QLU OY Esteetön kuunteluympäristö näkyväksi

Transkriptio

1 Kuuluuko? QLU OY Esteetön kuunteluympäristö näkyväksi Keski-Uudenmaan Kuulo Juha Nikula

2 Sisältö 1. Esittäytyminen 2. Palvelun tarpeen laajuudesta 3. Lait 4. Hieman kuulemisen perusteita 5. Kuulemisen apuvälineistä 6. Tekniikasta 7. QLU; kuulemisen laatu näkyviin

3 Qlu Oy Tuotamme esteettömän kuulemisen työkaluja toimitilojen omistajille tiloissa toimiville palveluntarjoajille. Induktiosilmukan laatukartoitukset Asiantuntijapalvelut Järjestelmien suunnittelu ja asennushankkeet

4 Ydinperiaatteet ESTEETTÖMYYS / SAAVUTETTAVUUS RIIPPUMATTOMUUS Teknologiat Laitevalmistajat Maahantuojat Arvioimme vain järjestelmien teknistä suorituskykyä ja käytettävyyttä VERKOSTOITUMINEN Kuulojärjestöt, poliitikot, viranomaiset Tutkijat (kuulo, kuunteluympäristöt, geriatria, teknologiat) Laitevalmistajat Suunnittelijat; arkkitehdit, sähkösuunnittelijat, AV suunnittelijat Loppukäyttäjät ja tilaajat Rakennuttajat, rakennuttajakonsultit Oppilaitokset KANSAINVÄLISYYS Kansainvälinen toimijaverkosto Keräämme ja julkaisemme parasta ajantasaista tietoa

5 Ongelman laajuudesta HEAR-IT.ORG Euroopassa noin 71 miljoonaa aikuista (18V - 80V) kärsii yli 25 db kuulonalenemasta, joka on WHO:n määrittelemä raja huonokuuloisuudelle. Toisin sanoen 16% aikuisväestöstä hyötyisi kuulolaitteen käytöstä EU alueella vastaava luku on yli 55 miljoonaa aikuista.

6 Työterveyslaitos / 2013 Huonokuuloiset ovat merkittävä osatyökykyisten ryhmä työelämässä. Suomessa n. 11 %:lla työikäisestä väestöstä on kuulovamma tai kuulon alenema. Huonokuuloisille työstä suoriutuminen on psykososiaalisesti haastavampaa kuin kuuleville työntekijöille. Huono kuulo aiheuttaa työssä väsymistä ja stressiä, mikä voi johtaa poissaoloihin.

7

8

9 Henkilöt lopussa %

10 45,0 % Kuulonalenema ikäryhmittäin 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % Sveitsi Ranska Italia UK NORJA Japani EURO 5,0 % 0,0 % > 74 TOTAL

11 Yli 95% kuuroina tai vaikeasti kuulovammaisena syntyneistä lapsista saa sisäkorvaistutteen alle 2V iässä.

12 Lainsäädäntö YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista luvun ensimmäinen kattava ihmisoikeussopimus. Hyväksyntä yleiskokouksessa Eduskunta hyväksyi Ratifioidaan, kun kansallinen lainsäädäntö on sopimuksen mukainen ja vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeutta koskeva laki saadaan valmiiksi. Yhdenvertaisuuslaki Eduskunta hyväksyi tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain muuttamista koskevan lakipaketin Voimaan vuoden 2015 alusta Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo noudattamista yhteiskunnassa kaikilla elämänalueilla Muistutusoikeus henkilöillä ja yhteisöillä

13 Suomen perustuslaki II luku Perusoikeudet, 6 Yhdenvertaisuus Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

14 Maankäyttö- ja Rakennuslaki 117 Rakennusten on sovelluttava myös toimintaesteisten käyttöön. Rakennuksen tulee olla tarkoitustaan vastaava, korjattavissa, huollettavissa ja muunnettavissa sekä, sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen piha- ja oleskelualueet suunnitellaan ja rakennetaan niiden käyttötarkoituksen, käyttäjämäärän ja kerrosluvun edellyttämällä tavalla siten, että esteettömyys ja käytettävyys otetaan huomioon erityisesti lasten, vanhusten ja vammaisten henkilöiden kannalta.

15 Suomen Rakentamismääräyskokoelma F1, Esteetön Rakennus, 2005 Katsomoiden, auditorioiden, juhla-, kokous- ja ravintolasalien, opetussalien ja -luokkien ja vastaavien kokoontumistilojen on sovelluttava myös liikkumis- ja toimimisesteisten käyttöön. Näihin tiloihin asennetussa äänentoistojärjestelmässä tulee olla myös tele/induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä. Suositus vuodesta 1985 Vaatimus vuodesta 1987

16 Tyypilliset kuulemisen ongelmat Puheen ymmärrettävyyden menetys Äänen voimakkuuden nostaminen huonontaa tilannetta kaikumisen lisääntymisestä johtuen Kaiku, ympäristön häiriöäänet, taustamusiikki, äänitehosteet. Koulutus- esitelmä-, kulttuuri- ja hartaustilaisuudet Keskustelu ja esimerkiksi kuulutusten ymmärtäminen suurissa tiloissa. Toiminta palvelutiskeillä Suojaplexi, ympäristömelu, kaiku Yksityisyyden suoja Terveydenhoito, sosiaalitoimi, oikeustoimi, pankki- ja vakuutusasiat

17 Kuunteluolosuhteet Akustiikka Taustamelu ja häiriöäänet Äänentoistojärjestelmä Äänensiirtojärjestelmä Sähkömagneettiset häiriöt Mikrofonin käyttö

18 Puheen ymmärrettävyyden perusteita Puheen ymmärrettävyyteen vaikuttavat tärkeimmät tekijät: Äänen voimakkuus suhteessa taustameluun Taajuusvaste Suoran ja heijastuneen äänen suhde Puhujan puheen rytmi, selkeys ja mikrofonin käyttö Kuulijan kuulon (ja kuulolaitteen) ominaisuudet

19 AUDIOGRAMMI/PUHEBANAANI

20 ESIMERKKI KUULONALENEMASTA

21 Taajuusvasteen merkitys JBL Pro, Technical Notes Volume 1, Number 26; Speech intelligibility

22 Puheen taajuussisältö Puheäänen voimakkuus on suurin alle 1000 Hz:n taajuuksilla jos äänentoiston taajuusvaste rajoitetaan esim. alle 1.6 khz: taajuuksiin, ääni kuuluu lähes yhtä voimakkaana kuin aiemminkin puheen ymmärrettävyys on vain 45%

23 Suomen Rakentamismääräyskokoelma F1, Esteetön Rakennus, 2005 Katsomoiden, auditorioiden, juhla-, kokous- ja ravintolasalien, opetussalien ja -luokkien ja vastaavien kokoontumistilojen on sovelluttava myös liikkumis- ja toimimisesteisten käyttöön. Näihin tiloihin asennetussa äänentoistojärjestelmässä tulee olla myös tele/induktiosilmukka tai muu äänensiirtojärjestelmä.

24 Äänensiirtojärjestelmä Apuväline, joka siirtää signaalin suoraan kuulolaitteeseen Induktiosilmukka on yleisimmin käytetty äänensiirtojärjestelmä Vaivattomin sekä käyttäjän, että tilan haltijan kannalta Kustannustehokas Infrapunajärjestelmät Näköyhteys; luottamuksellisuus Monikanavaisuus (kielet) Vaatii erillisen vastaanottimen Radiotaajuutta käyttävät järjestelmät Ryhmäkuuntelulaitteet Kuulolaitevalmistajien omat järjestelmät Ei yhteistä standardia Usein henkilökohtaisessa käytössä (esim. koulussa) TEKNIIKKA

25 Induktiosilmukka SFS-EN standardi määrittelee järjestelmän yksiselitteisesti SIGNAALIN LAATU TESTAUSMENETELMÄT MERKINNÄT Ainoa standardoitu äänensiirtojärjestelmä Siirtää audiosignaalin kuulolaitteeseen sähkömagneettisen kentän välityksellä.

26 Moderni induktiosilmukka Vaiheensiirtosilmukka & estosilmukkarakenteet Tasainen kuuluvuuskenttä Selkeästi rajattu alue IEC tasoinen signaalin laatu Voimakkuus (400 ma/m ± 3dB, huippuarvot) Tasainen taajuusvaste 100 Hz 5 khz (± 3 db, ref. 1kHz) Häiriöttömyys (SNR+D > 47dB) Merkintä (IEC ) Symboli Tieto siitä, millä alueella on riittävä kuuluvuus (KUULUVUUSKARTTA) Järjestelmän toiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot Käyttöohjeet on oltava pyydettäessä saatavilla

27 Perinteiset arkkitehtuurit 60 luvun ratkaisu 80 luvun ratkaisu

28 Vaiheensiirtoarkkitehtuureja 2000 luvun ratkaisu

29 Esimerkki; tilan osioiminen

30 Palvelupisteet

31 Qlu laatukartoitus Näyttää induktiosilmukan tuottaman signaalin laadun Seinätaulussa WEB palvelussa Palautekanava

32 maps.qlu.fi; hakukone

33 maps.qlu.fi; Kuuluvuus

34 maps.qlu.fi; Palaute

35 maps.qlu.fi; Palvelupisteet

36 maps.qlu.fi; tee ehdotus

37 maps.qlu.fi; selaa ehdotuksia

38

39

40

41 YHTEISTYÖMALLI TEHDÄÄN KERRALLA OIKEIN TILAAJA RAKENNUTTAJA HANKKEEN TOTEUTTAJAT LOPPUKÄYTTÄJÄ ASIAKKAAT Hankkeen suunnittelu Toteutuksen suunnittelu Toteutus Lopputarkastus Käyttöönotto Tarvemäärittely Tekniset vaatimukset Ohjeistus Koulutus Valvonta Laatukartoitus Tarkastusraportti Käyttökoulutus Käyttöohjeet Laatukartat maps.qlu.fi Viestintä

42 Yhteystiedot Juha Nikula Yrittäjä, toimitusjohtaja Mikko Haho Yrittäjä, hallituksen puheenjohtaja maps.qlu.fi

43 Kiitämme kiinnostuksestanne