Asetelma. Valtio. Kysymys: Talous ja talouspolitiikka, luento 5

Transkriptio

1 Talous ja talouspolitiikka, luento 5 n ja valtiontalouden synty uuden ajan alussa - Käsitteiden valtio ja talouspolitiikka historia Tala&Leskelä Asetelma ja talous keskiajalla Talouden järjestelmien toiminta ei valtiosta riippuvaista: kauppaa kävivät yksityishenkilöt, usein organisaatioiden (kauppajärjestöt, kaupungit) puitteissa Myös ruhtinaat omalla yksityistaloudellisella pohjallaan: Ruhtinas keräsi kulujensa (armeijan) peittämiseksi veroa ja kävi omaisuudellaan kauppaa Ei keskitettyä verotusjärjestelmää Uuden ajan alkupuolella valtiosta talouden tärkein toimija 1 2 Kysymys: Miksi syntyi valtiontalous? Miksi valtio (ruhtinas) halusi luoda valtiollisen talouspolitiikan? Kumpi oli tavoitteena, valtio vai käytössä olevan varallisuuden lisääminen? Oliko tavoitteena polittinen vai taloudellinen valta? Max Weber, Wirtschaft und Gesellschaft (1922) on - oikeusjärjestyksenä ja hallitsemiskoneistona toimiva pakkoyhteisö, joka - [onnistuneesti] vaatii itselleen fyysisen väkivallan käytön legitiimiä monopolia määrätyllä maantieteellisellä alueella 3 4

2 Talouspolitiikka Mitä on talouspolitiikka? Kansantaloutta ohjaava politiikka. Kielitoimiston sanakirja - Government policy for maintaining economic growth and tax revenues Julkisen vallan tietoiset toimenpiteet kokonaistaloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi Lehtonen, Reino, Leea-Mari Sipilä, Taloustiedon taloussanasto, Talouspolitiikka n keinoja ohjata (kansan)taloutta: Fiskaalipolitiikka n kassa, kassavaje (alijäämä), verotus, valtion menot Rahapolitiikka Liikenteessä olevan rahan määrä, korkopolitiikka, tulopolitiikka Kauppapolitiikka Tullit, kauppasopimukset Institutionaalisiin olosuhteisiin vaikuttaminen 6 Väitän: syntyi ruhtinaan tavoitellessa valtamonopolia alueelleen. llinen talouspolitiikka syntyi sivutuotteena tavoitteiden toteuttamisen rahoittamiseksi. Tavoitteena siis legitiimi väkivaltamonopoli... Keinoina kuninkaalla oli A) byrokratisaatio, B) voiman monopolisointi, D) legitimaation lisääminen ja D) väestön homogenisointi A) Byrokratisaatio Mahdollisuus ohjauksen ja valvonnan tehostamiseen, erityisesti verotuksen Virat myytiin, ja siitä myös tuloja Tehostunut valtio kelpasi lainansaajaksi 7 8

3 B) Voiman monopolisointi Suurenevat palkka-armeijat valtion suurin menoerä Sotilaita ei palkattu suoraan, vaan vuokrattiin yritäjien kokoamia joukkoja Myös huoltotarpeet loivat tilausta kaupankäynnille [toki ryöväys aina primääriratkaisu] Armeija maksoi itsensä takaisin veronkannon tehostumisena C) Legitimaation lisääminen Oikeutuksen hakeminen verotukselle ja vallankäytölle Kansan hyväksyntä ei kiinnostanut, vaan aatelin ja korkeiden virkamiesten taivuttelu vallan tukijaksi ja palvelijoiksi Heidät oli saatava uskomaan valtion kykyyn ja voimaan ylläpitää häiriöttömästi järjestelmää, joka toimi heille sopivien arvojen mukaisesti Syntyi absoluuttinen monarkia, jonka absoluuttisuus oli hyvin suhteellista laatua 9 10 D) Kulttuurinen homogenisointi Uskonnolliset vähemmistöt eristettävä tai poistettava Liittyi yhteisen arvomaailman löytämiseen ainakin hallitsijan sosiaalisessa ja maantieteellisessä lähipiirissä Syntyi siis valtio, joka väkivaltamonopolin lisäksi kykeni entistä paremmin keräämään veroja saattoi lainata rahaa ja myös antaa lainaa ohjasi talouden toimintaa hallitsemallaan alueella 11 Uuden ajan alun ruhtinaat ja kuninkaat: Tavoitteena vahvistaa valtiota ja kerätä rahaa ja samalla parantaa oman alueen taloutta Tarkoitus nujertaa oman alueen ruhtinaiden vastustus ja kilpailla muiden kehittyvien valtioiden kanssa Merkantilismi Ei oppi, teoria eikä politiikka Adam Smithin käyttämä nimitys yllä mainittuihin tavoitteisin pyrkivästä talouspolitiikasta Tavoitteita: lle arvometalleja Viennin maksimointi, tuonnin minimointi maailman varallisuus vakio 12

4 Merkantilismin keinoja Tuonnin rajaus ja tullaus Kotiteollisuuden tuki, monopolit, vientituet Kulutusrajoitukset tuontiylellisyystuotteille Laivaston suurentaminen Siirtomaista raaka-aineita Seurauksia taloudelle tulkinnat Adam Smith (1700-luvulla): Taloutta ymmärtämättömien hallitsijoiden mielihalujen tyydyttämistä Taloustieteelisesti ei-vedenpitävä ajattelu Kahlitsi kauppaa ja yrittäjiä (Chydenius tästä jo aiemmin) Gustaf Schmoller (1800-luvulla): Viisasta valtion rakentamiseen tähtäävää talouspolitiikkaa Tavoitteena terveen kansallisen talouden luominen Michael Zielensteiger, Rondo Cameron (nykypäivä): Nationalismia, jonka tavoitteena ja seurauksena taloudellinen ja polittiinen vallan keskittäminen (economic nationalism) Siis paljon muutakin kuin talouspolitiikkaa Seuraksia joka tapauksessa ainakin Kauppiaille monopoliasemia ja siten raaka-ainemarkkinoiden laajeneminen markkinoiden laajeneminen Kauppaille ja teollisuudelle ennenäkemättömät pääomat ja toimintamahdollisuudet Maanomistuksen arvon laskeminen Vastaliike fysiokratismi (1700-luvulla Ranskassa): Kauppa ja elinkeinot vapautettava n tuettava maan tuottoa Tieteellinen teoria kansantaloudesta Esimerkkitapaus: sota Tärkein taloudellista nousua edistänyt tekijä - Paul Kennedyn mukaan (The Rise and Fall of the Great Powers: Economic Change and Military Conflict from 1500 to 2000 (1987) Kulutus: Elisabetin Englanti ja Filip II:n Espanja käyttivät ¾ verotuloista sotaan luvulla sota maksoi miljoonia puntia, 1600-luvulla kymmeniä miljoonia ja Napoleonin aikana jo sata miljoonaa puntaa vuodessa. Kaikki valtiot koko ajan taloudellisissa vaikeuksissa 15 16

5 Verot aina riittämättömät vain lainarahalla voitiin kattaa kulut Lainaa valtioilta ja pankkiiriliikkeiltä Myytiin obligaatioita ja pitkän maksuvälin valtion obligaatioita Niitä myytiin virkamiehille, joille maksettiin palkka samoilla rahoilla Rahaliikenne potki liikkeelle kapitalismia Laina- ja luottokelpoisuus oli taattava riittävän vakuuttavalla valtiokoneistolla Amsterdam ylivertainen lainanantaja 17 Ranskan valtio sodan rahoittajana ja rahankäyttäjänä Jäykkä feodaalispohjainen yhteiskunta, köyhtyvä alaluokka, toisaalta suuri väestö, valtava aseteollisuus, tehokas maanviljelys Euroopan suurimmat verotulot Huono julkisen talouden järjestelmä verot jäivät systeemiin tulematta valtion käyttöön Ei keskuspankkia eikä rahoitusmarkkinoita Kuninkaan holtiton politiikka nosti lainankorkoja ja vaikeutti takaisinmaksua johon jouduttiin lainaamaan lisää 18 Kirjallisuutta Englannin valtio sodan rahoittajana ja lainankäyttäjänä Joustava yhteiskuntarakenne, nouseva teollisuus Toisaalta vähäinen väestö Verotuksen hyväksyi parlamentti, ei yhtä epäsuosittua kuin Ranskassa Keskuspankki ja rahoitusjärjestelmä Parlamentti käytännössä takasi valtion lainat - korkoalennuksia 19 Wallerstein, Immanuel: The Modern World-System, vol. I: Capitalist Agriculture and the Origins of the European World-Economy in the Sixteenth Century The Modern World-System, vol. II: Mercantilism and the Consolidation of the European World-Economy, Kennedy, Paul: The Rise and Fall of the Great Powers: Economic Change and Military Conflict from 1500 to 2000 (1987) Cameron, Rondo: Maailman taloushistoria (1995) 20