pohtisivat oman palvelukokonaisuutensa näkökulmasta maahanmuuton julkiselle palvelujärjestelmälle asettamia haasteita ja nykyisen palvelujärjestelmän valmiuksia vastata haasteisiin. Työkokouksessa käydyn keskustelun keskeiset näkemykset koottiin vapaamuotoiseksi näkemyspaperiksi. Jos työryhmä niin halusi, Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeen projektipäällikkö vieraili ryhmän kokoontumisessa kertomassa hankkeesta ja Suupohjan pilotin toteutuksesta. Työryhmä sopi kuitenkin itsenäisesti työskentelytavoista sekä tarkastelun painopiste- ja näkökulmavalinnoista. Osio B. Sidosryhmien näkemysten kartoittaminen Toteutustapa: kysely Tiedonkeruun toteutusajankohta: syyskuu 2009 Raportointi: Lehtola, Mervi Sidosryhmien näkemysten kartoittaminen: Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun II väliraportti Julkaisematon lähde. Tiedonkeruu toteutettiin kyselynä, jonka kohderyhmiä olivat keskeiset maahanmuuttajien kanssa toimivat sidosryhmät: Kansaneläkelaitos, maistraatti, poliisi, työ- ja elinkeinotoimisto, maahanmuuttajia työllistäneet yritykset, maahanmuuttajien parissa toimivat järjestöt ja maahanmuuttajien kummiperhetoimintaan osallistuneet suupohjalaiset. Yhteystietojen keräämisestä vastasi Kauhajoen kansainvälisyyskeskus INKA. Päällekkäisyyksien karsimisen jälkeen kohderyhmään valikoitui yhteensä 37 henkilöä lähetetyssä sähköpostiviestissä heitä pyydettiin täyttämään viestin liitteenä ollut kyselylomake ja lähettämään se Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeen projektipäällikölle joko sähköpostitse tai kirjepostina lähetyn muistutusviestin jälkeen lopulliseksi vastaajamääräksi tuli 19 (vastausprosentti 51,4). Vastaajaryhmittäin vastaukset jakaantuvat seuraavasti: - Kela, maistraatti, poliisi tai TE-toimisto: 2 vastausta - maahanmuuttajia työllistänyt yritys: 5 vastausta - järjestö: 1 vastaus - muu (esimerkiksi kummiperhetoimintaan osallistunut henkilö): 11 vastausta. Kyselylomakkeen muotoilussa hyödynnettiin henkilöstön näkemysten kartoituksen (pilottikokeilun osio A) yhteydessä esiin nousseita teemoja. Kysymykset koskivat muun muassa viranomaisten välisen vastuunjaon selkeyttä, palveluista tiedottamista ja maahanmuuttajille tarjottavien palvelujen mahdollisia ongelmakohtia. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan tiettyjen julkisen sektorin palveluntuottajien 3

9 valmiuksia palvella maahanmuuttaja-asiakkaita. Sidosryhmäkyselyn kyselylomake saatekirjeineen on raportin liitteenä (liitteet 3 5). Pienestä vastaajamäärästä johtuen sidosryhmäkyselyn tulosten ei voida katsoa tilastollisesti edustavan koko kohderyhmän näkemyksiä. Tässä loppuraportissa kyselyn tuloksia onkin käytetty lähinnä muuta analyysia taustoittavana aineistona. Osio C. Maahanmuuttajien näkemysten kartoittaminen Toteutustapa: ryhmähaastattelut Tiedonkeruun toteutusajankohta: tammikuu 2010 Raportointi: ei erillistä väliraporttia, tulokset koottu tähän loppuraporttiin Maahanmuuttajien näkemyksiä kartoitettiin ryhmähaastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallinnoiman Maahanmuuttajien ohjauskeskus Etelä-Pohjanmaalla (ERKKI) -hankkeen kanssa. Haastateltavien valinnasta ja haastattelujen käytännön järjestelyistä vastasi Kauhajoen kansainvälisyyskeskus INKA. Haastateltavat oli jaettu kahteen ryhmään, joista toisessa oli neljä ja toisessa kuusi osallistujaa. Viidestä eri maasta kotoisin olevien haastateltavien joukossa oli yksi nainen ja yhdeksän miestä. Iältään haastateltavat olivat pääosin nuoria aikuisia. Osa heistä oli perheellisiä ja osa perheettömiä. Mukana oli opiskelijoita, työssäkäyviä, työttömiä ja lomautettuja. Haastateltavien anonymiteetin turvaamiseksi tässä raportissa ei mainita esimerkiksi heidän lähtömaitaan. Haastateltavien kielitaidosta riippuen haastattelukielinä käytettiin sekä suomea, englantia että vietnamia. Haastattelutilanteessa oli läsnä ulkopuolinen henkilö (INKA-keskuksen harjoittelija), joka käänsi tarvittaessa puheenvuorot vietnamista englanniksi ja päinvastoin. Haastattelurunko on tämän raportin liitteenä (liite 7). Haastattelurunkoa käytettiin lähinnä viitteellisesti keskustelun tukena. Keskustelun vetämisestä vastasivat projektipäällikkö Jiuliano Prisada ERKKI-hankkeesta ja projektipäällikkö Mervi Lehtola Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeesta. He huolehtivat myös vastausten kirjaamisesta. Ryhmähaastatteluja ei nauhoitettu. Kumpikin haastattelu kesti noin 90 minuuttia. Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun tiedonkeruu on toteutettu edellä kuvatulla tavalla kolmiosaisena kartoituksena. Jokaisen osion jälkeen sen tuloksista on keskusteltu pilottikokeilua valmistelleessa työryhmässä. Vastuu tässä raportissa esitetyistä tulkinnoista ja toimenpide-ehdotusten muotoilusta on kuitenkin raportin laatijalla. Raportin kursivoidut sitaatit ovat lainauksia henkilöstötyöryhmien laatimista näkemyspapereista (selvityksen osio A) ja sidosryhmäkyselyyn (selvityksen osio B) saaduista vastauksista. Luettavuuden helpottamiseksi niistä on korjattu ilmeiset painovirheet, kuten virheelliset tai puuttuvat kirjaimet ja välimerkit. Muilta osin sitaatit ovat alkuperäisessä muodossaan. 2 Pilottikokeilun tuloksia 2.1 Miten maahanmuuttajan kotoutumista voidaan tukea? Lähtökohtana henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma Edellä esiteltiin Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategian visio, jonka yhtenä keskeisenä elementtinä on maahanmuuttajien nopea kotoutuminen työelämään ja yhteiskuntaan. Kielitoimiston sanakirjan (2008) mukaan kotouttamisen päämäärä on auttaa maahanmuuttajaa asettumaan uuteen yhteiskuntaan niin, että hän säilyttää omat kulttuuripiirteensä. Sisäasiainministeriön www-sivuilla kotouttamisesta todetaan muun muassa seuraavasti: Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Työikäisten maahanmuuttajien kohdalla tavoitteena on, että he pääsevät työelämään ja heidän osaamisensa ja koulutuksensa saadaan suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. (Sisäasiainministeriö: Kotouttaminen 2009.) Yksi maahanmuuttajan kotouttamisen työvälineistä on henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Suunnitelmalla voidaan ennakoida palvelutarpeita ja samalla sopia vastuunjaosta eri viranomaisten sekä kunnan eri toimialojen välillä. Tällä hetkellä kotoutumissuunnitelman laatimista ei (työttömiksi työnhakijoiksi kirjautuneita maahanmuuttajia lukuun ottamatta) yksiselitteisesti ole määritelty minkään tahon tehtäväksi. Kotoutumissuunnitelman sisältöä voidaan hahmotella esimerkiksi Maahanmuuttajien ohjauskeskus Etelä-Pohjanmaalla (ERKKI) -hankkeen yhteydessä laaditun jäsennyksen mukaisesti (ks. taulukko 1). 4

10 TAULUKKO 1. Kotoutumissuunnitelman pohja (Lähde: Prisada 2009, 12 13) A. TAUSTATIEDOT 1. Perustiedot (nimi, kansalaisuus, syntymä aika, Suomeen saapumisen päivämäärä, työpaikka, perhe jne. 2. Koulutus kotimaassa ja Suomessa 3. Ammatillinen osaaminen ja kokemus (nykyinen ja aikaisemmat työpaikat, nykyinen ja aikaisemmat työtehtävät) 4. Muu osaaminen ja kokemus 5. Kielitaito sekä kielenopiskelutaidot (suomi, ruotsi, englanti, muut) 6. Muut (erikois)taidot (kulttuuri, urheilu, ATK jne.) 7. Harrastukset 8. Yrittäjyys 9. Kiinnostusalueet (esimerkiksi toiveammatti) 10. Muuta 11. Henkilökohtaiset tavoitteet 12. SWOT-analyysi (Millainen opiskelija olen? Mitkä ovat heikkouteni/vahvuuteni opiskelijana? Millainen työntekijä olen? Mitä ovat heikkouteni/vahvuuteni työntekijänä?) B. TOIMENPITEET 1. Kieli-/kotoutumiskoulutuksen suunnitelma 2. Työelämän valmennus 3. Harrastukset 4. Työpaikka/yrittäjyys 5. Tarvittava tuki ja ohjaus 6. Aikataulu, vastuuhenkilöt ja seuranta Sisäasiainministeriö asetti huhtikuussa 2009 hankkeen uusien kotouttamismallien kehittämiseksi. Hankkeen tuloksena valmistui strategiatyöryhmän ehdotus maahanmuuttajien tehokkaan kotoutumisen kolmeksi poluksi, joiden tavoitteet ja toimenpiteet vaihtelisivat maahanmuuttajien erilaisten tarpeiden mukaan. Aikuisille maahanmuuttajille suunnattuja polkuja ehdotukseen sisältyi kaksi: työllistymistä nykyistä tehokkaammin tukeva työmarkkinoille suuntaavien maahanmuuttajien polku (polku 1) sekä erityistukea tarvitsevien maahanmuuttajien polku (polku 2). Polku 3 suunnattiin lasten ja nuorten kotouttamisen edistämiseen. 3 (Maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen kolme polkua 2009.) Maahanmuuttajien kotoutumisen tehostamiseksi on parhaillaan käynnissä myös muita valtakunnallisia tai alueellisia hankkeita, kuten sisäasiainministeriön hallinnoima Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -tukirakenne (ALPO). 4 Yksi suunnitelmallisen kotouttamisprosessin haasteista on toimenpiteiden tarkoituksenmukainen aikataulutus. Nykyisin perehdytys ajoittuu ehkä liiaksi ensimmäisiin maahanmuuton jälkeisiin viikkoihin. Kun lyhyessä ajassa tarjotaan suuri määrä tietoa, kaikkea ei ole mahdollista omaksua. Eräässä Suupohjan pilottikokeilun henkilöstötyöryhmässä ajatus tiivistettiin toteamalla, että asunnon hankkiminen ja pankkitilin avaaminen ovat yleensä tarpeen heti muuton jälkeen, mutta jätteiden lajittelun ja verkkopankin käytön ehtii opetella myöhemminkin. Kotoutumissuunnitelma ei välttämättä ole ainoa maahanmuuttajaa tai hänen perheenjäsentään varten laadittava suunnitelma. Pilottikokeilun aikana kävi ilmi, ettei työntekijöillä aina ole selkeää kuvaa siitä, tulisiko esimerkiksi maahanmuuttajalapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen liittyä joitakin erityismenettelyjä (Lehtola 2009a, 11). Pilottikokeilun henkilöstötyöryhmien osallistujat korostivat, että maahanmuuttajat tulisi heti saapumisensa jälkeen integroida mahdollisimman hyvin muun väestön sekaan. Tämän tulisi olla lähtökohtana esimerkiksi muodostettaessa koulutusryhmiä tai suunniteltaessa asumisjärjestelyjä. (Lehtola 2009a, ) Kotoutumisen kannalta onkin ratkaisevaa, missä määrin maahanmuuttajalla on kontakteja kantasuomalaisiin sekä työ- tai opiskelupaikalla että sen ulkopuolella. Pilottikokeilun ryhmähaastatteluihin osallistuneista maahanmuuttajista osa kertoi yhteyksien jääneen varsin ohuiksi. Esimerkiksi vapaa-aika saattaa kulua lähes yksinomaan muiden maahanmuuttajien ja erityisesti samasta lähtömaasta saapuneiden kanssa. Vaikka saman lähtömaan kansalaisista koostuva ryhmä tarjoaa tukea, se voi myös hidastaa kotoutumista. Samaan seikkaan kiinnitettiin huomiota sidosryhmäkyselyssä, mikä käy ilmi seuraavasta sitaatista (Lehtola 2009b, 7). 3 Tiivistelmä eri polkujen sisällöstä on tämän raportin liitteenä (liite 11). 4 Lisätietoa ALPO-tukirakenteesta on saatavilla osoitteesta /alpo. 5

11 [Kotouttamiseksi] Ei riitä, että aikuiset miehet elävät keskenään vieraassa ympäristössä ja pelaavat jalkapalloa kahdesti viikossa työpäivän jälkeen. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Joskus kielen oppimista voi hidastaa myös suomalaisten liian hyvä englannintaito. Kun käytännön asiat hoituvat englanniksi, maahanmuuttajalla ei välttämättä ole motiivia suomen kielen opiskeluun. Kotouttamisen näkökulmasta ei kenties olekaan tarkoituksenmukaista tarjota esimerkiksi kaikkia lomakkeita ja kirjallista materiaalia maahanmuuttajan äidinkielellä. Paras vaihtoehto on taata maahanmuuttajalle kunnollinen suomen kielen koulutus ja kotoutumisprosessin alkuvaiheessa asianmukaiset tulkkipalvelut. Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategiassa sama ajatus on tiivistetty toteamalla, että yhteisen kommunikointikielen puuttuminen voi pakottaa maahanmuuttajan opiskelemaan suomen kieltä ja näin helpottaa kotoutumista (Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia 2008, 8). Maahanmuuttajat, jotka osaavat englantia jo tullessaan maahan, eivät välttämättä haluakaan oppia suomen kieltä, koska Suomessa osataan melko hyvin englantia, joka paikassa pärjää englannin kielellä. (Asumis- ja asiakaspalvelut -työryhmän näkemyspaperi) että maahanmuuttajalla on realistinen kuva kotoutumisprosessin kestosta ja sen eri vaiheissa tarjottavista tukimuodoista Kieli- ja kulttuuriopetus kotoutumisen avainkysymyksenä Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen keväällä 2009 hyväksymässä Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelmassa 5 korostetaan kielen omaksumista kotoutumisprosessin olennaisena elementtinä (Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 2009, 20). Kielen osaamisen ensisijaisuus nousee vahvasti esiin myös kansallisissa strategioissa. Seuraava esimerkki on opetusministeriön maahanmuuttopoliittisista linjauksista vuodelta Suomen ja ruotsin kielen opetus on olennainen osa opetushallinnon maahanmuuttajille suunnattua koulutusta. Kielitaito tukee työllistymistä ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja mahdollistaa hakeutumisen koulutukseen. Opetuskielen riittävä taito on sekä koulutukseen pääsyn että opinnoissa menestymisen ja jatko-opiskelun kannalta keskeinen asia. Riittävää suomi/ruotsi toisena kielenä opetusta tulee olla tarjolla kaikilla koulutusasteilla. (Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset 2009, 14.) Erilaisten esitteiden ja ohjeiden kääntämistä muille kielille tulee harkita. Tarkoitus ei varmaan ole palvella jokaista maahanmuuttajaa omalla äidinkielellä, vaan kotouttaa mahdollisimman nopeasti uuteen kotimaahan, jolloin suomen kielen oppiminen ja opettaminen maahanmuuttajille on ensisijaista. (Terveydenhuoltopalvelut-työryhmän näkemyspaperi) Välittömästi maahanmuuton jälkeen intensiivinen tuki on yleensä tarpeen. Kotoutumisprosessilla tulisi kuitenkin olla päätepisteensä, jonka jälkeen erityisten maahanmuuttajapalvelujen tarve lakkaa tai vähenee selvästi (ks. Lehtola 2009a, 11 12). Suupohjan maahanmuuttopalveluja kehitettäessä alueelle pari vuotta sitten saapuneet vietnamilaiset työntekijät ovat toimineet eräänlaisena pilottiryhmänä. Heidän kotoutumiseensa on kiinnitetty tehostetusti huomiota esimerkiksi tukemalla asunnon hankkimisessa sekä lupa- ja viisumiasioiden hoitamisessa. Tarkoituksena on ollut paitsi tukea kyseisten henkilöiden kotoutumista, myös kehittää alueen maahanmuuttajapalveluja kokonaisuudessaan. Pilottikokeilun ryhmähaastattelujen vietnamilaiset haastateltavat olivatkin tyytyväisiä tarjottuun tukeen. Toisaalta jotkin haastatteluissa esitetyistä kommenteista viittasivat siihen, että osa maahanmuuttajista on mieltänyt siirtymävaiheen ajaksi tarkoitetut tukipalvelut pysyviksi käytännöiksi. Turhien pettymysten välttämiseksi tulisikin varmistaa, 6 Myös osana pilottikokeilua toteutettujen ryhmähaastattelujen yhteydessä kävi ilmi, että monet maahanmuuttajien kielteisistä kokemuksista liittyvät yhteisen kielen puuttumisesta johtuviin ongelmiin. Esimerkiksi työpaikalla maahanmuuttajan voi puutteellisen kielitaitonsa vuoksi olla vaikeaa päästä mukaan työyhteisöön ja sen kahvipöytäkeskusteluihin. Myös työpaikan ulkopuolella ihmisiin tutustuminen ja ystävystyminen saattaa olla työlästä. Kielitaito ei ainoastaan helpota jokapäiväistä elämää, vaan vahvistaa myös maahanmuuttajaan kohdistuvaa hyväksyntää (ks. Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 2009, 20). Samalla kielen ja kulttuurin tunteminen voi hälventää maahanmuuttajan omia ennakkoluuloja. Esimerkiksi äkillisen taloustaantuman aiheuttamat lomautukset ovat tulleet yllätyksenä monelle maahanmuuttajalle. Jos kielen ja kulttuurin tuntemus on jäänyt ohueksi, maahanmuuttaja saattaa tulkita tämänkaltaisten vastoinkäymisten johtuvan nimenomaan hänen maahanmuuttajataustastaan, vaikka todellisuudessa samojen ongelmien kanssa kamppailevat myös lukuisat muut suomalaiset. Yhteisen kielen puuttuminen voi ainakin osittain selittää myös kielteisiä palvelukokemuksia. 5 Tiivistelmä Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevista tavoite- ja toimenpide-ehdotuksista on tämän raportin liitteenä (liite 9).

12 kielen osaaminen erittäin tärkeää, koska jos ihminen ei ymmärrä kieltä, hän luulee, että häntä ei haluta auttaa (Asumis- ja asiakaspalvelut -työryhmän näkemyspaperi) Kotoutumiskoulutuksesta ei ole olemassa omaa erillislainsäädäntöään. 6 Maahanmuuttajien tehokasta kotouttamista selvittäneen strategiatyöryhmän mukaan kotoutumiskoulutukseen näyttäisikin liittyvän erilaisia kehittämistarpeita. Tällä hetkellä aikuisille maahanmuuttajille suunnattavan koulutuksen sisällössä ja järjestämisessä ei oteta riittävästi huomioon maahanmuuttajien erilaisia taustoja ja lähtökohtia. Etenkin erityistukea tarvitsevien maahanmuuttajien ja monilapsisten perheiden äitien voi olla käytännössä mahdotonta osallistua kahdeksan tuntia päivässä kestävään koulutukseen. Maahanmuuttajat voivat myös joutua odottamaan koulutuksen alkua pitkäänkin maahantulon jälkeen. Niin ikään sopivalle jatkokurssille pääsy voi viivästyä, jolloin koulutusjaksojen välit muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi. Työryhmän mukaan tulisi kiinnittää huomiota koulutusten johdonmukaiseen ja tavoitteelliseen etenemiseen. Ryhmä ehdottaa myös kotoutumiskoulutuksen seuranta- ja arviointijärjestelmien kehittämistä. (Maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen kolme polkua 2009, 4 5; ks. myös Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 2009.) Yksi maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen ongelmista liittyy siihen, että nykymalliseen, työhallinnon kustantamaan koulutukseen ovat oikeutettuja vain työmarkkinoiden ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Työhön tulevilla ulkomaalaisilla ei ole pääsyä tähän koulutukseen. Vuonna 2009 valmistuneessa työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa onkin ehdotettu, että erityisesti suoraan työhön tuleville ulkomaalaisille tarjottavan suomen/ ruotsin kielen opetuksen rahoitus- ja järjestämisvastuuta olisi selkeytettävä. Samalla kotouttamiskoulutuksen ja työajan ulkopuolella annettavaa suomen kielen opetusta tulisi lisätä ja kurssisisältöjä kehittää niin, että ne ottaisivat nykyistä paremmin huomioon suoraan työhön tulevien maahanmuuttajien tarpeet. (Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 2009, ) Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategiassa (2008, 8) arvellaan seudun oppilaitoksilla olevan yhteistyössä hyvät mahdollisuudet tarjota laadukkaita suomen kielen kursseja. Pilottikokeilun tulosten perusteella kielikoulutuspalvelut näyttävät kuitenkin tällä hetkellä riittämättömiltä. Kursseja järjestetään tarpeeseen nähden liian vähän, ne ovat suhteellisen 6 Laissa julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) säädetään työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta, jona järjestetään pääasiassa ammatillista perus-, uudelleen-, jatko- ja täydennyskoulutusta. lyhytkestoisia ja usein kyse on lähinnä harrastustyyppisestä toiminnasta (muutamia tunteja viikossa), mikä ei mahdollista intensiivistä opiskelua. Koulutusta järjestettäessä ei voida myöskään riittävästi ottaa huomioon maahanmuuttajien erilaisia lähtökohtia. Suomen kielen alkeiskursseja järjestetään kohtuullisesti, mutta syventävää kieliopetusta on tuskin lainkaan tarjolla. Ymmärrettävästi kieliopetuksen järjestämistä vaikeuttaa myös se, että opiskelijaryhmä saattaa koostua useista maista saapuvista ja eri äidinkieltä puhuvista maahanmuuttajista. Tällöin jo pelkästään yhteisen lähtökielen löytäminen on hankalaa. Jossakin määrin opetuskielenä on käytetty englantia, mutta huomattava osa maahanmuuttajista ei ole englannintaitoisia. 7 Oma erityisryhmänsä ovat lukuja kirjoitustaidottomat aikuiset maahanmuuttajat. Erityisesti teoriapainotteisen opetuksen yhteydessä on huomattu, ettei nykyinen kielikoulutus välttämättä anna opiskelijalle riittäviä valmiuksia osallistua suomenkieliseen koulutukseen. Ellei maahanmuuttajalla ole lainkaan aiempaa suomen kielen taitoa, käytännössä tarvittaisiin vähintään vuoden mittainen, intensiivinen kielikoulutus. (Muut opetuspalvelut -työryhmän näkemyspaperi) Suomen kielen opetus on erittäin tärkeää maahanmuuttajille, varsinkin muualta tulleille kuin eurooppalaisille. On monia maahanmuuttajia, jotka asuneet Suomessa peräti 15 vuottakin, eivätkä osaa suomea. (Asumis- ja asiakaspalvelut -työryhmän näkemyspaperi) Olennainen edellytys koulutuksen onnistumiselle on opiskelijan oma motivaatio. Työssäkäyvän maahanmuuttajan saama kieliopetus käsittää yleensä vain muutamia viikkotunteja. Sujuvan kielitaidon omaksumiseksi ainoastaan oppitunneilla tapahtuva opiskelu ei riitä. Tärkeää onkin se, millä muulla tavoin maahanmuuttaja pyrkii kehittämään ja ylläpitämään kielitaitoaan. Opiskeleeko hän itsenäisesti kielikurssimateriaalia? Missä määrin hän katsoo suomenkielistä televisiota tai lukee suomalaisia kirjoja ja lehtiä? Pyrkiikö hän käyttämään suomen kieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (esimerkiksi asiointi kaupassa, pankissa tai työvoimatoimistossa) myös silloin kun olisi mahdollista käyttää jotakin muuta kieltä, kuten englantia? Myös tarjottavan kieliopetuksen sisältöjä tulee arvioida kriittisesti. Kannustaako nykyinen kielikoulutus riittävästi esimerkiksi itsenäiseen kommunikointiin ja omaehtoiseen opiskeluun? Yksi kielen ja kulttuurin opetuksen haasteista on, että moni koulutuksen aloittanut jättää sen kesken. Osa sidosryhmäkyselyn vastaajista pohtikin mahdollisia kannustimia, joilla maahanmuuttajien motivaatiota kielenopiskeluun voitaisiin lisätä (Lehtola 2009b, 9). 7 Kieliopetukseen liittyvistä haasteista ks. myös Saartenoja ym. 2009,

