Esteettömyys: mitä, miksi, miten?

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari, Helsinki Esteettömyys: mitä, miksi, miten? ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) tai kirsti.pesola@invalidiliitto.fi 1

2 Esteettömyydessä on kyse ympäristöjen fyysisestä ja aistiesteettömyydestä palvelujen, kulttuurin ym. savutettavuudesta tuotteiden, rakennusten ym. käytettävyydestä on olemassa myös sosiaalista esteettömyyttä taloudellista esteettömyyttä työelämän esteettömyyttä sähköisten palvelujen esteettömyyttä jne. 2

3 Esteettömyydessä on kyse pienistä valinnoista ja suurista valinnoista yhdenvertaisten mahdollisuuksien luomisesta ihmisoikeuksista, itsemääräämisestä ja omatoimisuudesta rahasta monessakin mielessä turvallisuudesta ja laadusta huolto- ja kunnossapidosta ymmärtämisestä, ajattelutavasta, asenteista ja toisten huomioon ottamisesta omasta tulevaisuudestamme 3

4 esteettömyys ei ole mielipide on vain yksi esteettömyys 4

5 esteetön ympäristön palvelee kaikkia käyttäjiä yhtäläisesti 5

6 esteettömyys on kuin ketju: heikoin lenkki ratkaisee koko reitin esteettömyyden 6

7 Rajoittunut toimintakyky ei ole pelkästään "noiden vammaisten" tai "noiden vanhusten" juttu koskettaa jatkuvasti huomattavan suurta osaa väestöstämme koskettaa jokaista meistä jossain elämämme vaiheessa ei ole ikäsidonnaista voi olla ympäristön aiheuttamaa se ei välttämättä ole ihmisen ominaisuus 7

8 kyse on ihmisten erilaisuudesta, erilaisista tarpeista ja tottumuksista 8

9 Me kaikki ikäännymme ikääntyminen on luonnollinen tapahtuma ja kaikkien meidän toimintakykymme heikkenee yksilöllisesti iän karttuessa ihmiset haluavat jatkaa tavanomaista elämäänsä mahdollisimman pitkään, niin kuin mieli mielii... meillä voi olla hyvinkin erilaiset elämäntilanteet ja sen myötä tarpeet ja tulevaisuuden odotukset 9

10 Ennemmin tai myöhemmin näkö heikkenee ja valontarve kasvaa asioiden ja tilojen hahmottaminen vaikeutuu kuulo heikkenee voimat ehtyvät ja tasapaino heikkenee liikkuminen hidastuu/vaikeutuu oman auton käyttö vähenee tai loppuu muisti tekee tepposiaan uusien asioiden omaksuminen hidastuu reagointiaika kasvaa, päätöksentekokyky hidastuu keho haurastuu 10

11 Ympäristön haasteita tasoerot tilantarve etäisyydet orientoituminen tasapaino ulottuminen voimattomuus monimutkaisuus turvallisuus allergiaa aiheuttavat tekijät Lähde: Suomen Kuntaliitto: Sujuvampi arki ikääntyville 11

12 Ikäihmiset ja tapaturmat koti- ja vapaa-ajan tapaturmat ovat suurin tapaturmaryhmä joka vuosi koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa sattuu noin suomalaiselle ja niissä kuolee noin henkilöä yleisimpiä ikäihmisten tapaturmia ovat kaatumiset (liukastumiset, kompastumiset) ja putoamiset yli puolet kaatumisista sattuu omassa kodissa tai kodin läheisyydessä kaatumisten taustalla voi olla sisäisiä ja/tai ulkoisia tekijöitä 12

13 Muistioireinen kotona Suomen noin muistioireisesta ihmisestä 60 % asuu kotona, näistä kaksi kolmesta asuu yksin hahmottamiskyvyn heikentyminen vaikeuttaa liikkumista ja aiheuttaa eksyilytaipumusta liikkeen koordinointi vaikeutuu > kaatumistaipumus liikkumiskyky säilyy pitkään turvallisuus syntyy jatkuvuudesta, muuttumattomuudesta ja tuttuudesta 13

14 esteettömyyden merkitys korostuu iän karttuessa 14

15 kukaan meistä ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan... 15

16 Esteetön ympäristö vähentää apuvälineitten tarvetta vähentää avustajan tarvetta pienentää onnettomuusriskiä lisää tasa-arvoisuutta ja omatoimisuutta ei passivoi vaan mahdollistaa tuo säästöjä 16

17 esteettömyys on sopimus 17

18 Lait, asetukset ja määräykset Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus Maankäyttö- ja rakennuslaki 5 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteet 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset mom. Ympäristönhoito Maankäyttö- ja rakennusasetus 53 Liikkumisesteetön rakentaminen (hallinto- ja palvelurakennukset, asuinrakennukset sekä työtiloja sisältävät rakennukset) Suomen rakentamismääräyskokoelma, erityisesti: F1 Julkiset rakennukset F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus G1 Asuntorakentaminen 18

19 On hyvä muistaa, että määräykset ja ohjeet ovat yleensä vähimmäisvaatimuksia tai enimmäisvaatimuksia kukaan ei kiellä tekemästä parempaa 19

20 Valaistus ja väritys valo on näkymätöntä aaltoliikettä valaistuksen tehtävänä on auttaa näkemään häikäisevää vastavaloa vältettävä; epäsuora valaistus on yleensä miellyttävä ja häikäisemätön kontrasteja tarvitaan (kaikenlaiset tasoerot, lattia/seinä, seinä/ovi, painikkeet, wc-kalusteet ei arkkitehtonista konstailua vaan selkeä ympäristö hyvä valaistus pienentää onnettomuusriskiä huono valaistus ja väritys saattaa aiheuttaa virheaistimuksia ja siten turhia kaatumisia tai putoamisia 20

21 Akustiikka ääneneristys äänenvaimennus ja jälkikaiunta-aika taustamelu induktiosilmukka huonokuuloisille tärkeää myös hyvät valaistusolosushteet Kuuloliitto ry Jukka Rasa 21

22 Induktiosilmukka katsomoihin auditorioihin juhla- ja kokoustiloihin ravintolasaleihin opetustiloihin ja luokkiin palvelutiskeille Kuuloliitto ry Jukka Rasa 22

23 Induktiosilmukka minimilaitteisto: silmukkavahvistin, silmukkajohto ja mikrofoni induktiosilmukka voidaan liittää äänentoistojärjestelmään äänentoistojärjestelmä voidaan liittää induktiosilmukkaan induktiosilmukka ei häiritse millään tavalla normaalikuuloisia Kuuloliitto ry Jukka Rasa 23

24 Induktiosilmukka Kuuloliitto ry Jukka Rasa 24

25 Tapahtumajärjestäjän muistilista Ennakkomarkkinointi ja muu tiedottaminen monikanavaisuus Opastus Tilat ja kulkureitit "kiinteät" rakennukset, tilapäiset teltat jne. yleisö kävellen, pyörätuolilla jne., esiintyjät samoin valaistus, akustiikka (induktiosilmukka) Tulkkaus viittomakielen tulkki, kirjoitustulkki, kuvailutulkki, kielitulkit Osallistujille jaettava aineisto Tarjoilut ruokavaliot, "syötävyys" 25

26 kiitos ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) tai kirsti.pesola@invalidiliitto.fi 26