SELITYSOSA TYÖNANTAJALLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELITYSOSA TYÖNANTAJALLE"

Transkriptio

1 1 SUOMEN FYSIOTERAPIA- JA KUNTOUTUSYRITTÄJÄT FYSI RY TYÖSOPIMUSMALLI 2010 SELITYSOSA TYÖNANTAJALLE Tämä työsopimusmalli selitysosineen on järjestyksessä kuudes työsuhteen säätelyyn liittyvä kokonaisesitys fysioterapiakeskuksille. Aiemmat mallit on laadittu vuosina 1988, 1990 ja 1996, 2001 ja Tämä selitysosa on ohjeellinen. Jotta selitysosa ei laajenisi hallitsemattomaksi, siinä on pitäydytty vain keskeisimpiin kohtiin, eikä siinä ole voitu käsitellä poikkeustilanteita. Tämän vuoksi työnantajan tulee kääntyä asiantuntijan puoleen, mikäli työntekijän kanssa syntyy riitaisuuksia tässä selitysosassa käsitellyistä seikoista. Fysioterapiakeskuksilla ei ole ainakaan toistaiseksi omaa tai yleissitovaa työehtosopimusta. Tästä syystä työsopimus on edelleen fysioterapiakeskuksille erittäin tärkeä elementti työsuhteen ehtojen perustana. Työsopimusmalli muodostuu työsopimuslomakkeista ja työnantajan selitysosasta sekä muista lomakemalleista. TYÖSOPIMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN Työsuhteen osapuolet Kohtaan työnantaja merkitään laitoksen virallinen kaupparekisteriin merkitty nimi ja yrittäjätunnus tai yksityisen työnantajan nimi. Tähän ei siis merkitä mahdollista markkinoinnissa tai muussa sellaisessa toiminnassa käytettävää nimeä, mikäli tämä nimi poikkeaa virallisesta nimestä. Mikäli työnantajalla on useita toimipisteitä, voidaan tähän kohtaan merkitä työskentelypaikka. Tällöin työntekijää ei kuitenkaan voida vastoin hänen suostumustaan siirtää toiseen toimipisteeseen, mutta hänet voidaan irtisanoa tai lomauttaa, mikäli työskentelypaikaksi merkityn toimipisteen työt vähenevät riittävästi. Kohtaan työntekijä merkitään työntekijän koko nimi henkilötunnuksineen. Työntekovelvoite on juuri tällä merkityllä henkilöllä, ellei työnantajan kanssa muuta sovita. Työsopimuksen voimassaolo Tähän merkitään työsuhteen alkamispäiväksi työnteon aloittamispäivä. Lomakkeeseen voidaan merkitä pisin mahdollinen koeaika, eli neljä kuukautta. Tällöin työsuhde voidaan päättää ilman irtisanomisaikaa heti puolin ja toisin koeaikaan vetoamalla. Koeaika voi olla sekä toistaiseksi voimassaolevissa että määräaikaisissa työsuhteissa. Niinsanotuilla epäasiallisilla perusteilla purkaminen ei koeaikanakaan ole mahdollista. Tällainen peruste on muunmuassa työntekijän raskaus. Koeaika voi olla enintään kuusi kuukautta, mikäli työnantaja antaa työntekijälle erityisen yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta kestävän koulutuksen. Alle kahdeksan kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsopimuksissa koeaika voi kuitenkin olla enintään puolet koko määräaikaisen työsopimuksen kestoajasta, eli esimerkiksi kuusi kuukautta kestävässä määräaikaisessa työsopimuksessa voi olla enintään kolme kuukautta kestävä koeaika.

2 2 Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Työsopimus jaetaan voimassaolon osalta kahteen pääryhmään, toistaiseksi voimassaoleviin ja määräaikaisiin. Toistaiseksi voimassaoleva työsuhde on pääsääntö. Tällaisessa toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa olevasta työntekijästä käytetään usein nimitystä vakituinen työntekijä. Tällöin työsuhde voidaan päättää irtisanomisaikaa noudattaen tai purkaa työsopimus päättymään välittömästi, mikäli irtisanomis- tai purkuedellytykset täyttyvät. Purkaminen tarkoittaa sitä, että työsuhde päättyy heti ja irtisanominen sitä, että työsuhde päättyy irtisanomisen jälkeen. On huomattava, että työntekijä ja työnantaja saavat yhdessä sopia työsuhteen päättämisestä vapaasti työsopimuksessa sovitusta riippumatta. Asiallisesti tällaisessa sopimuksessa on kysymys työsopimuksessa sovitun muuttamisesta. Väärinkäsitysten välttämiseksi tällaiset sopimukset on syytä tehdä aina kirjallisesti ja niissä on kummankin osapuolen vakuutettava, että mitään työsuhteesta johtuvia vaatimuksia toista osapuolta kohtaan ei toisella osapuolella ole. Toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen irtisanomisajan pituus voidaan sopia vapaasti kuitenkin niin, että työntekijän osalta se ei voi olla pidempi kuin työnantajan osalta. Pisin irtisanomisaika voi kuitenkin olla kuusi kuukautta. Selkein ratkaisu on sopia irtisanomisaika yhtä pitkäksi puolin ja toisin. Liiton suosittelema irtisanomisaika on yksi kuukausi puolin ja toisin. Mikäli irtisanomisaikaa ei sovita, noudatetaan työsopimuslain irtisanomisaikoja, jotka ovat neljästätoista päivästä kuuteen kuukauteen työnantajan irtisanoessa työntekijän ja neljästätoista päivästä yhteen kuukauteen työntekijän irtisanoessa työsuhteen. Aika riippuu työsuhteen pituudesta siten, että se on työnantajan irtisanoessa neljätoista päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden; yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta; kaksi kuukautta jos työsuhde on jatkunut yli neljä mutta enintään kahdeksan vuotta; neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut kahdeksan mutta enintään kaksitoista vuotta ja kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kaksitoista vuotta. Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on neljätoista päivää jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta ja yksi kuukausi jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta. Määräaikainen työsuhde Työsuhde voidaan sopia määräaikaiseksi, jos siihen on olemassa peruste. Yleisin tällainen peruste fysioterapiakeskuksissa lienee äitiysloma tai hoitovapaan tekeminen. Yleistä on myöskin se, että työn riittävyydestä ei yksinkertaisesti ole varmuutta kuin ehkä muutamaksi kuukaudeksi. Määräaika voi siten olla esimerkiksi fysioterapeutti Liisa Virtasen äitiyslomasijaisuus tai sitten tietty kalenteriaika, kuten kolme kuukautta. Ongelmana on, että useista määräaikaisuuksista voi muodostua ns. ketjusopimus. Eli esimerkiksi kolmas peräkkäinen kolmen kuukauden määräaikainen työsopimus käytännössä tekee sopimuksesta pääsääntöisesti ketjusopimuksen ja tällöin työsuhdetta pidetään toistaiseksi voimassaolevana ja näin määräaikaisesta työntekijästä on lain perusteella tullut ns. vakituinen työntekijä. Tällöin työsuhde voidaan päättää vain irtisanomisaikaa noudattamalla ja päättämisedellytys on irtisanomisperusteen olemassaolo. Muutoin määräaikainen työsuhde päättyy, kun määräaika on päättynyt. Mikäli työntekijä jatkaa työskentelyä määräajan päättymisen jälkeen, on työsuhde toistaiseksi voimassaoleva. On erittäin tärkeää että määräajan päättyessä ennen sen päättymistä joko ilmoitetaan työsuhteen päättymisestä työntekijälle tai sitten tehdään uusi kirjallinen työsopimus. Vanhan työsopimuslain perusteella määräaikaista työntekijää ei saanut lomauttaa. Vuonna 2001 voimaan tulleen lain mukaan määräaikaisen työntekijän saa lomauttaa jos tämä tekee työtä vakituisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi oikeus lomauttaa vakituinen työntekijä, jos hän olisi työssä. Muissa tilanteissa ei vieläkään määräaikaista työntekijää saa lomauttaa.

