Suomen Kehitysyhteistyö 2006

Transkriptio

1 Suomen Kehitysyhteistyö 2006 ULKOASIAINMINISTERIÖ

2 Toimitus: Kannen kuva: Satu Massa, Outi Einola-Head Amharan vesihanke, Etiopia. Kuvaaja: Arto Suominen. Ulkoasu ja taitto: Innocorp Oy/Milla Toro Paino: Lönnberg Oy, 2007 ISSN

3 4 VUODEN 2006 TEEMOJA 4 Yhteistyö muutoksessa 7 EU:n kehitysyhteistyö Suomen puheenjohtajakaudella 9 Uudet linjaukset ohjaavat kansalaisjärjestöjen yhteistyötä 11 MÄÄRÄRAHAT JA NIIDEN KÄYTTÖ 13 KEHITYSYHTEISTYÖN TOTEUTUS 13 Maa- ja aluekohtainen yhteistyö 14 Saharan eteläpuolinen Afrikka 14 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 15 Etiopia 16 Kenia 20 Mosambik 22 Sambia 25 Tansania 28 Siirtymäkauden maat 28 Namibia 30 Muut yhteistyömaat 30 Etelä-Afrikka 32 Alueellinen yhteistyö 32 Itä- ja Länsi-Afrikan alueellinen yhteistyö 32 Eteläisen Afrikan alueellinen yhteistyö 34 Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka 34 Siirtymäkauden maat 34 Egypti 36 Alueellinen yhteistyö 36 Palestiinalaisalueet 38 Aasia 39 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 39 Vietnam 42 Nepal 45 Muut yhteistyömaat 45 Afganistan 46 Alueellinen yhteistyö 46 Mekong 47 Latinalainen Amerikka 47 Pitkäaikaiset yhteistyömaat 47 Nicaragua 52 Siirtymäkauden maat 52 Peru 54 Alueellinen yhteistyö 54 Keski-Amerikan alueelliset hankkeet 54 Alueellinen yhteistyö Andien alueen maissa 56 Länsi-Balkan 57 Monenkeskinen yhteistyö 58 Yhteistyö YK:ssa 63 Kansainväliset rahoituslaitokset 67 Kansainvälinen ympäristörahoitus 69 Humanitaarinen apu 70 Afrikan kriisit jatkuvat 71 Tukea pakolaisille ja sisäisille pakolaisille 72 Humanitaarinen miinatoiminta 73 Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyö 76 Taloudellinen yhteistyö 76 Kehitysmaiden kaupankäyntikyvyn vahvistaminen 77 Kehitysmaakaupan edistäminen 78 Korkotukiluotot 79 Pienrahoitus 80 Evaluointi ja sisäinen tarkastus 80 Evaluointi 80 Sisäinen tarkastus 81 Kehityspoliittinen tutkimus 82 Kehitysviestintä ja kehityskasvatus 85 Kehityspoliittinen johdonmukaisuus 86 Kehityspoliittinen toimikunta 88 Liitteet

4 Vuoden 2006 teemoja Tsunami siirsi muta- ja hiekkamassat rannalle ja aurinko kuivatti ne Peruwalan kalastajakylässä Sri Lankassa. Kuva: Martti Lintunen. Yhteistyö muutoksessa Kehitysmaat ja avunantajat antoivat vuonna 2005 Pariisin julistuksen menetelmistä, joilla kehitysyhteistyön tuloksia voidaan parantaa. Julistuksessa ne sitoutuivat yhteistyön tiivistämiseen ja menettelytapojen yhdenmukaistamiseen, eli niin sanottuun harmonisaatioon. Pariisin julistuksen toteuttaminen on selvästi muuttanut kehitysavun arkkitehtuuria. Yksittäisistä projekteista on yhä enemmän siirrytty yhteisohjelmiin, joita valmistellaan kumppanihallitusten johdolla. Täyttääkseen Pariisin julistuksen sitoumukset myös Suomi on lisännyt kahdenvälisessä kehitysyhteistyössään ohjelmayhteistyötä, jossa se ohjaa tukensa kehitysmaiden budjettiin tai avunantajien yhteisrahoituksiin erillisten hankkeiden sijaan. PARIISIN JULISTUS VELVOITTAA TIIVISTÄMÄÄN YHTEISTYÖTÄ Pariisin julistus velvoittaa avunantajia ja kehitysmaita yhtenäistämään toimintatapojaan ja tiivistämään yhteistyötään, jotta yhdessä saataisiin aikaan kestäviä tuloksia. Tähän päästään kolmea tietä: 1 Kehitysmaiden oma vastuu kehityksestään korostuu. Ulkopuolinen apu nivotaan kansallisiin suunnitelmiin, eikä kehitysrahoitusta enää nähdä erillisenä muusta maan varainkäytöstä. 2 Avunantajat yhdenmukaistavat kehitysyhteistyön sisältöä ja hallintomenettelyjä. Yhteistyössään ne käyttävät ja kehittävät kumppanimaiden hallintoa. 3 Avunantajat tiivistävät ja sovittavat yhteen keskinäistä yhteistyötään. Muutoksiin ovat sitoutuneet kaikki keskeiset avunantajamaat, Euroopan komissio, kehityspankit ja YK-järjestöt sekä kymmenet kehitysmaat. Julistuksen jälkeen osapuolet ovat määritelleet käytännön toimia, joiden avulla kehitysyhteistyöllä saavutetaan entistä parempia tuloksia. Yhteistyön kehittymistä seurataan tavoitteiden ja mittareiden avulla, jotta saadaan tärkeää palautetta siitä, miten työssä on onnistuttu. Sekä maiden omia että avunantajien tuloksia yhdenmukaistamisessa arvioidaan järjestelmällisesti. Seurannan tärkein kansainvälinen elin on OECD ja sen kehitysapukomitea DAC, joka isännöi avunantajien ja kehitysmaiden avun tuloksellisuus -työryhmää. 4 Suomen kehitysyhteistyö 2006

5 Lähtökohtana kumppanimaiden omat tavoitteet ja painotukset Yhteistyön peruslähtökohtana ovat kumppanimaiden omat kehitysohjelmat. Muun muassa kaikilla Suomen pitkäaikaisilla yhteistyömailla on köyhyyden vähentämisohjelmansa, joiden tavoitteiden ja painotusten mukaan yhteistyössä edetään. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa yhä enemmän sitä, että avunantajat seuraavat kumppanimaiden kehitystä ja käyvät vuoropuhelua köyhyyden vähentämiseen vaikuttavista uudistuksista ja poliittisista valinnoista. Muutokset näkyvät esimerkiksi edustustojen arkipäivässä. Suomi osallistuu kumppanimaissaan useisiin hallitusten ja avunantajien työryhmiin, joissa edustustojen asiantuntijatyöllä on tärkeä merkitys. Sekä avunantajamaat että monenkeskiset järjestöt osallistuvat kumppanimaiden kehitysohjelmien valmisteluun ja tulosten seurantaan. Esimerkiksi Sambiassa Suomi rahoitti vuonna 2006 valmistuneen uuden kehityssuunnitelman laatimista ja osallistui aktiivisesti siitä käytyyn keskusteluun. Suomi tuki myös Sambian kansalaisyhteiskunnan osallistumista kehityssuunnitelman laatimiseen. Vuoropuhelussa ei ole kyse vain tiedonsiirrosta. Se parantaa mahdollisuuksia ottaa huomioon maiden omien painotusten lisäksi toisaalta yhteiset vuosituhattavoitteet ja toisaalta kunkin avunantajan tärkeinä pitämiä asioita. Suomen kokemukset muun muassa Nicaraguassa ja Etiopiassa ovat osoittaneet, että näissä keskusteluissa pystytään ottamaan esiin arkojakin kysymyksiä. Kahdenvälisestä yhteistyöstä osaksi avunantajien yhteisöä Ohjelma-apuun siirtyminen lisää luonnollisesti myös avunantajien keskinäistä yhteistyötä. Lähes kaikissa Suomen kumppanimaissa on päästy pelkästä tietojenvaihdosta pitemmälle menevään työnjakoon ja avun yhtenäistämiseen. Avunantajat ovat muun muassa alkaneet rajoittaa niiden yhteistyöalojen määrää, joilla ne eri maissa toimivat. Useissa maissa Suomi on toiminut aktiivisesti, jotta avunantajat valitsisivat yhteistyöalansa toisiaan täydentävästi. Monet avun työnjaossa pitkälle edistyneet avunantajamaat ovat alkaneet laatia yhteisiä apustrategioita eri maissa. Esimerkiksi Tansaniassa yhteinen apustrategia saatiin valmiiksi joulukuussa 2006 Suomen toimiessa avainroolissa sekä avun koordinaatioryhmän että EU:n puheenjohtajana. Samanaikaisesti laaditussa yhteisöapua koskevassa apustrategiassa sovittiin EU:n sisäisestä työnjaosta Tansanian kehitysyhteistyössä. Suomi on pystynyt kahdenvälisessä vuoropuhelussaan Etiopian kanssa ottamaan esille arkojakin kysymyksiä. Kuva Amharan vesihankkeesta, kuvaaja: Arto Suominen. Ulkoasiainministeriö 5

6 Vuoden 2006 teemoja Erityisesti ohjelma-avussa joissakin maissa ollaan siirtymässä yhteisiin evaluointeihin, tilintarkastuksiin ja rahoitussopimusmalleihin, jolloin niissä käytetään yhä enemmän kumppanimaan omia kansallisia hallintojärjestelmiä. Avunantajat pyrkivät myös yhdistämään kumppanimaiden hallintoa työllistäviä vierailujaan. Sambiassa tammi helmikuu on yhteisesti sovittu hiljaiseksi jaksoksi, jolloin maan hallinnolle annetaan työrauha ja pidättäydytään lähettämästä vierailijoita. Monenkeskinen toiminta yhtenäistyy Myös monenkeskisessä yhteistyössä toiminnan yhtenäistämisellä on suuri merkitys. YK-järjestöjen keskinäinen toiminnan yhteensovittaminen eri maissa on parantunut, kun järjestöt ovat siirtyneet toimimaan yhteisen, kaikkien YK-järjestöjen tuen kattavan maakohtaisen avustuskehikon piirissä (UNDAF). Myös YK-järjestöjen yhteisten maaohjelmien valmistelu on käynnistynyt. YK:n uudistusten eräänä tavoitteena on yhtenäistää YK:n eri järjestöjen toimintaa kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainväliset kehitysrahoituslaitokset ovat strategioissaan ja toimintaohjelmissaan sitoutuneet Pariisin julistuksen toimeenpanoon ja seuraavat edistymistä sovittujen indikaattorien perusteella. Maailmanpankki on yksi tärkeimpiä toimijoita avun yhdenmukaistamisessa ja toimii tiiviissä yhteistyössä niin alueellisten kehitysrahoituslaitosten kuin kahdenvälisten avunantajienkin kanssa. Avunantajamaiden ja monenkeskisten järjestöjen kanssakäyminen on lisääntynyt. Suomi on kehittänyt kumppanuuksia monenkeskisten rahoituslaitosten ja YK-järjestöjen kanssa ja ollut aloitteellinen yhteistyömaihinsa liittyvissä asioissa myös järjestöjen johtokunnissa. Järjestöjen ja rahoituslaitosten osallistuminen toimintatapojen yhdenmukaistamiseen eri maissa ja alueilla vaihtelee kuitenkin paljon. Monenkeskisillä toimijoilla on keskeinen merkitys erityisesti niin sanotuissa hauraissa valtioissa, kuten Nepalissa ja Afganistanissa. Konfliktit vaikeuttavat hankkeiden toteuttamista, ja suurin osa annetuista maksatuksista kanavoidaankin YK:n ja kehitysrahoituslaitosten hallinnoimiin suuriin ohjelmiin. Tämä on edistänyt merkittävästi monenkeskisten järjestöjen ja kahdenvälisten avunantajien yhteistyötä. Monenkeskisen yhteistyön käytäntöjen yhdenmukaistaminen eri maissa ja maiden oman hallinnon käyttäminen on ajoittain haasteellista. Sekä rahoituslaitosten sisäiset säännökset että kansallisten järjestelmien heikkoudet jarruttavat erityisesti siirtymistä kansalliseen suunnitteluun ja toteutukseen. Rahoituslaitokset ovat vastanneet haasteeseen lisäämällä tukeaan maiden hallinnon kehittämiseksi. OHJELMAYHTEISTYÖ Ohjelmayhteistyössä tuetaan kumppanimaiden laajoja kehitysohjelmia, joiden avulla maat pystyvät keskittämään voimavaransa tehokkaaseen köyhyyden vähentämiseen omien painotustensa mukaisesti. Ohjelmayhteistyön välineitä ovat esimerkiksi sektorituki, suora budjettituki ja erilaiset yhteisrahoitukset. Sektorituen tavoitteena on kehittää kokonaisvaltaisesti tiettyä hallinnon alaa. Tukimuotoja ovat tekninen apu, avunantajien yhteisrahastot ja sovituille hallinnon aloille kohdistettu budjettituki. Suora budjettituki kohdennetaan korvamerkitsemättömänä yhteistyömaan budjettiin, ja maa itse päättää, miten se käyttää tuen köyhyyden vähentämiseen. Tavoitteena on samalla vahvistaa maiden omaa talouden suunnittelua ja tehokkuutta. Yhteisrahoituksen yksi muoto on korirahoitus. Siinä avunantajat rahoittavat kehitysohjelmaa yhteisen rahaston kautta sen sijaan, että jokainen sopisi asiasta erilliset järjestelyt vastaanottajamaan kanssa. Maan hallitus kohdistaa varat ohjelman mukaisesti tärkeimpiin koh- 6 Suomen kehitysyhteistyö 2006

7 Kalansaaliit ovat alkaneet ehtyä Senegalin rannikolla. Perinteisen elinkeinon kuihtuminen on ajanut monet senegalilaiset laittomiksi siirtolaisiksi Eurooppaan. Kuva: Matti Remes. EU:n kehitysyhteistyö Suomen puheenjohtajakaudella Suomi toimi Euroopan unionin puheenjohtajana Suomen tavoite kehitysasioissa oli toteuttaa jo aiemmin tehtyjä sitoumuksia ja vahvistaa näin EU:n roolia kansainvälisessä kehitysyhteistyössä. Etusijalla oli keskeneräisten kehitysrahoitusasioiden loppuunsaattaminen. Puheenjohtajana Suomen tehtävänä oli sovittaa yhteen komission, jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kannat ja saada nämä yhteisten näkemysten ja toimintaohjelmien taakse. Kaikista tärkeimmistä asioista saatiinkin yhteiset päätökset aikataulussa. Päätöksiä rahoituksesta Suomi neuvotteli Euroopan komission ja Euroopan parlamentin kanssa poliittisen yhteisymmärryksen kehitysyhteistyön rahoituksesta. EU:n kehitysyhteistyöhön ohjataan lähes 17 miljardia euroa vuosille Samalla parlamentin kanssa löytyi yhteinen näkemys ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevasta rahoituksesta, jolla EU tukee kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntia ja ihmisoikeuksien puolustajia sekä rahoittaa EU:n vaalitarkkailua. Lisäksi Suomen puheenjohtajakaudella allekirjoitettiin vuosille Euroopan 10. kehitysrahaston (EKR) rahoitusta koskeva sopimus, jonka arvo on 22,7 miljardia euroa. Rahoitus jakautuu seuraavasti: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maat (AKT-maat): 22 miljardia euroa Euroopan merentakaiset maat ja alueet: 286 miljoonaa euroa Kehitysrahaston ohjelmasuunnittelun ja toteutuksen tukipalvelut: 430 miljoonaa euroa Suomen kaudella alettiin myös käsitellä 10. kehitysrahaston täytäntöönpanoa, jotta rahasto olisi toiminnassa heti vuoden 2008 alusta. Pääaiheina kauppa ja muuttoliike Suomi on korostanut EU:n sitoutumista siihen, että kehitystavoitteiden saavuttamiseksi tehdään johdonmukaista työtä kaikilla politiikan aloilla. Suomen mukaan kehityspolitiikka pitää tuoda esiin keskeisenä osana unionin ulkosuhteita. EU Ulkoasiainministeriö 7

8 Vuoden 2006 teemoja voi näin omalla toiminnallaan edistää johdonmukaisuutta koko kansainvälisen yhteisön työssä kehityksen hyväksi. Puheenjohtajana Suomi keskittyi kaupan ja kehityksen sekä muuttoliikkeen ja kehityksen suhteisiin. Suomi nosti kauppaa tukevan avun (Aid for Trade) yhdeksi puheenjohtajakautensa pääaiheeksi. Lokakuisessa kauppa- ja kehitysministerien yhteisistunnossa EU sitoutui laatimaan yhteisen kauppaa tukevan avun strategian vuoden 2007 aikana. (Kauppaa tukevaa avusta lisää kappaleessa Taloudellinen yhteistyö.) Kauppaa tukevan avun periaatteet viedään myös osaksi EU:n ja Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden (AKT-maat) välistä kehitysyhteistyötä. Niiden avulla edistetään neuvotteluja talouskumppanuuksista (EPA), joissa tavoitteeksi otetaan myös maiden kaupan kehittäminen. EU-jäsenvaltiot sitoutuivat tukemaan jatkossa talouskumppanuussopimusten toimeenpanoa Euroopan kehitysrahastosta tulevan rahoituksen lisäksi suoraan omista varoistaan. Muuttoliikkeen ja kehityksen yhteyksiä käsiteltäessä Suomi on korostanut kokonaisvaltaista lähestymistapaa ja pitkäaikaisten kehitysvaikutusten huomioonottamista. Vuonna 2006 järjestettiin useita muuttoliikkeeseen ja kehitykseen liittyviä kansainvälisiä ministerikokouksia, joissa EU ja Afrikka muun muassa sopivat yhteistyöstä muuttoliikeasioissa. Suomi edisti myös EU: n sisäistä keskustelua aivovuodon vähentämisestä ja siirtolaisten rahansiirroista kotimaihinsa. Myös EU:n sisäisiä toimintatapoja tarkasteltiin johdonmukaisuuden kannalta. Keskusteluissa korostuivat tiedonvälityksen ja vuoropuhelun merkitys politiikan eri alojen välillä. Lokakuussa neuvosto hyväksyi EU:n kehityspoliittisen työohjelman vuosille Ohjelma sisältää suunnitelman toiminnasta sovituilla 12 politiikan alalla, joilla johdonmukaisuutta edistetään. Se määrittelee myös EU:n toimijoiden roolit johdonmukaisuuden edistämisessä. Työnjaolla tehokkaampaa yhteistyötä EU:ssa on sitouduttu parantamaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta. Tavoitteena on muun muassa avunantajien työnjakoa selkiyttämällä saada aikaan entistä tehokkaampi ja tuloksia tuova kehitysyhteistyön kokonaisuus. Puheenjohtajakaudellaan Suomi laati yhdessä komission kanssa tausta-asiakirjan siitä, miten avun tuloksellisuutta parannetaan. Neuvosto hyväksyi sen pohjalta lokakuussa periaatteet, joiden mukaan aletaan toteuttaa avun täydentävyyttä ja työnjakoa EU:n avussa ja kehitysyhteistyössä laajemminkin. EU:N KEHITYSYHTEISTYÖ Kehitysyhteistyö on keskeinen osa EU:n ulkoista toimintaa. EY ja EU:n jäsenvaltiot rahoittavat yli puolet maailman kehitysavusta ja ovat yhdessä maailman suurin kehitysavun antaja. Suomen kehitysavusta noin viidesosa kanavoidaan EU:n kautta. EU:n kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan kokonaisuutta, jonka muodostavat Euroopan yhteisön kehitysyhteistyö sekä kunkin jäsenmaan oma kansallinen kehitysyhteistyö. EU:n jäsenmaat ovat mukana ohjaamassa Euroopan yhteisön kehitysyhteistyötä, jonka toteutuksesta vastaa Euroopan komissio. Komissio hallinnoi EU:n puolesta noin 20 prosenttia unionin avun kokonaismäärästä. Komission hoitaman kehitysyhteistyön ja jäsenmaiden oman kehitysyhteistyön lisäksi EU:n budjetin ulkopuolisesta Euroopan kehitysrahastosta (EKR) rahoitetaan yhteistyötä Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren 8 Suomen kehitysyhteistyö 2006

9 JOHDONMUKAINEN KEHITYSPOLITIIKKA EU:SSA YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vaatii johdonmukaista päätöksentekoa ja toimintaa kaikilla kehitysmaihin vaikuttavilla politiikan aloilla. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet edistämään johdonmukaisuutta 12 alueella: kauppa ympäristö turvallisuus maatalous kalastus sosiaalinen globalisaatio ja työllisyys maahanmuutto tutkimus ja innovaatiot tietoyhteiskunta kuljetukset energia Käytännössä avunantajien työnjako tapahtuu kolmella tasolla: työnjako yksittäisessä kumppanimaassa työnjako maiden välillä ja avunantajien erikoistuminen tietyille yhteistyöaloille. Työnjako saattaa merkitä yksittäisen avunantajan vetäytymistä houkuttelevana pitämältään toimialalta ja kumppanimaasta. Avunantajamaiden tuleekin vakuuttua siitä, että työnjako todella edistää työn tuloksellisuutta. energia-, vesi- ja tietoliikennejärjestelmiä. Euroopan komissio on luonut Euroopan investointipankin kanssa yhteistyötä varten rahaston, johon jäsenmaat voivat liittyä. Uudet linjaukset ohjaavat kansalaisjärjestöjen yhteistyötä Vuonna 2006 valmistui kaksi linjausta, jotka koskevat kansalaisjärjestöjen tukea ja yhteistyötä ministeriön ja järjestöjen välillä. Yhteistyö Afrikan kanssa tiivistyi Puheenjohtajana Suomella oli vastuu vuonna 2005 hyväksytyn EU:n Afrikka-strategian toimeenpanosta. Sen toteutuksessa otettiin merkittäviä edistysaskelia, ja EU ja Afrikka aloittivat myös yhteisen strategian valmistelun. Afrikka-strategian toteuttamista tukevat hyvää hallintoa ja Afrikan perusrakenteita koskevat päätelmät, jotka EU:ssa hyväksyttiin lokakuussa EU sopi myös hallintoaloitteesta, jonka pohjalta Euroopan komissio arvioi yhteistyössä jäsenmaiden kanssa AKT-kumppanimaiden hallinnon nykytilaa ja tulevaisuuden sitoumuksia. Tarkoituksena on, että maita autetaan kehittämään hyviä hallintotapoja vuoropuhelun ja kannustimien avulla. Afrikan yhteiskuntien perusrakenteiden kehittämistä EU tukee niin sanotulla infrastruktuurikumppanuudella. Yhteistyössä kehitetään Afrikan maiden ja alueiden välisiä liikenne-, Kansalaisjärjestölinjaus Suomen kehitysyhteistyön historian ensimmäinen kansalaisjärjestölinjaus valmistui joulukuussa Linjauksen valmistelun lähtökohtina olivat tarve hahmottaa kokonaisuus, jonka nopeasti kasvava järjestöjen kehitysyhteistyö muodostaa, sekä pyrkimys uudistaa ja yhdenmukaistaa tuen erilaisia käytäntöjä. Linjauksessa otettiin huomioon myös niin sanotun kapasiteettiselvityksen havainnot. Selvityksessä arvioitiin järjestöjen toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia. Linjauksessa todetaan, että kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli kehitysyhteistyön asiantuntijoina, vaikuttajina, tiedottajina, hankkeiden toteuttajina ja kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistajina. Pääasiallisia tuen muotoja ovat jatkossakin pienten ja keskisuurten järjestöjen hanketuki sekä kumppanuusjärjestöjen ohjelmatuki. Omarahoitusosuus pysyy 15 prosentissa. Ulkoasiainministeriö 9

10 Vuoden 2006 teemoja Linjauksen mukaan ulkoasiainministeriö uusii järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden tukea ja keventää hallintomenettelyä ulkoistaa pienten hankkeiden hallintotyötä uudistaa kumppanuusjärjestöjen valintakriteereitä lisää järjestöjen hankkeiden tulosten ja laadun arviointia ja tiivistää vuoropuheluaan järjestöjen kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat kauan toivoneet ministeriöltä keveämpiä haku- ja hallintomenettelyjä pienten järjestöjen pienille hankkeille. Linjauksessa otetaan myönteinen kanta ajatukseen pienten hankkeiden hallinnoinnin ulkoistamisesta. Tämä prosessi valmistellaan perusteellisesti sekä ministeriössä että yhteistyössä järjestöjen kanssa mahdollisimman oikeudenmukaisen ja laillisen ratkaisun varmistamiseksi. Kansalaisjärjestölinjaukseen kirjattiin myös vaatimus, että hanketuesta vähintään 30 prosenttia on osoitettava pienten ja keskisuurten järjestöjen tukemiseen. Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tuen linjaus Kansainvälisten järjestöjen tuen linjauksessa (INGO-linjaus) määritellään arviointiperusteet, jotka tukea saavan järjestön on täytettävä. Kriteerit noudattavat rahoittajien OECD:ssä sopimia. Niiden mukaan järjestön toiminnan tavoitteena on oltava taloudellinen kehitys ja kehitysmaiden hyvinvointi, suuren osan toiminnoista on tapahduttava kehitysmaissa ja kehitysmaiden osuuden jäsenistöstä on oltava suuri. Lisäksi Suomen tukemien hankkeiden on toteutettava Suomen kehityspoliittisia tavoitteita. Kansainvälisten kansalaisjärjestöjen tukea ohjaa tarkoituksenmukaisuus Suomen kehityspolitiikan kannalta. Yhteistyön perustana ovat poliittisten tavoitteiden yhdenmukaisuus ja tuettavien järjestöjen työn korkea laatu. Tuki suunnataan Suomen ulko- ja kehityspolitiikan painopistealueiksi määritellyille aloille ja aiheisiin. Tavoitteena on keskittää tukea entistä harvemmille järjestöille. Ministeriössä niiden yksiköiden, jotka jakavat tukea kansainvälisille kansalaisjärjestöille, pitää lisätä yhteistyötä ja työnsä yhteensovittamista. SELVITYS JÄRJESTÖJEN TOIMINNAN VAHVUUKSISTA JA HEIKKOUKSISTA Kehityspoliittinen ohjelma edellyttää, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön laadun määrittelyssä otetaan huomioon järjestöjen edellytykset toteuttaa kehityshankkeita turvallisesti ja onnistuneesti. Ulkoministeriö teetti vuonna 2006 niin sanotun kapasiteettiselvityksen, joka kartoitti järjestöjen hankehallinnon vahvuuksia ja heikkouksia sekä parantamisen tarpeita. Selvityksen tärkeimpiä havaintoja oli, että järjestöillä on merkittävää osaamista sekä kiinnostusta ja tahtoa kehittää toimintaansa. Pienten järjestöjen osuus kehitysyhteistyötuen myönnöistä on vähenemässä, sillä suurilla järjestöillä on enemmän palkattua henkilökuntaa ja parempi valmius toteuttaa hankkeita. Raportti suosittikin muun muassa raskaaksi koetun haku- ja raportointimenettelyn keventämistä pienissä hankkeissa sekä järjestöjen keskinäisen yhteistyön vahvistamista niin, että pienten järjestöjen mahdollisuudet osallistua kehitysyhteistyöhön paranevat. 10 Suomen kehitysyhteistyö 2006

11 Määrärahat ja niiden käyttö Suomen pitkäaikaisiin yhteistyömaihin kuuluva Vietnam on onnistunut jo puolittamaan äärimmäisen köyhyyden. Kuva: Rauli Virtanen. Hallitus kasvatti kehitysyhteistyömäärärahoja vuosina yhteensä lähes 240 miljoonalla eurolla, mikä ylitti hallitusohjelmaan kirjatun 220 miljoonan euron tavoitteen. Vuoden 2006 määrärahat olivat 670,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 kehitysyhteistyömaksatukset olivat 501,6 euroa. Maksatusten osuus bruttokansantulosta (BKTL) laski 0,39 prosenttiin pääosin ennustettua nopeammasta talouskasvusta johtuen. Vuoteen 2005 verrattuna humanitaarisen avun maksatukset laskivat hivenen, kun Aasian tsunamirahoituksen vaikutus pieneni. Lisäksi Suomen ja usean muun avunantajamaan julkista kehitysapua vuonna 2005 oli kasvattanut väliaikaisesti Irakille annettu velkahelpotus. Maa- ja aluekohtaisista maksatuksista noin puolet keskittyi Suomen pitkäaikaisiin yhteistyömaihin vuosina Pitkäaikaisista yhteistyömaista Mosambikin ja Tansanian maksatukset ylittivät 10 miljoonan euron vähimmäistason koko tuon ajan. Myös Nicaraguaan ja Vietnamiin suunnattu apu ylitti vähimmäistason vuonna Keskittämistavoitteen mukaisesti siirtymäkauden maihin suunnatut kehitysyhteistyömaksatukset laskivat vuonna 2006 noin neljään prosenttiin maa- ja aluekohtaisesta avusta, verrattuna luvun alun prosentin tasoon. Varsinaisen kehitysyhteistyön maksatusten osuudet käyttösuunnitelmakohdittain vuonna 2006 Maa-ja aluekohtainen kehitysyhteistyö ,6 % Monenkeskinen kehitysyhteistyö ,7 % Humanitaarinen apu ,0 % Tuki kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle. 11,4 % Euroopan kehitysrahasto ,5 % Maittain kohdentamaton kehitysyhteistyö... 2,9 % Korkotuki ,7 % Kehitysyhteistyön suunnittelu ,1 % Kehitysyhteistyön evaluointi ,1 % Ulkoasiainministeriö 11

12 Määrärahat ja niiden käyttö KEHITYSYHTEISTYÖN HALLINTOA KEHITETÄÄN Ulkoasiainministeriö on vahvistanut kehitysyhteistyön hallintoa kolmella hankkeella, joiden tavoitteena on parantaa kehitysyhteistyön laatua, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta sekä pienentää hallintomenoja. Keskittäminen Kehitysrahoitusta keskitetään entisestään ja tavoite ulotetaan selvästi myös monenkeskiseen toimintaan. Keskittymisen seurantaa on terävöitetty muun muassa ottamalla keskittämistavoitteen saavuttaminen osaksi määrärahojen jaon perusteita aikana. Samalla ministeriö on analysoinut kehitysyhteistyön tukitoimintoja ja kehittänyt niitä aiempaa tehokkaammiksi. Osaamisen vahvistaminen Kehitysyhteistyöhallinnon tehtävissä toimivan henkilöstön osaamista on vahvistettu vastaamaan uusia tarpeita ja toimintatapoja. Kehitysyhteistyömäärärahojen kasvu edellyttää riittävää ja asiantuntevaa henkilöstöä ulkoasiainhallinnossa. Johtamis-, raportointi- ja laadunvarmistusmenetelmien kehittäminen Ministeriö on kehittänyt tietojärjestelmiään ja valmistellut laadunvarmistusjärjestelmää, joka valmistuu vuoden Suomen apu vähiten kehittyneisiin maihin (LDC) oli OECD:n kehitysapukomitean (DAC) mukaan 0,15 prosenttia BKTL:sta vuonna Tässä on mukana sekä kahdenvälinen että monenkeskisten järjestöjen kautta ohjattu apu. Kahdenvälisessä yhteistyössä Suomi ohjasi vähiten kehittyneisiin maihin noin 120 miljoonaa euroa vuonna 2006, mikä on lähes 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Suomen pitkäaikaisista yhteistyömaista viisi on vähiten kehittyneitä maita. Saharan eteläpuolisten Afrikan maiden rahoitus Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä kasvoi 2000-luvun alun 60 miljoonasta eurosta noin 110 miljoonaan euroon vuonna Ohjelmayhteistyön osuus Suomen kehitysyhteistyöstä on kasvanut merkittävästi. Kaikissa Suomen pitkäaikaisissa yhteistyömaissa on köyhyyden vähentämisstrategia tai sitä vastaava kehitysohjelma, joihin ohjelmayhteistyönä annettava tuki perustuu. Ohjelma-avun osuus varsinaisen kehitysyhteistyön maksatuksista nousi vuoden 2002 yhdestä prosentista yhdeksään prosenttiin vuonna Ohjelmayhteistyön kasvun myötä ministeriön hallintoa on kehitetty mahdollistamaan aiempaa tuloksellisempi työ. Ministeriö on tiivistänyt yhteistyötä valtiontalouden tarkastusviraston kanssa, jotta Suomen linjaukset vastaisivat muuttuneen apuarkkitehtuurin asettamiin vaatimuksiin. 12 Suomen kehitysyhteistyö 2006

13 Kehitysyhteistyön toteutus Maa- ja aluekohtainen yhteistyö Suomi on keskittänyt kehitysyhteistyötään entistä harvempiin maihin ja yhteistyöaloille. Suomen pitkäaikaiset yhteistyömaat ovat Afrikassa Mosambik, Tansania, Etiopia, Sambia ja Kenia, Latinalaisessa Amerikassa Nicaragua ja Aasiassa Vietnam ja Nepal. Yhteistyömaissa Suomi keskittää apunsa korkeintaan kolmelle yhteistyöalalle. Yhteistyö pääkumppaneiden kanssa on siirtymässä yksittäisistä hankkeista suurempiin kokonaisuuksiin. Tukea annetaan jonkin hallinnonalan esimerkiksi opetus- tai metsäsektorin tukemiseen tai suoraan valtion budjettiin. Yhteistyö Egyptissä, Namibiassa ja Perussa on muuttumassa suurista kehitysyhteistyöhankkeista monipuolisempaan kanssakäymiseen, johon kuuluvat muun muassa kaupan, sijoitusten ja yksityisen sektorin yhteistyön edistäminen ja kulttuuriyhteistyö. Määräaikaista yhteistyötä Suomi toteuttaa maissa, jotka ovat toipumassa väkivaltaisista konflikteista tai yhteiskunnallisista murroksista. Tällaisia maita ovat Etelä-Afrikka, Afganistan, Länsi-Balkan, palestiinalaisalueet ja Itä-Timor. Lyhytaikaiseksi tarkoitettu tuki kanavoidaan useimmiten kansainvälisten yhteisrahoitusjärjestelmien kautta. Saharan eteläpuolinen Afrikka Martti Lintunen Huolimatta talouden vakaasta kasvusta, joka viime vuosina on ylittänyt koko maailmantalouden keskimääräisen kasvun, YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttaminen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on vaikeaa. Alueella tarvitaan edelleen kansantalouksien hallinnon tehostamista, lisää kotimaisia investointeja, parempia perusrakenteita ja monipuolisempaa tuotantoa. Vuonna 2006 myönteistä poliittista kehitystä merkitsivät erityisesti Kongon demokraattisen tasavallan vaalit, jotka onnistuttiin pitämään kohtuullisen hyvin. Zimbabwen tilanne pysyi edelleen ongelmallisena ja heijastui koko Afrikan ja Euroopan välisiin suhteisiin. Vuonna 2006 alettiin valmistella Euroopan ja Afrikan yhteistä strategiaa, joka on tarkoitus hyväksyä vuonna 2007 Euroopan ja Afrikan välisessä huippukokouksessa. AFRIKAN JA AASIAN SUHTEET TIIVISTYVÄT Kiinan yhteistyö Afrikan maiden kanssa tiivistyi vuonna 2006, kun presidentti Hu vieraili kahdeksassa Afrikan maassa ja Pekingissä järjestettiin lokakuussa Kiinan ja Afrikan yhteistyötapahtuma. Myös Intialla on historiallisesti hyvät ja läheiset suhteet Afrikkaan maanosassa asuvien intialaisyhteisöjenkin ansiosta. Molemmat maat antavat merkittäviä määriä kehitysapua ja halpakorkoisia lainoja Afrikkaan, ja alueiden kauppavaihto kasvaa jatkuvasti. Afrikka saa Kiinalta ja Intialta kaivattua pääomaa ja tietotaitoa, Kiina ja Intia saavat tarvitsemiaan raaka-aineita, energiaa ja markkinoita tuotteilleen. Ulkoasiainministeriö 13

14 Kehitysyhteistyön toteutus Pitkäaikaiset yhteistyömaat Saharan eteläpuolinen Afrikka ETIOPIA Etiopia on kulttuurisesti rikas maa, jolla on pitkä, yli 2000 vuoden taakse juontava itsenäinen historia. Se on säilyttänyt itsenäisyytensä lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina Ankarat luonnonolot vaivasivat Etiopiaa vuonna Kuivuus, rankkasateet ja tulvat pahensivat ennestäänkin vaikeaa köyhyystilannetta ja lisäsivät ruoka-avun tarvetta. Maata rasittaa myös pitkäaikainen konflikti Eritrean kanssa. Joulukuussa 2006 Etiopia lähetti joukkoja Somalian väliaikaisen hallituksen tueksi sen taistelussa islamisteja vastaan. Etiopian ja Eritrean rajakiista syveni Eritrean tukiessa islamisteja. Etiopian köyhyyden vähentämisohjelma vuosille rakentuu YK:n vuosituhattavoitteille, mutta käytännön toteutus hakee vielä muotoaan. Tällä hetkellä noin puolet etiopialaisista elää äärimmäisessä köyhyydessä ja tavoitteiden ETIOPIA Pinta-ala km 2 Asukasluku 79,3 miljoonaa Väestönkasvu ( ) 2,3 % Elinikäodote (2004) 47,8 vuotta BKTL/asukas (2004) 110 USD Virallinen kehitysapu (2004) 22,8 % BKT:sta Koulun aloittajat (2004) 46 % kouluikäisistä Naisia kansanedustajista (2006) 21,4 % Alle 5-vuotiaitten 166 (1000 elävänä kuolleisuus (2004) syntynyttä kohti) Äitiyskuolleisuus (2000) 850 ( elävänä syntynyttä kohti) Hiv-tartunnan saaneita (15 49-vuotiaat) (2005) 0,9-3,5 % Ilman puhdasta vettä (2004) 78 % väestöstä Internetin käyttäjiä (2004) 2 (1000 asukasta kohti) saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä. Maan talous on kuitenkin näyttänyt teollisuusmaiden järjestön OECD:n mukaan elpymisen merkkejä. Etiopian ja Suomen kehitysyhteistyö Etiopian ja Suomen kehitysyhteistyö alkoi jo 1960-luvulla. Nykyään yhteistyössä painottuvat vesi ja sanitaatio sekä opetuksen kehittäminen. Suomi on saanut osaamisellaan erityisaseman Etiopian opetusalan kehittämisessä. Työssä on suuria haasteita; esimerkiksi koulunkäynnin keskeyttäminen on yleistä ja erityisopetuksen asema heikko. Suomi rahoittaa Etiopian opettajakoulutusta korirahoituksella yhdessä muiden avunantajien kanssa ja on tukenut erityisopetuksen kehittämistä rahoittamalla suomalaisen asiantuntijan työtä Etiopian opetusministeriössä. Suomen tuella on muun muassa laadittu erityisopetuksen kehittämisstrategia. Paikallisella yhteistyöllä (PYM) on saatu Etiopiassa aikaan hyviä tuloksia. Suomi on tukenut sillä usean etiopialaisen järjestön ruohonjuuritason toimintaa kaikkein köyhimpien ihmisten perustoimeentulon varmistamiseksi. Paikallisella yhteistyöllä Suomi on osallistunut myös ihmisoikeuksien ja tasa-arvon edistämiseen. Vuonna 2006 suomalaiset kansalaisjärjestöt tukivat hankkeillaan Etiopiassa muun muassa terveydenhoitoa, maaseudun kehitystä, vesihuoltoa, ympäristön hoitoa, lukutaitoa ja aikuiskasvatusta, kuurojen opetusta ja muuta opetusalan yhteistyötä sekä ihmisoikeus- ja rauhantyötä. Suomen kahdenvälinen hanke- ja ohjelmakohtainen apu Etiopialle vuonna 2006 oli noin 6,53 miljoonaa euroa. Hankkeet ja ohjelmat 2006 Amharan läänin maaseudun vesihuolto- ja ympäristöhanke, III vaihe Opettajankoulutuksen tuki ja erityisopetus Paikallisen yhteistyön määräraha ,1 MEUR 11 MEUR 2,1 MEUR 14 Suomen kehitysyhteistyö 2006

15 Saharan eteläpuolinen Afrikka Suomen tukema Amharan läänin vesihanke on tuonut puhtaan veden yli miljoonan ihmisen saataville. Kuva: Arto Suominen. Humanitaarista apua Suomi antoi Etiopialle euroa vuonna Tuki oli ruoka-apua, joka annettiin Maailman elintarvikejärjestön (WFP) kautta. Etiopian miinatoimintaa Suomi tuki eurolla. SUOMEN VESIHANKKEET MALLINA MUILLEKIN Käyttökelpoisen veden saatavuus on edellytys usean vuosituhattavoitteen saavuttamiselle. Konkreettinen tavoite on ilman vettä ja sanitaatiota elävien määrän puolittaminen vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteesta ollaan jäämässä jälkeen erityisesti Afrikassa, jossa veden saatavuuteen ja sanitaatioon liittyvät ongelmat estävät kehitystä yhä enemmän. Etiopia kuuluu maihin, joissa on eniten ihmisiä vailla kunnollista vesihuoltoa. Etiopiassa Amharan läänissä toteutetussa hankkeessa Suomi on tukenut maaseudun vesihuollon ja ympäristön parantamista yhteistyössä paikallisten viranomaisten, kylätoimikunnan ja kyläläisten kanssa. Hankkeessa on rakennettu kaivoja, pumppuja ja käymälöitä, opetettu niiden käyttöä ja jaettu terveyskasvatusta. Hanke on toteutettu yhteisörahoituksella, jossa rahoitusta pyritään kanavoimaan mahdollisimman paljon hankkeiden oman hallinnon kautta. Yhteisörahoitus tukee ihmisten osallistumista kotiseutunsa päätöksentekoon ja auttaa yhteisöjä suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeita, raportoimaan niistä sekä hakemaan ja hallinnoimaan rahoitusta. Tukeakseen paikallista osallistumista hankkeeseen ja toiminnan riippumattomuutta Suomi on luonut yhteistyössä paikallisen pankin kanssa tuki- ja lainoitusjärjestelmän. Se on saanut hyvän vastaanoton, ja muut avunantajat ovat valmiit käyttämään sitä hankkeissaan. Vuonna 2003 alkaneen hankkeen jatkon ja uuden hankkeen valmistelu alkoivat vuonna Molemmat suunnitellaan tukemaan muiden rahoittajien osallistumista yhteisörahoitusrahaston tuotteistamiseen. Tarkoituksena on kehittää siitä rahoitusmuoto kaikkien rahoittajien käyttöön. Hankkeet suunnitellaan käyttämään mahdollisimman paljon julkisia budjetointi-, kirjanpito-, seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Suomi on saanut arvostusta osaamisestaan Amharan läänin vesiohjelmissa. Vuonna 2006 Suomi valittiin vuosiksi avunantajien vesiryhmän puheenjohtajaksi yhdessä Maailmanpankin kanssa. Ulkoasiainministeriö 15

16 Kehitysyhteistyön toteutus Pitkäaikaiset yhteistyömaat Saharan eteläpuolinen Afrikka KENIA Kenian oma kehitysohjelma vuosille korostaa talouskasvua, oikeudenmukaista tulonjakoa ja köyhyyden vähentämistä sekä hyviä hallintotapoja. Kehitysohjelman toteutuksessa on haastetta. Kenian talous on kasvanut, mutta yli puolet väestöstä elää edelleen äärimmäisessä köyhyydessä. Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen näyttää epätodennäköiseltä. Maan demokratiakehitys kangertelee ja ihmisoikeuksien loukkaukset ja korruptio ovat tavanomaisia. Vuoden 2006 aikana miljoonat kenialaiset tarvitsivat ruoka-apua kuivuuden takia ja tuhannet jäivät kodittomiksi tulvien seurauksena. Ongelmista huolimatta Kenia on poliittisesti suhteellisen vakaa maa ja on toiminut välittäjänä Somalian ja Sudanin rauhanprosesseissa. Kauniilla luonnollaan Kenia houkuttelee turisteja, joiden määrä Keniassa on viime vuosina ollut kasvussa. Kenialainen tiedonvälitys on perinteisesti ollut monipuolista ja riippumatonta muuhun Afrikkaan verrattuna. Radiota kuunnellaan paljon, ja sen kautta tiedotus saavuttaa suuren osan kenialaisista. KENIA Pinta-ala km 2 Asukasluku 35,1 miljoonaa Väestönkasvu ( ) 2,6 % Elinikäodote (2005) 47 vuotta BKTL/asukas (2004) 480 USD Virallinen kehitysapu (2004) 3,9 % BKT:sta Koulun aloittajat (2004) 76 % kouluikäisistä Naisia kansanedustajista (2006) 7,3 % Alle 5-vuotiaitten 120 (1000 elävänä kuolleisuus (2004) syntynyttä kohti) Äitiyskuolleisuus (2000) 1000 ( elävänä syntynyttä kohti) Hiv-tartunnan saaneita (15 49-vuotiaat) (2005) 6,1 % Ilman puhdasta vettä (2004) 39 % väestöstä Internetin käyttäjiä (2004) 45 (1000 asukasta kohti) Kenian ja Suomen kehitysyhteistyö Suomi edistää Kenian kehitysohjelmaa erityisesti kolmella alalla: hyvä hallinto ja oikeusjärjestelmän kehittäminen, energia ja metsä. Yhteistyössään Suomi korostaa YK:n vuosituhattavoitteiden huomioimista ja tuki vuosina yhteensä noin 2,13 miljoonalla eurolla hanketta, jolla sisällytetään vuosituhattavoitteet osaksi Kenian kehityssuunnitelmia. Suomi tuki vuonna 2006 maaseudun sähköistystä, jolla on keskeinen rooli Kenian omassa talouden kehittämisohjelmassa. Tuki kohdistuu aluksi maaseudun sähköistysstrategian laadintaan, mutta Suomen tavoitteena on ohjata tukea jatkossa koko energia-alan kehitykseen. Kenian kehitysohjelman seurantaraportin mukaan maaseudun sähköistys oli tavoitteessaan vuonna 2005: viidellä prosentilla maaseudun kotitalouksista oli sähköt. Kenian hallituksen raportti vuosituhattavoitteista kertoo, että metsäpeite Keniassa ei kasvanut vuosina Metsät kattoivat Kenian maa-alueesta ainoastaan 1,7 prosenttia vuonna Metsäyhteistyössä Suomi pyrkii parantamaan vähien metsien käyttöä muun muassa kokoamalla niihin liittyvää tietoa ja kehittämällä metsähallintoa. Paikallisella yhteistyöllä (PYM) Suomi on tukenut yksityistä sektoria ja kansalaisyhteiskuntaa. Sen avulla on parannettu myös uusien teknologioiden ja erityisesti tietotekniikan saatavuutta. Suomalaiset yritykset ja kenialaiset yhteistyökumppanit ovat tavanneet toisiaan liikekumppanuusohjelman puitteissa. Suomalaisten kansalaisjärjestöjen hankkeilla tuettiin Keniassa vuonna 2006 esimerkiksi hiviä kantavien ja aidsiin sairastuneiden lasten koulunkäyntiä ja aids-orpojen sijoittamista uusiin perheisiin ja autettiin työllistymisessä aidsiin sairastuneita nuoria, jotka ovat vaarassa syrjäytyä. Suomen kahdenvälinen hanke- ja ohjelmakohtainen apu Kenialle vuonna 2006 oli noin 4,4 miljoonaa euroa. 16 Suomen kehitysyhteistyö 2006

17 Sheila, Jemina ja Brenda Omollo viljelevät kaalia ja tomaatteja kenialaisessa Saurin kylässä, jossa Suomi tukee YK:n vuosituhattavoitteiden vauhdittamista. Kylässä kohennetaan samanaikaisesti kaikkia kehitykseen vaikuttavia tekijöitä terveydenhuollosta maanviljelykseen ja yritystoiminnasta energiansaantiin. Kuva: Pasi Riikonen. Ulkoasiainministeriö 17

18 Kehitysyhteistyön toteutus Pitkäaikaiset yhteistyömaat Saharan eteläpuolinen Afrikka Hankkeet ja ohjelmat 2006 Energia-alan tuki ,0 MEUR Oikeussektorin tuki, vaihe II ,0 MEUR Metsäsektorin tuki ,7 MEUR Tuki vuosituhattavoitteiden toteuttamiseksi (UNDP:n kautta) ,8 MEUR Merlin/ICIPE malariahanke ,4 MEUR Slummien kohentamisohjelma (YK:n Habitat-ohjelma) ,9 MEUR Paikallisen yhteistyön määräraha ,3 MEUR Humanitaarista apua Suomi antoi Kenialle 1,8 miljoonaa euroa vuonna Tuki oli apua kuivuuden uhreille ja perusterveydenhuoltoon sekä ruoka- ja vesiapua. Apu ohjattiin Fida Internationalin, Kirkon ulkomaanavun, YK:n lastenrahaston (Unicef) ja Maailman elintarvikejärjestön (WFP) kautta. Suomi edistää avunantajien yhteistyötä Suomi on ollut aktiivinen Kenian avunantajien työssä, jonka tavoitteena on laatia yhteinen apustrategia. Suomi ja Euroopan yhteisö ovat ainoat, joka ovat määritelleet kolme yhteistyöalaa Kenian kanssa. Yhteistä strategiaa siis tarvitaan avunantajien työn tehostamiseksi. Ohjelma-avun osuus Suomen Kenialle antamasta avusta on kasvussa, mutta sitä on rajoittanut maan korruptio-ongelma. Kahdenvälisten hankkeiden suunnittelussa Suomi on kiinteästi yhteydessä muihin samoilla yhteistyöaloilla toimiviin avunantajiin. Suomen edustusto osallistuu avunantajien työn yhteensovittamiseen myös EU:n virkamiesten kokouksissa. KENIA PYRKII EROON KORRUPTIOSTA Korruption vastainen työ on oleellinen osa Suomen ja Kenian välistä kehitysyhteistyötä. Suomi on mukana kehittämässä Kenian oikeuslaitosta ja osallistuu maan hallituksen Governance, Justice, Law and Order Sector -ohjelman (GJLOS) korirahoitukseen yhdessä kahdeksan muun avunantajan kanssa. Suomi tuki GJLOS-ohjelmaa 2,6 miljoonalla eurolla vuosina ja on sitoutunut kuuden miljoonan euron tukeen vuosille Tavoitteena on vastuullinen, avoin ja tehokas oikeuslaitos, joka edistää ihmisoikeuksien toteutumista, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Ihmisoikeuspolitiikan määrärahoilla Suomi on teettänyt Kansainvälisellä lakimiesliitolla selvityksen Kenian oikeuslaitoksen riippumattomuudesta. Suomi tukee hyvien hallintotapojen kehittymistä Keniassa myös paikallisella yhteistyöllä. Korruptio heijastuu laajalle yhteiskuntaan. Se estää taloutta kehittymästä, ruokkii epäarvoisuutta ja levottomuuksia ja vaikeuttaa ulkomaisten sijoitusten ja kehitysavun saamista maahan. Suomi, kuten muutkin avunantajat, arvioivat tarkkaan yhteistyötään Kenian kanssa. Yhteistyötä on kuitenkin jatkettu, jotta köyhimpiä auttava pitkäjänteinen työ ei vaarantuisi. Kenialaisten tavoissa on jo tapahtunut muutosta ja lahjuksia annetaan aiempaa vähemmän. Myönteistä kehitystä vahvistamaan tarvitaan hallinnon ja organisaatioiden uudistuksia, joihin Suomen tuellakin nyt 18 Suomen kehitysyhteistyö 2006

19 Saurin kyläkehityshankkeen koordinaattori Patrick Mutui ja kylätoimikunnan puheenjohtaja Mama Monica uskovat kokeiluhankkeen elinkelpoisuuteen. Kuva: Pasi Riikonen. Ulkoasiainministeriö 19

20 Kehitysyhteistyön toteutus Pitkäaikaiset yhteistyömaat Saharan eteläpuolinen Afrikka MOSAMBIK Mosambikin viime vuosien kehityspolitiikka on tuottanut tuloksia. Taloudellinen ja poliittinen kehitys on ollut suotuisaa, ja tulevaisuus näyttää valoisalta. Ihmisten koulutustaso on noussut ja terveys kohentunut, puhdasta juomavettä on entistä useamman saatavilla ja tiet ovat paremmassa kunnossa. Mosambik on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Näyttää kuitenkin siltä, että se pystyy puolittamaan äärimmäisessä köyhyydessä elävien osuuden vuoteen 2015 mennessä. Osuus laski viimeisimmän kotitaloustutkimuksen mukaan 15 prosenttia vuosien aikana. Köyhyys väheni maaseudulla enemmän kuin kaupungeissa, ja köyhien keskikulutus nousi. Taloudellinen epätasa-arvo ei ole juurikaan lisääntynyt, vaikka köyhimmän viidenneksen kulutus nousi hitaimmin. Tuloerot ovat Mosambikissa pienemmät kuin monessa muussa Afrikan maassa. Mosambik on laatinut vuosille köyhyyden vähentämissuunnitelman, jonka toteutus on lähtenyt liikkeelle hyvin. Arvioiden mukaan Mosambik saavuttaa köyhyyden puolittamisen Suomen Maputon suurlähetystö tukee useita kulttuurihankkeita. Nampulon maakunnassa järjestetyillä festivaaleilla perinteiset tufo-ryhmät esittivät tanssi- ja laulutaitojaan. Kuva: Ritva Parviainen. lisäksi äitiys- ja lapsikuolleisuuteen liittyvät vuosituhattavoitteet. MOSAMBIK Pinta-ala km 2 Asukasluku 20,2 miljoonaa Väestönkasvu ( ) 1,8 % Elinikäodote (2004) 41,6 vuotta BKTL/asukas (2004) 270 USD Virallinen kehitysapu (2004) 20,2 % BKT:sta Koulun aloittajat (2004) 71 % kouluikäisistä Naisia kansanedustajista (2006) 34,8 % Alle 5-vuotiaitten 152 (1000 elävänä kuolleisuus (2004) syntynyttä kohti) Äitiyskuolleisuus (2000) 1000 ( elävänä syntynyttä kohti) Hiv-tartunnan saaneita (15 49-vuotiaat) (2005) 16,1 % Ilman puhdasta vettä (2004) 57 % väestöstä Internetin käyttäjiä (2004) 7 (1000 asukasta kohti) Mosambikin ja Suomen kehitysyhteistyö Suomen ja Mosambikin yhteistyö keskittyy terveyteen, opetukseen ja maaseudun kehitykseen, joita myös maan oma köyhyyden vähentämissuunnitelma painottaa. Suomen tuki Mosambikille on yhä enemmän budjettitukea ja rahoitusta sovituille hallinnonaloille. Tämän ohjelma-avun osuus Suomen kokonaistuesta Mosambikille on selvästi kasvanut: vuonna 2004 ohjelma-apua oli noin 33 prosenttia, vuonna 2006 osuus oli noin 80 prosenttia. Budjettituki on vaikuttanut suotuisasti Mosambikin terveydenhuollon ja koulutuksen kehitykseen, samoin maataloudessa tulokset ovat olleet tyydyttäviä. Terveyspalvelut ovat paremmin ihmisten saatavilla, niitä käytetään enemmän ja lapsikuolleisuus on vähentynyt. Ensimmäisen ja toisen asteen koulutuksessa on mukana entistä enemmän lapsia, varsinkin tyttö- 20 Suomen kehitysyhteistyö 2006

21 jä. Suomi on tukenut opetusalaa ohjelma-avulla ja esimerkiksi rahoittamalla tiede- ja teknologiaministerille tietoyhteiskuntaan erikoistuneen neuvonantajan. Yhteistyöhankkeet, tekninen tuki, paikallinen yhteistyö ja kansalaisjärjestöjen tuki täydentävät ohjelmayhteistyötä ja budjettitukea. Niillä edistetään muun muassa kansalaisyhteiskunnan vahvistamista, yritysten toimintaedellytysten parantamista ja parlamentin toiminnan kehittämistä. Vuonna 2006 suomalaiset kansalaisjärjestöt tukivat hankkeillaan Mosambikissa esimerkiksi lasten koulunkäyntiä, vammaisjärjestöjen toimintaa, kuurojen opetusta, terveyspalvelujen kehittämistä ja terveystiedon jakamista. Suomen kahdenvälinen hanke- ja ohjelmakohtainen apu Mosambikille vuonna 2006 oli noin 20,59 miljoonaa euroa. Hankkeet ja ohjelmat 2006 Maaseutukehityksen hanke MEUR Maaseutukehityksen sektoriohjelma MEUR Tuki ympäristökeskukselle ,4 MEUR Sääpalvelujärjestelmän kehittäminen, II vaihe ,5 MEUR Opetusalan ohjelma ,4 MEUR Opetusalan sektoriohjelma ,5 MEUR Terveyssektorin ohjelma ,3 MEUR Budjettituki MEUR Paikallinen yhteistyö MEUR Abilio Jaimen mielestä Mosambikin Nampulan maakunta on kehittynyt paljon viime vuosina. Muun muassa teitä rakennetaan ja korjataan entistä enemmän ja juomaveden saanti on parantunut. Kuva: Ritva Parviainen. Budjettituki edistää Mosambikin talouskehitystä OECD teki vuonna 2006 arvioinnin usean maan budjettituesta Mosambikille. Arvion mukaan budjettituella on ollut myönteisiä vaikutuksia Mosambikin talouskehitykseen ja köyhyyden vähentämiseen. Budjettituki on parantanut julkista taloushallintoa. Se on lisännyt budjetin kattavuutta, parantanut avun ennustettavuutta ja ylipäätään keskittänyt huomiota kansallisen taloushallinnon kehittämiseen. Budjettituen puitteissa käydään laajaa poliittista vuoropuhelua, johon myös useat Mosambikin ministeriöt osallistuvat. SAMBIA Saharan eteläpuolinen Afrikka PAIKALLISELLA YHTEISTYÖLLÄ PARANNETAAN SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Yksi paikallisen yhteistyön aiheista Mosambikissa on sukupuolten tasa-arvon parantaminen. Naisten asema Mosambikissa on edelleen miehiä heikompi. Sukupuolten välisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan suuria kulttuurisia ja yhteiskunnallisia muutoksia. Ruoan tuottaminen ja hankkiminen on pääasiassa naisten tehtävänä, mutta palveluiden ja resurssien saatavuus on heille vaikeampaa. Suomen edustustolla on Mosambikissa oma sukupuolten tasa-arvoa tukeva ohjelmansa, jota pyritään toteuttamaan kaikissa hankkeissa. Ulkoasiainministeriö 21

22 Kehitysyhteistyön toteutus Pitkäaikaiset yhteistyömaat Saharan eteläpuolinen Afrikka Sambiassa köyhyys on vähentynyt, ja monet vuosituhattavoitteet näyttävät nyt olevan saavutettavissa. Sambia on ollut tarmokas köyhyyden vähentämisohjelman toteuttamisessa ja talouden ja hallinnon uudistamisessa. Uusi kansallinen kehityssuunnitelma koskee vuosia Sambia on ollut syvimmin velkaantuneita kehitysmaita. Vuonna 2005 hyväksytty velkahelpotus on pudottanut maan velkataakan reilusta seitsemästä miljardista dollarista 635 miljoonaan dollariin vuoden 2006 lopussa. Velkojen hoitoon käytetty raha voidaan ohjata nyt köyhyyden vähentämiseen. Sambian tavoitteena on lisätä koulutusta ja tuoda se paremmin kaikkien ulottuville. Yhä useammat lapset pääsevät kouluun ja aloittavat sen oikeassa iässä. Nykyisin myös entistä useammat orvot ja erityisopetusta tarvitsevat käyvät peruskoulun ja lukion. Sambiassa käytiin vuonna 2006 presidentinvaalit, joissa presidentti Mwanawasa valittiin toiselle kaudelle. Suomi tuki YK:n kehitysohjelman SAMBIA Pinta-ala km 2 Asukasluku 11,9 miljoonaa Väestönkasvu ( ) 1,7 % Elinikäodote (2004) 37,7 vuotta BKTL/asukas (2004) 400 USD Virallinen kehitysapu (2004) 20 % BKT:sta Koulun aloittajat (2004) 80 % kouluikäisistä Naisia kansanedustajista (2006) 12,7 % Alle 5-vuotiaitten 182 (1000 elävänä kuolleisuus (2004) syntynyttä kohti) Äitiyskuolleisuus (2000) 750 ( elävänä syntynyttä kohti) Hiv-tartunnan saaneita (15 49-vuotiaat) (2005) 17 % Ilman puhdasta vettä (2004) 42 % väestöstä Internetin käyttäjiä (2004) 20 (1000 asukasta kohti) (UNDP) koordinoimaa vaalirahastoa ja kansalaisjärjestöjen vaalityötä. Sambian ja Suomen kehitysyhteistyö Sambian ja Suomen yhteistyö keskittyy maatalouteen ja metsään, yksityiseen sektoriin ja budjettitukeen. Myös opetus on ollut yhteistyössä tärkeällä sijalla. Vuonna 2006 Suomi tuki Sambian opetusalan strategiaa painottaen opetuksen laatua ja tasa-arvoa sekä erityisopetusta. Avunantajien sovittua työnjaostaan Sambiassa Suomi on lopettamassa tukensa opetusalalle. Suomi osallistuu yhteensä 2,25 miljoonalla eurolla korirahoitukseen, jolla tuetaan vuosina toteutettavaa yksityisen sektorin kehittämisohjelmaa. Tavoitteena on luoda suotuisia olosuhteita yrittäjyydelle työllisyyttä lisäämällä ja verokantaa laajentamalla. Kaupankäynnin edellytysten vahvistaminen on yksi ohjelman keskeisistä osa-alueista. Ohjelma pyrkii myös parantamaan köyhien mahdollisuuksia osallistua työja talouselämään. Suomen rahoitus maatalouden ja maaseudun kehittämiselle korostaa yksityisen sektorin roolia uudistusten toteuttajana. Suomi on tukenut paikallisten yhteisöjen osallistumista metsävarojen hoitoon ja hyödyntämiseen, yhteismetsätalouden kehittämistä sekä metsäalan ammatillista koulutusta. Ympäristöä ei ole sovittu yhteistyöalaksi, mutta Suomi on Sambian pyynnöstä ottanut alalla johtavan avunantajan roolin ja vaikuttanut siihen, että ympäristökysymykset käsitellään uudessa kehityssuunnitelmassa. Johtavana avunantajana Suomi on kehittänyt erityisesti avun yhteensovittamista ja tuloksellisuutta. Vuonna 2006 suomalaiset kansalaisjärjestöt tukivat hankkeillaan Sambiassa muun muassa angolalaisten pakolaisten kotouttamista Sambiassa, vammaistyötä, oppimisvaikeuksista kärsivien ihmisten elämänlaadun kohentamista, ammatti- ja yrittäjyyskoulutusta ja kuivakäymälöiden rakentamista. Suomen kahdenvälinen hanke- ja ohjelmakohtainen 22 Suomen kehitysyhteistyö 2006