7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano

Transkriptio

1 III.A.7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano Vankiluku Vankiryhmät. Vuosina oli vankiloissa vankeja päivittäin keskimäärin seuraavat määrät: Taulukko 93 Vankien päivittäiset keskimäärät vankiryhmittäin vuosina 199 ja Vankeusvankeja* Elinkautisvankeja Tutkintavankeja Sakkovankeja Yhteensä * Vankeusrangaistuksen kokonaisuudistuksen jälkeen lähtien nuoriso- ja pakkolaitosvankeja ei tilastoida erikseen. Ne sisältyvät vankeusvankien määrään aikasarjassa. Vankilukumäärä kääntyi kasvuun vuoden 1999 jälkeen. Kokonaisvankiluku oli vuonna 1999 ja vuonna 25. Nousua oli kaikkiaan 41,7 prosenttia. Taulukon erottelemista ryhmistä kasvoivat eniten sakkovangit ja tutkintavangit. Vankiluvun kasvu pysähtyi vuonna 26 ja tilanne pysyi samana vuonna 27. Elinkautisvankien määrä kasvoi kuitenkin edelleen. Muista kasvaneista vankiryhmistä on mainittava ennen kaikkea ulkomaalaiset. Heitä oli vielä 199-luvun alussa laitoksissa 2 3. Määrä kymmenkertaistui kymmenessä vuodessa. Nyttemmin ulkomaalaisia vankeja on noin 3, eli 8 9 prosenttia vankiluvusta. Ulkomaalaisten vankien lukumäärän kasvu näyttäisi taittuneen vuonna 22.

2 384 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi Ulkomaalaiset N Ulkomaalaiset % Kuvio 141 Ulkomaalaisten vankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta Naisten osuus vangeista on kasvanut 199-luvun alun neljästä prosentista 6 7 prosenttiin Naisvankeja N Naisia % Kuvio 142 Naisvankien lukumäärät ja osuudet kokonaisvankiluvusta Rikos. Myös vankien rikosjakaumissa on tapahtunut muutoksia. 197-luvun loppupuolella rattijuopumusrikosten suhteellinen osuus pieneni, kun taas 198-luvun alussa varkausrikosten osuus aleni. 199-luvun merkittäviä piirteitä on väkivaltarikosten sekä huumausainerikosten osuuden kasvu.

3 III.A.7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano % 8 % 6 % 4 % 2 % % Muu Omaisuus Rattijuop. Huumeet Väkivalta Ryöstö Kuvio 143 Rangaistusvankien päärikos vuosina Valtaosa ulkomaalaisista rangaistusvangeista kärsii tuomiotaan huumausainerikoksista. Taulukko 94 Ulkomaalaisten rangaistusvankien päärikos vuosina (1.5.) Vuosi Väkivalta Ryöstö Omaisuus Rattijuopumus Huumausaine Muu rikos Yhteensä Rangaistusajat. Rangaistusaikoja voidaan kuvata eri tavoin. Yksi keino on mitata laitoksesta vapautuneiden vankien laitoksessa viettämän ajan pituus. Tämä on luotettavin tapa mitata todellisen laitosajan pituutta.

4 386 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi Taulukko 95 Vapautuneiden rangaistusvankien laitoksessa suorittama aika vuosina Rangaistusajan pituus enintään 3 kk yli 3 kk 6 kk yli 6 kk 1 v. yli 1 v 2 v. yli 2 v. Yhteensä % N 53,6 19,9 14,9 7,3 4,3 43,2 21,5 17,5 1,8 6, ,6 17,4 16,8 12,4 8, ,3 17,5 13,9 1,3 7, ,4 18, 15,3 1,9 6, ,5 17,3 15,3 11,1 6, ,6 16,5 16,2 11,3 7, ,3 18,6 15,1 11,9 7, ,5 17,5 15,3 12,7 8, ,4 18,4 16,7 15,2 9, , 18,1 14,9 13,8 7, Yli 1 v. rangaistuksia Yli kahden vuoden laitosaikojen osuus kasvoi vuosina kaksinkertaiseksi. Samalla kaikkein lyhyimpien aikojen osuus alentui. Vuonna 1999 tilanne tasaantui ja vuonna 2 lyhyiden (enintään 3 kk) vankeusrangaistusten osuus kasvoi. Taustalla on mitä ilmeisimmin lyhyisiin vankeusrangaistuksiin keskittyneen yhdyskuntapalvelun käytön väheneminen. Pitkien vankeusaikojen (sekä yli 2 v. että 1 2 v.) osuus ja määrä ovat kasvaneet vuodesta 22 lähtien viimeistä tarkasteluvuotta 27 lukuunottamatta. Rangaistuskäytännön viimeaikaiset muutokset ottaisi paremmin huomioon menetelmä, jolla kuvataan laitoksessa rangaistustaan vielä suorittavien vankien odotettavissa olevaa laitosaikaa <6 kk 2 v Kuvio 144 Rangaistusvankien ennakoidut laitosajat (poikkileikkaus)

5 III.A.7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano 387 Myös rangaistusta suorittavien vankien odotettavissa olevan laitosajan pituuksissa on tapahtunut merkittäviä muutoksia 199-luvulla. Vuosikymmenen alkupuolella vankiloissa istui lähes 1 vankia, joiden laitosaika jäi otaksuttavasti alle 6 kuukauden. Vuoteen 1996 mennessä tämä ryhmä oli kutistunut puoleen. Muutos oli seurausta yhdyskuntapalvelun osuuden kasvusta. Sittemmin ryhmän osuus on hieman noussut vuosina , mikä sekin on yhteydessä yhdyskuntapalvelun käytön muutoksiin. Samanaikaisesti 2 vuotta tai tätä pidempään laitoksessa viipyvien määrä nousi vuosina vajaasta 8:sta 1 :een, kääntyen tämän jälkeen lyhyeen laskuun. Laskua seurasi vuosina 2 26 nopea nousu. Tiedot elinkautisten vankien määristä ja murhatuomioista ovat kuviossa Elinkautiset Murhatuomiot Kuvio 145 Elinkautisvangit ja murhatuomiot Elinkautisvankien määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli kolminkertaiseksi. Murhatuomioiden määrä on pysynyt pääosin 1 2 välillä, joten muutos on seurausta ennen kaikkea syyntakeisuusarviointien kiristymisestä (ks. edellä jakso 3.A.5). Kansainväliset vertailut. Seuraavasta kuviosta ilmenee väkilukuun suhteutettu vankiluvun kehitys neljässä pohjoismaassa vuosina Mukaan on liitetty myös vertailutieto poliisin tietoon tulleista rikoslakirikoksista samalta ajalta.

6 388 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi 2 Vankiluku (/1 h) 14 Poliisin tietoon tulleet rikoslakirikokset (/1 h) DEN FIN NOR SWE DEN FIN NOR SWE Kuvio 146 Vankiluku ja poliisin tietoon tullut rikollisuus pohjoismaissa Neljässä vuosikymmenessä Suomen vankiluku aleni tasaisesti noin kolmannekseen aikaisemmasta. Samalla saavutettiin yhteispohjoismainen taso. Vankiluvun dramaattisestakin muutoksesta huolimatta pohjoismaiden rikollisuuskehitykset ovat seurailleet toisiaan. Kuvioista havaittava pohjoismaisten rikosprofiilien samansuuntaisuus ja vankiprofiilien erilaisuus kertoo konkreettisesti rangaistuspolitiikan rajallisista mahdollisuuksista vaikuttaa rikollisuuden tasoon (ks. tarkemmin Lappi-Seppälä 1998). Yksityiskohtaiset tiedot pohjoismaiden vankiluvuista vuosilta ovat taulukossa 96. Taulukko 96 Keskimääräinen vankiluku pohjoismaissa Kokonaismäärä Suomi Ruotsi Norja Tanska 1 asukasta kohti Suomi Ruotsi Norja Tanska , pohjoismaiset vankitilastot ja Kristoffersen Tarkastelujaksolla vankiluku on kohonnut nopeimmin Suomessa ja Ruotsissa. Muutos alkoi Ruotsista ja Suomi seurasi verraten nopeasti perässä. Tanskan vankiluku on myös lähtenyt kasvuun vuodesta 23 lähtien. Norjassa vankiluvun kasvua on osaltaan hillinnyt käyttöönotettu jonotusjärjestelmä

7 III.A.7 Vankeusrangaistuksen täytäntöönpano 389 Alla olevasta kuviosta näkyy Suomen tämänhetkinen asema vankilukujen kansainvälisessä vertailussa USA Venäjä Latvia Viro Liettua Puola Tsekki Slovenia Unkari Englanti & Wales Espanja Hollanti Itävalta Portugali Belgia Ranska Saksa Irlanti Ruotsi Sveitsi Tanska Italia Suomi Norja Islanti Kuvio 147 Keskivankiluvut eräissä Euroopan maissa 26/27 Lähde: ja Kristoffersen 28 (Pohjoismaat) Suomen ja muiden pohjoismaiden vankiluvut ovat kansainvälisessä vertailussa alhaisimmat.

8 39 Tapio Lappi-Seppälä & Hannu Niemi Ehdonalainen vapaus Nykyisin jokseenkin kaikki vangit vapautuvat ehdonalaiseen vapauteen. 1 Vuonna 27 vankilasta vapautui vankia, joista ehdonalaisesti. Perustiedot ehdonalaista vapauttamista koskevista ratkaisuista vuosilta ovat seuraavassa taulukossa. Taulukko 97 Ehdonalainen vapaus ja valvonta Vapautuneet näistä ehdonalaisesti näistä valvontaan valvontaan määrätyt % Valvonnassa * 1751* * ja Valvontaan määrätään vuosittain noin 1 henkilöä. Valvontaan määrättyjen osuus on pysytellyt 2 25 prosentin vaiheilla. Käytössä ei ole systemaattista tietoa siitä, kuinka moni ehdonalaiseen vapauteen päästetyistä menettää ehdonalaisen vapautensa. Kriminaalihuoltoyhdistys kerää tiedot siitä, kuinka moni valvonnassa olevista ehdonalaisesti vapautetuista vuosittain menettää ehdonalaisen vapautensa. Tuomioistuintilastosta vuorostaan näkee, kuinka moneen päärikosperusteiseen rangaistukseen on liitetty määräys aikaisemman ehdonalaisen vapauden menettämisestä. Taulukko 98 Ehdonalaisen vapauden menettäminen Valvonnassa olevista Päärikostuomion mukaan ja Tilastokeskus Vuosittain noin 2 3 ehdonalaisen valvonnassa olevaa henkilöä menettää ehdonalaisen vapautensa. Syynä on aina uusi rikos. Tuomioistuintilaston mukaan mitaten tapauksia on huomattavasti enemmän (vain osa ehdonalaisesti vapautetuista on valvonnassa, toisaalta tuomioistuintilastossa yksikkönä on tuomiokerran päärikos kun taas Rikosseuraamusviraston tilasto on henkilöpohjainen). 2-luvulla tapauksia on ollut vuosittain noin 1 5. Määrä laski kuitenkin selvästi vuonna Lainsäädännön pääpiirteet on selostettu Rikollisuustilanne , 195.