Vihreä BKT? Anni Huhtala. Helsinki

Transkriptio

1 Vihreä BKT? Anni Huhtala Taloustieteellisen t lli yhdistyksen seminaari i Helsinki

2 Synti turmella köyhät elintasolla Nimimerkki Paronen Lapin ylioppilaslehti 199? Johtaako elintaso turmelukseen? Rajauksena vihreys ympäristö ja luonnonvarat

3 Elintason mittauksen historiaa Kansantulon määrää arvioitu jo melko varhain: Englannin kansallisvarallisuus William Pettyn laskelmat vuonna 1660 Saksan kyky maksaa sotavelkansa John Maynard Keynesin arvio vuonna 1920 Taustalla käytännön tietotarve: Kuinka mitata kansojen vaurautta, taloudellista mahtia ja mahdollisuuksia (sodankäynti, verotustarve jne.) ja talouspolitiikan vaikutuksia?

4 Mitä mitataan ja mitä ei Kansantalouden tilinpidon periaatteiden kansainvälinen yhtenäistäminen toisen maailmansodan jälkeen (YK, OECD) Arthur M. Okun (1971): the beauty of present practice is that no sensible person could seriously mistake GDP for welfare or total social welfare. Käytännössä tilinpidon kehittämisessä nähty kuitenkin paljon vaivaa bruttokansantuotteen (BKT:n) vertailtavuuden parantamiseksi maiden kesken ja yli ajan

5 Esimerkki BKT kehityksen vertailusta Vuoden 2010 hinnoin, PPP Suomen BKT Ruotsin BKT milj joonaa euroa

6 BKT per capita Vuoden 2010 hinnoin, PPP euroa Suomi Ruotsi

7 Ympäristö osaksi hyvinvointia Volvo vauraudesta vihreyteen? Rachel Carsonin Silent spring (1963) ja Yhdysvaltain ympäristöliike Rooman klubin Limits to growth (1972) Dasgupta & Heal, Solow, Stiglitz ym. (1974) RES; optimaalisesta luonnonvarojen hyödyntämisestä ja kasvusta Luonnonvarat ja ympäristö näkyväksi osaksi taloudellista päätöksentekoa ja kansantalouden tilinpitoa: ympäristötilinpito, luonnonvaratilinpito, vihreä tilinpito, miljöräkenskaper, green accounting, System of Environmental Economic Accounts (SEEA)

8 Ympäristötilinpidon teoreettinen perusta Miten kansojen hyvinvointia ja kestävyyttä tulisi mitata? Kiihkeä taloustieteellinen debatti kahden leirin välillä: Weitzman (1976) ja mm. Asheim & Weitzman (2001) hyödyn maksimoinnin dynaamisessa optimointiongelmassa Hamiltonin funktio vastaa nettokansantuotetta (NNP/NKT) täydellisessä ä markkinataloudessa; vihreässä ä NKT:ssa pääomaksi laskettava myös ympäristö ja luonnonvarat Dasgupta & Mäler (2000) ja mm. Arrow et al (2004) yhteiskunnan kaikkien pääomavarantojen arvonmuutos kertoo kestävyydestä (muutos<0 ei ole kestävää); muutosta voidaan mitata aidolla säästämisellä (genuine savings) Molemmissa lähestymistavoissa huomio nettoinvestointeihin

9 Vihreän tilinpidon tuska käytännössä Kattava ympäristön tilan ja luonnonvaravarantojen muutosten arvottaminen vaikeaa, koska useinkaan ei voida käyttää markkinahintoja Arviot vihreästä nettokansantuotteesta (green NNP) tai aidostasäästämisestä säästämisestä (genuine savings) korkeintaan suuntaa antavia

10 Suomen BKT ja osittain vihreä NKT, jossa metsävarannon muutos arvotettu kantohinnoilla BKT "Vihreä" NKT Miljoonaa eur roa

11 Metsävarannon muutoksen arvo (genuine savings: forests) 1900 Arvotettu kantohinnoilla, vuoden 2010 hinnoin, PPP onaa euroa miljo Suomi Ruotsi

12 Suomen BKT ja osittain ruskea NKT, jossa kasvihuonekaasuvarannon muutos arvotettu ilmastopolitiikan varjohinnoilla Miljoonaa euro oa BKT "Ruskea" NKT

13 Suomen tuotos maailman kasvihuonekaasuvarantoon (negative genuine savings: greenhouse gases) 3000 Arvotettu "varjohinnoilla", PPP, vuoden 2010 hinnoin 2500 iljoonaa euroa mi CO2_vero_EUA CO2_10e_Nhaus CO2_33e_Nhaus

14 Suomen ja Ruotsin tuotokset maailman CO2 varantoon (negative genuine savings: CO2 emissions) 500 Maailmanpankin mukaan USD /hiilitonni (C), vuoden 2010 hinnoin, PPP miljoonaa euroa CO2_WB_Suomi CO2_WB_Ruotsi

15 Suomen luonnon varantojen muutosten arvoja Vuoden 2010 hinnoin Metsä_kantohinnat CO2haitta_Nordhaus_pieni CO2haitta_Nordhaus_suuri suuri Milj joonaa euroa

16 Mitä opimme vihreästä tilinpidosta? Laskenta hankala haaste ( ) Teoria ja käytäntö kaukana toisistaan: aikasarjojen ja maiden välinen vertailu miltei mahdotonta tehdä oikeaoppisesti Puutteelliset laskelmat antavat puutteellisen kuvan ekosysteemipalveluiden l id merkityksestä k tä (suuntaan tit tai toiseen; miten mitataan pölyttäjävarannon muutoksen arvo?) Tilinpidon laajentaminen luonnonvaroihin tuottaa hyödyllistä aineistoa ympäristöpolitiikan arviointiin (+) Mikä merkitys luonnonvaroilla on kasvussa? Voiko politiikalla/varjohinnoittelulla muuttaa kasvun suuntaa? Vaikutukset tulonjakoon??

17 Vastaus alun kysymykseen Ei voida kiistatta osoittaa, että elintaso olisi turmellut rikastuneen Suomen (ympäristön) Vielä Suomeakin rikkaampi i Ruotsi on CO2 päästöillään ehkä erilaisella kasvun polulla Syitä tutkia Kiitos!

18

19 Metsävarannon muutoksen arvoper capita 400 Arvotettu kantohinnoilla, PPP, vuoden 2010 hinnoin euroa Suomi Ruotsi

20 Suomen tuotos maailman kasvihuonekaasuvarantoon (negative genuine savings) ilmastopolitiikan varjohinnoilla 1800 Arvotettu veroilla ja päästöoikeuksien hinnoilla, vuoden 2010 hinnoin mil ljoonaa euro oa CO2_vero_EUA