Vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2007 2009"

Transkriptio

1 Vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen Johanna Vilkkilä Elina Lavikainen Aleksis Nokso-Koivisto SUOMEN LAKIMIESLIITTO - FINLANDS JURISTFÖRBUND ry 1

2 Vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen Johanna Vilkkilä, Elina Lavikainen, Aleksis Nokso-Koivisto 1

3 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TOTEUTUS SELVITYKSEN TOTEUTUS VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT MAANTIETEELLINEN SIJOITTUMINEN YLIOPISTO OPINNOT OPISKELUAJAT OPINTOJEN VIIVÄSTYMISEN SYYT MUU KOULUTUS AUSKULTOINTI OPINTOJEN AIKAINEN TYÖHISTORIA OPINTOJEN AIKAINEN TYÖSKENTELY KOULUTUSALAN TYÖKOKEMUS VASTAVALMISTUNEIDEN TYÖNHAKUPROSESSI TYÖNHAUN KESTO TÄRKEIMMIKSI KOETUT TEKIJÄT TYÖNHAUSSA MITEN ENSIMMÄINEN TYÖPAIKKA ON SAATU? ENSIMMÄINEN VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖSUHDE TYÖNANTAJA ENSIMMÄISEN TYÖSUHTEEN LAATU TYÖTEHTÄVÄT PALKKA VASTAAJIEN NÄKEMYS PALKAN JA TEHTÄVIEN VASTAAVUUDESTA YLITÖIDEN MÄÄRÄ OIKEUSTIETEILIJÄT TYÖMARKKINOILLA TYÖSUHTEIDEN VAIHTUVUUS VALMISTUMISEN JÄLKEEN VASTAVALMISTUNEIDEN TYÖTTÖMYYS NYKYINEN TYÖTILANNE ASEMA ORGANISAATIOSSA TYÖN VAATIVUUSTASON JA AKATEEMISEN KOULUTUKSEN VASTAAVUUS NYKYISEN TYÖN VASTAAVUUS KOULUTUSALAAN NYKYISEN TYÖN ARVIOINTIA PÄÄTESANAT

4 1 Selvityksen tausta ja toteutus Tämä selvitys vastavalmistuneiden oikeustieteilijöiden työelämään sijoittumisesta on jatkoa aiemmille vastaavanlaisille selvityksille. Edellisen selvityksen Lakimiesliitto toteutti vastavalmistuneiden oikeustieteilijöiden työelämään sijoittumisesta vuonna 2007 yhteistyössä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen kanssa (Jauhiainen & Penttilä 2007). Kysymyslomake on suurelta osin pysynyt samanlaisena kuin aiemminkin, mutta joiltain osin sitä on päivitetty esimerkiksi aiempien kyselyiden avovastauksien perusteella. Tämänkertainen kysely oli suunnattu valmistuneille oikeustieteilijöille. Kiinnostavaa tässä tarkasteluryhmässä on se, että vuonna 2008 valmistui Suomessa ennätysmäärä maistereita, koska tutkintovaatimuksia muutettiin Bolognan prosessin myötä, ja vanhojen tutkintovaatimusten mukaan oli mahdollista valmistua kesään 2008 asti. Alla olevasta taulukosta voimme nähdä, että myös oikeustieteiden maistereita on valmistunut huomattavasti enemmän kuin muina vuosina. Oikeustieteiden maisterien määrä on aiemmin 2000-luvulla vaihdellut välillä , mutta vuonna 2008 valmistuneita oli selvästi enemmän, 644. Tutkinnonuudistus on ollut monelle opintonsa keskeyttäneelle tai jo työelämään siirtyneelle hyvä syy saattaa loppuun jo aiemmin aloittamansa opinnot, jottei myöhemmin joutuisi tekemään korvaavia opintoja lisää. Tutkinnon Vuosi suorittaneet (n) Taulukko 1. Oikeustieteiden maisterin tutkinnon suorittaneet valmistumisvuosittain. Tämänkertainenkin selvitys toteutettiin Lakimiesliiton ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen yhteistyönä. Kyselyn ohjauksesta vastasi Lakimiesliiton viestintäpäällikkö Aleksi Henttonen. Selvityksen vastuuhenkilönä toimi Otuksen toiminnanjohtaja Aleksis Nokso-Koivisto. 3

5 Selvityksen toteuttivat tutkijat Johanna Vilkkilä ja Elina Lavikainen. Arvokkaita kommentteja selvityksen tueksi antoi myös tutkija Johanna Penttilä. 1.1 Selvityksen toteutus Selvitys toteutettiin helmi-maaliskuussa 2010 Internet-kyselynä. Kutsu osallistua kyselyyn lähetettiin kaikille niille oikeustieteen maisterin tai kandidaatin tutkinnon vuosina suorittaneille henkilöille, joiden posti- tai sähköpostiosoite oli tiedossa. Osoitelähteinä toimivat Helsingin, Turun ja Lapin yliopistojen opiskelijarekisterit, joita täydennettiin Lakimiesliiton jäsenrekisteristä saaduilla osoitteilla. Kaikkiaan jonkinlainen yhteystieto oli 1416 eri henkilölle. Näistä kaikille niille, joiden sähköpostiosoite tunnettiin, lähetettiin henkilökohtainen vastauslinkki kyselylomakkeeseen vain sähköpostitse. Niille, joiden sähköpostiosoite ei ollut tiedossa, lähetettiin kirjeenä kutsu vastata kyselyyn Internetissä. Internetissä käytettiin kyselyn toteuttamiseksi kysely- ja tiedonkeruusovellus Webropolia, jossa kysely oli suojattu salasanalla, jotta vain kutsun saaneet pystyivät vastaamaan. Ensimmäisellä kierroksella lähetettiin 1467 sähköpostikutsua, joista osa kohdistui samoille henkilöille, koska osalle kohderyhmästä oli useampi sähköpostiosoite, esimerkiksi koti- ja työsähköpostiosoitteet. Osoitteista osa oli teknisesti virheellisiä, jonka vuoksi ne palautuivat, ja yksi vastaajista ilmoitti, ettei kuulunut tutkimuksen kohderyhmään. Sähköpostikutsut menivät siis 1167:lle eri henkilölle. Sähköpostikutsujen lisäksi lähetettiin kaksi muistutusviestiä, joissa vastausaikaa jatkettiin. Kirjeitse Webropol-kyselyyn kutsuttiin vastaamaan 249 valmistunutta oikeustieteilijää. Kutsukirjeistä palautui postin kautta syystä tai toisesta neljä kappaletta. Kirjeellä lähetetty vastauspyyntö Internet-kyselyyn tavoitti siis kaikkiaan 245 ihmistä. Sähköpostilinkkinä 1167 eri henkilölle lähetettyihin kutsuihin vastauksia kertyi lopulta 600 kappaletta, eli niiden osalta vastausprosentiksi muodostui 51,4. Kirjekutsujen kautta saavutettu vastausaktiivisuus jäi reilusti heikommaksi; kaikkiaan salasanalla suojattuun kyselyyn, johon kirjekutsujen vastaukset ohjattiin, vastasi 30 henkilöä, mikä vastaa 12,2 prosenttia. Loppujen lopuksi pyyntö vastata kyselyyn on siis kohdistunut kaikkiaan 1416 henkilölle ja vastaajia on ollut 630. Vastausprosentti on siis 44,6 prosenttia, mikä on alhaisempi kuin viime raportissa. 4

6 Vastausprosentit ovat yleisesti olleet laskussa viime vuosina sähköisissä kyselytutkimuksissa (Singer 2006). Varsinkin kirjeitse vastauspyynnön saaneiden osalta vastausprosentti on todella alhainen. Kirjepostikutsujen yhteydessä ei tarjottu mahdollisuutta vastata paperilomakkeella, vaan kaikki vastaukset pyydettiin tekemään nettilomakkeen kautta. Tämä on voinut vaikuttaa vastausaktiivisuuteen vähentävästi esimerkiksi niin, että kirjeitse lähetetty kutsu ei innosta heti vastaamaan, ellei Internet-yhteydellä varustettua tietokonetta ole heti käsillä. Tällöin kutsu voi joko unohtua tai jäädä tarkoituksella vastaamatta, mikäli erikseen vastaamaan meneminen koetaan vaikeaksi. 2 Vastaajien taustatiedot Kyselyyn vastasi 630 henkilöä, joista oikeustieteen kandidaatteja oli 51 prosenttia ja oikeustieteen maistereita 48 prosenttia. Aiemmin kandidaatteja oli 78 prosenttia ja maistereita 22 prosenttia. Vastaajista 68 prosenttia oli naisia, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä raportissa. Miehiä oli vastaavasti 32 prosenttia Valtaosan (94 %) äidinkieli oli suomi. Suurimmalla osalla (65 %) kyselyyn vastanneista ei ollut lapsia, perheellisiä oli 35 prosenttia vastaajista. Perheellisistä 60 prosenttia oli yksilapsisia. Perheellisten vastaajien osuus oli edellisen, vuonna 2007 toteutetun, kyselyn mukaan 17 prosenttia ja vuonna 2004 raportissa perheellisten osuus oli 22 prosenttia. Perheellisten osuus vastaajista on siis nyt suurempi kuin aiemmin. Helsingin yliopistosta valmistuneiden edustus oli aineistossa edelleen lähes puolet (49 %) vastanneista (ks. taulukko 1). Turun ja Lapin yliopistoista vastaajia oli aiempaa enemmän, Helsingin yliopiston Vaasassa opiskelleiden määrä oli pieni ja suunnilleen samansuuruinen kuin aiemmassakin selvityksessä. Tutkimus keskitettiin maisteritasoiseen koulutukseen osallistuneisiin, eikä kyselyä lähetetty oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneille. Oikeusnotaarien määrä on varsin pieni, joten kattava vertailu on mielekkäämpää maisteritasoisen koulutuksen sisällä. Åbo Akademista valmistutaan juuri oikeusnotaarin tutkintoon, joten sieltä ei vastaajia tälläkään kertaa ollut lainkaan. Valmistunut/ Yliopisto Helsinki Turku Lappi Vaasa/HY Åbo Akademi % 24 % 19 % 3 % 1 % % 28 % 23 % 2 % 0 % % 28 % 21 % 2 % 0 % 5

7 Taulukko 2. Valmistuneet yliopistoittain. 68 prosenttia vastaajista oli naisia, mikä on hieman enemmän kuin edellisessä raportissa. Miehiä oli vastaavasti 32 prosenttia. Suomen yliopistoja koskevan KOTA- tietokannan mukaan vuosina kaikista maisteritasoisen tutkinnon suorittaneista naisia oli 63 prosenttia ja oikeustieteellisestä valmistuneista maistereista naisia oli 62 prosenttia. Tältä osin otos edustaa suhteellisen hyvin perusjoukkoa. Vastaajat olivat keskimäärin 31-vuotiaita eli vuoden vanhempia kuin edelliseen raporttiin vastanneet. Nuorin vastaaja oli 24-vuotias ja vanhin 68-vuotias. Vastaajat ryhmittyivät ikäluokittain hyvin samalla tavalla kuin vuoden 2007 raportissa. 64 prosenttia vastaajista kuului vuotiaiden ja 22 prosenttia vuotiaiden ikäryhmään. Tätä vanhempia oli 12 prosenttia vastaajista. 25-vuotiaita tai nuorempia oli kolme prosenttia. Vuonna 2004 valmistuneessa raportissa Lakimiesliittoon kuului 79 prosenttia vastanneista, vuoden 2006 raportissa vastaava luku oli 88 prosenttia ja uusimmassa raportissa vastaajista Lakimiesliittoon kuului 92 prosenttia. Vuoden 2004 ja 2006 raporttien perusteella vaikuttaisi siis siltä, että yhä useampi kuuluu Lakimiesliittoon, mutta tämän raportin osalta kasvun selittänee se, että osa puuttuneista vastaajien osoitteista on päivitetty Suomen lakimiesliiton kautta, jolloin otokseen on valikoitunut enemmän liiton jäseniä. Jäsenmäärä on kuitenkin Lakimiesliitosta saadun tiedon mukaan ollut muutaman vuoden tarkasteluvälillä lievässä kasvussa. Naisista liittoon kuului 93 prosenttia ja miehistä 90 prosenttia. Kaikki alle 26-vuotiaat kuuluivat liittoon, kun aiemmassa raportissa vastaava luku oli 66 prosenttia. Nuorinta ikäryhmää on siis saatu organisoitumaan paremmin, mutta lukumäärällisesti nuorimpien ryhmään kuului kuitenkin varsin vähän vastaajia, joten kovin vahvojen päätelmien tekeminen on vaikeaa vuotiaista 91 prosenttia, vuotiaista 93 prosenttia ja yli 35-vuotiaista 96 prosenttia kuuluivat liittoon. Jos nuorinta ikäluokkaa ei oteta huomioon, näyttää siltä, että liittoon kuuluminen on sitä yleisempää, mitä vanhempi on. Opiskelijajärjestötoimintaan oli opiskeluaikana aktiivisesti osallistunut 14 prosenttia vastaajista, jonkin verran 31 prosenttia, mutta yli puolet eli 55 prosenttia ei ollut osallistunut lainkaan. Sukupuolten välistä eroa osallistumattomuuden osalta ei juuri ollut, mutta miehistä 16 prosenttia ilmoitti osallistuneensa aktiivisesti opiskelijajärjestötoimintaan, kun taas naisista 13 prosenttia oli 6

8 osallistunut aktiivisesti. Naisista 33 prosenttia ilmoitti osallistuneensa jonkin verran opiskelijajärjestötoimintaan ja miehistä 26 prosenttia. Aktiivisimpia opiskelijajärjestöissä opiskeluaikanaan toimineita olivat vuotiaat, joista aktiivisia osallistujia oli 17 prosenttia, 34 prosenttia ilmoitti osallistuneensa jonkin verran eli vähintään jonkin verran opiskelijajärjestöissä oli toiminut hieman yli puolet. Vastaavasti vähän alle puolet eivät olleet osallistuneet lainkaan. Yli 35-vuotiaista 81 prosenttia ilmoitti, ettei toiminut opiskelijajärjestöissä, alle 25-vuotiaista 75 prosenttia ja vuotiaista 59 prosenttia. Opiskelijajärjestöissä toimiminen on siis ollut yleisempää nuoremmilla kuin vanhemmilla Alle 25- vuotiaiden osallistuminen on ollut yllättävän passiivista, näyttääkin siltä, että järjestöissä toimiminen on yleisempää juuri valmistumisvaiheessa tai vähän sen jälkeen. Tässä aineistossa kuitenkin alle 26-vuotiaiden osuus on niin pieni, ettei nuorimmasta ikäluokasta yleistyksiä voida tehdä. Aktiivisimpia ovat olleet Helsingin yliopistossa opiskelleet, joista 52 prosenttia on ollut vähintään jonkin verran toiminnassa mukana. Edellisten raporttien tavoin Lapissa aktiivisuus on pienintä; 74 prosenttia siellä opiskelleista ei ole ottanut osaa järjestötoimintaan lainkaan siinä missä muiden yliopistojen kohdalla luku on noin puolet opiskelijoista. 3 Maantieteellinen sijoittuminen Suurin osa, 62 prosenttia, vastaajista työskentelee tai asuu Uudellamaalla. Varsinais-Suomessa asui tai työskenteli 11 prosenttia vastaajista ja muilla alueilla asuvien tai työskentelevien osuudet olivat huomattavasti pienempiä ja vain muutaman prosentin luokkaa, kuten aiemmassakin selvityksessä. Ulkomailla vastaajista asui tai työskenteli yksi prosentti, joista suurin osa Euroopassa. 7

9 Työpaikan sijainti / Yliopisto Helsingin yliopisto (n) Turun yliopisto (n) Lapin yliopisto (n) Vaasa/ HY (n) Yhteensä (n) Yhteensä (%) Uusimaa Varsinais Suomi Itä Uusimaa ,5 Satakunta ,3 Kanta Häme Pirkanmaa Päijät Häme Kymenlaakso Etelä Karjala Etelä Savo Pohjois Savo Pohjois Karjala Keski Suomi Etelä Pohjanmaa Pohjanmaa Keski Pohjanmaa ,3 Pohjois Pohjanmaa Kainuu ,5 Lappi Ahvenanmaa ,2 Ulkomaat Yhteensä Taulukko 3. Oikeustieteilijöiden maantieteellinen sijoittuminen. Se, missä yliopistossa on opiskellut, vaikuttaa valmistumisen jälkeiseen alueelliseen sijoittumiseen. Kaikista yliopistoista valmistuneista suuri osa työllistyy tai asuu Uudellamaalla; tämän raportin mukaan Helsingin yliopistosta valmistuneista peräti 89 prosenttia jää Uudellemaalle töihin. Uudellemaalle työllistyy Helsingin yliopiston Vaasan koulutuksesta valmistuneista 10 prosenttia, Turusta 42 prosenttia ja Lapin yliopistosta 31 prosenttia. Turun yliopistosta valmistuneista suurin osa työllistyi siis Uudellemaalle ja 33 prosenttia Varsinais- Suomeen, mikä vastaa 88 prosenttia kaikista Varsinais-Suomeen työllistyneistä oikeustieteilijöistä. Lapin yliopistosta valmistuneista 21 prosenttia on työllistynyt Pohjois-Pohjanmaalle ja 16 prosenttia Lappiin. Vuosina valmistuneista oikeustieteilijöistä Lappiin, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalle sekä Kainuuseen työllistyneistä kaikki olivat valmistuneet Lapin yliopistosta. Näyttää siis siltä, että Turun ja Lapin yliopistoista valmistuneet sijoittuvat työskentelemään useammin eri maakuntiin kuin Helsingin yliopistosta valmistuneet ja kaikista yliopistoista on 8

10 työllistytty lähimaakuntiin varsin selvästi kauempana sijaitsevista yliopistoista valmistuneita useammin. 4 Yliopisto opinnot 4.1 Opiskeluajat Kaikkien kyselyyn vastanneiden keskimääräinen opiskeluaika oli 6,2 vuotta, kun se vuoden 2007 raportissa oli 5,8 vuotta. Keskimääräiset opiskeluajat siis hieman pidentyivät, mikä selittynee pitkälti tutkinnonuudistuksella. Tutkinnonuudistuksen takia voi olla edellisvuosiin vertailun kannalta järkevämpää tarkastella valmistumisaikojen mediaaneja kuin keskiarvoja. Kaikkia yliopistoja tarkastellessa mediaanivastaus oli valmistua 6 vuodessa. Lapissa valmistumisajan mediaani on 5 vuotta ja 6 vuotta Helsingissä; näiden osalta luvut ovat pysyneet samoina vuoden 2007 raporttiin verrattuna. Turussa mediaani on noussut puolella vuodella ja on nyt 6 vuotta ja Vaasassa (HY) mediaani on 4,8 vuotta, kun se aiemmin oli 5,5 vuotta. Sukupuolten välillä ei ole suurta eroa opintojen keston suhteen. Miesten opiskeluaikojen keskiarvo oli 6,3 vuotta ja naisten 6,1 vuotta. Kuten edellisessä raportissa, 15 prosenttia vastaajista oli saanut tutkintonsa valmiiksi neljässä vuodessa tai sitä nopeammin. Neljästä kuuteen vuotta opiskelleiden osuus oli hieman laskenut 57 prosentista 53 prosenttiin. Kuudesta kahdeksaan vuotta opiskeli noin viidennes, kuten aiemminkin. Yli kahdeksan vuotta opiskelleiden osuus oli pysynyt noin kymmenen prosentin tietämillä. Vaasassa (HY) opiskeluajat ovat yleensä ottaen muita lyhyempiä (4,8 vuotta) ja pisimmät Turun yliopistossa, jossa keskiarvo on 6,4 vuotta. Aiemmin nopeimmin valmistuttiin Lapin yliopistosta, josta tämän raportin mukaan valmistuttiin 5,7 vuodessa. 9

11 Turku Helsinki Alle 3 vuotta 3 4vuotta Lappi ,1 6 vuotta 6,1 8 vuotta Yli 8 vuotta Vaasa/HY % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 1. Tutkinnon suorittamisen kokonaiskesto yliopiston mukaan (n=628). 4.2 Opintojen viivästymisen syyt Suurin osa (61 %) vastaajista katsoo opintojensa viivästyneen, vaikka oikeustieteilijöiden keskimääräinen tutkinnon suorittamisaika (6,2 vuotta) vastanneiden keskuudessa onkin hieman alle kaikkien alojen valtakunnallisen keskiarvon. Noin kaksi viidestä puolestaan katsoo opintojensa edenneen tavoiteajassa. Luvut ovat pysyneet lähes samoina kuin vuoden 2007 raportissa. Viivästymisen tuntu luonnollisesti lisääntyy, mitä pidempään opinnot ovat kestäneet. 69 prosenttia tutkintonsa neljässä vuodessa tai sitä nopeammin suorittaneesta on mielestään valmistunut ajallaan, aiemmin näin ajatteli 75 prosenttia. Käsitykset tavoitteellisista valmistumisajoista ovat siis alle neljässä vuodessa tutkintonsa suorittaneiden osalta hieman kiristyneet. Neljästä kuuteen vuotta opiskelleista yli puolet eli 51 prosenttia on sitä mieltä, että heidän opintonsa ovat viivästyneet ja yli kuusi vuotta opiskelleista niin ajattelevat lähes kaikki (91 %). Näissä luokissa puolestaan luvut ovat aikaisemmin olleet hieman korkeampia eli yhä harvempi koki opintojensa viivästyneen. Opintojen viivästymiseen vaikuttaneita syitä oli mahdollista valita yhdestä kolmeen, joten alla olevassa taulukossa esitettyjen prosenttilukujen summa on suurempi kuin sata. Luvut on laskettu samalla tavalla kuin edellisessäkin selvityksessä, jotta ne olisivat keskenään vertailukelpoisia. Uudeksi vastausvaihtoehdoksi tällä kertaa oli nostettu Puutteellinen opintojen ohjaus tai opintojärjestelyt, koska aiemmassa raportissa se mainittiin usein avovastauksissa. 10

12 n e n ä sty iv i v n je to in p o k a tso E n 28 la e h o n je to in p o ö ä ty ä iv k o o K 20 la e h o n je to in p o ö a ty ik a sa O n e in m ä sty iv v a n lm ie tk T u te u p n a tio tiv o m lu e isk p O a ila m o lk u lu e isk p O s u ja h o n je to in p o n e lin e te u P t ly ste rje jä to in p i o ta t k se stu ra a H 7 6 i ta y s isy s, itiy Ä a m lo a in p m e h v a n stä ise m listy ö ty s u ä v a rm E p 4 4 sa u m lu e isk p O sa k se ito ila p o s u S a ira 2 lu e a lv ilip s/siv ie sm a ru V 6 u M Kuva 2. Opintojen viivästymiseen vaikuttaneet seikat, %. Opintojen viivästymisen syyt olivat painotuksiltaan pysyneet samansuuntaisina kuin edelliselläkin kartoituskerralla, mutta tutkielman viivästyminen oli nyt kolmanneksi yleisin opintojen viivästymiseen vaikuttanut tekijä, kun se aiemmin oli vasta neljännellä sijalla. Usein opiskelut jäävätkin kesken juuri pro gradu -vaiheessa, mutta nyt tutkinnonuudistuksen myötä useampi oikeustieteitä opiskellut on saattanut saada motivaation suorittaa opintonsa ja tutkielmansa loppuun asti ennen opintovaatimusten muuttumista. Eniten opintojen viivästymiseen ovat vaikuttaneet työskentely koko- tai osa aikaisesti. Vähintään joka kymmenennen opintojen kestoon vaikutusta on ollut opiskelumotivaation puutteella, ulkomailla opiskelulla, puutteellisella opintojen ohjauksella tai opintojärjestelyillä ja/tai harrastuksilla. Harvinaisempia syitä ovat olleet opiskelu muussa oppilaitoksessa, epävarmuus työllistymisestä, vanhempainloma, varusmies- tai siviilipalvelus sekä sairaus. Yleisin kohdassa Muu mainittu viivästymissyy oli opiskelijajärjestötoiminta. Sen lisäksi useampia mainintoja olivat keränneet henkilökohtaiset tai perhesyyt, opintojen organisointi tai ohjauksen puute yliopiston puolelta, taloudelliset tekijät sekä kiireettömyyden arvostaminen. 11

13 4.3 Muu koulutus Oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi 23 prosentilla kyselyyn vastanneista oli jokin muu koulutus ja 13 prosenttia oli sellaiseen opiskelemassa. Aiemmassa selvityksessä jonkin muun tutkinnon suorittaneita oli viidennes ja muussa koulutuksessa olevia hieman alle viidennes. Tässäkin raportissa kaiken kaikkiaan reilulla kolmanneksella oli jonkin muun alan koulutus tai heillä oli toisen alan tutkinto kesken. Edelleen yleisimmin suoritettuja tutkintoja olivat taloustieteenalan tutkinnot, KTM/Ekonomi oli suoritettuna 4 prosentilla (2007: 8 %) muun koulutuksen käyneistä, ja merkonomin tai tradenomin tutkinto 6 prosentilla (2007: 10 %). Muu tutkinto -luokka oli 10 prosentin suuruinen ja varsin suuri. Näiksi muiksi tutkinnoiksi mainittiin yleisimmin filosofian kandidaatti tai maisteri, hallintotieteiden kandidaatti tai maisteri ja poliisin tutkinto. Joitakin mainintoja keräsivät esimerkiksi valtio-/yhteiskuntatieteet, sairaanhoitaja tai ammatilliset tutkinnot. Suurimman yksittäisen ryhmän kysymykseen vastanneista muodostivat ne, joilla muu koulutus oli edelleen kesken. Kysymyksessä ei pyydetty ottamaan kantaa siihen, missä vaiheessa muut opinnot olivat, tai oliko vastaaja aikeissa suorittaa ne loppuun. Keskeneräisistä koulutuksista suurin osuus oli KTM-tutkintoja. Seuraavaksi yleisimpiä olivat FM-tutkinto, valtiotieteen tai yhteiskuntatieteen maisterin tutkinnot ja hallintotieteen maisterin tutkinto. VTM/YTM 8 % Opinnot toiseen tutkintoon ovat vielä kesken 36 % KTM /Ekonomi; 11% DI 1 % Merkonomi/Tradenomi 16 % Muu 28 % Kuva 3. Muu koulutus (n=629). 12

14 5 Auskultointi Auskultoineiden tai kyselyhetkellä auskultoimassa olevien (2010: 19 %) määrä on laskenut viime kyselyihin verrattuna (2007: 29 % ja 2004: 31 %). Kyselyyn vastanneista 11 prosenttia on auskultoinut ja 7 prosenttia oli auskultoimassa kyselyhetkellä. Aiemmassa raportissa vastanneista 17 prosenttia oli auskultoinut ja 12 prosenttia auskultoimassa parhaillaan. Auskultoineiden naisten määrä oli pudonnut 18 prosentista 12 prosenttiin ja miehillä auskultoineiden määrä oli nyt 11 prosenttia sen aiemmin ollessa 16 prosenttia. Kiinnostus auskultointia kohtaan on kuitenkin kasvanut 47 prosentista 56 prosenttiin. Auskultointipaikkoja on myös vähennetty eivätkä näin ollen kaikki halukkaat pääse auskultoimaan, vaikka haluaisivatkin. Vuonna 2005 auskultointipaikkoja oli 200, mutta vuoteen 2009 mennessä Oikeusministeriö laski määrän reiluun 150:een (Lakimiesliitto 2009). Auskultoinnista kiinnostumattomien määrä on pysynyt samana. Tässäkin raportissa, vuoden 2007 raportin tapaan, noin neljännes (26 %) vastaajista ilmoitti, ettei ole lainkaan kiinnostunut auskultoinnista. Miesten kiinnostus auskultointia kohtaan on laskenut, mutta naisilla kiinnostus on pysynyt samana. Miehistä reilu kolmannes, 36 prosenttia (2007: 28 %), ja naisista viidennes ei ole auskultoinut eikä ole siitä myöskään kiinnostunut. Naiset ovatkin miehiä hieman kiinnostuneempia auskultoinnista ja aktiivisempia sitä suorittamaan. 13

15 100 % 90 % 80 % 70 % % 50 % On auskultoinut Auskultoi tällä hetkellä 40 % Ei, mutta on kiinnostunut 30 % Ei, eikä ole kiinnostunut 20 % 10 % % Yhteensä Kuva 4. Auskultointi valmistumisvuoden mukaan (n=625) 6 Opintojen aikainen työhistoria 6.1 Opintojen aikainen työskentely Säännöllinen lukukausien aikainen ja lähes tai koko opiskeluajan kestänyt työnteko on aiempaan verrattuna jonkin verran edelleen lisääntynyt. Vuoden 2004 selvityksessä koko opiskeluaikansa töissä oli käynyt 30 prosenttia vastaajista, vuoden 2007 vastaava osuus oli 37 prosenttia ja nyt 42 prosenttia. Osan opiskeluaikaa kestävä säännöllinen työnteko sen sijaan on hieman noussut vuoden 2007 selvityksestä, mutta palannut lähes samaan kuin vuonna 2004, eli 34 prosenttiin. Muut ryhmät ovat lähestulkoon samansuuruiset kuin aiemmassakin selvityksessä. 14

16 Satunnaisesti 8 % Ainoastaan kesäisin 14 % En ollut töissä opiskeluaikana 2 % Säännöllisesti lukukausienkin aikana lähes/koko opiskeluajan 42 % Säännöllisesti lukukausienkin aikana osan opiskeluajasta 34 % Kuva 5. Työskentely opintojen aikana (n=629). Kuten edellisessä, tässäkin selvityksessä naiset (44 %) työskentelivät miehiä (37 %) useammin säännöllisesti lähes koko opiskeluaikansa. Muissa ryhmissä ei ollut suuria eroja sukupuolen mukaan, miehet (17 %) työskentelivät hieman useammin ainoastaan kesäisin. 6.2 Koulutusalan työkokemus Opiskeluaikana oman alansa kokopäivätöissä oli ollut 73 prosenttia vastaajista (2007: 66 %) ja osaaikatyössä 42 prosenttia vastaajista (2007: 37 %). Molempien ryhmien osuus oli kasvanut, mutta todennäköistä on, että samat henkilöt työskentelivät nyt sekä osa-aikaisesti että kokopäiväisesti, sillä niiden osuus, jotka eivät ole olleet oman alan töissä opiskelujen ohella, oli pysynyt lähes samana eli 13 prosentissa (2007: 14 %). Oman alan työkokemusta opiskelun ohella kertyi siis 87 prosentille opiskelijoista, eikä eroja miesten ja naisten välillä tässä suhteessa juurikaan ollut. Yllä kuvatusti koulutusta vastaavan kokopäivätyön määrä on lisääntynyt edellisestä kartoituskerrasta. Se näkyy myös ajallisessa tarkastelussa. Yli vuoden kokopäivätöitä tehneiden osuus on ollut jatkuvasti kasvussa. Nykyisin osuus on 38 prosenttia, kun se vuoden 2007 raportissa oli 34 prosenttia ja vuoden 2004 raportissa 27 prosenttia. Keskimäärin kokopäiväiseen työntekoon 15

17 on opiskeluaikana käytetty 15,4 kuukautta, kun vuoden 2007 raportin mukaan työntekoon käytettiin 13,8 kuukautta. Mediaani on pysynyt samana eli 10 kuukaudessa. Eniten muutoksia on tapahtunut miesten kohdalla. Miehillä yli vuoden työkokemus oli naisia yleisempää ja noussut vuoden 2007 raportin 37 prosentista 42 prosenttiin. Myös niiden määrä, joilla oli enintään puolen vuoden työkokemus, oli lisääntynyt. Kolmasosa miehistä oli tehnyt koulutustaan vastaavaa työtä enintään puoli vuotta (2004: 46 % ja 2007: 28 %). Miesten työntekoon käyttämän ajan keskiarvo on hieman noussut 15,8 kuukaudesta 16,1 kuukauteen mediaanin laskiessa vuodesta 11 kuukauteen. Opintojen aikana hankittu oman alan kokopäiväinen työssäkäynti jakaa naisvastaajat lähes tasan kolmeen yhtä suureen osaan sen mukaan, onko ollut enintään puoli vuotta, puolesta vuodesta vuoteen tai yli vuoden työssä. Naisten keskimääräinen työssäkäynti on lisääntynyt enemmän, keskiarvo on nyt 15,2 kuukautta, kun se aiemmin oli 12,6 kuukautta. Naisten mediaani on kuitenkin pysynyt lähes samana kuin aiemmin eli on nyt 10 kuukautta. Mediaani eroaa keskiarvosta huomattavasti ja on jopa laskenut kuukaudella edelliseen raporttiin verrattuna. Naiset eivät siis välttämättä käy töissä sen enempää kuin ennenkään. Luultavaa onkin, että naisten keskiarvon nousuun vaikuttaa muutama kauan opiskelun ohella kokopäiväisissä töissä ollut vastaaja. Suurin arvo naisilla on ollut 156 kuukautta, joka jo yksinäänkin nostaa keskiarvoa. Miehillä suurin arvo oli 120 kuukautta. Muutama vastaajista ilmoitti työskennelleensä jatkuvasti opintojen ohella. Näitä vastauksia ei ole tässä raportissa muutettu numeeriseen muotoon ja ne eivät ole tarkastelussa mukana, koska vastaukset voivat olla monitulkintaisia. 16

18 100 % 90 % 80 % 70 % % 50 % 40 % 30 % Yli vuosi Puolesta vuodesta vuoteen Enintään puoli vuotta 20 % 10 % 0 % Vaasa (HY) Helsingin yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Yhteensä Kuva 6. Opintojen aikaisen koulutusta vastaavan työn määrä valmistumisyliopistoittain, % (n=445). Helsingin yliopiston Vaasan yksiköstä valmistuneet olivat tehneet pisimpään kokopäiväisesti oman alansa töitä opiskeluaikanaan. Yli puolella heistä oli yli vuoden työkokemus. Myös Helsingin yliopistosta valmistuneilla lähes puolella on yli vuoden työkokemus omalta alaltaan. Lapin ja Turun yliopistosta alle kolmanneksella on yli vuoden työkokemus omalta alaltaan. Helsingin yliopistossa (keskiarvo 18,5 kk ja mediaani 12 kk) ja Turussa (keskiarvo 12,4 kk ja mediaani 8 kk) opiskelleiden oman alan kokopäivätyön määrä oli korkeinta ja pysynyt lähes samassa kuin ennen. Lapissa, jossa työnsaanti on perinteisesti ollut muita maakuntia vaikeampaa, työnteon määrä oli noussut jopa neljällä kuukaudella (keskiarvo 12,4 kk ja mediaani 9 kk). Vaasassa työssäolo oli pysynyt lähes samana kuin aiemminkin (keskiarvo 16,1 kk ja mediaani. 18 kk). 7 Vastavalmistuneiden työnhakuprosessi 7.1 Työnhaun kesto Vuoden 2007 kyselyyn verrattuna oikeustieteilijät työllistyivät useammin nyt valmistumisensa jälkeen. Keskimäärin työnhaku kesti kuukauden ja mediaanivastaus oli nolla. Vastaajista keskimäärin 70 prosenttia työllistyi heti tai oli jo työsuhteessa valmistuttuaan, kun aiemman 17

19 raportin mukaan vastaava osuus oli vain 57 prosenttia. Muutokseen voi vaikuttaa osaltaan tutkinnonuudistus, koska useampi vastaaja on ollut työsuhteessa ja tehnyt samalla tutkintonsa valmiiksi. Alle kaksi kuukautta töitä haki 14 prosenttia valmistuneista ja noin joka kymmenes haki töitä kahdesta neljään kuukautta. Neljästä kuuteen kuukautta töitä haki kolme prosenttia vastaajista. Kauemmin kuin puoli vuotta ensimmäisen työpaikan löytymiseen meni yhteensä neljällä prosentilla vastaajista. Suurin muutos oli siis heti töihin päässeiden ryhmässä, kun taas muissa luokissa tapahtuneet muutokset olivat vuoden 2007 raporttiin verrattuna vain parin prosenttiyksikön luokkaa. Suomen Lakimiesliiton vuoden 2001 selvitykseen vastanneista 82 prosenttia oli löytänyt töitä kahdessa kuukaudessa tai nopeammin, kun luku vuoden 2004 selvityksessä oli 79 prosenttia ja vuonna prosenttia. Nyt oikeustieteilijöistä 84 prosenttia sai työpaikan alle kahden kuukauden työnhaun jälkeen. Huonosta taloustilanteesta huolimatta on työllistyminen valmistumisen jälkeen nopeutunut tai sitten osaltaan on kyse tutkinnonuudistuksen vaikutuksesta siihen, että yhä useampi oikeustieteilijä on ollut jo työsuhteessa valmistuessaan Kuva 7. Niiden osuus, jotka olivat töissä tai saaneet heti töitä valmistuttuaan, %. Kuvassa 7 olevat tiedot vuosilta on saatu Vastavalmistuneiden lakimiesten sijoittumistutkimuksesta 1996 (Immeli, 1996), eivätkä luvut ole aivan täysin vertailukelpoisia, mutta suuntaa-antavia. Raportissa on kysytty, onko ollut töissä heti valmistuttuaan ja uudemmissa 18

20 Lakimiesraporteissa (Jauhiainen & Penttilä 2007) on kysytty, mikäli on ollut töissä tai saanut heti töitä valmistuttuaan. Vuoden 1996 raportissa pohditaan, että jotkut vastaajista, ovat voineet vastata, etteivät ole työllistyneet heti, vaikka ovat myös ilmoittaneet työllistyvänsä lähikuukausina. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna työllistymisnopeus on palannut viime vuosina samalla tasolle, kuin se oli 70-luvun puolivälin jälkeenkin. Vuonna 1975 valmistuneista lähes kolme neljännestä sai heti töitä tai oli jo töissä valmistuessaan, kuten oli vuonna Suurin muutos näyttääkin tapahtuneen vasta viime vuosikymmeninä. Vuosina 1995 ja 2005 heti valmistuttuaan töitä sai prosenttia oikeustieteilijöistä. Toisaalta on muistettava, että työttömyysajat valmistumisen jälkeen eivät ole olleet silloinkaan kovin pitkiä. Voikin pohtia, onko osa valmistuneista pitää taukoa opintojen ja työelämän välissä ja etsineet työtä jonkin aikaa passiivisemmin Sai heti töitä Enintään 2kk 2,1 4 kk 4,1 6 kk 6,1 8 kk Yli 8 kk Kuva 8. Ensimmäisen työpaikan hakuun käytetty aika, %. (n=625). Valmistumisvuosittain tarkasteltuna nopeimmin ovat työllistyneet 2007 valmistuneet. Heistä 73 prosenttia on saanut töitä heti valmistuttuaan kun vuonna 2008 valmistuneista heti töitä sai 66 prosenttia. Vuonna 2009 luku oli 72 prosenttia. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna eroja ei ole; naisista heti on työllistynyt 70 prosenttia ja miehistä 69 prosenttia. Molemmissa ryhmissä heti valmistumisen jälkeen työllistyminen on kasvanut saman verran. Työnhakuajat ovat muutoinkin kummallakin sukupuolella lähes samanmittaisia. 19

21 Opiskeluaikaisella työnteolla on huomattava vaikutus siihen, kuinka nopeasti vastaajat ovat työllistyneet valmistumisensa jälkeen. Säännöllisesti lukukausienkin aikana koko opiskeluajan työskennelleistä 79 prosenttia ja osan opiskeluajasta työskennelleistä 71 prosenttia oli saanut heti töitä. Sen sijaan ainoastaan kesäisin tai satunnaisesti työskennelleistä selvästi pienempi osa on työllistynyt heti valmistumisensa jälkeen. Säännöllisesti lukukausienkin aikana lähes / koko opiskeluajan Säännöllisesti lukukausienkin aikana osan opiskeluajasta Ainoastaan kesäisin Satunnaisesti En ollut töissä opiskeluaikana % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Sai heti töitä Enintään 2 kk Yli 2 kk Kuva 9. Ensimmäisen työpaikan hakuun käytetty aika opintojen ohessa työskentelyn mukaan (n=624). Työpaikan hakuun käytetty aika oli yhteydessä siihen, mistä yliopistosta vastaaja oli valmistunut. Helsingin yliopistosta valmistuneista 76 prosenttia oli saanut heti töitä, HY:n Vaasassa järjestettävästä koulutuksesta jopa kaikki, mutta sieltä valmistuneiden määrä oli varsin pieni, mikä vaikeuttaa vertailua. Turusta valmistuneista heti työllistyneiden osuus oli 68 prosenttia ja Lapista 55 prosenttia. Työllistyminen heti valmistumisen jälkeen oli siis lisääntynyt riippumatta siitä, mistä yliopistosta oli valmistunut. Helsingin yliopistosta valmistuneiden työllistymisajat olivat lyhyimmät, 87 prosenttia työllistyi alle kahdessa kuukaudessa, Turusta 83 prosenttia ja Lapista 76 prosenttia. Helsingin yliopiston Vaasassa järjestettävästä koulutuksesta työllistyivät kaikki heti valmistumisen jälkeen, tosin vastaajia oli vain 20

22 muutamia. Helsingin yliopistosta valmistuneiden keskimääräinen työllistymisaika oli 0,8 kuukautta, Turun yliopistosta 1,5 kuukautta ja Lapin yliopistosta 1,8 kuukautta. Kaikissa yliopistoissa mediaani vastaus oli kuitenkin työllistyä heti. Ero työnhaun kestossa selittynee työpaikkojen maantieteellisellä sijainnilla; Uudellamaalla työpaikkoja on enemmän. Näin ollen Helsingistä valmistuvalla paikka on useammin valmiina heti valmistuessa, kun Turusta ja erityisesti Lapista valmistuneet muuttavat useammin työn perässä. Tällöin työnhaku ja työn aloittaminen luonnollisesti vie jonkin verran pidempään. Helsingin yliopistosta valmistuneista 89 prosenttia jää Uudellemaalle töihin. Lapin yliopistosta valmistuneista 84 prosenttia oli muuttanut Lapin läänin ulkopuolelle valmistuttuaan. Turusta valmistuneista kaksi kolmasosaa (67 %) on muuttanut Varsinais-Suomen ulkopuolelle. Vuoden 2007 raportissa Turun yliopistosta valmistuneista oikeustieteilijöistä 72 prosenttia muutti Varsinais- Suomen ulkopuolelle, kun taas Lapin yliopistosta valmistuneista jopa 90 prosenttia muutti Lapin läänin ulkopuolelle. Tosin Lapin yliopistosta monet työllistyivät lähimaakuntiin Pohjois-, ja Keski- Pohjanmaalle, sekä Kainuuseen. On myös huomattava, että alueelliset erot työpaikkojen määrässä vaihtelevat alueittain. Esimerkiksi Rovaniemi on pohjoisen Suomen ainoa oikeustieteellistä koulutusta tarjoava yliopisto, ja on luonnollista, että suuri osa valmistuneista siirtyy alueen sisällä Rovaniemeen nähden yli kaksinkertaisen kokoiseen Ouluun ja samoin Lapista väestöltään yli kaksinkertaisen kokoiselle Pohjois-Pohjanmaalle samoin kuin muihin maakuntiin. Sen sijaan etelässä Helsinki ja Uusimaa ovat myös väkiluvultaan keskuksia, joten suurempi pysyvyys niissä on odotettua. 7.2 Tärkeimmiksi koetut tekijät työnhaussa Akateeminen tutkinto, oma aktiivisuus, tutkinnon antamat ammatilliset pätevyydet, muut tekijät ja alan työkokemus nähtiin edelleen tärkeimmiksi ensimmäisen työpaikan saamiseen vaikuttaneiksi tekijöiksi. Sen sijaan sukupuolella, opiskelun kestolla, järjestö- tai opiskelijatoimintakokemuksella, muilla opinnoilla tai opintomenestyksellä ei nähty olevan juuri lainkaan vaikutusta ensimmäisen työpaikan saamiseen. Vastaajista 39 prosenttia oli mielestään valmistunut ajallaan. Puolet kaikista vastaajista (50 %) koki, ettei opiskelujen kestolla ole lainkaan merkitystä. Muut tekijät koettiin entistä harvemmin tärkeiksi tekijöiksi työnhaussa, mikä selittynee sillä, että aiemmassa raportissa muuksi tekijäksi usein mainittiin henkilökohtaiset suhteet, joka nyt oli nostettu omaksi vastausvaihtoehdokseen. Henkilökohtaisia suhteita piti erittäin tärkeänä 19 21

23 prosenttia vastaajista ja jossain määrin tärkeinä 20 prosenttia vastaajista. Ei lainkaan tärkeänä suhteita piti noin kolmannes (33 %) vastaajista. Muista tekijöistä yleisimpinä mainittiin aiempi työskentely samassa paikassa esimerkiksi harjoittelutuella tai opiskelujen aikana (11 kpl) sekä erilaiset omaan persoonallisuuteen tai motivoituneisuuteen liittyvät asiat (8kpl) sekä suuntautuminen opinnoissa (3kpl). Sukupuolta piti merkittävänä työn saamiseen vaikuttavana tekijänä vain 4 prosenttia vastanneista eikä vastauksissa ollut eroa miesten ja naisten välillä. Eroja ei myöskään sukupuolten välillä ollut järjestö- tai opiskelijatoimintakokemuksien, graduaiheen, opintojen keston ja muiden opintojen sekä akateemisen tutkinnon merkityksen korostamisen suhteen. Muissa vastauksissa sukupuolen mukaan tarkasteltuna eroja oli jonkin verran. Miehet korostivat enemmän henkilökohtaisten suhteiden merkitystä työnsaannissa. Puolelle miehistä suhteet olivat erittäin tai jossain määrin tärkeitä, kun taas naisille vain reilulle kolmannekselle. Naisille oma aktiivisuus oli tärkeämpää kuin miehille (N: 87 % / M: 78 %), kun taas miehet harvemmin osasivat arvioida sen merkitystä. Naisilla korostuivat miehiä enemmän tutkinnon antamat ammatilliset pätevyydet (N: 87 % /M: 77 %), opintomenestys (N: 28 % /M: 21 %), kielitaito (N: 55 % /M: 48 %) samoin kuin oman alan (N: 68 % /M: 59 %) ja muu työkokemus (N:52 % /M: 44 %). 22

24 Akateeminen tutkinto Oma aktiivisuus Tutkinnon antamat ammatilliset pätevyydet Alan työkokemus Kielitaito Muu työkokemus Sattuma Erittäin tärkeä Henkilökohtaiset suhteet Pro gradun aihe Jossain määrin tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä Opintomenestys En osaa sanoa Muut opinnot tai muu koulutus Muu Järjestö tai opiskelijatoimintakokemus Opintojen kesto 0, Sukupuoli % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 10. Arviot ensimmäisen työpaikan saamiseen vaikuttaneista tekijöistä. 7.3 Miten ensimmäinen työpaikka on saatu? Ensimmäinen työpaikka saadaan useimmin samalta työnantajalta, jonka palveluksessa on työskennelty opiskeluaikanakin (2010: 36 %, 2007: 33 %). Erityisesti yli 35-vuotiaat (42 %) jatkavat työskentelyä saman työnantajan palveluksessa kuin opiskeluaikanaankin. Toiseksi tärkein kanava (14 %) on käyttää Internetiä hyväksi työpaikkojen etsimisessä esimerkiksi yritysten kotisivuja selailemalla. Internetin suosio on ollut jatkuvassa kasvussa. Vuoden 2004 raportissa vain 5 prosenttia koki Internetin tärkeäksi työnhakuväyläksi. Nyt alle 26-vuotiaista lähes kolmannes (31 %) löysi ensimmäisen työpaikkansa Internetin välityksellä. Myös yli 35-vuotiaat käyttivät entistä enemmän hyväksi Internetiä työnhaussa, heistä 12 prosenttia työllistyi sitä kautta, kun vuonna 2007 osuus oli vain 6 prosenttia vuotiaista noin 14 prosenttia sai työpaikan Internetin kautta. Kolmanneksi tärkein keino työllistyä on oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajiin (2010: 13 %, 2007: 20 %), jota miehet ja naiset käyttivät lähes yhtä paljon. Miehet työllistyivät naisia useammin 23

25 henkilökohtaisten suhteiden avulla (13 % / 7 %) ja työtarjousten perusteella (10 % 5 %), mikä heijastelee sitä, että miehille henkilökohtaiset suhteet olivat tärkeämpiä työllistymisen kannalta kuin naisille. Naiset työllistyivät useammin saman työnantajan palvelukseen kuin miehet (39 % /30 %). Muilta osin suuria eroja eri työllistymiskeinojen ja sukupuolen välillä ei ole. Ensimmäisen työpaikkansa sai 6 prosenttia työtarjouksen kautta, sama osuus työllistyi myös lehti-ilmoitukseen vastaamalla. Muutoin luvut ovat samansuuntaisia kuin edellisessäkin selvityksessä, mikä viittaa siihen, ettei työpaikan saaminen erilaisten rekrytointipalveluiden ja työnvälitysten kautta ole kovin yleistä, tosin osa rekrytointipalveluista on nykyisin sähköisessä muodossa ja siirtynyt Internetiin. Oma yritys on ollut ensimmäinen työpaikka vain noin yhdelle prosentille vastaajista. Muuta kuin vaihtoehdoissa ilmoitettua kautta työtä oli löytänyt kolme prosenttia vastaajista. Näistä muista kanavista yleisimpiä olivat harjoittelu tai työelämävalmennus ja professorin tai graduohjaajan välityksellä tapahtunut työnsaanti sekä Edilex, joka on maksullinen lakitietopalvelu. 24

26 Olen työskennellyt saman työnantajan palveluksessa opintojeni aikana 36 Internetin kautta (esim. yritysten kotisivut) Otin oma aloitteisesti yhteyttä työnantajiin Henkilökohtaisten suhteiden avulla 9 Vastasin lehti ilmoitukseen Minulle tarjottiin työtä 6 6 Rekrytointipalvelujen kautta Lakimiespörssin kautta Työvoimatoimiston välityksellä Muuta kautta Ainejärjestön työnvälityksestä 2 Työskentelin omassa yrityksessä Tein tutkielman nykyiselle työnantajalleni 1 1 Kuva 11. Miten sai nykyisen työpaikan, % (n=610) Ikäryhmittäin tarkasteltuna työnhakukanavat vaihtelevat jonkin verran. Lehti-ilmoitusten perusteella työpaikan saaneet jakautuivat ikäryhmittäin epätasaisemmin kuin ennen. Voisi olettaa, että yli 35- vuotiaat työllistyisivät lehti-ilmoitusten perusteella useammin kuin nuoremmat, kuten vuoden 2007 raportistakin huomattiin. Tämän raportin mukaan yli 35-vuotiaista vain 7 prosenttia työllistyy ilmoitusten perustella, kun taas joka kymmenes vuotiaista työllistyi lehti-ilmoituksen perusteella ja vuotiaista 5 prosenttia ja alle 26-vuotiaista 6 prosenttia. Yli 30-vuotiailla, useammin kuin alle 30-vuotiailla, tärkeitä työllistymiskeinoja ovat myös henkilökohtaiset suhteet (7 % / 13 %). Määrällisesti suurimmalla vastaajaryhmällä eli vuotiailla työllistymiseen vaikutti erityisesti aiempi työskentely saman työnantajan palveluksessa 25

27 (37 %), samoin kuin henkilökohtainen yhteydenotto työantajaan (15 %), Internetin välityksellä työllistyminen (14 %) ja työnantajilta saadut työtarjoukset (7 %) ja henkilökohtaiset suhteet (7 %). 8 Ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työsuhde 8.1 Työnantaja Valtio, asianajotoimisto sekä yritys ovat pysyneet yleisimpinä ensimmäisinä työnantajina vuoden kyselystä lähtien. Valtion osuus on kuitenkin laskenut viidellä prosenttiyksiköllä edellisestä raportista, mitä selittänee osaltaan se, että tässä kyselyssä omaksi vastausvaihtoehdokseen on nostettu yliopisto, jossa työskennelleitä oli 2 prosenttia. Aiemmin yliopistoon työllistyneistä suurin osa on todennäköisesti vastannut Muu, mikä? -kohtaan. Vakuutuslaitoksiin, järjestöihin ja rahoituslaitoksiin työllistyneiden määrä on pysynyt lähes samana, noin 5-8 prosentin tuntumassa. Omana vastausvaihtoehtonaan ollut kirkko ei ollut työllistänyt yhtään vastavalmistunutta oikeustieteilijää. Muita työnantajia olivat lisäksi esimerkiksi vieras valtio, vuokratyöfirmat ja kuntayhtymät. Oma yritys 1 % Yliopisto 2 % Muu 3 % Kunta 4 % Vakuutuslaitos 5 % Järjestö 5 % Valtio 37 % Rahoituslaitos (esim. pankki) 8 % Yritys 11 % Asianajotoimisto tai muu vastaava 24 % Kuva 12. Ensimmäisen työpaikan työnantaja, (n=614). 26

28 Sukupuolten välillä on jonkin verran eroa siinä, mihin valmistuneet työllistyvät. Erot ovat myös lisääntyneet edellisestä selvityksestä. Selkein ero työllistymisessä sukupuolten välillä on siinä, että naisista 39 prosenttia työllistyy valtiolle, kun taas miehistä vain 33 prosenttia. Muilta osin eroa sukupuolten välillä ei juuri ole, tai erot ovat vain muutaman prosenttiyksikön kokoisia. Opiskeluaikaisen työnteon havaittiin olevan jossain määrin yhteydessä työnantajan sektoriin. Ne, jotka olivat olleet opiskeluaikanaan töissä lukukausien aikana lähes koko opiskeluajan tai säännöllisesti lukukausien aikana työllistyivät muita hieman useammin asianajotoimistoihin (27/24 prosenttia), mutta muita harvemmin valtion palvelukseen (33/37 prosenttia). Ero valtiolle työllistyneiden osalta oli kuitenkin edelliseen raporttiin verrattuna kaventunut. Myös aiemmin havaittuja eroja vakuutuslaitoksiin ja rahoituslaitoksiin työllistyneiden välillä ei juurikaan enää ollut. 8.2 Ensimmäisen työsuhteen laatu Pysyvään, kokoaikaiseen ja koulutusta vastaavaan työsuhteeseen heti valmistumisensa jälkeen päässeiden määrä on jatkanut nousuaan ja koski nyt kolmasosaa valmistuneista. Vuoden 2004 raportissa vastaava osuus oli 22 prosenttia ja viime raportissa 27 prosenttia. Noin puolella vastaajista ensimmäiset työsuhteet ovat edelleen kuitenkin luonteeltaan useimmin määräaikaisia, kokoaikaisia ja koulutusta vastaavia. Suurin osa oli hakenut töitä ja vastaajista kaksi prosenttia oli muissa tehtävissä. Kohdassa muu mainittiin yleisimmin osittain koulutusta vastaavat tehtävät sekä työelämävalmennus. 27

29 Määräaikainen, kokoaikainen, vastasi kouluutusta 46 Pysyvä, kokoaikainen, vastasi koulutusta 32 Määräaikainen, kokoaikainen, ei vastannut koulutusta 9 Pysyvä, kokoaikainen, ei vastannut koulutusta 4 En ole valmistumisen jälkeen saanut töitä 2 Määräaikainen, osa aikainen, vastasi koulutusta 2 Määräaikainen, osa aikainen, ei vastannut koulutusta 1 Pysyvä, osa aikainen, vastasi koulutusta 1 Pysyvä, osa aiikainen, ei vastannut koulutusta 0,3 En ole vielä hakenut töitä 0,2 Muu 2 Kuva 13. Ensimmäinen työsuhde valmistumisen jälkeen, % (n=630) Pysyvät, kokoaikaiset ja koulutusta vastaavat työsuhteet olivat miehillä naisia yleisempiä, ja naiset olivat miehiä todennäköisemmin määräaikaisissa ja kokoaikaisissa tehtävissä, jotka eivät vastanneet heidän koulutustaan. Erot sukupuolten välillä ovat kuitenkin laskeneet viime raportista. Kun tarkastellaan työelämään vielä kiinnittymättömien tilannetta, eroa sukupuolten välillä ei ole. Aiemmassa raportissa kaikki töitä hakemattomat olivat naisia. Töitä saamattomat jakautuvat tasaisesti miehiin ja naisiin. 28

30 Nainen Mies Yhteensä Työsuhteen laatu n % n % n % Pysyvä, kokoaikainen, vastasi koulutusta Pysyvä, osa aikainen, vastasi koulutusta Määräaikainen, kokoaikainen, vastasi kouluutusta Määräaikainen, osa aikainen, vastasi koulutusta Pysyvä, kokoaikainen, ei vastannut koulutusta Pysyvä, osa aiikainen, ei vastannut koulutusta 1 0,2 1 0,3 2 0,3 Määräaikainen, kokoaikainen, ei vastannut koulutusta Määräaikainen, osa aikainen, ei vastannut koulutusta Yhteensä Taulukko 4. Ensimmäisen työsuhteen laatu sukupuolen mukaan työelämässä olevien osalta. Suurta eroa valmistumisvuosittain tarkasteltuna ei ollut sen suhteen, millaisessa työsuhteessa vastaajat olivat. Pysyvässä, koulutusta vastaavassa kokoaikaisessa työssä oli hieman enemmän vastaajia, jotka olivat valmistuneet jo aiemmin, vuonna 2007, mutta suurta eroa ei ole vuonna 2009 valmistuneisiinkaan. Kaikkiaan noin kolmannes oli työllistynyt pysyvään, kokoaikaiseen ja koulutusta vastaavaan työhön. Melkein puolet vastaajista työskenteli kuitenkin määräaikaisissa, koulutusta vastaavissa kokoaikaisissa töissä. Koulutusta vastaavissa tehtävissä työskenteleminen oli pysynyt samana kuin aiemmassa raportissa, noin 80 prosenttia teki oman alansa töitä. Työsuhteen laatu Yhteensä Pysyvä, kokoaikainen, vastasi koulutusta Pysyvä, osa aikainen, vastasi koulutusta 0, Määräaikainen, kokoaikainen, vastasi kouluutusta Määräaikainen, osa aikainen, vastasi koulutusta Pysyvä, kokoaikainen, ei vastannut koulutusta Pysyvä, osa aiikainen, ei vastannut koulutusta 0, ,3 Määräaikainen, kokoaikainen, ei vastannut koulutusta Määräaikainen, osa aikainen, ei vastannut koulutusta 0, En ole vielä hakenut töitä ,2 En ole valmistumisen jälkeen saanut töitä 0, Muu Yhteensä Taulukko 5. Ensimmäisen työsuhteen laatu valmistumisvuoden mukaan, %. 8.3 Työtehtävät Suurin osa eli 64 prosenttia vastaajista on ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassaan toiminut kokonaan lakimiestehtävissä. Osittain lakimiestehtävissä on toiminut 20 prosenttia ja muissa tehtävissä 16 prosenttia vastaajista. Luvut ovat pysyneet lähes samoina viime raporttiin verrattuna; niissä on ollut vain prosenttiyksikön verran laskua tai nousua. 29

31 Miehet työllistyvät edelleen naisia useammin työtehtäviin, joissa he toimivat kokonaan lakimiestehtävissä. Naisten kohdalla työskentely osittain lakimiestehtävissä on viiden prosenttiyksikön erolla miehiä yleisempää. Naisista 16 ja miehistä 14 prosenttia ei työskennellyt ensimmäisessä työpaikassaan lakimiestehtävässä, kuten oli vuoden 2007 raportissakin Mies Nainen Lakimiestehtävissä Osittain lakimiestehtävissä Ei lakimiestehtävissä Kuva 14. Työskentelikö ensimmäisessä työssään lakimiestehtävissä sukupuolen mukaan, % (n=606). Helsingin (67 %) ja Turun (65 %) yliopistoista valmistuneiden työtehtävät ensimmäisessä valmistumisen jälkeisessä työpaikassa vastasivat useimmin täysin lakimiestehtäviä eikä eroja niiden välillä ollut suuria eroja lakimiestehtävissä työskentelyn suhteen. Lapin yliopistosta valmistuneiden työskentely lakimiestehtävissä oli harvinaisempaa (ks. Taulukko 6.) Vaasan osalta on huomioitava vastaajien pieni määrä, joten yleistyksiä siellä opiskelleista ei voida tehdä. Suuria eroja eilakimiestehtävissä työskennelleiden osalta ei yliopistoittain tarkasteltuna ollut. 30

32 Lakimiestehtävissä Osittain lakimiestehtävissä Ei lakimiestehtävissä Helsingin yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Vaasa (HY) Taulukko 6. Lakimiestehtävissä työskennelleet valmistumisyliopistoittain, %. Opiskeluaikaisella työnteolla oli pienin vaikutus Lapin yliopistosta valmistuneiden osalta siihen, toimiko ensimmäisessä työpaikassa täysin lakimiestehtävissä. Lapin yliopistosta valmistuneista yli puolen ensimmäinen työnantaja oli valtio, kun taas muista yliopistoista valtiolle työllistyi vain prosenttia. Helsingin ja Turun yliopistosta valmistuneista neljännes työllistyi asianajotoimistoihin tai muihin vastaaviin, kun taas Lapista valmistuneista alle viidennes. Muiden työnantajien suhteen suurta eroa ei valmistumisyliopistoittain tarkasteltuna ollut. Työn muodollisia pätevyysvaatimuksia tarkasteltaessa huomataan, että valtiolle työllistyneiden osalta OTM/OTK-tutkinto oli vaatimuksena hieman yli puolelle valtiolle työllistyneistä, kun taas asianajosektorilla puolestaan yli 90 prosentille. On siis luonnollista, että koska Lapin yliopistosta valmistuneet työllistyvät valtiolle useammin, myös heidän työnsä pätevyysvaatimuksensa on harvemmin OTM/OTK-tutkinto ja työtehtävät eivät niin usein vastaa täysin lakimiestehtäviä. OTM/OTK-tutkinto oli ollut työnsaannin vaatimuksena 60 prosentille Lapin yliopistosta valmistuneelle, kun vastaava luku oli noin 65 prosenttia Helsingin yliopistosta ja Turun yliopistosta valmistuneiden osalta. Joka viidennen työhön pääsemisen edellytyksenä ei ollut korkeakoulututkinnon suorittaminen. Tämä voi johtua osaksi siitä, että oikeustieteellisen tutkinnon suorittaminen oli kuitenkin usein työhön pääsemisen muodollisena pätevyysvaatimuksena ja oli yleistynyt hieman (2010: 64 %, 2007: 61 %). Ylempi korkeakoulututkinto oli työhön pääsyn edellytyksenä 14 prosentilla vastaajista, joten koulutusta vastaavia asiantuntijatehtäviä on siis vastaajille löytynyt varsin usein myös aloilta, jotka vastaavat vain osittain lakimiestehtäviä. Pelkkä korkeakoulututkinto oli pätevyysvaatimuksena neljälle prosentille vastanneista. 31

Vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004 2006. Johanna Penttilä Janne Jauhiainen. FINLANDS JURISTFÖRBUND ry

Vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004 2006. Johanna Penttilä Janne Jauhiainen. FINLANDS JURISTFÖRBUND ry Vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004 2006 Johanna Penttilä Janne Jauhiainen SUOMEN LAKIMI AKIMIESLI ESLIITT TTO - FINLANDS JURISTFÖRBUND ry 1 Vastavalmistuneiden työelämään sijoittuminen 2004

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen

I TAUSTATIEDOT. Kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti. 1. Sukupuoli 1 mies 2 nainen 1 Kyselylomakkeen on laatinut HELA:n tohtorikoulutettava Kirsi-Maria Hytönen (kianhyto@jyu.fi). Apuna on käytetty lähteenä eri yliopistoissa tehtyjä selvityksiä: Hänninen, Kirsi 2005. Turun yliopiston

Lisätiedot

Selvitys Suomen Lakimiesliitto ry:n vähimmäispalkkasuosituksesta 2007

Selvitys Suomen Lakimiesliitto ry:n vähimmäispalkkasuosituksesta 2007 Selvitys Suomen Lakimiesliitto ry:n vähimmäispalkkasuosituksesta 2007 Olli Kärkkäinen 2 SISÄLLYS 1. Selvityksen tausta ja toteutus... 3 2. Käsitemäärittelyt ja kysymyksenasettelu... 3 3. Vastaajien taustatiedot

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

SIJOITTUMISSEURANTA 2011

SIJOITTUMISSEURANTA 2011 SIJOITTUMISSEURANTA 2011 AlueEnnakko Alueellinen ennakointi työkaluksi Pohjois-Karjalassa -hanke Projektisuunnittelija Hanna Silvennoinen 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 4 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN JA VASTAUSMÄÄRÄT

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2012 24 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 11.1.2012 20.1.2012 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

10.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 72 10.2 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 73 10.3 TYÖHISTORIA... 74

10.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 72 10.2 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 73 10.3 TYÖHISTORIA... 74 6LVlOO\VOXHWWHOR 2,.(867,(7((//,1(17,('(.817$ 10.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 72 10.2 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 73 2SLQWRMHQNHVWR 0XXNRXOXWXV +DUMRLWWHOXXQMDRSLVNHOLMDYDLKWRRQRVDOOLVWXPLQHQ

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010

RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 1 RAKSAN KESÄTYÖKYSELY 2010 20 kysymystä sisältänyt kysely toteutettiin sähköisesti 2.12.2009 12.1.2010 Tieto kyselystä lähetettiin sähköpostitse TARAKI:n jäsenille ja sitä mainostettiin koko TTY:n sähköisessä

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2012

Yliopistokoulutus 2012 Koulutus 203 Yliopistokoulutus 202 Yliopistotutkinnon suorittaneet Yliopistoissa suoritettiin 29 400 tutkintoa vuonna 202 Tilastokeskuksen mukaan yliopistoissa suoritettiin vuonna 202 yhteensä 29 400 tutkintoa.

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa

Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Tilastokatsaus Lisätietoja: 22.9.215 Anna Koski-Pirilä, puh. 2 634 1373 etunimi.sukunimi@kela.fi Korkeakoulututkinnon suorittaneiden lainankäyttö ja lainamäärät kasvussa Yhä useammalla korkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

SPECIAAN KUULUVIEN KASVATUSTIETEILIJÖIDEN TYÖLLISTYMINEN

SPECIAAN KUULUVIEN KASVATUSTIETEILIJÖIDEN TYÖLLISTYMINEN SPECIAAN KUULUVIEN KASVATUSTIETEILIJÖIDEN TYÖLLISTYMINEN Kaiken kaikkiaan vastaajia oli 355 henkilöä, joista 23 oli miehiä. Vaikka miehiä valmistuu kasvatustieteen maistereiksi vähän, oli heidän vastausprosenttinsa

Lisätiedot

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut

tässä selvityksessä sitä, että kyselyyn vastannut Yksityishammaslääkärityövoima lokakuussa 2005 ANJA EEROLA, TAUNO SINISALO Hammaslääkäriliitto selvitti julkisen ja yksityisen sektorin hammaslääkärien työvoimatilanteen lokakuussa 2005 kahdella kyselyllä,

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2005, osa I. Tutkimuksen tausta. Tutkimusasetelma. Tulosten edustavuus Palkkatutkimus 2005, osa I Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja ITviikko suorittivat maalis-huhtikuussa 2005 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Sijoittumiskysely nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008-2012 valmistuneille - Perusraportti (muokattu)

Sijoittumiskysely nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008-2012 valmistuneille - Perusraportti (muokattu) Sijoittumiskysely nuoriso ja vapaaajanohjauksen perustutkintokoulutuksesta 2008 2012 valmistuneille Perusraportti (muokattu) 1. Sukupuoli Mies 0 1 2 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 14 15 16 17 18 19 20 21 22 2

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle

Sisältö. Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen. Aineisto. Lähtökohdat tutkimukselle Sisältö Yliopistoista valmistuneiden alueellinen sijoittuminen Heli Kurikka Tutkija 1. Taustaa 2. Yliopistojen ryhmittely 3. Valmistuneiden alueellisen sijoittumisen piirteitä eri yliopistoista eri aloilta

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista

Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Viisi vuotta työmarkkinoilla Uraseuranta vuonna 2009 Lapin yliopistosta valmistuneista maistereista Satu Peteri Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto 2015 SISÄLLYS 1. TAUSTATIEDOT VASTAAJISTA...

Lisätiedot

Kysely SIO:sta 2009-2014 valmistuneille (+ vertailutietoja vuosien 2012 ja 2013 kyselyistä)

Kysely SIO:sta 2009-2014 valmistuneille (+ vertailutietoja vuosien 2012 ja 2013 kyselyistä) Kysely SIO:sta 2009-2014 valmistuneille (+ vertailutietoja vuosien 2012 ja 2013 kyselyistä) Kyselyn taustatietoja: kysely suunnattu vuonna 2009 tai myöhemmin SIO:sta valmistuneille (aikaisemmin valmistuneet

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta Juha-Matti Ritvanen Turun yliopiston julkaisusarja 1/2012 TOHTORIT

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014

Nuoret Lakimiehet ry Työhyvinvointikysely 2014 Lue analyysi kyselyn tuloksista: www.nuoretlakimiehet.fi/0///nula-selvitti-tyooloja-sisalto-ennen-kompensaatiota-ja-glooriaa/ Taustatiedot Sukupuoli 0 8 6 6 Mies Nainen Kaikki (KA:.6, Hajonta:0.9) (Vastauksia:7)

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

VASTA- VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2001-2003

VASTA- VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 2001-2003 VASTA- VALMISTUNEIDEN TYÖELÄMÄÄN SIJOITTUMINEN 200-2003 Tiina Mäkitalo-Keinonen SUOMEN LAKIMIESLIITTO - FINLANDS JURISTFÖRBUND ry 2 TIIVISTELMÄ...4 SAMMANDRAG...6. JOHDANTO...8 2. TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI:

TOTEUTUS: RAHOITTAJA: OHJAUSRYHMÄ: LISÄKSI: MIKÄ AMISBAROMETRI? Laajin ammattiin opiskelevista tehty toistettava tiedonkeruu Koko Suomen ja kaikki alat kattava verkkokysely Tulokset kaikkien nähtävillä verkossa amisbarometri.fi #amisbarometri #aitoamis

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

11.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 91 11.2 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 92 11.3 TYÖHISTORIA... 94

11.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 91 11.2 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 92 11.3 TYÖHISTORIA... 94 6LVlOO\VOXHWWHOR /bb.(7,(7((//,1(17,('(.817$ 11.1 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT... 91 11.2 YLIOPISTO-OPINNOT JA MUU KOULUTUS... 92 2SLQWRMHQNHVWR 0XXNRXOXWXV +DUMRLWWHOXXQMDRSLVNHOLMDYDLKWRRQRVDOOLVWXPLQHQ 11.3

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY

Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen. Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY 1 Teknistieteellisen alan opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Katariina Alha, OY Jenni Kärkkäinen, TTY Hankkeen taustaa 2 KORKEAKOULUT TIETEENALAT Korkeakoulut matriisiorganisaationa

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus. 27.5.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Koulutus ja tutkimus Koulutus ja tutkimus Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi 2011 Diat 4 6 Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 73,6 % oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon,

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Palkat nousivat NIUKASTI

Palkat nousivat NIUKASTI Palkat nousivat NIUKASTI Teksti Henna Laasonen Diplomi-insinöörien keskipalkka toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa joulukuussa 2011 nousi 5 015 euroon. Mediaanipalkka oli 4 500 euroa kuukaudessa.

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

VALTIOTIETEIDEN MAISTERIT: OPINNOISTA TYÖELÄMÄÄN VUOSINA 2001 JA 2003 VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMISSELVITYS

VALTIOTIETEIDEN MAISTERIT: OPINNOISTA TYÖELÄMÄÄN VUOSINA 2001 JA 2003 VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMISSELVITYS VALTIOTIETEIDEN MAISTERIT: OPINNOISTA TYÖELÄMÄÄN VUOSINA 2001 JA 2003 VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMISSELVITYS Valtiotieteellinen tiedekunta Opintotoimiston julkaisuja Kristina Tilev Helsinki, 2006 SISÄLLYS

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Koulutus 2014 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2012 Vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutui hieman Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneet työllistyivät vuonna 2012 hieman huonommin kuin edellisvuonna.

Lisätiedot