Pitäisi ajatella heitä ihmisinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pitäisi ajatella heitä ihmisinä"

Transkriptio

1 Pitäisi ajatella heitä ihmisinä Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun loppuraportti Mervi Lehtola Kehittyvät kuntapalvelut -hanke

2 Julkaisu B:35 ISBN ISSN Etelä-Pohjanmaan liitto 2010 Kehittyvät kuntapalvelut -hanke

3 Esipuhe Etelä-Pohjanmaan nykyinen maakuntasuunnitelma hyväksyttiin loppuvuodesta Yksi suunnitelman keskeisestä tavoitteista on kestävän väestörakenteen yli asukkaan maakunta. Suunnitelmatekstissä todetaan, että tavoitteen toetutuminen edellyttää myös maahanmuuttoa. Tällä hetkellä eteläpohjalaisista vain alle prosentti on ulkomaiden kansalaisia, kun vastaava luku koko maassa on vajaat kolme prosenttia ja esimerkiksi Uudellamaalla noin viisi prosenttia. Maahanmuuttajien osuus Etelä-Pohjanmaan väestöstä on kuitenkin kasvanut vuosi vuodelta. Tämä asettaa omia haasteitaan myös kuntien ja muiden julkisen sektorin palvelujärjestelmille. Miten maahanmuuttajat tulisi ottaa huomioon palveluja järjestettäessä? Riittävätkö nykyiset palvelut vai tarvitaanko erityisiä maahanmuuttajapalveluja? Miten eri toimijat voivat käytännössä tukea maahanmuuttajien kotoutumista? Nyt valmistuneessa raportissa on tarkasteltu edellä mainittuja kysymyksiä erityisesti pilottialueeksi valittujen Suupohjan kuntien (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) näkökulmasta. Tavoitteena on ollut selvittää, millaisia osaamis- ja muita haasteita maahanmuutto asettaa pilottialueen julkiselle palvelujärjestelmälle ja millaiset valmiudet järjestelmällä on vastata näihin haasteisiin. Selvitystyön aikana on kartoitettu maahanmuuttajien itsensä, kuntien ja kuntayhtymien henkilöstön sekä keskeisten sidosryhmien näkemyksiä. Selvityksen perusteella suurimmat haasteet liittyvät maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen sekä eri toimijatahojen välisen yhteistyön sujuvuuteen. Lisäksi tutkimusraportissa nostetaan esiin monia käytännön palvelutilanteisiin liittyviä kehittämiskohteita, kuten tulkkipalvelujen järjestäminen, palvelujen saavutettavuuden parantaminen, maahanmuuttajille suunnattu tiedottaminen, lomakkeiden ja muun materiaalin tarjoaminen eri kielillä sekä työntekijöille tarjottavan kieli- ja kulttuurikoulutuksen kehittäminen. Aineiston keräämisestä ja analysoinnista on vastannut projektipäällikkö Mervi Lehtola. Selvitys on toteutettu osana Etelä-Pohjanmaan liiton vuonna 2008 käynnistämää Kehittyvät kuntapalvelut -hanketta. Haluan esittää lämpimät kiitokset selvityksen toteutukseen sen eri vaiheissa osallistuneille: kuntien ja kuntayhtymien henkilöstötyöryhmien jäsenille, sidosryhmäkyselyn vastaajille ja ryhmähaastatteluihin osallistuneille maahanmuuttajille. Erityisesti haluan kiittää selvitystyötä ohjannutta työryhmää, joka on koostunut Suupohjan kuntien eri toimialojen, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Suupohjan ammatti-instituutin sekä Suupohjan työ- ja elinkeinokeskuksen eri toimialojen henkilöstön edustajista. Seinäjoella Asko Peltola Maakuntajohtaja

4 Tyhjä sivu

5 Sisällys 1 Taustaa Maahanmuutto Suupohjassa Kehittyvät kuntapalvelut -hanke ja Suupohjan pilottikokeilu Pilottikokeilun toteutus 2 2 Pilottikokeilun tuloksia Miten maahanmuuttajan kotoutumista voidaan tukea? Lähtökohtana henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma Kieli- ja kulttuuriopetus kotoutumisen avainkysymyksenä Onko maahanmuuttaja-asiakas haaste viranomaisten väliselle yhteistyölle? Toimijoiden välisen työnjaon selkeyttäminen ratkaisuna kotouttamisohjelma Maahanmuuttajien palvelupisteet ja koordinaattoritoiminta Maahanmuuttaja asiakkaana miten palveluja tulisi kehittää? Kun yhteistä kieltä ei ole tulkkipalvelut ja eri kielillä tarjottava materiaali Palvelujen saavutettavuus, tiedottaminen ja muita käytännön haasteita Työntekijänä maahanmuuttajien parissa Onko meilläkin etnistä syrjintää? 16 3 Päätelmät ja toimenpide-ehdotukset Tiedostetaanko maahanmuuttajien moninaisuus? Mistä eväitä palvelujen kehittämiseen? 18 Lähteet 21 Liitteet 23 LIITE 1: Henkilöstön näkemysten kartoitukseen osallistuneiden työryhmien kokoonpano 23 LIITE 2: Näkemyspaperin laatimisohje 24 LIITE 3: Sidosryhmäkyselyn saatekirje ( ) 27 LIITE 4: Sidosryhmäkyselyn muistutusviestin saatekirje ( ) 29 LIITE 5: Sidosryhmäkyselyn kyselylomake 31 LIITE 6: Sidosryhmäkyselyn tulokset taulukoina 35 LIITE 7: Maahanmuuttajien ryhmähaastattelut : haastattelurunko 38 LIITE 8: Kauhajoen seudun maahanmuuttovisio ja sen strategiset tavoitteet 41 LIITE 9: Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma: Maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevat tavoitteet ja toimenpiteet 42 LIITE 10: Esimerkki kotouttamispolusta: maahanmuuttajaoppilaan polku koulussa 44 LIITE 11: Osallisena Suomessa -ohjelman kotouttamispolkujen pääsisältö 46 LIITE 12: Esimerkkejä vieraskielisistä perehdytyspaketeista internetissä 50 Taulukkoluettelo TAULUKKO 1. Kotoutumissuunnitelman pohja 5 TAULUKKO 2. Kotouttamisohjelman pohja 10 TAULUKKO 3. Toimenpide-ehdotukset 19 Kuvioluettelo KUVIO 1. Ulkomaalaiset Suupohjan kunnissa KUVIO 2. Maahanmuutto Suupohjan kuntiin

6 1 Taustaa 1.1 Maahanmuutto Suupohjassa Suupohjan seutukunnan muodostavat Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat sekä Kauhajoen kaupunki. Vuoden 2008 lopussa seutukunnan asukasluku oli , joista ulkomaiden kansalaisia oli 230. Suupohjan eri kunnissa ulkomaalaisia asui seuraavasti: Isojoki 32, Karijoki 9, Kauhajoki 157 ja Teuva 32. Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ulkomaalaisten määrä seutukunnan alueella on lähes kaksinkertaistunut, mikä käy ilmi kuviosta 1. Kuvio 2 puolestaan kuvaa Suupohjaan suuntautuneen maahanmuuton kehitystä vuosina Kuviosta käy ilmi, ettei maahanmuutto ole sinänsä uusi ilmiö. Esimerkiksi ja 1980-lukujen vaihteessa Suupohjaan suuntautui voimakasta muuttoliikettä myös maan rajojen ulkopuolelta. Syksyllä 2007 Suupohjan kunnat käynnistivät työn seudullisen maahanmuuttostrategian laatimiseksi. Strategian tavoitteeksi määriteltiin kansainvälistyä ja tehdä alueesta monikulttuurinen yhteisö, jossa maahanmuuttajat integroituvat paikallisyhteisöönsä mahdollisimman nopeasti ja vaivattomasti. Muita strategiatyölle asetettuja tavoitteita olivat esimerkiksi maahanmuuttajat löytävät helposti tarvitsemansa palvelut sekä Kauhajoen seudun yksityiset ja julkiset organisaatiot / palvelut ovat valmiina, kun maahanmuuttajia saapuu. (Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia 2008, 4.) Vuonna 2008 valmistuneen Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategian 1 vuoteen 2015 ulottuva visio on muotoiltu seuraavasti: Kauhajoen seutu on monikulttuurinen, hallittua maahanmuuttopolitiikkaa toteuttava alue, jossa toimitaan kansainvälisesti ja maahanmuuttoon suhtaudutaan avoimen myönteisesti. Maahanmuuttajat kotoutuvat yhteiskuntaan ja työelämään nopeasti. (Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia 2008, 10.) 2 1 Strategiasta on käytetty myös nimitystä Suupohjan maahanmuuttostrategia. 2 Tiivistelmä Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategian keskeisistä tavoitteista on tämän väliraportin liitteenä (liite 8) KUVIO 1. Ulkomaalaiset Suupohjan kunnissa (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot) 180 Isojoki Karijoki Kauhajoki Teuva Isojoki Karijoki Kauhajoki Teuva KUVIO 2. Maahanmuutto Suupohjan kuntiin (Lähde: Tilastokeskus, Altika) 1

7 1.2 Kehittyvät kuntapalvelut -hanke ja Suupohjan pilottikokeilu Etelä-Pohjanmaan liitto käynnisti syksyllä 2008 Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeen tukemaan Etelä-Pohjanmaan kuntia palvelurakenteiden uudistamisessa. Hanke pyrkii vahvistamaan palvelujen järjestämisessä tarvittavaa osaamista ja monipuolistamaan sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Hankesuunnitelmassa hankkeelle on asetettu kolme keskeistä tavoitetta: 1. Hanke kehittää menetelmiä palvelujen järjestämisessä tarvittavan tiedon tuottamiseksi, välittämiseksi ja hyödyntämiseksi. Palvelujen järjestämisessä tarvittavalla tiedolla tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi kansalaisten hyvinvointia, palvelutarpeiden muutoksia sekä palvelujen tehokkuutta, saavutettavuutta, laatua ja vaikuttavuutta kuvaavia aineistoja sekä niiden pohjalta laadittuja tutkimuksia ja selvityksiä. Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeen aikana toteutetaan joitakin edellä mainittuihin teemoihin liittyviä erillisselvityksiä. Lisäksi kehitetään menetelmiä, joilla alueellisesti ja valtakunnallisesti tuotettua tietoa voidaan entistä tehokkaammin välittää kuntien, muiden palveluntuottajien ja kansalaisten käyttöön. Samalla kannustetaan kuntia ja muita palveluntuottajia aktiivisesti hyödyntämään tietoa esimerkiksi strategioiden ja ohjelmien ennakkoarvioinnissa. 2. Hanke tukee uusien palvelutuotannon tapojen käyttöönottoa ja edistää niihin liittyvien hyvien käytäntöjen leviämistä. Palvelurakenneuudistus on osaltaan vaikuttanut siihen, että kunnat pyrkivät soveltamaan entistä monipuolisempia palvelutuotannon tapoja. Esimerkiksi erilaiset tilaaja-tuottajamallit, sopimusperustainen yhteistyö, ulkoiset hankinnat ja kilpailuttaminen ovat yleistymässä, mikä asettaa kunnille uudenlaisia osaamisvaatimuksia. Kehittyvät kuntapalvelut -hanke välittää tietoa vaihtoehtoisista palvelutuotannon malleista ja vahvistaa niiden edellyttämää osaamista. 3. Hanke edistää kunta- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä. Hankkeen kolmas päätavoite (kunta- ja sektorirajat ylittävän yhteistyön edistäminen) on käytännössä edellytys kahden muun tavoitteen toteutumiselle. Kehittyvät kuntapalvelut -hanke tukee uusien yhteistyöverkostojen syntymistä ja olemassa olevien verkostojen vahvistumista muun muassa järjestämällä areenoita yhteiselle keskustelulle. Tärkeä osa hankkeen toteutusta ovat tiettyihin erityisteemoihin keskittyvät pilottikokeilut. Jokainen pilottikokeilu on käynnistetty pilottialueen kuntien aloitteesta, ja toteutus on suunniteltu yhteistyössä alueen edustajien kanssa. Yksi hankkeeseen sisältyneistä pilottikokeiluista on nimeltään Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat. Keväällä 2009 käynnistyneen pilotin alkuvaiheessa sen sisällön pääpiirteet määriteltiin seuraavasti: Kohdealue: Suupohja (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki ja Teuva) Alustava suunnitelma sisällöksi: Kartoitetaan, millaisia osaamis- ja muita haasteita maahanmuutto asettaa pilottialueen julkiselle palvelujärjestelmälle ja millaiset valmiudet järjestelmällä on vastata näihin haasteisiin. Kartoitukset toteutetaan pilottialueella asuville maahanmuuttajille, alueen yrityksille, kuntien henkilöstölle sekä muille asiantuntijoille suunnattavilla kyselyillä ja/ tai haastatteluilla. Pilottikokeilu kohdistuu etenkin kuntien/kuntayhtymien tuottamiin sosiaali-, terveys-, sivistys- ja vapaa-aikapalveluihin. Työskentely pohjautuu parhaillaan valmisteltavaan Suupohjan maahanmuuttostrategiaan. Arvioitu toteutusaika: kevät 2009 kevät Pilottikokeilun toteutus Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun valmistelua varten muodostettiin työryhmä, joka koostuu maahanmuuttoasioiden kannalta keskeisten tehtäväalojen vastuuhenkilöstä. Kuntien eri toimialojen lisäksi työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän, Suupohjan ammatti-instituutin sekä Suupohjan työ- ja elinkeinotoimiston edustajat. Työryhmään ovat kuuluneet Seija Haavisto Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Paula Kallionpää Kauhajoen kaupunki: sivistysosasto, vapaa-aikakeskus Kirsi Koski-Säntti Kauhajoen kaupunki: varhaiskasvatus Jari Linna Suupohjan työ- ja elinkeinotoimisto Markus Mantila Kauhajoen kaupunki: sivistysosasto, yhteiskoulu Kari Nuuttila Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Leena Ranta Kauhajoen kaupunki: tekninen osasto Reetta Samppala Kauhajoen kaupunki: sivistysosasto, Sanssin koulu Tarja Seppälä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Tarja Toivonen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Sanna Uusitalo Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä: Kauhajoen kansainvälisyyskeskus INKA 2