13 Kielikoulutus tulee olla toiminnallista ja aidosti kommunikatiivista. Täällä tuijotetaan epäolennaisiin asioihin ja tulokset ovat sen mukaisia. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Suomen kielen opiskelu pitäisi aloittaa välittömästi saavuttaessa maahan ja kieliopintojen suorittamisesta pitäisi palkita esim. taskurahana. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeiluun sisältyneiden henkilöstön työryhmäkokoontumisten yhteydessä keskusteltiin paljon niin sanotusta suomi toisena kielenä (S2) -opetuksesta (ks. Lehtola 2009a, 7). Opetushallituksen www-sivuilla perusopetuksen yhteydessä annettavan S2-opetuksen tavoitteita on linjattu seuraavasti: Perusopetuksessa maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat suomea suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan, joka eroaa tavoitteiltaan suomea äidinkielenään opiskelevien oppilaiden opetuksesta. Suomen kielen opetus ei rajoitu vain oppiaineen opiskeluun, vaan koko koulussa annettava opetus tukee sitä. Maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat suomea yleensä äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla sekä omissa ryhmissä erillisen resurssin turvin. Suomen kielen ja oman äidinkielen opiskelu luovat edellytykset kaksikielisyyden kehittymiselle. (Straszer 2006.) Opetushallituksen vuonna 2004 hyväksymissä opetussuunnitelman perusteissa tähdennetään, että suomi toisena kielenä -opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikä, kielitaito sekä koulutus- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana ei siten ole oppilaan luokka-aste, vaan hänen suomen kielen taitonsa. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä sekä käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä ja ympäristön tarjoamia viestintätilanteita. Lisäksi opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että [y]hdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.) S2-opetuksen tavoitteena on siten nimensä mukaisesti vahvistaa suomea oppilaan toisena kielenä, eikä pyrkiä korvaamaan alkuperäistä äidinkieltä. Tällä hetkellä S2- opetusta annetaan perusopetuksen piirissä 8, muttei automaattisesti esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai toisen asteen koulutuksen yhteydessä. Henkilöstötyöryhmien laatimissa näkemyspapereissa toivottiin käytännön laajentamista. Haasteeksi saattaa kuitenkin muodostua pätevien opettajien rekrytointi. (Lehtola 2009a, 7.) 8 Ks. esim. Maahanmuuttajan tai vieraskielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2009, 4 6. Myös niin sanottujen suomi toisena kielenä -opettajien rekrytoinnissa on haasteensa. Tarvetta opetukselle on, mutta nykyisen kaltaisessa kieliopetuksessa opetustunteja kertyy viikossa niin vähän, että se osaltaan vaikeuttaa pätevien opettajien rekrytointia. (Muut opetuspalvelut -työryhmän näkemyspaperi) Oppivelvollisuusikäisten maahanmuuttajien osalta kieliopetusta ohjataan valmistavan opetuksen opetussuunnitelmilla. Opetushallitus on julkaissut niitä koskevat valtakunnalliset perusteet kesäkuussa 2009 (Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009). Kauhajoen kaupungin oma opetussuunnitelma koskien maahanmuuttajan tai vieraskielisen perusopetukseen valmistavaa opetusta on hyväksytty huhtikuussa Sen mukaan valmistavaa opetusta annetaan pääsääntöisesti yhden lukuvuoden ajan, mutta aika on yksilöllisesti joustava. Jokaista oppilasta varten laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma. (Maahanmuuttajan tai vieraskielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2009, 3.) Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvien lasten osalta toteutetaan puolestaan Kauhajoen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa (2007). Erityisesti aikuisille maahanmuuttajille suunnattava kieliopetus toteutuu käytännössä useiden tahojen yhteistyönä. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla, kuten kansalaisopistoilla, on työssä tärkeä rooli. Etelä- Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma suosittelee, että esimerkiksi kaikkien alueen kansalaisopistojen opetustarjontaan sisältyisi jatkossa suomen opetus vieraana kielenä (Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia 2008, 20). Maakunta onkin mukana aikuiskoulutusta kehittävien Opin Ovi -hankkeiden verkostossa. Etelä-Pohjanmaan alueellisen Opin Ovi -hankkeen aikana muun muassa kartoitetaan suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin opetuksen tarjontaa maakunnassa. Tavoitteena on koota kaikki maakunnan aikuiskoulutustarjonta, mukaan lukien maahanmuuttajille suunnatut koulutukset, yhteen portaaliin, joka valmistuu alkuvuodesta Käytännössä kieli- ja kulttuurikoulutuksen saavutettavuutta heikentää se, ettei läheskään kaikilla maahanmuuttajilla ole autoa tai ajokorttia. Parhaimmillaan kieli- ja kulttuurikoulutus voi myös tukea omaan kuntaan ja seutukuntaan juurtumista. Jos koulutus järjestetään kovin kaukana omasta asuinpaikasta, tämä vaikutus jää ohueksi. Kieli- ja kulttuurikoulutuksen saavutettavuutta on mahdollista tukea esimerkiksi kiertävien opettajien avulla ja verkko-opetuksen keinoin. (Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 2009, 20.) 9 Lisätietoa Opin ovi -hankekokonaisuudesta on saatavilla osoitteesta /. 8

14 2.2 Onko maahanmuuttaja-asiakas haaste viranomaisten väliselle yhteistyölle? Toimijoiden välisen työnjaon selkeyttäminen ratkaisuna kotouttamisohjelma Monet palvelutuotannon ongelmakohdista eivät näyttäisi liittyvän maahanmuuttaja-asiakkaiden ja palvelujärjestelmän väliseen rajapintaan, vaan järjestelmän sisäiseen toimivuuteen sekä järjestämis-, tuottamisja rahoitusvastuun kysymyksiin. Vastuunjaossa on ilmeistä epäselvyyttä sekä paikallisten toimijoiden välillä (esimerkiksi kunnan eri toimialojen välinen työnjako tai kunnan yhteistyö muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa) että kunnan ja valtion välillä. Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun yhteydessä järjestelmän sekavuus nousikin esiin sekä henkilöstötyöryhmien näkemyspapereissa (Lehtola 2009a, 14 17) että sidosryhmäkyselyn vastauksissa (Lehtola 2009b, 6 7). Kyselyvastaajat katsoivat, että niin kuntien, valtion kuin maahanmuuttajia työllistävien yritystenkin tulisi ottaa nykyistä suurempi vastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta. Vastuunjaon ongelmat heijastuvat esimerkiksi tiedonkulkuun. Jopa saman kuntaorganisaation sisällä samoja asioita saatetaan selvittää useaan otteeseen. Ajoittain työntekijät kokevat myös joutuvansa ottamaan vastuuta tehtävistä, jotka eivät oikeastaan kuuluisi heille. Erityisesti kotoutumisprosessin alkuvaiheessa joustava tiedonkulku helpottaisi palvelujen suunnittelua. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tieto maahanmuuttajaperheen saapumisesta tavoittaa eri toimialojen vastuuhenkilöt, sitä paremmin voidaan ottaa huomioon juuri tämän perheen tarpeet. Tiedonkulun ongelmista kertoo myös se, että esimerkiksi kummiperhetoimintaan osallistuneiden henkilöiden tietoisuus maahanmuuttajille tarjotuista palveluista näyttäisi olevan hyvin vaihtelevaa. Lisäksi pilottikokeilun sidosryhmäkyselyn vastaajat arvioivat, että kunnan työntekijät eivät välttämättä tunne riittävästi järjestöjen ja yritysten maahanmuuttajille tarjoamia palveluja. Seuraavat sitaatit ovat poimintoja kummiperhetoimintaan osallistuneiden ja maahanmuuttajien parissa toimivia järjestöjä edustavien kyselyvastaajien kommenteista. (Lehtola 2009b, 7.) jos on, mistä niistä saa tietoa? (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Kuntien henkilöstön olisi syytä tuntea yritys- ja järjestökenttä niin hyvin, että osaisivat tuupata maahanmuuttajat oikeaan suuntaan. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Eri toimijoiden välistä työnjakoa voidaan selkeyttää kunnallisilla kotouttamisohjelmilla, joissa määritellään keskeiset kotouttamistoimenpiteet ja niille vastuutahot. Ohjelman valmistelu tarjoaa tilaisuuden sekä purkaa palvelutarjonnan päällekkäisyyttä että tunnistaa kotoutumisprosessin aukkopaikkoja eli tehtäviä, joista oikeastaan mikään taho ei vastaa. Kotouttamislain 10 toimeenpanoa koskevassa valtioneuvoston selonteossa on korostettu kotouttamisohjelmien laatimista niin, että toimenpiteistä vastaavilla viranomaisilla olisi taloudelliset mahdollisuudet sitoutua kotoutumissuunnitelmissa 11 sovittujen toimenpiteiden järjestämiseen. Lisäksi selonteossa painotetaan, että ohjelmaa valmisteltaessa tulisi ottaa huomioon maahanmuuttajien itsensä ja alueen elinkeinoelämän näkemykset. (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kotouttamislain toimeenpanosta 2008.) Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan ainoastaan 11 Etelä-Pohjanmaan tuolloin 26 kunnasta oli laatinut kotouttamisohjelman (Internationalisation Promotion in South Ostrobothnia: Final Report 2008, 13). Pari vuotta myöhemmin kotouttamisohjelma oli jo 15 kunnalla 19:stä. Selvityksen mukaan osa suunnitelmista kuitenkin kaipaisi päivittämistä. (Ks. esim. Hallila 2008, 36.) Kevään 2010 aikana Etelä-Pohjanmaalla onkin valmistunut tai valmistumassa useita ohjelmapäivityksiä. Kotouttamisohjelmien laatimista on vauhditettu muun muassa Maahanmuuttajien ohjauskeskus Etelä-Pohjanmaalla (ERKKI) -hankkeen muodossa. Yksinkertaisimmillaan kotouttamisohjelman runkoa voidaan hahmotella esimerkiksi taulukossa 2 esitetyn mallin mukaisesti. 10 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) 11 Kotoutumissuunnitelmista ks. luku En tarkalleen tiedä mitä palveluja heille [maahanmuuttajille] on tarjolla, mutta niiden tiedottaminen maahanmuuttajien parissa toimiville olisi suotavaa. Tietoa varmasti menee joihinkin paikkoihin, mutta olisi hyvä tietää muidenkin, että voi tarvittaessa ohjata heitä myös muun toiminnan tai koulutuksen yhteydessä. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Onko kunnissa maahanmuuttajayhdyshenkilöitä, 9

15 TAULUKKO 2. Kotouttamisohjelman pohja (Lähde: Prisada 2009) 1. Johdanto (keskeisten käsitteiden määrittely, esimerkiksi kotoutuminen ja kotouttaminen) 2. Maahanmuuttotoimikunnan asettaminen ja toiminta (toimikunnan tehtävät ja kokoonpano sekä kuvaus kotouttamisohjelman laatimis- ja hyväksymisprosessista) 3. Maahanmuuttajien nykytilanne (maahanmuuttajien määrä kunnassa sekä lyhyt selvitys heidän lähtömaistaan, kielitaidostaan, kotouttamissuunnitelmien kattavuudesta jne.) 4. Kunnan kansainvälistymisen/maahanmuuttostrategian keskeiset asiat (tiivistelmä maahanmuuttoasioihin liittyvistä linjauksista kunnan eri strategioissa ja ohjelmissa) 5. Maahanmuuttajien alkukartoitus ja -ohjaus (Kuka tekee? Miten ja missä vaiheessa? Millaisiin asioihin alkukartoituksessa ja -ohjauksessa kiinnitetään huomiota?) 6. Henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma (Kuka tekee? Miten ja missä vaiheessa? Millaisia asioita kotoutumissuunnitelmaan sisältyy? Mahdollinen kotoutumissuunnitelman malli, erityisesti niiden maahanmuuttajien osalta, jotka eivät ole TE-toimiston asiakkaita?) 7. Suomen kielen koulutuksen järjestäminen (selvitys järjestettävästä suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin koulutuksesta: varhaiskasvatus- ja esikouluikäiset, perusopetukseen valmistava opetus, työttömät työnhakijat, työperäiset maahanmuuttajat, luku- ja kirjoitustaidottomat sekä muut maahanmuuttajat) 8. Palvelut (Miten maahanmuuttaja-asiakkaat otetaan huomioon eri palveluissa? Miten varmistetaan, että maahanmuuttajat saavat tietoa palveluista? Millaisia periaatteita noudatetaan esimerkiksi tulkkauksen järjestämisessä? Missä määrin palveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon kulttuurisista eroista johtuvat kysymykset? Asuminen, päivähoito, esi- ja perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut, vapaa-aikapalvelut ja harrastukset, yhdistystoiminta, kansainvälinen kohtaamispaikka jne.) 9. Tiedottaminen (tiedottaminen ulkomaalaisille, kunnan sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, verkostoituminen Etelä-Pohjanmaan muiden kuntien maahanmuuttajayhdyshenkilöiden kanssa, tiedonkulku eri sidosryhmien välillä jne.) 10. Etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen (Miten otetaan huomioon monikulttuurisuuden vahvistaminen ja etnisen yhdenvertaisuuden toteutuminen? Miten lisätään tietoa kulttuurisesta moninaisuudesta? Miten vaikutetaan asenteisiin ja ehkäistään syrjintää?) 11. Maahanmuuttajia ja kansainvälistymistä koskevat hankkeet (Mihin hankkeisiin kunta osallistuu tällä hetkellä? Millaista hanketoimintaa on tarkoitus käynnistää tulevaisuudessa?) 12. Kotoutumissuunnitelmat ja -toimenpiteet tällä hetkellä kunnassa asuville maahanmuuttajille 13. Toimenpiteet kunnan palvelujen ja asiakaspalvelun kehittämiseksi 14. Eri tahojen roolit kotouttamisessa ja niiden yhteystiedot 15. Kunnassa asuvien maahanmuuttajien rooli kotouttamisessa 16. Kotouttamisohjelman seuranta ja päivitys Yleisten kotouttamisohjelmien ohella saattaa olla tarvetta toimialoittain ja palvelukokonaisuuksittain määritellyille kotouttamispoluille. Liitteessä 10 on esimerkkinä perusopetuksen palvelujen työryhmän laatima kuvaus maahanmuuttajaoppilaan polusta. Siitä käyvät ilmi keskeiset toimenpiteet, niistä vastaavat tahot ja arvio toimenpiteiden ajoittumisesta. Kunnan ja valtion välinen vastuunjako maahanmuuttoasioissa nousi esiin lähinnä henkilöstötyöryhmien työskentelyn yhteydessä käytynä keskusteluna maahanmuuttajapalvelujen, kuten suomen kielen opetuksen, rahoittamisesta 12. Esimerkiksi ammatillista koulutusta järjestävälle kuntayhtymälle maksettavan valtionosuuden määrä perustuu opiskelijatyövuosien, opetustuntien tai opintoviikkojen määrään. Se, onko opiskelijoiden joukossa maahanmuuttajia, ei vaikuta oppilaitoksen saamaan valtionosuuteen (Laki opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998; Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 806/1998). Nykyinen järjestelmä ei siten kannusta lisäämään 12 Ks. hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan (2006, 22) sisältyvä maininta aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen kehittämisestä ja siihen liittyvän vastuunjaon selkeyttämisestä. 10

16 ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille tarjottavaa suomen kielen opetusta. Osa viranomaisten välisen työnjaon pullonkauloista on ratkaistavissa varsin yksinkertaisin toimenpitein. Kun eri toimijat ovat tietoisia toistensa tehtävistä, voidaan suhteellisen helposti selkeyttää vastuunjakoa ja karsia päällekkäistä työtä. Osa ongelmista johtuu kuitenkin siitä, että tiettyjen tehtävien hoitamiseksi resursseja on yksinkertaisesti liian vähän. Esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä maahanmuuttajalle kuuluvat etuudet vaihtelevat olennaisesti riippuen siitä, mistä maasta ja millaisella statuksella hän on tullut maahan. Näiden seikkojen selvittäminen vie väistämättä työntekijöiden aikaa ja voimavaroja. Maahanmuuttajien määrän muuttuessa myös maahanmuuttajapalveluihin kohdennettavien henkilöstöresurssien määrää on arvioitava realistisesti. Erityisesti suuret yritykset saattavat tarjota ulkomailta saapuneille työntekijöilleen varsin kattavasti erilaisia asettautumispalveluja, joilla tarkoitetaan maahanmuuttajan tukemista esimerkiksi asunnon järjestämiseen, rekisteröintiin sekä verotus- ja pankkiasioihin liittyvissä kysymyksissä. Pienille yrityksille asettautumispalvelujen järjestäminen voi kuitenkin olla hankalaa. Joskus yritysten sijaintikunnat ovatkin tukeneet yrityksiä palvelujen järjestämisessä esimerkiksi kehittämishankkeen muodossa. (Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 2009, ) Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimenpideohjelmaprosessin väliraportissa todetaan, että ulkomaalaisen henkilön palkkaaminen työsuhteeseen aiheuttaa nykyisin yrityksille liikaa ylimääräistä työtä (Hallila 2007, 19). Pilottikokeilun yhteydessä toivottiin kuitenkin myös työnantajilta nykyistä vahvempaa ja pitkäjänteisempää panosta maahanmuuttajien kotouttamiseen (ks. Lehtola 2009a, 15). Työnantaja voi tukea kotoutumista esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta työajalla ja usein myös työnantajan kustantamana tapahtuvaan suomen kielen opiskeluun. Tällaisissa erikseen räätälöidyissä koulutuksissa voidaan paneutua yleistä kielikoulutusta paremmin vaikkapa tietyn alan erityssanastoon. Vuoden 2008 lopulla alkanut talouden taantuma on heijastunut myös Suupohjan yritysten toimintaan ja työvoiman kysyntään seutukunnan alueella. Samalla on käynyt ilmi, että etenkin monet maahanmuuttajataustaiset työntekijät saattavat olla yhden yrityksen varassa. Jos ulkomailta saapuva työntekijä on rekrytoitu suoraan tietyn yrityksen palvelukseen, hänen ei yleensä ole tarvinnut maahanmuuttovaiheessa tutustua alueen muuhun työpaikkatarjontaan tai suomalaisten työmarkkinoiden toimintaperiaatteisiin yleisellä tasolla. Irtisanomistilanteessa maahanmuuttajan uudelleentyöllistyminen on siksi usein vaikeampaa kuin muiden työntekijöiden. Erään henkilöstötyöryhmän näkemyspaperissa ehdotettiinkin, että maahanmuuttajille (sekä työttömille että työllisille) voitaisiin tarjota tietoa Suupohjan yritystoiminnasta ja mahdollisista työpaikoista esimerkiksi tutustumiskäyntien muodossa. Samalla vierailut saattaisivat kannustaa työnantajia harkitsemaan ulkomaalaisen työvoiman palkkaamista yhtenä rekrytointivaihtoehtona. (Lehtola 2009a, 15.) Yksi suunnitelmallisen kotoutumisen ja kotouttamisen kehittämishaasteista on, ettei tällä hetkellä ole juuri mittareita, joilla kotouttamistoimenpiteiden onnistumista voitaisiin arvioida. Sisäasiainministeriö onkin helmikuussa 2009 käynnistänyt kansallisen hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää kotouttamisen, kotoutumisen sekä etnisten suhteiden seurantaja arviointijärjestelmää. Kehittämishankkeen aikana toteutetaan muun muassa palvelutarjontaa kartoittava kysely sekä maahanmuuttajabarometri, jolla selvitetään maahanmuuttajien omia kokemuksia nykyisen kotouttamispolitiikan tehokkuudesta, toimenpiteistä ja palvelujen tarpeesta Maahanmuuttajien palvelupisteet ja koordinaattoritoiminta Yksi maahanmuuttajapalvelujen kehittämisen yhteydessä usein esiin nouseva kysymys koskee palvelujen keskittämistä tiettyihin palveluyksiköihin tai tietyille työntekijöille. Tulisiko kuntien perustaa erityisiä maahanmuuttajien palvelupisteitä tai nimetä maahanmuuttoasioiden vastuuhenkilöitä? Suupohjassa on hankerahoituksen avulla käynnistetty maahanmuuttokoordinaattoritoiminta syksyllä Koordinaattorin palvelupiste sijaitsee Teknologiakeskus Logistiassa, Kauhajoen kansainvälisyyskeskus IN- KAn tiloissa. Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun yhteydessä tämänkaltainen toiminta sai erittäin myönteistä palautetta. Maahanmuuttajien ryhmähaastattelujen yhteydessä INKAn merkitys matalan kynnyksen paikkana nousi korostuneesti esille. Monet haastateltavista kertoivat pulmatilanteissa ottavansa yleensä ensimmäiseksi yhteyttä maahanmuuttokoordinaattoriin. Koordinaattori on tarjonnut tukea muun muassa viranomaisasioinnissa, lomakkeiden täyttämisessä, asunnon hankkimisessa ja neuvoteltaessa työnantajan kanssa. Lisäksi tarjolla on ollut tietoa maahanmuuttajille suunnatusta koulutuksesta ja muusta toiminnasta. Vietnamilaisten maahanmuuttajien kertomuksissa INKAn ja maahanmuuttokoordinaattorin merkitys korostui erityisesti, mikä johtunee siitä, että alueelle 13 Lisätietoa kehittämishankkeesta on saatavilla sisäasiainministeriön www-sivuilta, osoitteesta Maahanmuutto Kotouttaminen Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta- ja arviointihankkeet. 11

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Tervetuloa kotiin, Suupohjaan!

Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Hanke 15.10.2008 29.2.2012 (14.10.2011) ESR-rahoitteinen, TL4 (SM/TEM). Budjetti: 270 385e Hallinnoija: SEK Taustalla: maahanmuuttostrategia 2008, työnantajat KOHDERYHMÄ:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokka, työvoimatoimenpiteet, mom.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012 Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla Opetushallitus 12.3.2012 1 Työ- ja elinkeinotoimistot osana ELY-keskuksen palveluverkkoa Vuonna 2012 alueella 5 toimistoa, joissa yht. n. 210 työntekijää.

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto KIELIPARLAMENTTI 2013 KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Kieliverkosto KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma 2 1. Kotoutumislaki Kotoutumislaki (1386/2010) astui voimaan 01.09.2011. Lain mukaan kuntien on huomioitava kaikki eri syistä Suomeen muuttavat/muuttaneet henkilöt.

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus

PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus PALO (Testori) Kielitaidon ja oppimisen alkukartoituskeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuttajien alkukartoitusmallin luominen (ensisijainen tavoite) Tiedon lisääminen ja eteenpäin

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014

Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Nuorisotakuun tulevaisuuspaja 14.-15.5.2014 Maahanmuuttajanuorten tilanne Pirkanmaalla selvityksen alustavia tuloksia Projektikoordinaattori Lilli Rasilainen Tampereen kaupungin ALMA Alueellisen maahanmuuton

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotouttavan koulutuksen näkymät Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Helsinki 15.3.2011 Taustaa Lainsäädännön uudistaminen Maahanmuuttohallinnon h muutokset t Maahanmuuttajabarometri

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot