Alueellinen ennakointi maakunnissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alueellinen ennakointi maakunnissa"

Transkriptio

1 Alueellinen ennakointi maakunnissa Ennakoinnin nykytila Etelä-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa EMMA-HANKE 2013 Hanna Kivimäki

2 Sisällys 1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN PALJON ON YHTEISTÄ... 4 Ennakoinnin lähtökohta ja toimijat... 4 Yhteisiä sisältöteemoja ja toimintatapoja... 5 Kansallisen tason toimija: työ- ja elinkeinoministeriö MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA... 8 Etelä-Pohjanmaa... 8 Kanta-Häme... 9 Keski-Suomi... 9 Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta JOUKKOISTAMINEN YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA LIITTEET EMMA-hanke EMMA-työryhmä Pekka Hokkanen, Keski-Suomen ELY-keskus Seija Kiiskilä, Futures Garden Hanna Kivimäki, Pirkanmaan liitto (08/13 lähtien) Tiina Ramstedt-Sen, Pirkanmaan liitto (08/13 asti) Toteutusaika: Budjetti: Rahoittajat: Työ- ja elinkeinoministeriö ja osallistuvat maakunnat Ohjausryhmä: Tuula Hermunen, Satakuntaliitto Pekka Kauppinen, Pohjanmaan liitto Matti Lipsanen, Hämeen liitto Ilkka Mella, TEM Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Marko Rossinen, Etelä-Pohjanmaan liitto Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto Terhi Saarenoja, Hämeen liitto Anu Tokila, Keski-Suomen liitto Kannen kuva: Juha Paakkolanvaara

3 Luku: 1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN 1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN Vuonna 2013 toteutettiin alueelliseen ennakointiin pureutuva kuuden maakunnan yhteinen ennakointihanke EMMA. Hankkeen yksi keskeinen tavoite oli kartoittaa mukana olevien maakuntien alueellisen ennakoinnin nykykäytänteitä. Selvityksen tavoitteena oli paitsi tiedon lisääminen myös muiden maakuntien toimivista käytänteistä oppiminen. Kartoituksessa selvitettiin mahdollisimman kattavasti maakunnan alue-ennakoinnin asiasisältöä, prosessia, tekijäverkostoa, kohdejoukkoa, näkyvyyttä ja vaikutusta päätöksentekoon, ongelmakohtia sekä tulevaisuuden kehitystarpeita. Ennakoinnin prosessia ja vaikuttavuutta painotettiin asiasisältöjä enemmän. Keskeistä koko ennakointityössä onkin sen vaikutus päätöksentekoon ja muuhun toimintaan. EMMA-hankkeessa mukana olivat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. VERKOS- TOT PROSESSI VAIKUTUS TOIMINTAAN SISÄLTÖ, TIETO Maakunta Väkiluku Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Kuva 1. EMMA-hankkeessa mukana olleet maakunnat. Väestötiedot: Tilastokeskus 2

4 Luku: 1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN Kartoitus tehtiin kyselylomakkeella. Tiedot kerättiin Google Drive -palvelun avulla, minne luotiin joka maakunnalle oma tiedostonsa. Kysymykset (n=30) olivat kaikille maakunnille samat ja vastausaikaa oli noin kuukausi (katso liite 1). Kaikki pääsivät lukemaan myös muiden maakuntien vastauksia ja näin peilaamaan jo tässä vaiheessa omia prosessejaan muihin maakuntiin. Tällä lomakkeiden avoimuudella haluttiin tukea toisilta oppimista. Myöhemmässä vaiheessa Google Drivessä tehtiin täydentäviä, maakunnittain räätälöityjä lisäkysymyksiä. Tarvittaessa asioita täsmennettiin vielä sähköpostitse. EMMA-hankkeen yhdyshenkilöt maakuntien liitoista valitsivat omasta maakunnastaan lomakkeen täyttäjät, joiden lukumäärää ei rajoitettu. Joka maakunnasta kartoitukseen valikoitui vastaamaan ELY-keskuksen ja maakuntaliiton edustaja/edustajia sekä henkilö(itä) yhdestä tai useammasta alueen oppilaitoksesta. Näiden lisäksi Satakunnassa myös yksi kehitysyhtiö vastasi kysymyksiin. Vastaajien määrä vaihteli maakunnittain kolmesta yhdeksään, keskimäärin joka maakunnasta vastaajia oli kuusi. Vastauksia saatiin siis suhteellisen laajalta joukolta, mikä olikin valitun menetelmän, kyselylomake-kartoituksen, etu esimerkiksi haastatteluun verrattuna. Samalla vahvistui kartoitukseen vastanneiden toimijoiden yhteinen näkemys alueen ennakoinnin tilasta. Maakuntien lisäksi EMMA-hankkeeseen osallistui ja sitä rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö, jonka edustajalta myös kysyttiin alue-ennakoinnista (katso liite 2). 3

5 Luku: 2 PALJON ON YHTEISTÄ 2 PALJON ON YHTEISTÄ Ennakoinnin lähtökohta ja toimijat Alueellinen ennakointi on joka maakunnassa oman näköistä. Ennakoinnin tapa, sisältö, säännöllisyys, tekijäjoukko ja laajuus vaihtelevat suuresti. Maakunta voi keskittyä pelkästään lakisääteisten ennakointitehtävien hoitamiseen tai se on voinut kehittää alueellaan hyvinkin kunnianhimoisia ennakointikäytäntöjä ja -verkostoja tai useimmiten jotain tältä väliltä. Haasteena voi olla ennakoinnin tarpeettoman tiukka määrittely; maakunnissa tehdään monenlaista tulevaisuustyötä, jota ei kuitenkaan osata mieltää tai kutsua ennakoinniksi. Pohjan maakuntien ennakointiin luo lainsäädännön määrittelemät roolitukset ja tehtävät. Aluekehityslain (laki alueiden kehittämisestä 1651/2009) mukaan maakunnan liitto vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua (KESU). Liittojen tehtävänä on myös ennakoinnin yhteensovittaminen maakunnassa. ELY-keskukset vuorostaan vastaavat alueensa lyhyen aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnista; ELY-keskukset ennakoivat erityisesti työvoimakoulutuksen tarvetta. Keskeisimpiä ennakoinnin alueellisia toimijoina ovatkin maakuntien liitot ja ELY-keskukset. Alueen oppilaitokset ovat myös vahvassa ennakoijan roolissa. Kunnat ja edunvalvontajärjestöt (erityisesti kauppakamarit) mainitaan myös lähes joka alueella ennakointitoimijoina. Erilaisiin ennakointiryhmiin kuuluu edustajia myös ainakin sairaanhoitopiiristä, kehitysyhtiöistä, seutukunnista, TE-toimistosta, sosiaalialan osaamiskeskuksista, aluehallintovirastosta, yrityksistä, Tilastokeskuksen aluetoimistosta, puolustusvoimista ja vanhusten asumispalveluyksiköstä. Tekijäjoukko on alueilla jo nykymuodossaan laaja, mutta mukaan kaivataan vielä kiinteämmin yritysmaailmaa ja kansalaisjärjestöjä. MAAKUNNAN LIITTO ELY-KESKUS OPPILAITOKSET KUNNAT EDUNVALVONTAJÄRJESTÖT Mukana ennakointityössä ainakin kahdessa EMMA-maakunnassa: - sairaanhoitopiirit - kehitysyhtiöt - seutukunnat - työ- ja elinkeinotoimistot - sosiaalialan osaamiskeskukset - aluehallintovirastot Miten saada mukaan myös kansalaisjärjestöt, lisää yrityksiä ja suuri yleisö? Kuva 2. Alue-ennakoinnin toimijat maakunnissa 4

6 Luku: 2 PALJON ON YHTEISTÄ Yhteisiä sisältöteemoja ja toimintatapoja Lakisääteiset tehtävät Koulutustarve Työvoima Elinkeinot Yleisimmät omaehtoiset teemat Väestö Ympäristö Liikenne Talous Alue-ennakoinnin tavat ja tavoitteet vaihtelevat huomattavasti maakunnasta toiseen, mutta toki paljon on yhteistäkin. Laki nimeää ennakoinnin sisällöistä koulutustarpeen, työvoiman ja elinkeinot. Nämä muodostavatkin alue-ennakoinnin kovan ytimen, mutta monella alueella ennakoidaan myös väestön, talouden, liikenteen ja ympäristön tilan kehitystä. Ennakoinnin prosesseista laki ei sano mitään. Monet toimintatavat nousivat silti esiin lähes joka maakunnan vastauksissa. Kolme tyypillisintä työmuotoa, joilla maakunnissa on omaehtoisesti edistetty alue-ennakointia, olivat EMMA-maakunnissa: 1. Useat maakunnat järjestävät vuosittaisia tai puolivuosittaisia tulevaisuus-/ ennakointifoorumeita, joihin kootaan laaja osallistujajoukko verkottumaan ja pohtimaan yhdessä ajankohtaisia ennakointiteemoja. 2. Monessa maakunnassa on toiminnassa jokin koko alueen ennakointityötä kokoava ennakointiryhmä, jossa on jäseniä monesta eri organisaatiosta, ja jonka tehtäviin kuuluu myös ennakointiprosessin kehittäminen. 3. Kaikilla maakunnilla on käytössään internet-sivustot, joilla ennakointitietoa ja -prosessia esitellään. Suurimmalla osalla nämä sivustot on yhdistetty maakunnan muuhun tieto-/tilastomateriaaliin. Laki alueiden kehittämisestä määrittelee alueennakoinnille sisältörungon. omaehtoiset ennakointiteemat (väestö, liikenne, ympäristö, ) ELY-keskus: elinkeinot ja työvoima alueelliset ennakointiryhmät maakunnan liitto: koulutustarve ja ennakoinnin koordinaatio tulevaisuusfoorumit teemaryhmät ennakointilupaukset Toimintatavoista ja muista ennakoinnin teemoista maakunnat päättävät itse. 5

7 Luku: 2 PALJON ON YHTEISTÄ ELY-keskusten ennakointitoiminnassa tärkeimmässä roolissa ovat kaikissa kuudessa maakunnassa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyössä puolivuosittain laadittavat alueelliset kehitysnäkymät sekä kolme kertaa vuodessa julkaistava ammattibarometri, ja vielä kuukausittaiset työllisyyskatsaukset. Erityisesti alueellisten kehitysnäkymien kokoamiseen liittyvä yhteistyö työpajoineen on monessa maakunnassa ollut erittäin toimivaa ja hedelmällistä. Maakuntien liittojen ennakointityö kiteytyy koulutustarpeiden ennakointiin (KESU-prosessi), maakuntastrategiatyöhön ja maakuntakaavan laadintaan. Näistä KESU-prosessi ja maakuntastrategian valmistelu etenee aina samantahtisesti muiden maakuntien kanssa ministeriöiden ohjeistamana. Ennakointitietoa hyödynnetään näiden lisäksi myös erilaisissa maakunnan strategioissa, kuten esimerkiksi ilmasto- tai kulttuuristrategioissa, sekä muissa aluekehitystoimissa (mm. pitkän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnittelussa). Maakuntien liitoissa seurataan myös alueellisen kokonaiskuvan (mm. väestönmuutokset, aluetalous, työvoima) kehitystä. Alue-ennakointi on joka maakunnassa saanut lisävauhtia ennakointihankkeista. Hankkeet ovat olleet maakunnissa tärkeässä roolissa, mutta ennakointityötä toivotaan tehtävän tulevaisuudessa enemmän kiinteänä prosessina kuin irrallisina, päättyvinä projekteina. EMMA-hankkeen kartoituslomakkeisiin saatiin vastauksia myös alueiden oppilaitoksista. Oppilaitosten edustajat ovat usein kiinteästi mukana koko maakunnan ennakointityössä, mutta oppilaitoksissa tehdään paljon myös omaa ennakointia. Tämä näyttäytyi usein toimivana ja eteenpäinvievänä; Ennakointi on arkirutiinia ja sitä käytetään systemaattisesti toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oppilaitokset tosin kilpailevat opiskelijoista, mikä saattaa vaikuttaa heidän ennakointityönsä avoimuuteen. ELY-keskusten koordinoimaa ennakointia tehdään useassa maakunnassa myös seutukuntatasolla. Puolet kartoitukseen osallistuneista maakunnista ennakoi tulevaa kehitystä kuitenkin vain kunta- ja maakuntatasolla. Leimallisinta seudullinen ennakointityö on Keski-Suomelle. Joissain määrin seudullista ennakointia tehdään myös Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Yli maakuntarajojen ulottuva ennakointiyhteistyö on suhteellisen harvinaista. Yhteistyötä naapurimaakuntien kanssa tehdään laajamittaisesti vain Kanta-Hämeessä, ja pienimuotoisemmin Pohjanmaalla. Näissä maakunnissa ELY-alue ulottuu omaa maakuntaa laajemmalle, eli tämä on todennäköisesti ollut hyvä pohja yhteistyön rakentamiselle. Tämän lisäksi Pirkanmaa ja Keski-Suomi ovat benchmarkanneet toistensa ennakointikäytänteitä viime vuosina joitakin kertoja. Kansallisen tason toimija: työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tuottaa ennakointitietoa lähinnä maakunnittain ja ELY-keskusalueittain, vähemmissä määrin myös seutukunnittain. Tuotettu tieto käsittelee ministeriön toimialan mukaisesti väestön, työllisyyden, tuotannon ja elinkeinotoiminnan kehitystä alueilla. Näiden lisäksi ja näihin lomittuen TEM:ssä tehdään ennakointiin liittyen rakennemuutosalueiden arviointeja, aluekehitysohjelmien vaikutusanalyyseja ja työmarkkinoiden muutosanalyyseja. 6

8 Luku: 2 PALJON ON YHTEISTÄ Alueiden kehittäminen on yksi ministeriön keskeisistä tehtävistä. Alueiden ja aluekehityksen näkökulmaa on tärkeä tuoda esiin, koska alueiden erityispiirteet usein hukkuvat koko maan keskiarvoihin. TEM kokee, että kiinnostus alueiden kehitysnäkymistä on voimistumassa, sillä alueiden väliset erot ovat monien tekijöiden osalta kasvamassa (mm. väestö- ja työvoimaresurssit, alueiden talous, elinkeino- ja yritystoiminta, julkinen sektori, investoinnit). Yleisesti ottaen ministeriössä ei ole kehitetty ennakointia kovin järjestelmällisesti, mutta ennakointitiedon välittämistä johdolle on systematisoitu, mikä edistänee sen vaikuttavuutta päätöksenteossa. Muuten ennakointitoimien kehittäminen on TEM:ssä lähinnä hankkeiden ja aluekehityksen seurannan kautta tapahtuvaa. Ennakoinnin tunnettuus on vahvistunut mm. hankkeiden avulla. Yleisellä tasolla TEM:ssä ei nähdä tiedon tai tietotarpeiden viime aikoina muuttuneen, vaikkakin nykyisin halutaan enemmän alueiden talouteen ja sen kehitykseen liittyvää tietoa sekä globaalia taustatietoa suurista teemoista (esimerkiksi finanssikriisit ja ilmastonmuutos). Sisällön monipuolistamiselle olisi tarvetta ja uusia toimijoita olisi hyvä saada mukaan. Erityisesti ministeriö peräänkuuluttaa yhteistyötä ja verkottumista, muiden onnistumisista oppimista. TEM:n alueosasto koordinoi alueiden ennakointiverkostoa, jossa oleellista onkin juuri yhteistyö ja eri alueiden välinen vuorovaikutus. Verkostossa on mukana kaikki alueet (maakuntaliitot, ELYkeskukset) ja sen toiminta on projektikeskeistä, minkä lisäksi järjestetään vuosittain ennakointiseminaareja. Kaikki ministeriöt tekevät omaa hallinnonalaansa koskevaa ennakointityötä, joka palvelee mm. hallinnonalan strategista suunnittelua ja ohjausta sekä valtioneuvoston päätöksentekoa. Työn tuloksia tuodaan yhteiseen käsittelyyn valtioneuvoston koordinoimassa ennakointiverkostossa. Tämän lisäksi TEM:n alueosasto tekee paljon yhteistyötä ympäristöministeriön alue- ja yhdyskuntarakenteen asiantuntijoiden kanssa aluerakenteen ja liikenneinfrastruktuurin ennakoinnissa (ALLI-hanke). TEM on mukana myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ennakointimalliyhteistyössä kolmen muun ministeriön kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään OECD:n tutkimushankkeissa ja EU:n rahoittamassa Espon-tutkimusohjelmassa (the European Observation Network for Territorial Development and Cohesion). 7

9 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA Etelä-Pohjanmaa Maakunnassa toimii ennakointiryhmä, jossa on mukana monipuolisesti eri toimijoita, esimerkiksi Tilastokeskuksen aluetoimipiste ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA. Ryhmä ei ole tehnyt toimialakohtaista ennakointia, mutta se on osallistunut mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman toimintaympäristökuvausten laadintaan. Ryhmän toiminta on painottunut lähinnä osallistujaorganisaatioiden ajankohtaisiin asioihin. Tämä verkottuminen on luonnollisesti arvokasta, mutta maakunnassa toivottiin, että ryhmä organisoituisi jämäkämmin ja tekisi enemmän tuotosta. Säännöllisiä foorumeita tai teemapäiviä maakunnassa ei enna-koinnin saralla ole. SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS MUKANA ENNAKOINTI- RYHMÄSSÄ Hedelmällisintä Etelä-Pohjanmaan ennakointiyhteistyö on ollut Alueelliset kehitysnäkymät - prosessiin liittyvissä paneelikeskusteluissa aivan kuten Satakunnassakin. Näissä keskustelusessioissa on ollut mukana laaja osallistujajoukko ja maakunnan tulevaisuustyöhön on saatu avattua uusia näkökulmia. Etelä-Pohjanmaan liitto on laatinut vuosittain Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelma 2020 koskevan seurantaraportin, mutta ohjelmaa ei enää esitetä uudistettavaksi. Sen sijaan alkuvuonna 2014 on tarkoitus selvittää, voitaisiinko eri organisaatioiden yhteistyönä laatia säännöllisesti maakunnallinen hyvinvointikatsaus. Tämän tarkoituksena olisi tukea kuntien lakisääteistä velvoitetta laatia kerran valtuustokaudessa kunnallinen hyvinvointikertomus. Maakunnallista katsausta ei tiettävästi koota vielä missään muualla. Etelä-Pohjanmaa hyödyntää ennakointitietoa myös muissa maakunnallisissa kehittämisohjelmissa, joita on tällä hetkellä esimerkiksi kansainvälistymisen toimintaohjelma ja Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia. Etelä-Pohjanmaalla on muiden maakuntien tapaan toteutettu ennakointihankkeita, viimeisimpänä ( ) "Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen"-hanke (Seinäjoen AMK). Tällä hetkellä Seinäjoen ammattikorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa ForeMassi hankkeessa. Katso lisätietoa verkosta: Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaali 8

10 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA Kanta-Häme Uudet maakuntaohjelmat ovat tänä vuonna tekeillä joka maakunnassa. Kanta-Hämeessä tätä ponnistusta varten on kutsuttu koolle laaja yhteistyöryhmä HämePro, jonka ympärille aluekehitys ja -ennakointi tällä hetkellä maakunnassa keskittyvät. HämePro-verkostoa koordinoi Hämeen liitto ja sen toiminnassa on mukana 19 aluekehityksen organisaatiota. Häme-ohjelman, joka sisältää maakuntasuunnitelman ja -ohjelman, valmisteluun on otettu esimerkillisesti mukaan myös nuoret. HÄMEEN NUORISO- VALTUUSTOT OVAT PÄÄSSEET MUKAAN VAIKUTTAMAAN TULEVAISUUDEN SUUNNITEL- MIIN, JOITA HE AIKANAAN TULEVAT TOTEUTTAMAAN. Kanta-Hämeessa on toiminnassa myös maakunnallinen ennakointiverkosto. Verkoston työryhmään kuuluvat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), ELY-keskus sekä maakunnan liitto ja se kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa. Laajemmassa ennakointiverkostossa on mukana useita tahoja, jotka tapaavat seminaareissa ja pitävät yhteyttä sähköpostilistan välityksellä. Tähän ryhmään kuuluu myös Tulevaisuuden tutkimuksen paikallisseura, mikä on taho, joka ei monessa maakunnassa ole verkottunut yhteiseen ennakointiin. KOLMEN MAAKUNNAN YHTEINEN MONIULOIT- TEINEN TULEVAISUUS- TARKASTELU KANTOI RAIKASTA HEDELMÄÄ. Kanta-Hämeessa tehdään yhteistyötä myös laajalla metropolialueella Uudenmaan liiton ja Päijät-Hämeen liiton kanssa. Vuonna 2012 tällä kolmen maakunnan alueella toteutettiin laajamittainen yhteinen tulevaisuustarkastelu Siivet ja Juuret. Tulevaisuustarkastelu osallisti ja tavoitti eteläsuomalaiset hyvin: työpajoihin osallistui noin 700 henkilöä ja sen nettisivuilla vieraili noin kävijää. Siivet ja juuret -yhteistyö jatkuu edelleen tiiviinä, sillä nyt työn pohjalta ollaan valmistelemassa yhteisiä hankekokonaisuuksia. Yhteistyö on Kanta-Hämeessä koettu eri verkostoissa, niin maakuntatasolla kuin sen ylittävästikin, onnistuneeksi ja antoisaksi. Katso lisätietoa verkosta: Kanta-Hämeen ennakointitieto on parhaillaan vaihtamassa alustaa, ja ennakointiasiat siirtyvät vuoden 2014 alusta alkaen todennäköisesti Hämeen liiton wwwsivuille Keski-Suomi Keski-Suomi näyttäytyy alue-ennakoinnin edelläkävijänä. Maakunnassa on monia tuoreita ja rohkeita ideoita, joita on laitettu käytäntöön. Tämä kertoo innostuneesta ja luottavaisesta yhteistyön ilmapiiristä, josta keskisuomalaiset itsekin puhuvat. Ennakointilupaukset ovat hieno esimerkki keskisuomalaisten innovatiivisuudesta: alueellisessa ennakointiprosessissa mukana olevat organisaatiot (tällä hetkellä yhteensä 12 tahoa) antavat kukin ennakointilupauksen, joka kertoo, millä tavalla organi- 9

11 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA saatiossa tehdään ennakointia, mitä se tuottaa yhteiseen prosessiin ja kuinka se osallistuu alueelliseen ennakointiyhteistyöhön. Ennakointi-lupauksia annetaan myös henkilökohtaisella tasolla, ja näin innostetaan muitakin tulevaisuusajatteluun. ENNAKOINTILUPAUKSET SITOUTTAVAT JA HERÄTTÄVÄT YLEISÖN KIINNOSTUKSEN. Tulevaisuuskeskustelun yhdeksi työkaluksi on muokattu Tulevaisuuspeli (alkuperäinen versio Mika Aaltosen ja Rolf Jensenin Mr and Mrs Future -peli), josta saadut kokemukset ovat olleet Keski- Suomessa myönteisiä. Keski-Suomessa alue-ennakointia koordinoidaan paitsi koko maakunnan tasolla niin myös seudullisesti. Ennakoinnin seudullisuus on Keski-Suomessa vankkaa. Seutukuntien ennakointiryhmistä vastaa ELY-keskus, muuten alue-ennakoinnin koordinoinnin päävastuu on jo lain pykälienkin mukaan Keski-Suomen liitolla. Keski-Suomessa koko maakunnan kattavasti on toteutettu ja edelleen on käynnissä näkyviä, prosessikeskeisiä ennakointihankkeita ja alueella toimii monen maakunnan tavoin koko maakunnan yhteinen ennakointiryhmä. Moni EMMA-alueen maakunnista kertoi kamppailevansa ennakoinnin arkipäiväistämisen saavuttamiseksi, ja ennakoivan työotteen haltuunotto mainittiin haasteeksi. Keski-Suomessa ennakoiva työote on nähty tärkeäksi avaimeksi ennakoinnin avaamiseen laajemmalle käyttäjäkunnalle, ja siitä on järjestetty onnistuneesti työpajoja koko ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton henkilöstölle. Keski-Suomessa on kehitetty voimalla alueellista ennakointiprosessia, mutta sisältöä ei ole unohdettu. Keski-Suomi on esimerkiksi kuudesta tarkastellusta maakunnasta ainoa, jossa on oma ennakointiryhmänsä sosiaali- ja terveysasioille. Itse asiassa on hämmästyttävää, että tämä sektori on niin monessa maakunnassa jätetty ennakointiteemojen ulkopuolelle, vaikka sote-puoli elää murroksessa ja muutoksia on varmasti luvassa ja niillä tulee olemaan suuria, moniulotteisia vaikutuksia. MITEN ESITÄT TIEDON = MITEN HYVIN TIETO YMMÄRRETÄÄN. AVUKSI PAIKKATIETO JA TIEDON VISUALISOINTI! Myös ennakointitiedon esitysmuotoon on kiinnitetty huomiota. Paikkatietoa on hyödynnetty tilastotietojen esittämisessä, samoin on etsitty ja otettu käyttöön muitakin tiedon visualisoinnin työkaluja. Keski-Suomen tulevaisuuskatseisille tietosivuille (keskisuomi.info) on myös linkitetty työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä Toimiala Onlinen tilastotietojärjestelmästä automaattisesti päivittyvät tilastotietojen kuvaajat. Katso lisätietoa verkosta: Keskisuomi.info -sivusto Ammattialojen tulevaisuuden näkymät Keski-Suomessa -sivusto 10

12 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA Pirkanmaa Pirkanmaalla maakunnallinen ennakointityö on hyvin organisoitu, ja sitä on tietoisesti kehitetty laadulliseen ja monipuoliseen suuntaan. Maakunnan yleinen ennakointi on onnistuneesti koottu Pilkahdus-brändin alle, ja sen toimintamalli on kiteytetty selkeästi seuraaviin toimintoihin: - Ennakointiportaali - Teemaennakointiryhmät (teemoina tällä hetkellä energia, turvallisuus, kunnat, koulutustarpeet ja kulttuuri) - Vuotuinen tulevaisuusfoorumi ENNAKOINTI- TOIMINNANKIN VOI BRÄNDÄTÄ! HYVÄ BRÄNDI ANTAA TOIMINNALLE HAHMON JA JÄÄ MIELEEN. Pilkahdus-toimintaa linjaa ohjausryhmä, jossa on edustajia monesta maakunnan organisaatiosta. Pilkahduksella on myös oma visuaalinen ilmeensä. Yhteistyö toimijoiden kesken on sujuvaa ja hedelmällistä. Brändäys on hyvä tapa saada nimeä ja kasvoa alue-ennakoinnille, joka suuren yleisön mielessä esittäytyy usein hahmottomana. Pilkahdus-toiminta on laajaa, mutta tuntuu silti olevan hyvin hallinnassa, eikä toimintaa ole levitetty käytössäolevia resursseja laajemmalle. Koko Pirkanmaan ennakointityöstä leimallisimmaksi nouseekin juuri hyvä organisointi. Pilkahdus-portaali on ainoa EMMA-alueen ennakointisivustoista, joissa sisältö keskittyy vain ennakointiasioihin. Tällainen kunnianhimoinen toteutusmalli saattaa kuitenkin helposti johtaa staattisen oloiseen lopputulokseen, vaikkakin brändin mukaan rajattu asiasisältö on nimenomaan näin hyvin brändätylle ennakointitoiminnalle toisaalta perusteltua. Toimivampi portaalimalli voisi kuitenkin olla maakunnan tilasto- ja ennakointitiedon keskittäminen samoille sivuille, kuten on tehty hyvin tuloksin esimerkiksi Pohjanmaalla (Pohjanmaa lukuina -sivusto) tai Keski-Suomessa (Keskisuomi.info). Näin koottuna materiaalia kertyisi enemmän, ja useampaan tarpeeseen, ja sitä mukaa todennäköisesti myös sivuston kävijämäärät kasvaisivat. Teemaennakointiryhmät ovat ansiokas pirkanmaalainen toimintatapa. Teemaryhmät tuottavat laadullista, asiantuntevaa tietoa omasta aiheestaan. Ryhmien pohdinnat julkaistaan Pilkahdussivustolla, mutta tuotoksien niin kuin tosin yleisemmin ja laajemminkin ottaen ennakointitiedon hyödyntäminen vaatisi vielä hiomista. Ryhmien tuotoksien käytettävyyttä pitäisikin pohtia tarkasti jo ryhmien ja teemojen suunnitteluvaiheessa. Pirkanmaalla ennakoinnin vahvana toimijana on ollut jo yli kymmenen vuotta Pirkanmaan ennakointipalvelut -hanke, joka on päättymässä keväällä Pitkäaikainen projekti on tuonut paljon lisäarvoa Pirkanmaan ennakointiin. Hanke on toiminut ELY-keskuksen alaisuudessa ja keskittynyt työmarkkinoihin. Erityisen kiitettävää on ollut hankkeen järjestämät seminaarit ohjaustyön ammattilaisille; nämä jokakeväiset opo-seminaarit ovat koonneet laajasti (noin sata osallistujaa) alueen ammattilaisia kuulemaan uusimmista osaamis- ja työvoimatarpeista. Näin on ennakointitietoa saatu onnistuneesti jalkautettua tekijöille. 11

13 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA VAKIINTUNEET RYHMÄRAJAT YLITTÄVÄT VERKOSTOITUMIS- TAPAHTUMAT [esim. PIRKANMAAN ENNAKOINTIAMMATTILAISTEN KOKOONTUMISAJOT ] AVAAVAT SILMIÄ KOKO ALUEELLA TEHTÄ- VÄÄN ENNAKOINTITYÖHÖN. Pirkanmaalla on halua ja taitoa toteuttaa uusia asioita. Kehitteillä on esimerkiksi kehitysorganisaatioiden johdon työvälineeksi suunniteltu innovaatio-indikaattorimittaristo. Tampereen kesäyliopiston kanssa yhteistyössä on järjestetty Ennakoinnin ajokortti -koulutusta ja maakunnassa on järjestetty erilaisia ennakointikentän tapaamisia. Erityisesti keväisin järjestetyt ennakointiammattilaisten kokoontumisajot on koonnut onnistuneesti maakunnan tulevaisuustyön ammattilaisia tutustumaan toisiinsa ja kuulemaan tulevaisuustyön ajankohtaisista asioista. Pirkanmaalla on pohdittu osaratkaisua lähes joka maakuntaa vaivanneeseen ongelmaan: Miten ennakoinnin vaikuttavuutta voisi tuoda esiin ja lisätä ennakoinnin uskottavuutta? Pirkanmaalla on päätetty valita ja palkita Vuoden ennakointiteko, ja näin nostaa esiin yksi selkeä ennakoinnilla saavutettu hyöty. Pirkanmaalla haasteellista on suuri, alati kasvava ennakoijien toimijajoukko, jonka tekemisistä on vaikea pysyä kartalla. Kaikki toimijat eivät välttämättä edes miellä itseänsä ja toimintaansa ennakointiin liittyväksi. Myös maakunnan valtavaa tutkimuspotentiaalia ei vielä osata hyödyntää tarpeeksi. Katso lisätietoa verkosta: Pirkanmaan ennakointiportaali Pilkahdus Pohjanmaa Pohjanmaalla vahvoilla ovat alue-ennakoinnin perinteiset osa-alueet: yhtäältä koulutus- ja osaamistarpeiden ja toisaalta elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden ennakointi. ELY-keskus vastaa elinkeino- ja työelämän ennakoinnista ja maakunnan liitto koulutusennakoinnista. Näiden teemojen ennakointia on kehitetty ja viety eteenpäin muun muassa seuraavin tavoin: 1. Pohjanmaalla on käytössä Kohtaanto-työkalu, jonka avulla saadaan määrällistä tietoa työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta. Tiedot pohjaavat Tilastokeskuksen lukuihin, joihin on tehty korjaavia, maakunnan kehittämistavoitteiden mukaisia laskelmia yhteistyössä Foredata Oy:n kanssa. 2. Vuonna 2012 aloitettiin prosessinomaisesti kehittää osaamistarpeiden ennakointia valtakunnallisen VOSE-hankkeen jalanjäljissä. Tämä on luonteeltaan laadullista, ja on tuonut maakuntaan monipuolisen lisän muuhunkin kuin koulutusennakointiin. POHJANMAA ENNAKOI UUDISTUNEESTI PERINTEISIÄ TEEMOJA. 12

14 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA Näiden lakisääteisten teemojen lisäksi Pohjanmaalla ei kartoituksen mukaan ennakoida muita asiakokonaisuuksia. Teemoja olisi hyvä laajentaa, mutta lähtökohdaksi täytyisi aina ottaa tuotosten hyödynnettävyys, mikä usein osoittautuu ennakoinnin kompastuskiveksi. Pohjanmaallakin ennakointi on saanut lisäresursseja hankkeesta. Tämän vuoden (2013) lopulla on päättymässä ESR-rahoitteinen ennakointihanke, jota on toteutettu ELY-keskuksen johdolla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa (jotka kuuluvat samaan Pohjanmaan ELY-alueeseen). Hanke on keskittynyt pääsääntöisesti (työvoima- ja elinkeinosektorin) tietopohjan kartuttamiseen, eikä se juuri ole pureutunut ennakointiprosessin kehittämiseen. Ennakointitieto on luonnollisesti arvokasta, mutta näin toteutettuna projekti ei välttämättä kanna hedelmää ajallisesti niin pitkälle kuin hankkeet, joissa kehitetään ennakoinnin toimintatapoja ja koordinointia. Ennakointiprosesseissa ei viime vuosina olekaan juuri tehty muutoksia. Pohjanmaalla on koottu kaksi erillistä koko maakunnan kattavaa ennakointiryhmää. Maakunnassa on järjestäydytty erikseen maakunnan liiton ennakointiryhmään koulutustarveasioissa ja ELYkeskuksen elinkeinojen tulevaisuutta ja työmarkkinoiden kehitystä luotaavaan ennakointiryhmään. Nämä kumpikin ovat kuitenkin sisältökeskeisiä ryhmiä, eikä ennakoinnin prosessin kehittäminen ole kummankaan ryhmän päätavoitteena. Yhteistä koko maakunnan kokoavaa ennakointifoorumia ei viime vuosina ole järjestetty, vaikka aiempina vuosina tällaisia on ollut. Pohjanmaalla maakuntarajat koettiin joissain määrin ongelmallisiksi ennakointialueen rajaajiksi. Oma maakunta tuntui liian pieneltä ennakointiyksiköltä. Osaltaan varmaan vaikuttaa ELY-alueen ulottuminen toiseen (Keski-Pohjanmaan) maakuntaan. Muissa maakunnissa aluerajausta ei nostettu esiin, mutta luonnollisesti ennakointialueen järkevä ja toimiva rajaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tietysti voi myös pohtia, että rajataanko toiminta-alue ennakointityötä paremmin palvelevaksi vai voisiko omia prosesseja muokata olemassa olevien hallinnollisten rajojen mukaisiksi? Katso lisätietoa verkosta: Pohjanmaa lukuina -sivusto, jolle kootaan tilasto- ja ennakointitietoa Pohjanmaan maakunnasta Satakunta Satakunnassakin alueen keskeisiä ennakointitoimijoita ovat ELY-keskus ja maakunnan liitto sekä lähellä elinkeinoelämää olevat muut aluekehittäjäorganisaatiot. Laajat koulutustarpeen ennakointiin keskittyvät projektit (alueellinen Sataviisari ja valtakunnallinen Ensa) ovat ammatillisen oppilaitoksen WinNovan vetovastuulla. Satakunnassa koulutusorganisaatiot ovatkin aktiivisia toimijoita ennakointiyhteistoiminnassa. OPPILAITOKSET ENNAKOINTIKENTÄN KESKEISIÄ TOIMIJOITA. Erityisen toimivaksi yhteistyön malliksi Satakunnassa on osoittautunut Alueelliset kehitysnäkymät - katsauksia varten kootut aluepaneelit. Näihin osallistuvat maakunnallisten kehittäjäorganisaatioiden lisäksi seutukuntien ja kuntien edustajia. 13

15 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA Satakunnassa maakunnan koordinoivaa ennakointiryhmää ollaan kokoamassa. Yhteisiä foorumeita on alue-ennakoinnin vuosikellon mukaisesti järjestetty kaksikin kertaa vuodessa, tulevaisuusfoorumi aina syksyisin ja alue-ennakoinnin teemafoorumi keväisin. Elinkeinoelämän kehittämispalveluja tarjoava Prizztech Oy ja maakunnan kauppakamarit ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita toimialakohtaisessa ennakoinnissa. Kauppakamarit mm. koordinoivat maakunnan Teollisuusvision ja Palveluvision laadinnan. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran paikallisseura Satakunnan Klubi on aluekehittäjien tulevaisuusorientoitunut keskustelufoorumi. Satakunnassa on paljon kokemusta joukkoistamisesta. Maakuntasuunnitelmaa laadittaessa vuonna 2010 satakuntalaisten ajatuksia alueen tulevaisuudesta kartoitettiin kymmenen eri taustatoimenpiteen voimalla. Suunnitelmaan pääsi vaikuttamaan noin 2000 satakuntalaista, mm. asiantuntijoita, lapsia ja nuoria. Joukkoistamisen välineinä hyödynnettiin sekä verkko-osallistumista että perinteisiä kohtaamisia, esimerkiksi työpajoja. Katso lisätietoa verkosta: Satakunnan tietopankki Satamittari Satakuntaliiton sivuston alue-ennakointiosio 14

16 Luku: 4 JOUKKOISTAMINEN 4 JOUKKOISTAMINEN Joukkoistamisella tarkoitetaan jonkin joukon, joko ennaltamäärätyn tai avoimeen kutsuun vastanneiden, yhteistä, ohjattua pohdintaa tietystä aiheesta tämän ei kuitenkaan tarvitse olla ratkaisukeskeistä. Joukkoistamisen menetelmiä on monenlaisia. Joukkoistaminen voi tapahtua myös virtuaalisesti tai esimerkiksi järjestämällä kysely, johon vastataan vain kirjallisesti. Osana EMMA-projektia toteutettiin kaikissa kuudessa osallistujamaakunnassa joukkoistamispilotti. Osalla maakunnista oli jo aiempaa kokemusta joukkoistamisesta, mutta EMMA-hankkeen piloteissa näissä kokeneemmissakin maakunnissa kokeiltiin jotakin alueelle uutta joukkoistamisen teemaa, kohderyhmää tai menetelmää. Joukkoistamispilotit olivat kaikki keskenään erilaisia, eli yhteistä kokemusta karttui runsaasti. Joukkoistamisten teemat liittyivät maakuntastrategioiden laatimiseen. Yleisesti ottaen joukkoistamistapahtumat koettiin kaikki hyvin onnistuneiksi ja niistä innostuttiin. Etelä-Pohjanmaalla koottiin maakunnan asiantuntijoita yhteen pohtimaan alueen kansainvälistymistä. Osallistujat (yhteensä 9 henkilöä) laativat ensin yhdessä kuvauksen kansainvälistymisestä ja tämän jälkeen he jakaantuivat kahteen ryhmään. Kumpikin ryhmä laati SWOT-analyysin kansainvälistymisestä sekä Etelä-Pohjanmaan että alueen organisaatioiden näkökulmasta, jonka jälkeen Kun haet... ratkaisua Ota avuksi vielä pohdittiin ryhmissä muutamia kysymyksiä. Toteutus oli onnistunut ja työskentely toi monipuolisesti eri näkemyksiä esiin. Tätä menetelmää pidettiin toimivana erityisesti silloin kun haetaan johonkin ilmiöön tai ongelmaan ratkaisua. Kanta-Hämeessä joukkoistamisesta saatiin kaksi kokemusta. Ensimmäinen osallisti Hämeen nuorisovaltuustojen edustajia maakuntaohjelman (Häme-ohjelma) kärkiteemoista. Tämä toteutettiin ns. kuvakortti-menetelmällä, jossa osallistujat saivat valita mieleiseensä aihepiiriin liittyvän kuvakorttipakan, josta sitten edelleen valitsivat kolme tärkeimmäksi kokemaansa kuvaa. Nämä sai halutessaan sijoittaa myös kartalle. Työskentely oli aktiivista ja rohkeaa, ja kuvakorttien todettiinkin soveltuvan erityisen hyvin juuri uusien asioiden kanssa työskentelyyn. Haasteena nähtiin pohjatiedon riittävä välittäminen ilman johdattelua. Kun... asia on uusi Ota avuksi SWOTanalyysi kuvakortit Häme-ohjelman kärkiä pohti myös HämePro-verkoston toimijat eli maakunnan keskeisimpien kehittäjätahojen edustajat (noin 20 henkilöä). Työskentely aloitettiin ryhmäkeskusteluilla, joiden tulokset käytiin läpi yhdessä keskustellen. Tämän jälkeen etsittiin ohjelmalle kärkiteemoja lumipallomenetelmällä, eli oman pohdinnan jälkeen keskusteltiin pareittain, ja tästä edelleen laajennettin neljän henkilön ryhmäpohdintaan. Lopuksi äänestettiin esiin nousseista kärkiteemoista ja jatkettiin keskustelua näistä. Tämä menetelmä sopii erityisesti ammattilaisten työskentelytavaksi, jolloin aihe ei tarvitse mitään johdattelua ja oikeisiin aiheisiin päästään pureutumaan heti kiinni. 15

17 Luku: 4 JOUKKOISTAMINEN Keski-Suomi joukkoisti Keski-Suomi -risteilylle osallistuneita päättäjiä ja vaikuttajia esittämään ideoita siitä, mitä Keski-Suomi on vuonna Villi kortti -työpajassa kukin sai kirjoittaa oman ideansa valkoiselle lapulle, jota muut osallistujat pääsivät joko kannattamaan vihreällä lapulla, epäilemään keltaisella tai torjumaan punaisella lapulla. Kaikki tuotokset olivat luettavissa työpajan seinillä. Työpajassa sai käydä oman aikataulunsa mukaan, yhteensä osallistujia oli noin sata. Villi kortti -menetelmä Kun haet... uusia ideoita Ota avuksi "Villit kortit" soveltuu moniin teemoihin ja on mahdollista toteuttaa juuri tämän kaltaisena piipahtamispisteenä, jonne kaikki eivät saavu yhtä aikaa. Haasteena on kirjavien tuotosten purkaminen hyödynnettävään muotoon. Pirkanmaalla asiantuntijoita koottiin työpajaan konkretisoimaan ja työstämään maakuntastrategialuonnoksen teemoja Six thinking hats -menetelmällä. Osallistujat (noin 20 henkilöä) jaettiin strategiateemojen mukaisiin ryhmiin, joissa mietittiin ko. teemaa vaihtuvista näkökulmasta käsin; ensin hyötyjä arvioiden, seuraavaksi haasteita hakien ja lopuksi luovia ratkaisuja pohtien (menetelmän kuudesta ajatushatusta käytettiin työpajassa siis vain kolmea). Tämä työtapa sopii tilanteisiin, joissa pohjustavia linjavalintoja on jo tehty, mutta osallistujilla on kuitenkin aitoja vaikutusmahdollisuuksia vielä avoinna. Kun haet... näkökulmia Ota avuksi Six thinking hats Pohjanmaan joukkoistamistapahtuma oli Pirkanmaan työpajan kaltainen: asiantuntijoita keskustelutettiin Six thinking hats -menetelmällä. Pohjanmaalla koolle oli kutsuttu Pohjanmaan liiton ennakointityöryhmä ja keskustelun aiheena oli maakunnan kilpailukyvyn parantaminen pitkällä aikavälillä. Tämän hyvän ja yksinkertaisen ns. hattu-menetelmän avulla esimerkiksi kritiikin esittäminen helpottuu ja muutenkin menetelmä innostaa osallistujat pohtimaan ko. asiaa monesta eri näkökulmasta. Satakunnassakin joukkoistamispilotti toteutettiin alueen keskeisiä toimijoita ja asiantuntijoita koolle kutsuen. Satakuntaliiton järjestämän teematyöpajan tavoitteena oli arvioida ja visioida toimialojen maakunnallista kehitystä. Toimialoja katsottiin PESTEV-menetelmän mukaan kuudesta eri lähtökohdasta käsin: poliittiset (P), taloudelliset (E), sosiaaliset (S), teknologiset (T), ympäristölliset (E) ja arvoihin liittyvät (V) mahdollisuudet ja vaikutukset huomioiden. Työskentely tapahtui yhdessä keskustellen. Moderaattorin rooli koettin hyvin tärkeänä. Menetelmä tuottaa paljon monipuolista tietoa, mikä on käänteisenä myös sen haaste; miten hallita, tulkita ja hyödyntää laajaa aineistoa? Kun haet... Ota avuksi monipuolisuutta PESTEVajattelu Maakunnissa käytetyt menetelmät olivat monipuolisia ja teemat vaihtelevia. Kanta-Hämeessa myös nuoria joukkoistettiin erittäin onnistuneesti ja ansiokkaasti, mutta muuten kaikkien pilottien kohderyhmänä olivat alueen asiantuntijat ja vakiintuneet toimijat. Tämä saattaa johtua siitä, että joukkoistamiset linkittyivät käsillä olevaan strategiatyöskentelyyn, joka on jo edennyt loppuhionnan vaiheeseen, jolloin asiantuntijat ovat luonnollisin ryhmä edistämään asiaa. Mutta kertooko tämä myös siitä, että ennakointi on edelleen ennakoinnin ammattilaistenkin silmissä vain pienen asiantuntijajoukon kenttää ja että laajamittaiseen joukkoistamiseen on vielä matkaa? 16

18 Luku: 5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA 5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA Monissa maakunnissa mietittiin samoja alue-ennakoinnin kehityssuuntia, joten kehittämistarpeet on koottu tähän yhden otsikon alle. Kehittämisen tarpeiden samankaltaisuutta voi osaltaan selittää kartoituslomakkeiden kysymyksenasettelu. Alueellisen ennakoinnin yleisimmät kehitystarpeet Sisällön laajentaminen Heikko tunnettuus 5 5 "Ei kuulu kaikille" Tiedon hyödyntäminen 4 4 Yritykset ja järjestöt mukaan 3 Projektiluontoisuus Henkilöstövaihdokset 2 2 Sos. median hyödyntäminen 2 Kuinka monessa maakunnassa asia mainittu kehitystarpeena Taulukko 1. Alueellisen ennakoinnin yleisimmät kehitystarpeet maakunnissa. Ennakoinnin sisällöllisen laajentamisen tarve on tunnistettu lähes joka maakunnassa, mutta tämän toteutumista rajoittaa lähinnä resurssipula, osaltaan myös innostuneiden sekä vastuuta ottavien henkilöiden puute. Resurssikysymys on toisaalta ratkaistavissa laventamalla ennakoivan työotteen hyödyntämistä eri organisaatioissa. Teemoja, joihin ennakointia katsottiin tarpeelliseksi laajentaa, olivat mm. ympäristö, kulttuuri, tulevaisuuden energialähteet, lasten ja nuorten elinolot sekä asenteiden ja arvojen muutos. Maakunnissa tunnistettiin myös tarvetta seurata tarkemmin globaaleja muutoksia. >> Teemoja olisi valtavasti, mutta tekijöistä on huutava pula. >> Ennakointiaiheita olisi paljonkin ja niitä voisi käsitellä nykyistä syvällisemmin. Ennakoinnin sisällöllisen monipuolistamisen kanssa yhtä yleisenä haasteena nähtiin ennakoinnin heikohko yleinen tunnettuus, ainakin julkisen sektorin ulkopuolella. >> Yleisellä tasolla näkyvyydessä on todennäköisesti kehittämisen varaa. Erityyppiset katsaukset saavat kyllä mediahuomiota ja julkistetaan laajalla jakelulla. Ennakointitoiminnan yleinen tunnettuus saattaa olla heikko. 17

19 Luku: 5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA >> Ennakointi käsitteenä ja terminä ei välttämättä ole kovinkaan hyvin tunnettu. Se sekoitetaan usein ennustamiseen tai tulevaisuuden tutkimukseen, joiden lähestymiskulma poikkeaa ennakoinnista. Ennakointi mielletään harmillisen usein pienen ammattilaisjoukon erityisalaksi mitä se valitettavasti voi ollakin, vaikka ennakoivan työotteen olisi syytä olla osa jokaisen arkea. Paitsi ennakoinnin näkyvyyden myös sen uskottavuuden vuoksi moni näki tarpeelliseksi nostaa esiin konkreettisia ennakoinnin onnistumisia ja saavutuksia. Päätöksenteossa olisi hyvä myös useammin todeta, milloin päätös perustuu ennakointitietoon. >> Ennakointi ei voi olla tietyille henkilöille tai yksiköille vastuutettua toimintaa, vaan jokaisen organisaation jäsenen tulisi miettiä oman toimensa näkökulmasta, millaisia muutoksia tai haasteita on odotettavissa. Jokainen organisaatio tarvitsee kuitenkin muutamia unilukkareita. Ongelmalliseksi moni mielsi tuotetun ennakointitiedon riittämättömän hyödyntämisen erityisesti päätöksenteossa. Maakuntastrategioissa ennakointityön tuloksia jo hyödynnetään aika hyvin, mutta muuten monilla on tuntuma, ettei tieto tavoita päätöksentekijöitä. Tai tavoittaessaan ei tule tarpeeksi vakavasti otetuksi. >> Kytkentä päätöksentekoon on keskeinen haaste. Onkohan ongelmana päätöksentekijöiden kyvyssä ottaa vastaan omien ennakko-odotusten vastaisia viestejä? >> Oikeanlaista tietoa on varmaan tuotettu aiemminkin, mutta sitä on hyödynnetty vain kapeilla sektoreilla. >> Ennakointitiedon jalkauttaminen tiedon tarvitsijoille tulisi olla tehokkaampaa tieto ja sen tarvitsijat olisi saatava kohtaamaan toisensa nykyistä paremmin. Ennakointitiedolle suurempaa käyttäjäkuntaa ja laajempaa hyödyntämistä on maakunnissa haettu mm. ennakoivan työotteen avulla. Ennakoiva työote korostaa mahdollisimman laajan joukon osallistumista ennakointitiedon kartuttamiseen, jo tuotetun ennakointitiedon hyödyntämistä ja ylipäätään tulevaisuusorientoitunutta näkökulmaa. Ennakoiva työote sopii jokaisen työhön, vaikka ennakoinnin rooli ja volyymi vaihtelevatkin eri työtehtävissä. Edellä (luvussa 2) esiteltiin alueellisen ennakoinnin toimijoita ja kerrottiin, että myös järjestöjä, kansalaisia ja entistä vahvemmin yrityksiä toivottiin ennakointitoimintaan mukaan. Puolet maakunnista mainitsee tämän kehittämiskohteenaan. >> Ennakointityö ei saa byrokratisoitua vain julkisten kehittämisorganisaatioiden mandaatiksi. Suuri osa maakuntien ennakoinnista ja varsinkin prosessin kehittämisestä tehdään erilaisissa ennakointiprojekteissa. Projektit tuovat ennakointiin resursseja, mutta tämä projektiluontoisuus lisää ennakoinnin irrallisuutta organisaatioiden arkipäivästä. Ennakointiprojektit tuottavat kyllä laadukasta tulosta ja ovat merkittäviä alueellisen ennakoinnin kehittämisen moottoreita, mutta niiden 18

20 Luku: 5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA päättyessä ennakointityö on vaarassa jäädä vaille tekijäänsä ja kehitetyt toimintatavat saattavat rapautua organisaattorin puutteessa. Alueellisen ennakoinnin katsottiin olevan haavoittuvainen henkilöstövaihdosten edessä, mitä osaltaan vielä lisää tämä työn projektiluontoisuus. Sosiaalinen media nähtiin kahdessa maakunnassa mahdollisuutena, johon vielä ei ole riittävällä tarmokkuudella tartuttu. Tämän potentiaalin paremman hyödyntämisen olisi kuvitellut useamman mainitsevan, sosiaalisella medialla kun on tänä päivänä niin vahva jalansija ja ennakointityökin voisi joka maakunnassa valjastaa sen paremmin avukseen. Sosiaalisen median lailla myös tuotetun ennakointitiedon esitysmuotoon yllättävän harva kiinnitti huomiota tai ei ainakaan nähnyt siinä kehittämisen tarvetta. Vain yksi maakunta (Etelä-Pohjanmaa) mainitsi esimerkiksi paikkatiedon käytön haasteellisuuden. Osa maakunnista jo hyödyntää paikkatietoa ennakointitiedon esittämisessä ja tilastotiedon tukena, mutta tässä on varmasti yleisesti alueennakoinnilla suuri potentiaali käyttämättä. Toki paikkatieto-ohjelmat vaativat omat osaajansa, mutta ainakin kaavatyötä tekevillä maakuntien liitoilla tätä osaamista on omassa organisaatiossa saatavilla. Suoranaisesti itse ennakointitiedon tuottamisprosessin ei juurikaan nähty kaipaavan vahvistusta tai päivittämistä. Koordinaatiota tosin joissakin maakunnissa kaivattiin lisää, sillä ennakointitoimijoita on paljon ja sekä tiedontuotannon katve-alueet että päällekkäisyydet pitäisi tunnistaa ja poistaa. Myös valtakunnallinen koordinointi näyttäytyy epäselvänä ja siinä ministeriöillä on mahdollisuus terävöittää rooliaan. >> Systemaattisen prosessin tarve on korostunut informaatiotulvassa. Maakunnilla on erinomainen mahdollisuus tehdä yhteistyötä nimenomaan ennakoinnin kehittämisessä. Luonnollisesti yhdessätehty ennakointityö on myös hedelmällistä, mutta suurimman hyödyn alueet saanevat kehittäessään ennakoinnin prosesseja yhdessä. Yhteistyötä kannattaa tehdä monipuolisesti eri alueiden kanssa kiinnittymättä tiettyyn ryhmään tai alueeseen. Mielestä kannattaa heittää ajatukset hyvien ideoiden ja toimintojen panttaamisesta itsellään; alueellisen ennakoinnin kehittäminen on kaikkien alueiden etu. 19

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Keski-Suomi ennakoi.

Keski-Suomi ennakoi. Keski-Suomi ennakoi. Ennakointi ei ole tulevaisuuden ennustamista, koska tulevaisuus on aina avoin ja myös arvaamaton. Tulevaisuutta on mahdotonta suunnitella tarkkaan, mutta voimme luoda erilaisia vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi

Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Satakuntalainen koulutuksen ennakointimalli Sisältö Satakuntalainen ennakointiyhteistyö Hanketoiminta

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096

Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli

Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Alueellinen ennakointi Pirkanmaalla. Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto

Alueellinen ennakointi Pirkanmaalla. Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Alueellinen ennakointi Pirkanmaalla Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Ennakoiva (proaktiivinen) työskentelyote Tulevaisuuden luonne SOPEUTTAVA ELI REAKTIIVINEN SUHTAUTUMINEN Millaiseksi maailma muodostuu?

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin kumppanuus Satakunnassa.

Alue-ennakoinnin kumppanuus Satakunnassa. Alue-ennakoinnin kumppanuus Satakunnassa. Vuosikello. Roolit, resurssit ja budjetti. Satakuntaliitto 26.4.2016 Alue-ennakointi Alueellisen ennakoinnin tavoitteena on tarjota lähtökohtia alueiden, kuntien

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Kainuun ennakoinnin toimintamallit

Kainuun ennakoinnin toimintamallit Kainuun ennakoinnin toimintamallit Ennakointiseminaari: Kolmitasoisesti ennakoiva Suomi Tampere 10.3.2016 Jouni Ponnikas, aluekehitysasiantuntija, Kainuun liitto Esityksen pääkohdat: Kainuun ennakoinnin

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma

OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Tampereen kauppakamari

Tampereen kauppakamari Tampereen kauppakamari Tehtävänä edistää elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, yrittäjyyttä, tervettä kilpailua, kansainvälistymistä ja markkinataloutta. Edustaa kaikenkokoisia yrityksiä ja kaikkia toimialoja

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland

Team Finland ajankohtaiskatsaus. Marko Laiho, TEM Team Finland Team Finland ajankohtaiskatsaus Marko Laiho, TEM Team Finland Tekesin Serve-ohjelman tutkimusbrunssi 16.12.2013 TEAM FINLAND: TAUSTAA JA TARKOITUS Team Finland -verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Suomen Vuokranantajien jäsenkysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=845, Julkaistu: 12.12.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Sukupuoli 1. Nainen 415 49,11% 2. Mies 430 50,89% 2. Ikä 1. alle 30 19 2,25%

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005

erisk-työpaja 5. Yhteistoiminta 14.9.2005 erisk-työpaja 5. "Yhteistoiminta" 14.9.2005 Oheisen arviointilomakkeen tarkoituksena on tuottaa päätöksentekoa tukevaa tietoa siitä, minkälaiset sisältöominaisuudet tulisi ensisijaisesti sisällyttää syksyn

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Koulutustarpeiden jatkuva ennakointi. Marko Koskinen,

Koulutustarpeiden jatkuva ennakointi. Marko Koskinen, Koulutustarpeiden jatkuva ennakointi Marko Koskinen, 27.1.2012 Valtakunnallisia linjauksia - Hallitusohjelma: Koulutuksen ennakoinnilla ohjataan koulutuksen ja tutkintojen rakenteita, sisältöjä sekä määrällistä

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Lounais-Suomen Aluetietopalvelu -Koulutuksen ennakointiverkoston käyttöön

Lounais-Suomen Aluetietopalvelu -Koulutuksen ennakointiverkoston käyttöön Lounais-Suomen Aluetietopalvelu -n käyttöön ALUEELLISEN TIEDON HAASTEET Kuka hallinnoi Mistä löytää Palveluja runsaasti, toimijoita vielä enemmän Tietoa runsaasti, yhteistä paikkaa tiedon hakuun ei olemassa

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan?

Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Mitkä tekijät leimaavat työelämän lähitulevaisuutta Kainuussa? Miksi Menesty koulutus ja valmennusohjelmaa tarvitaan? Menesty-hankkeen Orientaatiopäivä Ke 29.8.2012 Kaukametsän auditorio, Kajaani Markku

Lisätiedot

FINAL PROPOSAL 25.10.2012. Ennakointityöryhmän ehdotus koulutustarve-ennakoinnin tavoitteiksi ja toimenpiteiksi

FINAL PROPOSAL 25.10.2012. Ennakointityöryhmän ehdotus koulutustarve-ennakoinnin tavoitteiksi ja toimenpiteiksi 1 FINAL PROPOSAL 25.10.2012 VARSINAIS-SUOMEN KOULUTUSSTRATEGIA 2015+ ENNAKOINTI Ennakointityöryhmän ehdotus koulutustarve-ennakoinnin tavoitteiksi ja toimenpiteiksi Johdanto Koulutusstrategia 2015 + yhteydessä

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S12432 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 10.02.2015 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015 Tavoite: kartoittaa laajasti mm. TEM hallinnon alan, ministeriöiden, seutukuntien ja kuntien arviot ja tarpeet taustana julkisen hallinnon vaikeutuva

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot