Vuosaaren satama ja ympäristö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosaaren satama ja ympäristö"

Transkriptio

1 Vuosaaren satama ja ympäristö Suunnittelusta rakentamiseen Toimittanut Mauri Heikkonen

2 Tässä kirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti Vuosaaren sataman suunnittelussa ja rakentamisessa esiin nousseita ympäristöön liittyviä moninaisia haasteita ja tavoitteita sekä niiden vaikutuksia päätöksentekoon ja hankkeen etenemiseen. Erityiseksi haasteeksi muodostuivat vaikutukset lähellä sijaitsevaan Natura alueeseen. Näistä kokemuksista on hyötyä myös muiden suurten hankkeiden toteuttamisessa. Lähtökohtana sataman suunnittelun kaikissa vaiheissa on ollut ympäristövastuullisuus ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Laajat ympäristöselvitykset vaikuttivat merkittävällä tavalla suunnittelussa tehtyihin ratkaisuihin. Rakentamista ohjasi ympäristöriskien tunnistaminen ja niiden välttäminen. Työn lopputuloksena on toimiva ja ympäristöön sopiva satama. Hankkeessa toteutetaan Suomen laajinta ja kansainvälisesti tarkastellen huomattavan kattavaa ympäristövaikutusten seurantaa. Osa seurannoista aloitettiin jo ennen rakentamista. Seurannat jatkuivat rakentamisen ajan ja ne tulevat jatkumaan myös satamatoiminannan alettua. 15 eri asiantuntijan tietopaketti Suomen suurimmasta rakennusprojektista Vuosaaren satama on maamme historian mittavampia yhdyskuntarakentamisen hankkeita. Hankkeeseen liittyviin tutkimuksiin, selvityksiin, suunnitteluun ja rakentamiseen on osallistunut yli 100 yritystä ja asiantuntijatahoa, joiden piirissä työskennelleiden yksittäisten asiantuntijoiden määrä nousee satoihin. Eri intressiryhmien osallistuminen hankkeeseen tuotti uutta ajattelua ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka on tehty kestävän kehityksen hengessä. Kirjan kirjoittajat ovat koonneet merkittävimmät asiakokonaisuudet omiksi artikkeleiksi, joihin on koottu suunnittelun, ympäristön hyvinvoinnin ja toteutuksen etenemisen kannalta merkittävimmät tietoalueet. Satamahankkeen sijoittuminen Natura alueen läheisyyteen ja hankkeen valmistelun aikana tapahtunut ympäristöarvojen yleinen korostuminen ja ympäristölainsäädännön voimakas kehitys johtivat siihen, että hankkeesta muodostui uusien säädösten tulkinnan ennakkotapaus. Kirja tarjoaa tietopohjaa myös pienempien ympäristöä koskettavien rakennushankkeiden suunnitteluun. Yli 40 vuotta ideasta valmiiseen satamaan Vuosaaren alue liitettiin Helsinkiin vuonna Jo tällöin näköpiirissä oli satamatoiminnan sijoittuminen riittävän kauas ruuhkautuvasta kantakaupungista. Vuosaaren satamahanke sai kuitenkin likipitäen nykyisen hahmonsa vasta Helsingin Yleiskaava 1992:n laadinnan yhteydessä. Satamahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyi heti uuden YVA-lain tultua voimaan vuonna YVA-menettelyä seurasivat sataman perustamissuunnitelman hyväksyminen ja päätös alueen asemakaavan laatimisesta vuonna Samanaikaisesti laadittavana oli myös satamaa ja sen liikenneyhteyksiä koskeva seutukaava. Satamahankkeen yksityiskohtainen suunnittelu eteni rinnan kaavoituksen kanssa. Hankkeen toteutusta koskevat viralliset päätökset oli mahdollista tehdä kuitenkin vasta korkeimman hallinto-oikeuden hylättyä alueen seutuja asemakaavaan kohdistuneet valitukset vuonna Sataman rakentaminen tammikuusta 2003 marraskuuhun 2008 sujui suunnitellussa aikataulussa. VIHJE: Footerista pääset klikkaamalla sisällysluettelon alkuun.

3 Esipuhe Vuosaaren satamahanke on maamme historian mittavimpia yhdyskuntarakentamisen hankkeita. Kerralla toteutettuna on se myös kautta aikain suurin satamahanke Suomessa. Helsingin Sataman tavarasatamatoimintojen keskittämisellä Vuosaareen saavutetaan monia toiminnallisia etuja. Hanke on yhteiskuntatalouden ja Helsingin kaupungin talouden kannalta kannattava. Se noudattaa myös kestävän kehityksen mukaisia periaatteita. Tämä korostuu erityisesti nyt, kun liikenteen päästöjä pyritään vähentämään osana ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä. Helsingin nykyisten tavarasatamien sijainti on kuljetusten kannalta erittäin huono, koska satamat toimivat keskusta-alueella hajautettuna. Nykyisten satamien kapasiteetti on riittämätön ja satamatoimintojen edelleen hajauttaminen epätaloudellista. Sataman rakentaminen Vuosaareen vähentää ympäristölle aiheutuvia haittoja. Kuljetusten aiheuttama riski ympäristölle vähenee. Sataman ja sen liikenteen aiheuttama melu kohdistuu alueille, joilla on vähemmän asukkaita kuin nykyisten satamien ja sinne johtavien liikenneyhteyksien varrella. Junien kilpailuasetelma tavaraliikenteessä paranee. Nykyisille satama-alueille kantakaupunkiin voidaan rakentaa asuntoja sekä liike- ja toimistotiloja. Tämä tasapainottaa yhdyskuntarakennetta ja vähentää siten myös liikennemääriä ja liikenteen aiheuttamia päästöjä. Sataman rakentaminen arvokkaan luontoalueen viereen asetti suunnittelulle ja rakentamiselle korkeat laatuvaatimukset. Erityisen haastavaksi hankkeen käsittelyssä muodostuivat sataman vaikutukset lähellä sijaitsevaan Natura alueeseen. Hankkeen menestyksellinen toteuttaminen edellytti ympäristövastuullisuutta ja ympäristönäkökohtien huomioonottamista laaja-alaisesti hankkeen kaikissa vaiheissa. Tässä työssä on onnistuttu hyvin. Hankkeen suunnittelun, alueen kaavoituksen ja vaikutusten arvioinnin yhteydessä tiivistyi eri osapuolten välinen yhteistyö. Samoja selvityksiä voitiin käyttää hyväksi eri suunnitteluvaiheissa. Yhteistyöstä muodostui poikkeuksellisen tiivistä myös hankkeen toteuttajien kesken. Valtion ja Helsingin kaupungin kesken allekirjoitettiin sopimus Vuosaaren sataman ja sen liikenneyhteyksien toteuttamisesta. Tavoitteena oli muun muassa alentaa kustannuksia, kehittää uusia ratkaisutapoja ja ottaa ympäristö kokonaisvaltaisesti huomioon. Valtion puolella tämän sopimuksen toteuttamisesta on vastannut Tiehallinto ja kaupungin puolella Helsingin Satama. Hanke on erittäin hyvä esimerkki hallintorajat ylittävästä yhteistyöstä. Kirjan kirjoittamisesta ovat vastanneet Mauri Heikkonen, Heikki Metsäranta, Pirkko Pulkkinen, Kari Marttinen, Katri Erroll, Ronald Westermark, Pekka Kontiala, Olli Holm, Antti Mäkinen, Lauri Jääskeläinen, Ari Piispanen, Kari Koponen, Ahti Lappi, Veli-Pekka Suhonen ja Riitta Rämä. Kirjan päätoimittajana on toiminut Mauri Heikkonen. Kirjassa kerrotut Vuosaaren satamahanketta koskevat käsittelyt, päätökset ja lupamenettelyt ovat kokonaisuutena tarkastellen kuvaava esimerkki monentasoisista haasteista ja tavoitteista, joita ympäristölainsäädäntömme asettaa suurten infrastruktuurihankkeiden toteuttamiselle. Toivon, että tässä kerrotut kokemukset ja ratkaisutavat voivat auttaa myös muiden suurten hankkeiden suunnittelua ja rakentamista Suomessa. Samalla haluan kiittää hyvästä lopputuloksesta kaikkia Vuosaaren sataman suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuneita. Helsingissä Heikki Nissinen Satamajohtaja ESIPUHE

4 Sisällys 1 Johdanto 10 2 Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus Yhteiskuntataloudellisen laskelman lähtökohdat Vuosaaren satamahankkeen yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Yleiskuvaus vaikutuksista Investointikustannukset Vaikutukset sataman tavaraliikenteen kustannuksiin Vaikutukset yhdyskuntarakenteesta johtuviin liikennekustannuksiin Vaikutukset sataman toiminnan ja liikenneväylien ylläpitokustannuksiin Yhteiskuntataloudellinen laskelma 16 3 Sataman ympäristövaikutukset Johdanto Alueen luontoarvojen ja sataman vaikutusten selvittäminen aiemmin YVA-lain valmistelu ja ympäristövaikutusten arviointi Helsingissä Vuosaaren satamahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely Arvioinnin järjestäminen Arvioidut vaihtoehdot ja lisäselvitykset Vaihtoehtojen vertailu Vuosaaren satamahankkeen haittavaikutukset YVA-selostuksen mukaan Haitallisten vaikutusten lieventäminen Myönteiset vaikutukset seudun yhdyskuntarakenteeseen YVA-menettelyn hyödyt YVA:n vaikutukset päätöksentekoon ja jatkosuunnitteluun 26 4 Vuosaaren satamahanke ja Natura Tausta Yleistä Natura alueiden valinnasta Suomessa Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet Natura alueen valintakriteerit Valitukset ja niiden käsittely KHO:ssa Natura-alueen ja -säännöstön merkityksestä Vuosaaren satamahankkeessa Naturan laadintavaiheen pohdintoja ja suunnan valintaa Natura-arviointi vuonna Luonnonarvojen heikentämiskielto ja asioiden käsittelyjärjestys Seutukaavan vahvistaminen ympäristöministeriössä Seutukaava-asian käsittely KHO:ssa Johtopäätös Natura alueen merkityksestä Vuosaaren satamahankkeessa 34 5 Sataman suunnitteluun liittyneet kaavat Maankäytön suunnittelu satamahankkeen perustana Taajamaseutukaava Kaavan sisältö Kaavan käsittely Helsingin Yleiskaava Kaavan sisältö Kaavan käsittely Vuosaaren satamaa ja sen liikenneyhteyksiä koskeva seutukaava Kaavan sisältö Rakennuslain edellytykset kaavan hyväksymiselle Luonnonsuojelulain edellytykset kaavan hyväksymiselle Uudenmaan liiton hakemus luonnonsuojelulain heikentämiskiellosta Uuden poikkeamispäätöksen valmistelu 43 SISÄLLYS

