Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa. Menetelmällinen opetuskokeilu

Transkriptio

1 Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa Menetelmällinen opetuskokeilu NITOJA nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Opetus- ja ohjausmenetelmät -työryhmä Outi Grönberg Toukokuu 2009

2 Sisällys Johdanto Draama opetuksessa Draaman pedagogiikkaa lyhyesti Opetuksessa huomioitavaa Videointi ja filmin työstäminen Projektin kuvaus Projektin tavoitteet Toteutus Arviointi Pohdinta... 8 Lähteet Liitteet 1. Videoprojektin suunnittelu 2. Liisa s asthma attack video (cd)

3 Johdanto Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa vielä joitakin kuukausia sitten en ajatellut asian liittyvän minuun mitenkään. Voisi kai sanoa, että sattumien summa johti minut tähän mielenkiintoiseen tilanteeseen. Nitoja-projektiin pääsin mukaan syyslukukauden alussa Erityisesti minua kiehtoi projektissa ajatus toiminnallisesta opetuksesta. Olen toiminnan ihminen ja yritän yleensäkin järjestää opetukseni puitteissa vaihtelevasti toimintaa. Lähempänä joulua huomasin osallistuvani Video pedagogisena välineenä nimiselle kurssille, joka järjestettiin opettajilla Omniassa (Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutus Omniassa ). Nitoja projektin ja videokurssin yhteisenä tuotoksena syntyi tämä menetelmällinen opetuskokeilu. Toki draamaa ja videointia on käytetty opetuksessa ennenkin. Niitä ovat toteuttaneet ne opettajat, jotka ovat jo osanneet. Muita opettajia ei juuri ole tällaiseen toimintaan vedetty mukaan. Luultavasti jo senkin takia, että se on niin aikaa vievää. Ja edellyttäisi yhteisopetusta tms. yhteistyötä. Tai vapaa-ajan viettämistä esim. viikonloppuisin kollegan kanssa töitä harrastaen Olen tähän työhön kerännyt hiukan asiaa draamasta ja videoinnista yleensä. Seuraavaksi olen kuvannut mielestäni varsin onnistuneen projektin, jonka aikana sekä opiskelijat että opettajat saavuttivat useita tavoitteita. Projektin aikana opiskelijat harjoittelivat mm. draaman tuottamista, tiedon hakua ja potilaan ohjausta. Opettajat puolestaan oppivat tekemään filmiä Windows Movie Maker ohjelmalla. Lopuksi olen pyrkinyt pohtimaan draaman ja videoinnin asemaa opetuksessa. Toivoakseni tämä raportti tai sen liitteenä oleva video ilahduttaa ja avartaa myös muiden näkemyksiä erilaisista opetusmenetelmistä. Parhaassa tapauksessa se ehkä auttaa löytämään mahdollisuuksia, aikaa ja innostusta kokeilla itsekin jotain vastaavaa.

4 1. Draama opetuksessa 1.1 Draaman pedagogiikkaa lyhyesti Opiskelija nähdään nykyaikaisen oppimiskäsityksen mukaan aktiivisesti toimivana yksilönä, joka rakentaa oman ajattelunsa ja toimintamallinsa itse. Oppiminen on päämääräsuuntautunut prosessi ja oppimisympäristöt voivat olla hyvin erilaisia. (Okkonen 2007.) Draama- ja teatterikasvatus kehittävät itseluottamusta, itsetuntemusta ja sosiaalisuutta, joita voidaan pitää kasvatuksen perustavoitteina. Draamassa yhdistyvät todellinen ja kuvitteellinen maailma, siinä opitaan aina jotakin tutkittavasta teemasta sekä omasta itsestä, mutta myös sosiaalisista taidoista sekä draaman ja teatterin muodoista. (Okkonen 2007.) Draama antaa myös mahdollisuuden hyödyntää erilaisia oppimistyylejä sekä ryhmätyömuotoja. Näin voidaan kehittää yksilön emotionaalista, fyysistä sekä älyllistä kyvykkyyttä toimia ryhmässä. (Okkonen 2007.) Pelkkä tieto ei riitä tuottamaan taitavia osaajia. Ihmissuhdetyössä, kuten hoitoalalla, taitoa tarvitaan erityisesti tunteiden alueella. Taiteella onkin nähty olevan suora yhteys tunteisiin sekä niiden taustalla oleviin arvoihin. Taideaineiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon alan koulutuksissa on kuitenkin vähäinen. (Häkämies 2007.) Tämäkin siis puoltaa draaman käyttöä myös esim. ammattiaineiden opetuksessa. 1.2 Opetuksessa huomioitavaa Opettajan on tiedettävä mikä on oppimisen tavoite. Opettajalta vaaditaan myös pedagogista osaamista, jotta oppimisesta saadaan rakennettua toimivia kokonaisuuksia. (Häkämies 2007, Okkonen 2007.) Draamatyöskentely voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen (kuvio1). Ensimmäisessä vaiheessa perehdytään aiheeseen ja sovitaan kuka tekee, mitä ja miten. Toisessa, toiminnallisessa vai- 2

5 heessa draamaa työstetään ja näytellään. Kolmas vaihe on draaman purku, jolloin projektista keskustellaan ja sitä arvioidaan. Työskentelyn vaiheet Mitä tehdään Perehtyminen aiheeseen opettaja esittelee mitä tehdään ja miten, sovitaan roolit ja tehtävät Toiminnallinen vaihe draamaa työstetään ja näytellään Draaman purku keskustellaan ja arvioidaan Kuvio 1. Draamatyöskentelyn vaiheet. (Kalm 2008.) Jokainen draamatyöskentelyn vaihe on omalla tavallaan tärkeä. On kuitenkin hyvä muistaa, että draama on väline tai menetelmä opetuksessa. Opetuksen sisältö ja oppiminen ovat pääasioita. Esimerkiksi pienet kömmähdykset tai rekvisiitan puutteellisuus draamaa esitettäessä eivät ole niinkään oleellisia. Kuva 1. Roolit on jaettu, draamaa näytellään. 3

6 2. Videointi ja filmin työstäminen Videot sopivat opetuksessa hyvin mm. jonkin ilmiön havainnollistamiseen. Ne tulisi kuitenkin analysoida opiskelijoiden kanssa riittävän hyvin. Opiskelijat voivat myös itse kuvata videoita, esim. esittämiään draamoja tai taitojen harjoittelua. Näitä videoita katsellessa voidaan mm. etsiä opiskelijoiden vahvuuksia ja kehittymiskohteita. (Pruuki 2008, ) Millä eri tavoilla videota voi käyttää opetuksessa? Mitä eri tavat edistävät? Opiskelijan itsearviointi videon avulla => oman toiminnan analyysia Havainnollistaminen Kontekstin luominen uuteen asiaan Oman toiminnan dokumentointi esim. työssäoppimisessa / opinnäytetyöhön Lähihoitajaopintojen markkinoinnissa Opetuksen rytmittäminen => mielenkiinto säilyy Huomioi erilaiset oppimistyylit Kuvio 2. Videon käyttö opetuksessa. (Kuittinen 2009.) Hoitotyön opetuksessa videointia on kuitenkin käytetty melko vähän. Menetelmän käyttö riippuu opettajan kätevyydestä ja tottuneisuudesta käyttää videoita. Käytännössä ongelmia on myös laitteiden suhteen. Lisäksi menetelmä on varsin aikaa vievä. (Mahlamäki-Kultanen ym ) Videon käyttötapojen luikittelua 1. Esittävä / havainnollistava käyttö Videolla näytetään esim. prosessi Ammatillinen kehittyminen näkyy videoilta 2. Reflektiivinen käyttö Video itsereflektoinnin objektina Ilmiöiden moniulotteisuuden analysoinnin apuvälineenä 3. Konstruktiivinen käyttö Video luovan työskentelyn ja aktiivisen oppimisen välineenä esim. opiskelijaprojekteissa Kuvio 3. Videon käyttötapoja. (Kuittinen 2009.) 4

7 3. Projektin kuvaus 3.1 Projektin tavoitteet Videointiprojektilla oli useista tavoitteita (liite 1). Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan mm. yhteistyötä, tiedon hakua, tehtävän määrittelyä ja rajaamista. Ammattiaineen (hoitotyön) kannalta tärkeää oli harjoitella luotettavan tiedon hakua, saada lisää tietoja eri sairauksista sekä suunnitella asiakasneuvontatilannetta. Opettajien tavoitteena oli ohjata opiskelijoita videointiprojektin aikana ja lisäksi oppia itse videon tekoon liittyviä asioita. Kumpikaan opettaja ei ollut aikaisemmin tehnyt videoita (joten opittavaa oli paljon). 3.2 Toteutus Draaman videointiprojekti toteutettiin kahden hoitotyön opettajan sekä yhden opiskelijaryhmän yhteistyönä. Opiskelijaryhmäksi valittiin englanninkielisessä koulutusohjelmassa oleva PNE08SAA. Opetettava hoitotyön kurssi oli molemmille opettajille tuttu. Kurssilla käsitellään tavallisimpia kansantauteja. Opiskelijat jaettiin neljään ryhmään, joista jokaisella oli oma tautitapauksensa. Opiskelijaryhmät ottivat selvää tapaustensa oireista, hoidosta ym. ja laativat käsikirjoituksen draamaesitystä varten. Opettajat ohjasivat työskentelyä. Sovittuna päivänä opiskelijaryhmät esittivät tapauksensa draaman muodossa muulle luokalle. Kaikki esitykset videoitiin, enimmäkseen kahdella kameralla. Videomateriaalia syntyi kustakin esityksestä noin tunnin verran. Opettajat valitsivat kuvatuista tapauksista yhden, jota rupesivat työstämään filmiksi. Työstäminen tapahtui aluksi Video pedagogisena välineenä kurssin puitteissa ja kurssin jälkeen omatoimisesti. Tuloksena oli erilaisilla teksteillä ja tehosteilla höystetty, noin viisi minuuttia kestävä filmi astmakohtauksesta (liite 2). 5

8 3.3 Arviointi Draaman videoinnissa oli joitakin teknisiä ongelmia ja projektin aikataulu oli melko tiivis. Lisäksi toinen opettajista ei työesteiden vuoksi päässyt osallistumaan Video pedagogisena välineenä -kurssin kaikille kerroille, mikä rajoitti hänen toimintamahdollisuuksiaan projektissa. Kenelläkään ei ollut videoinnista kovin paljon kokemusta, joten ymmärrettävästi kuvaus onnistui teknisesti vain kohtalaisesti. Lisäksi kuvausten jälkeen kävi ilmi, että koulun videokameroissa olevat kiinteät mikrofonit tuottavat melko vaatimattoman tasoista ääninauhaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hiukan kauempaa kuvattaessa äänen laatu on huono, ääni on hiljaista ja siinä on paljon taustahälinää tai suhinaa mukana (raskasta kuunnella). Tästäkin kuitenkin opimme jotain. Jalustan avulla toisen kameran turhaa heilumista voitiin vähentää, mutta kuvausetäisyys ja kuvakulma olivat lähes muuttumattomat kuvausten ajan. Toisella kameralla saatiin paremmin lähikuvaa ja samalla parempi äänenlaatu, mutta kulloisenkin kuvaajan käden vakaus vaikutti kuvan heilumiseen. Kahden kameran samanaikainen käyttö tuotti kuitenkin hyvin kuvausmateriaalia, josta oli hyvä valita filmiin parhaiten sopivia pätkiä. Windows Movie Maker osoittautui melko yksinkertaiseksi ohjelmaksi filmin tekoa ajatellen. Näin ollen suhteellisen lyhyessäkin ajassa sitä oppi käyttämään ainakin jollain tasolla. Esimerkiksi äänen puutteellista laatua kompensoitiin lisäämällä tekstiä kuvien väliin ja päällekin. Näin filmistä saatiin myös entistä informatiivisempi ja selkeämpi. Kuva 2. Informatiivisia kuvia filmin lomassa. Opiskelijat olivat innokkaita näyttelemään draamaa. Innostu näkyi myös siinä, että opiskelijoiden oli vaikea pysyä annetuissa aikatauluissa. Esitykset venyivätkin turhan pitkiksi (erityisesti juonen kehittelyn osalta ennen kuin päästiin asiaan ). Opiskelijat eivät myöskään olleet 6

9 tottuneet näyttelemään kameran edessä, joten esim. seisoivat välillä pitkiäkin aikoja selin kameraan yms. Toisaalta opiskelijat olivat valmistelleet ja harjoitelleetkin esityksensä hyvin ja kurssin tavoitteiden mukaisesti asiasisältö olikin tärkein opiskeltava asia. Draaman videointia harjoiteltiin siis vain ammattiaineen ohessa, joten lopputuloksen tekninen taso ei ollutkaan niin tärkeää. Prosessi oli mielenkiintoinen ja kaikki oppivat sen aikana paljon. Opiskelijat pääsivät tavoitteiden mukaisesti harjoittelemaan mm. ryhmätyötaitoja, tiedon hakua ja tiivistämistä sekä asiakasneuvontaa. Joissain kohdissa draamaa opiskelijat innostuivat improvisoimaan, mikä oli sinänsä tervetullutta luovuutta. Se saattoi kuitenkin johtaa myös siihen, että vastanäyttelijä joutuikin yllättäen tietojensa äärirajoille ja (pelastaakseen kasvonsa) esitti jopa tiedollisesti virheellisiä kommentteja. Filmiä työstettäessä jouduttiin joitakin tällaisia pätkiä editoimaan pois. Lisäksi draaman jälkeisen arvioivan keskustelun aikana (draaman purku) oli syytä varmistaa, ettei opiskelijoiden mieliin jäänyt virheellistä tietoa tapauksista. Myös opettajat pääsivät tavoitteidensa mukaisesti harjoittelemaan draaman kuvaamista ja filmin tekoa. Todettiinkin, että filmin teko on varsin hidasta ja vaatii paljon opastusta ja harjoittelua ainakin alussa. Video pedagogisena välineenä kurssi olikin edellytys tällaisen kokeilun toteuttamiselle. Ilman tuota kurssia kummallakaan opettajalla ei olisi ollut valmiuksia filmin tekoon. Toisaalta pelkän kurssin puitteissa ei aika olisi riittänyt filmin tekoon ja työstämiseen. Näin ollen kurssin ja Nitoja-projektiin liittyvän opetuskokeilun yhdistäminen oli onnistunut ratkaisu. Opetusmenetelmänä draama vaikutti mielenkiintoiselta ja toimivalta. Ainakin tässä opiskelijaryhmässä kaikki lähtivät innolla mukaan toteuttamaan draamaa. Opetuksen ja tuntisuunnitelmien kannalta menetelmä on kuitenkin aikaa vievä ja aikaa onkin hyvä varata riittävästi sekä draaman suunnitteluun, toteutukseen että purkuun. 7

10 4. Pohdinta Draama ja videointi ovat toiminnallisina opetusmenetelminä varsin mielenkiintoisia. Ne tuovat uusia ulottuvuuksia opetukseen ja opiskelijoiden tapaan ajatella sekä työstää asioita. Uskoakseni sekä draamaa että videointia voisi käyttää varsin monen ammattiaineenkin yhteydessä. Toisaalta draaman valmistelu ja esittäminen sekä filmin työstäminen vievät paljon aikaa. Useilla kursseilla tuntuisi olevan asiaa enemmän kuin aikaa, joten se rajoittaa tällaisten menetelmien käyttöä. Tässä projektissa opiskelijat lähtivät innolla mukaan toteuttamaan draamaa ja olivat halukkaita esitystensä videoimiseen. Kaikki opiskelijat kaikissa ryhmissä eivät kuitenkaan välttämättä ole yhtä innokkaita ja aktiivisia. Herääkin kysymys, pitäisikö tällaisten menetelmien käytön opetuksessa olla vapaaehtoista. Joku pienryhmä ehkä haluaa esittää työnsä tuloksen draamana tai videon muodossa, joku toinen ehkä power point esityksenä tai jossain muussa muodossa. Opettajilta vaaditaan myös paljon, kun käytetään tällaisia opetusta tukevia menetelmiä. Opettajan tulee tietää mitä tekee ja miten, jotta pysytään aikataulussa ja tavoitteissa. Esimerkiksi videoiden tekeminen edellyttää paljon tietoa ja taitoa sekä ainakin jonkin verran kiinnostusta asiaa kohtaan. Lisäksi koululla tulisi olla riittävän hyvät välineet ja tilat, jos videointia halutaan yleisemmin käyttää opetuksessa. Toivottavaa olisi, että esim. videokameroissa olisi myös ulkoisia mikrofoneja, jotta äänen laatu olisi parempi. Lisäksi videoiden muokkaamista varten tulisi olla riittävästi tiloja ja välineitä. Ajankäytön kannalta ei ole mielekästä, että opettaja tekee parikymmentä tuntia töitä saadakseen muutaman minuutin mittaisen opetusfilmin aikaiseksi (joka sekin laadultaan korkeintaan keskinkertainen). Jo oppimisenkin kannalta olisi mielekkäämpää siirtää tämä aikaa vievä työstäminen opiskelijoiden tehtäväksi. Opettajalla tulee silloinkin tietysti olla riittävät valmiudet ohjata ja auttaa opiskelijoita tarpeen mukaan. 8

11 Parhaimmillaan näkisin, että joukko opiskelijoita voi innostua draamasta ja videoinnista ja käyttää paljonkin aikaa ja energiaa yhteisen projektinsa parissa. Olisikin varmasti antoisaa tarjota opiskelijoille useammin tällakininen mahdollisuus luovaan toimintaan opiskelun merkeissä. Videoiden tuottaminen ja työstäminen vaatii myös opiskelijoita paljon aikaa ja taitoja. Toisaalta tuloksena vi olla monellakin tapaa mieleenpainuva oppimiskokemus sekä tietysti video, jota voi käyttää esim. markkinointitarkoituksissa tai opetuksessa. Mielestäni varteenotettava ajatus olisi myös se, että opiskelijoille tarjottaisiin vapaasti valittavissa opinnoissa videon tekoon liittyvä kurssi. Näin opiskelijat saisivat käyttää riittävästi aikaa teknisten hienouksien harjoitteluun ja voisivat harjoitella ja hyödyntää uusia taitojaan mm. ryhmätöiden teossa tai vaikkapa opinnäytetyön luomisessa. Omnian kaltaisessa suuressa oppilaitoksessa opiskellaan useita eri ammattialoja. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia voisi aueta myös esim. eri opiskelijaryhmien ja ammattiaineiden yhteisten projektien, videoiden ja jopa opinnäytetöiden kautta. 9

12 Lähteet Häkämies, A Metodilla on merkitys muodolla on mieli. Draamatyöskentely mielenterveyshoitotyön ammattikasvatuksessa. Verkkojulkaisusarja Acta Electronica Universitatis Tamperensis; Kalm, H Draaman käyttö opetuksessa. Kuittinen, E Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutus Omniassa Mahlamäki-Kultanen, S. & Eskola-Kronqvist, A Hoitotaidon oppiminen ja ohjaaminen lähihoitajakoulutuksessa. Teoksessa Seija Mahlamäki-Kultanen & Juha-Matti Tarvainen (toim.) Taito näkyväksi taito, työssäoppiminen ja digitaalinen valokuva HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 4/2007. Saatavilla www-muodossa Okkonen, S Opetuksen elävöittäminen draaman keinoin. Educa 2007 Lehdistötiedote ja yleisölle, Messukeskuksessa Pruuki, L Ilo opettaa, tietoa, taitoa ja työkaluja. Edita, Helsinki. 10

13 Videoprojektin suunnittelu Liite 1 Projekti: Potilaan valmistelu/neuvonta tilanne, joka videoidaan. Liittyy HoHu kursseihin (kansantaudit). Opiskelijat suunnittelevat annettujen tapausten mukaisesti potilaan ohjaustilanteen ja esittävät sen draaman muodossa. Esitykset videoidaan (3 kameraa käytössä). Esityksissä voi hyödyntää myös aikaperspektiiviä eli ottaa kohtauksia, jotka esittävät esim. eri päiviä ja tilanteen kehittymistä (terveysneuvonta, asian sisäistäminen, toistot yms.). Videot editoidaan (tällä kertaa) opettajien toimesta. Videoita voidaan hyödyntää jatkossa saman ryhmän kanssa (miten ovat ajatukset muuttuneet opintojen aikana) sekä tulevien ryhmien kanssa, jotka puolestaan voivat tehdä vastaavia videoita myös. Lisäksi esiintyvä ryhmä toimii englanninkielisessä koulutusohjelmassa, joten videoaineistoa voi hyödyntää myös suomenkielisillä ryhmillä englannin opetuksessa (hoitotyön ja englannin opetuksen yhteistyötä, kielitaidon soveltamista käytännön tilanteisiin yms.). Toteutus: Outi Grönberg & Suvi Kan sekä opiskelijat ryhmästä PNEY08SAA Mitä opiskelijat tekevät? Mitä tietoa hankitaan? Mitä tietoa tuotetaan? Mitä opiskelijat oppivat? Vaihe 1: ideointi Vaihe 2: määrittely Vaihe 3: rajaukset suunnittelevat ohjaustilanteen esim. terveysneuvonta asiakastilanteessa Aiheen valinta Pienryhmien muodostaminen Aiheiden jako ryhmille Kuvauskohteiden valinta Projektin tavoitteet terveysneuvontaan liittyvä teoriatieto, esim. verenpainetaudista sekä terveyskasvatukseen liittyvä tieto (esim. herkkyysvaiheet) Mistä saadaan hyvää tietoa ja aineistoa? Ideoita Yhteistyötä Ideointia Ennakkokäsitysten ulkoistami-nen? Kuvaus projektista / aiheesta? Yhteenveto aiheesta jaettavaksi muulle ryhmälle Henkilöt, roolit Paikat, tilanteet Oheismateriaali Tehtävän määrittelyä (ja rajaamista) Hakemaan tietoa Tekemään tiivistelmää Suunnittelemaan asiakasneuvontaa Oleellisen tiedon ja välineiden rajaaminen / valinta

14 Mitä opiskelijat tekevät? Mitä tietoa hankitaan? Mitä tietoa tuotetaan? Mitä opiskelijat oppivat? Vaihe 4: suunnittelu Vaihe 5: resurssointi Käsikirjoitus Kuvausten suunnittelu Lainaavat videolaitteet koululta Onko jollain omia laitteita? Sopivat aikataulun (kuvausvuorot yms.) Kerronta- ja ilmaisutyylit Tekniset mahdollisuudet Välineiden käyttöön liittyvä tieto ja taito, koekuvaus Koulun lainauskäytäntö Kuvausten toteutus ja tavoitteet Tarvittava rekvisiitta yms. Suunnitelma / muistilista kuvauksia varten Prosessin suunnittelu Aikataulussa pysyminen Esittämään tapauksen draaman muodossa Kuvaamaan opetustilanteesta videon