SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA

Transkriptio

1 Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA Tiivistelmä 2007 # 391

2 TOIMEKSIANTO Vammalan kaupunki sekä Punkalaitumen, Mouhijärven ja Äetsän kunnat laativat parhaillaan kuntaliitosselvitystä. Osana teknisen toimen selvityksiä on kartoitettava kuntien vesihuoltolaitosten taloudellinen nykytila ja nähtävissä oleva tulevaisuus, jotta voitaisiin arvioida kustannusten kohdentamiseen laitosten taksoissa käytettävissä olevien maksuelementtien riittävyyttä. Lähinnä näitä ovat vanhoilta liittyjiltä perittävät perusmaksut ja uusilta liittyjiltä perittävät liittymismaksut. on vastikään laatinut selvityksen Huittisten seudun vesihuoltoyhteistyön kehittämisestä sekä sille lisätyönä jätevedenpuhdistuksen kustannusten vaihtoehtotarkastelut. Nyt tuosta kuntakokoonpanosta on jätetty Huittinen ja Vampula pois ja uutena mukaan on tullut Mouhijärvi. Laitosten kustannusrakennetta voi lähestyä kahdesta näkökulmasta, menneisyydestä nykyhetkeen tai nykyhetkestä tulevaisuuteen. Menneisyydestä nykyhetkeen olennaiset tiedot nähdään tilinpäätöksistä, jotka tässä ovat edellisten vuodelta Nykyhetkestä tulevaisuuteen katsottaessa merkittävin yksittäinen taloudellinen tieto on investointiohjelma ja sen suhde nykyiseen tulotasoon. Mahdollisen kuntaliitoksen tuloksena syntyvän uuden vesihuoltolaitoksen taksapolitiikassa tullaan ideaalitilanteessa huomioimaan molemmat näkökulmat. 2

3 Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA LÄHTÖKOHDAT

4 LÄHTÖKOHDAT Volyymit ja tuloslaskelma Punkalaidu v Vammala Mouhijärvi Äetsä Yht. n ASUKASTA As Vesiasiakkaita As Laskutettu vesi m3/v Jätevesiasiakkaita As Laskutettu jätevesi m3/v TULOSLASKELMA, 1000 (2006) Vammala Mouhijärvi Punkalaidu n Äetsä Yht. LIIKEVAIHTO ja muut tuotot Toimintakulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja -kulut yht Tilikauden tulos

5 LÄHTÖKOHDAT Tuloslaskelma M 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 /(laskutettu vesi + jätevesi) x 2, /m3 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 5 Omistajakorvaus kunnalle Poistot Toimintakulut Liikevaihto Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Omistajakorvaus kunnalle Poistot Toimintakulut Liikevaihto Tuloslaskelmaa voidaan tarkastella absoluuttisilla arvoilla tai, kuvaavammin, suhteutettuna laskutetun veden ja jäteveden kokonaismääriin. Suhteuttaminen osoittaa keskenään vertailukelpoiset kustannukset. Suhteutetut toimintakulut ovat suoraan toisiinsa verrattavissa, ja niissä nähdään skaalan olevan suuren näköinen, 1,10..2,00 /m3. Ongelma on, että toimintakulut perustuvat tehokkuuserojen lisäksi ainakin osittain myös erilaiseen palvelutasoon; esimerkiksi yhdellä laitoksella ei ole viikonloppuisin päivystystä, kun taas toinen on täysin kaukovalvonnassa ja 24/7 hälytysvalmiudessa. Vammala on ilmeisesti kallein johtuen korkeasta palvelutasostaan ja toisaalta vuotovesien tuomasta tehottomuudesta. Poistot ovat laskennallisia, joten niiden vertaaminen on jossain määrin teoreettista. Omistajakorvaukset ovat täysin verrattavissa. Kuntaliitoksen kyseessä ollen ne eivät kuitenkaan ole relevantteja. Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä

6 LÄHTÖKOHDAT Tase TASE, 1000 (2006) Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Yhteensä VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Vaihto-omaisuus Saamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma Poistoero ja vapaaehtoiset var Vieras pääoma K&

7 LÄHTÖKOHDAT Verkostot v Vammala Punkalaidu n Mouhijärvi Äetsä Yhteensä Käyttöomaisuus /as Velka /as Vesijohtoverkosto Km t Jätevesiviemärit Km Hulevesiviemärit Km Keskimäärin m/as 2 13,8 50,1 42,1 33,9 25,4 Vesijohtoverkosto t Jätevesiviemärit m/as 2 13,8 8,1 24,3 18,6 14,5 Hulevesiviemärit m/as 3 3,0 2,3 0,0 0,2 2,1 1 (Vesiasiakkaita + jätevesiasiakkaita)/2 2 Liittyneitä asukkaita 3 Asukkaita kunnassa yhteensä 7

8 LÄHTÖKOHDAT TOIMINNAN RAHOITUS Käyttökateprosentti % 49,0 % Käyttökate/käyttöomaisuus % 10,0 % Poistot/käyttöomaisuus % 13,3 % Käyttöomaisuuden kiertonopeus v 2,7 OMAISUUDEN RAHOITUS Omavaraisuusaste (sis. liittymismaksut)% 74,6 % Omavaraisuusaste (ilman liittymismaksuja) % 69,0 % Nettovelkaantumisaste, gearing % 27,7 % Liittymismaksurahasto/käyttöomaisuus % 6,6 % Nettorahoituskulut/liikevaihto % 1,6 % Vieraan pääoman takaisinmaksuaika v 3,9 Rahoituskulut keskimäärin % 0,02 KANNATTAVUUS Nettotulos % 11,1 % Sijoitetun pääoman tuotto % 2,1 % Oman pääoman tuotto % 2,6 % Vaikka kuntien lähtökohdat eroavat volyymeiltään ja monien suhdelukujen valossa melkoisesti toisistaan, vuoden 2006 kokonaisuudesta oheen lasketut suhdeluvut ovat terveitä. Raskaasta taseesta (paljon verkostoa per liittyjä) ei ole tunnuslukujen valossa taakaksi, jos siihen ei ole investoitu merkittävästi viime aikoina. Toisaalta Vammalan kovat käyttökustannukset ovat johtaneet alueen kalleimpiin maksuihin, ja koska Vammala on myös kunnista suurin, laskennallinen liikevaihtojen summa hukuttaa helposti pienemmillä kunnilla joiltakin osin kenties korkeammatkin kustannukset. 8

9 Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA ENNUSTEET

10 ENNUSTEET Asukasluku ja vesihuollon liittyjät Asukasta Vesijohtoon liittyneet yhteensä Viemäriin liittyneet yhteensä Väkiluku yhteensä Vuoteen 2020 mennessä alueen väkiluvun ennustetaan kasvavan hieman (+1,9 %). Samaan aikaan vesijohtoon liittyneiden kokonaismäärä kasvaisi (+9,8 %) ja jätevesiviemäriin liittyneiden määrä samoin (+9,6 %). 10

11 ENNUSTEET Myyty vesi ja laskutettu jätevesi m3/ v Vesi m3/ v Jätevesi Vuotovedet, vesijohto Laskutettu vesi yhteensä Vuotovedet, viemäri Laskutettu jätevesi, yhteensä Samaan aikaan veden myynnin ennakoidaan kuitenkin kasvavan (+8,4 %) ja jäteveden laskutuksen samoin (+11,2 %). Veden myynti kasvaa väestökehityksen laskevaa trendiä vastaan, koska väestö keskittyy palveluiden lähelle eli kuntakeskuksiin. Jäteveden laskutuksen kasvu johtuu kasvavasta liittyjämärästä. Vaikka ennusteen kehitystrendit tuntuisivat jossain määrin vääriltä, ne eivät kuitenkaan vie laskelmaa kokonaan hakoteille laskelma ei ole juurikaan herkkä väkiluvun tai edes liittyjämäärien kehitykselle. Huomattavasti voimakkaampia muutoksia laskelmaan aiheuttavat muutokset investoinneissa tai taksatasossa. Tulevia investointeja tarkastellaan seuraavalla sivulla

12 ENNUSTEET Nykyiset poistot, tulevat investoinnit 2006 Vammala Punkalaidu Mouhijär Äetsä Käyttöomaisuuden tasearvot n vi Poistot Poistot / tasearvot % 6,3 % 8,0 % 7,1 % 8,8 % Poistot / laskutetut m3 /m3 1,16 1,02 0,79 1, Investoinnit keskimäärin Investoinnit / poistot (06) kerroin 2,4 3,8 2,3 3,1 Investoinnit / laskutetut m3 (06) /m 3 2,75 3,83 1,81 3,59 12

13 ENNUSTEET Tulevat investoinnit Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Yhteensä Suhteessa vuoden 2006 liikevaihtoihin: Vammala 136 % 131 % 72 % 87 % 98 % 31 % 44 % 30 % 30 % Punkalaidun 45 % 168 % 177 % 558 % 123 % 78 % 41 % 119 % 119 % Mouhijärvi 123 % 82 % 74 % 45 % 94 % 41 % 33 % 33 % 33 % Äetsä 114 % 89 % 89 % 138 % 168 % 148 % 207 % 309 % 107 % Keskimäärin 126 % 124 % 82 % 123 % 110 % 52 % 68 % 79 % 48 % 13

14 /(laskutettu vesi + jätevesi) x 2, /m3 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 M 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 ENNUSTEET Investointien suhde liikevaihtoon 06 ka-investoinnit Toimintakulut Liikevaihto Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä ka-investoinnit Toimintakulut Liikevaihto Laitosten vallitsevat poistotasot ovat normaaleja, mutta ne eivät riitä rahoittamaan tulevia investointeja jotka ovat jaksolla keskimäärin 2,3..3,8 kertaa nykyiset poistot. Oheisessa kuvassa menopylväässä on esitetty vuoden 2006 toimintakulut ja laitosten itsensä arvioimat jakson keskimääräiset vuotuiset investoinnit. Liikevaihto on vuodelta Jos kyseessä olisi hetkellinen investointipiikki, se ei sinällään olisi ongelma - pitkävaikutteisiin investointeihin on järkevääkin ottaa lainaa, jota vastaavasti hoidetaan pitkähköllä jaksolla pois. Ongelma on jakson pituus, sillä investointitaso näyttää kohoavan pysyvästi nykyisestä. Sitä ei voida enää kattaa kumuloituvilla lainoilla. Oheiset kuvat osoittavat, että investointiensa rahoittamiseksi kaikilla laitoksilla on edessään erittäin huomattavia taksan korotuksia täysin riippumatta suunnitellusta laitosten yhdistämisestä. 14 0,0 Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä

15 M 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 14,0 12,0 10,0 8,0 M6,0 4,0 2,0 Investoinnit Lainat ENNUSTEET Uuden yksikön toiminta alkaa Investoinnit ja lainat Uusi laitos, vpo lainat Vammalan koroton laina Vanhat lainat Koska investointeihin ei käytännössä ole varauduttu, joudutaan ne rahoittamaan kokonaan lainoituksella. Lainoista seuraavat korot ja lyhennykset määrittävät edelleen alueella keskimäärin tarvittavan taksatason. Lainojen kokonaissumma nousee suurimmillaan arvoon 12 M, lähes neljä kertaa v liikevaihdon suuruiseksi. On siis selvää, että taksoja on korotettava ja että lainojen ehdot vaikuttavat merkittävästi siihen, mille tasolle korotukset on tehtävä. Nyt perusoletuksena on käytetty 20 v laina-aikaa ja 5,0 % korkoa. Näiden lisäksi on huomioitu Vammalan jo laitokselleen myöntämä 6,15 M koroton 20 v laina. Nyt käsillä olevassa tilanteessa paras tapa kuvata kuntien keskinäisiä eroja olisi tarkastella kunkin kunnan lainoitustarvetta ja korvata sitten edellä esitetyt kuntakohtaiset investointitasot lainojen korko- ja lyhennyspylväällä. Tämä detaljitaso ei kuitenkaan ole mahdollinen, koska se vaatisi täydellisten kuntakohtaisten ennusteiden laatimisen. 15 0,

16 ENNUSTEET Investoinnit, poistot ja lainat 1,4 RAHOITUKSEN KASSAVIRTA 1,2 Vieraan pääoman korot Lainojen lyhennykset 1,0 0,8 M 0,6 0,4 0,2 0,0 6,0 5,0 4,0 3,0 / v M 2, Vammalan koroton laina Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Liittymismaksut yhteensä Tilikauden tulos Poistot Investoinnit ja lainojen lyhennykset yht. Tarkastellaan siis aluetta kokonaisuutena ja laaditaan sille taloudellinen ennuste lähtien kustannuskattavuuden periaatteesta. Pohjaoletuksena on, että kaikki investointiohjelmassa esitetyt kohteet toteutetaan ja että hinnoittelulla pystytään kattamaan niin käyttö- kuin pääomakulut. Ohjaavana tekijänä käytetään laitoksen laskennallista kassaa, jonka täytyy olla koko ajan positiivinen. Siinä tulorahoitusta tuetaan aina vuoteen 2015 saakka kasvavalla lainanotolla. Tarkastelun tuloksena saadaan koko alueen kokonaisliikevaihtotarve. 1,0 16 0,

17 ENNUSTEET Tuloslaskelmaennuste M 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % Verot Korko-/rahoituskulut Poistot TOIMINTAMENOT - YHTEENSÄ LIIKEVAIHTO Nettotulos Sijoitetun pääoman tuotto Oman pääoman tuotto Uuden laitoksen käyttökustannusten oletetaan pysyvän paikallaan vuoden 2006 tasossa, eli toiminnan tehostuminen esimerkiksi jo tiedossa olevien laitosten sulkemisina sekä yleisen kehittämistyön tuloksena tulisivat päihittämään inflaation. Tämä tavoite on tiukka mutta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kenties mahdollinen. Tuloslaskelmaennusteesta nähdään, kuinka kokonaisliikevaihto tulee nostaa heti nykyisestä tasosta 3,6 M uudelle tasolle 4,4 M (+22 %). Sen riittää yli kiivaimman rakentamisvaiheen, ja vuonna 2015 siirrytään tavanomaisiin inflaatiokorotuksiin. Kassavirtatarpeesta seuraava suuri liikevaihdon korotus on linjassa edellä esitettyjen kuntakohtaisten taksankorotuspaineiden kanssa. -2,0 % -4,0 % 17

18 Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA TASAPUOLISET TAKSAT?

19 TASAPUOLISET TAKSAT? Taksataso 2009 keskimäärin Liikevaihto Laskutettu vesi Laskutettu jätevesi 1,25 Mm3 1,03 Mm3 LV/kuutiot yhteensä x 3,89 /m3 2 Oletuspaino vesi 40 % Oletuspaino jätevesi 60 % /m3, sis. alv 22% 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 + alv = 4,75 /m3 KÄYTTÖ- JA PERUSMAKSUJEN KOKONAISVAIKUTUS KUUTIOLLE Uusi yksikkö ennusteen mukaan, muut nykyisiä Jät evesi Vesi Vammala Punkalaidun Mouhijärvi Äetsä Keskiarvo Uusi yksikkö Laskennan kautta määritetty tuleva kokonaisliikevaihto voidaan jakaa laskutetuilla kuutioille, ja saadaan koko alueella vallitseva keskimääräinen hintataso. Se voidaan edelleen jakaa halutulla painotuksella veden ja jäteveden kesken sekä käyttömaksujen ja perusmaksujen kesken. Tyypilliset painotukset ovat % vedelle ja % jätevedelle sekä toisaalta % perusmaksuille ja % käyttömaksuille. Käytännössä painotukset ovat lähes aina riittämättömät, eli vedellä kompensoidaan osittain jätevettä ja toisaalta käyttömaksuilla katetaan huomattavassa määrin kiinteitä kuluja. Skaalat kuitenkin kuvaavat sitä liikkumavaraa, jolla nyt saatua keskimääräistä hintaa voidaan haluttaessa kohdistaa nykyisten kuntarajojen mukaan myös kuntaliitoksen jälkeen. 19

20 TASAPUOLISET TAKSAT? Liikevaihdon kohdentaminen kuntiin Painotus 66,0 % 34,0 % Toimintakulut Investoinnit Korjattu osuus Vammala ,5 % Mouhijärvi ,7 % Punkalaidun ,8 % Äetsä ,0 % Yhteensä ,0 % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Äetsä Punkalaidun Mouhijärvi Vammala Koska yhdelläkään laitoksella nykyinen tulotaso ei vastaa uuden laitoksen keskimääräistä hintatasoa, on vaikea hahmottaa, keneltä kohoavat kustannukset tulisi periä. Lähestytään asiaa samoilla näkökulmilla kuin edellä, eli nykyhetkestä taaksepäin (jota edustavat toimintakulut) ja eteenpäin (jota edustaa investointitaakka). Määritetään jokaiselle kunnalle näistä prosentuaalinen osuutensa. Sen jälkeen annetaan molemmille näkökulmille painoarvot ja lasketaan niiden kautta kunkin kunnan korjattu osuus tulevasta liikevaihdosta. Ennusteen mukaan uuden yksikön toimintakulut ovat noin 2/3 ja lainojen lyhennykset ja korot noin 1/3 kokonaiskuluista. Valitaan nämä painoiksi. 10 % 20 0 % Toimintakulut 2006 Investoinnit Korjattu osuus

21 TASAPUOLISET TAKSAT? Liikevaihdon kohdentaminen kuntiin 1000 Liikevaiht o 2006 Osuus 2009 Erotus Muutos Vammala % Mouhijärvi % Punkalaidun % Äetsä % Yhteensä % Kaikkien kuntien euromääräinen liikevaihto kasvaa, eli periaatteessa myös kiinteistön kokema reaalikokonaishinta muuttuu samassa suhteessa. Kasvuprosentti riippuu tietenkin paitsi kulujen kautta lasketusta osuudesta, myös hinnoittelun vertailutasosta; Vammalan korotus on prosentuaalisesti pienin, koska sen hinnat ovat jo valmiiksi korkeimmat. Uudessa laitoksessa käyttömaksujen tulee olla kaikille samat. Seuraavassa esitetään Excel-pohja, jolla se sekä useampi valittavissa oleva painotustavoite määrittävät kuntakohtaisten perusmaksujen suuruuden. Käyttämällä tavoitteen haku -toimintoa saadaan laskettua kaikkia kuntia koskevat käyttömaksut vedelle ja jätevedelle. Perusmaksut tulevat näiden päälle. Seuraavassa molemmat taksaelementit lasketaan kolmena eri vaihtoehtona sen mukaan, kuinka tarkasti maksuja halutaan kuntien kesken kohdentaa. K& 21

22 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 1. Täysi kohdentaminen 1000 Liikevaiht o 2006 Osuus 2009 Erotus Muutos Vammala % Mouhijärvi % Punkalaidun % Äetsä % Yhteensä % Vaihtoehdossa 1 kukin kunta käsitellään erikseen eli kullekin määritetty liikevaihdon kasvutavoite on kerättävä kunnan sisältä. Suhteellinen korotus voi tällöin vaihdella kuntakohtaisesti paljonkin riippuen asiakaspohjasta, ominaiskulutuksesta sekä vallitsevasta hintatasosta. Tuloksena saadaan kaikille kunnille käyttömaksuiksi vedelle 1,36 + alv = 1,66 eur/m3 ja jätevedelle 2,04 + alv = 2,49 eur/m3. Äetsällä pelkät käyttömaksut riittävät. Muut joutuvat keräämään sen lisäksi perusmaksuja, joiden reaalivaikutus on skaalalla 0,34..0,83 eur/m3 (sis. alv). Lopputuloksena vesihuoltopalveluiden hinta omakotitalolle, joka kuluttaa 150 m3/v, vaihtelee Äetsän 620 eurosta Punkalaitumen ja Mouhijärven 830 euroon (sis. alv). K& 22

23 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 1. Täysi kohdentaminen Tavoite Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Liikevaihto m Määräosuus 54 % 46 % 66 % 34 % 64 % 36 % 53 % 47 % Painokerroin 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % Yhteensä Perusmaksu 17 % 17 % 25 % 25 % 25 % 25 % 0 % 0 % Yhteensä /m3 0,28 0,42 0,45 0,68 0,45 0,68 0,00 0,00 Käyttömaksu 83 % 83 % 75 % 75 % 75 % 75 % 100 % 100 % Yhteensä /m3 1,36 2,04 1,36 2,04 1,36 2,04 1,36 2,04 Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Yht. /m3 2,00 3,00 2,21 3,32 2,21 3,32 1,66 2,49 23 Kulutus 100 m3/v, /v Yhteensä /v Kulutus 150 m3/v, /v Yhteensä /v

24 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 2. Muut ja Äetsä Vaihtoehdossa 2 muodostetaan Vammalasta, Mouhijärvestä ja Punkalaitumesta ryhmä, jonka sisällä taksoittelu on sama. Äetsä tarkastellaan edelleen erikseen Vammala + Mouhijärvi + Punkalaidun Liikevaiht o 2006 Osuus 2009 Erotus Muutos % Äetsä % Yhteensä % Tuloksena saadaan taas kaikille kunnille käyttömaksuiksi vedelle 1,36 + alv = 1,66 eur/m3 ja jätevedelle 2,04 + alv = 2,49 eur/m3. Äetsällä pelkät käyttömaksut riittävät. Kolmikko Vammala + Mouhijärvi + Punkalaidun joutuvat keräämään sen lisäksi perusmaksuja, joiden reaalivaikutus on vedelle 0,38 eur/m3 ja jätevedelle 0,56 eur/m3 (molemmat sis. alv). Lopputuloksena vesihuoltopalveluiden hinta omakotitalolle, joka kuluttaa 150 m3/v, on Äetsässä 620 euroa ja muilla kolmella 760 euroa (sis. alv). Kahden pienemmän kunnan vaikutus Vammalan hintoihin on siis kotitalouden vuosikustannuksena vain noin +10 euroa. K& 24

25 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 2. Muut ja Äetsä Tavoite Va+Mo+Pu (Mouhijärvi) (Punkalaidun) Äetsä Liikevaihto m Määräosuus 56 % 44 % 66 % 34 % 64 % 36 % 53 % 47 % Painokerroin 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % Yhteensä Perusmaksu 18,5 % 18,5 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yhteensä /m3 0,31 0,46 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Käyttömaksu 82 % 82 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä /m3 1,36 2,04 0,00 0,00 0,00 0,00 1,36 2,04 Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Yht. /m3 2,04 3,05 0,00 0,00 0,00 0,00 1,66 2,49 Kulutus 100 m3/v, /v Yhteensä /v Kulutus 150 m3/v, /v Yhteensä /v

26 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 2. Muut ja Äetsä, vaiheistus Käyttömaksut /m Vammala 3,76 3,76 3,89 4,02 4,15 Mouhijärvi 3,44 3,44 3,89 4,02 4,15 Punkalaidun 2,58 3,01 3,89 4,02 4,15 Äetsä 2,74 2,74 3,89 4,02 4,15 Perusmaksut /m Vammala 0,30 0,30 0,51 0,73 0,94 Mouhijärvi 0,41 0,41 0,51 0,73 0,94 Punkalaidun 0,10 0,12 0,51 0,73 0,94 Äetsä 0,32 0, /v yht. jos 150 m3/v Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Käyttömaksujen osalta siirtymä on aloitettu pienellä korotuksella Vammalan nykyiseen hintaan ja jakamalla loput tasasuuruisiksi askeleiksi kohti lopullista kokonaiskuutiohintaa 4,15 /m3. Kokonaishinnan painot ovat alustavasti vesi 40 % ja jätevesi 60 %. Perusmaksujen osalta tehdään samoin kolme lineaarista korotusta lähtien Vammalan nykytasosta. Huomattava on, että perusmaksun vaikutus kuutiolle on laskennallinen ja sen varsinainen laskutusperuste voi olla mm. mittarikoko, rakennuksen kerrosala tai tilausvesimäärä. Vuoden 2009 alusta perusteet yhtenäistetään ja perusmaksuja peritään muilta paitsi Äetsän alueelta. Kaikki hinnat sis. alv 22 %. 26

27 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 2. Muut ja Äetsä, vaiheistus / v sis. alv, kun kulutus 150 m3/ v Vammala + Mouhijärvi + Punkalaidun samat hinnat Äetsällä sama käyttömaksu, ei perusmaksua Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä

28 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 3. Kaikilla samat hinnat Liikevaiht Osuus 1000 o Vammala + Erotus Muutos Mouhijärvi + Punkalaidun % + Äetsä Yhteensä % Vaihtoehdossa 3 kaikkien kuntien käyttösekä perusmaksut asetetaan samoiksi. Kun perusmaksuja ei enää käytetä ylimääräisten kustannusten tasaukseen, voidaan niiden osuus kokonaisliikevaihdosta määrittää ennalta. Asetetaan niiden osuudeksi 20 %. Tuloksena saadaan kaikille kunnille käyttömaksuiksi vedelle 1,31 + alv = 1,60 eur/m3 ja jätevedelle 1,97 + alv = 2,40 eur/m3. Lisäksi kerätään perusmaksuja, joiden reaalivaikutus on vedelle 0,38 eur/m3 ja jätevedelle 0,56 eur/m3 (molemmat sis. alv). Lopputuloksena vesihuoltopalveluiden hinta omakotitalolle, joka kuluttaa 150 m3/v, on koko alueella 740 euroa (sis. alv). Äetsän vaikutus muiden hintoihin on siis laskeva, verrattuna VE 2 tuloksiin vuosikustannuksena noin -20 euroa. 28

29 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 3. Kaikilla samat hinnat Tavoite Kaikki 4 kuntaa (Mouhijärvi) (Punkalaidun) (Äetsä) Liikevaihto m Määräosuus 55 % 45 % 66 % 34 % 64 % 36 % 53 % 47 % Painokerroin 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % Yhteensä Perusmaksu 19,0 % 19,0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yhteensä /m3 0,31 0,46 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Käyttömaksu 81 % 81 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä /m3 1,31 1,97 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Yht. /m3 1,97 2,96 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kulutus 100 m3/v, /v Yhteensä /v Kulutus 150 m3/v, /v Yhteensä /v

30 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 3. Kaikilla samat hinnat, vaiheistus Käyttömaksut /m /v yht. jos 150 m3/v Vammala Vammala 3,76 3,76 3,76 3,85 4,00 Mouhijärvi 3,44 3,44 3,76 3,85 4,00 Punkalaidun 2,58 3,01 3,76 3,85 4,00 Äetsä 2,74 2,74 3,76 3,85 4,00 Perusmaksut /m Vammala 0,30 0,30 0,32 0,63 0,94 Mouhijärvi 0,41 0,41 0,32 0,63 0,94 Punkalaidun 0,10 0,12 0,32 0,63 0,94 Äetsä 0,32 0,32 0,32 0,63 0,94 Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Kaikki hinnat sis. alv 22 %. Käyttömaksujen osalta siirtymä on aloitettu Vammalan nykyisestä hinnasta ja nousemalla lopulliseen kokonaiskuutiohintaan 4,15 /m3 kahdella askeleella. Kokonaishinnan painot ovat alustavasti vesi 40 % ja jätevesi 60 %. Perusmaksujen osalta tehdään samoin kaksi lineaarista korotusta lähtien tällä hetkellä korkeimmasta eli Äetsän nykytasosta. Huomattava on, että perusmaksun vaikutus kuutiolle on laskennallinen ja sen varsinainen laskutusperuste voi olla mm. mittarikoko, rakennuksen kerrosala tai tilausvesimäärä. Vuoden 2009 alusta perusteet yhtenäistetään ja sitä peritään kaikkien kuntien alueelta. Aloittavaksi hintatasoksi on valittu nykyisistä hinnoista kalliin laidan käyttö- tai perusmaksut, koska uuden yksikön kustannuspaineet ovat hyvin tiedossa ja maksujen noston viivyttely käytännössä vain korottaa kustannuksia entisestään. Jo tässä esitetystä vaiheistuksesta seuraa lisääntynyt lainanottotarve, mikä taas kasvattaa kokonaiskustannuksia laitoksen näkökulmasta turhaan.

31 TASAPUOLISET TAKSAT? / v sis. alv, kun kulutus 150 m3/ v VE 3. Kaikilla samat hinnat, vaiheistus Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä

32 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 4. Muut ja Vammala 1000 Liikevaiht o 2006 Osuus 2009 Erotus Muutos Vammala Mouhijärvi % Punkalaidun % Äetsä Yhteensä % Vaihtoehdossa 4 tarkastellaan Vammalaa erikseen ja muita kolmea kuntaa yhdessä. Vuodesta 2012 eteenpäin kaikki maksut ovat samalla tasolla. Tuloksena saadaan kaikille kunnille käyttömaksuiksi vedelle 1,40 + alv = 1,71 eur/m3 ja jätevedelle 2,10 + alv = 2,56 eur/m3. Lisäksi Vammalassa kerätään perusmaksuja, joiden kokonaisreaalivaikutus on 0,75 eur/m3. Muissa kolmessa kunnassa kerätään vastaavaa perusmaksua 0,48 eur/m3 (molemmat sis. alv). Lopputuloksena vesihuoltopalveluiden verollinen hinta omakotitalolle, joka kuluttaa 150 m3/v, on Vammalassa 750 euroa ja muissa kolmessa kunnassa 710 euroa. Verrattuna VE 3:een vuotuinen kustannus siis Vammalassa nousee ja muualla laskee 20 euroa. 32

33 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 4. Muut ja Vammala Tavoite Vammala Muut 3 kuntaa Punkalaidun Äetsä Liikevaihto m Määräosuus 54 % 46 % 58 % 42 % 64 % 36 % 53 % 47 % Painokerroin 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % 40 % 60 % Yhteensä Perusmaksu 20,1 % 20,1 % 17 % 17 % 0 % 0 % 0 % 0 % Yhteensä /m3 0,33 0,49 0,27 0,40 0,00 0,00 0,00 0,00 Käyttömaksu 80 % 80 % 83 % 83 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä /m3 1,31 1,97 1,31 1,97 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Yht. /m3 2,00 3,00 1,93 2,89 0,00 0,00 0,00 0,00 33 Kulutus 100 m3/v, /v Yhteensä /v Kulutus 150 m3/v, /v Yhteensä /v

34 TASAPUOLISET TAKSAT? VE 4. Muut ja Vammala, vaiheistus Käyttömaksut /m Vammala 3,76 3,76 3,76 3,88 4,00 Mouhijärvi 3,44 3,44 3,76 3,88 4,00 Punkalaidun 2,58 3,01 3,76 3,88 4,00 Äetsä 2,74 2,74 3,76 3,88 4,00 Perusmaksut /m Vammala 0,30 0,30 0,70 0,85 1,01 Mouhijärvi 0,41 0,41 0,32 0,57 0,82 Punkalaidun 0,10 0,12 0,32 0,57 0,82 Äetsä 0,32 0,32 0,32 0,57 0,82 /v yht. jos 150 m3/v Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Käyttömaksujen osalta siirtymä on aloitettu Vammalan nykyisestä hinnasta ja jakamalla loput likimain tasasuuruisiksi askeleiksi kohti lopullista kokonaiskuutiohintaa 4,00 /m3. Kokonaishinnan painot ovat alustavasti vesi 40 % ja jätevesi 60 %. Perusmaksujen osalta Vammalan korotukset ovat etupainotteisia kassavarojen keräämiseksi ennen uuden laitoksen voimakkainta investointihuippua. Kolme muuta kuntaa aloittavat Äetsän nykytasosta ja nousevat siitä tasa-askelin hieman Vammalaa matalampaan tasoon 0,82 /m3. Tässäkin on huomattava, että perusmaksun vaikutus kuutiolle on laskennallinen ja sen varsinainen laskutusperuste voi olla mm. mittarikoko, rakennuksen kerrosala tai tilausvesimäärä. Vuoden 2009 alusta perusteet yhtenäistetään ja perusmaksuja peritään muilta paitsi Äetsän alueelta. 34 Kaikki hinnat sis. alv 22 %.

35 TASAPUOLISET TAKSAT? / v sis. alv, kun kulutus 150 m3/ v VE 4. Muut ja Vammala, vaiheistus Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä

36 TASAPUOLISET TAKSAT? Vaihtoehtojen vertailu Käyttömaksut /m3 Nyk VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 36 Vammala 3,76 4,15 4,15 4,00 4,00 Mouhijärvi 3,44 4,15 4,15 4,00 4,00 Punkalaidun 2,58 4,15 4,15 4,00 4,00 Äetsä 2,74 4,15 4,15 4,00 4,00 Perusmaksut /m3 Nyk VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 Vammala 0,30 0,85 0,94 0,94 1,01 Mouhijärvi 0,41 1,38 0,94 0,94 0,82 Punkalaidun 0,10 1,38 0,94 0,94 0,82 Äetsä 0, ,94 0,82 /v yht. jos 150 m3/v Nyk VE 1 VE 2 VE 3 VE 4 Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Kaikki hinnat sis. alv 22 %. Vaihtoehtoja voidaan tarkastella vertailemalla niissä muodostuvia käyttömaksuja, perusmaksuja tai vuotuisia kokonaiskustannuksia. Tarkastelemalla käyttömaksuja nähdään, kuinka vesihuoltolain vaatimus samoista käyttömaksuista koko toiminta-alueella johtaa samaan hintaan kaikille. Tarkastelemalla perusmaksuja nähdään, kuinka vaihtoehtojen vertailun helpottamiseksi on VE 2:ssa saatu perusmaksutaso monistettu VE 3:ssa kaikille ja VE 4:ssa Vammalalle. Kuvaavinta on kuitenkin tarkastella syntyvää kokonaiskustannusta valitulla kulutustasolla m3/v. Havaitaan, että laskentatarkkuuden rajoissa voivat Vammala, Mouhijärvi ja Punkalaidun pitää vaihtoehtoja VE 2, VE 3 ja VE 4 kustannuksiltaan käytännössä samoina. Tämä kustannustaso on karkeasti sama kuin jos Vammala jatkaisi yksin (VE 1), eli pienemmät hyötyvät sen volyymistä. Äetsälle on siirtymäjakson ajan edullisinta olla erillään. Liittymällä isompaan kokonaisuuteen sen maksut nousevat huomattavasti, mutta niitä vastaan muille syntyy vain näennäinen säästö.

37 TASAPUOLISET TAKSAT? Vaihtoehtojen vertailu / v sis. alv, kun kulutus 150 m3/ v Vaihtoehtoja on verrattava ennen kaikkea VE 1:een, joka olisi todellinen hintataso kunnan jatkaessa itsenäisenä. Nyk VE 1 VE 2 VE 3 VE Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä

38 TASAPUOLISET TAKSAT? Johtopäätös ja siirtymäjakso Täsmällinen kuntakohtainen toteutus suunnitellaan esitettyjen periaatteiden mukaan vuoden 2008 aikana. Kolmivaiheisen siirtymän luontevin pituus on kolme vuotta. Siten kaikille yhteiset taksat astuisivat voimaan vuoden 2012 alusta. Jos koko laitokselle edellä ennakoiduista investointiohjelmista pidetään kiinni, maksukorotusten edellä esitetystä jaksottamisesta seuraa todennäköisesti talousennusteessa esitettyä suurempi lainatarve ja edelleen lisäkorotuspaineita taksoille vuodesta 2012 eteenpäin. Vaihtoehtona voinee pitää suoraa kaupungin laitokselle maksamaa subventiota, mutta se on jyrkästi ristiriidassa läpinäkyvyyden ja vesihuoltolain edellyttämän kustannusten kattamisen periaatteen kanssa. 38

39 TASAPUOLISET TAKSAT? Valtakunnallinen esimerkki 1 Hintatason kohtuullisuudesta Valtakunnallinen esimerkki 2 Vesi- ja viemärilaitosyhdistys VVY kartoittaa vuosittain noin 300 vesihuoltolaitoksen hintojen kehitystä. Helmikuussa 2007 vesimaksujen verollinen keskiarvo oli 1,13 /m3 (suurin 2,92 /m3) ja jätevesimaksujen vastaava 1,68 /m3 (suurin 2,93 /m3). Vertailu on ontuva sen suhteen, että se ei ota mitenkään kantaa laitosten ko. hinnoilla saavuttamaan kannattavuuteen tai kykyyn varautua tuleviin investointeihin. Kokemuksemme perusteella yli puolet keskisuurista tai sitä pienemmistä vesihuoltolaitoksista ei toimi pitkällä aikavälillä kustannuskattavasti, vaan niiden tyypillinen hintojen korotuspaine on % välittömästi. Sastamalan seudulle saadut hinnat ovat siis VVY-vertailun valossa hyväksyttävät. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry. toteutti keväällä 2007 hankkeen Rakennetun omaisuuden tila (ROTI). Sen yhtenä osa-alueena tarkasteltiin vesihuollon rakenteita. Valtakunnallisesti voimakkainta investointiaikaa on vesihuollossa ollut 1970-luvun alkupuoli, jolloin investoitiin noin 500 M vuodessa. Sittemmin on seurannut jo lähes kolme vuosikymmentä tasolla 250 M vuodessa. Vesihuollon rakenteiden tyypillinen pitoaika on noin 40 vuotta. Voidaan siis olettaa, että edessä on aiempaa investointipiikkiä peilaava saneerauspiikki. Tämä tulee vaikuttamaan vesihuollon maksuihin siten, että omakotitalon tyypilliseksi kustannukseksi arvioitiin noin /v jo lähivuosina. Sastamalan seudulle saadut hinnat ovat siis myös ROTI-selvityksen valossa odotetut. 39

40 Vammalan kaupunki Mouhijärven, Punkalaitumen ja Äetsän kunnat SELVITYS YHDISTETYN VESIHUOLTOLAITOKSEN KUSTANNUKSISTA JA TAKSOISTA LIITE: VE 1 MUKAISIA KUVIA

41 LIITE: VE 1 MUKAISIA KUVIA / m3 sis. alv 22 % UUSI YKSIKKÖ: VESIHUOLLON KÄYTTÖMAKSUT Jät evesi 4,50 Vesi 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä

42 LIITE: VE 1 MUKAISIA KUVIA / m3 sis. alv 22 % 6,00 UUSI YKSIKKÖ: VESIHUOLLON REAALIKUSTANNUKSET Sisältää perus- ja käyttömaksujen vaikutuksen Jät evesi Vesi 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä Uusi yksikkö keskimäärin 42 K&

43 LIITE: VE 1 MUKAISIA KUVIA UUSI YKSIKKÖ: OMAKOTITALON VESIHUOLLON VUOTUISET KOKONAISKUSTANNUKSET Kulutus 150 m3/ v Perusmaksut Käyttömaksut Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä

44 LIITE: VE 1 MUKAISIA KUVIA 600 UUSI YKSIKKÖ: OMAKOTITALON VESIHUOLLON VUOTUISET KOKONAISKUSTANNUKSET Kulutus 150 m3/ v Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vesi Jätevesi Vammala Mouhijärvi Punkalaidun Äetsä

45 Vammalan perusmaksu Taksalaskelman vaihtoehto 4A Taustalaskelma Vesimäärät vesi jätevesi yheensä 1000 m m m3 Mouhijärvi Punkalaidun Yhteensä Mo+Pu 381 Vammala Perusmaksujen kertymä /vuosi Mouhijärvi+Punkalaidun Vammalan uusi perusmaksu /m vanha +lisä Mo ja Pu 0,65 0,93 1,20 45

46 TAKSALASKELMA, VAIHTOEHTO 4 A alv 0 % alv 0 % Tavoite Vammala Mo+Pu+Äe Liikevaihto vesi jätevesi vesi jätevesi 1 000m määräosuus 54 % 46 % 58 % 42 % painokerroin 40 % 60 % 40 % 60 % alv 0 % yhteensä perusm a ksu 24 % 21 % 0 % 0 % alv 0 % yhteensä alv 0 % /m3 0,43 0, käyttömaksu 76 % 79 % 100 % 100 % alv 0 % yhteensä alv 0 % /m3 1,36 2,04 1,36 2,04 Vammala Mo+Pu+Äe vesi jätevesi vesi jätevesi alv 22 % perusm a ksu 0,52 0,68 0,00 0,00 alv 22 % käyttömaksu 1,66 2,49 1,66 2,49 alv 22 % Yht /m3 2,18 3,17 1,66 2,49 46 kulutus 100 m3/v alv 22 % /v alv 22 % Yhteensä /v kulutus 150 m3/v alv 22 % /v alv 22 % Yhteensä /v

47 VAIHTOEHTO 4 A,Vaihtoehtojen vertailu kaikki hinnat sis.alv 22 % käyttömaksut /m3 Vammala Muohijärvi Punkalaidun Äetsä ,76 3,89 4,02 4,15 3,44 3,89 4,02 4,15 2,58 3,89 4,02 4,15 2,74 3,89 4,02 4,15 perusmaksut /m3 Vammala Muohijärvi Punkalaidun Äetsä ,30 0,65 0,93 1,20 0, , , /v yht, jos 150 m3/v Vammala Muohijärvi Punkalaidun Äetsä