Alueellinen ennakointi maakunnissa
|
|
- Lasse Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alueellinen ennakointi maakunnissa Ennakoinnin nykytila Etelä-Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja Satakunnassa EMMA-HANKE 2013 Hanna Kivimäki
2 Sisällys 1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN PALJON ON YHTEISTÄ... 4 Ennakoinnin lähtökohta ja toimijat... 4 Yhteisiä sisältöteemoja ja toimintatapoja... 5 Kansallisen tason toimija: työ- ja elinkeinoministeriö MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA... 8 Etelä-Pohjanmaa... 8 Kanta-Häme... 9 Keski-Suomi... 9 Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta JOUKKOISTAMINEN YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA LIITTEET EMMA-hanke EMMA-työryhmä Pekka Hokkanen, Keski-Suomen ELY-keskus Seija Kiiskilä, Futures Garden Hanna Kivimäki, Pirkanmaan liitto (08/13 lähtien) Tiina Ramstedt-Sen, Pirkanmaan liitto (08/13 asti) Toteutusaika: Budjetti: Rahoittajat: Työ- ja elinkeinoministeriö ja osallistuvat maakunnat Ohjausryhmä: Tuula Hermunen, Satakuntaliitto Pekka Kauppinen, Pohjanmaan liitto Matti Lipsanen, Hämeen liitto Ilkka Mella, TEM Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Marko Rossinen, Etelä-Pohjanmaan liitto Petri Räsänen, Pirkanmaan liitto Terhi Saarenoja, Hämeen liitto Anu Tokila, Keski-Suomen liitto Kannen kuva: Juha Paakkolanvaara
3 Luku: 1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN 1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN Vuonna 2013 toteutettiin alueelliseen ennakointiin pureutuva kuuden maakunnan yhteinen ennakointihanke EMMA. Hankkeen yksi keskeinen tavoite oli kartoittaa mukana olevien maakuntien alueellisen ennakoinnin nykykäytänteitä. Selvityksen tavoitteena oli paitsi tiedon lisääminen myös muiden maakuntien toimivista käytänteistä oppiminen. Kartoituksessa selvitettiin mahdollisimman kattavasti maakunnan alue-ennakoinnin asiasisältöä, prosessia, tekijäverkostoa, kohdejoukkoa, näkyvyyttä ja vaikutusta päätöksentekoon, ongelmakohtia sekä tulevaisuuden kehitystarpeita. Ennakoinnin prosessia ja vaikuttavuutta painotettiin asiasisältöjä enemmän. Keskeistä koko ennakointityössä onkin sen vaikutus päätöksentekoon ja muuhun toimintaan. EMMA-hankkeessa mukana olivat Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. VERKOS- TOT PROSESSI VAIKUTUS TOIMINTAAN SISÄLTÖ, TIETO Maakunta Väkiluku Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Kuva 1. EMMA-hankkeessa mukana olleet maakunnat. Väestötiedot: Tilastokeskus 2
4 Luku: 1 ENNAKOINTIKÄYTÄNTÖJEN KARTOITTAMINEN Kartoitus tehtiin kyselylomakkeella. Tiedot kerättiin Google Drive -palvelun avulla, minne luotiin joka maakunnalle oma tiedostonsa. Kysymykset (n=30) olivat kaikille maakunnille samat ja vastausaikaa oli noin kuukausi (katso liite 1). Kaikki pääsivät lukemaan myös muiden maakuntien vastauksia ja näin peilaamaan jo tässä vaiheessa omia prosessejaan muihin maakuntiin. Tällä lomakkeiden avoimuudella haluttiin tukea toisilta oppimista. Myöhemmässä vaiheessa Google Drivessä tehtiin täydentäviä, maakunnittain räätälöityjä lisäkysymyksiä. Tarvittaessa asioita täsmennettiin vielä sähköpostitse. EMMA-hankkeen yhdyshenkilöt maakuntien liitoista valitsivat omasta maakunnastaan lomakkeen täyttäjät, joiden lukumäärää ei rajoitettu. Joka maakunnasta kartoitukseen valikoitui vastaamaan ELY-keskuksen ja maakuntaliiton edustaja/edustajia sekä henkilö(itä) yhdestä tai useammasta alueen oppilaitoksesta. Näiden lisäksi Satakunnassa myös yksi kehitysyhtiö vastasi kysymyksiin. Vastaajien määrä vaihteli maakunnittain kolmesta yhdeksään, keskimäärin joka maakunnasta vastaajia oli kuusi. Vastauksia saatiin siis suhteellisen laajalta joukolta, mikä olikin valitun menetelmän, kyselylomake-kartoituksen, etu esimerkiksi haastatteluun verrattuna. Samalla vahvistui kartoitukseen vastanneiden toimijoiden yhteinen näkemys alueen ennakoinnin tilasta. Maakuntien lisäksi EMMA-hankkeeseen osallistui ja sitä rahoitti työ- ja elinkeinoministeriö, jonka edustajalta myös kysyttiin alue-ennakoinnista (katso liite 2). 3
5 Luku: 2 PALJON ON YHTEISTÄ 2 PALJON ON YHTEISTÄ Ennakoinnin lähtökohta ja toimijat Alueellinen ennakointi on joka maakunnassa oman näköistä. Ennakoinnin tapa, sisältö, säännöllisyys, tekijäjoukko ja laajuus vaihtelevat suuresti. Maakunta voi keskittyä pelkästään lakisääteisten ennakointitehtävien hoitamiseen tai se on voinut kehittää alueellaan hyvinkin kunnianhimoisia ennakointikäytäntöjä ja -verkostoja tai useimmiten jotain tältä väliltä. Haasteena voi olla ennakoinnin tarpeettoman tiukka määrittely; maakunnissa tehdään monenlaista tulevaisuustyötä, jota ei kuitenkaan osata mieltää tai kutsua ennakoinniksi. Pohjan maakuntien ennakointiin luo lainsäädännön määrittelemät roolitukset ja tehtävät. Aluekehityslain (laki alueiden kehittämisestä 1651/2009) mukaan maakunnan liitto vastaa alueellisen pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden ennakoinnin yhteensovittamisesta ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelusta osana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnittelua (KESU). Liittojen tehtävänä on myös ennakoinnin yhteensovittaminen maakunnassa. ELY-keskukset vuorostaan vastaavat alueensa lyhyen aikavälin työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnista; ELY-keskukset ennakoivat erityisesti työvoimakoulutuksen tarvetta. Keskeisimpiä ennakoinnin alueellisia toimijoina ovatkin maakuntien liitot ja ELY-keskukset. Alueen oppilaitokset ovat myös vahvassa ennakoijan roolissa. Kunnat ja edunvalvontajärjestöt (erityisesti kauppakamarit) mainitaan myös lähes joka alueella ennakointitoimijoina. Erilaisiin ennakointiryhmiin kuuluu edustajia myös ainakin sairaanhoitopiiristä, kehitysyhtiöistä, seutukunnista, TE-toimistosta, sosiaalialan osaamiskeskuksista, aluehallintovirastosta, yrityksistä, Tilastokeskuksen aluetoimistosta, puolustusvoimista ja vanhusten asumispalveluyksiköstä. Tekijäjoukko on alueilla jo nykymuodossaan laaja, mutta mukaan kaivataan vielä kiinteämmin yritysmaailmaa ja kansalaisjärjestöjä. MAAKUNNAN LIITTO ELY-KESKUS OPPILAITOKSET KUNNAT EDUNVALVONTAJÄRJESTÖT Mukana ennakointityössä ainakin kahdessa EMMA-maakunnassa: - sairaanhoitopiirit - kehitysyhtiöt - seutukunnat - työ- ja elinkeinotoimistot - sosiaalialan osaamiskeskukset - aluehallintovirastot Miten saada mukaan myös kansalaisjärjestöt, lisää yrityksiä ja suuri yleisö? Kuva 2. Alue-ennakoinnin toimijat maakunnissa 4
6 Luku: 2 PALJON ON YHTEISTÄ Yhteisiä sisältöteemoja ja toimintatapoja Lakisääteiset tehtävät Koulutustarve Työvoima Elinkeinot Yleisimmät omaehtoiset teemat Väestö Ympäristö Liikenne Talous Alue-ennakoinnin tavat ja tavoitteet vaihtelevat huomattavasti maakunnasta toiseen, mutta toki paljon on yhteistäkin. Laki nimeää ennakoinnin sisällöistä koulutustarpeen, työvoiman ja elinkeinot. Nämä muodostavatkin alue-ennakoinnin kovan ytimen, mutta monella alueella ennakoidaan myös väestön, talouden, liikenteen ja ympäristön tilan kehitystä. Ennakoinnin prosesseista laki ei sano mitään. Monet toimintatavat nousivat silti esiin lähes joka maakunnan vastauksissa. Kolme tyypillisintä työmuotoa, joilla maakunnissa on omaehtoisesti edistetty alue-ennakointia, olivat EMMA-maakunnissa: 1. Useat maakunnat järjestävät vuosittaisia tai puolivuosittaisia tulevaisuus-/ ennakointifoorumeita, joihin kootaan laaja osallistujajoukko verkottumaan ja pohtimaan yhdessä ajankohtaisia ennakointiteemoja. 2. Monessa maakunnassa on toiminnassa jokin koko alueen ennakointityötä kokoava ennakointiryhmä, jossa on jäseniä monesta eri organisaatiosta, ja jonka tehtäviin kuuluu myös ennakointiprosessin kehittäminen. 3. Kaikilla maakunnilla on käytössään internet-sivustot, joilla ennakointitietoa ja -prosessia esitellään. Suurimmalla osalla nämä sivustot on yhdistetty maakunnan muuhun tieto-/tilastomateriaaliin. Laki alueiden kehittämisestä määrittelee alueennakoinnille sisältörungon. omaehtoiset ennakointiteemat (väestö, liikenne, ympäristö, ) ELY-keskus: elinkeinot ja työvoima alueelliset ennakointiryhmät maakunnan liitto: koulutustarve ja ennakoinnin koordinaatio tulevaisuusfoorumit teemaryhmät ennakointilupaukset Toimintatavoista ja muista ennakoinnin teemoista maakunnat päättävät itse. 5
7 Luku: 2 PALJON ON YHTEISTÄ ELY-keskusten ennakointitoiminnassa tärkeimmässä roolissa ovat kaikissa kuudessa maakunnassa työ- ja elinkeinoministeriön kanssa yhteistyössä puolivuosittain laadittavat alueelliset kehitysnäkymät sekä kolme kertaa vuodessa julkaistava ammattibarometri, ja vielä kuukausittaiset työllisyyskatsaukset. Erityisesti alueellisten kehitysnäkymien kokoamiseen liittyvä yhteistyö työpajoineen on monessa maakunnassa ollut erittäin toimivaa ja hedelmällistä. Maakuntien liittojen ennakointityö kiteytyy koulutustarpeiden ennakointiin (KESU-prosessi), maakuntastrategiatyöhön ja maakuntakaavan laadintaan. Näistä KESU-prosessi ja maakuntastrategian valmistelu etenee aina samantahtisesti muiden maakuntien kanssa ministeriöiden ohjeistamana. Ennakointitietoa hyödynnetään näiden lisäksi myös erilaisissa maakunnan strategioissa, kuten esimerkiksi ilmasto- tai kulttuuristrategioissa, sekä muissa aluekehitystoimissa (mm. pitkän aikavälin liikennejärjestelmäsuunnittelussa). Maakuntien liitoissa seurataan myös alueellisen kokonaiskuvan (mm. väestönmuutokset, aluetalous, työvoima) kehitystä. Alue-ennakointi on joka maakunnassa saanut lisävauhtia ennakointihankkeista. Hankkeet ovat olleet maakunnissa tärkeässä roolissa, mutta ennakointityötä toivotaan tehtävän tulevaisuudessa enemmän kiinteänä prosessina kuin irrallisina, päättyvinä projekteina. EMMA-hankkeen kartoituslomakkeisiin saatiin vastauksia myös alueiden oppilaitoksista. Oppilaitosten edustajat ovat usein kiinteästi mukana koko maakunnan ennakointityössä, mutta oppilaitoksissa tehdään paljon myös omaa ennakointia. Tämä näyttäytyi usein toimivana ja eteenpäinvievänä; Ennakointi on arkirutiinia ja sitä käytetään systemaattisesti toiminnan suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oppilaitokset tosin kilpailevat opiskelijoista, mikä saattaa vaikuttaa heidän ennakointityönsä avoimuuteen. ELY-keskusten koordinoimaa ennakointia tehdään useassa maakunnassa myös seutukuntatasolla. Puolet kartoitukseen osallistuneista maakunnista ennakoi tulevaa kehitystä kuitenkin vain kunta- ja maakuntatasolla. Leimallisinta seudullinen ennakointityö on Keski-Suomelle. Joissain määrin seudullista ennakointia tehdään myös Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Yli maakuntarajojen ulottuva ennakointiyhteistyö on suhteellisen harvinaista. Yhteistyötä naapurimaakuntien kanssa tehdään laajamittaisesti vain Kanta-Hämeessä, ja pienimuotoisemmin Pohjanmaalla. Näissä maakunnissa ELY-alue ulottuu omaa maakuntaa laajemmalle, eli tämä on todennäköisesti ollut hyvä pohja yhteistyön rakentamiselle. Tämän lisäksi Pirkanmaa ja Keski-Suomi ovat benchmarkanneet toistensa ennakointikäytänteitä viime vuosina joitakin kertoja. Kansallisen tason toimija: työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) tuottaa ennakointitietoa lähinnä maakunnittain ja ELY-keskusalueittain, vähemmissä määrin myös seutukunnittain. Tuotettu tieto käsittelee ministeriön toimialan mukaisesti väestön, työllisyyden, tuotannon ja elinkeinotoiminnan kehitystä alueilla. Näiden lisäksi ja näihin lomittuen TEM:ssä tehdään ennakointiin liittyen rakennemuutosalueiden arviointeja, aluekehitysohjelmien vaikutusanalyyseja ja työmarkkinoiden muutosanalyyseja. 6
8 Luku: 2 PALJON ON YHTEISTÄ Alueiden kehittäminen on yksi ministeriön keskeisistä tehtävistä. Alueiden ja aluekehityksen näkökulmaa on tärkeä tuoda esiin, koska alueiden erityispiirteet usein hukkuvat koko maan keskiarvoihin. TEM kokee, että kiinnostus alueiden kehitysnäkymistä on voimistumassa, sillä alueiden väliset erot ovat monien tekijöiden osalta kasvamassa (mm. väestö- ja työvoimaresurssit, alueiden talous, elinkeino- ja yritystoiminta, julkinen sektori, investoinnit). Yleisesti ottaen ministeriössä ei ole kehitetty ennakointia kovin järjestelmällisesti, mutta ennakointitiedon välittämistä johdolle on systematisoitu, mikä edistänee sen vaikuttavuutta päätöksenteossa. Muuten ennakointitoimien kehittäminen on TEM:ssä lähinnä hankkeiden ja aluekehityksen seurannan kautta tapahtuvaa. Ennakoinnin tunnettuus on vahvistunut mm. hankkeiden avulla. Yleisellä tasolla TEM:ssä ei nähdä tiedon tai tietotarpeiden viime aikoina muuttuneen, vaikkakin nykyisin halutaan enemmän alueiden talouteen ja sen kehitykseen liittyvää tietoa sekä globaalia taustatietoa suurista teemoista (esimerkiksi finanssikriisit ja ilmastonmuutos). Sisällön monipuolistamiselle olisi tarvetta ja uusia toimijoita olisi hyvä saada mukaan. Erityisesti ministeriö peräänkuuluttaa yhteistyötä ja verkottumista, muiden onnistumisista oppimista. TEM:n alueosasto koordinoi alueiden ennakointiverkostoa, jossa oleellista onkin juuri yhteistyö ja eri alueiden välinen vuorovaikutus. Verkostossa on mukana kaikki alueet (maakuntaliitot, ELYkeskukset) ja sen toiminta on projektikeskeistä, minkä lisäksi järjestetään vuosittain ennakointiseminaareja. Kaikki ministeriöt tekevät omaa hallinnonalaansa koskevaa ennakointityötä, joka palvelee mm. hallinnonalan strategista suunnittelua ja ohjausta sekä valtioneuvoston päätöksentekoa. Työn tuloksia tuodaan yhteiseen käsittelyyn valtioneuvoston koordinoimassa ennakointiverkostossa. Tämän lisäksi TEM:n alueosasto tekee paljon yhteistyötä ympäristöministeriön alue- ja yhdyskuntarakenteen asiantuntijoiden kanssa aluerakenteen ja liikenneinfrastruktuurin ennakoinnissa (ALLI-hanke). TEM on mukana myös Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ennakointimalliyhteistyössä kolmen muun ministeriön kanssa. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään OECD:n tutkimushankkeissa ja EU:n rahoittamassa Espon-tutkimusohjelmassa (the European Observation Network for Territorial Development and Cohesion). 7
9 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA Etelä-Pohjanmaa Maakunnassa toimii ennakointiryhmä, jossa on mukana monipuolisesti eri toimijoita, esimerkiksi Tilastokeskuksen aluetoimipiste ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA. Ryhmä ei ole tehnyt toimialakohtaista ennakointia, mutta se on osallistunut mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman toimintaympäristökuvausten laadintaan. Ryhmän toiminta on painottunut lähinnä osallistujaorganisaatioiden ajankohtaisiin asioihin. Tämä verkottuminen on luonnollisesti arvokasta, mutta maakunnassa toivottiin, että ryhmä organisoituisi jämäkämmin ja tekisi enemmän tuotosta. Säännöllisiä foorumeita tai teemapäiviä maakunnassa ei enna-koinnin saralla ole. SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS MUKANA ENNAKOINTI- RYHMÄSSÄ Hedelmällisintä Etelä-Pohjanmaan ennakointiyhteistyö on ollut Alueelliset kehitysnäkymät - prosessiin liittyvissä paneelikeskusteluissa aivan kuten Satakunnassakin. Näissä keskustelusessioissa on ollut mukana laaja osallistujajoukko ja maakunnan tulevaisuustyöhön on saatu avattua uusia näkökulmia. Etelä-Pohjanmaan liitto on laatinut vuosittain Etelä-Pohjanmaan peruspalveluohjelma 2020 koskevan seurantaraportin, mutta ohjelmaa ei enää esitetä uudistettavaksi. Sen sijaan alkuvuonna 2014 on tarkoitus selvittää, voitaisiinko eri organisaatioiden yhteistyönä laatia säännöllisesti maakunnallinen hyvinvointikatsaus. Tämän tarkoituksena olisi tukea kuntien lakisääteistä velvoitetta laatia kerran valtuustokaudessa kunnallinen hyvinvointikertomus. Maakunnallista katsausta ei tiettävästi koota vielä missään muualla. Etelä-Pohjanmaa hyödyntää ennakointitietoa myös muissa maakunnallisissa kehittämisohjelmissa, joita on tällä hetkellä esimerkiksi kansainvälistymisen toimintaohjelma ja Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategia. Etelä-Pohjanmaalla on muiden maakuntien tapaan toteutettu ennakointihankkeita, viimeisimpänä ( ) "Klusteriennakointimalli osaamistarpeiden selvittämiseen"-hanke (Seinäjoen AMK). Tällä hetkellä Seinäjoen ammattikorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa ForeMassi hankkeessa. Katso lisätietoa verkosta: Etelä-Pohjanmaan ennakointiportaali 8
10 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA Kanta-Häme Uudet maakuntaohjelmat ovat tänä vuonna tekeillä joka maakunnassa. Kanta-Hämeessä tätä ponnistusta varten on kutsuttu koolle laaja yhteistyöryhmä HämePro, jonka ympärille aluekehitys ja -ennakointi tällä hetkellä maakunnassa keskittyvät. HämePro-verkostoa koordinoi Hämeen liitto ja sen toiminnassa on mukana 19 aluekehityksen organisaatiota. Häme-ohjelman, joka sisältää maakuntasuunnitelman ja -ohjelman, valmisteluun on otettu esimerkillisesti mukaan myös nuoret. HÄMEEN NUORISO- VALTUUSTOT OVAT PÄÄSSEET MUKAAN VAIKUTTAMAAN TULEVAISUUDEN SUUNNITEL- MIIN, JOITA HE AIKANAAN TULEVAT TOTEUTTAMAAN. Kanta-Hämeessa on toiminnassa myös maakunnallinen ennakointiverkosto. Verkoston työryhmään kuuluvat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), ELY-keskus sekä maakunnan liitto ja se kokoontuu 4 6 kertaa vuodessa. Laajemmassa ennakointiverkostossa on mukana useita tahoja, jotka tapaavat seminaareissa ja pitävät yhteyttä sähköpostilistan välityksellä. Tähän ryhmään kuuluu myös Tulevaisuuden tutkimuksen paikallisseura, mikä on taho, joka ei monessa maakunnassa ole verkottunut yhteiseen ennakointiin. KOLMEN MAAKUNNAN YHTEINEN MONIULOIT- TEINEN TULEVAISUUS- TARKASTELU KANTOI RAIKASTA HEDELMÄÄ. Kanta-Hämeessa tehdään yhteistyötä myös laajalla metropolialueella Uudenmaan liiton ja Päijät-Hämeen liiton kanssa. Vuonna 2012 tällä kolmen maakunnan alueella toteutettiin laajamittainen yhteinen tulevaisuustarkastelu Siivet ja Juuret. Tulevaisuustarkastelu osallisti ja tavoitti eteläsuomalaiset hyvin: työpajoihin osallistui noin 700 henkilöä ja sen nettisivuilla vieraili noin kävijää. Siivet ja juuret -yhteistyö jatkuu edelleen tiiviinä, sillä nyt työn pohjalta ollaan valmistelemassa yhteisiä hankekokonaisuuksia. Yhteistyö on Kanta-Hämeessä koettu eri verkostoissa, niin maakuntatasolla kuin sen ylittävästikin, onnistuneeksi ja antoisaksi. Katso lisätietoa verkosta: Kanta-Hämeen ennakointitieto on parhaillaan vaihtamassa alustaa, ja ennakointiasiat siirtyvät vuoden 2014 alusta alkaen todennäköisesti Hämeen liiton wwwsivuille Keski-Suomi Keski-Suomi näyttäytyy alue-ennakoinnin edelläkävijänä. Maakunnassa on monia tuoreita ja rohkeita ideoita, joita on laitettu käytäntöön. Tämä kertoo innostuneesta ja luottavaisesta yhteistyön ilmapiiristä, josta keskisuomalaiset itsekin puhuvat. Ennakointilupaukset ovat hieno esimerkki keskisuomalaisten innovatiivisuudesta: alueellisessa ennakointiprosessissa mukana olevat organisaatiot (tällä hetkellä yhteensä 12 tahoa) antavat kukin ennakointilupauksen, joka kertoo, millä tavalla organi- 9
11 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA saatiossa tehdään ennakointia, mitä se tuottaa yhteiseen prosessiin ja kuinka se osallistuu alueelliseen ennakointiyhteistyöhön. Ennakointi-lupauksia annetaan myös henkilökohtaisella tasolla, ja näin innostetaan muitakin tulevaisuusajatteluun. ENNAKOINTILUPAUKSET SITOUTTAVAT JA HERÄTTÄVÄT YLEISÖN KIINNOSTUKSEN. Tulevaisuuskeskustelun yhdeksi työkaluksi on muokattu Tulevaisuuspeli (alkuperäinen versio Mika Aaltosen ja Rolf Jensenin Mr and Mrs Future -peli), josta saadut kokemukset ovat olleet Keski- Suomessa myönteisiä. Keski-Suomessa alue-ennakointia koordinoidaan paitsi koko maakunnan tasolla niin myös seudullisesti. Ennakoinnin seudullisuus on Keski-Suomessa vankkaa. Seutukuntien ennakointiryhmistä vastaa ELY-keskus, muuten alue-ennakoinnin koordinoinnin päävastuu on jo lain pykälienkin mukaan Keski-Suomen liitolla. Keski-Suomessa koko maakunnan kattavasti on toteutettu ja edelleen on käynnissä näkyviä, prosessikeskeisiä ennakointihankkeita ja alueella toimii monen maakunnan tavoin koko maakunnan yhteinen ennakointiryhmä. Moni EMMA-alueen maakunnista kertoi kamppailevansa ennakoinnin arkipäiväistämisen saavuttamiseksi, ja ennakoivan työotteen haltuunotto mainittiin haasteeksi. Keski-Suomessa ennakoiva työote on nähty tärkeäksi avaimeksi ennakoinnin avaamiseen laajemmalle käyttäjäkunnalle, ja siitä on järjestetty onnistuneesti työpajoja koko ELY-keskuksen ja Keski-Suomen liiton henkilöstölle. Keski-Suomessa on kehitetty voimalla alueellista ennakointiprosessia, mutta sisältöä ei ole unohdettu. Keski-Suomi on esimerkiksi kuudesta tarkastellusta maakunnasta ainoa, jossa on oma ennakointiryhmänsä sosiaali- ja terveysasioille. Itse asiassa on hämmästyttävää, että tämä sektori on niin monessa maakunnassa jätetty ennakointiteemojen ulkopuolelle, vaikka sote-puoli elää murroksessa ja muutoksia on varmasti luvassa ja niillä tulee olemaan suuria, moniulotteisia vaikutuksia. MITEN ESITÄT TIEDON = MITEN HYVIN TIETO YMMÄRRETÄÄN. AVUKSI PAIKKATIETO JA TIEDON VISUALISOINTI! Myös ennakointitiedon esitysmuotoon on kiinnitetty huomiota. Paikkatietoa on hyödynnetty tilastotietojen esittämisessä, samoin on etsitty ja otettu käyttöön muitakin tiedon visualisoinnin työkaluja. Keski-Suomen tulevaisuuskatseisille tietosivuille (keskisuomi.info) on myös linkitetty työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä Toimiala Onlinen tilastotietojärjestelmästä automaattisesti päivittyvät tilastotietojen kuvaajat. Katso lisätietoa verkosta: Keskisuomi.info -sivusto Ammattialojen tulevaisuuden näkymät Keski-Suomessa -sivusto 10
12 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA Pirkanmaa Pirkanmaalla maakunnallinen ennakointityö on hyvin organisoitu, ja sitä on tietoisesti kehitetty laadulliseen ja monipuoliseen suuntaan. Maakunnan yleinen ennakointi on onnistuneesti koottu Pilkahdus-brändin alle, ja sen toimintamalli on kiteytetty selkeästi seuraaviin toimintoihin: - Ennakointiportaali - Teemaennakointiryhmät (teemoina tällä hetkellä energia, turvallisuus, kunnat, koulutustarpeet ja kulttuuri) - Vuotuinen tulevaisuusfoorumi ENNAKOINTI- TOIMINNANKIN VOI BRÄNDÄTÄ! HYVÄ BRÄNDI ANTAA TOIMINNALLE HAHMON JA JÄÄ MIELEEN. Pilkahdus-toimintaa linjaa ohjausryhmä, jossa on edustajia monesta maakunnan organisaatiosta. Pilkahduksella on myös oma visuaalinen ilmeensä. Yhteistyö toimijoiden kesken on sujuvaa ja hedelmällistä. Brändäys on hyvä tapa saada nimeä ja kasvoa alue-ennakoinnille, joka suuren yleisön mielessä esittäytyy usein hahmottomana. Pilkahdus-toiminta on laajaa, mutta tuntuu silti olevan hyvin hallinnassa, eikä toimintaa ole levitetty käytössäolevia resursseja laajemmalle. Koko Pirkanmaan ennakointityöstä leimallisimmaksi nouseekin juuri hyvä organisointi. Pilkahdus-portaali on ainoa EMMA-alueen ennakointisivustoista, joissa sisältö keskittyy vain ennakointiasioihin. Tällainen kunnianhimoinen toteutusmalli saattaa kuitenkin helposti johtaa staattisen oloiseen lopputulokseen, vaikkakin brändin mukaan rajattu asiasisältö on nimenomaan näin hyvin brändätylle ennakointitoiminnalle toisaalta perusteltua. Toimivampi portaalimalli voisi kuitenkin olla maakunnan tilasto- ja ennakointitiedon keskittäminen samoille sivuille, kuten on tehty hyvin tuloksin esimerkiksi Pohjanmaalla (Pohjanmaa lukuina -sivusto) tai Keski-Suomessa (Keskisuomi.info). Näin koottuna materiaalia kertyisi enemmän, ja useampaan tarpeeseen, ja sitä mukaa todennäköisesti myös sivuston kävijämäärät kasvaisivat. Teemaennakointiryhmät ovat ansiokas pirkanmaalainen toimintatapa. Teemaryhmät tuottavat laadullista, asiantuntevaa tietoa omasta aiheestaan. Ryhmien pohdinnat julkaistaan Pilkahdussivustolla, mutta tuotoksien niin kuin tosin yleisemmin ja laajemminkin ottaen ennakointitiedon hyödyntäminen vaatisi vielä hiomista. Ryhmien tuotoksien käytettävyyttä pitäisikin pohtia tarkasti jo ryhmien ja teemojen suunnitteluvaiheessa. Pirkanmaalla ennakoinnin vahvana toimijana on ollut jo yli kymmenen vuotta Pirkanmaan ennakointipalvelut -hanke, joka on päättymässä keväällä Pitkäaikainen projekti on tuonut paljon lisäarvoa Pirkanmaan ennakointiin. Hanke on toiminut ELY-keskuksen alaisuudessa ja keskittynyt työmarkkinoihin. Erityisen kiitettävää on ollut hankkeen järjestämät seminaarit ohjaustyön ammattilaisille; nämä jokakeväiset opo-seminaarit ovat koonneet laajasti (noin sata osallistujaa) alueen ammattilaisia kuulemaan uusimmista osaamis- ja työvoimatarpeista. Näin on ennakointitietoa saatu onnistuneesti jalkautettua tekijöille. 11
13 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA VAKIINTUNEET RYHMÄRAJAT YLITTÄVÄT VERKOSTOITUMIS- TAPAHTUMAT [esim. PIRKANMAAN ENNAKOINTIAMMATTILAISTEN KOKOONTUMISAJOT ] AVAAVAT SILMIÄ KOKO ALUEELLA TEHTÄ- VÄÄN ENNAKOINTITYÖHÖN. Pirkanmaalla on halua ja taitoa toteuttaa uusia asioita. Kehitteillä on esimerkiksi kehitysorganisaatioiden johdon työvälineeksi suunniteltu innovaatio-indikaattorimittaristo. Tampereen kesäyliopiston kanssa yhteistyössä on järjestetty Ennakoinnin ajokortti -koulutusta ja maakunnassa on järjestetty erilaisia ennakointikentän tapaamisia. Erityisesti keväisin järjestetyt ennakointiammattilaisten kokoontumisajot on koonnut onnistuneesti maakunnan tulevaisuustyön ammattilaisia tutustumaan toisiinsa ja kuulemaan tulevaisuustyön ajankohtaisista asioista. Pirkanmaalla on pohdittu osaratkaisua lähes joka maakuntaa vaivanneeseen ongelmaan: Miten ennakoinnin vaikuttavuutta voisi tuoda esiin ja lisätä ennakoinnin uskottavuutta? Pirkanmaalla on päätetty valita ja palkita Vuoden ennakointiteko, ja näin nostaa esiin yksi selkeä ennakoinnilla saavutettu hyöty. Pirkanmaalla haasteellista on suuri, alati kasvava ennakoijien toimijajoukko, jonka tekemisistä on vaikea pysyä kartalla. Kaikki toimijat eivät välttämättä edes miellä itseänsä ja toimintaansa ennakointiin liittyväksi. Myös maakunnan valtavaa tutkimuspotentiaalia ei vielä osata hyödyntää tarpeeksi. Katso lisätietoa verkosta: Pirkanmaan ennakointiportaali Pilkahdus Pohjanmaa Pohjanmaalla vahvoilla ovat alue-ennakoinnin perinteiset osa-alueet: yhtäältä koulutus- ja osaamistarpeiden ja toisaalta elinkeinoelämän ja työmarkkinoiden ennakointi. ELY-keskus vastaa elinkeino- ja työelämän ennakoinnista ja maakunnan liitto koulutusennakoinnista. Näiden teemojen ennakointia on kehitetty ja viety eteenpäin muun muassa seuraavin tavoin: 1. Pohjanmaalla on käytössä Kohtaanto-työkalu, jonka avulla saadaan määrällistä tietoa työvoiman kysynnästä ja tarjonnasta. Tiedot pohjaavat Tilastokeskuksen lukuihin, joihin on tehty korjaavia, maakunnan kehittämistavoitteiden mukaisia laskelmia yhteistyössä Foredata Oy:n kanssa. 2. Vuonna 2012 aloitettiin prosessinomaisesti kehittää osaamistarpeiden ennakointia valtakunnallisen VOSE-hankkeen jalanjäljissä. Tämä on luonteeltaan laadullista, ja on tuonut maakuntaan monipuolisen lisän muuhunkin kuin koulutusennakointiin. POHJANMAA ENNAKOI UUDISTUNEESTI PERINTEISIÄ TEEMOJA. 12
14 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA Näiden lakisääteisten teemojen lisäksi Pohjanmaalla ei kartoituksen mukaan ennakoida muita asiakokonaisuuksia. Teemoja olisi hyvä laajentaa, mutta lähtökohdaksi täytyisi aina ottaa tuotosten hyödynnettävyys, mikä usein osoittautuu ennakoinnin kompastuskiveksi. Pohjanmaallakin ennakointi on saanut lisäresursseja hankkeesta. Tämän vuoden (2013) lopulla on päättymässä ESR-rahoitteinen ennakointihanke, jota on toteutettu ELY-keskuksen johdolla Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa (jotka kuuluvat samaan Pohjanmaan ELY-alueeseen). Hanke on keskittynyt pääsääntöisesti (työvoima- ja elinkeinosektorin) tietopohjan kartuttamiseen, eikä se juuri ole pureutunut ennakointiprosessin kehittämiseen. Ennakointitieto on luonnollisesti arvokasta, mutta näin toteutettuna projekti ei välttämättä kanna hedelmää ajallisesti niin pitkälle kuin hankkeet, joissa kehitetään ennakoinnin toimintatapoja ja koordinointia. Ennakointiprosesseissa ei viime vuosina olekaan juuri tehty muutoksia. Pohjanmaalla on koottu kaksi erillistä koko maakunnan kattavaa ennakointiryhmää. Maakunnassa on järjestäydytty erikseen maakunnan liiton ennakointiryhmään koulutustarveasioissa ja ELYkeskuksen elinkeinojen tulevaisuutta ja työmarkkinoiden kehitystä luotaavaan ennakointiryhmään. Nämä kumpikin ovat kuitenkin sisältökeskeisiä ryhmiä, eikä ennakoinnin prosessin kehittäminen ole kummankaan ryhmän päätavoitteena. Yhteistä koko maakunnan kokoavaa ennakointifoorumia ei viime vuosina ole järjestetty, vaikka aiempina vuosina tällaisia on ollut. Pohjanmaalla maakuntarajat koettiin joissain määrin ongelmallisiksi ennakointialueen rajaajiksi. Oma maakunta tuntui liian pieneltä ennakointiyksiköltä. Osaltaan varmaan vaikuttaa ELY-alueen ulottuminen toiseen (Keski-Pohjanmaan) maakuntaan. Muissa maakunnissa aluerajausta ei nostettu esiin, mutta luonnollisesti ennakointialueen järkevä ja toimiva rajaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tietysti voi myös pohtia, että rajataanko toiminta-alue ennakointityötä paremmin palvelevaksi vai voisiko omia prosesseja muokata olemassa olevien hallinnollisten rajojen mukaisiksi? Katso lisätietoa verkosta: Pohjanmaa lukuina -sivusto, jolle kootaan tilasto- ja ennakointitietoa Pohjanmaan maakunnasta Satakunta Satakunnassakin alueen keskeisiä ennakointitoimijoita ovat ELY-keskus ja maakunnan liitto sekä lähellä elinkeinoelämää olevat muut aluekehittäjäorganisaatiot. Laajat koulutustarpeen ennakointiin keskittyvät projektit (alueellinen Sataviisari ja valtakunnallinen Ensa) ovat ammatillisen oppilaitoksen WinNovan vetovastuulla. Satakunnassa koulutusorganisaatiot ovatkin aktiivisia toimijoita ennakointiyhteistoiminnassa. OPPILAITOKSET ENNAKOINTIKENTÄN KESKEISIÄ TOIMIJOITA. Erityisen toimivaksi yhteistyön malliksi Satakunnassa on osoittautunut Alueelliset kehitysnäkymät - katsauksia varten kootut aluepaneelit. Näihin osallistuvat maakunnallisten kehittäjäorganisaatioiden lisäksi seutukuntien ja kuntien edustajia. 13
15 Luku: 3 MAAKUNTIEN ERITYISPIIRTEET ALUEELLISESSA ENNAKOINNISSA Satakunnassa maakunnan koordinoivaa ennakointiryhmää ollaan kokoamassa. Yhteisiä foorumeita on alue-ennakoinnin vuosikellon mukaisesti järjestetty kaksikin kertaa vuodessa, tulevaisuusfoorumi aina syksyisin ja alue-ennakoinnin teemafoorumi keväisin. Elinkeinoelämän kehittämispalveluja tarjoava Prizztech Oy ja maakunnan kauppakamarit ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita toimialakohtaisessa ennakoinnissa. Kauppakamarit mm. koordinoivat maakunnan Teollisuusvision ja Palveluvision laadinnan. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran paikallisseura Satakunnan Klubi on aluekehittäjien tulevaisuusorientoitunut keskustelufoorumi. Satakunnassa on paljon kokemusta joukkoistamisesta. Maakuntasuunnitelmaa laadittaessa vuonna 2010 satakuntalaisten ajatuksia alueen tulevaisuudesta kartoitettiin kymmenen eri taustatoimenpiteen voimalla. Suunnitelmaan pääsi vaikuttamaan noin 2000 satakuntalaista, mm. asiantuntijoita, lapsia ja nuoria. Joukkoistamisen välineinä hyödynnettiin sekä verkko-osallistumista että perinteisiä kohtaamisia, esimerkiksi työpajoja. Katso lisätietoa verkosta: Satakunnan tietopankki Satamittari Satakuntaliiton sivuston alue-ennakointiosio 14
16 Luku: 4 JOUKKOISTAMINEN 4 JOUKKOISTAMINEN Joukkoistamisella tarkoitetaan jonkin joukon, joko ennaltamäärätyn tai avoimeen kutsuun vastanneiden, yhteistä, ohjattua pohdintaa tietystä aiheesta tämän ei kuitenkaan tarvitse olla ratkaisukeskeistä. Joukkoistamisen menetelmiä on monenlaisia. Joukkoistaminen voi tapahtua myös virtuaalisesti tai esimerkiksi järjestämällä kysely, johon vastataan vain kirjallisesti. Osana EMMA-projektia toteutettiin kaikissa kuudessa osallistujamaakunnassa joukkoistamispilotti. Osalla maakunnista oli jo aiempaa kokemusta joukkoistamisesta, mutta EMMA-hankkeen piloteissa näissä kokeneemmissakin maakunnissa kokeiltiin jotakin alueelle uutta joukkoistamisen teemaa, kohderyhmää tai menetelmää. Joukkoistamispilotit olivat kaikki keskenään erilaisia, eli yhteistä kokemusta karttui runsaasti. Joukkoistamisten teemat liittyivät maakuntastrategioiden laatimiseen. Yleisesti ottaen joukkoistamistapahtumat koettiin kaikki hyvin onnistuneiksi ja niistä innostuttiin. Etelä-Pohjanmaalla koottiin maakunnan asiantuntijoita yhteen pohtimaan alueen kansainvälistymistä. Osallistujat (yhteensä 9 henkilöä) laativat ensin yhdessä kuvauksen kansainvälistymisestä ja tämän jälkeen he jakaantuivat kahteen ryhmään. Kumpikin ryhmä laati SWOT-analyysin kansainvälistymisestä sekä Etelä-Pohjanmaan että alueen organisaatioiden näkökulmasta, jonka jälkeen Kun haet... ratkaisua Ota avuksi vielä pohdittiin ryhmissä muutamia kysymyksiä. Toteutus oli onnistunut ja työskentely toi monipuolisesti eri näkemyksiä esiin. Tätä menetelmää pidettiin toimivana erityisesti silloin kun haetaan johonkin ilmiöön tai ongelmaan ratkaisua. Kanta-Hämeessä joukkoistamisesta saatiin kaksi kokemusta. Ensimmäinen osallisti Hämeen nuorisovaltuustojen edustajia maakuntaohjelman (Häme-ohjelma) kärkiteemoista. Tämä toteutettiin ns. kuvakortti-menetelmällä, jossa osallistujat saivat valita mieleiseensä aihepiiriin liittyvän kuvakorttipakan, josta sitten edelleen valitsivat kolme tärkeimmäksi kokemaansa kuvaa. Nämä sai halutessaan sijoittaa myös kartalle. Työskentely oli aktiivista ja rohkeaa, ja kuvakorttien todettiinkin soveltuvan erityisen hyvin juuri uusien asioiden kanssa työskentelyyn. Haasteena nähtiin pohjatiedon riittävä välittäminen ilman johdattelua. Kun... asia on uusi Ota avuksi SWOTanalyysi kuvakortit Häme-ohjelman kärkiä pohti myös HämePro-verkoston toimijat eli maakunnan keskeisimpien kehittäjätahojen edustajat (noin 20 henkilöä). Työskentely aloitettiin ryhmäkeskusteluilla, joiden tulokset käytiin läpi yhdessä keskustellen. Tämän jälkeen etsittiin ohjelmalle kärkiteemoja lumipallomenetelmällä, eli oman pohdinnan jälkeen keskusteltiin pareittain, ja tästä edelleen laajennettin neljän henkilön ryhmäpohdintaan. Lopuksi äänestettiin esiin nousseista kärkiteemoista ja jatkettiin keskustelua näistä. Tämä menetelmä sopii erityisesti ammattilaisten työskentelytavaksi, jolloin aihe ei tarvitse mitään johdattelua ja oikeisiin aiheisiin päästään pureutumaan heti kiinni. 15
17 Luku: 4 JOUKKOISTAMINEN Keski-Suomi joukkoisti Keski-Suomi -risteilylle osallistuneita päättäjiä ja vaikuttajia esittämään ideoita siitä, mitä Keski-Suomi on vuonna Villi kortti -työpajassa kukin sai kirjoittaa oman ideansa valkoiselle lapulle, jota muut osallistujat pääsivät joko kannattamaan vihreällä lapulla, epäilemään keltaisella tai torjumaan punaisella lapulla. Kaikki tuotokset olivat luettavissa työpajan seinillä. Työpajassa sai käydä oman aikataulunsa mukaan, yhteensä osallistujia oli noin sata. Villi kortti -menetelmä Kun haet... uusia ideoita Ota avuksi "Villit kortit" soveltuu moniin teemoihin ja on mahdollista toteuttaa juuri tämän kaltaisena piipahtamispisteenä, jonne kaikki eivät saavu yhtä aikaa. Haasteena on kirjavien tuotosten purkaminen hyödynnettävään muotoon. Pirkanmaalla asiantuntijoita koottiin työpajaan konkretisoimaan ja työstämään maakuntastrategialuonnoksen teemoja Six thinking hats -menetelmällä. Osallistujat (noin 20 henkilöä) jaettiin strategiateemojen mukaisiin ryhmiin, joissa mietittiin ko. teemaa vaihtuvista näkökulmasta käsin; ensin hyötyjä arvioiden, seuraavaksi haasteita hakien ja lopuksi luovia ratkaisuja pohtien (menetelmän kuudesta ajatushatusta käytettiin työpajassa siis vain kolmea). Tämä työtapa sopii tilanteisiin, joissa pohjustavia linjavalintoja on jo tehty, mutta osallistujilla on kuitenkin aitoja vaikutusmahdollisuuksia vielä avoinna. Kun haet... näkökulmia Ota avuksi Six thinking hats Pohjanmaan joukkoistamistapahtuma oli Pirkanmaan työpajan kaltainen: asiantuntijoita keskustelutettiin Six thinking hats -menetelmällä. Pohjanmaalla koolle oli kutsuttu Pohjanmaan liiton ennakointityöryhmä ja keskustelun aiheena oli maakunnan kilpailukyvyn parantaminen pitkällä aikavälillä. Tämän hyvän ja yksinkertaisen ns. hattu-menetelmän avulla esimerkiksi kritiikin esittäminen helpottuu ja muutenkin menetelmä innostaa osallistujat pohtimaan ko. asiaa monesta eri näkökulmasta. Satakunnassakin joukkoistamispilotti toteutettiin alueen keskeisiä toimijoita ja asiantuntijoita koolle kutsuen. Satakuntaliiton järjestämän teematyöpajan tavoitteena oli arvioida ja visioida toimialojen maakunnallista kehitystä. Toimialoja katsottiin PESTEV-menetelmän mukaan kuudesta eri lähtökohdasta käsin: poliittiset (P), taloudelliset (E), sosiaaliset (S), teknologiset (T), ympäristölliset (E) ja arvoihin liittyvät (V) mahdollisuudet ja vaikutukset huomioiden. Työskentely tapahtui yhdessä keskustellen. Moderaattorin rooli koettin hyvin tärkeänä. Menetelmä tuottaa paljon monipuolista tietoa, mikä on käänteisenä myös sen haaste; miten hallita, tulkita ja hyödyntää laajaa aineistoa? Kun haet... Ota avuksi monipuolisuutta PESTEVajattelu Maakunnissa käytetyt menetelmät olivat monipuolisia ja teemat vaihtelevia. Kanta-Hämeessa myös nuoria joukkoistettiin erittäin onnistuneesti ja ansiokkaasti, mutta muuten kaikkien pilottien kohderyhmänä olivat alueen asiantuntijat ja vakiintuneet toimijat. Tämä saattaa johtua siitä, että joukkoistamiset linkittyivät käsillä olevaan strategiatyöskentelyyn, joka on jo edennyt loppuhionnan vaiheeseen, jolloin asiantuntijat ovat luonnollisin ryhmä edistämään asiaa. Mutta kertooko tämä myös siitä, että ennakointi on edelleen ennakoinnin ammattilaistenkin silmissä vain pienen asiantuntijajoukon kenttää ja että laajamittaiseen joukkoistamiseen on vielä matkaa? 16
18 Luku: 5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA 5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA Monissa maakunnissa mietittiin samoja alue-ennakoinnin kehityssuuntia, joten kehittämistarpeet on koottu tähän yhden otsikon alle. Kehittämisen tarpeiden samankaltaisuutta voi osaltaan selittää kartoituslomakkeiden kysymyksenasettelu. Alueellisen ennakoinnin yleisimmät kehitystarpeet Sisällön laajentaminen Heikko tunnettuus 5 5 "Ei kuulu kaikille" Tiedon hyödyntäminen 4 4 Yritykset ja järjestöt mukaan 3 Projektiluontoisuus Henkilöstövaihdokset 2 2 Sos. median hyödyntäminen 2 Kuinka monessa maakunnassa asia mainittu kehitystarpeena Taulukko 1. Alueellisen ennakoinnin yleisimmät kehitystarpeet maakunnissa. Ennakoinnin sisällöllisen laajentamisen tarve on tunnistettu lähes joka maakunnassa, mutta tämän toteutumista rajoittaa lähinnä resurssipula, osaltaan myös innostuneiden sekä vastuuta ottavien henkilöiden puute. Resurssikysymys on toisaalta ratkaistavissa laventamalla ennakoivan työotteen hyödyntämistä eri organisaatioissa. Teemoja, joihin ennakointia katsottiin tarpeelliseksi laajentaa, olivat mm. ympäristö, kulttuuri, tulevaisuuden energialähteet, lasten ja nuorten elinolot sekä asenteiden ja arvojen muutos. Maakunnissa tunnistettiin myös tarvetta seurata tarkemmin globaaleja muutoksia. >> Teemoja olisi valtavasti, mutta tekijöistä on huutava pula. >> Ennakointiaiheita olisi paljonkin ja niitä voisi käsitellä nykyistä syvällisemmin. Ennakoinnin sisällöllisen monipuolistamisen kanssa yhtä yleisenä haasteena nähtiin ennakoinnin heikohko yleinen tunnettuus, ainakin julkisen sektorin ulkopuolella. >> Yleisellä tasolla näkyvyydessä on todennäköisesti kehittämisen varaa. Erityyppiset katsaukset saavat kyllä mediahuomiota ja julkistetaan laajalla jakelulla. Ennakointitoiminnan yleinen tunnettuus saattaa olla heikko. 17
19 Luku: 5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA >> Ennakointi käsitteenä ja terminä ei välttämättä ole kovinkaan hyvin tunnettu. Se sekoitetaan usein ennustamiseen tai tulevaisuuden tutkimukseen, joiden lähestymiskulma poikkeaa ennakoinnista. Ennakointi mielletään harmillisen usein pienen ammattilaisjoukon erityisalaksi mitä se valitettavasti voi ollakin, vaikka ennakoivan työotteen olisi syytä olla osa jokaisen arkea. Paitsi ennakoinnin näkyvyyden myös sen uskottavuuden vuoksi moni näki tarpeelliseksi nostaa esiin konkreettisia ennakoinnin onnistumisia ja saavutuksia. Päätöksenteossa olisi hyvä myös useammin todeta, milloin päätös perustuu ennakointitietoon. >> Ennakointi ei voi olla tietyille henkilöille tai yksiköille vastuutettua toimintaa, vaan jokaisen organisaation jäsenen tulisi miettiä oman toimensa näkökulmasta, millaisia muutoksia tai haasteita on odotettavissa. Jokainen organisaatio tarvitsee kuitenkin muutamia unilukkareita. Ongelmalliseksi moni mielsi tuotetun ennakointitiedon riittämättömän hyödyntämisen erityisesti päätöksenteossa. Maakuntastrategioissa ennakointityön tuloksia jo hyödynnetään aika hyvin, mutta muuten monilla on tuntuma, ettei tieto tavoita päätöksentekijöitä. Tai tavoittaessaan ei tule tarpeeksi vakavasti otetuksi. >> Kytkentä päätöksentekoon on keskeinen haaste. Onkohan ongelmana päätöksentekijöiden kyvyssä ottaa vastaan omien ennakko-odotusten vastaisia viestejä? >> Oikeanlaista tietoa on varmaan tuotettu aiemminkin, mutta sitä on hyödynnetty vain kapeilla sektoreilla. >> Ennakointitiedon jalkauttaminen tiedon tarvitsijoille tulisi olla tehokkaampaa tieto ja sen tarvitsijat olisi saatava kohtaamaan toisensa nykyistä paremmin. Ennakointitiedolle suurempaa käyttäjäkuntaa ja laajempaa hyödyntämistä on maakunnissa haettu mm. ennakoivan työotteen avulla. Ennakoiva työote korostaa mahdollisimman laajan joukon osallistumista ennakointitiedon kartuttamiseen, jo tuotetun ennakointitiedon hyödyntämistä ja ylipäätään tulevaisuusorientoitunutta näkökulmaa. Ennakoiva työote sopii jokaisen työhön, vaikka ennakoinnin rooli ja volyymi vaihtelevatkin eri työtehtävissä. Edellä (luvussa 2) esiteltiin alueellisen ennakoinnin toimijoita ja kerrottiin, että myös järjestöjä, kansalaisia ja entistä vahvemmin yrityksiä toivottiin ennakointitoimintaan mukaan. Puolet maakunnista mainitsee tämän kehittämiskohteenaan. >> Ennakointityö ei saa byrokratisoitua vain julkisten kehittämisorganisaatioiden mandaatiksi. Suuri osa maakuntien ennakoinnista ja varsinkin prosessin kehittämisestä tehdään erilaisissa ennakointiprojekteissa. Projektit tuovat ennakointiin resursseja, mutta tämä projektiluontoisuus lisää ennakoinnin irrallisuutta organisaatioiden arkipäivästä. Ennakointiprojektit tuottavat kyllä laadukasta tulosta ja ovat merkittäviä alueellisen ennakoinnin kehittämisen moottoreita, mutta niiden 18
20 Luku: 5 YHTEISET NÄKEMYKSET KEHITTÄMISTARPEISTA päättyessä ennakointityö on vaarassa jäädä vaille tekijäänsä ja kehitetyt toimintatavat saattavat rapautua organisaattorin puutteessa. Alueellisen ennakoinnin katsottiin olevan haavoittuvainen henkilöstövaihdosten edessä, mitä osaltaan vielä lisää tämä työn projektiluontoisuus. Sosiaalinen media nähtiin kahdessa maakunnassa mahdollisuutena, johon vielä ei ole riittävällä tarmokkuudella tartuttu. Tämän potentiaalin paremman hyödyntämisen olisi kuvitellut useamman mainitsevan, sosiaalisella medialla kun on tänä päivänä niin vahva jalansija ja ennakointityökin voisi joka maakunnassa valjastaa sen paremmin avukseen. Sosiaalisen median lailla myös tuotetun ennakointitiedon esitysmuotoon yllättävän harva kiinnitti huomiota tai ei ainakaan nähnyt siinä kehittämisen tarvetta. Vain yksi maakunta (Etelä-Pohjanmaa) mainitsi esimerkiksi paikkatiedon käytön haasteellisuuden. Osa maakunnista jo hyödyntää paikkatietoa ennakointitiedon esittämisessä ja tilastotiedon tukena, mutta tässä on varmasti yleisesti alueennakoinnilla suuri potentiaali käyttämättä. Toki paikkatieto-ohjelmat vaativat omat osaajansa, mutta ainakin kaavatyötä tekevillä maakuntien liitoilla tätä osaamista on omassa organisaatiossa saatavilla. Suoranaisesti itse ennakointitiedon tuottamisprosessin ei juurikaan nähty kaipaavan vahvistusta tai päivittämistä. Koordinaatiota tosin joissakin maakunnissa kaivattiin lisää, sillä ennakointitoimijoita on paljon ja sekä tiedontuotannon katve-alueet että päällekkäisyydet pitäisi tunnistaa ja poistaa. Myös valtakunnallinen koordinointi näyttäytyy epäselvänä ja siinä ministeriöillä on mahdollisuus terävöittää rooliaan. >> Systemaattisen prosessin tarve on korostunut informaatiotulvassa. Maakunnilla on erinomainen mahdollisuus tehdä yhteistyötä nimenomaan ennakoinnin kehittämisessä. Luonnollisesti yhdessätehty ennakointityö on myös hedelmällistä, mutta suurimman hyödyn alueet saanevat kehittäessään ennakoinnin prosesseja yhdessä. Yhteistyötä kannattaa tehdä monipuolisesti eri alueiden kanssa kiinnittymättä tiettyyn ryhmään tai alueeseen. Mielestä kannattaa heittää ajatukset hyvien ideoiden ja toimintojen panttaamisesta itsellään; alueellisen ennakoinnin kehittäminen on kaikkien alueiden etu. 19
Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta
Etelä-Savo ennakoi Ennakoinnin toimintamalli ja esavoennakoi.fi -alusta Tietoisku Anne Kokkonen ja Hanna Kautiainen Etelä-Savon ennakointiverkko -hanke Alueellinen ennakointi Järjestelmällinen, osallistava
LisätiedotLappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset. Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto
Lappi kuvaan 2030 maakunnallisen ennakointihankkeen keskeiset tulokset Päivi Holopainen, ennakointikoordinaattori Lapin liitto Maakunnallisen ennakoinnin toimintamalli ja ennakoinnin välineet: Ennakoinnin
LisätiedotELYt ja alueellinen ennakointi
ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010
LisätiedotEnnakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.
Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö
LisätiedotAlueellisen ennakointiyhteistyön kehittäminen Pirkanmaalla Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö
Alueellisen ennakointiyhteistyön kehittäminen Pirkanmaalla 2010 Marko Mäkinen suunnittelupäällikkö Ennakoinnin haasteita Hajanaisuus, koordinaation ja yhteisten foorumien puute, niukka resursointi, jaksollisuus
LisätiedotE-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut
E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät
LisätiedotAlue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto
Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotValtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen
Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen
LisätiedotKoulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan
LisätiedotEnnakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö
Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -
LisätiedotEnnakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke
Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen
LisätiedotEduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.
Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto
LisätiedotTiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna
Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta
LisätiedotCase Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi
Case Satakunta Miten naapurimaakunta ennakoi? Kari-Matti Koittola 044 455 7502 kari-matti.koittola@winnova.fi Satakuntalainen koulutuksen ennakointimalli Sisältö Satakuntalainen ennakointiyhteistyö Hanketoiminta
LisätiedotYrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096
Yrityskartoituksen kooste (syksy 2014 ja 03.2015) n = 1096 Miksi ennakoida? Tietoista ja tavoitteellista tulevaisuuden ennakointia Ilmiön esiintyminen ja ilmiöstä tietämisen määrä Pari paikallista tapausta
LisätiedotKeski-Suomi ennakoi.
Keski-Suomi ennakoi. Ennakointi ei ole tulevaisuuden ennustamista, koska tulevaisuus on aina avoin ja myös arvaamaton. Tulevaisuutta on mahdotonta suunnitella tarkkaan, mutta voimme luoda erilaisia vaihtoehtoisia
LisätiedotKoulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH
Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH
LisätiedotKokemuksia ennakoinnin asiantuntijarinkityöskentelystä. Rinkien toimihenkilöiltä koottuja ajatuksia
Kokemuksia ennakoinnin asiantuntijarinkityöskentelystä Rinkien toimihenkilöiltä koottuja ajatuksia Asiantuntijarinkien toiminta Helmikuun alussa 3 rinkiä asiantuntijoiden keskinäisen tiedon ja näkemysten
LisätiedotEnnakointiyhteistyö Pirkanmaalla
Ennakointiyhteistyö Pirkanmaalla Pirkanmaan Tulevaisuusfoorumi 2011 Marko Mäkinen Ennakoiva (proaktiivinen) työskentelyote Tulevaisuuden luonne Lähestymistapa SOPEUTTAVA ELI REAKTIIVINEN SUHTAUTUMINEN
LisätiedotTerveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus
Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta
Lisätiedot1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko
Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen
LisätiedotAlue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto
Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.2.2017 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuusfoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina
LisätiedotMarko Mäkinen Pirkanmaan liitto
Marko Mäkinen Pirkanmaan liitto Ennakoinnin peruskysymyksiä Tiedon tarpeet: Miksi? Ilmiöt: Mitä? Toimijat: Kenelle? Tiedon kokoaminen, tietolähteet: Mistä? Kuka? Osallistaminen: Ketkä? Miten? Tiedon jalostaminen:
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Ennakointi Kymenlaaksossa
Kymenlaakson Liitto Ennakointi Kymenlaaksossa Hallituksen esitys maakuntalaista sanoo: Maakunnan tehtäväalaan kuuluisivat (Momentin 10 kohta) alueellisen lyhyen, pitkän ja keskipitkän aikavälin koulutustarpeiden
LisätiedotAlueellinen tulevaisuustyö Pirkanmaalla. Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto
Alueellinen tulevaisuustyö Pirkanmaalla Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 11.3.2016 Alue-ennakointi Pirkanmaalla Pirkanmaan alue-ennakoinnin lyhyt historia Hankkeita, organisaatiokohtaista ennakointi, mallinnusyrityksiä
LisätiedotHaasteita ja kokemuksia
Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010
Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,
LisätiedotAlueellinen ennakointi Pirkanmaalla. Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto
Alueellinen ennakointi Pirkanmaalla Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Ennakoiva (proaktiivinen) työskentelyote Tulevaisuuden luonne SOPEUTTAVA ELI REAKTIIVINEN SUHTAUTUMINEN Millaiseksi maailma muodostuu?
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA
ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-
LisätiedotEnergia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi. Satakuntaliitto
Energia- ja resurssitehokkuus TKI-foorumi Satakuntaliitto 24.11.2016 Maakuntaohjelma 2014-2017 TL1 Kannustavaa yhteisöllisyyttä Satakuntalaiset kouluttautuvat, käyvät töissä tai toimivat yrittäjinä. P1
LisätiedotE-verkostomallialoitteen esittely
E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista
LisätiedotTyöpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012
Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467
LisätiedotLapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa. Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Lapsi- ja nuorisopolitiikan yhteistyö ja koordinaatiorakenne Satakunnassa Pori 17.9.2013 Pelkkä peruskoulun varassa 2010 - toiminta Kouluttamattomat (pelkkä peruskoulu) vuonna 2010 Tilanne Määrä Osuus
LisätiedotHyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011
Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan
LisätiedotAlue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto
Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina
LisätiedotSatakunta Lasten ja nuorten maakunta
Satakunta Lasten ja nuorten maakunta Pertti Rajala Maakuntajohtaja 17.9.2013 1. Tilaisuuden taustat Maakunnassamme tehdään sektoreittain paljon erinomaista työtä lasten ja nuorten hyväksi Uudenlaiset palvelumme
LisätiedotEtsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö
LisätiedotUudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto
Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen
LisätiedotAikuiskoulutus Pohjois-Savossa
Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,
LisätiedotJärjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä
Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti
LisätiedotUUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN
UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi
LisätiedotNÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA
NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella
LisätiedotMaakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala
Energiaa ennakointiin Alueiden ennakointiseminaari Lappeenranta Maakunnallinen ennakointityö: case Pohjois Karjala Kimmo Niiranen maakunta-asiamies 200315 Ennakointi on tulevaisuuden tekemistä ei pelkkää
LisätiedotEnnakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli
Ennakointi hajautetun verkostoyhteistyön malli V-S liitto, Tammi 17.8.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 21.8.2012 1 Ennakoinnin toimijakartta Toimijakartoitus, J. Nieminen / ELY-keskus
LisätiedotIsännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
LisätiedotAlueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014
Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,
LisätiedotAlueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa
Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004
LisätiedotAlue-ennakoinnin kumppanuus Satakunnassa.
Alue-ennakoinnin kumppanuus Satakunnassa. Vuosikello. Roolit, resurssit ja budjetti. Satakuntaliitto 26.4.2016 Alue-ennakointi Alueellisen ennakoinnin tavoitteena on tarjota lähtökohtia alueiden, kuntien
LisätiedotMatkalla tiedon tuottamisesta pysyvään palveluun
Pirkanmaan ennakointipalvelu alue-ennakoinnin kehittämishankkeen (2009 2013) ulkoinen arviointi Matkalla tiedon tuottamisesta pysyvään palveluun Arviointi- ja koulutusyksikkö Sari Pitkänen ja Kimmo Terävä
LisätiedotSatakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin
Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi
LisätiedotKunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu
Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi
LisätiedotVALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI
VALTAKUNNALLINEN AMMATILLISTEN OSAAMISTARPEIDEN ENNAKOINTI (VOSE) -PROJEKTI Koulutustoimikuntien laadullisen ennakoinnin seminaari Helsinki, Paasitorni 10.2.2011 Ulla Taipale-Lehto/Opetushallitus VALTAKUNNALLINEN
LisätiedotAluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja
LisätiedotESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI
ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432
LisätiedotOSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI
OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulevaisuus haastaa nyt! Oulu 21.3.2018 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä
LisätiedotALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi
ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä
LisätiedotYhteenveto työpajojen keskusteluista
Yhteenveto työpajojen keskusteluista Työpajoissa käsiteltiin seuraavia sisältöjä: 1. Tiedontuotanto 2. Viestintä 3. Digihankkeet 4. Lähtötason määrittely Työpajoille 1 ja 2 esitettiin kysymys, mikä SOSTEn
LisätiedotKainuun ennakoinnin toimintamallit
Kainuun ennakoinnin toimintamallit Ennakointiseminaari: Kolmitasoisesti ennakoiva Suomi Tampere 10.3.2016 Jouni Ponnikas, aluekehitysasiantuntija, Kainuun liitto Esityksen pääkohdat: Kainuun ennakoinnin
LisätiedotAlueellinen ennakointi Pirkanmaalla.
Alueellinen ennakointi Pirkanmaalla anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi Jokainen on ennakoija Arjen ennakoija Satunnainen ennakoija Ammattimainen ennakoija Tulevaisuuden tutkija Kuva: Hokkanen, Kiiskilä &
LisätiedotLAADUKKAAN VAIKUTTAMISEN JA VERKOTTUMISEN TARKISTUSLISTA
LAADUKKAAN VAIKUTTAMISEN JA VERKOTTUMISEN TARKISTUSLISTA Tämä tarkistuslista tukee vaikuttamis- ja verkostotyön laadun arviointia ja kehittämistä. Tarkistuslistaa voi hyödyntää sekä ohjaavana työkaluna
LisätiedotKyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.
Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien
LisätiedotKoulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi
Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotAluetalouden tilastoseurannan kehittäminen (ATIK) -hanke: Eväitä Keski-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation tietopalvelujärjestelmän kehittämiseen
Sivu 1 Aluetalouden tilastoseurannan kehittäminen (ATIK) -hanke: Eväitä Keski-Pohjanmaan uuden maakuntaorganisaation tietopalvelujärjestelmän kehittämiseen Sivu 2 Sisältö Mitä on aluekehittäminen? (s.
LisätiedotYhdessä ennakoiden tulevaisuuteen. Keski-Suomi-ennakoi hankkeen arviointi , JAMK
Yhdessä ennakoiden tulevaisuuteen Keski-Suomi-ennakoi hankkeen arviointi 28.5.2013, JAMK Hanke on ollut erinomainen - se on saanut toimijat yhteen ja tekemään yhdessä maakunnan eteen! Esimerkillistä ennakointia
LisätiedotTeam Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.
TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden
LisätiedotRakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012
Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3
LisätiedotElinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen
Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotKANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015
KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen
LisätiedotKohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen
Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestintää Mobiilipelien soveltuvuus alakouluikäisten turvallisuustietoisuuden lisäämiseen Tutkimus- ja kehittämishanke 2018 2019 Tutkija Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotTyöpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto
Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti
LisätiedotKommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto
Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma
LisätiedotPilkahdus-toimintamalli 2015
Pilkahdus-toimintamalli 2015 Pirkanmaalaisen tulevaisuustyön (tai ennakoinnin) yhteistoiminnan periaatteet I. Toimintamallilla palvellaan ensisijaisesti pirkanmaalaisia toimijoita näiden tulevaisuustiedon
LisätiedotMarita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotLapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto
Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin
LisätiedotLiikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy
Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat
LisätiedotSalo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät
Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat
LisätiedotKommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö
Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015
LisätiedotPoPSTer-hankkeen arviointikysely. Kooste tuloksista
PoPSTer-hankkeen arviointikysely Kooste tuloksista 13.2.2018 PoPSTer-hankkeen arviointikysely Vastausprosentti Kysely toteutettiin 10. 15.1.2018 Se lähetettiin 370 hankkeessa mukana olleelle henkilölle,
LisätiedotOsallistuminen teemaryhmä
Osallistuminen teemaryhmä Loppuraportointi 30.6.2018 30.7.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi 1.Osallistumisen teemaryhmän tavoitteiden ja tulosten toteutumisen arviointi Tavoitteiden ja lopputulosten toteutuminen
LisätiedotOSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN. Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma
OSUVUUTTA PIENENTYVIEN IKÄLUOKKIEN KOULUTUKSEEN Sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulma TEM:n seminaari 19.8.2009 Marjukka Vallimies-Patomäki Neuvotteleva virkamies, TtT Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotKESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020
20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotTYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi
LisätiedotMetsäalan ennakointityön ohjausvaikutus
Metsäalan ennakointityön ohjausvaikutus Saija Miina & Anssi Niskanen 19.8.2009, maa- ja metsätalousministeriö Mikä oli Metsäalan tulevaisuusfoorumi 2003 2008? Tavoite ja tehtävä Omat tulevaisuusselvitykset
LisätiedotVerkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi
Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat
LisätiedotVapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.
Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä
LisätiedotMiten tulevaisuuksia ennakoidaan ja tehdään? Oras Tynkkynen,
Miten tulevaisuuksia ennakoidaan ja tehdään? Oras Tynkkynen, 28.5.2012 Kolme teemaa 1. kokemuksia ilmasto- ja energiapoliittisesta tulevaisuusselonteosta 2. mitä eduskunnan tulevaisuusvaliokunta tekee
LisätiedotHOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.
HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti
LisätiedotTyöpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan
Työpajatoiminta maakuntauudistuksessa Palveluintegraatiota parhaimmillaan LAADUKASTA TYÖPAJATOIMINTAA TARVITAAN MYÖS TULEVAISUUDESSA Työpajatoiminta on aktiivista työvoima- ja sosiaalipolitiikkaa, jolla
Lisätiedot