3 3 Irtisanottaessa lomautettu työntekijä, on työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus. Tämän vuoksi lomautus kannattaa aina keskeyttää ja määrätä työntekijä työhön, koska täysi palkka on aina maksettava irtisanomisajalta. Keskeyttämisestä on ilmoitettava vähintään viikkoa ennen. Mainituista ajoista voidaan sopia toisin työntekijän ja työnantajan kesken. Työaika Työsuhde voidaan solmia kokoaikaiseksi, jolloin säännöllinen viikkotyöaika on tietty tuntimäärä, esimerkiksi 40 tuntia viikossa tai kahdeksan tuntia päivässä. Osa-aikaisessa työsuhteessa sovitaan samoin siitä, mikä on tuntimäärä tiettynä ajanjaksona. Työnantaja joutuu maksamaan tämän työsopimuksessa sovitun tuntimäärän mukaisen palkan, ellei työntekijä ole lomautettu. Tämän vuoksi on tärkeää, että tätä tuntimäärää ei aseteta liian korkeaksi. Usein tässä käytetään ainoastaan termiä tarvittaessa tietyn nimenomaisen tuntimäärän sijaan. Tuntimäärän ylittävältä osalta työ on lisätyötä päivittäin kahdeksaan tuntiin asti ja viikottain neljäänkymmeneen tuntiin asti, eli vasta näiden yli menevästä työstä palkka maksetaan korotettuna. Työntekijä voi kuitenkin työaikalain mukaan pääsääntöisesti kieltäytyä ylityöstä tai lisätyöstä sekä sunnuntaityöstä, ellei sunnuntaityö kuulu säännölliseen työaikaan. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että jos työntekijän työaika on mainittu ainoastaan termillä tarvittaessa, työntekijä voi kieltäytyä tulemasta töihin työnantajan pyytäessä. Lomakkeen lausumalla sunnuntai-, yli- ja lisätyöstä on lähinnä työntekijää moraalisesti velvoittava vaikutus. Työtehtävät palvelussuhteen alkaessa Tehtävänimikkeestä voidaan sopia myöhemmin muuta, mutta työnantaja ei voi yksipuolisesti määrätä pysyvästi niiden muutoksista. Esimerkiksi fysioterapeuttia ei voi määrätä siivoojaksi yksipuolisella ilmoituksella. Toisaalta fysioterapeutin pätevyyden hankkinut kuntohoitaja palaa koulutuksen jälkeen kuntohoitajaksi kuntohoitajan palkalla, ellei muuta sovita. Usein tässä kohdassa käytetään lisälausuma ja muita työnantajan määräämiä tehtäviä. Palkkaus Tähän kohtaan merkitään palkan määrä työsuhteen alkaessa joko kuukausipalkkana tai tuntipalkkana. Koska alalla ei ole sitovaa työehtosopimusta, ei palkankorotuksia tule työntekijöille kuin erikseen niistä sovittaessa. Alalla takavuosina noudatettu tapa sitoa palkkaehdot kunnallisiin virkaehtosopimuksiin on ollut varsin kallista ja nyttemmin vielä hyvin sekavaa, koska kuntapuolikin on luopunut suorista palkkataulukoista. Tätä käytäntöä ei ole syytä enää jatkaa uusissa työsopimuksissa. Muut työsuhteen ehdot Tässä kohdassa voidaan sopia vapaasti erityisistä ehdoista. Työnantajan on kuitenkin syytä olla varovainen työntekijälle luvattujen lisäetujen suhteen. Kun niistä on kerran sovittu on lisäeduista eroon pääsy hyvin hankalaa. Yritysten palkanmaksukyky on osoittautunut viimeisen kymmenen vuoden periodin aikana hyvin riippuvaiseksi suhdannevaihteluista. Koeajaksi voidaan tässä sopia jokin alempi palkka tai muutoin poikkeavat ehdot.

4 4 Päiväys ja allekirjoitus Vaikka kohta tuntuu selvältä, voi työnantajan osalta ilmetä ongelmia etenkin, jos joku nimenkirjoitukseen oikeutettu toimii omin päin. Sopimus on työnantajaa sitova, jos sen on joku asemansa puolesta nimenkirjoitukseen oikeutettu allekirjoittanut. Mahdollinen virhe allekirjoittajan valtuutuksessa korjaantuu jo sillä, kun työntekijä aloittaa työskentelyn sovituilla ehdoilla, eikä kukaan puutu asiaan. Työsopimuksen allekirjoituksen tärkeyttä ei molemminpuolisen sitovuuden osalta voida korostaa liikaa. Tässä on myös syytä huomata, että työpaikalla noudatettu käytäntö voi poiketa työsopimuksessa nimenomaisesti mainituista ehdoista. Jos tämä käytäntö on edullisempi työntekijälle kuin mikä työsopimuksessa on mainittu ja käytäntöä noudatetaan myöskin kyseisen työntekijän kohdalla, tulee tästä noudatetusta käytännöstä osa työsopimusta vaikka siitä ei kirjallisessa asiakirjassa olisikaan mitään mainintaa. LOMAKKEEN MUUT TYÖSUHTEEN EHDOT TÄYTTÄMINEN Yleistä Lisä- ja ylityön määräytyminen selviää tämän ohjeen liitekuviosta. On huomattava, että liukuvan työajan järjestelmässä kaksi päivittäistä liukumatuntia eivät vielä ole päivittäistä ylityötä, joten niistä ei makseta korotettua palkkaa. Edellä mainitun pääsääntöisen työaikajärjestelyn ja liukuvan työajan käytön lisäksi työaika voidaan ja monasti saattaa olla yrityksen kannalta välttämätöntä sopia toteutettavaksi ns. työtuntijärjestelmän muodossa. Työtuntijärjestelmää ei saa sekoittaa julkisella sektorilla käytössä olevaan ns. periodityöhön, koska lain mukaan tällä alalla ei voida yksityisellä sektorilla käyttää periodijärjestelmää. Lain mukaan työtuntijärjestelmä laaditaan ennakolta kirjallisesti sen pituiseksi ajaksi, että tuona aikana säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin neljäänkymmeneen tuntiin tai käytännössä, mikäli säännöllinen viikkotyöaika on sovittu lyhyemmäksi, tuohon tuntimäärään. Työtuntijärjestelmää käytettäessä on huomattava, että siinäkin vuorokautinen työaika on pääsääntöisesti kahdeksan tuntia ja sitä voidaan tilapäisesti pidentää yhdellä tunnilla. Työtuntijärjestelmä sitoo kumpaakin osapuolta. Käytännössä voi näin ollen syntyä päivittäistä lisätai ylityötä jo listaan merkityn lyhyenkin työpäivän päätteeksi, mikäli listan työaika ylitetään. Nimenomaan edellä mainitusta syystä yksityisellä sektorilla sallittu työtuntijärjestelmä poikkeaa julkisen sektorin periodijärjestelmästä, jossa voidaan käyttää ns. tasoittumisjaksoja jolloin ylitunnit lasketaan toisin. Toisaalta työtuntijärjestelmän jakson pituutta ei ole rajattu kunhan vain jakson aikana työaika tasoittuu ja on ennalta merkitty siten, että se keskimäärin on, tuona aikana neljäkymmentä tuntia viikossa ja kahdeksan tuntia päivässä tai muu noita aikoja lyhyemmäksi työsopimuksessa sovittu työaika. Tauot Jos työntekijän vuorokautinen työaika on vähintään kuusi tuntia, on työntekijälle pääsääntöisesti annettava työn aikana yksi säännöllinen vähintään tunnin kestävä lepoaika. Tällöin hän saa poistua työpaikalta. Mikäli työntekijä saa poistua lepoaikana - ruokatunnillaan - työpaikalta, ei tätä aikaa lasketa työajaksi eikä siltä siten lain mukaan tarvitse maksaa palkkaa. Palkanmaksuvelvollisuus voi

5 5 silloin perustua ainoastaan erilliseen sopimukseen tai työpaikalla noudatettuun käytäntöön. Mikäli poistumisoikeutta ei ole, on ruokatauko työaikaa. Työntekijä ja työnantaja voivat erikseen kuitenkin sopia, että päivittäinen lepoaika on alle tunnin mittainen kuitenkin vähintään puoli tuntia. Mikäli työaika on päivässä yli kymmenen tuntia on työntekijällä oikeus kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen pitää halutessaan enintään puolentunnin mittaisen toisen päivittäisen lepoajan. Vuorotyötä koskevat omat lepoaikamääräyksensä. Kahvitaukoja ei työntekijöille työaikalain mukaan kuulu, joten suosilteltavaa on, että niistä ei erikseen sovitakaan. Tällöin kahvit voidaan juoda esimerkiksi hoitojen lomassa hoitoja haittaamatta. Kohdassa työtehtävät palvelussuhteen alkaessa valitaan halutut kohdat ja muut voidaan esimerkiksi yliviivata. Tarkoituksena on välttää liian yksityiskohtaisia tehtäväluetteloita, joiden on todettu ruokkivan muutosvastarintaa sekä johtavan töiden valikointiin, jolloin joustavuus kärsii. Työnantajan työnjohto-oikeudelle on jäätävä tilaa. Työnantajan oikeus on määrätä lain ja työsopimuksen rajoituksen puitteissa kuka tekee, miten tekee ja milloin tekee työt työpaikalla. Palkkaus Lomakkeen palkkausta koskevat määräykset ovat osittain pakottavan lainsäädännön mukaisia, osittain sovittavissa työsopimuksella. Palkanmaksukautta koskevat määräykset ovat pakottavaa lainsäädäntöä, joten niistä ei voida sopia toisin. Palkanmaksupäivästä viikonpäivänä tai kuukaudenpäivänä voidaan kuitenkin sopia. Korotetun palkan maksusta voidaan lomakkeessa olevalla tavalla sopia. Sen sijaan ei voida sopia siitä, että korotetut palkat sisältyisivät kuukausi- tai tuntipalkkaan, joten ne on eriteltävä palkkalaskelmassa, joka on annettava työntekijälle. Mikäli erittelyä ei ole tehty on olemassa vaara, että työnantaja joutuu jälkikäteen maksamaan korotukset ylitöistä ja sunnuntaitöistä työntekijälle jo maksamansa kokonaispalkan lisäksi. Vastaava pätee myös vuosilomapalkkaan. Vuosilomapalkkaa ei voida fysioterapiakeskuksissa sisällyttää säännölliseen kuukausipalkkaan. Lain mukaan palkanmaksukausi päättyy ja palkka on maksettava heti, kun työsuhde päättyy. Asiasta voidaan kuitenkin sopia lomakkeessa mainitulla tavalla, jolloin työnantajan ei tarvitse ryhtyä erikoisjärjestelyihin lopputilin maksamiseksi. Lomakkeessa on sovittu palkan maksamisesta pankkiin. Mikäli näin ei tehdä, palkka on maksettava työntekijälle ns. käteen, jos hän sitä vaatii. Palkasta on luonnollisesti ensin pidätettävä ennakonpidätykset ja muut työntekijän maksettavaksi tulevat maksut. Mitä tulee päiväpalkan ja tuntipalkan laskemiseen kuukausipalkkaisten kohdalla, pakottava lainsäädäntö vaatii, että ne lasketaan käyttäen jakajana säännölliseen työhön käytettyjä todellisia tunteja. Näistä laskentaperusteista voidaan laillisesti poiketa vain työneuvoston luvalla tai valtakunnallisella työehtosopimuksella, jollaista sopimusta alalla ei ole. Sopimus, siis työsopimuskin, jolla vähennetään työntekijälle lain mukaan laskien tulevia etuja tai sisällytetään korotukset peruspalkkaan on mitätön. Tämä tarkoitta käytännössä sitä, että sopimuksesta huolimatta työntekijä voi koska tahansa riitauttaa asian ja työnantaja joutuu todennäköisesti maksamaan lisäkorvauksia.

6 6 Näin ollen FYSI ry ei voi antaa laista poikkeavia laskentaohjeita. Keskimäärin kuukaudessa on 21,5 työpäivää ja jos työpäivän pituus on kahdeksan tuntia, kuukauden säännölliseksi työajaksi tulee 172 tuntia. Edellä mainittuja jakajalukuja tarvitaan lähinnä laskettaessa kuukausipalkkaisen työntekijän ylityökorvauksia ja sunnuntaityö korvauksia. On syytä huomauttaa, että vain vuosilomakorvausta laskettaessa saa ja pitää käyttää jakajalukuna lukua 25. Työaikalaissa on määräykset ylityön korvaamisesta. Lain säännöksistä johtuen FYSI ry ei voi antaa suositusta ylitöiden korvaamisesta vastaavana vapaana. Kunkin työnantajan on ratkaistava asia omalla vastuullaan yhteisymmärryksessä työntekijän kanssa. Sairausajan palkanmaksu määräytyy lomakkeessa mainitulla tavalla. Alalla ei ole työehtosopimusta, joka velvoittaisi työnantajan maksamaan sairausajalta muuta palkkaa kuin lain edellyttämän karenssiajan palkan, joka tarkoittaa pääsääntöisesti sitä palkkaa, joka hänelle olisi muutenkin työvuorojen mukaan maksettu sairauspäivää seuraavien yhdeksän (9) arkipäivän aikana. Karenssiajan palkkaa ei makseta jos työntekijä on aiheuttanut sairauden tai tapaturman tahallaan tai törkeällä huolimattomuudellaan. Alle yksi kuukautta kestäneissä työsuhteissa maksetaan työntekijälle 50 prosenttia sairausajan palkasta. Oikeuskäytäntö on osoittanut, että lääkärintodistus oikeuttaa työntekijän sairausajan palkkaan, vaikka työnantaja epäilisikin sairauden aitoutta. Toisaalta on myös mainittava, että työntekijä voi sairaslomansa aikana tehdä muuta työtä, mikäli se on lyhytaikaista ja rasittavuudeltaan vähäisempää kuin se työ josta hänet on sairauden vuoksi vapautettu. Rasittavuutta arviodaan tällöin nimenomaan työntekijän sairauden näkökulmasta. Äitiys-, isyys-, ja vanhempainlomasta sekä hoitovapaasta on todettava, että alan työnantajilla ei ole näiltä ajoilta palkanmaksuvelvollisuutta päinvastoin kuin saattaa olla vastaavissa tapauksissa julkisella työnantajalla. Sama koskee tilapäistä hoitovapaata. Tällainen peruste luonnollisesti syntyy, mikäli asiasta on erikseen sovittu. Mikäli työntekijä muuna aikana kuin äitiys tai vanhempainloman aikana on sairaana raskauden vuoksi hänelle on maksettava palkkaa sairausajan säännösten mukaan. Raskaus sinänsähän ei ole sairaus, joten esimerkiksi äitiysloman alussa työnantaja ei maksa ns. karenssiajan palkkaa, mikäli äitiyslomalle lähtijälle ei ole erikseen myönnetty sairauslomaa työkyvyttömyyden vuoksi. Vastaavasti myöskään erilaisia plastiikkakirurgisia toimenpiteitä ei lähtökohtaisesti pidetä sairautena vaikka leikkaus voikin aiheuttaa työkyvyttömyyttä. Työnantajalla on oikeus saada korvausta Kelalta äitiys-, isyys- ja vanhempainloma-ajalta kertyvästä vuosilomasta. Korvausta haetaan työnantajan maksettua kyseisen vuosilomapalkan. Korvaus ei kata mahdollista lomaltapaluurahaa. Työnantajalle jää edelleen lopullisesti maksettavaksi Kela:n päivärahan ja todellisuudessa maksetun palkan välinen erotus. Äitiys-, isyys- ja vanhempainloman sekä hoitovapaan selventämiseksi ohjeisiin on liitetty kuvio 4. Sairaan lapsen hoitamiseksi annettavan vapaan tarkoituksena on taata se, että lapselle järjestyy tuolloin hoito. Ei ole mitenkään selvää, että aina lapsen sairastuessa on toiselle vanhemmista annettava neljä työpäivää vapaata. Vapaan myöntämisen edellytys on esimerkiksi se, että sairastuminen on ollut äkillinen ja siis ennalta arvaamaton. Toisaalta, mikäli hoito järjestyy nopeammin myönnetään vapaata alle neljä työpäivää. Tämäkin vapaa on palkaton.

7 7 Osittaisella hoitovapaalla tarkoitetaan ns. lyhennettyä työpäivää. Asiasta on sovittava ennalta ja työnantaja maksaa luonnollisesti palkan vain sovitulta työajalta. Vuosiloman osalta on todettava, että ns. lomaltapaluurahan maksamiseen työnantajalla ei ole velvollisuutta lain mukaan, eikä alalla ole ns. yleissitovaa työehtosopimusta, joka velvoittaisi sen maksamiseen. Lomaltapaluurahaa maksaa vain nykyään harva alan yrityksistä. Mikäli työntekijälle on maksettu lomaltapaluurahaa vaikka sitä ei ole työsopimuksessa mainittu, on asiasta muodostunut käytäntö, joka sitoo työnantajaa. Vuosiloma Vuosilomaan liittyy joukko käsitteitä ja määritelmiä jotka saattavat aiheuttaa väärinkäsityksiä ja hämmennystä. Työnantajan on syytä selvittää itselleen vuosilomalaista mitä merkitsevät: - lomanmääräytymisvuosi - lomavuosi - lomakausi - täysi lomanmääräytymiskuukausi - työssäolopäivien veroiset päivät - vuosilomapäiviksi luettavat päivät Työssäolopäivien veroiset päivät lomaoikeutta määritettäessä on lueteltu vuosilomalain 3 :n 5 momentissa. Alakohtia kyseisessä momentissa on tällä hetkellä 15 kappaletta. Näistä voidaan mainita mm. seuraavat kohdat: kertausharjoitusaika, sairasloma 75 päivään asti vuodessa, äitiys- ja isyysloma sekä vanhempainloma mutta ei hoitovapaa, lomauttamisen takia enintään 30 päivää per lomautuskerta ja osittaisesti lomautettaessa kuusi kuukautta kerrallaan sekä opintovapaan johdosta enintään 30 päivää vuodessa, jos työntekijä on palannut vapaan jälkeen takaisin. On huomattava, että lausuttu luettelo ei ole tyhjentävä eikä täydellisesti kirjoitettu. Edellä mainituissa tapauksissa työntekijälle voi siten kertyä lomaoikeutta, vaikka palkkaa ei makseta. Yleisesti todettakoon, että vuosiloma määräytyy ns. ansaintaperiaatteella, työntekijälle annetaan lomaa tavallaan jälkikäteen sen mukaisesti kuin hän on ollut palveluksessa lomavuotta edeltävän lomanmääräytymisvuoden aikana. Käytännössä tämä merkitsee esim. sitä, että huhtikuun alussa töihin tulleelle työntekijälle myönnetään vuosilomaa vasta seuraavaan kalenterivuoteen sattuvana lomakautena. Vuosilomaa ansaitaan lain mukaan 2 päivää jokaiselta lomanmääräytymiskuukaudelta. Mikäli työntekijä on ollut työssä lomanmääräytymisvuoden alkaessa 1.4. yhden kokonaisen ( ) lomanmäärätymisvuoden kertyy kuukausittain 2,5 päivää vuosilomaa, eli yhteensä 30 päivää. Työnantajan on hyvä muistaa, että hän voi periaatteessa määrätä vuosiloman pitoajan siten, että kesäloma (24 lomapäivää) pidetään välisenä ajanjaksona ja mahdollinen talviloma (6 lomapäivää) jonakin aikana jälkeen kuten ennen seuraavan lomakauden alkua 2.5. Erityisesti on huomattava, että lauantait lasketaan vuosilomapäiviksi ja, että ilman työntekijän suostumusta kolmen arkipäivän tai sitä lyhyempää lomanosaa ei saa antaa siten, että lomapäivä sattuisi työntekijän työaikajärjestelyn mukaiseksi vapaapäiväksi. Käytännössä tämä useinmiten tarkoittaa sitä, että viikkoa lyhyempää lomaa ei saa määrätä siten, että siihen sisältyy kaksi lauantaita. Palkka vuosilomalta tai sen osalta on lain mukaan maksettava ennen loman alkamista ellei asiasta toisin sovita. Kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määrätään etukäteen päivää kohden käyttämällä jakajana lukua 25. Näin saatu päiväpalkka maksetaan kultakin lomapäivältä.

8 8 Mikäli maksettu palkka ei vastaa normaalia kuukausipalkkaa, suoritetaan tasaus seuraavan palkanmaksun yhteydessä. Kuukausipalkkana käytetään loman alkamishetken kuukausipalkkaa. Tunti- ja urakkapalkkaisten työntekijöiden lomapalkka lasketaan vuosilomalain 7 :n ja 2 momentin mukaan. Ensiksi lasketaan työntekijän keskimääräinen päiväpalkka seuraavan kaavan mukaan. Keskimääräinen päiväpalkka = ansiot poislukien ylitöiden korotusosat työpäivät (lisättynä säännöllisen työajan ulkopuolella tehdyt tunnit jaettuna 8:lla) Keskimääräisen päiväpalkan ansioon lasketaan vain työssäoloajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka. Näin vuosilomapalkkaa tai sairausajan palkkaa ei lasketa mukaan, mutta ylitöiden palkka ilman ylitöiden korotusosaa tulee mukaan. Laskukaavassa ylityöpäivät muutetaan tavallisiksi työpäiviksi jakamalla niiden määrä kahdeksalla. Lomapäivien lukumääristä saadaan keskimääräisen päiväpalkan kerroin seuraavasta lakiin perustuvasta taulukosta: lomapäivien lukumäärä kerroin 2 1,8 3 2,7 4 3,6 5 4,5 6 5,4 7 6,3 8 7,2 9 8,1 10 9,0 11 9, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Mikäli työntekijällä on oikeus yli 30 päivän lomaan, korotetaan kerrointa luvulla 0,9 kutakin lisäpäivää kohti.

9 9 Vuosiloman alkamisajankohdan palkkausmuoto ratkaisee, kumman edellä mainitun laskentasäännön mukaan lomapalkka lasketaan. Ratkaiseva on loman tai sen ensimmäisen lomanosan alkaessa vallitseva palkkausmuoto. Tämän ajankohdan jälkeiset palkkausmuodon muutokset eivät vaikuta siihen, kumpaa laskentatapaa, kuukausipalkkaisen vaiko tuntipalkkaisen, noudatetaan. Osa-aikaisen työntekijän oikeus vuosilomaan ja lomakorvaukseen Lomaoikeus ja oikeus siihen liittyviin korvauksiin on sama kuin kokoaikaisella työntekijällä, mikäli työsopimuksen mukaisia työpäiviä on kalenterikuukausittain vähintään 14 edeltävän lomanmääräytymisvuoden aikana. Lyhyetkin työpäivät ovat laskennallisia työpäiviä. Mikäli työsopimuksen mukaisista säännöllisistä työtunneista kertyy kalenterikuussa vähintään 35 tuntia edeltävän lomanmääräytymisvuoden aikana, tällaiselta lomakaudelta kertyy lomaoikeutta vastaavasti kuin edellä, vaikkei työpäiviä olisikaan vähintään 14 kalenterikuukautta kohden. Mikäli työsopimuksen mukainen työaika on niin epäsäännöllinen ettei kumpaakaan edellä mainittua sääntöä voida soveltaa, työntekijälle ei synny palkallista lomaoikeutta. Sen sijaan hänelle maksetaan lomakorvausta, joka on joko 9 tai 11,5 prosenttia edeltävän lomanmääräytymisvuoden palkasta. (Prosentteja on lailla korotettu alkaneen lomanmääräytymisvuoden alusta lukien.) Korkeamman prosentin mukaan korvaus maksetaan silloin, kun työsuhde on keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä. Lomakorvaus voidaan maksaa kunkin palkanmaksukauden yhteydessä ja se on tällöin palkkalaskelmassa eriteltävä. Kuitenkin lomakorvaus voidaan maksaa myös siten, että se maksetaan viimeistään sen lomakauden päättyessä, jolloin työntekijällä olisi ollut sitä ansaitessaan oikeus pitää lomaa. Käytännössä vuosilomakorvaus ja vuosilomapalkka vastaavat pitkälle määrällisesti toisiaan paitsi jos tuntipalkkainen työntekijä tekee juuri ja juuri 14 päivää kuukaudessa saaden siten vuosilomapalkkaa. Tällöin hänen vuosilomapalkkansa on parempi kuin normaali palkka vastaavalta ajalta. Epäselvissä tilanteissa soita aina FYSI:iin. Kuten edellä olevasta selviää ratkaisevaa lomaoikeuden syntymisen kannalta on se, millainen työsopimus on säännöllisen työajan osalta. Koska sopimus on ratkaiseva on selvää, että mitään sekamuotoisia järjestelmiä ei synny lomaoikeuden kertymisen ja prosenttilinjan kesken. Kilpaileva toiminta FYSI ry:n lomakkeistossa on malli myös kilpailukieltosopimukseksi. Tämän lisäksi on hyvä olla selvillä lainsäädännön kilpailutoiminnan kieltämiselle asettamista reunaehdoista. Lain mukaan työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehdä kilpailukieltosopimus joka rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa tällaista toimintaa. Kilpailukieltosopimuksen pätevyyttä arvioitaessa ratkaiseva merkitys on sanonnalla erityisen painavasta syystä. Tätä erityistä painavuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun ohella työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät. Voidaan perustellusti katsoa, että fysioterapeutin ja asiakkaan välille

10 10 syntyy erityinen suhde siten, että asiakas leimautuu mieluummin tietyn fysioterapeutin asiakkaaksi kuin fysioterapeutin työnantajan asiakkaaksi. Jos työnantaja on vielä antanut fysioterapeutille lisäkoulutusta, voidaan etenkin pienemmällä paikkakunnalla perustellusti katsoa, että lain tarkoittamat erityisen painavat syyt ovat olemassa kilpailukieltosopimuksen tekemiselle. On huomattava, että fysioterapiakeskuksissa laadittuja kilpailukieltosopimuksia ei ole toistaiseksi mitattu siten oikeusjärjestelmämme taholta, että mitään oikeuskäytäntöä asiasta olisi vielä syntynyt. Kilpailukieltosopimuksella saadan lain mukaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden kuukauden ajan. Mikäli voidaan katsoa työntekijän saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi. Tällaiset lisäkorvaukset ovat fysioterapiakeskuksissa varsin harvinaisia. Kilpailukieltosopimukseen voidaan ottaa sopimuksen rikkomisesta aiheutuvan vahingonkorvauksen sijasta lausuma tuomittavasta sopimussakosta, joka saa enimmäismäärältään vastata työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa. Muutoin laillinen kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Käytännössä tämä tarkoittaa tilannetta, jossa työnantaja on tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanonut työntekijänsä. Edellä mainitut seikat kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamisesta ja sopimussakon enimmäismäärästä eivät koske sellaista työntekijää, jonka tehtäviensä ja asemansa perusteella katsotaan tekevän yrityksen tai sen osan itsenäistä johtamistyötä tai olevan tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavassa itsenäisessä asemassa. Tällaisia tehtäviä fysioterapiakeskuksissa on äärimmäisen harvoin. Lainsäätäjä on ajatellut esisijaisesti suurten yritysten itsenäisen yksikön tai osan johtotehtävissä toimivia henkilöitä, jotka monissa pienemmissä yrityksissä olisivat yrityksen toimitusjohtajia. Kilpailukieltosopimus on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin laissa säädettyä. Vaikka sopimus muutoin olisi laillinen voi oikeus sovitella sopimusta joko kokonaisuudessaan tai sen jotakin ehtoa mikäli se pitää sopimusta tai jotakin sopimuksen ehtoa kohtuuttomana. Käytännössä tämä tarkoittanee sitä, että sopimuksen kilpailukiellon alueellista tai ajallista ulottuvuutta voidaan sovitella tai sopimussakon määrää voidaan oikeudessa sovitusta pienentää. Liike ja ammattisalaisuudet Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan ammatti- ja liikesalaisuuksia. On huomattava, että laki ei kiellä työntekijää hyödyntämästä ja ilmaisemasta näitä ammattisalaisuuksia muille työsuhteen päättymisen jälkeen. Mikäli työnantaja haluaa rajoittaa näiden salaisuuksien hyödyntämistä tai ilmaisemista muille työsuhteen päättymisen jälkeen, on tästä otettava erillinen lausuma edellä tarkoitettuun kilpailukieltosopimukseen. Ainoastaan silloin, jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti, kielto jatkuu automaattisesti myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Liike- tai ammattisalaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta on vastuussa myös se, jolle työntekijä ilmaisi tiedot, jos tämä viimeksi mainittu tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää työntekijän menetelleen oikeudettomasti. Kilpaileva toiminta Laki kieltää jo ilman kilpailukieltosopimustakin työntekijää tekemästä toisille sellaista työtä tai harjoittamasta sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Tämä koskee siis tilannetta, jolloin työntekijän työsuhde jatkuu.

11 11 Kilpailukieltosopimus koski tilannetta, jolloin työntekijän työsuhde oli jo päättynyt. Työntekijä ei saa ryhtyä edes sallitun työsuhteen päättymisen jälkeen alkavan kilpailevan toiminnan valmistelemiseen työsuhteen kestäessä jos tätä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tämä säännös perustuu aiempaan oikeuskäytäntöön, jota ei voida pitää täysin selkeänä. Käytännössä valmistelevan toiminnan laillisuus tai laittomuus tulee aina arvioida tapauskohtaisesti. Työnantaja joka ottaa työhön henkilön, jonka tietää yllä kerrotulla tavalla olevan estynyt ryhtymästä työhön, vastaa työntekijän ohella aikaisemmalle työnantajalle aiheutuneesta vahingosta. Pääsääntöisesti edellä mainittu ei koske osa-aikatyötä tekeviä ja / tai lomautettuja työntekijöitä. Lomauttaminen Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä joko kokonaan tai osittain työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja saa lomauttaa työntekijän mikäli hänellä on tuotannollinen ja taloudellinen irtisanomisperuste tai jos työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää työntekijälle muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta. Lain mukaan väheneminen on tilapäistä jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. On huomattava, että lomauttaminen kuluu sopimusvapauden piiriin sikäli, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia lomauttamisen tavasta ja kestosta ja muista yksityiskohdista. Lain mukaan työnantajan tulee tehdä ennakkoselvitys ja kuulla työntekijää ennen mahdollista lomauttamista. Vasta tämän jälkeen saadaan antaa varsinainen lomautusilmoitus, joka on annettava vähintään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Lomautusilmoitus on annettava työntekijälle joko henkilökohtaisesti tai sen saa toimittaa kirjeitse tai sähköisesti edellä mainittua ilmoitusaikaa noudattaen työntekijälle. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Mikäli lomautuksen kestoa ei ole tarkoin määrätty, vaan se on ainoastaan arvioitu, työnantajan on ilmoitettava työn alkamisesta vähintään 7 päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa. Mikäli työntekijällä on tiedossa lomautuksen päättymisaika, tätä irtisanomisoikeutta ilman irtisanomisaikaa ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän 7 päivän aikana. Mikäli työnantaja irtisanoo lomautetun työntekijän, työnantaja saa vähentää irtisanomisajan palkasta 14 päivän palkan, jos työntekijä on lomautettu lain tai sopimuksen mukaista yli 14 päivän lomautusilmoitusaikaa käyttäen. Eli jos lomautusilmoitusaika on kuukausi, työnantaja saa mahdollisessa irtisanomistilanteessa lukea hyväkseen vain 14 päivää irtisanomisaikaa lomautuksen johdosta. Mikäli työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa edellä mainituin rajoituksin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että työntekijää ei kannata lomauttaa yli 200 päivän ajaksi.

12 12 Opintovapaa Opintovapaan pitäminen perustuu työntekijän omaan aloitteeseen ja työntekijän on haettava sitä työnantajalta. Opintovapaa voidaan myöntää opiskeluun julkisen valvonnan alaisessa koulutuksessa. Työntekijällä on oikeus opintovapaaseen, jos hän on työskennellyt päätoimisesti vähintään vuoden yhdessä tai useammassa jaksossa saman työnantajan palveluksessa. Opintovapaata voi saada saman työnantajan palveluksessa viiden vuoden aikana yhteensä enintään kaksi vuotta. Opintovapaa voi olla yhdessä tai useammassa jaksossa. Yli viiden päivän mittaista opintovapaata työntekijän on haettava kirjallisesti työnantajalta vähintään 45 päivää ennen opintojen alkamista. Alle viiden päivän mittaista opintovapaata työntekijän on haettava työnantajalta suullisesti tai kirjallisesti vähintään 15 päivää ennen suunnitellun opintojakson alkamista. Työnantajan on ilmoitettava ratkaisustaan vähintään viisitoista kalenteripäivää ennen koulutuksen alkamista, paitsi enintään viiden työpäivän opintovapaassa ilmoitusaika on 7 kalenteripäivää ennen koulutusta. Mikäli opintovapaan myöntäminen työntekijän hakemuksessa tarkoitettuna aikana tuottaisi tuntuvaa haittaa työnantajan harjoittamalle toiminnalle, on työnantajalla oikeus siirtää opintovapaan alkamisajankohtaa enintään kuudella kuukaudella. Mikäli työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään viisi työntekijää, saa hän siirtää opintovapaata enintään kaksi kertaa peräkkäin. Tätä pienemmissä yrityksissä, jota fysioterapiakeskuksetkin monesti ovat, opintovapaata voidaan siirtää useamminkin peräkkäin. Työntekijä voi ilman velvollisuutta perustella päätöstään keskeyttää opintovapaan, joka on myönnetty yli 50 työpäiväksi ja palata työhön. Työntekijän on ilmoitettava tästä vähintään neljä viikkoa ennen työhön paluuta. Mikäli työnantaja on tehnyt sopimuksen sijaisen työhön ottamisesta opintovapaan ajaksi, ei työntekijällä kuitenkaan ole oikeutta palata työhön opintovapaan aikana. Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus Mikäli työnantajalla ei ole tarjota ensisijaisesti työntekijän työsopimuksen mukaista työtä, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä, jos tällaista työnantajalla on tarjota. Työnantajan on järjestettävä työntekijälle vain sellaista uusien tehtävien edellyttämää koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Käytännössä tällainen tilanne tulee fysioterapiakeskuksissa vastaan varsin harvoin, koska esimerkiksi kuntohoitajaa ei tämän säännöksen perusteella tarvitse kouluttaa fysioterapeutiksi. Jos työntekijä on irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, työnantajan on tarjottava työtä työvoimatoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälle, jos hän tarvitsee työntekijöitä 9 kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Mikäli työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöilleen. Tämä osa-aikatyöntekijän työllistämisvelvoite on voimakkaampi kuin irtisanotun työntekijän edellä mainittu työllistämisvelvoite. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos on sekä osa-aikatyöntekijöitä että aiemmin tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanottu työntekijä, on työtä tarjottava ensin osa-aikatyöntekijöille.

13 13 Työllistymisvapaa ja tiedottaminen Työllistymisvapaata koskevia säännöksiä noudatetaan kun työntekijä on irtisanottu tuotannollisista ja taloudellisista syistä eikä muusta ole sovittu. Työsopimuslain 12 :n mukaan työntekijällä on oikeus ns. työllistymisvapaaseen. Työllistymisvapaalla työntekijällä on oikeus täydellä palkalla osallistua irtisanomisaikanaan julkisista työvoimapalveluista annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllisyysohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen. Työllistymisvapaan pituus riippuu irtisanomisajan pituudesta. Jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi, on työllistymisvapaan pituus enintään viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on 1-4 kuukautta, on vapaan pituus enintään 10 työpäivää ja enintään 20 työpäivää jos irtisanomisaika on yli 4 kuukautta. Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle mahdollisimman hyvissä ajoin sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Eli haitan on oltava poikkeuksellista, jotta vapaan käyttäminen voidaan tällä perusteella evätä. Kun irtisanominen tapahtuu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla, työnantajan on tiedotettava työntekijälle siitä, että tällä saattaa olla oikeus työllistämisohjelmaan ja työllistämisohjelmalisään. Työnantajan ei kuitenkaan tarvitse erikseen selvittää sitä, onko työntekijällä tätä oikeutta. Mikäli tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla irtisanotulla työntekijällä on työhistoriaa ennen irtisanomisajan päättymistä vähintään kolme vuotta saman tai eri työnantajien palveluksessa, tai määräaikaisissa työsuhteissa työhistoriaa vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneiden 42 kuukauden aikana, on työnantajan ilmoitettava irtisanomisesta työvoimatoimistolle. LAPSEN KANSSA TYÖSKENTELEVIEN RIKOSTAUSTAN SELVITTÄMINEN FYSIOTERAPIAKESKUKSISSA Laki lapsen kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002) tuli voimaan 1. tammikuuta Lain tarkoituksena on ehkäistä eräistä rikoksista vankeuteen tai sen korvaavaan rangaistukseen (yhdyskuntapalvelu ja nuorisorangaistus) sekä ehdolliseen vankeuteen tuomittujen henkilöiden joutuminen lasten kanssa tekemisiin. Tällaisia rikoksia ovat erilaiset seksuaali- ja vakavat väkivaltarikokset sekä huumausainerikokset. Pelkkiä sakkorangaistuksia rikosrekisteriin ei merkitä. Lain 2 :n mukaan työnantajan on ennen työsopimuksen tekemistä tarkistettava työntekijän rikosrekisterin ote, jos työssä tulee pysyväisluontoisesti ja olennaisesti työskentelemään ilman huoltajan läsnäoloa alaikäisen kanssa mm terveydenhuollon piirissä (L yksityisestä terveydenhuollosta 152/1990). Tarkistus tehdään, kun työntekijä ensi kerran otetaan näihin tehtäviin. Vastaava koskee myös tilannetta, jos vanhan työntekijän toimenkuva muuttuu niin, että hän ryhtyy em. tavoin työskentelemään alaikäisten kanssa. Työtehtävän tulee kestää yhden vuoden aikana vähintään kolme kuukautta. Tämän vuoksi mm alle kolmen kuukauden sijaisuuksia täytettäessä otetta ei tarvita, jos työjaksoja ei vuoden sisällä ( ei siis kalenterivuoden) tule yhteensä yli kolmea kuukautta. Ote pyydetään jos em 3 kuukautta ylittyy sen ylittyessä.

14 14 Työnantaja ei saa työntekijästä kyseistä otetta. Työntekijän on itse tilattava tämä ote oikeusministeriön ylläpitämästä oikeusrekisterikeskuksesta. Ote pyydetään vain tehtävään muutoin valitulta henkilöltä. Otetta pyydettäessä on mainittava otteen tarkoitus (rikosrekisterilain 6 :n 2 mom. tarkoitettu ote.) Keskuksen osoite on Oikeusrekisterikeskus PL 157 (Linnankatu 3 B) Hämeenlinna, puh. (03) 62231, fax. (03) , sähköposti: Ote on heti palautettava työntekijälle, eikä siihen saa tehdä merkintöjä muusta kuin sen näkemisestä, eikä siitä saa ottaa jäljennöstä. Työnantaja on vaitiolovelvollinen näkemänsä otteen sisällöstä. Jos yksityisiä terveyspalveluja (kuten fysioterapiakeskus) tuottavan toimialaan kuuluu palvelujen antaminen alaikäisille ja jos yritys käyttää muuta henkilökuntaa em. tehtävissä kuin työsuhteisia työntekijöitä, eli käytännössä ammatinharjoittajia, on menettely näiden kohdalla hieman erilainen. Lääninhallitus pyytää ennen toimiluvan myöntämistä suoraan rikosrekisteriotteen luvan hakemisen yhteydessä ilmoitetuista ammatinharjoittajista, jos yritys tuottaa palveluja myös alaikäisille. Vastaavasti kun yritykseen tulee uusi ammatinharjoittaja työskentelemään alaikäisten parissa, tästä tehdään ilmoitus lääninhallitukselle, joka tilaa automaattisesti henkilöstä rikosrekisteriotteen. Lääninhallitus harkitsee otteen pohjalta, ryhtyykö se toimenpiteisiin asiassa. Tämän vuoksi fysioterapiakeskus voi joutua kahden erilaisen menettelyn piiriin. 1. Sen on itse tarkistettava työsuhteisten ote, joka ei saa olla 6 kuukautta vanhempi, kun se ottaa työntekijän työskentelemään pääsääntöisesti alaikäisten kanssa edellä kuvatuin tavoin ( 2 ). 2. Vastaavasti fysioterapiakeskuksen on ilmoitettava muusta henkilöstä kuin työntekijästä, joka ryhtyy em tehtäviin alaikäisen kanssa (kuten ammatinharjoittajasta) lääninhallitukselle, joka tarkistaa henkilön taustan. Lain rikkomisesta on säädetty rangaistus. Laissa ei ole selvästi määrätty, koska työ on sellaista, että ote on pyydettävä. Epäselvissä tilanteissa kannattaa kääntyä lääninhallituksen puoleen.

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi

TYÖSOPIMUS. Työsuhteen alkamispäivämäärä Työsuhteen alkaessa on. kuukauden koeaika Työsopimus on voimassa Toistaiseksi Työnantaja TYÖSOPIMUS Työsuhteen osapuolet Työsopimuksen voimassaolo Työntekijä Henkilötunnus Yllä mainittu työntekijä sitoutuu korvausta vastaan tekemään yllä mainitun työnantajan hänelle osoittamaa työtä

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE Y/4/2009 24.9.2009 1(6) TYÖN TILAPÄINEN JA PYSYVÄ VÄHENTYMINEN Työn tilapäinen tai pysyvä vähentyminen vaikuttaa

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET

VUOSILOMALAIN MUUTOKSET VUOSILOMALAIN MUUTOKSET Vuosilomalaki muuttuu 1.5.2013. Taustalla oli EU-tuomioistuimen päätös, jonka johdosta Suomen lainsäädäntö piti saattaa vastaamaan EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lain muutos koskee

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä

Sopimus koskee lomauttamista sekä toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättämistä Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(5) LIITE 4 SUOMEN MATKUSTAJALAIVAYHDISTYKSEN JA SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY:N, SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖ- LIITON JA SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITON VÄLINEN

Lisätiedot

Toimihenkilöohjesääntö

Toimihenkilöohjesääntö Toimihenkilöohjesääntö 1 Toimihenkilöt ja toimikaudet Yhdistyksellä voi olla toimihenkilöitä. Toimihenkilöt valitsee hallitus. Yhdistyksen toimihenkilöiden työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY TYÖSOPIMUSMALLI YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Alla mainittu työnantaja ja ylempi toimihenkilö (jäljempänä toimihenkilö) ovat sopineet seuraavista työsuhteen ehdoista. Lisäksi on otettava huomioon mahdollisen

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila

Terveydenhoitajana työelämään. Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Terveydenhoitajana työelämään Harri Liikkanen Neuvottelupäällikkö 6.10.2015 Laurea/Tikkurila Työsi pääehdoista sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksilla Työ- ja virkaehtosopimukset tehdään sopimusaloittain

Lisätiedot

MERENKULKUALAN ULKOMAAN-

MERENKULKUALAN ULKOMAAN- LIITE 4 MERENKULKUALAN ULKOMAAN- LIIKENTEEN SOPIMUS IRTISANOMISEN JA LOMAUTUKSEN PERUSTEISTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat huomioon ottaen toisaalta välttämättömät pyrkimykset yritysten tuotannollisten

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä.

Työsopimus kannattaa aina tehdä huolella ja tarvittaessa tarkistuttaa sen sisältö YTYn työsuhdelakimiehillä. Työsopimus Työsopimus on sopimus, jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työ voi olla kokoaikaista tai osaaikaista,

Lisätiedot

Lomauttaminen? Irtisanominen?

Lomauttaminen? Irtisanominen? Lomauttaminen? Irtisanominen? Minäkö? Millä perusteella? Miten siitä selviää? Mitä sen jälkeen? Luottamusmiesseminaari, Kirkon alat ry, 11.- 12.5.2016 1 Lomautuksen perusteet Esityksen sisällöstä Menettelytavat

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimusasiantuntija 2 VUOSILOMA KIINTEISTÖPALVELUALALLA Opas perustuu 1.4.2005 voimaan tulleeseen vuosilomalakiin ja kiinteistöpalvelualan työehtosopimusmääräyksiin.

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan

Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Vuosiloman pituus määräytyy vuosilomalain mukaan Kesälomakausi alkaa virallisesti toukokuun toisena päivänä ja päättyy syyskuun lopussa. Loma-aikaa ja lomapalkkaa koskevat pykälät ja määräykset löytyvät

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS

KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS KIINTEISTÖPALVELUALAN VUOSILOMAOPAS Reijo Mattila sopimussihteeri 2 SISÄLTÖ 1. VUOSILOMAN ANSAINTA 3 1.1 Loman pituus 3 1.2 Työssäolon veroinen aika 3 1.3 Vuosilomavapaa 4 2. LOMAN ANTAMINEN 5 2.1 Säästövapaa

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO MTA LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND LAF Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE V/2/2015 27.4.2015 1(7) Tässä jäsenkirjeessä selvitetään Viher- ja ympäristörakentamisalan työehtosopimuksen

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat ry Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.5.2012 31.5.2014 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %.

TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 10.10.2007 TERVEYSPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Sopimuskausi 1.10.2007 31.1.2010 Palkankorotukset 1.10.2007 Henkilökohtaisia ja taulukkopalkkoja korotetaan 3,4 %. 1.3.2008 Otetaan

Lisätiedot

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä vuokrayritys

Lisätiedot

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN VARASTOISSA TYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Materiaali on tarkoitettu erityisesti yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Määräaikainen vai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus?

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT

VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT VIESTINNÄN ASIANTUNTIJAT Työsuhteen ehdot 1.12.2015 31.3.2016 Akavan Erityisalat Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Viestinnän asiantuntijat Työsuhteen ehdot I SUOSITUKSEN SOVELTAMISALA

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriala

Taide- ja kulttuuriala Taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU taide- ja kulttuuriala Työsuhteen ehdot 1.6.2014 31.3.2016 Akavan Erityisalat

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle TURKU Hyvinvointitoimiala 2015 Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Faksi 02 262 6448 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien)

POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien) POSTIALAN TESSIN KESKEISIÄ VUOSILOMASÄÄNNÖKSIÄ (1.2.2003 lukien) Juhani Salonen SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosiloman ansainta ja työssäolopäivien veroiset päivät...1 2. Lomakausi, talviloma ja loman antaminen...4

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Heidi Lassila 6.3.2013 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen ensimmäinen työehtosopimus voimaan 1.3.2010, uusi ajalle 1.2.2012-31.3.2014 Uusia muutoksia

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

Työsuhteen päättäminen

Työsuhteen päättäminen Työsuhteen päättäminen Määräaikainen työsopimus Tietyksi määräajaksi sovittu työsopimus päättyy sovitun määräajan tai työn päättyessä ilman erillistä irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Toistaiseksi voimassa

Lisätiedot

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä

Työnantajan on irtisanoessaan työsopimuksen noudatettava työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä 1 (5) IRTISANOMISSUOJASOPIMUS 2002 (TT-STTK) I YLEISET MÄÄRÄYKSET 1. Yleinen soveltamisala Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen irtisanomista toimihenkilöstä johtuvasta tai hänen

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002.

2 Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin TT-STTK irtisanomissuojasopimus ja todettiin, että se tulee voimaan 1.6.2002. TEOLLISUUDEN JA TYÖNANTAJAIN KESKUSLIITTO TIMIHENKILÖKESKUSJÄRJESTÖ STTK ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Aika Paikka Läsnä 1 Sovittiin, että pöytäkirja tarkastetaan tässä kokouksessa ja että kaikki osanottajat

Lisätiedot

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin

Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen. Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Pia Kilpeläinen Jari Syrjälä Arvo Ylönen Opas lvi-asentajien työsuhteisiin Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2014 SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLTÖ LUKIJALLE... 9 1 TYÖSUHDETTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJAOHJE Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ?

MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? MITÄ MUISTETTAVAA TYÖVOIMAA VÄHENNETTÄESSÄ? Katja Leppänen EK TYÖVOIMAN SOPEUTTAMISKEINOT - PERUSTEENA YRITYKSEN TUOTANTO / TALOUS 1. Irtisanominen työ vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi (ns. kollektiiviperuste)

Lisätiedot

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus)

OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) LIITE 5.1 OSA-AIKATYÖ (ulkomaanliikenteen kauppa-aluksia koskeva sopimus) 1 OSA-AIKATYÖNTEKIJÄ Osa-aikatyöntekijällä tarkoitetaan henkilöä, johon sovelletaan merityöaikalakia (296/76) ja jonka säännöllinen

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Suurin osa käytännön soveltamisen kannalta tärkeistä vuosilomamääräyksistä on ennallaan. Tällaisia

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi

Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry TeMe Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suositus harrastajateatterin ohjaustariffiksi 1. Tämä on Suomen Teatteriohjaajien Liiton suositus harrastajateatterikentän ohjaustariffiksi.

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Talentum Helsinki 2011 6., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja Mauri Saarinen Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1440-4 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012 MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Tämä teknologiateollisuutta koskeva muutosturva-aineisto on laadittu Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisenä yhteistyönä. Julkaisun tarkoitus on antaa opastusta

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA

Tast 21.2.2005. Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 6/2005 Tast 21.2.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille SOPIMUS TYÖLLISTYMISEN JA MUUTOSTURVAN TOIMINTAMALLISTA Tulopoliittisen

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1377-01 (15/2000)

Työneuvoston lausunto TN 1377-01 (15/2000) Työneuvoston lausunto TN 1377-01 (15/2000) Työneuvoston lausunto vuosilomalain soveltamisesta X:n työsuhteessa. Annettu Vantaan käräjäoikeuden pyynnöstä 17 päivänä toukokuuta 2001. Lausuntopyyntö Vantaan

Lisätiedot

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013

LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAUKSESTA JA TUKIASUMINEN, VUOKRASOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17.9.2013 J U H A N I S K A N E N K I I N T E I S T Ö P Ä Ä L L I K K Ö Y - S Ä Ä T I Ö LAKI ASUINHUONEISTON VUOKRAAMISESTA

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Yrittäjän työlainsäädäntöopas

Yrittäjän työlainsäädäntöopas Yrittäjän työlainsäädäntöopas Yrittäjänaisten Keskusliitto ry Kaisaniemenkatu 1 B a 4 00100 Helsinki Puh. (0) 4 4140 Fax. (0) 4 41 40 www. yrittajanaiset.fi Sirpa Majaniemi 2007 Esipuhe Yrittäjänaisten

Lisätiedot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot

Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Kokonaistyöajassa olevat kansanopistot Uusi työaikamalli Kansanopistojen rehtorit 16.2.2010 Asiantuntija Salla Pyymäki Tuottavuus- ja palkkakilpailukykyohjelma Neuvottelutulos 8.2.2010 (hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus

Henkilöstöhallinnon toimistotyöt. Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde ja palkkaus Henkilöstöhallinnon toimistotyöt Työsuhde Työsuhteen solmiminen Epätyypilliset työsuhteet Työsuhteen irtisanominen Palkkaus Palkkausperusteet, palkkaustavat

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE

HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Vanhus- ja vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU INFOPAKETTI TYÖNTEKIJÄLLE 0 9 OHJEITA TYÖNTEKIJÄLLE 2 9.1 Vakuutukset... 2 9.2 Työsopimus... 2 9.3 Työaika ja työtuntilistat... 3 9.4

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2015

Yksityisen sosiaalipalvelualan. vuosilomaopas 2015 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas 2015 Sisällys Yksityisen sosiaalipalvelu-alan vuosilomaopas 2015... 1 Yksityisen sosiaalipalvelualan vuosilomaopas... 3 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Vuosiloman

Lisätiedot

Talousarvioseminaari 27.10.2014

Talousarvioseminaari 27.10.2014 Talousarvioseminaari 27.10.2014 Henkilöstölomautus ja sen vaikutukset 27.10.2014 Henkilöstöpäällikkö Juhani Kerman 1 Lomauttaminen Lomautusperusteet ja lomautusmenettely on määritelty työsopimuslain (55/2001)

Lisätiedot

Pikaopas irtisanomis- ja lomautustilanteiden varalta

Pikaopas irtisanomis- ja lomautustilanteiden varalta 1 (17) 22.11.2012 Pikaopas irtisanomis- ja lomautustilanteiden varalta Tarkistuslista Mieti mm. seuraavia asioita, kun työpaikallasi lomautetaan tai irtisanotaan työntekijöitä: Määräaikaiset työsopimukset

Lisätiedot

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN

VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro:

Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VASTAANOTTOTILOJA KOSKEVA VUOKRASOPIMUS VUOKRANANTAJA Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y- tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRALAINEN Nimi: Osoite: Puhelin/sp: Y-tunnus/kaupparekisteri nro: VUOKRAUKSEN KOHDE VUOKRASOPIMUKSEN

Lisätiedot

3 Järjestyssääntö Muusikon on työaikana noudatettava yhtiön antamia järjestyssääntöjä

3 Järjestyssääntö Muusikon on työaikana noudatettava yhtiön antamia järjestyssääntöjä 1.5.2010 1 Palkkiot 1.10.2011 alkaen Sopijapuolet Yleisradio Oy ja Suomen Muusikkojen Liitto ry 1 Sopimuksen soveltamisala 2 Työsopimus Tällä sopimuksella määrätään tilapäisissä tehtävissä olevien Radion

Lisätiedot

Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas 2014

Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas 2014 Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas 2014 2 Sisällys Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas2014... 1 Sosiaalialan järjestöjen vuosilomaopas... 3 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. Vuosiloman käsitteitä... 3

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen. Sopimuksia: Työsopimus TES eli työehtosopimus Paikallinen sopiminen Työsuhteen tunnusmerkit TYÖSOPIMUS Työsopimus on työntekijän

Lisätiedot

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16

TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1. ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖNANTAJUUDEN PERUSTEET OSA 1 ISLO 6.10.2011 klo 14-16 TYÖLLISTÄMISEN ASKELEET 1/4 Yhdistys lähtövalmiiksi työnantajana 1. Allekirjoitusoikeudet, päätöksenteko, ry 2. Arvio rahoista 3. Y-tunnus 4. Hallitus

Lisätiedot

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset

Kaupan alan. työehtosopimuksen keskeiset määräykset Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Kaupan alan työehtosopimuksen keskeiset määräykset 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys KAUPAN ALAN TYÖEHDOT... 3 MIKÄ ON PAM... 3 JÄSENYYS...

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas

Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas Työntekijät rakennusalalla Työsuhdeopas Mikko Ahtola Jari Lahtinen Paavo Mattila Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki SOSIAALISET MÄÄRÄYKSET 3 Sisältö Johdanto... 9 1 Työehtosopimusten yleiset määräykset...

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt. Juha-Matti Moilanen

MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt. Juha-Matti Moilanen MÄÄRÄAIKAISET JA OSA-AIKAISET TYÖSOPIMUKSEt Juha-Matti Moilanen TALENTUM Helsinki 2013 2., uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1976-8 Taitto: NotePad, www.notepad.fi

Lisätiedot