Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa. Menetelmällinen opetuskokeilu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa. Menetelmällinen opetuskokeilu"

Transkriptio

1 Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa Menetelmällinen opetuskokeilu NITOJA nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Opetus- ja ohjausmenetelmät -työryhmä Outi Grönberg Toukokuu 2009

2 Sisällys Johdanto Draama opetuksessa Draaman pedagogiikkaa lyhyesti Opetuksessa huomioitavaa Videointi ja filmin työstäminen Projektin kuvaus Projektin tavoitteet Toteutus Arviointi Pohdinta... 8 Lähteet Liitteet 1. Videoprojektin suunnittelu 2. Liisa s asthma attack video (cd)

3 Johdanto Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa vielä joitakin kuukausia sitten en ajatellut asian liittyvän minuun mitenkään. Voisi kai sanoa, että sattumien summa johti minut tähän mielenkiintoiseen tilanteeseen. Nitoja-projektiin pääsin mukaan syyslukukauden alussa Erityisesti minua kiehtoi projektissa ajatus toiminnallisesta opetuksesta. Olen toiminnan ihminen ja yritän yleensäkin järjestää opetukseni puitteissa vaihtelevasti toimintaa. Lähempänä joulua huomasin osallistuvani Video pedagogisena välineenä nimiselle kurssille, joka järjestettiin opettajilla Omniassa (Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutus Omniassa ). Nitoja projektin ja videokurssin yhteisenä tuotoksena syntyi tämä menetelmällinen opetuskokeilu. Toki draamaa ja videointia on käytetty opetuksessa ennenkin. Niitä ovat toteuttaneet ne opettajat, jotka ovat jo osanneet. Muita opettajia ei juuri ole tällaiseen toimintaan vedetty mukaan. Luultavasti jo senkin takia, että se on niin aikaa vievää. Ja edellyttäisi yhteisopetusta tms. yhteistyötä. Tai vapaa-ajan viettämistä esim. viikonloppuisin kollegan kanssa töitä harrastaen Olen tähän työhön kerännyt hiukan asiaa draamasta ja videoinnista yleensä. Seuraavaksi olen kuvannut mielestäni varsin onnistuneen projektin, jonka aikana sekä opiskelijat että opettajat saavuttivat useita tavoitteita. Projektin aikana opiskelijat harjoittelivat mm. draaman tuottamista, tiedon hakua ja potilaan ohjausta. Opettajat puolestaan oppivat tekemään filmiä Windows Movie Maker ohjelmalla. Lopuksi olen pyrkinyt pohtimaan draaman ja videoinnin asemaa opetuksessa. Toivoakseni tämä raportti tai sen liitteenä oleva video ilahduttaa ja avartaa myös muiden näkemyksiä erilaisista opetusmenetelmistä. Parhaassa tapauksessa se ehkä auttaa löytämään mahdollisuuksia, aikaa ja innostusta kokeilla itsekin jotain vastaavaa.

4 1. Draama opetuksessa 1.1 Draaman pedagogiikkaa lyhyesti Opiskelija nähdään nykyaikaisen oppimiskäsityksen mukaan aktiivisesti toimivana yksilönä, joka rakentaa oman ajattelunsa ja toimintamallinsa itse. Oppiminen on päämääräsuuntautunut prosessi ja oppimisympäristöt voivat olla hyvin erilaisia. (Okkonen 2007.) Draama- ja teatterikasvatus kehittävät itseluottamusta, itsetuntemusta ja sosiaalisuutta, joita voidaan pitää kasvatuksen perustavoitteina. Draamassa yhdistyvät todellinen ja kuvitteellinen maailma, siinä opitaan aina jotakin tutkittavasta teemasta sekä omasta itsestä, mutta myös sosiaalisista taidoista sekä draaman ja teatterin muodoista. (Okkonen 2007.) Draama antaa myös mahdollisuuden hyödyntää erilaisia oppimistyylejä sekä ryhmätyömuotoja. Näin voidaan kehittää yksilön emotionaalista, fyysistä sekä älyllistä kyvykkyyttä toimia ryhmässä. (Okkonen 2007.) Pelkkä tieto ei riitä tuottamaan taitavia osaajia. Ihmissuhdetyössä, kuten hoitoalalla, taitoa tarvitaan erityisesti tunteiden alueella. Taiteella onkin nähty olevan suora yhteys tunteisiin sekä niiden taustalla oleviin arvoihin. Taideaineiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon alan koulutuksissa on kuitenkin vähäinen. (Häkämies 2007.) Tämäkin siis puoltaa draaman käyttöä myös esim. ammattiaineiden opetuksessa. 1.2 Opetuksessa huomioitavaa Opettajan on tiedettävä mikä on oppimisen tavoite. Opettajalta vaaditaan myös pedagogista osaamista, jotta oppimisesta saadaan rakennettua toimivia kokonaisuuksia. (Häkämies 2007, Okkonen 2007.) Draamatyöskentely voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen (kuvio1). Ensimmäisessä vaiheessa perehdytään aiheeseen ja sovitaan kuka tekee, mitä ja miten. Toisessa, toiminnallisessa vai- 2

5 heessa draamaa työstetään ja näytellään. Kolmas vaihe on draaman purku, jolloin projektista keskustellaan ja sitä arvioidaan. Työskentelyn vaiheet Mitä tehdään Perehtyminen aiheeseen opettaja esittelee mitä tehdään ja miten, sovitaan roolit ja tehtävät Toiminnallinen vaihe draamaa työstetään ja näytellään Draaman purku keskustellaan ja arvioidaan Kuvio 1. Draamatyöskentelyn vaiheet. (Kalm 2008.) Jokainen draamatyöskentelyn vaihe on omalla tavallaan tärkeä. On kuitenkin hyvä muistaa, että draama on väline tai menetelmä opetuksessa. Opetuksen sisältö ja oppiminen ovat pääasioita. Esimerkiksi pienet kömmähdykset tai rekvisiitan puutteellisuus draamaa esitettäessä eivät ole niinkään oleellisia. Kuva 1. Roolit on jaettu, draamaa näytellään. 3

6 2. Videointi ja filmin työstäminen Videot sopivat opetuksessa hyvin mm. jonkin ilmiön havainnollistamiseen. Ne tulisi kuitenkin analysoida opiskelijoiden kanssa riittävän hyvin. Opiskelijat voivat myös itse kuvata videoita, esim. esittämiään draamoja tai taitojen harjoittelua. Näitä videoita katsellessa voidaan mm. etsiä opiskelijoiden vahvuuksia ja kehittymiskohteita. (Pruuki 2008, ) Millä eri tavoilla videota voi käyttää opetuksessa? Mitä eri tavat edistävät? Opiskelijan itsearviointi videon avulla => oman toiminnan analyysia Havainnollistaminen Kontekstin luominen uuteen asiaan Oman toiminnan dokumentointi esim. työssäoppimisessa / opinnäytetyöhön Lähihoitajaopintojen markkinoinnissa Opetuksen rytmittäminen => mielenkiinto säilyy Huomioi erilaiset oppimistyylit Kuvio 2. Videon käyttö opetuksessa. (Kuittinen 2009.) Hoitotyön opetuksessa videointia on kuitenkin käytetty melko vähän. Menetelmän käyttö riippuu opettajan kätevyydestä ja tottuneisuudesta käyttää videoita. Käytännössä ongelmia on myös laitteiden suhteen. Lisäksi menetelmä on varsin aikaa vievä. (Mahlamäki-Kultanen ym ) Videon käyttötapojen luikittelua 1. Esittävä / havainnollistava käyttö Videolla näytetään esim. prosessi Ammatillinen kehittyminen näkyy videoilta 2. Reflektiivinen käyttö Video itsereflektoinnin objektina Ilmiöiden moniulotteisuuden analysoinnin apuvälineenä 3. Konstruktiivinen käyttö Video luovan työskentelyn ja aktiivisen oppimisen välineenä esim. opiskelijaprojekteissa Kuvio 3. Videon käyttötapoja. (Kuittinen 2009.) 4

7 3. Projektin kuvaus 3.1 Projektin tavoitteet Videointiprojektilla oli useista tavoitteita (liite 1). Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan mm. yhteistyötä, tiedon hakua, tehtävän määrittelyä ja rajaamista. Ammattiaineen (hoitotyön) kannalta tärkeää oli harjoitella luotettavan tiedon hakua, saada lisää tietoja eri sairauksista sekä suunnitella asiakasneuvontatilannetta. Opettajien tavoitteena oli ohjata opiskelijoita videointiprojektin aikana ja lisäksi oppia itse videon tekoon liittyviä asioita. Kumpikaan opettaja ei ollut aikaisemmin tehnyt videoita (joten opittavaa oli paljon). 3.2 Toteutus Draaman videointiprojekti toteutettiin kahden hoitotyön opettajan sekä yhden opiskelijaryhmän yhteistyönä. Opiskelijaryhmäksi valittiin englanninkielisessä koulutusohjelmassa oleva PNE08SAA. Opetettava hoitotyön kurssi oli molemmille opettajille tuttu. Kurssilla käsitellään tavallisimpia kansantauteja. Opiskelijat jaettiin neljään ryhmään, joista jokaisella oli oma tautitapauksensa. Opiskelijaryhmät ottivat selvää tapaustensa oireista, hoidosta ym. ja laativat käsikirjoituksen draamaesitystä varten. Opettajat ohjasivat työskentelyä. Sovittuna päivänä opiskelijaryhmät esittivät tapauksensa draaman muodossa muulle luokalle. Kaikki esitykset videoitiin, enimmäkseen kahdella kameralla. Videomateriaalia syntyi kustakin esityksestä noin tunnin verran. Opettajat valitsivat kuvatuista tapauksista yhden, jota rupesivat työstämään filmiksi. Työstäminen tapahtui aluksi Video pedagogisena välineenä kurssin puitteissa ja kurssin jälkeen omatoimisesti. Tuloksena oli erilaisilla teksteillä ja tehosteilla höystetty, noin viisi minuuttia kestävä filmi astmakohtauksesta (liite 2). 5

8 3.3 Arviointi Draaman videoinnissa oli joitakin teknisiä ongelmia ja projektin aikataulu oli melko tiivis. Lisäksi toinen opettajista ei työesteiden vuoksi päässyt osallistumaan Video pedagogisena välineenä -kurssin kaikille kerroille, mikä rajoitti hänen toimintamahdollisuuksiaan projektissa. Kenelläkään ei ollut videoinnista kovin paljon kokemusta, joten ymmärrettävästi kuvaus onnistui teknisesti vain kohtalaisesti. Lisäksi kuvausten jälkeen kävi ilmi, että koulun videokameroissa olevat kiinteät mikrofonit tuottavat melko vaatimattoman tasoista ääninauhaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hiukan kauempaa kuvattaessa äänen laatu on huono, ääni on hiljaista ja siinä on paljon taustahälinää tai suhinaa mukana (raskasta kuunnella). Tästäkin kuitenkin opimme jotain. Jalustan avulla toisen kameran turhaa heilumista voitiin vähentää, mutta kuvausetäisyys ja kuvakulma olivat lähes muuttumattomat kuvausten ajan. Toisella kameralla saatiin paremmin lähikuvaa ja samalla parempi äänenlaatu, mutta kulloisenkin kuvaajan käden vakaus vaikutti kuvan heilumiseen. Kahden kameran samanaikainen käyttö tuotti kuitenkin hyvin kuvausmateriaalia, josta oli hyvä valita filmiin parhaiten sopivia pätkiä. Windows Movie Maker osoittautui melko yksinkertaiseksi ohjelmaksi filmin tekoa ajatellen. Näin ollen suhteellisen lyhyessäkin ajassa sitä oppi käyttämään ainakin jollain tasolla. Esimerkiksi äänen puutteellista laatua kompensoitiin lisäämällä tekstiä kuvien väliin ja päällekin. Näin filmistä saatiin myös entistä informatiivisempi ja selkeämpi. Kuva 2. Informatiivisia kuvia filmin lomassa. Opiskelijat olivat innokkaita näyttelemään draamaa. Innostu näkyi myös siinä, että opiskelijoiden oli vaikea pysyä annetuissa aikatauluissa. Esitykset venyivätkin turhan pitkiksi (erityisesti juonen kehittelyn osalta ennen kuin päästiin asiaan ). Opiskelijat eivät myöskään olleet 6

9 tottuneet näyttelemään kameran edessä, joten esim. seisoivat välillä pitkiäkin aikoja selin kameraan yms. Toisaalta opiskelijat olivat valmistelleet ja harjoitelleetkin esityksensä hyvin ja kurssin tavoitteiden mukaisesti asiasisältö olikin tärkein opiskeltava asia. Draaman videointia harjoiteltiin siis vain ammattiaineen ohessa, joten lopputuloksen tekninen taso ei ollutkaan niin tärkeää. Prosessi oli mielenkiintoinen ja kaikki oppivat sen aikana paljon. Opiskelijat pääsivät tavoitteiden mukaisesti harjoittelemaan mm. ryhmätyötaitoja, tiedon hakua ja tiivistämistä sekä asiakasneuvontaa. Joissain kohdissa draamaa opiskelijat innostuivat improvisoimaan, mikä oli sinänsä tervetullutta luovuutta. Se saattoi kuitenkin johtaa myös siihen, että vastanäyttelijä joutuikin yllättäen tietojensa äärirajoille ja (pelastaakseen kasvonsa) esitti jopa tiedollisesti virheellisiä kommentteja. Filmiä työstettäessä jouduttiin joitakin tällaisia pätkiä editoimaan pois. Lisäksi draaman jälkeisen arvioivan keskustelun aikana (draaman purku) oli syytä varmistaa, ettei opiskelijoiden mieliin jäänyt virheellistä tietoa tapauksista. Myös opettajat pääsivät tavoitteidensa mukaisesti harjoittelemaan draaman kuvaamista ja filmin tekoa. Todettiinkin, että filmin teko on varsin hidasta ja vaatii paljon opastusta ja harjoittelua ainakin alussa. Video pedagogisena välineenä kurssi olikin edellytys tällaisen kokeilun toteuttamiselle. Ilman tuota kurssia kummallakaan opettajalla ei olisi ollut valmiuksia filmin tekoon. Toisaalta pelkän kurssin puitteissa ei aika olisi riittänyt filmin tekoon ja työstämiseen. Näin ollen kurssin ja Nitoja-projektiin liittyvän opetuskokeilun yhdistäminen oli onnistunut ratkaisu. Opetusmenetelmänä draama vaikutti mielenkiintoiselta ja toimivalta. Ainakin tässä opiskelijaryhmässä kaikki lähtivät innolla mukaan toteuttamaan draamaa. Opetuksen ja tuntisuunnitelmien kannalta menetelmä on kuitenkin aikaa vievä ja aikaa onkin hyvä varata riittävästi sekä draaman suunnitteluun, toteutukseen että purkuun. 7

10 4. Pohdinta Draama ja videointi ovat toiminnallisina opetusmenetelminä varsin mielenkiintoisia. Ne tuovat uusia ulottuvuuksia opetukseen ja opiskelijoiden tapaan ajatella sekä työstää asioita. Uskoakseni sekä draamaa että videointia voisi käyttää varsin monen ammattiaineenkin yhteydessä. Toisaalta draaman valmistelu ja esittäminen sekä filmin työstäminen vievät paljon aikaa. Useilla kursseilla tuntuisi olevan asiaa enemmän kuin aikaa, joten se rajoittaa tällaisten menetelmien käyttöä. Tässä projektissa opiskelijat lähtivät innolla mukaan toteuttamaan draamaa ja olivat halukkaita esitystensä videoimiseen. Kaikki opiskelijat kaikissa ryhmissä eivät kuitenkaan välttämättä ole yhtä innokkaita ja aktiivisia. Herääkin kysymys, pitäisikö tällaisten menetelmien käytön opetuksessa olla vapaaehtoista. Joku pienryhmä ehkä haluaa esittää työnsä tuloksen draamana tai videon muodossa, joku toinen ehkä power point esityksenä tai jossain muussa muodossa. Opettajilta vaaditaan myös paljon, kun käytetään tällaisia opetusta tukevia menetelmiä. Opettajan tulee tietää mitä tekee ja miten, jotta pysytään aikataulussa ja tavoitteissa. Esimerkiksi videoiden tekeminen edellyttää paljon tietoa ja taitoa sekä ainakin jonkin verran kiinnostusta asiaa kohtaan. Lisäksi koululla tulisi olla riittävän hyvät välineet ja tilat, jos videointia halutaan yleisemmin käyttää opetuksessa. Toivottavaa olisi, että esim. videokameroissa olisi myös ulkoisia mikrofoneja, jotta äänen laatu olisi parempi. Lisäksi videoiden muokkaamista varten tulisi olla riittävästi tiloja ja välineitä. Ajankäytön kannalta ei ole mielekästä, että opettaja tekee parikymmentä tuntia töitä saadakseen muutaman minuutin mittaisen opetusfilmin aikaiseksi (joka sekin laadultaan korkeintaan keskinkertainen). Jo oppimisenkin kannalta olisi mielekkäämpää siirtää tämä aikaa vievä työstäminen opiskelijoiden tehtäväksi. Opettajalla tulee silloinkin tietysti olla riittävät valmiudet ohjata ja auttaa opiskelijoita tarpeen mukaan. 8

11 Parhaimmillaan näkisin, että joukko opiskelijoita voi innostua draamasta ja videoinnista ja käyttää paljonkin aikaa ja energiaa yhteisen projektinsa parissa. Olisikin varmasti antoisaa tarjota opiskelijoille useammin tällakininen mahdollisuus luovaan toimintaan opiskelun merkeissä. Videoiden tuottaminen ja työstäminen vaatii myös opiskelijoita paljon aikaa ja taitoja. Toisaalta tuloksena vi olla monellakin tapaa mieleenpainuva oppimiskokemus sekä tietysti video, jota voi käyttää esim. markkinointitarkoituksissa tai opetuksessa. Mielestäni varteenotettava ajatus olisi myös se, että opiskelijoille tarjottaisiin vapaasti valittavissa opinnoissa videon tekoon liittyvä kurssi. Näin opiskelijat saisivat käyttää riittävästi aikaa teknisten hienouksien harjoitteluun ja voisivat harjoitella ja hyödyntää uusia taitojaan mm. ryhmätöiden teossa tai vaikkapa opinnäytetyön luomisessa. Omnian kaltaisessa suuressa oppilaitoksessa opiskellaan useita eri ammattialoja. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia voisi aueta myös esim. eri opiskelijaryhmien ja ammattiaineiden yhteisten projektien, videoiden ja jopa opinnäytetöiden kautta. 9

12 Lähteet Häkämies, A Metodilla on merkitys muodolla on mieli. Draamatyöskentely mielenterveyshoitotyön ammattikasvatuksessa. Verkkojulkaisusarja Acta Electronica Universitatis Tamperensis; Kalm, H Draaman käyttö opetuksessa. Kuittinen, E Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutus Omniassa Mahlamäki-Kultanen, S. & Eskola-Kronqvist, A Hoitotaidon oppiminen ja ohjaaminen lähihoitajakoulutuksessa. Teoksessa Seija Mahlamäki-Kultanen & Juha-Matti Tarvainen (toim.) Taito näkyväksi taito, työssäoppiminen ja digitaalinen valokuva HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 4/2007. Saatavilla www-muodossa Okkonen, S Opetuksen elävöittäminen draaman keinoin. Educa 2007 Lehdistötiedote ja yleisölle, Messukeskuksessa Pruuki, L Ilo opettaa, tietoa, taitoa ja työkaluja. Edita, Helsinki. 10

13 Videoprojektin suunnittelu Liite 1 Projekti: Potilaan valmistelu/neuvonta tilanne, joka videoidaan. Liittyy HoHu kursseihin (kansantaudit). Opiskelijat suunnittelevat annettujen tapausten mukaisesti potilaan ohjaustilanteen ja esittävät sen draaman muodossa. Esitykset videoidaan (3 kameraa käytössä). Esityksissä voi hyödyntää myös aikaperspektiiviä eli ottaa kohtauksia, jotka esittävät esim. eri päiviä ja tilanteen kehittymistä (terveysneuvonta, asian sisäistäminen, toistot yms.). Videot editoidaan (tällä kertaa) opettajien toimesta. Videoita voidaan hyödyntää jatkossa saman ryhmän kanssa (miten ovat ajatukset muuttuneet opintojen aikana) sekä tulevien ryhmien kanssa, jotka puolestaan voivat tehdä vastaavia videoita myös. Lisäksi esiintyvä ryhmä toimii englanninkielisessä koulutusohjelmassa, joten videoaineistoa voi hyödyntää myös suomenkielisillä ryhmillä englannin opetuksessa (hoitotyön ja englannin opetuksen yhteistyötä, kielitaidon soveltamista käytännön tilanteisiin yms.). Toteutus: Outi Grönberg & Suvi Kan sekä opiskelijat ryhmästä PNEY08SAA Mitä opiskelijat tekevät? Mitä tietoa hankitaan? Mitä tietoa tuotetaan? Mitä opiskelijat oppivat? Vaihe 1: ideointi Vaihe 2: määrittely Vaihe 3: rajaukset suunnittelevat ohjaustilanteen esim. terveysneuvonta asiakastilanteessa Aiheen valinta Pienryhmien muodostaminen Aiheiden jako ryhmille Kuvauskohteiden valinta Projektin tavoitteet terveysneuvontaan liittyvä teoriatieto, esim. verenpainetaudista sekä terveyskasvatukseen liittyvä tieto (esim. herkkyysvaiheet) Mistä saadaan hyvää tietoa ja aineistoa? Ideoita Yhteistyötä Ideointia Ennakkokäsitysten ulkoistami-nen? Kuvaus projektista / aiheesta? Yhteenveto aiheesta jaettavaksi muulle ryhmälle Henkilöt, roolit Paikat, tilanteet Oheismateriaali Tehtävän määrittelyä (ja rajaamista) Hakemaan tietoa Tekemään tiivistelmää Suunnittelemaan asiakasneuvontaa Oleellisen tiedon ja välineiden rajaaminen / valinta

14 Mitä opiskelijat tekevät? Mitä tietoa hankitaan? Mitä tietoa tuotetaan? Mitä opiskelijat oppivat? Vaihe 4: suunnittelu Vaihe 5: resurssointi Käsikirjoitus Kuvausten suunnittelu Lainaavat videolaitteet koululta Onko jollain omia laitteita? Sopivat aikataulun (kuvausvuorot yms.) Kerronta- ja ilmaisutyylit Tekniset mahdollisuudet Välineiden käyttöön liittyvä tieto ja taito, koekuvaus Koulun lainauskäytäntö Kuvausten toteutus ja tavoitteet Tarvittava rekvisiitta yms. Suunnitelma / muistilista kuvauksia varten Prosessin suunnittelu Aikataulussa pysyminen Esittämään tapauksen draaman muodossa Kuvaamaan opetustilanteesta videon

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Sami Jussinmäki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media opintoohjauksen tukena Anne Rongas 20.4.2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media ja... työ- ja toimintakulttuurin muutos opinto-ohjaajan työ tiedotuskanavat henkilökohtainen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 11/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli OPETTAJAN OHJE JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelissä opiskellaan opetussuunnitelmiin kuuluvia asioita yhdessä tekemällä. Tavoitteena on luoda uutta

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Opintori 15.12.2012 Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Heli Kiema Yliopisto-opettaja (jatko-opiskelija) (psykologia ja kasvatuspsykologia) Research Unit of Psychology Kehityspsykologia1 - kehittämishankkeena

Lisätiedot

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka

DILAPORT. Digital Language Portfolio. -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon. AMKpäivät. Kotka DILAPORT Digital Language Portfolio -Kielisalkkutyöskentelyn sovellus verkkoon Minna Scheinin, Turun ammattikorkeakoulu Teemat kielisalkkutyöskentelystä pedagogisia lähtökohtia kielisalkkutyöskentelyn

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä erityisopettaja Sari Granroth-Nalkki englannin ja saksankielen lehtori Kaisa Alila Kilpisen yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Roni Sorsa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA

VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,

Lisätiedot

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN 2015-2016 NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Kehittämistoiminnan tavoitteet Kaikkien luokan oppilaiden

Lisätiedot

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 TOIMINNAN HAVAINNOINTI Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015 HAVAINNOINNIN TAVOITE Kehittämistyön alkukartoitus Laadun arvioinnin työkalu kysely uusitaan vuosittain Uuden

Lisätiedot

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016

Ongelma-Ratkaisu. Malli työssä oppimiseen. Petteri Elo OPS-koulutus 2016 - Malli työssä oppimiseen Yhteystiedot Petteri Elo petteri.elo@pedanow.com +358405506020 www.pedanow.com Twitter: @PetteriElo Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Yksinkertainen

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Opettajan ja oppilaan roolit tarkastelun kohteena

Opettajan ja oppilaan roolit tarkastelun kohteena Opettajan ja oppilaan roolit tarkastelun kohteena Työpajan ohjelma 1. Aloitus - Kontekstin luominen työpajalle: Työvälineenä Treffikello - keskustelumenetelmä 2. Alustus työpajaan - Konkreettisia esimerkkejä

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPETUSVINKIT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KOPIRAITTILAN KOULU Tekijänoikeustaidot on jaettu materiaalissa kolmeen osaan: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon ja tiedonhankintataitoon ja kriittiseen

Lisätiedot

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset

Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset Kieltenopettajien hankekokemuskyselyn tulokset AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi Tarmo Ahvenainen Credits for the background picture: Kirsi McKenzie AMK- kielten ja -viestinnän asiantuntijatiimi

Lisätiedot

OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA

OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA 1 (5) 12.8.2013 Ohjaavalle opettajalle ja kollegaohjaajalle OPPIMISEN OHJAAMINEN OPINTOJAKSO OSANA PEDAGOGISIA OPINTOJA Opetuskokonaisuuden suunnittelu ja toteutus (9 op) on keskeinen osa opettajan pedagogisia

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu 18.11.2014 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet 2014 tpo alaikäiset 374 95 73 2014 uusi opisk kl 17 7 5 2014 uusi opisk mt 3 3 2 2014 uusi

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tuomas Kallinki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä

Opettajakelpoisuus. Kasvatustieteilijän toimintakenttä 7.10.2011 Marjatta Pakkanen Kasvatustieteilijän toimintakenttä Hallintoon liittyvät tehtävät (henkilöstöhallinto) Suunnittelutehtävät Opettaminen ja ohjaustehtävät Tutkimuksen tekeminen ja tutkimustuloksista

Lisätiedot

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084)

Tabletit ja pilvipalvelu opettajan työkaluina lukiossa Hanna Naalisvaara ja Sari Tapola, Digabi - kouluttajat (luokka 41084) Lauantai 29.11.2014 pajat Klo13:00-13:45 Paja 1 Paja 2 Paja 3 Paja 4 Paja 5 Paja 6 Digabi - ohjelmistoihin tutustuminen Jussi Tyni, Digabi - kouluttaja (luokka 41032) Moodle työpaja sähköinen koe Tentti

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Sanna Johansson Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUJohdantoU10T... 3 10TUPalautteiden tiivistelmäu10t... 4 10TU5.

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa

minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa Organisaation kehittäminen minen: Kohti monimediaista pedagogiikkaa TieVie-megakonferenssi 9.12.2005 Eija Aalto (eaalto@edu.jyu.fi) & Peppi Taalas (peppi@cc.jyu.fi) JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Kielikeskuksen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot