Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa. Menetelmällinen opetuskokeilu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa. Menetelmällinen opetuskokeilu"

Transkriptio

1 Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa Menetelmällinen opetuskokeilu NITOJA nivelvaihe, toiminta ja jatko työelämään Opetus- ja ohjausmenetelmät -työryhmä Outi Grönberg Toukokuu 2009

2 Sisällys Johdanto Draama opetuksessa Draaman pedagogiikkaa lyhyesti Opetuksessa huomioitavaa Videointi ja filmin työstäminen Projektin kuvaus Projektin tavoitteet Toteutus Arviointi Pohdinta... 8 Lähteet Liitteet 1. Videoprojektin suunnittelu 2. Liisa s asthma attack video (cd)

3 Johdanto Draaman ja videoinnin mahdollisuudet opetuksessa vielä joitakin kuukausia sitten en ajatellut asian liittyvän minuun mitenkään. Voisi kai sanoa, että sattumien summa johti minut tähän mielenkiintoiseen tilanteeseen. Nitoja-projektiin pääsin mukaan syyslukukauden alussa Erityisesti minua kiehtoi projektissa ajatus toiminnallisesta opetuksesta. Olen toiminnan ihminen ja yritän yleensäkin järjestää opetukseni puitteissa vaihtelevasti toimintaa. Lähempänä joulua huomasin osallistuvani Video pedagogisena välineenä nimiselle kurssille, joka järjestettiin opettajilla Omniassa (Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutus Omniassa ). Nitoja projektin ja videokurssin yhteisenä tuotoksena syntyi tämä menetelmällinen opetuskokeilu. Toki draamaa ja videointia on käytetty opetuksessa ennenkin. Niitä ovat toteuttaneet ne opettajat, jotka ovat jo osanneet. Muita opettajia ei juuri ole tällaiseen toimintaan vedetty mukaan. Luultavasti jo senkin takia, että se on niin aikaa vievää. Ja edellyttäisi yhteisopetusta tms. yhteistyötä. Tai vapaa-ajan viettämistä esim. viikonloppuisin kollegan kanssa töitä harrastaen Olen tähän työhön kerännyt hiukan asiaa draamasta ja videoinnista yleensä. Seuraavaksi olen kuvannut mielestäni varsin onnistuneen projektin, jonka aikana sekä opiskelijat että opettajat saavuttivat useita tavoitteita. Projektin aikana opiskelijat harjoittelivat mm. draaman tuottamista, tiedon hakua ja potilaan ohjausta. Opettajat puolestaan oppivat tekemään filmiä Windows Movie Maker ohjelmalla. Lopuksi olen pyrkinyt pohtimaan draaman ja videoinnin asemaa opetuksessa. Toivoakseni tämä raportti tai sen liitteenä oleva video ilahduttaa ja avartaa myös muiden näkemyksiä erilaisista opetusmenetelmistä. Parhaassa tapauksessa se ehkä auttaa löytämään mahdollisuuksia, aikaa ja innostusta kokeilla itsekin jotain vastaavaa.

4 1. Draama opetuksessa 1.1 Draaman pedagogiikkaa lyhyesti Opiskelija nähdään nykyaikaisen oppimiskäsityksen mukaan aktiivisesti toimivana yksilönä, joka rakentaa oman ajattelunsa ja toimintamallinsa itse. Oppiminen on päämääräsuuntautunut prosessi ja oppimisympäristöt voivat olla hyvin erilaisia. (Okkonen 2007.) Draama- ja teatterikasvatus kehittävät itseluottamusta, itsetuntemusta ja sosiaalisuutta, joita voidaan pitää kasvatuksen perustavoitteina. Draamassa yhdistyvät todellinen ja kuvitteellinen maailma, siinä opitaan aina jotakin tutkittavasta teemasta sekä omasta itsestä, mutta myös sosiaalisista taidoista sekä draaman ja teatterin muodoista. (Okkonen 2007.) Draama antaa myös mahdollisuuden hyödyntää erilaisia oppimistyylejä sekä ryhmätyömuotoja. Näin voidaan kehittää yksilön emotionaalista, fyysistä sekä älyllistä kyvykkyyttä toimia ryhmässä. (Okkonen 2007.) Pelkkä tieto ei riitä tuottamaan taitavia osaajia. Ihmissuhdetyössä, kuten hoitoalalla, taitoa tarvitaan erityisesti tunteiden alueella. Taiteella onkin nähty olevan suora yhteys tunteisiin sekä niiden taustalla oleviin arvoihin. Taideaineiden osuus sosiaali- ja terveydenhuollon alan koulutuksissa on kuitenkin vähäinen. (Häkämies 2007.) Tämäkin siis puoltaa draaman käyttöä myös esim. ammattiaineiden opetuksessa. 1.2 Opetuksessa huomioitavaa Opettajan on tiedettävä mikä on oppimisen tavoite. Opettajalta vaaditaan myös pedagogista osaamista, jotta oppimisesta saadaan rakennettua toimivia kokonaisuuksia. (Häkämies 2007, Okkonen 2007.) Draamatyöskentely voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen (kuvio1). Ensimmäisessä vaiheessa perehdytään aiheeseen ja sovitaan kuka tekee, mitä ja miten. Toisessa, toiminnallisessa vai- 2

5 heessa draamaa työstetään ja näytellään. Kolmas vaihe on draaman purku, jolloin projektista keskustellaan ja sitä arvioidaan. Työskentelyn vaiheet Mitä tehdään Perehtyminen aiheeseen opettaja esittelee mitä tehdään ja miten, sovitaan roolit ja tehtävät Toiminnallinen vaihe draamaa työstetään ja näytellään Draaman purku keskustellaan ja arvioidaan Kuvio 1. Draamatyöskentelyn vaiheet. (Kalm 2008.) Jokainen draamatyöskentelyn vaihe on omalla tavallaan tärkeä. On kuitenkin hyvä muistaa, että draama on väline tai menetelmä opetuksessa. Opetuksen sisältö ja oppiminen ovat pääasioita. Esimerkiksi pienet kömmähdykset tai rekvisiitan puutteellisuus draamaa esitettäessä eivät ole niinkään oleellisia. Kuva 1. Roolit on jaettu, draamaa näytellään. 3

6 2. Videointi ja filmin työstäminen Videot sopivat opetuksessa hyvin mm. jonkin ilmiön havainnollistamiseen. Ne tulisi kuitenkin analysoida opiskelijoiden kanssa riittävän hyvin. Opiskelijat voivat myös itse kuvata videoita, esim. esittämiään draamoja tai taitojen harjoittelua. Näitä videoita katsellessa voidaan mm. etsiä opiskelijoiden vahvuuksia ja kehittymiskohteita. (Pruuki 2008, ) Millä eri tavoilla videota voi käyttää opetuksessa? Mitä eri tavat edistävät? Opiskelijan itsearviointi videon avulla => oman toiminnan analyysia Havainnollistaminen Kontekstin luominen uuteen asiaan Oman toiminnan dokumentointi esim. työssäoppimisessa / opinnäytetyöhön Lähihoitajaopintojen markkinoinnissa Opetuksen rytmittäminen => mielenkiinto säilyy Huomioi erilaiset oppimistyylit Kuvio 2. Videon käyttö opetuksessa. (Kuittinen 2009.) Hoitotyön opetuksessa videointia on kuitenkin käytetty melko vähän. Menetelmän käyttö riippuu opettajan kätevyydestä ja tottuneisuudesta käyttää videoita. Käytännössä ongelmia on myös laitteiden suhteen. Lisäksi menetelmä on varsin aikaa vievä. (Mahlamäki-Kultanen ym ) Videon käyttötapojen luikittelua 1. Esittävä / havainnollistava käyttö Videolla näytetään esim. prosessi Ammatillinen kehittyminen näkyy videoilta 2. Reflektiivinen käyttö Video itsereflektoinnin objektina Ilmiöiden moniulotteisuuden analysoinnin apuvälineenä 3. Konstruktiivinen käyttö Video luovan työskentelyn ja aktiivisen oppimisen välineenä esim. opiskelijaprojekteissa Kuvio 3. Videon käyttötapoja. (Kuittinen 2009.) 4

7 3. Projektin kuvaus 3.1 Projektin tavoitteet Videointiprojektilla oli useista tavoitteita (liite 1). Opiskelijat pääsivät harjoittelemaan mm. yhteistyötä, tiedon hakua, tehtävän määrittelyä ja rajaamista. Ammattiaineen (hoitotyön) kannalta tärkeää oli harjoitella luotettavan tiedon hakua, saada lisää tietoja eri sairauksista sekä suunnitella asiakasneuvontatilannetta. Opettajien tavoitteena oli ohjata opiskelijoita videointiprojektin aikana ja lisäksi oppia itse videon tekoon liittyviä asioita. Kumpikaan opettaja ei ollut aikaisemmin tehnyt videoita (joten opittavaa oli paljon). 3.2 Toteutus Draaman videointiprojekti toteutettiin kahden hoitotyön opettajan sekä yhden opiskelijaryhmän yhteistyönä. Opiskelijaryhmäksi valittiin englanninkielisessä koulutusohjelmassa oleva PNE08SAA. Opetettava hoitotyön kurssi oli molemmille opettajille tuttu. Kurssilla käsitellään tavallisimpia kansantauteja. Opiskelijat jaettiin neljään ryhmään, joista jokaisella oli oma tautitapauksensa. Opiskelijaryhmät ottivat selvää tapaustensa oireista, hoidosta ym. ja laativat käsikirjoituksen draamaesitystä varten. Opettajat ohjasivat työskentelyä. Sovittuna päivänä opiskelijaryhmät esittivät tapauksensa draaman muodossa muulle luokalle. Kaikki esitykset videoitiin, enimmäkseen kahdella kameralla. Videomateriaalia syntyi kustakin esityksestä noin tunnin verran. Opettajat valitsivat kuvatuista tapauksista yhden, jota rupesivat työstämään filmiksi. Työstäminen tapahtui aluksi Video pedagogisena välineenä kurssin puitteissa ja kurssin jälkeen omatoimisesti. Tuloksena oli erilaisilla teksteillä ja tehosteilla höystetty, noin viisi minuuttia kestävä filmi astmakohtauksesta (liite 2). 5

8 3.3 Arviointi Draaman videoinnissa oli joitakin teknisiä ongelmia ja projektin aikataulu oli melko tiivis. Lisäksi toinen opettajista ei työesteiden vuoksi päässyt osallistumaan Video pedagogisena välineenä -kurssin kaikille kerroille, mikä rajoitti hänen toimintamahdollisuuksiaan projektissa. Kenelläkään ei ollut videoinnista kovin paljon kokemusta, joten ymmärrettävästi kuvaus onnistui teknisesti vain kohtalaisesti. Lisäksi kuvausten jälkeen kävi ilmi, että koulun videokameroissa olevat kiinteät mikrofonit tuottavat melko vaatimattoman tasoista ääninauhaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hiukan kauempaa kuvattaessa äänen laatu on huono, ääni on hiljaista ja siinä on paljon taustahälinää tai suhinaa mukana (raskasta kuunnella). Tästäkin kuitenkin opimme jotain. Jalustan avulla toisen kameran turhaa heilumista voitiin vähentää, mutta kuvausetäisyys ja kuvakulma olivat lähes muuttumattomat kuvausten ajan. Toisella kameralla saatiin paremmin lähikuvaa ja samalla parempi äänenlaatu, mutta kulloisenkin kuvaajan käden vakaus vaikutti kuvan heilumiseen. Kahden kameran samanaikainen käyttö tuotti kuitenkin hyvin kuvausmateriaalia, josta oli hyvä valita filmiin parhaiten sopivia pätkiä. Windows Movie Maker osoittautui melko yksinkertaiseksi ohjelmaksi filmin tekoa ajatellen. Näin ollen suhteellisen lyhyessäkin ajassa sitä oppi käyttämään ainakin jollain tasolla. Esimerkiksi äänen puutteellista laatua kompensoitiin lisäämällä tekstiä kuvien väliin ja päällekin. Näin filmistä saatiin myös entistä informatiivisempi ja selkeämpi. Kuva 2. Informatiivisia kuvia filmin lomassa. Opiskelijat olivat innokkaita näyttelemään draamaa. Innostu näkyi myös siinä, että opiskelijoiden oli vaikea pysyä annetuissa aikatauluissa. Esitykset venyivätkin turhan pitkiksi (erityisesti juonen kehittelyn osalta ennen kuin päästiin asiaan ). Opiskelijat eivät myöskään olleet 6

9 tottuneet näyttelemään kameran edessä, joten esim. seisoivat välillä pitkiäkin aikoja selin kameraan yms. Toisaalta opiskelijat olivat valmistelleet ja harjoitelleetkin esityksensä hyvin ja kurssin tavoitteiden mukaisesti asiasisältö olikin tärkein opiskeltava asia. Draaman videointia harjoiteltiin siis vain ammattiaineen ohessa, joten lopputuloksen tekninen taso ei ollutkaan niin tärkeää. Prosessi oli mielenkiintoinen ja kaikki oppivat sen aikana paljon. Opiskelijat pääsivät tavoitteiden mukaisesti harjoittelemaan mm. ryhmätyötaitoja, tiedon hakua ja tiivistämistä sekä asiakasneuvontaa. Joissain kohdissa draamaa opiskelijat innostuivat improvisoimaan, mikä oli sinänsä tervetullutta luovuutta. Se saattoi kuitenkin johtaa myös siihen, että vastanäyttelijä joutuikin yllättäen tietojensa äärirajoille ja (pelastaakseen kasvonsa) esitti jopa tiedollisesti virheellisiä kommentteja. Filmiä työstettäessä jouduttiin joitakin tällaisia pätkiä editoimaan pois. Lisäksi draaman jälkeisen arvioivan keskustelun aikana (draaman purku) oli syytä varmistaa, ettei opiskelijoiden mieliin jäänyt virheellistä tietoa tapauksista. Myös opettajat pääsivät tavoitteidensa mukaisesti harjoittelemaan draaman kuvaamista ja filmin tekoa. Todettiinkin, että filmin teko on varsin hidasta ja vaatii paljon opastusta ja harjoittelua ainakin alussa. Video pedagogisena välineenä kurssi olikin edellytys tällaisen kokeilun toteuttamiselle. Ilman tuota kurssia kummallakaan opettajalla ei olisi ollut valmiuksia filmin tekoon. Toisaalta pelkän kurssin puitteissa ei aika olisi riittänyt filmin tekoon ja työstämiseen. Näin ollen kurssin ja Nitoja-projektiin liittyvän opetuskokeilun yhdistäminen oli onnistunut ratkaisu. Opetusmenetelmänä draama vaikutti mielenkiintoiselta ja toimivalta. Ainakin tässä opiskelijaryhmässä kaikki lähtivät innolla mukaan toteuttamaan draamaa. Opetuksen ja tuntisuunnitelmien kannalta menetelmä on kuitenkin aikaa vievä ja aikaa onkin hyvä varata riittävästi sekä draaman suunnitteluun, toteutukseen että purkuun. 7

10 4. Pohdinta Draama ja videointi ovat toiminnallisina opetusmenetelminä varsin mielenkiintoisia. Ne tuovat uusia ulottuvuuksia opetukseen ja opiskelijoiden tapaan ajatella sekä työstää asioita. Uskoakseni sekä draamaa että videointia voisi käyttää varsin monen ammattiaineenkin yhteydessä. Toisaalta draaman valmistelu ja esittäminen sekä filmin työstäminen vievät paljon aikaa. Useilla kursseilla tuntuisi olevan asiaa enemmän kuin aikaa, joten se rajoittaa tällaisten menetelmien käyttöä. Tässä projektissa opiskelijat lähtivät innolla mukaan toteuttamaan draamaa ja olivat halukkaita esitystensä videoimiseen. Kaikki opiskelijat kaikissa ryhmissä eivät kuitenkaan välttämättä ole yhtä innokkaita ja aktiivisia. Herääkin kysymys, pitäisikö tällaisten menetelmien käytön opetuksessa olla vapaaehtoista. Joku pienryhmä ehkä haluaa esittää työnsä tuloksen draamana tai videon muodossa, joku toinen ehkä power point esityksenä tai jossain muussa muodossa. Opettajilta vaaditaan myös paljon, kun käytetään tällaisia opetusta tukevia menetelmiä. Opettajan tulee tietää mitä tekee ja miten, jotta pysytään aikataulussa ja tavoitteissa. Esimerkiksi videoiden tekeminen edellyttää paljon tietoa ja taitoa sekä ainakin jonkin verran kiinnostusta asiaa kohtaan. Lisäksi koululla tulisi olla riittävän hyvät välineet ja tilat, jos videointia halutaan yleisemmin käyttää opetuksessa. Toivottavaa olisi, että esim. videokameroissa olisi myös ulkoisia mikrofoneja, jotta äänen laatu olisi parempi. Lisäksi videoiden muokkaamista varten tulisi olla riittävästi tiloja ja välineitä. Ajankäytön kannalta ei ole mielekästä, että opettaja tekee parikymmentä tuntia töitä saadakseen muutaman minuutin mittaisen opetusfilmin aikaiseksi (joka sekin laadultaan korkeintaan keskinkertainen). Jo oppimisenkin kannalta olisi mielekkäämpää siirtää tämä aikaa vievä työstäminen opiskelijoiden tehtäväksi. Opettajalla tulee silloinkin tietysti olla riittävät valmiudet ohjata ja auttaa opiskelijoita tarpeen mukaan. 8

11 Parhaimmillaan näkisin, että joukko opiskelijoita voi innostua draamasta ja videoinnista ja käyttää paljonkin aikaa ja energiaa yhteisen projektinsa parissa. Olisikin varmasti antoisaa tarjota opiskelijoille useammin tällakininen mahdollisuus luovaan toimintaan opiskelun merkeissä. Videoiden tuottaminen ja työstäminen vaatii myös opiskelijoita paljon aikaa ja taitoja. Toisaalta tuloksena vi olla monellakin tapaa mieleenpainuva oppimiskokemus sekä tietysti video, jota voi käyttää esim. markkinointitarkoituksissa tai opetuksessa. Mielestäni varteenotettava ajatus olisi myös se, että opiskelijoille tarjottaisiin vapaasti valittavissa opinnoissa videon tekoon liittyvä kurssi. Näin opiskelijat saisivat käyttää riittävästi aikaa teknisten hienouksien harjoitteluun ja voisivat harjoitella ja hyödyntää uusia taitojaan mm. ryhmätöiden teossa tai vaikkapa opinnäytetyön luomisessa. Omnian kaltaisessa suuressa oppilaitoksessa opiskellaan useita eri ammattialoja. Mielenkiintoisia mahdollisuuksia voisi aueta myös esim. eri opiskelijaryhmien ja ammattiaineiden yhteisten projektien, videoiden ja jopa opinnäytetöiden kautta. 9

12 Lähteet Häkämies, A Metodilla on merkitys muodolla on mieli. Draamatyöskentely mielenterveyshoitotyön ammattikasvatuksessa. Verkkojulkaisusarja Acta Electronica Universitatis Tamperensis; Kalm, H Draaman käyttö opetuksessa. Kuittinen, E Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koulutus Omniassa Mahlamäki-Kultanen, S. & Eskola-Kronqvist, A Hoitotaidon oppiminen ja ohjaaminen lähihoitajakoulutuksessa. Teoksessa Seija Mahlamäki-Kultanen & Juha-Matti Tarvainen (toim.) Taito näkyväksi taito, työssäoppiminen ja digitaalinen valokuva HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja 4/2007. Saatavilla www-muodossa Okkonen, S Opetuksen elävöittäminen draaman keinoin. Educa 2007 Lehdistötiedote ja yleisölle, Messukeskuksessa Pruuki, L Ilo opettaa, tietoa, taitoa ja työkaluja. Edita, Helsinki. 10

13 Videoprojektin suunnittelu Liite 1 Projekti: Potilaan valmistelu/neuvonta tilanne, joka videoidaan. Liittyy HoHu kursseihin (kansantaudit). Opiskelijat suunnittelevat annettujen tapausten mukaisesti potilaan ohjaustilanteen ja esittävät sen draaman muodossa. Esitykset videoidaan (3 kameraa käytössä). Esityksissä voi hyödyntää myös aikaperspektiiviä eli ottaa kohtauksia, jotka esittävät esim. eri päiviä ja tilanteen kehittymistä (terveysneuvonta, asian sisäistäminen, toistot yms.). Videot editoidaan (tällä kertaa) opettajien toimesta. Videoita voidaan hyödyntää jatkossa saman ryhmän kanssa (miten ovat ajatukset muuttuneet opintojen aikana) sekä tulevien ryhmien kanssa, jotka puolestaan voivat tehdä vastaavia videoita myös. Lisäksi esiintyvä ryhmä toimii englanninkielisessä koulutusohjelmassa, joten videoaineistoa voi hyödyntää myös suomenkielisillä ryhmillä englannin opetuksessa (hoitotyön ja englannin opetuksen yhteistyötä, kielitaidon soveltamista käytännön tilanteisiin yms.). Toteutus: Outi Grönberg & Suvi Kan sekä opiskelijat ryhmästä PNEY08SAA Mitä opiskelijat tekevät? Mitä tietoa hankitaan? Mitä tietoa tuotetaan? Mitä opiskelijat oppivat? Vaihe 1: ideointi Vaihe 2: määrittely Vaihe 3: rajaukset suunnittelevat ohjaustilanteen esim. terveysneuvonta asiakastilanteessa Aiheen valinta Pienryhmien muodostaminen Aiheiden jako ryhmille Kuvauskohteiden valinta Projektin tavoitteet terveysneuvontaan liittyvä teoriatieto, esim. verenpainetaudista sekä terveyskasvatukseen liittyvä tieto (esim. herkkyysvaiheet) Mistä saadaan hyvää tietoa ja aineistoa? Ideoita Yhteistyötä Ideointia Ennakkokäsitysten ulkoistami-nen? Kuvaus projektista / aiheesta? Yhteenveto aiheesta jaettavaksi muulle ryhmälle Henkilöt, roolit Paikat, tilanteet Oheismateriaali Tehtävän määrittelyä (ja rajaamista) Hakemaan tietoa Tekemään tiivistelmää Suunnittelemaan asiakasneuvontaa Oleellisen tiedon ja välineiden rajaaminen / valinta

14 Mitä opiskelijat tekevät? Mitä tietoa hankitaan? Mitä tietoa tuotetaan? Mitä opiskelijat oppivat? Vaihe 4: suunnittelu Vaihe 5: resurssointi Käsikirjoitus Kuvausten suunnittelu Lainaavat videolaitteet koululta Onko jollain omia laitteita? Sopivat aikataulun (kuvausvuorot yms.) Kerronta- ja ilmaisutyylit Tekniset mahdollisuudet Välineiden käyttöön liittyvä tieto ja taito, koekuvaus Koulun lainauskäytäntö Kuvausten toteutus ja tavoitteet Tarvittava rekvisiitta yms. Suunnitelma / muistilista kuvauksia varten Prosessin suunnittelu Aikataulussa pysyminen Esittämään tapauksen draaman muodossa Kuvaamaan opetustilanteesta videon

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013

Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet. Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Yliopisto-oppimisen ja työelämän yhteydet Esa Poikela Oppiminen yliopistossa Professoriliitto 25.10.2013 Oppiminen ja osaamisen tuottaminen Lapin yliopiston Työelämä- ja rekrytointipalvelujen selvitys,

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Sami Jussinmäki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio

Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Savonia-ammattikorkeakoulu Hyvinvointialan osaamisalue, Kuopio Potilassiirtojen ergonomiakorttikoulutuksen kokemuksia Marita Huovinen ja Tuija Sairanen Helsinki 11.6.2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala

Lisätiedot

Kohti ammatillista huippuosaamista

Kohti ammatillista huippuosaamista Kohti ammatillista huippuosaamista HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu KOULUTUSPALVELUT YRITYKSILLE JA ORGANISAATIOILLE 2 hamk.fi Palvelumme yrityksille ja organisaatioille HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 11/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 11/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Parasta Arkea 24/7 : Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Lund, Arminen KOULII-hanke Koulutuksen Innovaatio & Integraatio hanke, KOULII (2010-2012), on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Laurea

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008

AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 1 AMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT päivitetty 24.10.2008 Arviointikriteerit K 5 H 4 H 3 T 2 T 1 Hylätty Aiheen valinta Yhteys koulutusohjelman ammattiopintoihin Yhteys työelämään työ kehittää opiskelijan

Lisätiedot

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

Sosiaalinen media opintoohjauksen. Anne Rongas Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media opintoohjauksen tukena Anne Rongas 20.4.2011 Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi Sosiaalinen media ja... työ- ja toimintakulttuurin muutos opinto-ohjaajan työ tiedotuskanavat henkilökohtainen

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus Opetusharjoittelu ammatillisessa opettajankoulutuksessa VE16-verkko-opiskeluryhmien infotilaisuus Adobe Connect -istunto 2.6.2016

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä

Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Yliopistoverkosto laatutyöntekijänä Laatuaskelia - seminaari 15.2.2007 Aino-Maija Hiltunen Hilma- Naistutkimuksen yliopistoverkosto Mitä Hilmassa tehtiin? verkkokurssien arvioinnin kehittäminen lähtökohtana

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit Sanna Ruhalahti Pedagogiset mallit verkko-opetuksen tukena OSAAMISTAVOITTEET Tuntee tyypillisimmät pedagogiset mallit ja osaa soveltaa jotain em. malleista oman verkkoopetukseen. TEEMAT

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3.

Koulutusalan valintaa kuvailevat väittämät. 5,1% n=11. 66,0% n=142. 0,5% n=1. 27,4% n=59. 0,9% n=2. 23,7% n=51. 2,8% n=6. 1,4% n=3. Aloituskysely Amisto (Perämiehentie 6), Amisto (Pomo), Amisto Askola, Amisto Loviisa, Kaikki toimipisteet Kaikki koulutusalat, N=215, vastausprosentti keskimäärin 66, 06.04.2014-09.10.2014 Ajankohta: 14.10.2014

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä. 4.5.2012 M-L Haapa-alho / NAO Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä TEKNINEN TOTEUTUS: Oppimisen arviointi Jokaisen tutkinnon osan alussa selvitetään OPPIJOILLE ammattitaito-vaatimukset,

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen Hyvä opettaja, Verkko-opintojen mitoituskehikko on verkko-opetuksen suunnittelun työväline. Kehikon avulla voit suunnitella verkkoopetustasi siten, että opiskelijalle jää opintojaksolla aikaa ymmärtävään

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa

Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden

Lisätiedot

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Opiskelijatutkimus 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimus 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Opiskelijatutkimuksen taustatiedot Tutkimuksen aihealueet: lääketieteen perusopetuksen laatu

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen

jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen PERUSKOULUN PERUSTUNTI Se jakso- ja tuntisuunnitelman laatiminen seminaari 3.9.2013 Heli Lepistö Ennen kuin lähdet kirjoittamaan jaksosuunnitelmaa OPS -Tutustu opetussuunnitelmaan. Mitä ollut? Mitä on

Lisätiedot

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS

VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon

Lisätiedot

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 Esittäytyminen: missä roolissa olet osallistunut opetussuunnitelmatyöhön? Opiskelija Opettaja

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen

Opintori Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Opintori 15.12.2012 Erilaisten oppijoiden oppimisen tukeminen Heli Kiema Yliopisto-opettaja (jatko-opiskelija) (psykologia ja kasvatuspsykologia) Research Unit of Psychology Kehityspsykologia1 - kehittämishankkeena

Lisätiedot

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152

Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Digitaalinen tarinankerronta HTKS152 Paul Ife Horne. Flickr. CC BY-NC 2.0. http://tinyurl.com/digitarina 3.2.2014 Tanja Välisalo Tänään Digitaalinen tarinankerronta menetelmänä Kurssin suoritus Digitaalisen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos

Näkökulmia koulupedagogiikkaan professori Leena Krokfors Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos Välittävä Näkökulmia pedagogiikkaan professori, opettajantuslaitos Kommenttipuheenvuoro johtava konsultti Petri Eskelinen, Helsingin kaupunki, Mediakeskus Välittävä ]É{wtÇàÉ Koulussa opiskeltu tieto ei

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet saamastasi

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010

Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden. Antti Kauppi 30.11.2010 Valmentajakoulutuksen lähitulevaisuuden mahdollisuudet Antti Kauppi 30.11.2010 2 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä.

Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Turengin yhteiskoulussa tarjoamme oppilaille uudenlaiset valmiudet menestyä tulevaisuudessa: uskallamme kokeilla ja ottaa riskejä. Monipuoliset oppimisympäristöt ja -menetelmät, oppimisen ilo ja koulutettu

Lisätiedot