8 Laura Vaaranmaa Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Saija Valtasaari Kauhajoen kaupunki: vapaa-aikapalvelut Salme Vesala Kauhajoen kaupunki: varhaiskasvatus Markku Viitasaari Kauhajoen kaupunki: sivistysosasto Matti Voutilainen Suupohjan ammatti-instituutti. Työryhmän sihteerinä on toiminut Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeen projektipäällikkö Mervi Lehtola. Pilottikokeilun aikana ryhmä on kokoontunut viisi kertaa ( , , , ja ). Kokoontumisissa on sovittu pilottikokeilun toteuttamisesta kolmiosaisena kartoituksena (osiot A C). Seuraavakasi käydään tiivistetysti läpi pilottikokeilun toteutus kokonaisuudessaan. Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilu Osio A. Henkilöstön näkemysten kartoittaminen Toteutustapa: palvelukokonaisuuksittain järjestettävät ryhmätyöskentelyt ja niiden perusteella laadittavat näkemyspaperit Tiedonkeruun toteutusajankohta: huhtikuu toukokuu 2009 Raportointi: Lehtola, Mervi Henkilöstön näkemysten kartoittaminen: Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun I väliraportti Julkaisematon lähde. Henkilöstön näkemysten kartoittamista varten pilottikokeilua valmistellut työryhmä määritteli alkuvuodesta 2009 keskeiset palvelukokonaisuudet seuraavasti: 1. terveydenhuoltopalvelut, 2. varhaiskasvatus, 3. sosiaalipalvelut, 4. perusopetuksen palvelut, 5. muut opetuspalvelut, 6. vapaa-aikapalvelut sekä 7. asiakas- ja asumispalvelut. Kunkin palvelukokonaisuuden henkilöstön edustajista muodostettiin työryhmä, joka kokoontui huhti toukokuun 2009 aikana vähintään yhteen työkokoukseen. Ryhmien muodostamisesta ja koollekutsumisesta vastasivat nimetyt vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöitä pyydettiin ottamaan työryhmiä muodostaessaan huomioon se, että ryhmiin tulisi edustajia seutukunnan eri kunnista. Lopullinen päätösvalta ryhmän kokoonpanosta oli kuitenkin sen vastuuhenkilöllä. Osa ryhmistä muotoutui olemassa olevien tiimien tai muiden työryhmien pohjalta. Osa työryhmistä muodostettiin erikseen tämän pilottikokeilun toteutusta varten. Työryhmien jäsenet ja ryhmien muodostamisesta vastanneet vastuuhenkilöt käyvät ilmi liitteestä 1. Ryhmien vastuuhenkilöille toimitettiin raportin liitteenä 2 oleva ohje työryhmätyöskentelyä varte Tarkoituksena oli, että työryhmän jäsenet pohtisivat oman palvelukokonaisuutensa näkökulmasta maahanmuuton julkiselle palvelujärjestelmälle asettamia haasteita ja nykyisen palvelujärjestelmän valmiuksia vastata haasteisiin. Työkokouksessa käydyn keskustelun keskeiset näkemykset koottiin vapaamuotoiseksi näkemyspaperiksi. Jos työryhmä niin halusi, Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeen projektipäällikkö vieraili ryhmän kokoontumisessa kertomassa hankkeesta ja Suupohjan pilotin toteutuksesta. Työryhmä sopi kuitenkin itsenäisesti työskentelytavoista sekä tarkastelun painopiste- ja näkökulmavalinnoista. Osio B. Sidosryhmien näkemysten kartoittaminen Toteutustapa: kysely Tiedonkeruun toteutusajankohta: syyskuu 2009 Raportointi: Lehtola, Mervi Sidosryhmien näkemysten kartoittaminen: Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun II väliraportti Julkaisematon lähde. Tiedonkeruu toteutettiin kyselynä, jonka kohderyhmiä olivat keskeiset maahanmuuttajien kanssa toimivat sidosryhmät: Kansaneläkelaitos, maistraatti, poliisi, työ- ja elinkeinotoimisto, maahanmuuttajia työllistäneet yritykset, maahanmuuttajien parissa toimivat järjestöt ja maahanmuuttajien kummiperhetoimintaan osallistuneet suupohjalaiset. Yhteystietojen keräämisestä vastasi Kauhajoen kansainvälisyyskeskus INKA. Päällekkäisyyksien karsimisen jälkeen kohderyhmään valikoitui yhteensä 37 henkilöä lähetetyssä sähköpostiviestissä heitä pyydettiin täyttämään viestin liitteenä ollut kyselylomake ja lähettämään se Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeen projektipäällikölle joko sähköpostitse tai kirjepostina lähetyn muistutusviestin jälkeen lopulliseksi vastaajamääräksi tuli 19 (vastausprosentti 51,4). Vastaajaryhmittäin vastaukset jakaantuvat seuraavasti: - Kela, maistraatti, poliisi tai TE-toimisto: 2 vastausta - maahanmuuttajia työllistänyt yritys: 5 vastausta - järjestö: 1 vastaus - muu (esimerkiksi kummiperhetoimintaan osallistunut henkilö): 11 vastausta. Kyselylomakkeen muotoilussa hyödynnettiin henkilöstön näkemysten kartoituksen (pilottikokeilun osio A) yhteydessä esiin nousseita teemoja. Kysymykset koskivat muun muassa viranomaisten välisen vastuunjaon selkeyttä, palveluista tiedottamista ja maahanmuuttajille tarjottavien palvelujen mahdollisia ongelmakohtia. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan tiettyjen julkisen sektorin palveluntuottajien 3

9 valmiuksia palvella maahanmuuttaja-asiakkaita. Sidosryhmäkyselyn kyselylomake saatekirjeineen on raportin liitteenä (liitteet 3 5). Pienestä vastaajamäärästä johtuen sidosryhmäkyselyn tulosten ei voida katsoa tilastollisesti edustavan koko kohderyhmän näkemyksiä. Tässä loppuraportissa kyselyn tuloksia onkin käytetty lähinnä muuta analyysia taustoittavana aineistona. Osio C. Maahanmuuttajien näkemysten kartoittaminen Toteutustapa: ryhmähaastattelut Tiedonkeruun toteutusajankohta: tammikuu 2010 Raportointi: ei erillistä väliraporttia, tulokset koottu tähän loppuraporttiin Maahanmuuttajien näkemyksiä kartoitettiin ryhmähaastattelujen avulla. Haastattelut toteutettiin yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallinnoiman Maahanmuuttajien ohjauskeskus Etelä-Pohjanmaalla (ERKKI) -hankkeen kanssa. Haastateltavien valinnasta ja haastattelujen käytännön järjestelyistä vastasi Kauhajoen kansainvälisyyskeskus INKA. Haastateltavat oli jaettu kahteen ryhmään, joista toisessa oli neljä ja toisessa kuusi osallistujaa. Viidestä eri maasta kotoisin olevien haastateltavien joukossa oli yksi nainen ja yhdeksän miestä. Iältään haastateltavat olivat pääosin nuoria aikuisia. Osa heistä oli perheellisiä ja osa perheettömiä. Mukana oli opiskelijoita, työssäkäyviä, työttömiä ja lomautettuja. Haastateltavien anonymiteetin turvaamiseksi tässä raportissa ei mainita esimerkiksi heidän lähtömaitaan. Haastateltavien kielitaidosta riippuen haastattelukielinä käytettiin sekä suomea, englantia että vietnamia. Haastattelutilanteessa oli läsnä ulkopuolinen henkilö (INKA-keskuksen harjoittelija), joka käänsi tarvittaessa puheenvuorot vietnamista englanniksi ja päinvastoin. Haastattelurunko on tämän raportin liitteenä (liite 7). Haastattelurunkoa käytettiin lähinnä viitteellisesti keskustelun tukena. Keskustelun vetämisestä vastasivat projektipäällikkö Jiuliano Prisada ERKKI-hankkeesta ja projektipäällikkö Mervi Lehtola Kehittyvät kuntapalvelut -hankkeesta. He huolehtivat myös vastausten kirjaamisesta. Ryhmähaastatteluja ei nauhoitettu. Kumpikin haastattelu kesti noin 90 minuuttia. Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun tiedonkeruu on toteutettu edellä kuvatulla tavalla kolmiosaisena kartoituksena. Jokaisen osion jälkeen sen tuloksista on keskusteltu pilottikokeilua valmistelleessa työryhmässä. Vastuu tässä raportissa esitetyistä tulkinnoista ja toimenpide-ehdotusten muotoilusta on kuitenkin raportin laatijalla. Raportin kursivoidut sitaatit ovat lainauksia henkilöstötyöryhmien laatimista näkemyspapereista (selvityksen osio A) ja sidosryhmäkyselyyn (selvityksen osio B) saaduista vastauksista. Luettavuuden helpottamiseksi niistä on korjattu ilmeiset painovirheet, kuten virheelliset tai puuttuvat kirjaimet ja välimerkit. Muilta osin sitaatit ovat alkuperäisessä muodossaan. 2 Pilottikokeilun tuloksia 2.1 Miten maahanmuuttajan kotoutumista voidaan tukea? Lähtökohtana henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma Edellä esiteltiin Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategian visio, jonka yhtenä keskeisenä elementtinä on maahanmuuttajien nopea kotoutuminen työelämään ja yhteiskuntaan. Kielitoimiston sanakirjan (2008) mukaan kotouttamisen päämäärä on auttaa maahanmuuttajaa asettumaan uuteen yhteiskuntaan niin, että hän säilyttää omat kulttuuripiirteensä. Sisäasiainministeriön www-sivuilla kotouttamisesta todetaan muun muassa seuraavasti: Kotouttamisen tavoitteena on, että maahanmuuttajat voivat osallistua suomalaisen yhteiskunnan toimintaan kuten muutkin maassa asuvat. Suomen tai ruotsin kielen oppiminen on yksi kotoutumisen keskeinen tekijä. Työikäisten maahanmuuttajien kohdalla tavoitteena on, että he pääsevät työelämään ja heidän osaamisensa ja koulutuksensa saadaan suomalaisen yhteiskunnan käyttöön. (Sisäasiainministeriö: Kotouttaminen 2009.) Yksi maahanmuuttajan kotouttamisen työvälineistä on henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma. Suunnitelmalla voidaan ennakoida palvelutarpeita ja samalla sopia vastuunjaosta eri viranomaisten sekä kunnan eri toimialojen välillä. Tällä hetkellä kotoutumissuunnitelman laatimista ei (työttömiksi työnhakijoiksi kirjautuneita maahanmuuttajia lukuun ottamatta) yksiselitteisesti ole määritelty minkään tahon tehtäväksi. Kotoutumissuunnitelman sisältöä voidaan hahmotella esimerkiksi Maahanmuuttajien ohjauskeskus Etelä-Pohjanmaalla (ERKKI) -hankkeen yhteydessä laaditun jäsennyksen mukaisesti (ks. taulukko 1). 4

10 TAULUKKO 1. Kotoutumissuunnitelman pohja (Lähde: Prisada 2009, 12 13) A. TAUSTATIEDOT 1. Perustiedot (nimi, kansalaisuus, syntymä aika, Suomeen saapumisen päivämäärä, työpaikka, perhe jne. 2. Koulutus kotimaassa ja Suomessa 3. Ammatillinen osaaminen ja kokemus (nykyinen ja aikaisemmat työpaikat, nykyinen ja aikaisemmat työtehtävät) 4. Muu osaaminen ja kokemus 5. Kielitaito sekä kielenopiskelutaidot (suomi, ruotsi, englanti, muut) 6. Muut (erikois)taidot (kulttuuri, urheilu, ATK jne.) 7. Harrastukset 8. Yrittäjyys 9. Kiinnostusalueet (esimerkiksi toiveammatti) 10. Muuta 11. Henkilökohtaiset tavoitteet 12. SWOT-analyysi (Millainen opiskelija olen? Mitkä ovat heikkouteni/vahvuuteni opiskelijana? Millainen työntekijä olen? Mitä ovat heikkouteni/vahvuuteni työntekijänä?) B. TOIMENPITEET 1. Kieli-/kotoutumiskoulutuksen suunnitelma 2. Työelämän valmennus 3. Harrastukset 4. Työpaikka/yrittäjyys 5. Tarvittava tuki ja ohjaus 6. Aikataulu, vastuuhenkilöt ja seuranta Sisäasiainministeriö asetti huhtikuussa 2009 hankkeen uusien kotouttamismallien kehittämiseksi. Hankkeen tuloksena valmistui strategiatyöryhmän ehdotus maahanmuuttajien tehokkaan kotoutumisen kolmeksi poluksi, joiden tavoitteet ja toimenpiteet vaihtelisivat maahanmuuttajien erilaisten tarpeiden mukaan. Aikuisille maahanmuuttajille suunnattuja polkuja ehdotukseen sisältyi kaksi: työllistymistä nykyistä tehokkaammin tukeva työmarkkinoille suuntaavien maahanmuuttajien polku (polku 1) sekä erityistukea tarvitsevien maahanmuuttajien polku (polku 2). Polku 3 suunnattiin lasten ja nuorten kotouttamisen edistämiseen. 3 (Maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen kolme polkua 2009.) Maahanmuuttajien kotoutumisen tehostamiseksi on parhaillaan käynnissä myös muita valtakunnallisia tai alueellisia hankkeita, kuten sisäasiainministeriön hallinnoima Suomeen muuttaneiden alkuvaiheen ohjaus ja osaamisen kehittäminen -tukirakenne (ALPO). 4 Yksi suunnitelmallisen kotouttamisprosessin haasteista on toimenpiteiden tarkoituksenmukainen aikataulutus. Nykyisin perehdytys ajoittuu ehkä liiaksi ensimmäisiin maahanmuuton jälkeisiin viikkoihin. Kun lyhyessä ajassa tarjotaan suuri määrä tietoa, kaikkea ei ole mahdollista omaksua. Eräässä Suupohjan pilottikokeilun henkilöstötyöryhmässä ajatus tiivistettiin toteamalla, että asunnon hankkiminen ja pankkitilin avaaminen ovat yleensä tarpeen heti muuton jälkeen, mutta jätteiden lajittelun ja verkkopankin käytön ehtii opetella myöhemminkin. Kotoutumissuunnitelma ei välttämättä ole ainoa maahanmuuttajaa tai hänen perheenjäsentään varten laadittava suunnitelma. Pilottikokeilun aikana kävi ilmi, ettei työntekijöillä aina ole selkeää kuvaa siitä, tulisiko esimerkiksi maahanmuuttajalapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen liittyä joitakin erityismenettelyjä (Lehtola 2009a, 11). Pilottikokeilun henkilöstötyöryhmien osallistujat korostivat, että maahanmuuttajat tulisi heti saapumisensa jälkeen integroida mahdollisimman hyvin muun väestön sekaan. Tämän tulisi olla lähtökohtana esimerkiksi muodostettaessa koulutusryhmiä tai suunniteltaessa asumisjärjestelyjä. (Lehtola 2009a, ) Kotoutumisen kannalta onkin ratkaisevaa, missä määrin maahanmuuttajalla on kontakteja kantasuomalaisiin sekä työ- tai opiskelupaikalla että sen ulkopuolella. Pilottikokeilun ryhmähaastatteluihin osallistuneista maahanmuuttajista osa kertoi yhteyksien jääneen varsin ohuiksi. Esimerkiksi vapaa-aika saattaa kulua lähes yksinomaan muiden maahanmuuttajien ja erityisesti samasta lähtömaasta saapuneiden kanssa. Vaikka saman lähtömaan kansalaisista koostuva ryhmä tarjoaa tukea, se voi myös hidastaa kotoutumista. Samaan seikkaan kiinnitettiin huomiota sidosryhmäkyselyssä, mikä käy ilmi seuraavasta sitaatista (Lehtola 2009b, 7). 3 Tiivistelmä eri polkujen sisällöstä on tämän raportin liitteenä (liite 11). 4 Lisätietoa ALPO-tukirakenteesta on saatavilla osoitteesta /alpo. 5

11 [Kotouttamiseksi] Ei riitä, että aikuiset miehet elävät keskenään vieraassa ympäristössä ja pelaavat jalkapalloa kahdesti viikossa työpäivän jälkeen. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Joskus kielen oppimista voi hidastaa myös suomalaisten liian hyvä englannintaito. Kun käytännön asiat hoituvat englanniksi, maahanmuuttajalla ei välttämättä ole motiivia suomen kielen opiskeluun. Kotouttamisen näkökulmasta ei kenties olekaan tarkoituksenmukaista tarjota esimerkiksi kaikkia lomakkeita ja kirjallista materiaalia maahanmuuttajan äidinkielellä. Paras vaihtoehto on taata maahanmuuttajalle kunnollinen suomen kielen koulutus ja kotoutumisprosessin alkuvaiheessa asianmukaiset tulkkipalvelut. Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategiassa sama ajatus on tiivistetty toteamalla, että yhteisen kommunikointikielen puuttuminen voi pakottaa maahanmuuttajan opiskelemaan suomen kieltä ja näin helpottaa kotoutumista (Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia 2008, 8). Maahanmuuttajat, jotka osaavat englantia jo tullessaan maahan, eivät välttämättä haluakaan oppia suomen kieltä, koska Suomessa osataan melko hyvin englantia, joka paikassa pärjää englannin kielellä. (Asumis- ja asiakaspalvelut -työryhmän näkemyspaperi) että maahanmuuttajalla on realistinen kuva kotoutumisprosessin kestosta ja sen eri vaiheissa tarjottavista tukimuodoista Kieli- ja kulttuuriopetus kotoutumisen avainkysymyksenä Etelä-Pohjanmaan maakuntahallituksen keväällä 2009 hyväksymässä Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelmassa 5 korostetaan kielen omaksumista kotoutumisprosessin olennaisena elementtinä (Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 2009, 20). Kielen osaamisen ensisijaisuus nousee vahvasti esiin myös kansallisissa strategioissa. Seuraava esimerkki on opetusministeriön maahanmuuttopoliittisista linjauksista vuodelta Suomen ja ruotsin kielen opetus on olennainen osa opetushallinnon maahanmuuttajille suunnattua koulutusta. Kielitaito tukee työllistymistä ja suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumista ja mahdollistaa hakeutumisen koulutukseen. Opetuskielen riittävä taito on sekä koulutukseen pääsyn että opinnoissa menestymisen ja jatko-opiskelun kannalta keskeinen asia. Riittävää suomi/ruotsi toisena kielenä opetusta tulee olla tarjolla kaikilla koulutusasteilla. (Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset 2009, 14.) Erilaisten esitteiden ja ohjeiden kääntämistä muille kielille tulee harkita. Tarkoitus ei varmaan ole palvella jokaista maahanmuuttajaa omalla äidinkielellä, vaan kotouttaa mahdollisimman nopeasti uuteen kotimaahan, jolloin suomen kielen oppiminen ja opettaminen maahanmuuttajille on ensisijaista. (Terveydenhuoltopalvelut-työryhmän näkemyspaperi) Välittömästi maahanmuuton jälkeen intensiivinen tuki on yleensä tarpeen. Kotoutumisprosessilla tulisi kuitenkin olla päätepisteensä, jonka jälkeen erityisten maahanmuuttajapalvelujen tarve lakkaa tai vähenee selvästi (ks. Lehtola 2009a, 11 12). Suupohjan maahanmuuttopalveluja kehitettäessä alueelle pari vuotta sitten saapuneet vietnamilaiset työntekijät ovat toimineet eräänlaisena pilottiryhmänä. Heidän kotoutumiseensa on kiinnitetty tehostetusti huomiota esimerkiksi tukemalla asunnon hankkimisessa sekä lupa- ja viisumiasioiden hoitamisessa. Tarkoituksena on ollut paitsi tukea kyseisten henkilöiden kotoutumista, myös kehittää alueen maahanmuuttajapalveluja kokonaisuudessaan. Pilottikokeilun ryhmähaastattelujen vietnamilaiset haastateltavat olivatkin tyytyväisiä tarjottuun tukeen. Toisaalta jotkin haastatteluissa esitetyistä kommenteista viittasivat siihen, että osa maahanmuuttajista on mieltänyt siirtymävaiheen ajaksi tarkoitetut tukipalvelut pysyviksi käytännöiksi. Turhien pettymysten välttämiseksi tulisikin varmistaa, 6 Myös osana pilottikokeilua toteutettujen ryhmähaastattelujen yhteydessä kävi ilmi, että monet maahanmuuttajien kielteisistä kokemuksista liittyvät yhteisen kielen puuttumisesta johtuviin ongelmiin. Esimerkiksi työpaikalla maahanmuuttajan voi puutteellisen kielitaitonsa vuoksi olla vaikeaa päästä mukaan työyhteisöön ja sen kahvipöytäkeskusteluihin. Myös työpaikan ulkopuolella ihmisiin tutustuminen ja ystävystyminen saattaa olla työlästä. Kielitaito ei ainoastaan helpota jokapäiväistä elämää, vaan vahvistaa myös maahanmuuttajaan kohdistuvaa hyväksyntää (ks. Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 2009, 20). Samalla kielen ja kulttuurin tunteminen voi hälventää maahanmuuttajan omia ennakkoluuloja. Esimerkiksi äkillisen taloustaantuman aiheuttamat lomautukset ovat tulleet yllätyksenä monelle maahanmuuttajalle. Jos kielen ja kulttuurin tuntemus on jäänyt ohueksi, maahanmuuttaja saattaa tulkita tämänkaltaisten vastoinkäymisten johtuvan nimenomaan hänen maahanmuuttajataustastaan, vaikka todellisuudessa samojen ongelmien kanssa kamppailevat myös lukuisat muut suomalaiset. Yhteisen kielen puuttuminen voi ainakin osittain selittää myös kielteisiä palvelukokemuksia. 5 Tiivistelmä Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelman maahanmuuttoa ja kotoutumista koskevista tavoite- ja toimenpide-ehdotuksista on tämän raportin liitteenä (liite 9).

12 kielen osaaminen erittäin tärkeää, koska jos ihminen ei ymmärrä kieltä, hän luulee, että häntä ei haluta auttaa (Asumis- ja asiakaspalvelut -työryhmän näkemyspaperi) Kotoutumiskoulutuksesta ei ole olemassa omaa erillislainsäädäntöään. 6 Maahanmuuttajien tehokasta kotouttamista selvittäneen strategiatyöryhmän mukaan kotoutumiskoulutukseen näyttäisikin liittyvän erilaisia kehittämistarpeita. Tällä hetkellä aikuisille maahanmuuttajille suunnattavan koulutuksen sisällössä ja järjestämisessä ei oteta riittävästi huomioon maahanmuuttajien erilaisia taustoja ja lähtökohtia. Etenkin erityistukea tarvitsevien maahanmuuttajien ja monilapsisten perheiden äitien voi olla käytännössä mahdotonta osallistua kahdeksan tuntia päivässä kestävään koulutukseen. Maahanmuuttajat voivat myös joutua odottamaan koulutuksen alkua pitkäänkin maahantulon jälkeen. Niin ikään sopivalle jatkokurssille pääsy voi viivästyä, jolloin koulutusjaksojen välit muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi. Työryhmän mukaan tulisi kiinnittää huomiota koulutusten johdonmukaiseen ja tavoitteelliseen etenemiseen. Ryhmä ehdottaa myös kotoutumiskoulutuksen seuranta- ja arviointijärjestelmien kehittämistä. (Maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen kolme polkua 2009, 4 5; ks. myös Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 2009.) Yksi maahanmuuttajien kieli- ja kotoutumiskoulutuksen ongelmista liittyy siihen, että nykymalliseen, työhallinnon kustantamaan koulutukseen ovat oikeutettuja vain työmarkkinoiden ulkopuolella olevat maahanmuuttajat. Työhön tulevilla ulkomaalaisilla ei ole pääsyä tähän koulutukseen. Vuonna 2009 valmistuneessa työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelmassa onkin ehdotettu, että erityisesti suoraan työhön tuleville ulkomaalaisille tarjottavan suomen/ ruotsin kielen opetuksen rahoitus- ja järjestämisvastuuta olisi selkeytettävä. Samalla kotouttamiskoulutuksen ja työajan ulkopuolella annettavaa suomen kielen opetusta tulisi lisätä ja kurssisisältöjä kehittää niin, että ne ottaisivat nykyistä paremmin huomioon suoraan työhön tulevien maahanmuuttajien tarpeet. (Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 2009, ) Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategiassa (2008, 8) arvellaan seudun oppilaitoksilla olevan yhteistyössä hyvät mahdollisuudet tarjota laadukkaita suomen kielen kursseja. Pilottikokeilun tulosten perusteella kielikoulutuspalvelut näyttävät kuitenkin tällä hetkellä riittämättömiltä. Kursseja järjestetään tarpeeseen nähden liian vähän, ne ovat suhteellisen 6 Laissa julkisesta työvoimapalvelusta (1295/2002) säädetään työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta, jona järjestetään pääasiassa ammatillista perus-, uudelleen-, jatko- ja täydennyskoulutusta. lyhytkestoisia ja usein kyse on lähinnä harrastustyyppisestä toiminnasta (muutamia tunteja viikossa), mikä ei mahdollista intensiivistä opiskelua. Koulutusta järjestettäessä ei voida myöskään riittävästi ottaa huomioon maahanmuuttajien erilaisia lähtökohtia. Suomen kielen alkeiskursseja järjestetään kohtuullisesti, mutta syventävää kieliopetusta on tuskin lainkaan tarjolla. Ymmärrettävästi kieliopetuksen järjestämistä vaikeuttaa myös se, että opiskelijaryhmä saattaa koostua useista maista saapuvista ja eri äidinkieltä puhuvista maahanmuuttajista. Tällöin jo pelkästään yhteisen lähtökielen löytäminen on hankalaa. Jossakin määrin opetuskielenä on käytetty englantia, mutta huomattava osa maahanmuuttajista ei ole englannintaitoisia. 7 Oma erityisryhmänsä ovat lukuja kirjoitustaidottomat aikuiset maahanmuuttajat. Erityisesti teoriapainotteisen opetuksen yhteydessä on huomattu, ettei nykyinen kielikoulutus välttämättä anna opiskelijalle riittäviä valmiuksia osallistua suomenkieliseen koulutukseen. Ellei maahanmuuttajalla ole lainkaan aiempaa suomen kielen taitoa, käytännössä tarvittaisiin vähintään vuoden mittainen, intensiivinen kielikoulutus. (Muut opetuspalvelut -työryhmän näkemyspaperi) Suomen kielen opetus on erittäin tärkeää maahanmuuttajille, varsinkin muualta tulleille kuin eurooppalaisille. On monia maahanmuuttajia, jotka asuneet Suomessa peräti 15 vuottakin, eivätkä osaa suomea. (Asumis- ja asiakaspalvelut -työryhmän näkemyspaperi) Olennainen edellytys koulutuksen onnistumiselle on opiskelijan oma motivaatio. Työssäkäyvän maahanmuuttajan saama kieliopetus käsittää yleensä vain muutamia viikkotunteja. Sujuvan kielitaidon omaksumiseksi ainoastaan oppitunneilla tapahtuva opiskelu ei riitä. Tärkeää onkin se, millä muulla tavoin maahanmuuttaja pyrkii kehittämään ja ylläpitämään kielitaitoaan. Opiskeleeko hän itsenäisesti kielikurssimateriaalia? Missä määrin hän katsoo suomenkielistä televisiota tai lukee suomalaisia kirjoja ja lehtiä? Pyrkiikö hän käyttämään suomen kieltä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa (esimerkiksi asiointi kaupassa, pankissa tai työvoimatoimistossa) myös silloin kun olisi mahdollista käyttää jotakin muuta kieltä, kuten englantia? Myös tarjottavan kieliopetuksen sisältöjä tulee arvioida kriittisesti. Kannustaako nykyinen kielikoulutus riittävästi esimerkiksi itsenäiseen kommunikointiin ja omaehtoiseen opiskeluun? Yksi kielen ja kulttuurin opetuksen haasteista on, että moni koulutuksen aloittanut jättää sen kesken. Osa sidosryhmäkyselyn vastaajista pohtikin mahdollisia kannustimia, joilla maahanmuuttajien motivaatiota kielenopiskeluun voitaisiin lisätä (Lehtola 2009b, 9). 7 Kieliopetukseen liittyvistä haasteista ks. myös Saartenoja ym. 2009,

13 Kielikoulutus tulee olla toiminnallista ja aidosti kommunikatiivista. Täällä tuijotetaan epäolennaisiin asioihin ja tulokset ovat sen mukaisia. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Suomen kielen opiskelu pitäisi aloittaa välittömästi saavuttaessa maahan ja kieliopintojen suorittamisesta pitäisi palkita esim. taskurahana. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeiluun sisältyneiden henkilöstön työryhmäkokoontumisten yhteydessä keskusteltiin paljon niin sanotusta suomi toisena kielenä (S2) -opetuksesta (ks. Lehtola 2009a, 7). Opetushallituksen www-sivuilla perusopetuksen yhteydessä annettavan S2-opetuksen tavoitteita on linjattu seuraavasti: Perusopetuksessa maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat suomea suomi toisena kielenä oppimäärän mukaan, joka eroaa tavoitteiltaan suomea äidinkielenään opiskelevien oppilaiden opetuksesta. Suomen kielen opetus ei rajoitu vain oppiaineen opiskeluun, vaan koko koulussa annettava opetus tukee sitä. Maahanmuuttajaoppilaat opiskelevat suomea yleensä äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla sekä omissa ryhmissä erillisen resurssin turvin. Suomen kielen ja oman äidinkielen opiskelu luovat edellytykset kaksikielisyyden kehittymiselle. (Straszer 2006.) Opetushallituksen vuonna 2004 hyväksymissä opetussuunnitelman perusteissa tähdennetään, että suomi toisena kielenä -opetuksessa otetaan huomioon oppilaan ikä, kielitaito sekä koulutus- ja kokemustausta. Opetuksen lähtökohtana ei siten ole oppilaan luokka-aste, vaan hänen suomen kielen taitonsa. Opetuksessa painotetaan viestinnällisyyttä sekä käytetään hyväksi kieliyhteisön keskellä elämistä ja ympäristön tarjoamia viestintätilanteita. Lisäksi opetussuunnitelman perusteissa korostetaan, että [y]hdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.) S2-opetuksen tavoitteena on siten nimensä mukaisesti vahvistaa suomea oppilaan toisena kielenä, eikä pyrkiä korvaamaan alkuperäistä äidinkieltä. Tällä hetkellä S2- opetusta annetaan perusopetuksen piirissä 8, muttei automaattisesti esimerkiksi varhaiskasvatuksen tai toisen asteen koulutuksen yhteydessä. Henkilöstötyöryhmien laatimissa näkemyspapereissa toivottiin käytännön laajentamista. Haasteeksi saattaa kuitenkin muodostua pätevien opettajien rekrytointi. (Lehtola 2009a, 7.) 8 Ks. esim. Maahanmuuttajan tai vieraskielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2009, 4 6. Myös niin sanottujen suomi toisena kielenä -opettajien rekrytoinnissa on haasteensa. Tarvetta opetukselle on, mutta nykyisen kaltaisessa kieliopetuksessa opetustunteja kertyy viikossa niin vähän, että se osaltaan vaikeuttaa pätevien opettajien rekrytointia. (Muut opetuspalvelut -työryhmän näkemyspaperi) Oppivelvollisuusikäisten maahanmuuttajien osalta kieliopetusta ohjataan valmistavan opetuksen opetussuunnitelmilla. Opetushallitus on julkaissut niitä koskevat valtakunnalliset perusteet kesäkuussa 2009 (Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009). Kauhajoen kaupungin oma opetussuunnitelma koskien maahanmuuttajan tai vieraskielisen perusopetukseen valmistavaa opetusta on hyväksytty huhtikuussa Sen mukaan valmistavaa opetusta annetaan pääsääntöisesti yhden lukuvuoden ajan, mutta aika on yksilöllisesti joustava. Jokaista oppilasta varten laaditaan henkilökohtainen opinto-ohjelma. (Maahanmuuttajan tai vieraskielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2009, 3.) Varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvien lasten osalta toteutetaan puolestaan Kauhajoen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa (2007). Erityisesti aikuisille maahanmuuttajille suunnattava kieliopetus toteutuu käytännössä useiden tahojen yhteistyönä. Vapaan sivistystyön oppilaitoksilla, kuten kansalaisopistoilla, on työssä tärkeä rooli. Etelä- Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma suosittelee, että esimerkiksi kaikkien alueen kansalaisopistojen opetustarjontaan sisältyisi jatkossa suomen opetus vieraana kielenä (Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia 2008, 20). Maakunta onkin mukana aikuiskoulutusta kehittävien Opin Ovi -hankkeiden verkostossa. Etelä-Pohjanmaan alueellisen Opin Ovi -hankkeen aikana muun muassa kartoitetaan suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin opetuksen tarjontaa maakunnassa. Tavoitteena on koota kaikki maakunnan aikuiskoulutustarjonta, mukaan lukien maahanmuuttajille suunnatut koulutukset, yhteen portaaliin, joka valmistuu alkuvuodesta Käytännössä kieli- ja kulttuurikoulutuksen saavutettavuutta heikentää se, ettei läheskään kaikilla maahanmuuttajilla ole autoa tai ajokorttia. Parhaimmillaan kieli- ja kulttuurikoulutus voi myös tukea omaan kuntaan ja seutukuntaan juurtumista. Jos koulutus järjestetään kovin kaukana omasta asuinpaikasta, tämä vaikutus jää ohueksi. Kieli- ja kulttuurikoulutuksen saavutettavuutta on mahdollista tukea esimerkiksi kiertävien opettajien avulla ja verkko-opetuksen keinoin. (Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 2009, 20.) 9 Lisätietoa Opin ovi -hankekokonaisuudesta on saatavilla osoitteesta /. 8

14 2.2 Onko maahanmuuttaja-asiakas haaste viranomaisten väliselle yhteistyölle? Toimijoiden välisen työnjaon selkeyttäminen ratkaisuna kotouttamisohjelma Monet palvelutuotannon ongelmakohdista eivät näyttäisi liittyvän maahanmuuttaja-asiakkaiden ja palvelujärjestelmän väliseen rajapintaan, vaan järjestelmän sisäiseen toimivuuteen sekä järjestämis-, tuottamisja rahoitusvastuun kysymyksiin. Vastuunjaossa on ilmeistä epäselvyyttä sekä paikallisten toimijoiden välillä (esimerkiksi kunnan eri toimialojen välinen työnjako tai kunnan yhteistyö muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa) että kunnan ja valtion välillä. Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun yhteydessä järjestelmän sekavuus nousikin esiin sekä henkilöstötyöryhmien näkemyspapereissa (Lehtola 2009a, 14 17) että sidosryhmäkyselyn vastauksissa (Lehtola 2009b, 6 7). Kyselyvastaajat katsoivat, että niin kuntien, valtion kuin maahanmuuttajia työllistävien yritystenkin tulisi ottaa nykyistä suurempi vastuu maahanmuuttajien kotouttamisesta. Vastuunjaon ongelmat heijastuvat esimerkiksi tiedonkulkuun. Jopa saman kuntaorganisaation sisällä samoja asioita saatetaan selvittää useaan otteeseen. Ajoittain työntekijät kokevat myös joutuvansa ottamaan vastuuta tehtävistä, jotka eivät oikeastaan kuuluisi heille. Erityisesti kotoutumisprosessin alkuvaiheessa joustava tiedonkulku helpottaisi palvelujen suunnittelua. Mitä aikaisemmassa vaiheessa tieto maahanmuuttajaperheen saapumisesta tavoittaa eri toimialojen vastuuhenkilöt, sitä paremmin voidaan ottaa huomioon juuri tämän perheen tarpeet. Tiedonkulun ongelmista kertoo myös se, että esimerkiksi kummiperhetoimintaan osallistuneiden henkilöiden tietoisuus maahanmuuttajille tarjotuista palveluista näyttäisi olevan hyvin vaihtelevaa. Lisäksi pilottikokeilun sidosryhmäkyselyn vastaajat arvioivat, että kunnan työntekijät eivät välttämättä tunne riittävästi järjestöjen ja yritysten maahanmuuttajille tarjoamia palveluja. Seuraavat sitaatit ovat poimintoja kummiperhetoimintaan osallistuneiden ja maahanmuuttajien parissa toimivia järjestöjä edustavien kyselyvastaajien kommenteista. (Lehtola 2009b, 7.) jos on, mistä niistä saa tietoa? (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Kuntien henkilöstön olisi syytä tuntea yritys- ja järjestökenttä niin hyvin, että osaisivat tuupata maahanmuuttajat oikeaan suuntaan. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Eri toimijoiden välistä työnjakoa voidaan selkeyttää kunnallisilla kotouttamisohjelmilla, joissa määritellään keskeiset kotouttamistoimenpiteet ja niille vastuutahot. Ohjelman valmistelu tarjoaa tilaisuuden sekä purkaa palvelutarjonnan päällekkäisyyttä että tunnistaa kotoutumisprosessin aukkopaikkoja eli tehtäviä, joista oikeastaan mikään taho ei vastaa. Kotouttamislain 10 toimeenpanoa koskevassa valtioneuvoston selonteossa on korostettu kotouttamisohjelmien laatimista niin, että toimenpiteistä vastaavilla viranomaisilla olisi taloudelliset mahdollisuudet sitoutua kotoutumissuunnitelmissa 11 sovittujen toimenpiteiden järjestämiseen. Lisäksi selonteossa painotetaan, että ohjelmaa valmisteltaessa tulisi ottaa huomioon maahanmuuttajien itsensä ja alueen elinkeinoelämän näkemykset. (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle kotouttamislain toimeenpanosta 2008.) Vuonna 2006 tehdyn kyselyn mukaan ainoastaan 11 Etelä-Pohjanmaan tuolloin 26 kunnasta oli laatinut kotouttamisohjelman (Internationalisation Promotion in South Ostrobothnia: Final Report 2008, 13). Pari vuotta myöhemmin kotouttamisohjelma oli jo 15 kunnalla 19:stä. Selvityksen mukaan osa suunnitelmista kuitenkin kaipaisi päivittämistä. (Ks. esim. Hallila 2008, 36.) Kevään 2010 aikana Etelä-Pohjanmaalla onkin valmistunut tai valmistumassa useita ohjelmapäivityksiä. Kotouttamisohjelmien laatimista on vauhditettu muun muassa Maahanmuuttajien ohjauskeskus Etelä-Pohjanmaalla (ERKKI) -hankkeen muodossa. Yksinkertaisimmillaan kotouttamisohjelman runkoa voidaan hahmotella esimerkiksi taulukossa 2 esitetyn mallin mukaisesti. 10 Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) 11 Kotoutumissuunnitelmista ks. luku En tarkalleen tiedä mitä palveluja heille [maahanmuuttajille] on tarjolla, mutta niiden tiedottaminen maahanmuuttajien parissa toimiville olisi suotavaa. Tietoa varmasti menee joihinkin paikkoihin, mutta olisi hyvä tietää muidenkin, että voi tarvittaessa ohjata heitä myös muun toiminnan tai koulutuksen yhteydessä. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Onko kunnissa maahanmuuttajayhdyshenkilöitä, 9

15 TAULUKKO 2. Kotouttamisohjelman pohja (Lähde: Prisada 2009) 1. Johdanto (keskeisten käsitteiden määrittely, esimerkiksi kotoutuminen ja kotouttaminen) 2. Maahanmuuttotoimikunnan asettaminen ja toiminta (toimikunnan tehtävät ja kokoonpano sekä kuvaus kotouttamisohjelman laatimis- ja hyväksymisprosessista) 3. Maahanmuuttajien nykytilanne (maahanmuuttajien määrä kunnassa sekä lyhyt selvitys heidän lähtömaistaan, kielitaidostaan, kotouttamissuunnitelmien kattavuudesta jne.) 4. Kunnan kansainvälistymisen/maahanmuuttostrategian keskeiset asiat (tiivistelmä maahanmuuttoasioihin liittyvistä linjauksista kunnan eri strategioissa ja ohjelmissa) 5. Maahanmuuttajien alkukartoitus ja -ohjaus (Kuka tekee? Miten ja missä vaiheessa? Millaisiin asioihin alkukartoituksessa ja -ohjauksessa kiinnitetään huomiota?) 6. Henkilökohtainen kotoutumissuunnitelma (Kuka tekee? Miten ja missä vaiheessa? Millaisia asioita kotoutumissuunnitelmaan sisältyy? Mahdollinen kotoutumissuunnitelman malli, erityisesti niiden maahanmuuttajien osalta, jotka eivät ole TE-toimiston asiakkaita?) 7. Suomen kielen koulutuksen järjestäminen (selvitys järjestettävästä suomen kielen ja suomalaisen kulttuurin koulutuksesta: varhaiskasvatus- ja esikouluikäiset, perusopetukseen valmistava opetus, työttömät työnhakijat, työperäiset maahanmuuttajat, luku- ja kirjoitustaidottomat sekä muut maahanmuuttajat) 8. Palvelut (Miten maahanmuuttaja-asiakkaat otetaan huomioon eri palveluissa? Miten varmistetaan, että maahanmuuttajat saavat tietoa palveluista? Millaisia periaatteita noudatetaan esimerkiksi tulkkauksen järjestämisessä? Missä määrin palveluja järjestettäessä tulee ottaa huomioon kulttuurisista eroista johtuvat kysymykset? Asuminen, päivähoito, esi- ja perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut, vapaa-aikapalvelut ja harrastukset, yhdistystoiminta, kansainvälinen kohtaamispaikka jne.) 9. Tiedottaminen (tiedottaminen ulkomaalaisille, kunnan sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen, verkostoituminen Etelä-Pohjanmaan muiden kuntien maahanmuuttajayhdyshenkilöiden kanssa, tiedonkulku eri sidosryhmien välillä jne.) 10. Etnisen tasa-arvon ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen ja syrjinnän ehkäiseminen (Miten otetaan huomioon monikulttuurisuuden vahvistaminen ja etnisen yhdenvertaisuuden toteutuminen? Miten lisätään tietoa kulttuurisesta moninaisuudesta? Miten vaikutetaan asenteisiin ja ehkäistään syrjintää?) 11. Maahanmuuttajia ja kansainvälistymistä koskevat hankkeet (Mihin hankkeisiin kunta osallistuu tällä hetkellä? Millaista hanketoimintaa on tarkoitus käynnistää tulevaisuudessa?) 12. Kotoutumissuunnitelmat ja -toimenpiteet tällä hetkellä kunnassa asuville maahanmuuttajille 13. Toimenpiteet kunnan palvelujen ja asiakaspalvelun kehittämiseksi 14. Eri tahojen roolit kotouttamisessa ja niiden yhteystiedot 15. Kunnassa asuvien maahanmuuttajien rooli kotouttamisessa 16. Kotouttamisohjelman seuranta ja päivitys Yleisten kotouttamisohjelmien ohella saattaa olla tarvetta toimialoittain ja palvelukokonaisuuksittain määritellyille kotouttamispoluille. Liitteessä 10 on esimerkkinä perusopetuksen palvelujen työryhmän laatima kuvaus maahanmuuttajaoppilaan polusta. Siitä käyvät ilmi keskeiset toimenpiteet, niistä vastaavat tahot ja arvio toimenpiteiden ajoittumisesta. Kunnan ja valtion välinen vastuunjako maahanmuuttoasioissa nousi esiin lähinnä henkilöstötyöryhmien työskentelyn yhteydessä käytynä keskusteluna maahanmuuttajapalvelujen, kuten suomen kielen opetuksen, rahoittamisesta 12. Esimerkiksi ammatillista koulutusta järjestävälle kuntayhtymälle maksettavan valtionosuuden määrä perustuu opiskelijatyövuosien, opetustuntien tai opintoviikkojen määrään. Se, onko opiskelijoiden joukossa maahanmuuttajia, ei vaikuta oppilaitoksen saamaan valtionosuuteen (Laki opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998; Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 806/1998). Nykyinen järjestelmä ei siten kannusta lisäämään 12 Ks. hallituksen maahanmuuttopoliittiseen ohjelmaan (2006, 22) sisältyvä maininta aikuisten maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen kehittämisestä ja siihen liittyvän vastuunjaon selkeyttämisestä. 10

16 ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille tarjottavaa suomen kielen opetusta. Osa viranomaisten välisen työnjaon pullonkauloista on ratkaistavissa varsin yksinkertaisin toimenpitein. Kun eri toimijat ovat tietoisia toistensa tehtävistä, voidaan suhteellisen helposti selkeyttää vastuunjakoa ja karsia päällekkäistä työtä. Osa ongelmista johtuu kuitenkin siitä, että tiettyjen tehtävien hoitamiseksi resursseja on yksinkertaisesti liian vähän. Esimerkiksi sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä maahanmuuttajalle kuuluvat etuudet vaihtelevat olennaisesti riippuen siitä, mistä maasta ja millaisella statuksella hän on tullut maahan. Näiden seikkojen selvittäminen vie väistämättä työntekijöiden aikaa ja voimavaroja. Maahanmuuttajien määrän muuttuessa myös maahanmuuttajapalveluihin kohdennettavien henkilöstöresurssien määrää on arvioitava realistisesti. Erityisesti suuret yritykset saattavat tarjota ulkomailta saapuneille työntekijöilleen varsin kattavasti erilaisia asettautumispalveluja, joilla tarkoitetaan maahanmuuttajan tukemista esimerkiksi asunnon järjestämiseen, rekisteröintiin sekä verotus- ja pankkiasioihin liittyvissä kysymyksissä. Pienille yrityksille asettautumispalvelujen järjestäminen voi kuitenkin olla hankalaa. Joskus yritysten sijaintikunnat ovatkin tukeneet yrityksiä palvelujen järjestämisessä esimerkiksi kehittämishankkeen muodossa. (Työvoiman maahanmuuton toimenpideohjelma 2009, ) Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimenpideohjelmaprosessin väliraportissa todetaan, että ulkomaalaisen henkilön palkkaaminen työsuhteeseen aiheuttaa nykyisin yrityksille liikaa ylimääräistä työtä (Hallila 2007, 19). Pilottikokeilun yhteydessä toivottiin kuitenkin myös työnantajilta nykyistä vahvempaa ja pitkäjänteisempää panosta maahanmuuttajien kotouttamiseen (ks. Lehtola 2009a, 15). Työnantaja voi tukea kotoutumista esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta työajalla ja usein myös työnantajan kustantamana tapahtuvaan suomen kielen opiskeluun. Tällaisissa erikseen räätälöidyissä koulutuksissa voidaan paneutua yleistä kielikoulutusta paremmin vaikkapa tietyn alan erityssanastoon. Vuoden 2008 lopulla alkanut talouden taantuma on heijastunut myös Suupohjan yritysten toimintaan ja työvoiman kysyntään seutukunnan alueella. Samalla on käynyt ilmi, että etenkin monet maahanmuuttajataustaiset työntekijät saattavat olla yhden yrityksen varassa. Jos ulkomailta saapuva työntekijä on rekrytoitu suoraan tietyn yrityksen palvelukseen, hänen ei yleensä ole tarvinnut maahanmuuttovaiheessa tutustua alueen muuhun työpaikkatarjontaan tai suomalaisten työmarkkinoiden toimintaperiaatteisiin yleisellä tasolla. Irtisanomistilanteessa maahanmuuttajan uudelleentyöllistyminen on siksi usein vaikeampaa kuin muiden työntekijöiden. Erään henkilöstötyöryhmän näkemyspaperissa ehdotettiinkin, että maahanmuuttajille (sekä työttömille että työllisille) voitaisiin tarjota tietoa Suupohjan yritystoiminnasta ja mahdollisista työpaikoista esimerkiksi tutustumiskäyntien muodossa. Samalla vierailut saattaisivat kannustaa työnantajia harkitsemaan ulkomaalaisen työvoiman palkkaamista yhtenä rekrytointivaihtoehtona. (Lehtola 2009a, 15.) Yksi suunnitelmallisen kotoutumisen ja kotouttamisen kehittämishaasteista on, ettei tällä hetkellä ole juuri mittareita, joilla kotouttamistoimenpiteiden onnistumista voitaisiin arvioida. Sisäasiainministeriö onkin helmikuussa 2009 käynnistänyt kansallisen hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää kotouttamisen, kotoutumisen sekä etnisten suhteiden seurantaja arviointijärjestelmää. Kehittämishankkeen aikana toteutetaan muun muassa palvelutarjontaa kartoittava kysely sekä maahanmuuttajabarometri, jolla selvitetään maahanmuuttajien omia kokemuksia nykyisen kotouttamispolitiikan tehokkuudesta, toimenpiteistä ja palvelujen tarpeesta Maahanmuuttajien palvelupisteet ja koordinaattoritoiminta Yksi maahanmuuttajapalvelujen kehittämisen yhteydessä usein esiin nouseva kysymys koskee palvelujen keskittämistä tiettyihin palveluyksiköihin tai tietyille työntekijöille. Tulisiko kuntien perustaa erityisiä maahanmuuttajien palvelupisteitä tai nimetä maahanmuuttoasioiden vastuuhenkilöitä? Suupohjassa on hankerahoituksen avulla käynnistetty maahanmuuttokoordinaattoritoiminta syksyllä Koordinaattorin palvelupiste sijaitsee Teknologiakeskus Logistiassa, Kauhajoen kansainvälisyyskeskus IN- KAn tiloissa. Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeilun yhteydessä tämänkaltainen toiminta sai erittäin myönteistä palautetta. Maahanmuuttajien ryhmähaastattelujen yhteydessä INKAn merkitys matalan kynnyksen paikkana nousi korostuneesti esille. Monet haastateltavista kertoivat pulmatilanteissa ottavansa yleensä ensimmäiseksi yhteyttä maahanmuuttokoordinaattoriin. Koordinaattori on tarjonnut tukea muun muassa viranomaisasioinnissa, lomakkeiden täyttämisessä, asunnon hankkimisessa ja neuvoteltaessa työnantajan kanssa. Lisäksi tarjolla on ollut tietoa maahanmuuttajille suunnatusta koulutuksesta ja muusta toiminnasta. Vietnamilaisten maahanmuuttajien kertomuksissa INKAn ja maahanmuuttokoordinaattorin merkitys korostui erityisesti, mikä johtunee siitä, että alueelle 13 Lisätietoa kehittämishankkeesta on saatavilla sisäasiainministeriön www-sivuilta, osoitteesta Maahanmuutto Kotouttaminen Kotouttamisen ja etnisten suhteiden seuranta- ja arviointihankkeet. 11

17 rekrytoitujen vietnamilaisten työntekijöiden kotoutumisprosessin koordinointi on alun perinkin suunniteltu vahvasti INKAn varaan. Myös maahanmuuttajien parissa toimivat sidosryhmät arvostavat INKAn toimintaa. Sidosryhmien edustajille suunnatussa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan kouluarvosanalla kyselyssä mainittujen toimijoiden valmiuksia palvella maahanmuuttaja-asioita. INKA sai mainituista 16 tahosta selkeästi korkeimman keskiarvopistemäärän (9,35). Vastauksia tulkittaessa on toki otettava huomioon, että kohderyhmän yhteystiedot kerättiin nimenomaan INKAn rekistereistä. Näin ollen vain pieni osa kyselyvastaajista oli sellaisia, jotka eivät olleet lainkaan olleet tekemisissä kansainvälisyyskeskuksen kanssa. Tästäkin varauksesta huolimatta INKAn saama korkea pistemäärä osoittaa, että keskuksen palveluja pidetään tärkeinä. Keskuksen tärkeydestä kertoo myös se, että kaikista kyselyyn vastanneista lähes puolet on asioinut IN- KAssa yli kymmenen kertaa. (Lehtola 2009b, 6 11.) Erityisen maahanmuuttajien palvelupisteen sijaan tai sen ohella maahanmuuttajakoordinaattorit voivat työskennellä kunnan muissa toimipisteissä. Jos koordinaattoreita on useita, he voivat erikoistua tiettyjen palvelukokonaisuuksien kysymyksiin. Perusopetuksen henkilöstöstä koostuneen työryhmän näkemyspaperissa hahmoteltiin tulevaisuuden toimintamuodoksi kolmen maahanmuuttokoordinaattorin varaan rakentuvaa mallia, joka koostuisi työperäisestä koordinaattorista, sosiaalipuolen koordinaattorista ja koulupuolen koordinaattorista. Koordinaattorit toimisivat keskenään tiiviissä yhteistyössä ja huolehtisivat tiimityönä maahanmuuttajaperheiden hyvinvoinnista. Joku koordinaattoreista toimisi nivelkoordinaattorina, jolloin perhe voisi asioida aina saman, tutuksi tulleen henkilön kanssa. Samansuuntaisia toiveita esitettiin myös muiden henkilöstötyöryhmien näkemyspapereissa. (Lehtola 2009a, ) Tähän mennessä Suupohjan maahanmuuttokoordinaattorin toimenkuvassa on painottunut nimenomaan maahanmuuttajiin kohdistuva työ. Keskeinen tehtävä on ollut tiedon välittäminen maahanmuuttajille. Tulevaisuudessa toimintoja on mahdollista monipuolistaa siten, että INKAsta kehittyisi entistä selvemmin myös maahanmuuttajien parissa toimivien työntekijöiden ja muiden sidosryhmien palvelupiste. Maahanmuuttokoordinaattori voisi huolehtia esimerkiksi kuntien ja kuntayhtymien työntekijöille suunnatun kieli- ja kulttuurikoulutuksen suunnittelusta (ks. Lehtola 2009a, 13). Tällä hetkellä koordinaattorityön pitkäjänteistä kehittämistä Suupohjassa hankaloittaa se, ettei kyse ole pysyvästä toimintamuodosta. Hankemuotoinen rahoitus on varmistettu lokakuuhun 2011 saakka. Lähitulevaisuudessa tulisikin yhteisesti sopia pysyvistä toimintakäytännöistä. Jos nykyisen kansainvälisyyskeskuksen toimintaa ei jatketa, maahanmuuttajien palvelut voidaan ottaa huomioon esimerkiksi kehitettäessä julkishallinnon yhteispalvelupisteitä. Yhteispalvelupisteillä tarkoitetaan julkisen sektorin eri viranomaisten (esimerkiksi kunnat, Kansaneläkelaitos, poliisi, maistraatti sekä työ- ja elinkeinotoimistot) yhdessä perustamia palvelupisteitä. Yhteispalvelu sisältää asiakirjojen vastaanottamista ja luovuttamista, asioiden vireillepanoon ja käsittelyyn liittyvää neuvontaa sekä sähköisten palvelujen käytön tukemista. Esimerkiksi Yhteispalvelun tehostamishankkeen loppuraportissa on ehdotettu, että yhteispalvelupisteiden yhden luukun palveluperiaatteita olisi perusteltua hyödyntää myös maahanmuuttajien ja muiden erityisryhmien palveluissa. Koottu neuvonta ja informaation jakaminen usean eri järjestäjän palveluista sekä parantaisi palvelujen käytettävyyttä että vähentäisi asiakkaan kustannuksia ja vaivaa. (Uusi yhteispalvelu 2008, 20.) Yhteispalvelupisteissä voitaisiin lisäksi varmistaa tekniset edellytykset esimerkiksi etätulkkausta varten. Toinen vaihtoehto saattaisi olla maahanmuuttajien palvelupisteiden sijoittaminen kirjastojen yhteyteen. Esimerkiksi pilottikokeilun osana toteutetuissa maahanmuuttajien ryhmähaastatteluissa kirjastojen merkitys nousi vahvasti esiin. Kaikki haastatteluihin osallistuneet maahanmuuttajat kertoivat käyttäneensä kirjastopalveluja. Kertomuksista päätellen palvelujen käyttö on varsin monipuolista. Moni kertoi kirjaston merkityksestä kielenopiskelun kannalta. Kirjojen ja muun materiaalin lainaamisen ohella esimerkiksi kirjastojen maksuttomia internet-yhteyksiä pidettiin tärkeinä. Kirjasto saattaisikin olla eräs matalan kynnyksen palvelumuoto, jonka yhteyteen olisi tulevaisuudessa mahdollista keskittää entistä laajemmin erilaisia neuvontapalveluja niin maahanmuuttajille kuin muillekin kuntalaisille. Eräänlainen kevennetty versio varsinaisesta maahanmuuttokoordinaattoritoiminnasta ovat niin sanotut maahanmuuttajayhdyshenkilöt. Maaliskuussa 2009 hyväksytyssä Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelmassa ehdotetaan yhdyshenkilöiden nimeämistä jokaiseen Etelä-Pohjanmaan kuntaan (Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelma 2009, 20). Yhdyshenkilöverkoston vahvistaminen sisältyy keskeisenä osana muun muassa Etelä-Pohjanmaan liiton hallinnoiman Kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa (ISO) -hankkeen sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toteuttaman Maahanmuuttajien ohjauskeskus Etelä-Pohjanmaalla (ERKKI) -hankkeen tavoitteisiin. Hankkeiden yhteistyönä on vuonna 2009 käynnistetty koulutus kuntien nimeämille maahanmuuttajayhdyshenkilöille. 12

18 Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että maahanmuuttajien palvelupisteissä tai kansainvälisyyskeskuksissa tehtävä työ on ensisijaisesti palveluohjausta. Keskukset ja niissä toimivat maahanmuuttokoordinaattorit tarjoavat maahanmuuttajille tietoa suomalaisesta julkisten palvelujen järjestelmästä ja sen toimintaperiaatteista. Varsinaisen palvelutoiminnan keskittämiseen tulee sen sijaan suhtautua kriittisesti. Kotoutumisen kannalta esimerkiksi erillisiä maahanmuuttajien terveyskeskuksia parempi ratkaisu on todennäköisesti tukea ja opastaa maahanmuuttajia käyttämään nykyisiä terveydenhuoltopalveluja. 2.3 Maahanmuuttaja asiakkaana miten palveluja tulisi kehittää? Kun yhteistä kieltä ei ole tulkkipalvelut ja eri kielillä tarjottava materiaali Etenkin kotoutumisprosessin alkuvaiheessa tulkkipalvelut ovat yleensä välttämättömiä. Tällä hetkellä niitä on saatavilla vaihtelevasti, kielestä riippuen. Tulkkauksen järjestämistä helpottamaan Suomeen onkin perustettu alueellisia tulkkikeskuksia, jotka toimivat Pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Oulussa, Lahdessa, Jyväskylässä ja Vaasassa. Suupohjan kunnissa hyödynnetään pääosin Vaasassa sijaitsevan Pohjanmaan tulkkikeskuksen palveluja. Vaikuttaa siltä, että tulkkauksen käyttö on Suupohjan kunnissa vielä melko suunnittelematonta. Työntekijöillä ei ole selkeää kuvaa siitä, millaisissa tilanteissa tulkin käyttö on perusteltua. Jossakin määrin epäselvää on myös se, mikä taho vastaa tulkkauskustannuksista. Tuleeko niihin varautua organisaatio-, vastuualue- vai toimintayksikkötasolla? (Ks. Lehtola 2009a, 8 9.) Myös maahanmuuttajat itse eivät välttämättä ole tietoisia tulkkipalvelujen mahdollisuudesta (ks. Häkkinen 2009, 67 71). Hoidon ja hoivan palvelut ovat asiantuntijapalveluita, kun asiakasta ohjataan, neuvotaan, hoivataan ja hoidetaan, tarvitaan yhteinen kieli. Yhteisen kielen löytäminen alkuvaiheessa pitää ratkaista kattavilla tulkkipalveluilla. Hoidon ja hoivan alueen henkilökunnalla pitää olla tieto ja yhtenäinen käytäntö, mistä tulkkipalveluja saa asiakastilanteessa hankkia. Myös tulkkipalvelujen rahoituksesta tarvitaan selvät ohjeet. (Terveydenhuoltopalvelut-työryhmän näkemyspaperi) Kenen palveluntuottajan velvollisuus esim. maksaa tulkkipalvelut? (Sosiaalipalvelut-työryhmän näkemyspaperi) Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategian tavoitteisiin on kirjattu alueella toimiva, monimuotoinen palvelukeskus 14, jossa työskentelee maahanmuuttokoordinaattori. Strategiassa koordinaattorin tehtäviksi mainitaan muun muassa avustaa maahanmuuttajia viranomaiskäynneillä ja työnantajia tulkkauksessa. (Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia 2008, 11.) Strategiassa ei kuitenkaan oteta kantaa esimerkiksi tulkkipalvelujen rahoittamiseen. Strategiasta ei liioin käy ilmi, mitä avustamisella tarkoitetaan. Onko palvelukeskuksen tehtävänä lähinnä välittää tietoa tarjolla olevista tulkkipalveluista vai tuleeko keskuksen myös osallistua palvelujen järjestämiseen tai jopa tarjota omia tulkkipalveluja? Erityisesti niin sanottujen harvinaisten kielten tulkkeja on ajoittain vaikeaa saada. Pilottikokeilun yhteydessä kävi ilmi, että yksittäisissä tilanteissa on joskus jouduttu turvautumaan maahanmuuttajan perheenjäseniin tai tuttaviin epävirallisina tulkkeina. Tästä ei kuitenkaan saisi muodostua vakiintunutta käytäntöä. Monissa asiakaspalvelutilanteissa esimerkiksi tietosuojaseikat edellyttävät virallisen tulkin käyttöä. Samalla varmistetaan se, että tulkkaus on puolueetonta. 15 Erityisesti alaikäisten lasten käyttöä tulkkeina tulisi välttää (ks. Häkkinen 2009, 77). Tulkkipalvelut: Tulkin pitäisi olla virallinen tulkki, ei perheen tuttu. (vaitiolovelvollisuus ym. seikat) (Varhaiskasvatuspalvelut-työryhmän näkemyspaperi) Olen ollut tilanteessa, jossa olen heikohkolla kielitaidollani tulkannut lääkärikäyntejä, koska terveyskeskuksella ei ole mitään pakkoa hankkia vieraskieliselle asiakkaalleen esim. puhelintulkkausta. Asemani on mielenkiintoinen: jos tulkkaan väärin huonosta kielitaidosta johtuen ja tulee hoitovirhe, onko se vikani? Tällaiset tilanteet aiheuttavat oikeita riskejä pelkän tulkkauksen puuttumisen vuoksi. Moni asia selkiintyisi, jos saisi edes hetken käyttää ammattitulkkia. Kuka vain sen maksaisi? (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Erityisesti kiireellisissä tilanteissa tulkkipalvelujen saatavuutta voitaneen jossakin määrin helpottaa etätulkkauksen avulla. Etätulkkauksella tarkoitetaan tulkkaustilannetta, jossa vähintään yksi osapuoli on fyysisesti eri paikassa. Käytännössä kyse on esimerkiksi puhelinten, videoneuvottelulaitteiden tai laajakaistayhteyksien ja web-kameroiden hyödyntämisestä tulkkauksessa. Vuonna 2007 käynnistyneessä valtakunnallisessa etätulkkaushankkeessa 16 on kehitetty erityisesti eri vammaisryhmien tarvitse- 14 Kohdan voidaan pääpiirteissään katsoa viittaavan syksyllä 2008 aloittaneen Kauhajoen kansainvälisyyskeskus INKAn toimintaan. 15 Asioimistulkkaukselle asetetuista vaatimuksista ks. Asioimistulkin ammattisäännöstö ja asioimistulkkausohjeet (2002). 16 Lisätietoa hankkeesta on saatavilla osoitteessa etatulkki.fi. 13

19 mia tulkkipalveluja. Samoja teknisiä sovelluksia voidaan kuitenkin hyödyntää myös maahanmuuttajille tarjottavissa tulkkipalveluissa. Mahdollisuus etätulkkaukseen on otettu huomioon myös vuonna 2008 käynnistetyssä Yhteispalvelun laajentamishankkeessa. Tammikuussa 2009 valtiovarainministeriö on asettanut hankkeen valmisteluryhmän alaisuuteen työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella kuvapuhelinyhteyttä hyödyntävän valtakunnallisen etätulkkauspalvelun perustamista ja ylläpitoa. (Asettamispäätös VM 172:03/2008.) Julkinen palvelujärjestelmä ja maahanmuuttajat -pilottikokeiluun sisältyneen henkilöstön työryhmätyöskentelyn yhteydessä keskusteltiin runsaasti vieraskielisten ohjeiden, oppaiden, lomakkeiden ja muun materiaalin tarpeesta. Pääsääntöisesti näkemyksenä oli, että lomakkeiden kaltaista, virallisluonteista materiaalia tulisi kotimaisten kielten lisäksi olla saatavilla vähintäänkin englanniksi. (Lehtola 2009a, 9 10.) Sama ajatus on luettavissa myös Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategiasta (2008, 10), jonka mukaan [m]aahanmuuttajille tarjotaan tietoa seutukunnan palveluista, vapaa-ajan mahdollisuuksista, asunnoista, työpaikoista yms. usealla eri kielellä. Erityisesti lomakkeita uusittaessa on tärkeää, että käännökset ovat virallisten kääntäjien tekemiä. Lomakkeisiin ja ohjeisiin mahdollisesti tehtävät muutokset aiheuttavat omia lisähaasteitaan, sillä muutokset on päivitettävä kaikkiin kieliversioihin. Viranomaisasioinnissa lisähaasteeksi saattavat muodostua tietyn toimialan erityistermit. Vaikka maahanmuuttaja kykenisi perustason kommunikointiin suomeksi, esimerkiksi terveydenhuoltoon tai sosiaaliturvajärjestelmään liittyvä erityissanasto tekee joskus asioinnin mahdottomaksi. Eri kieliversioiden ohella voitaisiinkin harkita ohjeiden ja oppaiden toimittamista niin sanotuiksi selkokieliversioiksi (ks. Häkkinen 2009, 77). Niistä hyötyisivät maahanmuuttajien ohella myös ne suomenkieliset, joilla eri syistä on vaikeuksia ymmärtää yleisesti käytettyä kieltä. Yhdessä pilottikokeilun henkilöstötyöryhmässä nousi lisäksi esiin ajatus lomakesanastosta, johon koottaisiin viranomaisasioinnissa tarvittavia keskeisiä termejä eri kielillä. Sanaston arveltiin jossakin määrin vähentävän varsinaisen käännöstyön tarvetta. (Lehtola 2009a, 9 10.) Aiemmissa selvityksissä (ks. esim. Maahanmuuttajien tehokkaan kotouttamisen kolme polkua 2009, 3; Saartenoja ym. 2009, 90 91) on todettu, että maahanmuuttajien tieto tarjolla olevista palveluista jää usein varsin pinnalliseksi. Myös pilottikokeilun työryhmien osallistujat kaipasivat ohjeiden, oppaiden ja lomakkeiden lisäksi perehdytyspakettia, jossa olisi eri kielille käännettyä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja julkisen palvelujärjestelmän toiminnasta. (Lehtola 2009a, 10.) Tämän Suupohja-ohjeen laadinnassa voitaisiin hyödyntää olemassa olevaa kansallista ja muilla alueilla laadittua materiaalia, josta esimerkkejä on koottu liitteeseen 12. Tervetuloa Suupohjaan -perehdytyspaketin laadinta onkin käynnistetty alkuvuodesta Palvelujen saavutettavuus, tiedottaminen ja muita käytännön haasteita Selvitysten mukaan esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö on maahanmuuttajien keskuudessa vähäisempää kuin väestöllä keskimäärin (ks. esim. Gissler ym. 2006; Sarvimäki Kangasharju 2006). Kieleen liittyvien ongelmien ohella julkisten palvelujen käyttöä vaikeuttavat palvelujen saavutettavuuden ongelmat. Huomattavalla osalla maahanmuuttajista ei ole autoa, eikä ajokorttia. Ilman kattavia julkisen liikenteen palveluja maahanmuuttajan liikkuminen rajoittuu lähinnä omalle asuinalueelle (ks. Kauhajoen seudun maahanmuuttostrategia 2008, 8). Pilottikokeiluun sisältyneissä maahanmuuttajien ryhmähaastatteluissa julkisen liikenteen vähäisyys (erityisesti Suupohjan alueen sisällä) mainittiinkin selvänä puutteena. Myös henkilöstötyöryhmien näkemyspapereissa välimatkojen arveltiin vaikeuttavan palvelujen käyttöä (Lehtola 2009a, 10 11). Palvelujen käytön esteenä saattaa olla myös se, ettei maahanmuuttaja yksinkertaisesti ole tietoinen tarjolla olevista palveluista. Tämä käy ilmi muun muassa syksyllä 2009 valmistuneesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin maahanmuuttajien kokemuksia Etelä-Pohjanmaan terveyspalveluista (Häkkinen 2009, 57 61). Pilottikokeilun yhteydessä toteutetun sidosryhmäkyselyn vastaajat uskoivat Suupohjan maahanmuuttajien saavan eniten tietoa kunnallisista palveluista Kansainvälisyyskeskus INKAsta, toisilta maahanmuuttajilta, kunnan maahanmuuttajayhdyshenkilöiltä ja suomalaisilta kummiperheiltä. (Lehtola 2009b, 5.) Maahanmuuttajien ryhmähaastattelut vahvistivat arvioiden pitävän paikkansa. Haastateltavat kertoivat saavansa tietoa INKAsta ja muilta maahanmuuttajilta. Erityisesti aiemmin Suomeen muuttaneet toimivat mentoreina, joilta uudet saapujat kyselevät palvelutoiminnan käytännöistä. Sen sijaan kuntien perinteisillä tiedottamiskanavilla, kuten internet-sivuilla, sanomalehdillä ja paikallisradiolla, ei näyttäisi olevan merkitystä. Tulos antaa viitteitä siitä, että maahanmuuttajille suunnattavassa tiedottamisessa on hyödynnettävä joukkotiedotusvälineitä yksilöllisempiä tiedonvälityksen muotoja. Kotoutumisen kannalta tärkeä merkitys on esimerkiksi sillä, missä määrin maahanmuuttajat saavat tietoa erilaisesta kulttuurija harrastustoiminnasta, mikä käy ilmi seuraavista sitaateista. 14

20 Monilta maahanmuuttajilta puuttuvat täysin suomalaiset ystävät ja tuttavaverkostokin on heikko tai muutaman ihmisen varassa. Kummitoiminta on hyvä esimerkki kuinka saadaan joillekin suomalaiskontakteja ja päinvastoin. Voisiko jollakin täkyllä saada heidät esim. kansalaisopiston kursseille tai muihin harrastuksiin? Harrastuskonsultin apua kaivataan, jotta he pääsevät normielämään kiinni täällä. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Voisiko esim. kansalaisopistosta olla ihan oma info tms. jotta osaisi hakeutua ryhmiin, joissa pääsisi/ joutuisi tutustumaan ihan umpisuomalaisiin. (Ote sidosryhmäkyselyn vastauksesta) Pääosa maahanmuuton julkisiin palveluihin kohdistamista haasteista on samoja työalasta riippumatta. Useimmiten pulmatilanteet johtuvat yhteisen kielen puuttumisesta. Henkilöstön työryhmätyöskentelyn yhteydessä nostettiin jonkin verran esille myös tiettyihin palvelukokonaisuuksiin liittyviä erityiskysymyksiä. Niitä ovat esimerkiksi ruotsin kielen, uskonnon opetuksen ja esiopetuksen järjestäminen sekä maahanmuuttajaoppilaan arviointiin liittyvät haasteet (perusopetuksen palvelujen työryhmä) tai ehdotus avointen päivähoitopalvelujen järjestämisestä ja varhaiskasvatussuunnitelman täydentämisestä maahanmuuttajaperheitä koskevalla lisäosalla (varhaiskasvatuspalvelut-työryhmä). Näissäkin tapauksissa kyse ei ole varsinaisesti uusista palveluista, vaan lähinnä nykyisen palvelutarjonnan hienosäädöstä siten, että kielelliset ja kulttuuriset erityispiirteet voitaisiin entistä paremmin ottaa huomioon. Oikeastaan vain yhdessä henkilöstön työryhmien laatimista näkemyspapereista todettiin, että lisääntyvä maahanmuutto saattaa tuoda mukanaan myös kokonaan uudenlaisia ongelmia. Esimerkkinä mainittiin kansainväliset lapsikaappaukset. (Lehtola 2009a, 19.) Työntekijänä maahanmuuttajien parissa Pilottikokeiluun sisältyneistä henkilöstön työryhmäkeskusteluista ja niiden pohjalta laadituista näkemyspapereista on aistittavissa työntekijöiden vahva pyrkimys laadukkaaseen ja joustavaan asiakaspalveluun. Maahanmuuttajan kotoutumisen helpottamiseksi ollaan valmiita tekemään jopa ylimääräistä työtä. Havainnollinen esimerkki on erään perhepäivähoitajan kertomus siitä, miten hän kädestä pitäen opetti maahanmuuttajaperheen äitiä valmistamaan ruokaa, jota lapsi oli kertonut hoitopaikassa syöneensä. (Lehtola 2009a, 11.) Myös Etelä-Pohjanmaan kansainvälistymisen toimintaohjelmaprosessin yhteydessä kävi ilmi, että maahanmuuttajien kokemukset suomalaisesta asiakaspalvelusta ovat varsin myönteisiä. Pääsääntöisesti palvelu on nopeaa ja sujuvaa. Suurimmat haasteet näyttäisivät liittyvän yhteisen kielen puuttumiseen. (Hallila 2007, 19.) Pilottikokeilun ryhmähaastattelujen perusteella maahanmuuttajien omat kokemukset julkisen sektorin viranomaisten ja yksittäisten työntekijöiden toiminnasta ovat valtaosin myönteisiä. Palvelu on ollut luotettavaa, sujuvaa ja ystävällistä, eikä esimerkiksi työntekijöiden kielitaito herättänyt kritiikkiä. Näyttääkin siltä, että maahanmuuttajat itse eivät välttämättä odota saavansa palvelua omalla kielellään tai ylipäänsä muulla kielellä kuin suomeksi. Maahanmuuttajalle on saattanut tulla yllätyksenä esimerkiksi se, että huomattava osa palveluhenkilöstöstä puhuu myös englantia. Henkilöstön edustajien oma näkemys kielitaitonsa riittävyydestä on huomattavasti kriittisempi, ja työntekijät kokevat tarvitsevansa nykyistä parempia valmiuksia vieraiden kielten käyttöön. Se, millaista kielitaitoa pidetään riittävänä, vaihtelee olennaisesti työntekijän toimenkuvan mukaan. Sujuvan asiakaspalvelun kannalta lähtökohtana tulisi joka tapauksessa olla, että kaikista palvelupisteistä saisi perustason asiakaspalvelua vähintään englannin kaltaisilla valtakielillä. Ellei yhteistä kieltä maahanmuuttajan kanssa ole, hyödynnettäisiin tulkkipalveluja. Väärinymmärrysten mahdollisuutta voitaisiin vähentää myös käyttämällä ennakkoluulottomasti erilaisia viestintäkanavia. Esimerkiksi sähköpostitse tapahtuva tiedonvaihto saattaa olla maahanmuuttajalle helpompaa kuin saman asian hoitaminen puhelimitse. (Lehtola 2009a, 12.) Pilottikokeilun ryhmähaastatteluihin osallistuneiden maahanmuuttajien kokemukset julkisen sektorin henkilöstön kansainvälisyysosaamisesta olivat pääosin myönteisiä. Kaikissa palvelutilanteissa viranomaistahon edustajat eivät kuitenkaan ole tunteneet riittävästi maahanmuuttaja-asioihin liittyviä erityiskysymyksiä. Esimerkiksi erilaisissa lupakäytännöissä ja maahanmuuttajalle kuuluvissa etuuksissa on huomattavia eroja lähtömaasta ja maahanmuuttajan statuksesta riippuen. Samaan haasteeseen kiinnitetään huomiota myös seuraavassa sitaatissa, joka on poimittu henkilöstön työryhmätyöskentelyn aikana tuotetusta näkemyspaperista (Lehtola 2009a, 17). Haasteena selvittää asiakkaiden taustat. Esim. onko asiakkaalla oleskelulupa, onko heillä oikeus työttömyysturvaan, kelan etuuksiin tai toimeentulotukeen. Eri kansalaisuuksia saapunut maahan. Työntekijöillä epäselvyyksiä mikä status maahanmuuttajilla on? Eri maista tulleita asiakkaita, joilla eriävät syyt maassa oleskeluun. Työntekijöillä ei ole aikaa selvittää perusteellisesti maahanmuuttajien tilanteita ja asiakirjoja. (Sosiaalipalvelut-työryhmän näkemyspaperi) Pohjimmiltaan maahanmuuttajille tarjottavat palve- 15

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kotoutumisen edistämisen suunnittelu sisältyy maakunnan ja kuntien aluekehitystä, hyvinvointia, terveyttä koskevaan suunnitteluun huolehditaan monialaisena

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kotouttaminen terveydenhuollossa

Kotouttaminen terveydenhuollossa Kotouttaminen terveydenhuollossa tartuntatautien torjunnan ja rokotusten näkökulmasta Tartuntatautipäivät 6.4.2017 Paula Tiittala, LL, asiantuntijalääkäri, tutkija HY, THL 1 Sisältö 1. Käsitteet tutuiksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa

Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ajankohtaista kotimaan kotouttamispolitiikassa Ylitarkastaja Tiina Pesonen SM/MMO/Kotouttamisyksikkö Oulu 18.3.2010 18.3.2010 Kotouttamislain kokonaisuudistus - soveltamisala Soveltamisala koskisi kaikkia

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen

KIITO kiinni työhön ja osaamiseen KIITO kiinni työhön ja osaamiseen ESR-hanke 1.9.2016-31.8.2019 ESR Toimintalinja 3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 6.1.Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa

ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa ELY-keskukset ja yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 15.3.2017 Maahanmuuttopäällikkö Lisbeth Mattsson Pohjois-Savon ELY-keskus Valtion ja kunnan roolit

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus

Uudistuva aikuisten perusopetus Uudistuva aikuisten perusopetus 15.5.2017 Leena Nissilä Teijo Koljonen Opetushallitus Turvapaikanhakijatilanteesta ja muusta maahanmuutosta johtuvat toimet OKM:n hallinnonalalla OKM: Ohjausryhmän ja valmisteluryhmän

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Perusturvalautakunta Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus

Perusturvalautakunta Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Joutsan kunnanhallitus Perusturvalautakunta 89 28.10.2009 Joutsan kunnanhallitus 280 09.11.2009 Joutsan kunnanhallitus 143 28.06.2010 Joutsan kunnanhallitus 13 10.01.2011 JOUTSAN SEUDUN KOTOUTTAMISOHJELMAN 2010 HYVÄKSYMINEN

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011-2014 Verkostoseminaari 14.11.2012/Marjo Hannu-Jama MAAHANMUUTTAJASTA KUNTALAISEKSI (ESR

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa?

Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? Missä mennään Lapin maahanmuuttostrategian valmistelussa? VAIKO-projekti, Lapin ELY-keskus Mirva Petäjämaa MAKO-verkostojen kokoukset 12. - 13.9.2012 Strategian rakenneluonnos Esipuhe NYKYTILA *Lappi maahanmuuton

Lisätiedot

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011

PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 PALAPELI2 - kotoutumiskoulutusta ja ohjauspalveluja maahanmuuttajille 1.8.2008 31.10.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alkuvaiheen suomen kielen ja kotoutumista edistävän opetuksen kehittäminen

Lisätiedot

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa

Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa Suomen Ekumeenisen Neuvoston seminaari 24.3. Kulttuuriset ja uskonnolliset näkökulmat kotouttamisessa 29.3.2010 SM:n maahanmuutto-osaston organisaatiorakenne OSASTOPÄÄLLIKKÖ Muuttoliike - laillinen maahanmuutto

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa

Osallisena Suomessa Delaktig i Finland. Vaasa - Vasa Osallisena Suomessa Delaktig i Finland Vaasa - Vasa Tina Ura 14.11.2012 Osallisena Suomessa on lainsäädäntöhanke, perustettu kehittämään maahanmuuttajien kotoutumista kokonaisvaltaisesti, kokeilut 30.6.2013

Lisätiedot

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen Helsinki 28.4.2014 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukiokoulutuksen tarkoitus Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen

EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen EK:n näkemyksiä maahanmuuttajien koulutukseen ja työllistymiseen V-S:n koulutusstrategia/ Maahanmuuttajakoulutuksen teemaryhmä 8.6.2012 Sanna Halttunen-Välimaa EK Turku Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen 26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)

Lisätiedot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Opinto-ohjaus ja työelämätaidot Aikuisten perusopetus 2018 Lisää ohjausta luku- ja kirjoitustaidon koulutus, aikuisten perusopetukseen valmistava koulutus, nykyinen aikuisten perusopetus yhdistyvät oppivelvollisuusiän

Lisätiedot

EV 214/2005 vp HE 166/2005 vp

EV 214/2005 vp HE 166/2005 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 214/2005 vp Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto MAAKUNTAUUDISTUKSEN VAIKUTUKSIA LAKIIN KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen Työllisyys- ja yrittäjyysosasto HE:N ALUEKEHITYKSESTA JA KASVUPALVELUSTA VALMISTELU LINKITTYY LAIN

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman

Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät. Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumista edistävän koulutuksen kehittämisnäkymät Opetushallitus 17.3.2015 Maahamuuttojohtaja Kristina Stenman Kotoutumiskoulutuksen resurssit 2013-2016, TEM:n pääluokka, työvoimatoimenpiteet, mom.

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Tervetuloa kotiin, Suupohjaan!

Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Tervetuloa kotiin, Suupohjaan! Hanke 15.10.2008 29.2.2012 (14.10.2011) ESR-rahoitteinen, TL4 (SM/TEM). Budjetti: 270 385e Hallinnoija: SEK Taustalla: maahanmuuttostrategia 2008, työnantajat KOHDERYHMÄ:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset

Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Ajankohtaiskatsaus maahanmuuton/kotouttamisen alueelliset ja valtakunnalliset kuulumiset Rovaniemen MAKO-verkosto 22.2.2012 ja Meri-Lapin MAKO-verkosto 23.2.2012 Anne-Mari Suopajärvi/ Lapin ELY-keskus

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö

Uudistuva aikuisten. perusopetus. Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma. Opetus- ja kulttuuriministeriö Uudistuva aikuisten perusopetus Työpaja 3 Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnon näkökulma Annika Bussman Opetusneuvos Opetus- ja kulttuuriministeriö Teijo Koljonen Opetusneuvos Opetushallitus

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot