Rikosseuraamuslaitoksen tulostavoiteasiakirja vuosille

Transkriptio

1 RIKOS S E U RAAM US LAITOS BROttspAFÖLjDSMYNDIGHETEN.1. O cct~4.:51ojl~4s ~~j)ce-~ Rikosseuraamuslaitoksen tulostavoiteasiakirja vuosille

2 2 Sisällysluettelo 1. Strateginen kehys Viraston perustehtävä Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) Visio ja strategiset tavoitteet Tulossopimus vuodelle 2016 kaudella Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Toiminnallinen tuloksellisuus Henkilöstö Talous Vuoden 2016 voimavarat Henkilöstö Määrärahat Voimassaolo ja seuranta (ml. riskienhallinta) Allekirjoitukset... 13

3 3 1. Strateginen kehys 1.1. Viraston perustehtävä Rikosseuraamuslaitos vastaa tutkintavankeuden toimeenpanosta sekä vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta. Vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanossa huolehditaan täytäntöönpanon varmuudesta, luotettavuudesta ja turvallisuudesta. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on parantaa rangaistusta suorittavien edellytyksiä rikoksettomaan elämäntapaan ja vähentää riskiä syyllistyä uusiin rikoksiin Toimintaympäristön muutostekijät (ml. riskienhallinta) Rikosseuraamuslaitoksen vaikuttavuustavoitteina ovat rangaistusta suorittavien valmentaminen rikoksettomaan elämään tukeutuen yhteiskunnan yleisiin palvelujärjestelmiin, suunnitelmallisen ja asteittaisen vapauttamisen ja verkostoyhteistyön lisääminen sekä oikeusturvan ja yhdenmukaisten käytäntöjen varmistaminen. Henkilöstöresursseja suunnataan strategisiin ydintehtäviin. Kaikessa rangaistusta suorittavien kanssa tehtävässä työssä korostuu vuorovaikutukseen perustuva muutostyöskentely. Rikosseuraamuslaitos etsii uusia keinoja "kohti avoimempaa täytäntöönpanoa" strategiatavoitteen jalkauttamiseksi. Vapautumista suoraan suljetuista vankiloista tulee vähentää ja siirtymistä suljetusta vankilasta avolaitoksiin ja valvottuun koevapauteen tulee eri toimenpitein lisätä. Erityistä huomiota kiinnitetään verkostoitumiseen yhteiskunnan normaalipalvelujen ja sidosryhmien kanssa, jotta rangaistusta suorittaneiden palvelu- ja hoitojatkumot turvattaisiin vapauttamisvaiheessa. Hallitusohjelmassa mainitut ammatillisen koulutuksen sekä työvoimahallinnon rakenteelliset uudistukset vaikuttavat myös rikosseuraamusasiakkaille järjestettävien palvelujen organisointiin ja saatavuuteen. Hallitusohjelman toimeenpanoon liittyy myös pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma ja lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma, joihin Rikosseuraamuslaitos osallistuu. Yhteistyön kehittymistä uhkaa julkisen talouden vaikea tilanne kuntataloudessa sekä kolmannen sektorin toiminnassa. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen hallinnonaloille suuntautuu laaja-alaisia tehostamistarpeita ja määrärahaleikkauksia. Nämä leikkaukset saattavat lisätä syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Yhdyskuntaseuraamusten toimeenpano saattaa vaikeutua ja vankien vapautumisen jälkeiset tukitoiminnat voivat kärsiä yhteistyökumppaneiden resurssipuutteiden vuoksi. Sote-uudistuksen toteuttaminen toisi Rikosseuraamuslaitoksen yhteistyökumppaneiksi suurempia yksiköitä, mikä puolestaan voi selkiinnyttää toimintaa. Valtion talouden vaikea tilanne näkyy määrärahojen niukkuutena Rikosseuraamuslaitoksessa. Rikosseuraamuslaitos on vähentänyt henkilökuntaa vuosien aikana lähes 500 henkilötyövuodella valtion tuottavuusohjelman ja talouden sopeuttamistoimien vuoksi. Rikosseuraamuslaitokseen kohdistuneet määrärahaleikkaukset ovat heikentäneet mahdollisuuksia järjestää uusintarikollisuuden riskin vähentämiseen tähtäävää kuntouttavaa toimintaa ja huolehtia vankilaturvallisuudesta. Vankien toimintamahdollisuuksien väheneminen heikentää heidän edellytyksiään kiinnittyä normaaliyhteiskuntaan. Eurooppalainen kidutuksen vastainen komitea sekä eduskunnan apulaisoikeusasiamies ovat vakavasti kiinnittäneet huomiota vankien niukkoihin toimintamahdollisuuksiin.

4 4 Tilastoidun rikollisuuden määrä, vankiluku ja yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrä ovat olleet useita vuosia laskussa Suomessa. Suunnittelukaudella merkittävä muutostekijä tulee olemaan pakolaisvirtojen voimakas lisääntyminen. Pakolaisten sijoittaminen vastaanottokeskuksiin saattaa aiheuttaa turvattomuutta paikallisväestössä ja yhdessä heikentyvän talousja työllisyystilanteen kanssa rasistinen rikollisuus ja viharikollisuus voivat lisääntyä. Mahdollisuudet väkivaltaisen radikalisoitumisen ilmenemiseen on otettava huomioon. Yhteiskuntarakenteita vakavimmin uhkaava rikollisuus on yhä enemmän muuttumassa rajat ylittäväksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi ja verkossa tapahtuvaksi kyberrikollisuudeksi. On myös varauduttava ympäristörikosten ja muiden uudentyyppisten rikoslajien yleistymiseen. Yhdyskuntaseuraamuksia suorittavien määrän oletetaan pysyvän lähes nykyisellä tasolla. Hallituskauden aikana on tarkoitus oikeusministeriössä selvittää, voitaisiinko yhdyskuntapalvelun käyttöä pitkien ehdollisten tuomioiden oheisseuraamuksena laajentaa nykyisestä. Koko rangaistuksensa vankilassa suorittaville vaarallisille rikoksenuusijoille on tarkoitus ottaa käyttöön uusi seuraamus, joka koostuisi vankilassa suoritettavasta osasta ja sitä seuraavasta kahden vuoden pituisesta valvonnasta. Vankiluvun pitkään jatkuneen laskun arvioidaan taittuneen. Pitkäaikais-, tutkinta- ja ulkomaalaisten vankien suhteellisen osuuden arvioidaan edelleen kasvavan. Toisaalta enemmistö vangeista suorittaa enintään kolmen kuukauden mittaista rangaistusta. Rikosseuraamuslaitoksen tiloissa säilytettävien tutkintavankien määrä tulee nousemaan, kun tutkintavankien enimmäissäilytysaikaa poliisin tiloissa lyhennetään. Toisaalta myös tutkintavankeuden vaihtoehtoja otettaneen nelivuotisen tulossopimuskauden aikana käyttöön. Vankimäärän kehitys on herkkä lainsäädännön ja rangaistuskäytäntöjen muutoksille. Yhteiskunnassa on aktivoitunut keskustelu siitä, ovatko rangaistukset oikeudenmukaisessa suhteessa tehtyihin rikoksiin nähden ja tulisiko rangaistusasteikkoja kiristää. Tämä vaikeuttaa vanki- ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden määrän arviointia pitemmällä aikajänteellä. Vanki- ja asiakasmäärien kehitys jatkaa alueellisesti eriytymistään. Vankipaikkoja tarvittaisiin tulevaisuudessa nykyistä enemmän etelässä ja vähemmän Itä- ja Pohjois-Suomen alueella. (Kts. tarkemmin vanki- ja asiakasmäärien kehitys liite.) Hallitusohjelman useissa kärkihankkeissa mainitaan julkisen hallinnon digitalisointia koskevia tavoitteita. Myös Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköistä asiointia. Asiakastietojärjestelmä Rotin suunnittelun yhteydessä käydään läpi asiakkaisiin ja vankeihin liittyvät prosessit ja niitä yksinkertaistetaan ja yhdenmukaistetaan. Tietojärjestelmä ohjaa toimintaa jatkossa aiempaa yhtenäisempiin käytäntöihin, mikä on omiaan lisäämään oikeusturvaa. Näiden tavoitteiden toteutuminen edellyttää riittäviä resursseja tietojärjestelmien kehittämiseen ja ICT hankintoihin.

5 5

6 Visio ja strategiset tavoitteet Rikosseuraamuslaitos tekee vaikuttavaa, luotettavaa ja merkityksellistä työtä yhteiskunnan turvallisuuden hyväksi. Rikosseuraamuslaitoksen strategiakartta :

7 7 2. Tulossopimus vuodelle 2016 kaudella Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet kaudella ovat: Keskeiset toimenpiteet vuonna 2016 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: 1. Rikosseuraamuslaitos kehittää yhdyskuntaseuraamusta suorittavien ja lyhytaikaisvankien päihdetyötä. Tavoitteena on kehittää yhteistyökäytäntöjä päihdetyön palvelujatkumon vahvistamiseksi. 2. Rikosseuraamuslaitos osallistuu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaan (AUNE) vuosina Tavoitteena on tukea vankilasta vapautuvien ja yhdyskuntaseuraamusta suorittavien asunnonsaantia, asumisvalmennusta ja elämänhallintaa sekä vähentää vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden asunnottomuutta. (Mittari: Ilman asuntoa vapautuneet vankeusvangit %; asunnottomana yhdyskuntaseuraamuksen päättyessä %) 3. Vankien toimintaan osallistumista ja sellin ulkopuolista aikaa lisätään kehittämällä suljettujen vankiloiden lähityötä. (Mittarit: Vankeusvankien toimintaan osallistuminen % päivittäin toimintoihin käytettävissä olevasta ajasta; raportti vankien sellin ulkopuolella viettämästä ajasta; koulutukseen, työtoimintaan, toiminta- ja päihdeohjelmiin ja muuhun aktiivitoimintaan vuodessa osallistuvien vankien lukumäärä; vankeusvangeista toimintaan osallistumattomia keskimäärin %) 4. Vapauttamisvaiheen suunnitelmallista työskentelyä kehitetään. Avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta vapauttamista lisätään. Vapauttamissuunnitelma laaditaan vähintään 82 %:lle vapautuvista vangeista. (Mittari: Vankeja valvotussa koevapaudessa keskimäärin päivässä; valvotun koevapauden loppuun suorittaneet % päättyneistä; vapauttamissuunnitelma tehty vuoden aikana vapautuneille vankeusvangeille %; avolaitosten käyttöaste %) 5. Turvallisuustilanne säilytetään nykyisellä hyvällä tasolla vastaamalla toimintaympäristön muutosten luomiin turvallisuusuhkiin. (Mittari: Laitosturvallisuusindeksi: laitosten säilytysvarmuus, päihdetestitilastot, vankien välinen väkivaltatilasto)

8 8 6. Rikosseuraamuslaitoksessa kehitetään naiserityistä toimintaa, kuten naisille suunnattua ohjelmatoimintaa ja perhetyötä. Naisvankien suunnitelmallista vapauttamista avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta edistetään Toiminnallinen tuloksellisuus Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet kaudella ovat: Keskeiset toimenpiteet vuonna 2016 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: 1. Rikosseuraamuslaitos kehittää yhteistyötä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun kanssa yhteisten asiakkaiden kuntoutumisen edistämiseksi. 2. Rikosseuraamuslaitos osallistuu ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmäuudistuksen valmisteluun tavoitteena turvata vankilaopetuksen järjestäminen. 3. Rikosseuraamuslaitos toteuttaa Hämeenlinnan vankilan uudisrakennus- ja Jyväskylän rikosseuraamuskampushankkeita, joissa pilotoidaan vankila- ja toimistotilakonsepteja. Keravan vankilan peruskorjaushanke aloitetaan. 4. Rikosseuraamuslaitos laatii Senaatti-kiinteistöjen kanssa uuden puitesopimuksen, jonka ensisijaisena tavoitteena on kokonaisvuokramalliin siirtyminen. 5. Roti-hankkeen toteutusvaihe 1 valmistuu vuoden loppuun mennessä. Toteutusvaiheen 2 määrittelytyö valmistuu kesäkuussa. 6. Vankien ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden sähköistä asiointia kehitetään. 7. Vankiterveydenhuoltoa, päihdekuntoutusta ja sosiaalityötä kehitetään yhteistyössä THL:n kanssa.

9 Henkilöstö Henkilöstöön liittyvät tulostavoitteet kaudella ovat: Keskeiset toimenpiteet vuonna 2016 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: 1. Lähityön kehittämishankkeen jatkotoimena laaditaan suunnitelma henkilöstöryhmien välisen yhteistyön kehittämisestä ja lähityötä tekevän henkilöstön toimenkuvien laajentamisesta. 2. Rikosseuraamuslaitoksen jaksotyötä tekevien työaikajärjestelmää uudistetaan ja vankiloiden päiväaikaista toimintaa lisätään. 3. Muutoksen kohteena olevien yksiköiden henkilöstöä tuetaan. 4. Valmentavan ja osallistavan johtamisen toimintamallia edistetään. Koulutussuunnittelussa painotetaan työyhteisötaitojen kehittämistä.

10 Talous Talouteen liittyvät tulostavoitteet kaudella ovat: Keskeiset toimenpiteet vuonna 2016 tavoitteiden saavuttamiseksi ovat: 1. Toimintamenomäärärahan jakoperusteita uudistetaan vankien aktiivitoimintaa edistävällä tavalla. 2. Tietojärjestelmähankkeissa varmistutaan siitä, että käyttöönottovaiheen jälkeen yleis-, talousja henkilöstöhallinnon tukipalvelutehtäviin käytettävä työaika vähenee. 3. Rikosseuraamuslaitoksen sopeuttamissuunnitelma saatetaan loppuun. (Mittari: erillinen raportti)

11 11 3. Vuoden 2016 voimavarat 3.1. Henkilöstö Rikosseuraamuslaitoksen henkilöstömäärä vuonna 2016 on 2511 henkilötyövuotta. Ilman toimitilarakenteen supistamista henkilöstömäärän vähentäminen kehyskaudella on mahdotonta. Henkilöstön tunnusluvut ovat liitteenä Määrärahat Rikosseuraamuslaitokselle on vuodelle 2016 myönnetty toimintamenomäärärahaa euroa. Alustava käyttösuunnitelma vuodelle 2016 on euroa, jolloin siirtyvän määrärahan vuodelle 2017 arvioidaan olevan noin 14,2 miljoonaa euroa. Kehyspäätös edellyttää Rikosseuraamuslaitoksen määrärahojen lisäystä tai toimipaikkaverkoston supistamista suunnittelukauden aikana. Momentille (Avolaitostyöt) myönnetään euroa. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa avolaitostöihin kunnan, seurakunnan tai yleishyödyllisen yhteisön työkohteissa. Määrärahaa saa käyttää myös maanrakennustöihin ja kansallisomaisuuden kunnon ylläpitämiseen. Työkohteet ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tai niihin voidaan liittää kuntouttavaa toimintaa, jonka kustannuksiin asianomainen yhteisö osallistuu. Määrärahaa voi käyttää erityisesti pitkäaikaishankkeissa myös avolaitostyönä toteutettavien rakentamisprojektien edellytysten luomiseksi vaadittavien tarpeellisten tukitoimintojen menoihin, kuten vankien asuintilojen kunnostamiseen. Avolaitosmäärärahalla kyetään työllistämään vankeja ja kunnostamaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Tavoitteena on työllistää keskimäärin 175 avolaitosvankia. Avolaitosten majoituskapasiteettia käytetään myös ko. laitoksiin sijoitettavien arviolta keskimäärin 40 laitoksen ulkopuolella siviilityössä tai opiskelemassa käyvän vangin majoittamiseen. Työllistämis- ja ylläpitomenot ovat noin euroa vankia kohti vuodessa. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan varataan euroa. Tutkimus- ja kehitysrahoitusta suunnataan rikoksista irtautumisen tutkimiseen. Määrärahan tarkemmasta käytöstä päätetään erikseen. Talouden tunnusluvut vuodelle 2016 ovat liitteenä.

12 12 4. Voimassaolo ja seuranta (ml. riskienhallinta) Rikosseuraamuslaitos laatii puolivuosikatsauksen tilinpäätösennusteineen elokuussa 2016 ja toimintakertomuksen edellisen vuoden tavoitteiden toteutumisesta helmikuussa Oikeusministeriö ohjeistaa raportointiaikataulusta erikseen. Puolivuosikatsaukseen ja toimintakertomukseen liitetään arvio riskienhallinnan tilasta ja näköpiirissä olevista riskeistä ja keinoista niiden torjumiseksi.

13 ~. RISE 13 Rl KOSSEURAAM USLAITOS 5. Allekirjoitukset H~lsingissä [Jr(~cJ<_ (J/~~a:J Osastopäällikkö Kri m lnaalieo Iiittine n osasto Oikeusministeriö Es sterbacka Pääj.ohtaJa Rikosseu raarnuslaitos Liite Toiminnan laajuus Yhteiskun nall inen vai kuttavu us Voimavarat, talous Voimavarat. henkilöstö Talo.uslaskelmat Mittarimääritelmät