5 5.4.6 Rakennuslain perusteella kaavaan kohdistuneet valitukset Luonnonsuojelulain säännösten vaikutus kaavan vahvistamiseen Kaavan vahvistaminen Valitusten käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa Kantelujen ja vetoomuksen käsittely EU:ssa Vuosaaren sataman ja ympäristön asemakaava Kaavan sisältö Vaikutusten arviointi Kaavan käsittely Kaakkois-Vantaan osayleiskaava Kaavan sisältö Kaavan vaikutukset Kaavan käsittely 54 6 Maaliikenneyhteyksien suunnittelu Suunnitteluvaiheet ja lainsäädännön kehittyminen Maaliikenneyhteydet Helsingin Yleiskaavassa Maaliikenneyhteyksien vaihtoehtotarkastelu Maaliikenneyhteydet ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä Maaliikenneyhteyksien vaihtoehdot suunnittelualueen eteläpäässä Maaliikenneyhteyksien vaihtoehdot välillä Porvoonväylä päärata Vuosaaren sataman perustamissuunnitelma ja maaliikenneyhteyksien tavoitteet Satamatien yleissuunnitelma Satamaradan alustava yleissuunnitelma Eteläosa satamasta Itäväylälle Satamarata Itäväylältä päärataverkolle Satamatien tiesuunnitelma Tiesuunnitelman laatiminen ja käsittelyt Suunnitelman sisältö Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ympäristöön Satamaradan yleissuunnitelma Yleissuunnitelman laatiminen ja käsittelyt Suunnitellut toimenpiteet Haitallisten ympäristövaikutusten lieventäminen 70 7 Ympäristönäkökulma maaliikenneyhteyksien rakentamisessa Ympäristövastuullisuus rakentamisen lähtökohtana Tunnelien louhinta Tunnelien lujittaminen ja sortumien ehkäisy työn aikana Louhintavesien käsittely Melu ja tärinä Louheen kuljetus Pohja- ja pintavesien hallinta Tunnelilouhinnat Österängenin paineellinen pohjavesi Keravan kaatopaikan valumavedet Rakentamisen laatu ja ympäristön seurantajärjestelmä Viranomais- ja asukasyhteistyö Työturvallisuus Rakentamisen vaikutuksia 77 8 Meriväylän suunnittelu ja rakentaminen Väylävaihtoehdot Väyläsuunnitelma Mitoitusalus Mitoitusvaihtoehdot Ruoppaukset Väylän merkintä Lupakäsittely Hankkeen toteutus Väylän turvallisuus ja navigoitavuus Väylän käytön aikaiset ympäristövaikutukset 82 SISÄLLYS

6 9 Satama-alueen merenpohjan puhdistaminen TBT:stä Sataman rakentamisen edellyttämät ruoppaukset Sataman ja väylän vesilupa 1998 ja TBT:n esillenousu TBT satama-alueen sedimenteissä Puhdistamisratkaisun kehittäminen Puhdistamisratkaisun edellyttämät luvat TBT:n esillenousun seurannaisvaikutuksia vuosina 2003 ja Puhdistamisratkaisun toteutus Suojarakenteiden toteuttaminen ja Niinilahden valmistelu Puhdistusruoppaus ja sedimenttien sijoittaminen Niinilahden täyttöalueelle Massastabilointi ja massojen hyötykäyttö Puhdistamisella saavutetut tulokset Telakka-alueen pilaantuneen maaperän kunnostus Johdanto Toimintahistoria Tutkimukset ja suunnitelmat Ympäristölupaa edeltäneet tutkimukset Riskinarvio ja kunnostuksen yleissuunnitelma Ympäristölupa Täydentävät tutkimukset Kunnostus Kunnostustyön yleiskuvaus Maaperän kunnostuksen tunnusluvut Esimerkkejä erityishaasteista Maalijätealue Jätetäyttöalue Työsuojelu Johtopäätökset Satamakeskuksen kehittäminen osana kaupunkia ja luontoympäristöä Taustaa ja kysymyksenasetteluja Tavoitteena toimiva ja huoliteltu kokonaisuus Arkkitehtonisen yleissuunnittelun käynnistäminen Arkkitehtoninen yleissuunnittelu kiinteäksi osaksi suunnitteluprosessia Mielenkiintoisia rakennuskohteita Meluseinä Sataman valaistus Melumäki Jalankulkusilta ja tekniikkapalkit Logistiikka-alue Muuntamot Asemakaavoituksen arviointia Vuosaaren sataman kokemusten pohjalta Vuosaaren sataman ja ympäristön asemakaava toteutuksen lähtökohtana Sataman viereisen yritysalueen suunnittelu satamalähtöiseksi Poikkeamia ja muutoksia asemakaavaan Satamahanke rakennusvalvonnan kannalta Luvitus Natura Yhteistyö muuttuu suunnitelmalliseksi Rakennustekniset ja muut haasteet Satama on Helsingille tärkeä kaupunkikuvallinen imagotekijä Satama on lähtölaukaus Satamahankkeen ympäristöseurannat Johdanto Seurannan tausta ja tavoitteet Tausta Seurantojen tavoitteet 118 SISÄLLYS

7 13.3 Vuosaaren satamahankkeen linnustonseuranta Linnustonseurannan tausta ja tavoitteet Linnustonseurannan toteuttaminen Linnustonseurannan tulokset Kasvillisuuden seuranta Kasvillisuusseurannan tavoitteet ja toteuttaminen Kasvillisuusseurannan tulokset Pohja- ja pintavesien seuranta Pohja- ja pintavesien seurannan tavoitteet ja toteuttaminen Pohja- ja pintavesien seurannan tulokset Vesistö- ja kalatalousseuranta Vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma Vesistö- ja kalatalousseurannan tulokset Vuosaaren satamatoiminnan ympäristöluvan velvoitteet Ympäristötietopalvelu Ympäristöseurantojen jatkaminen Sataman rakentamiseen liittyvät ympäristöhankkeet Johdanto Vuosaaren sataman rakentamispäätökseen liittyvät päätökset Uusia luonnonsuojelualueita Östersundomin lintuvesien luonnonsuojelualueen perustaminen Mustavuori Porvarinlahden luonnonsuojelualueen laajentaminen ja Porvarinlahden etelärannan luonnonsuojelualueen perustaminen Vuosaaren kaatopaikan ja täyttömäen kunnostaminen ja maisemointi Mellunmäen luhdan säilyttäminen ja hoitaminen Vuosaaren sataman koillisrannan ja lähialueiden kehittäminen Räjähtämättömien lentopommien aiheuttama riski sataman rakentamisessa Johdanto Talvisodan ilmahyökkäyksissä isot tappiot Jatkosodan alkuvuosina Helsinkiä pommitettiin 36 kertaa Helsingin suurpommitukset helmikuussa Pommien määrä ja pommitusten ajankohdat Ilmatorjuntarykmentti 1 puolusti pääkaupunkia Itsemurhapatteri harhautti Vuosaaressa Miksi pommit eivät osuneet? Jäikö pommeja suutareiksi? Toimintaohjeet löydettäessä räjähteeksi epäilty esine Vuosaaren satamahanke ja arkeologiset tutkimukset Johdanto Porvarinlahden kalkkiuunit Historiallinen tausta Kalkinpoltto maauunissa Arkeologinen kaivaus Länsisalmen Gubbackan autiotontti Historiallinen tausta Gubbackan arkeologiset tutkimukset Arkeologisten tutkimusten tulokset 155 Yhteenveto Vuosaaren 17satamahankkeen päätöksistä ja lupamenettelyistä 156 Tekijät esiin 168 Sammandrag 176 Summary 179 SISÄLLYS

8 1 Johdanto Lähtökohtia ja toteutusaikataulu Vuosaaren satamahankkeen tavoitteena on ollut toteuttaa Vuosaareen uusi ajanmukainen satama. Hankkeeseen kuuluu sataman lisäksi uusi tieyhteys Kehä III:lle, yhteys pääradalle ja uusi satamaan johtava laivaväylä. Hankkeen valmistuttua vanhat tavarasatamat, Länsisatama ja Sörnäinen, lopettavat toimintansa ja niiden alueet vapautuvat muuhun käyttöön. Näin saadaan keskustan ja meren tuntumaan asuntoja lähes asukkaalle ja lisäksi toimitilaa yrityksille. Suunnittelun tavoitteena on ollut myös kohottaa Vuosaaren ja koko itäisen Helsingin arvostusta asuin- ja työpaikka-alueena. Satama ja sen viereinen yritysalue muodostavat logistiikkatoimijoiden keskittymän, josta käytetään nimitystä Vuosaaren satamakeskus. Satamakeskuksesta on tarkoitus kehittää toiminnallisesti ja visuaalisesti mielenkiintoinen osa merellistä Helsinkiä. Vuosaaren alue liitettiin Helsingin kaupunkiin vuonna Perusteluina olivat tällöin erityisesti Helsingin energianhuollon ja sataman tulevat tarpeet. Vuonna 1992 Vuosaaren satamahanke sai likipitäen nykyisen muotonsa, kun Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Yleiskaava 1992:n. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely käynnistyi vuonna 1994 heti uuden ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain tultua voimaan. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi vuonna 1996 Vuosaaren sataman perustamissuunnitelman ja päätti alueen asemakaavan laatimisesta. Samaan aikaan asemakaavan laatimisen kanssa olivat laadittavana myös Vuosaaren satamaa ja sen liikenneyhteyksiä koskeva seutukaava ja Kaakkois-Vantaan osayleiskaava. Satama-alueen ja siihen liittyvien liikenneyhteyksien suunnittelua tehtiin rinnan kaavoituksen kanssa. Varsinaiset liikenneväylien ja satama-alueen yksityiskohtaiseen suunnitteluun ja toteutukseen liittyneet päätökset oli mahdollista tehdä kuitenkin vasta, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi kesäkuussa 2002 alueen seutukaavaan ja asemakaavaan kohdistuneet valitukset. Satamahankkeen rakentaminen käynnistyi vuoden 2003 alussa. Rakentaminen on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Satama otetaan käyttöön marraskuussa Hankkeen kokonaiskustannukset ovat yhteensä noin 700 M, josta sataman osuus on noin 400 M ja liikenneväylien osuus noin 300 M. Tämän lisäksi alueelle kohdistuu yksityisiä investointeja logistiikkakeskus mukaan lukien noin 400 M. Runsaasti selvityksiä ja laajat seurannat Vuosaaren satamahankkeesta on tehty enemmän ympäristöselvityksiä kuin ehkä mistään muusta rakennushankkeesta Suomessa. Tämä on johtunut siitä, että satamahanke sijoittuu Natura-verkostoon kuuluvien arvokkaiden luontoalueiden läheisyyteen sekä Suomen 1990-luvulla nopeasti kehittyneestä ja monipuolisesta ympäristölainsäädännöstä. Monien vaiheiden jälkeen korkein hallinto-oikeus katsoi Vuosaaren satamaa ja sen liikenneyhteyksiä käsitelleessä päätöksessään luonnonsuojelulain mukaisen arviointi- ja lausuntomenettelyn osoittavan, että hanke heikentää alueen luonnonarvoja. Se ei kuitenkaan osoita, että tämä heikentyminen kohdistuisi luonnonsuojelulain 66 :n 1 momentissa ja luontodirektiivin 6 artiklassa tarkoitetuin tavoin merkittävänä niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi kohde F Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet on sisällytetty Natura verkostoon. Vuosaaren satamahankkeessa toteutetaan kansainvälisestikin tarkastellen huomattavan laajaa ympäristövaikutusten seurantaa. Osa seurannoista aloitettiin jo ennen rakentamista, niitä on tehty rakennusaikana ja niitä jatketaan satamatoiminannan alettua. Linnuston ja kasvillisuuden seurannalla halutaan saada tietoa vaikutuksista erityisesti Porvarinlahden, Labbackan, Mustavuoren ja Kasabergetin alueille. Seurantaohjelmaan kuuluu myös pohja- ja pintavesien seuranta sekä vesi- ja kalatalousseuranta. 10 JOHDANTO

9 Hanke on ollut uusien säädösten ennakkotapaus Hankkeeseen liittyvissä lupaprosesseissa on sovellettu kattavasti laajaa ympäristölainsäädäntöämme, sillä rakentamista tapahtui maa- ja vesialueella sekä tunneleissa. Hankkeen suuri koko, monet valitukset ja uusien lakien soveltaminen vaikuttivat hankkeen suunnittelun ja käsittelyjen kestoon. Erityisen haastavaksi hanketta koskevassa päätöksenteossa muodostuivat sataman vaikutukset lähellä sijaitsevaan Natura alueeseen. Monessa lupapäätöksessä on myös ollut kyse pilottiratkaisusta, sillä hankkeessa on käytetty uusia teknisiä ratkaisuja, jotka ovat olleet ensimmäistä kertaa lupaharkinnan kohteena. Ympäristöhaittojen vähentäminen lähtökohtana kaikissa suunnitteluvaiheissa ja rakentamisessa Lähtökohtana sataman suunnittelussa ja rakentamisessa on ollut ympäristövastuullisuus ja ympäristöhaittojen vähentäminen. Maaliikenneyhteyksien pohjaksi valittiin jo seutukaavavaiheessa ympäristön kannalta vähiten haitallinen tunnelien käyttöön perustuva Porvarinlahden linjausvaihtoehto. Jatkosuunnittelussa paneuduttiin erityisesti väylien sovittamiseen maisemaan ja melun aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Satamaan johtavan meriväylän suunnittelun pohjaksi valittiin liikennöitävyyden ja ympäristön kannalta paras Itä-Tontun linjausvaihtoehto huolimatta siitä, että tämä vaihtoehto oli muita kalliimpi. Väylien rakentamista on ohjannut ympäristöön kohdistuvien riskien tunnistaminen ja niiden välttäminen. Yhteistyö eri tahojen kesken mahdollisti muun muassa sen, että massansiirrot on voitu suunnitella kokonaisuuden kannalta edullisimmalla tavalla. Vuosaaren satama on rakennettu pääasiassa entiselle telakka-alueelle ja meritäytöille, mutta rakentamisen alle on jäänyt myös aiemmin virkistyskäytössä olleita alueita ja reittejä sekä paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Sataman lähialueiden suojelulla, kunnostuksella ja maisemoinnilla korvataan aluemenetyksiä ja satamahankkeen haittoja. Uusia teknisiä ratkaisuja Vuosaaren telakka-alueen maaperän kunnostukseen tähtäävät toimet aloitettiin jo Nyt runsas vuosikymmen myöhemmin voidaan todeta maapohja kunnostetuksi asetetuissa aikatauluissa ja lupamääräysten mukaisesti. Maaperän kunnostaminen Vuosaaressa onnistui odotusten mukaisesti, ehkä ylittikin ne. On kuitenkin hyvä todeta, että jokainen kunnostusvaihe tuotti, perusteellisesta pohjatyöstä huolimatta, yllätyksiä, takaiskuja ja haastavia vaiheita. Keväällä 2003, kun Vuosaaren satama-alueen savimassojen ruoppaukset oli tarkoitus aloittaa, satama-alueen merenpohjasta löydettiin kohonneita tributyylitina- eli TBT-pitoisuuksia. Osalla tulevaa satama-aluetta ruopattavaksi suunniteltuja massoja ei voitu läjittää suunnitellusti satamahankkeen meriläjitysalueelle eikä ruoppaustyötä voitu toteuttaa tavanomaiseen tapaan. Oli kehitettävä ratkaisu, jolla merenpohja voitiin puhdistaa ja sataman vesirakennustyöt ruoppausten osalta toteuttaa. Työssä kehitetyllä ratkaisulla TBT eristettiin pysyvästi meriympäristöstä. Sataman aluevalaistuksen suunnittelusta vuonna 2005 järjestetyssä kilpailussa yhtenä tärkeänä tavoitteena oli suojelu- ja virkistysalueille kohdistuvan valosaasteen minimointi. Voittaneen ehdotuksen pohjalta käynnistettiin jatkosuunnittelu- ja selvitystyö, joka laajuudessaan hakee vertaistaan Suomessa. JOHDANTO 11

10 2 Yhteiskuntataloudellinen kannattavuus 2.1 Yhteiskuntataloudellisen laskelman lähtökohdat Kuva 2.1 Yhteiskuntataloudellisessa kannattavuuslaskelmassa tarkastellut vaihtoehdot. Vuosaaren sataman ensimmäinen yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma valmistui vuonna 1996 Helsingin sataman ja kaupunginkanslian talousja suunnitteluosaston yhteistyönä [1]. Vuonna 1998 laskelmaa päivitettiin Helsingin sataman tilaamassa konsulttityössä [2] vastaamaan tuoreimpia tietoja mm. hankkeiden kustannuksista ja kuljetusmäärien kehityksestä. Laskelman toinen päivittäminen [3] tuli ajankohtaiseksi, kun ympäristöministeriö pyysi liikenne- ja viestintäministeriöltä lausuntoa Vuosaaren satamahankkeen toteuttamisesta vuonna Tämän jälkeen laskelmaa päivitettiin vielä vuosina 2002 ja 2006 vastaamaan ajankohtaisia tietoja kustannuksista ja hyödyistä. Tässä artikkelissa esitettävät laskelmat ovat vuoden 2006 päivityksen ja kustannustason mukaiset. Yhteiskuntataloudellisella laskelmalla selvitettiin Vuosaaren satamahankkeen kannattavuus suhteessa vaihtoehtoon, jossa hanketta ei toteuteta (HET-vaihtoehto). Laskelmaa laadittaessa ei enää ollut kysymys siitä, tulisiko Vuosaaren kokoinen satama rakentaa muualle kuin Vuosaareen, vaan nämä päätökset oli tehty jo aiemmin [4]. Yhteiskuntataloudellisen kannattavuuslaskelman vertailuasetelma oli seuraava: HANKE TOTEUTUU Koko satamakapasiteetti Vuosaaressa HANKE EI TOTEUDU Nykyiset satamat jatkavat toimintaansa 11,4 Mton muualla Vuosaari 20 Mton Sörnäinen 4,8 Mton Länsisatama 3,8 Mton Vuosaari-vaihtoehto: Helsingin tavarasatamatoimintojen siirtäminen Vuosaareen, satamatoimintojen yhdistäminen ja välityskyvyn kasvattaminen 20 miljoonaan tonniin vuodessa. Länsisataman ja Sörnäisten sataman tilalle tehdään asuin- ja toimitiloja. HET-vaihtoehto: Tavarasatamatoimintoja jatketaan Länsisatamassa ja Sörnäisissä. Nykyisten satamien kapasiteetin ylittävä liikenne siirtyy muualle. Laskelmissa on oletettu liikenteen siirtyvän Kirkkonummen Pikkalaan. Vuosaari-vaihtoehdon vaikutusten suuruus riippuu sataman kautta kulkevan tavaran määrästä luvun alussa Vuosaaren sataman suunnittelun tavoitteena oli 8 10 miljoonan tavaratonnin kapasiteetti. Ensimmäisten yleissuunnitelmatasoisten suunnitelmien valmistuessa havaittiin ajanmukaisilla alue- ja laituritehokkuuksilla päästävän noin 12 miljoonan tonnin kapasiteettiin. Tätä arviota käytettiin myöhemmin johdonmukaisesti hankkeen kannattavuuslaskelmissa vuosina 1996, 1998, 2001 ja Suunnitelmien tarkentuessa 2000-luvulla jalostui myös käsitys tulevasta liikenteestä yhä puhtaammin kontti- ja kumipyöräliikenteeseen. Sataman kapasiteettia ryhdyttiin tarkastelemaan konttien, rekkojen ja perävaunujen kapasiteetin perusteella. Todenmukaisempi arvio Vuosaaren sataman tavaranvälityskyvystä on nyt miljoonaa tonnia. Viimeisimmässä laskelmassa on käytetty tätä arviota. Laskelmiin on kuitenkin kaikissa vaiheissa sisältynyt herkkyystarkastelua sataman tavaramäärän suhteen. Laskelmassa noudatettiin liikenne- ja viestintäministeriön yleisohjetta liikenneväylähankkeiden yhteiskuntataloudellisesta arvioinnista (ohje tunnetaan myös nimillä Yhtali-ohje ja Hankearviointiohje). Yhteiskuntataloudellisessa arvioinnissa tarkastellaan rahamääräisiä ja rahassa arvotettavia vaikutuksia. Suoraan rahamääräisinä arvioitavia vaikutuksia ovat muutokset investointi-, ylläpito- ja operointikustannuksissa ja ajoneuvokustannuksissa. Rahassa arvotettavia vaikutuksia ovat matka-aikasäästöt sekä liikenteen onnettomuus- ja päästömää- 12 YHTEISKUNTATALOUDELLINEN KANNATTAVUUS

11 K I R J O I T TA J A Heikki Metsäranta, DI, työskentelee Strafica Oy:ssä. Hän on vastannut konsulttina Vuosaaren sataman yhteiskuntataloudellisista kannattavuuslaskelmista. rien ja melulle altistuneiden määrän muutokset. Rahamääräisille ja arvotettaville vaikutuksille on olemassa Tiehallinnon määrittämät [5], liikenneja viestintäministeriön vahvistamat yksikköarvot, joista esitetään esimerkkejä taulukossa 2.1. Ajoneuvokustannusten yksikköarvot on määritelty ajoneuvokanta- ja hintatilastojen perusteella. Ajan arvo johdetaan Suomessa keskimääräisistä palkkakustannuksista. Onnettomuuskustannusten arvo koostuu tilasto- ja tutkimustiedoista määritettävästä reaalitaloudellisesta osasta sekä muissa Pohjoismaissa tehtyihin maksuhalukkuustutkimuksiin perustuvasta hyvinvoinnin menetyksen arvosta. Ympäristövaikutuksista arvotettuja ovat päästöt ilmaan ja liikenteen melulle altistuminen. Päästökustannukset on arvotettu vaikutuspolkumenetelmällä kansainvälisiin tutkimustuloksiin ja suomalaisiin selvityksiin perustuen. Ilmastonmuutoksen ja melulle altistumisen kustannukset on johdettu kansainvälisistä tutkimustuloksista. Ajoneuvokustannukset Henkilöauto Kuorma-auto 5,68 snt/km 28,41 snt/km Kuorma-auto ja varsinainen perävaunu 37,00 snt/km Aikakustannukset Henkilöauto työajan matkalla Henkilöauto työ- tai asiointimatkalla Henkilöauto vapaa-ajan matkalla Yhdistelmäajoneuvo Onnettomuuskustannukset 33,27 /h/auto 10,32 /h/auto 15,88 /h/auto 19,57 /h/auto Kuolemaan johtanut onnettomuus Henkilövahinko-onnettomuus keskim Tieliikenneonnettomuus keskimäärin Ympäristökustannukset (taajama / haja-asutus) Rikkidioksidi (SO ² ) Typen oksidit (NO x ) Hiukkaset (PM ²,5 ) Hiilimonoksidi (CO) Hiilivedyt Hiilidioksidi (CO ² ) Likaantuminen Melu / /tn / 458 /tn / /tn 25,5 / 0,73 /tn 70,2 / 70,2 /tn 33,8 / 33,8 /tn 0,095 / 0,00095 snt/km / /häiriötä kokeva as./vuosi 2.2 Vuosaaren satamahankkeen yhteiskuntataloudelliset vaikutukset Yleiskuvaus vaikutuksista Taulukko 2.1 Liikennehankkeiden Yhtali-laskelmissa käytettäviä yksikköarvoja vuoden 2005 hintatasossa [5]. Vuosaari-vaihtoehdosta aiheutuu seuraavia rahassa arvioitavissa olevia välittömiä hyötyjä ja haittoja (kuva 2.2): 1. Sataman tavaraliikenteen hyödyt ja haitat: Satamatoimintojen keskittäminen Vuosaareen vaikuttaa satamasta lähtevien ja sinne saapuvien kuljetusten suoritteisiin, kustannuksiin sekä tämän liikenteen aiheuttamiin onnettomuus- ja päästökustannuksiin. 2. Yhdyskuntarakenteen muutoksen hyödyt ja haitat: Länsisataman ja Sörnäisten satama-alueiden rakentamisesta asuin- ja toimitilojen käyttöön seuraa, että pääkaupunkiseudun liikenteen kokonaissuorite on pienempi kuin HET-vaihtoehdossa. Liikenteen aiheuttamat kustannukset ovat vastaavasti pienemmät. 3. Sataman toiminnan hyödyt ja haitat: Satamatoimintojen keskittäminen vaikuttaa satamanpitäjän, satamankäyttäjien ja tullilaitoksen kustannuksiin. 4. Vuosaari-vaihtoehdon välilliset ja aikaistettavat investoinnit (haittoja): Hanasaaren voimalaitokseen on tehtävä lisäinvestointeja, jotta Sörnäisten sataman alue voidaan hyödyntää asuntorakentamiseen. Satamahankkeen seurauksena joudutaan aikaistamaan satamaratkaisusta riippumatta tehtäviä Porvoonväylän ja Kehä III:n parannustöitä. 5. HET-vaihtoehdon investoinnit (hyötyjä): Satamahankkeen seurauksena ei tarvitse toteuttaa niitä satama- ja väyläinvestointeja, jotka pitäisi tehdä HET-vaihtoehdossa. Lisäksi hyötyä syntyy siitä, ettei kantatiehen 51 ja Kehä III:n länsipään parannusinvestointeja tarvitse aikaistaa. YHTEISKUNTATALOUDELLINEN KANNATTAVUUS 13

12 6. Ero liikenneväylien ylläpitokustannuksissa: Vuosaaren satamaan johtavien liikenneväylien ylläpitokustannukset ovat erilaiset kuin HET-vaihtoehdossa. 7. Investointien jäännösarvot: Perusinvestointien jäännösarvo on 30 vuoden kuluttua sataman avaamisesta realisoituva hyöty. HET-vaihtoehdon suorien investointien jäännösarvo on vastaavasti saamatta jäävä hyöty eli haitta Investointikustannukset Satamahankkeen kustannusarvio Tarkasteltavassa hankkeessa Vuosaaren nykyiselle telakka-alueelle ja sen ympäristöön rakennetaan uusi kappaletavaraliikenteen satama, jonka laskennallinen käyttökapasiteetti on 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Satamainvestointien lisäksi Vuosaaren satamahankkeeseen sisältyy tieyhteyksien, satamaradan sekä meriväylän rakentaminen. Satamahankkeen kustannusarvio (vuoden 2006 kustannustasossa) on yhteensä noin 590 miljoonaa euroa, joka koostuu seuraavista osista: 1. satama ja sen kunnallistekniikka 315 M 2. tiejärjestelyt 84 M (josta 11 M toteutettaisiin satamahankkeesta riippumatta) 3. satamarata 180 M 4. meriväylä 11 M. Vuosaaren satamahankkeesta johtuvat muut investointikustannukset Hanasaaren voimalaitokseen on tehtävä 13,2 miljoonan euron lisäinvestoinnit, jotta Sörnäisten sataman alue voidaan hyödyntää asuntorakentamiseen. Tämä investointikustannus lasketaan Vuosaari-vaihtoehdon haitaksi. Vuosaari-vaihtoehdossa on aikaistettava Porvoonväylän, Itäväylän ja Kehä III:n parantamistoimenpiteitä. Laskelmassa on oletettu, että aikaistus on viisi vuotta. Tästä aiheutuu laskennallisia korkokustannuksia 10,5 miljoonaa euroa. Aikaistuksesta on toisaalta jonkin verran hyötyä myös muulle kuin sataman liikenteelle. Tämä hyötyerä otetaan jäljempänä huomioon laskettaessa koko pääkaupunkiseudun liikenteen hyötyjä. Investointikustannukset, jotka vältetään Laskelmassa oletetaan, että HET-vaihtoehdossa Pikkalaan rakennettaisiin satama, jonne Länsisatamasta ja Sörnäisistä yli jäävä tavaraliikenne ohjautuisi. Lisäksi olisi mahdollisesti investoitava uuden sataman meriväylään sekä sataman maaliikenneyhteyksiin. Uuden sataman investointien kustannusarvio olisi yhteensä noin 216 miljoonaa euroa. Vuosaari-vaihtoehdossa nämä investoinnit vältetään. Länsisataman katuyhteys Länsiväylälle kulkee Mechelininkadun kautta. Yhteys toimii tällä hetkellä tyydyttävästi, mutta on erittäin häiriöherkkä. Tästä syystä HET-vaihtoehdossa on varauduttava Ruoho- Pääkaupunkiseudun muun liikenteen suorite ja kustannukset pienenevät. Sataman ylläpidon ja toiminnan kustannukset vähenevät. Keski-Pasilan rakentamisen kustannukset pienenevät. Länsisataman ja Sörnäisten sataman alueille asuntoja noin asukkaalle. Liikenteen päästöjen ja onnettomuuksien määrä vähenee. Sataman tavaraliikenteen kustannukset pienenevät Satamaoperaatiot keskittyvät yhteen satamaan. Sataman autokuljetusten suorite pienenee ja junakuljetusten osuus kasvaa. Aluskuljetusten suorite kasvaa. Kuva 2.2 Yleiskuva Vuosaaren satamahankkeen yhteiskuntataloudellisista vaikutuksista. Investoidaan Hanasaaren voimalaitokseen ja aikaistetaan Porvoonväylän, Itäväylän ja Kehä III:n parantamishankkeita. Teiden ja ratojen ylläpidon kustannukset kasvavat. Investoidaan Vuosaaren satamaan ja sen liikenneyhteyksiin Vältetään Ruoholahden laajat investoinnit sekä kantatie 51:n parantamishankkeen aikaistaminen. Vältetään pääkaupunkiseudun 3. tavarasataman ja sen liikenneyhteyksien rakentaminen. 14 YHTEISKUNTATALOUDELLINEN KANNATTAVUUS

13 lahden liikenneyhteyden parantamiseen. Arvio parannustoimien kustannuksista on noin 114 miljoonaa euroa. Kun Vuosaaren satama toteutetaan, ei Ruoholahdessa enää ole sataman liikenteestä aiheutuvia investointitarpeita. Vuosaaren satama vapauttaa Keski-Pasilasta rautatieliikenteen käyttöön muutoin tarvittavaa maa-alaa. Tämän merkitsee sitä, että kummassakin vaihtoehdossa rakennettava Keski-Pasilan alue voidaan Vuosaaren ansiosta rakentaa enemmän maavaraisesti eikä kansirakenteiden päälle. Asia tulee selväksi valtion ja Helsingin kaupungin aiesopimuksessa, jossa käsitellään Keski-Pasilan tulevan maankäytön periaateratkaisuja. Rakennuskustannuksissa saavutettava säästö vuosina on yhteensä noin 93 miljoonaa euroa. HET-vaihtoehdossa olisi lisäksi aikaistettava kantatiellä 51 välin Munkkulla Kivenlahti parantamista. Laskelmassa on oletettu, että aikaistus on 5 vuotta. Tästä aiheutuu laskennallisia korkokustannuksia 6,8 miljoonaa euroa. Aikaistuksen hyöty pääkaupunkiseudun liikenteelle on otettu laskelmassa huomioon Vuosaari-vaihtoehdon haittana. Investointien jäännösarvot Vuosaaren sataman investointien jäännösarvo 30 vuoden kuluttua sataman avaamisesta on 138 miljoonaa euroa. HET-vaihtoehdon investointien jäännösarvo olisi vastaavasti 76 miljoonaa euroa. Laskelmassa otetaan hyötynä huomioon näiden erotus (62 miljoonaa euroa) Vaikutukset sataman tavaraliikenteen kustannuksiin Satamahankkeella on vaikutusta tie-, rautatie- ja vesiliikenteeseen sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin. Tiekuljetusten keskimääräinen matkanpituus lyhenee Vuosaaren sataman valmistuttua. Muutos johtuu etäisyyseroista ja kantakaupungin nopeus- ja reittirajoituksista. Tästä seuraa, että sataman tieliikenteen ajoneuvo- ja aikakustannukset sekä päästöja onnettomuuskustannukset ovat pienemmät Vuosaari-vaihtoehdossa kuin HET-vaihtoehdossa. Satamaratkaisun oletetaan lisäksi vaikuttavan kuljetusmuodon valintaan. Laskelmassa nämä vaikutukset ilmenevät seuraavasti: Vuosaareen kuljetettaessa kuorma-autojen liikennesuorite on pienempi kuin HET-vaihtoehdossa. Tämän seurauksena tieliikenteen ajoneuvo-, aika-, onnettomuus- ja päästökustannukset pienenevät. Vuosaari-vaihtoehdossa junakuljetusten kilpailukyky on parempi ja siten myös junakuljetusten osuus liikenteestä on suurempi kuin HETvaihtoehdossa. Osa kuljetuksista siirtyy autoista junaan, mikä merkitsee pienempää tieliikenteen suoritetta sekä pienempiä onnettomuus- ja päästökustannuksia. Rautatiekuljetusten keskimääräinen matkan pituus on niin ikään lyhyempi Vuosaari-vaihtoehdossa kuin HET-vaihtoehdossa. Sataman rautatieliikenteen liikennöintikustannukset sekä päästö- ja onnettomuuskustannukset ovat vastaavasti pienemmät. Satamaratkaisun vaikutuksella kuljetusmuodon valintaan on myös merkitystä. Laskelmassa vaikutukset tulevat esille seuraavasti: Vuosaari-vaihtoehdossa kuljetusmatka lyhenee ja rautatieliikennöitsijä saavuttaa rationalisointihyötyä, koska liikennöinti suuntautuu yhteen eikä kolmeen satamaan. Näistä tekijöistä seuraa, että rautatiekuljetusten liikennöintikustannukset ovat Vuosaari-vaihtoehdossa pienemmät kuljetusmäärien kasvusta huolimatta. Vaikutukset onnettomuus- ja päästökustannuksiin ovat hyvin pienet. Junaan siirtyvät kuljetukset hyötyvät rautatiekuljetusten alemmista kustannuksista. Siirtymä on hyödyllinen sekä kuljetusten antajalle että liikennöitsijälle. Rautatieliikenteen suoritteen kasvu lisää vastaavasti rautatieliikenteen päästökustannuksia, mutta vähentää samalla tieliikenteen päästökustannuksia. Vesiliikenteen aluskustannukset kasvavat liikenteen siirryttyä Vuosaareen. Ero johtuu siitä, että länsisuunnan ulkomaanliikenteen matka Vuosaareen on keskimäärin pidempi kuin nykyisiin satamiin. Tästä seuraa myös, että vesiliikenteen päästökustannukset ovat hieman suuremmat Vuosaari-vaihtoehdossa kuin HET-vaihtoehdossa. Silloin kun Vuosaaren sataman tavaraliikenteen kokonaismäärä on kasvanut 20 miljoonaan tonniin ja junakuljetusten osuus on 20 %, on satamahankkeen hyöty tavaraliikenteelle kaikkiaan noin 26 miljoonaa euroa vuodessa (taulukko 2.2). Tiekuljetukset Rautatiekuljetukset Vesikuljetukset Keskimääräinen kuljetusmatka, km Kuljetussuorite, Mtonkm/v CO ² -päästöjen muutos, ton/v Taulukko 2.2 Vuosaaren satamahankkeen vaikutukset sataman tavaraliikenteelle, kun sataman tavaraliikenteen kokonaismäärä on 20 miljoonaa tonnia ja rautatiekuljetusten osuus 20 %. Hyödyt yhteensä (M /v) Liikennöinnin hyöty, M /v 14,9 2,8 4,8 12,9 Säästö onnettomuuskustannuksissa, M /v 6,3 0,0 0,0 6,3 Säästö päästökustannuksissa, M /v 8,5 1,2 0,4 6,9 Hyödyt yhteensä, M /v 29,7 1,6 5,2 26,1 YHTEISKUNTATALOUDELLINEN KANNATTAVUUS 15

14 Taulukko 2.3 Vuosaaren satamahankkeen vaikutukset pääkaupunkiseudun muun kuin satamaliikenteen suoritteisiin ja kustannuksiin Vaikutukset yhdyskuntarakenteesta johtuviin liikennekustannuksiin Vuosaari-vaihtoehdossa Helsingin työssäkäyntialueen yhdyskuntarakenne on tiiviimpi kuin HETvaihtoehdossa. Länsisataman ja Sörnäisten satamaalueille voidaan sijoittaa vähintään asukasta, jotka muuten sijoittuisivat arvion mukaan keskimäärin 26 km:n etäisyydelle Helsingin keskustasta. Tämä vaikuttaa suoraan tieliikenteen ajoneuvo-, aika-, onnettomuus- ja päästökustannuksiin, jotka ovat Vuosaari-vaihtoehdossa noin 55 miljoonaa euroa vuodessa pienemmät kuin HET-vaihtoehdossa (taulukko 2.3). Todennäköisesti liikkumiskäyttäytyminen ja kulkutapajakauma ovat kaikkiaan hyvin erilaiset riippuen siitä, asuvatko henkilöä kantakaupungissa vai jossain muualla pääkaupunkiseudulla. Tätä eroa laskelmassa ei ole kuitenkaan arvioitu. Laskelmassa on myös oletettu, että asuinalueiden rakentamiskuntoiseksi saattamisesta syntyvissä kustannuksissa tai rakentamiskustannuksissa ei ole merkittäviä eroja vaihtoehtojen välillä. Henkilö- ja pakettiautoliikenne Kuormaautoliikenne Liikennesuorite, Mkm/v 68 5 CO ² -päästöjen muutos, ton/v Hyödyt yhteensä (M /v) Säästö ajoneuvo- ja aikakustannuksissa, M /v 41,2 4,4 45,6 Säästö onnettomuuskustannuksissa, M /v 7,0 0,5 7,5 Säästö päästökustannuksissa, M /v 1,1 1,1 2,2 Hyödyt yhteensä (M /v) 49,3 6,0 55, Vaikutukset sataman toiminnan ja liikenneväylien ylläpitokustannuksiin Satamanpitäjä säästää Vuosaaren sataman valmistuttua vuotuisissa ylläpitokustannuksissa. Hyöty syntyy pääasiassa siitä, että yhden uuden sataman ylläpito tulee edullisemmaksi kuin nykyisten kahden ja oletetun kolmannen sataman ylläpito. Säästö on noin 1,9 miljoonaa euroa vuodessa. Satamatoimintojen siirrosta nykyisiltä paikoilta Vuosaareen vastaavasti aiheutuu kertaluonteinen, noin 1,7 miljoonan euron kustannus. Satamankäyttäjät menettävät Vuosaaren sataman myötä mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevia rakennuksiaan Länsisatamassa ja Sörnäisissä. Näiden rakennusten käyttöarvona voidaan pitää palovakuutusarvoa, joka on yhteensä 15,5 miljoonaa euroa. Satamatoimintojen keskittämisellä Vuosaareen saavutetaan toiminnallisia hyötyjä mm. henkilöstökuluissa, puhtaanapidossa ja vartioinnissa. Satamankäyttäjät ja tullilaitos hyötyvät niin ikään satamatoimintojen keskittämisestä yhteen paikkaan. Hyödyn suuruus on riippuvainen käsiteltävän liikenteen määrästä. Kun sataman kautta kulkeva tavaramäärä on 20 miljoonaa tonnia vuodessa, on keskittämisen hyöty yhteensä noin 17 miljoonaa euroa vuodessa. Vuosaaren maayhteyksissä on pitkiä tunneleita, joiden kunnossapito- ja käyttökustannukset ovat korkeammat kuin maan päällä kulkevien väylien. HETvaihtoehtoon arvioidaan toisaalta myös sisältyvän tunneliratkaisuja. Laskelmassa on arvioitu, että Vuosaaren maaliikenneyhteyksien vuotuiset kunnossapito- ja käyttökustannukset ovat vuodessa noin 1,4 miljoonaa euroa suuremmat kuin HET-vaihtoehdon vastaavien väylien. 2.3 Yhteiskuntataloudellinen laskelma Yhteiskuntataloudellisessa laskelmassa vuosittain kertyvät hyödyt ja haitat diskontataan 30 vuoden ajalta perusvuoden (2009) arvoon. Vastaavasti perusinvestoinnin kustannukselle lasketaan perusvuoden arvo lisäämällä kustannusarvioon rakentamisenaikainen laskennallinen korko (5 %). Vuosaaren sataman ja sen liikenneyhteyksien investoinnit ovat rakennusajalta kertyvine korkoineen yhteensä noin 661 miljoonaa euroa. Perusinvestoinnilla saavutetaan yhteiskuntataloudellisia hyötyjä, joiden nykyarvo on miljoonaa euroa. Voidaan todeta, että Vuosaaren satamahanke on HET-vaihtoehtoon verrattuna selvästi yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Hankkeen nykyarvo on 810 miljoonaa euroa, hyöty-kustannussuhde 2,2 ja sisäinen korko 15 % (taulukko 2.4). Hankkeen merkittävimmät hyödyt syntyvät seuraavista tekijöistä: Sataman kuljetusten kannalta yhden sataman malli on parempi kuin kolmen sataman malli. Tästä seuraa säästöjä sataman raskaan liikenteen liikennöinti-, päästö- ja onnettomuuskustannuksissa. 16 YHTEISKUNTATALOUDELLINEN KANNATTAVUUS

15 Satamatoimintojen sijaitessa yhdessä paikassa saavutetaan toiminnallisia säästöjä satamanpitäjän, satamankäyttäjien ja tullilaitoksen kustannuksissa. Sörnäisten ja Länsisataman alueille rakennetaan asuntoja ja toimitiloja. Tästä seuraa säästöjä pääkaupunkiseudun muun kuin sataman raskaan liikenteen liikennöinti-, päästö- ja onnettomuuskustannuksissa. Laskelmaan sisältyy luonnollisesti useitakin epävarmuustekijöitä, joiden suhteen on perusteltua tehdä herkkyystarkastelua. Olennaisimpia epävarmuustekijöitä ovat seuraavat: Sataman liikenne-ennusteen toteutuminen. Sataman liikenteen hyödyt (20 % kaikista hyödyistä) ja satamatoimintojen hyödyt (16 % kaikista hyödyistä) ovat riippuvaisia liikenteen määrästä. Jos sataman liikenne ei kasva nykyisestä, niin HETvaihtoehdossa ei tarvittaisi kolmatta satamaa. Junakuljetusten osuus sataman tavaraliikenteestä. Vaikuttaa sataman liikenteen hyötyjen määrään. Nykyisten satama-alueiden rakentaminen. Alueille sijoittuvien asukkaiden määrä ja heidän liikkumistottumuksensa vaikuttavat pääkaupunkiseudun liikenteen hyötyjen määrään. Investointikustannukset. Kustannusten kasvu heikentää suoraan kannattavuutta. Samalla on otettava huomioon, että myös HET-vaihtoehdon kustannuksiin sisältyisi vastaavaa epävarmuutta. Herkkyystarkastelun päätulos on, että Vuosaaren satamahanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava, vaikka sataman liikenne ei enää kasvaisi ja junakuljetusten osuus sataman liikenteestä säilyisi nykyisellään. Peruslaskelmassa on oletettu, että yhden sataman mallissa rautatieliikenteen kilpailukyky on selvästi parempi kuin kolmen sataman mallissa. Tämän seurauksena junakuljetusten osuus sataman liikenteestä on Vuosaari-vaihtoehdossa perustellusti suurempi kuin HET-vaihtoehdossa. Vuosaaren satamahanke on kuitenkin yhteiskuntataloudellisesti kannattava myös siinä tapauksessa, että junakuljetusten osuus on sama molemmissa vaihtoehdoissa. Herkkyystarkastelun perusteella hanke voidaan todeta kannattavaksi jo sataman nykyisellä liikennemäärällä ja kulkumuotojakautumalla. Yhteiskuntataloudellisen laskelman suhde ympäristövaikutuksiin rajautuu niihin muutoksiin, joille on rahamääräinen arvo. Laskelma tuo näkyviin satamahankkeen vaikutukset liikenteen suoritteisiin ja siten liikenteen hiilidioksidi- ja muihin päästöihin. Vuosaari-vaihtoehdossa tieliikenteen vuotuinen suorite on noin 95 miljoonaa ajoneuvokilometriä pienempi ja rautatieliikenteen suorite 42 miljoonaa tonnikilometriä pienempi kuin HET-vaihtoehdossa. Vesiliikenteen vuotuinen suorite sen sijaan kasvaa Vuosaari-vaihtoehdon toteutumisen seurauksena noin 245 miljoonaa tonnikilometriä. Suoritemuutosten seurauksena pääkaupunkiseudun liikenteen vuosittainen hiilidioksidipäästö on reilut tonnia pienempi kuin HET-vaihtoehdossa olisi. Vaikutus on suuruusluokaltaan 0,8 % pääkaupunkiseudun liikenteen hiilidioksidipäästöistä. Perusinvestointi Taulukko 2.4 Vuosaari-vaihtoehdon yhteiskuntataloudellinen kannattavuus verrattuna HET-vaihtoehtoon (vuoden 2006 tietojen perusteella). Satama ja sen liittäminen kunnallisteknisiin verkkoihin 315 Meriväylä 11 Tie (pl. joka tapauksessa tehtävät toimenpiteet) 84 Rata 180 Rakentamisen aikaiset korkokustannukset (5 % vuodessa) 71 Yhteensä (A) 661 Ensimmäiseen käyttövuoteen diskontattujen hyötyjen (+) ja haittojen ( ) erotus, M Sataman tavaraliikenne 290 Muu pääkaupunkiseudun liikenne 535 Sataman toiminta 236 Vuosaari-vaihtoehdon välilliset ja aikaistettavat investoinnit 23 HET-vaihtoehdon suorat, välilliset ja aikaistetut investoinnit 367 Säästö Keski-Pasilan rakennuskustannuksissa 73 Ero väylien ylläpitokustannuksissa 22 Investointien jäännösarvo (netto) 14 Yhteensä (B) Hyöty-kustannussuhde (B/A) 2,23 Nykyarvo (B A), M 810 Sisäinen korko (korko, jolla B A=0) 15,0 % L ä h t e e t 1. Vuosaaren satamahanke. Yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma (YHTALI). Helsingin Satama, Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto, , Helsinki 2. Vuosaaren satama. Yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma (YHTALI). Helsingin Sataman julkaisu, sarja C, 1998:11, Helsinki 3. Vuosaaren satamahankkeen yhteiskuntataloudellinen kannattavuuslaskelma (YHTALI). Liikenne- ja viestintäministeriön mietintöjä ja muistioita B22/2001, Helsinki. 4. Vuosaaren satamahanke. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 15/2001, Helsinki. 5. Tieliikenteen ajokustannusten yksikköarvot Suunnitteluvaiheen ohjaus. Tiehallinto, Helsinki. YHTEISKUNTATALOUDELLINEN KANNATTAVUUS 17

16 3 Sataman ympäristövaikutukset 3.1 Johdanto Helsinki on valmistellut uutta satamaa vuosikymmeniä, siitä saakka kun Vuosaari liitettiin kaupunkiin. Tänä aikana ympäristöasioiden merkitys on kasvanut. Yhdestäkään muusta hankkeesta Suomessa ei ole tehty niin paljon ympäristöselvityksiä kuin Vuosaaren satamasta. Satamahankkeen myönteiset vaikutukset erityisesti Helsingin kantakaupungissa on todettu huomattaviksi ja haitat Vuosaaressa ja uusien liikenneyhteyksien varrella hallittaviksi. Vuosaaren satama on ollut mahdollista rakentaa arvokkaiden luontoalueiden viereen, koska ympäristönäkökohdat on otettu suunnittelussa ja päätöksenteossa huomioon taloudellisten ja teknisten seikkojen rinnalla. Haittojen lieventäminen on ollut kaikissa vaiheissa kiinteä osa satamahankkeen suunnittelua ja toteutusta. Useista suunnitelmissa esitetyistä lievennystoimista on tullut myös lupaehtoja. Johdonmukainen pyrkimys haittojen ennaltaehkäisyyn ja minimointiin on synnyttänyt mm. pilaantuneiden massojen käsittelyä, ruoppausvälineistöä, massojen kuljetusta, sataman valaistusta ja raskaan liikenteen haittojen vähentämistä koskevia innovaatioita. 3.2 Alueen luontoarvojen ja sataman vaikutusten selvittäminen aiemmin Mustavuoren ja Porvarinlahden arvokasta luontoa on tutkittu kauan. Vuonna 1949 julkaistussa ehdotuksessa Helsingin seudun luonnonsuojelukohteiksi [1] esitettiin Mustanvuoren seudun ja Borgarstrandvikenin perukan varaamista kansanpuistoksi ja osaa siitä luonnonsuojelualueeksi. Perusteluina olivat alueen vaihteleva luonto, kalliomänniköt, komeat kuusikot ja rehevät lehdot sekä vuorelta avautuva komea näköala luvulla todettiin Vuosaaren soveltuvan hyvin sataman paikaksi teknilliseltä ja taloudelliselta kannalta. Väylän rakentamisen oletettiin aiheuttavan vain vähän ruoppauksia ja louhintaa. Rannan muotoa ja vesialueiden pohjaolosuhteita pidettiin tärkeinä kriteereinä sataman sijoituksessa. Ympäristövaikutuksia ei vielä laajemmin selvitetty eikä arvioitu. Vuosaaren suunnittelukomitea halusi kuitenkin jättää asuntoalueiden ja satamaksi suunnitellun alueen väliin riittävän leveän vihervyöhykkeen [22] luvulla seutukaavaliitto selvitti seudun satamavaihtoehtoja [8] ja Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto inventoi Vuosaaren luontoa [16]. Mustavuoren lehto todettiin Helsingin itäisten alueiden ainoaksi luonnontilaiseksi lehdoksi. Sitä käytettiin ja käytetään myös yliopisto-opetukseen. Helsingin yliopiston kasvimuseossa on vuosina 1965 ja 1979 Mustavuoresta löydetyt näytteet korpihohtosammaleesta, joka on yksi Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen (FI ) suojelun perusteista [14] luvun jälkeen sammalta ei enää ole havaittu luvulla Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet otettiin mukaan valtakunnallisiin suojeluohjelmiin. Porvarinlahti muodostaa Sipoon puolella sijaitsevien Bruksvikenin, Torpvikenin ja Kapellvikenin kanssa valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan Valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluvat Östersundomin lintuvedet. Mustavuoren lehto on ollut vuodesta 1989 valtioneuvoston vahvistamassa Valtakunnallisessa lehtojensuojeluohjelmassa. Helsingin kaupungin esityksestä Uudenmaan lääninhallitus teki vuonna 1987 päätöksen Mustavuoren Porvarinlahden-luonnonsuojelualueen perustamisesta kaupungin omistamille maille. Vuonna 1984 valmistui ns. RAMA-selvitys [16], joka käynnisti Helsingin ranta-alueilla suuria maankäyttömuutoksia. Siinä arvioitiin maankäyttöratkaisuja edelleen pääasiassa toiminnallis-taloudelliselta kannalta. Raportissa todetaan kuitenkin kaupunkikuvallisten vaikutusten lisäksi raskaan liikenteen haitoista kantakaupungissa sekä öljysatamien hajuhaitasta ja päästöistä. Valtakunnallisen satamien kehittämisohjelman (SANKA) tarkastelut vuonna 1988 tehtiin ensisijaisesti kuljetustaloudellisten näkökohtien ja kilpailukykyä edistävän palvelutason kannalta [15]. Hankkeiden, suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä ei vielä ollut. 18 SATAMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

17 K I R J O I T TA J A Pirkko Pulkkinen, MMM (ympäristönsuojelu), LuK (suunnittelumaantiede), työskentelee johtavana ympäristötarkastajana Helsingin kaupungin ympäristökeskuksessa. Hän on ollut ympäristötoimen edustajana Vuosaaren sataman valmistelussa vuodesta 1989 alkaen. Kuva 3.1 Vuosaaren satamahankkeen sijainti SATAMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 19

18 3.3 YVA-lain valmistelu ja ympäristövaikutusten arviointi Helsingissä Sisäasiainministeriö asetti vuonna 1981 komitean, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus valtakunnallisesti merkityksellisten rakennus- ja kehittämishankkeiden ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja ennakoimiseksi sekä arviointimenetelmien kehittämiseksi [23]. Yhdysvalloissa oli ollut vuodesta 1969 voimassa laki ympäristövaikutusten arvioinnista. Komitea piti tärkeänä arvioinnin tekemistä samanaikaisesti suunnittelun kanssa mutta ei vielä tarkastellut mahdollisuutta erillisen lain valmisteluun. Helsingin kaupunki alkoi kehittää ympäristövaikutusten arviointia maankäytön suunnittelussa. Kaupunkisuunnitteluvirasto teetti vuonna 1989 ympäristölautakunnan esityksestä sekä Viikki Latokartano-osayleiskaavan että Vuosaari Niinisaariosayleiskaavan ympäristövaikutusten arvioinnit. Vuosaaressa arvioitiin Vuosaari Niinisaaren kaupunkirakennemallien A2 (runsaasti asutusta) ja B3L (asutusta ja 7 miljoonan tonnin satama) sekä Jätkäsaaressa asutus- (runsaasti asutusta) ja satamavaihtoehtojen (ei asutusta ja 3,8 miljoonan tonnin satama) vaikutuksia luonnonolosuhteiltaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin alueisiin, virkistysalueisiin ja -reitteihin, ilmanpäästöihin, meluun sekä pinta- ja pohjavesiin. Selvityksen mukaan satama oli virkistyksen, liikennepäästöjen ja liikennemelun kannalta edullisempaa sijoittaa Vuosaareen ja luonnonolosuhteiltaan arvokkaiden alueiden sekä pintaja pohjavesien kannalta säilyttää Jätkäsaaressa [12]. Vuonna 1991 ympäristöministeriö asetti työryhmän, joka YVA-92 -mietinnössään esitti hallituksen esityksen muotoon laaditun ehdotuksen laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä [24]. Työryhmä esitti myös ympäristövaikutusten selvittämiseen ja arviointiin velvoittavia muutoksia useisiin muihin lakeihin. YVA-laki ja siihen liittyvät lakimuutokset oli tarkoitus saada voimaan luvun alussa myös Vuosaaren sataman valmistelu vauhdittui, ja kaupunkisuunnitteluvirasto jatkoi alueen maankäytön suunnittelua. Helsingin sataman suuntaviivat (SAKE) -työryhmän raportissa vuonna 1990 kerrottiin teknisten, toiminnallisten ja taloudellisten seikkojen ohella ympäristövaikutuksista sekä Mustavuoren ja Porvarinlahden alueiden luontoarvoista [4]. Kaupunginvaltuusto hyväksyi SAKE-raportin kanssa toivomusponnen, jossa edellytettiin, että jatkosuunnittelun yhteydessä tehdään perusteellinen selvitys sekä nykyisten että suunniteltavien satamien ympäristövaikutuksista. Kaupunginhallitus kehotti satamalautakuntaa ryh- tymään ponnen edellyttämiin toimiin. Satamalaitos teetti selvitykset mm. Vuosaaren sataman melusta, suunnitellun satama-alueen virtaamista, vesistö- ja kalatalousvaikutuksista sekä alusten päästöistä. Kaupunkisuunnitteluvirasto tutki vuonna 1991 valmistuneessa arvioinnissa tarkemmin Vuosaari Niinisaari-osayleiskaavaluonnoksen ympäristövaikutuksia maankäyttömallista, jossa Vuosaaren telakka-alueelle oli sijoitettu kapasiteetiltaan 7 miljoonan tonnin satama [11]. Arvioinnissa haluttiin tarkentaa erityisesti sataman rakentamisen ja toiminnan ympäristövaikutuksia. Selvityksessä arvioitiin satamavaihtoehdon ympäristövaikutuksia luonnon ja kulttuuriympäristön arvoalueisiin, virkistysalueisiin, vesiolosuhteisiin, ilmanlaatuun ja melutasoihin. Samaan aikaan satamalaitos teetti lisäselvityksiä. Satamalautakunta kertoi kaupunginhallitukselle selostuksessaan , että Vuosaari Niinisaari osayleiskaavan ympäristövaikutusselvityksen jälkeen laaditaan laaja, vain satamaa koskeva ympäristövaikutusselvitys, joka tulee olemaan osa sataman kokonaissuunnitelmaa [20]. Sörnäisten sataman siirron ympäristövaikutuksia selvitettiin vuonna 1992 [13]. Työ liittyi Helsingin Yleiskaava 1992:n valmisteluun. Yleiskaavan merkittävin yksittäinen kaupunkirakenneratkaisu olikin Länsisataman ja Sörnäisten sataman tavarasatamatoimintojen keskittäminen Vuosaareen. Ympäristövaikutusten selvittäminen tiivisti kaupungin virastojen ja laitosten asiantuntijoiden yhteistyötä, joka jatkui kaupungin johtajiston perustamassa Vuosaaren sataman seurantaryhmässä (Vuose). Vuosina toiminut ryhmä koordinoi kaupungin valmistelutoimenpiteitä. Helsingin satamalaitos ja kaupungin ympäristökeskus valmistautuivat Vuosaaren sataman ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn suunnitteilla olleen YVA-lain mukaan. Vuonna 1992 neuvoteltiin valtion ympäristöviranomaisten kanssa vapaaehtoisesta YVA-menettelystä [25]. Se ei kuitenkaan ollut mahdollista, koska ei tiedetty YVA-lain lopullista sisältöä eikä yhteysviranomaista. Lain arveltiin tulevan voimaan vuoden 1993 alussa tai viimeistään Helsingin satamalaitos teetti vuonna 1993 aiempiin selvityksiin perustuneen ympäristövaikutusten arviointiohjelman luonnoksen. YVA-laki viipyi, ja arviointimenettelyn aloittamisesta neuvoteltiin uudelleen ympäristöministeriön ja Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa [21]. Valtion ympäristöviranomaiset kertoivat lain tulevan voimaan mah- 20 SATAMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

19 dollisesti vasta Vapaaehtoinen YVA ei olisi korvannut lakisääteistä menettelyä, koska eri lupaviranomaiset tarvitsivat tulossa olleen lain mukaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen ratkaisujensa pohjaksi. Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, 458/2006) ja sitä täydentävä asetus (268/1999, 713/2006) sekä muutokset 12 muuhun lakiin ja kahteen asetukseen tulivat voimaan Vuosaaren satamahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely Arvioinnin järjestäminen Kaupungin johtajistotoimikunta asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia Vuosaaren sataman perustamissuunnitelma. Se valmistui , ja sitä selostettiin kaupunginhallituksen iltakoulussa ja kaupunginvaltuuston jäsenille Samana päivänä kaupunginvaltuusto hyväksyi kuntasuunnitelmaa käsiteltäessä toivomusponnen, jossa edellytettiin, että Vuosaaren satamahankkeesta tehdään tulevan YVA-lain mukainen arviointi ennen kuin kaupunginvaltuusto käsittelee perustamissuunnitelman. Satamalaitos oli valmistautunut ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn hyvin. Prosessi päästiin aloittamaan heti lain tultua voimaan. Arviointiohjelmaluonnos oli laadittu jo edellisenä vuonna, ja kaupungin johtajisto oli kesällä 1994 perustanut YVA-menettelyn ohjausryhmän. Arviointiohjelma valmistui marraskuussa 1994 [5]. Uudenmaan ympäristökeskus yhteysviranomaisena antoi siitä lausuntonsa Ympäristövaikutukset arvioitiin hankekokonaisuudesta siten, että Helsingin kaupunki vastasi sataman ja sinne johtavien maaliikenneyhteyksien arvioinnista ja Merenkulkuhallitus meriväylän arvioinnista. YVA-menettelyn ohjausryhmään kuuluivat Helsingin, Vantaan, Sipoon, Tielaitoksen, Valtionrauta- Lainsädännön mukaiset vaikutusryhmät Vertailutaso Eläimistö Esimerkkejä arviointitason mittareista Linnuston suojelupistearvo Kuva 3.2 Vertailtavat ympäristövaikutukset YVA-selostuksen mukaan. Kasvillisuus Kasviston suojeluarvoluku Luonto, vuorovaikutussuhteet, monimuotoisuus Meri Veden laatu Eliöstö Veden vaihtuvuus Pohjavesi Määrä, laatu Vertailtavat ympäristövaikutukset Ihmisen terveys, elinolot ja viihtyvyys Päästöt ilmaan Välittömät terveysvaikutukset Työllisyys Typen oksidit Melu Uudet työpaikat Yhdyskuntarakenne Virkistys Uudet virkistysalueet Häiriöt virkistysalueille Asunnot, palvelut Asuinrakentaminen Palvelujen kehitys Talous Maisema Kielteisen maisematekijän näkemäalue Helsingin kaupungin talous Kannattavuus Yhteiskuntatalous Hyöty/kustannus-suhde SATAMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 21

20 teiden ja Merenkulkuhallituksen edustajat sekä asiantuntijana Uudenmaan lääninhallituksen edustaja. Samaan aikaan Vuosaaren satamahankkeen YVAmenettelyn kanssa olivat meneillään Metropolitan Port Oy:n Pikkalan satamahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely ja seutukaavaliiton selvitykset molemmista satamahankkeista. Perusteellisista ennakkovalmisteluista huolimatta Helsingin satamahankkeen YVA-menettely vei lähes 1,5 vuotta. Sen kestoa lisäsivät mm. Vantaan tekemät liikenneselvitykset ja Merenkulkuhallituksen väylätutkimukset. Arviointiselostus valmistui lokakuussa 1995 [6]. Menettely päättyi yhteysviranomaisena toimineen Uudenmaan ympäristökeskuksen annettua selostuksesta lausuntonsa [8] Arvioidut vaihtoehdot ja lisäselvitykset YVA-menettelyssä oli vaihtoehtona uusi kappaletavaraliikennettä varten Vuosaareen rakennettava satama meriväylä- ja maaliikenneyhteysvaihtoehtoineen. Satamalta vapautuville alueille Länsisatamassa ja Sörnäisissä rakennettaisiin pääasiassa asuntoja. Toisena vaihtoehtona oli, ettei satamahanketta toteutettaisi. Satamia kehitettäisiin vanhoilla alueilla mahdollisuuksien mukaan ja Vuosaaren telakka-aluetta teollisuusalueena [6]. Helsingin, Vantaan ja Sipoon päätöksentekijöistä koostunut Vuosaaren sataman neuvottelukunta valitsi aiempien selvitysten ja suunnitelmien pohjalta ympäristövaikutusten arviointiin seuraavat maaliikennevaihtoehdot: tie Porvarinlahden yli sillalla ja lyhyessä tunnelissa Labbackan mäen ali tie Porvarinlahden ja Labbackan mäen ali pitkässä tunnelissa rata Porvarinlahden yli sillalla ja tunnelissa Labbackan mäen ali rata satamasta Porvarinlahden eteläpuolitse länteen ja tunnelissa Mustavuoren ali satamarata on liitettävissä päärataan Koivukylässä tai Heli-radan linjausta noudattaen Tapanilassa. Satamahankkeen ympäristövaikutusten arviointi perustui aiempiin selvityksiin, asiantuntijoiden arvioihin, asukkaiden näkemyksiin ja YVA-menettelyn aikana tehtyihin lisäselvityksiin. Vaikutusalueen asukkaille tehtiin kysely, ja asukkaille pidettiin viisi kuulemistilaisuutta. Lisäksi järjestettiin 11 viranomaishaastattelua ja kolme muuta kuulemistilaisuutta: ammattikalastajille, virkistyskalastajille ja luonnonsuojelujärjestöille. Arvioinnin aikana tehtiin lisäselvitykset seuraavista aiheista: tieliikenneväylien palvelutasot maisemavaikutukset meluvaikutukset päästöt ilmaan pohjavesiselvitys asiantuntijalausunto vaikutuksista Porvarinlahden ja sen lähiympäristön linnustoon vaikutukset kasvillisuuteen ja kasvistoon Porvarinlahden vesi- ja sedimenttitutkimus vaarallisten aineiden kuljetusten arviointi virkistysvaikutukset läjitys- ja merihiekanottoalueiden tutkimukset uuden väylävaihtoehdon haraukset väylän navigointisimulaatio väylävaihtoehtojen navigoitavuus virtausmallinnus alusten aiheuttamat aallot ja virtaukset yhteenveto satamahankkeeseen liittyvistä merialueen tutkimuksista Vaihtoehtojen vertailu Arviointiselostuksessa esitettiin luontoon, ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia. Arviointia täydennettiin tiedoilla hankkeen kustannuksista ja kannattavuudesta. Vaihtoehtojen vertailussa seuraavat seikat tukivat Vuosaaren satamahankkeen toteuttamista: 1. Ihmisiin suoraan kohdistuvat terveysvaikutukset Sataman ja sen liikenteen melu kohdistuu alueille, joilla on vähemmän asukkaita. 2. Helsingin palvelujen ja asuntotuotannon määrä Kantakaupunkiin voidaan rakentaa uusia asuntoalueita. 3. Työllisyys Suuri rakennusprojekti ja satamakapasiteetin lisääntyminen työllistävät. 4. Taloudelliset vaikutukset Hanke on sekä yhteiskuntataloudellisesti että Helsingin kaupungin talouden kannalta kannattava. 5. Maisemalliset vaikutukset Telakan ja kahden sataman sijaan hankkeen toteuttamisen lopputuloksena on yksi suuri satama ja sinne johtavat maaliikenneyhteydet. 6. Päästöt ilmaan Sataman liikenteen ja henkilöautoliikenteen liikennemäärät ja päästöt pienenevät verrattuna siihen tilanteeseen, että keskustan satamien kapasiteetin loputtua osa satamakapasiteetista joutuu hakeutumaan kymmenien kilometrien päähän ja asuntoalueet rakennetaan keskustan ulkopuolelle. 22 SATAMAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISTARVETTA KOSKEVASSA ASIASSA; PERNAJAN SAARISTON VESIHUOLTOPROJEKTI, LOVIISA Päätös Dnro UUDELY/20/07.04/2011 14.11.2011 Julkinen Pernajan saariston vesiosuuskunta c/o Juhani Räty (saantitodistus) Sarvisalontie 1055 07780 Härkäpää PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN

Lisätiedot

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta

Helsinki Dnro UUS 2008 R ASIA. Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta PÄÄTÖS 1. ASIA Helsinki Dnro 13.3.2009 UUS 2008 R 8 531 Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta 2. HANKKEESTA VASTAAVA Tiehallinto Uudenmaan tiepiiri PL 70 00521

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 153 FinEst Link -aloite Helsingin ja Tallinnan välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi HEL 2015-013756 T 04 03 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti valtuuttaa

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitus uudistuu Kokonaan ympäristöluvista pois Varsinaisen ympäristöluvan sujuvoittaminen

Lisätiedot

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Rovaniemen maalaiskunta TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITTELUKESKUS OY 2 ROVANIEMEN MAALAISKUNTA TAPIONKYLÄN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAAVOITUKSEN

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS

ASEMAKAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS 18.2.2013 7/10.02.03/2013 Kymi Ring Oy:n hallitus 4.3.2013 ASEMAKAAVOITUKSEN KÄYNNISTÄMISSOPIMUS SOPIJAPUOLET SOPIMUSALUE Iitin kunta PL 32 47401 KAUSALA kirjaamo.iitinkunta@iitti.fi Y-tunnus 0158766-7

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS HÖYLÄÄMÖNKADUN POHJOISPÄÄ Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06)

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN

PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN Päätös PIRELY/8/07.04/2012 Pirkanmaa 18.6.2012 Julkinen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PL 2000, 33521 TAMPERE PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISES- TA YKSITTÄISTAPAUKSEEN Pirkanmaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 24.1.2013 luonnos OKKOSENRANTA ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 ) mukainen asiakirja, jossa kuvataan

Lisätiedot

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1

HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 HELSINKI, SIPOO JA VANTAA PÖYTÄKIRJA 1/2014 1 Kokousaika Maanantai 27.10.2014 klo 9.00-9.30 Kokouspaikka Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoussali Kansakoulukatu 3, 00100 Helsinki Läsnä Jäsenet

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

tark Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8.8.2007 tark. 11.1.2010 Leivonmäen kunta Niinniemen alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.1.2010 1 TEHTÄVÄN KUVAUS ESIPUHE Niinniemen alueen asemakaavoitus käynnistyi virallisesti

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi YVA

Ympäristövaikutusten arviointi YVA Ympäristövaikutusten arviointi YVA 2 Ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta

Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta Palvelutuotannon lautakunta 117 21.10.2015 Kunnanhallitus 345 02.11.2015 Kirkkonummen kunnan lausunto Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta 2016-2019 701/08.00.01/2015 Palvelutuotannon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 270. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 05.09.2016 Sivu 1 / 1 4941/2015 10.02.03 270 Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Puustellinmäki, asemakaavan muutos 110517, hyväksymistä koskevasta valituksesta Valmistelijat

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014

Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 Janakkalan kunta Turenki 25.4.2014 1 Taimistotie Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee Turengin keskustassa, Turengintien pohjoispuolella, rautatien molemmin

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 43. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTI 14 JA OSA KEMIRANTIESTÄ JA OSA OUTOKUMMUNTIESTÄ ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE 1 PERUS-

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Prof. Kai Kokko Syksy 2011

Prof. Kai Kokko Syksy 2011 Prof. Kai Kokko Syksy 2011 1 kysymys Rakennushankkeessa on kysymys kerrosalaltaan 1 767 neliömetrin suuruisen broilerikasvattamon rakentamisesta maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitetulla

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan. MUTKU Jukka Tengvall

Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan. MUTKU Jukka Tengvall Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan hyötykäyttö MUTKU 12.3.2009 Jukka Tengvall MELUMÄKI MELUMÄEN SIJAINTI 2 Vuosaaren sataman melumäki J. Tengvall 12.3.2009 3 Taustaa Vuosaaren satama-alueen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset

HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset HLJ 2011:n Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen (MARA) päätulokset 22.3.2010 Tavoitetila ja -verkko Perustuu laajaan asiantuntijakäsittelyyn ja innovatiiviseen mallinnusprosessiin Käyty läpi seudulla

Lisätiedot

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY

FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY FENNOVOIMAN KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN YVA-MENETTELY YVA-ohjelman yleisötilaisuus Anna-Katri Räihä, Pöyry Finland Oy YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Tavoitteena

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA

VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA KANGASALA VT 12 ALASJÄRVI-HUUTIJÄRVI YVA VAIKUTUSTYÖPAJA 5.4.2016 KANGASALA TYÖPAJAN OHJELMA 17.15 Kahvi 17.30 Tervetuloa; Tero Haarajärvi Suunnittelutilanne; Arto Viitanen Alustavat vaikutusarvioinnit; Jari Mannila

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI /TAAVETTI Marttilantie-Kappakatu-Taavetintie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 21.12.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue käsittää osan Marttilantiestä sekä Kauppakadun

Lisätiedot

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos

GOLFKLUBIN asemakaavamuutos GOLFKLUBIN asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tämä asiakirja on osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), joka on kunnan esitys yhteistyöstä osallisille. Se määrittelee asemakaavan

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN

KASKISTEN KAUPUNKI KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN KASKÖ STAD SATAMA - ALUEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS DETALJPLAN OCH ÄNDRING AV DETALJPLAN I HAMNEN 2006 Närpiöntie 2, 64200 NÄRPIÖ Närpesvägen 2, 64200 NÄRPES 2 KASKISTEN KAUPUNKI SATAMA-ALUEEN

Lisätiedot

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (8) Päiväys 1.2.2013 LAIHIANRANNAN ASEMAKAAVA 41 LAIHIA ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki. Tekninen toimi Kaavoitus PL 38,

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen

Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus Pentti Saastamoinen Vihdin kyläkoulut ja kylien elinvoimaisuus 25.8.2015 Pentti Saastamoinen taajamakeskeinen politiikka ainakaan ei ole houkutellut lisää asukkaita Vihtiin Maria Aittoniemi, VU 13.8.2016 Kolme teemaa o kylille

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/5 1 b 5 EHDOTUS KAUPUNGINHALLITUKSELLE KAHDEN UUDEN SIIRTOLAPUUTARHA-ALUEEN PERUSTAMISESTA Kslk 2008-1354 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee ehdottaa kaupunginhallitukselle,

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot