Taimen kymmenen vuotta Hikeä ja kyyneliä? s. 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taimen kymmenen vuotta Hikeä ja kyyneliä? s. 4"

Transkriptio

1 Lehti sinulle metsänomistaja Kevät 2012 Taimen kymmenen vuotta Hikeä ja kyyneliä? s. 4 Ennättääkö laho koivikkoosi ennen hakkuukonetta? s. 8

2 S I S Ä L T Ö SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Kevät 2012 Pääkirjoitus Taimen kymmenen vuotta Hikeä ja kyyneliä? Harvestia panostaa metsänhoitopalveluihin Ennättääkö laho koivikkoosi ennen hakkuukonetta? Aallotuskartonkia Kuopiosta ja Etelä-Afrikasta Savon Sellun osakkeita myymässä Tuontipuu täydentää kotimaan tarjontaa Yhtiömme edustajana Kuljetusliike E. Nousiainen Tapanin myrsky kylässä Metsä-Multian menestyksen takana työntekijöiden hyvinvointi Yrittäjän paras apu Metsiä pitää hoitaa! Sujuvaa ja helppoa asioiden hoitamista Teräsnainen tiehoitokunnan puheenjohtajana Puumarkkinabarometri Hankintaesimiehet Kiitos palautteesta HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle Päätoimittaja: Liisa Viikari, Harvestia Oy Toimituskunta: Harvestia Oy Timo Hartikainen Teija Hyytiäinen-Koskimäki Vesa Koskimäki Niko Pettinen Ari Sirviö Kari Wuolijoki Savon Sellu Oy Antero Putkonen Painopaperi: paperi UPM Star Silk 80g kansilehti Galerie Art Gloss 130 g Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Kansikuva: Esko Viikari Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: kpl 2 Harvestia

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Edellytykset vilkkaalle puukauppavuodelle ovat olemassa Harvestian puunhankinta yksityismetsistä jatkoi kasvuaan myös viime vuonna. Puukauppoja tehtiin kaikkiaan yli 6000 kpl ja kokonaisostomäärä nousi noin 2,5 miljoonaan kuutiometriin. Parhaat kiitokset teille kaikille metsänomistajille, jotka valitsitte Harvestian puukauppakumppaniksenne. HARVESTIA OY on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii omistajayhtiöidensä tehtailla ja sahoilla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pystyja hankintakaupalla. Parhaat kiitokset teille kaikille metsänomistajille, jotka valitsitte Harvestian puukauppakumppaniksenne. Haluamme olla teidän luottamuksenne arvoisia, myös tulevaisuudessa. Yleinen talouden epävarmuus heijastui viime syksynä ja alkutalvena tuotteiden kysyntään ja hintatasoon. Seurauksena oli niin sahoilla kuin paperi- ja sellutehtailla tuotannonsupistuksia. Erityisen vaikea tilanne on ollut sahateollisuudelle, joka jo useamman vuoden ajan on kärsinyt myös korkeista tukin hinnoista. Alkuvuonna talouden toimeliaisuus on vähitellen parantunut ja monien tuotteiden, myös sahatavaran, kysyntä on normalisoitunut. Kysynnän yleinen paraneminen on hyvä uutinen metsänomistajille. Kaikkea puuta tarvitaan ja puulla on hyvä kysyntä. Myös puun hinta on hyvä. Kaikki edellytykset vilkkaalle puukauppavuodelle ovat olemassa. Nuorten metsien hoidon kannalta tärkeä pienpuun korjuun energiatuki on joutunut vastatuuleen EU-komissiossa, eikä sitä suunnitellussa muodossa saada käytäntöön. Nykyinen nuorten metsien kemera- tuki on tulkinnanvarainen ja paljon byrokratiaa aiheuttava. Tuki kohdistuu hoitamatta jääneisiin metsiin, eikä näin ollen kannusta hyvään ja oikeaaikaiseen metsänhoitoon. Ilman pienpuun korjuutukia tai muita kannustimia tai verohelpotuksia pienpuuta ei saada hankittua riittävästi, jotta voimalaitosten kasvava puupolttoaineiden tarve saataisiin tyydytettyä. Ratkaisulla on kiire tai muutoin kattiloissa palaa lisääntyvässä määrin kuitupuuta ja nuorien metsien hoitorästit kasvavat. Venäjä on hyväksytty 18 vuoden neuvottelujen jälkeen WTO:n jäseneksi. Sen seurauksena puun vientitullit laskevat loppukesällä. Venäjän puu tulee taas kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi ainakin niille tehtaille, jotka sijaitsevat itärajan tuntumassa. Nähtäväksi jää, miten yritykset tulevat turvautumaan itäpuuhun. Jos kotimaan puuta on riittävästi tarjolla ja puukauppaa käydään järkevään hintatasoon, uskon ettei tuonti tule toteutumaan aikaisempien vuosien laajuudessa. Kari Wuolijoki varatoimitusjohtaja Harvestia 3

4 M E T S Ä N H O I T O Taimen kymmenen vuotta Hikeä ja kyyneliä? Aloittaessaan parhaimmillaan kymmenien metrien matkan kohti yläilmaa on pienellä puun alulla tiedossaan kovaa taistelua. Tässä taistelussa voi hyvä metsänomistaja auttaa pikkupoloa selviytymään. Tällä kohteella on taimikon varhaishoito jäänyt tekemättä. Edessä on kallis taimikonhoito. 4 Harvestia

5 M E T S Ä N H O I T O Heti talven jälkeen maan pintakerros rikki, siemenet perään ja viideksi vuodeksi muihin hommiin! Taimen perusturvallisuus, valo, vesi ja ravinteet, luodaan hyvillä uudistamismenetelmillä. Jatkokehitys hyväksi puuyksilöksi vaatii tervettä kilpailua eli saman lajin samanikäisten yksilöiden tarjoamaa vastusta, eikä ylivoimaisten kilpailijoiden järjestämää nujertavaa alistamista. Auttamalla puun tainta ensimmäiset kymmenen vuotta, on metsänomistajalla ja hänen seuraajillaan jäljellä vuotta lokoisaa, vähin erin tapahtuvaa sadonkorjuuta. Miten taimen perusturvallisuus luodaan? Menetelmät taimen perusturvallisuuden luomiseksi vaihtelevat, mutta yksi tekijä on yhteinen, nimittäin aika. Mitä pidemmän ajan taimen epämiellyttävät kilpailijat saavat valmistella hyökkäystään, sitä ankeampi on taimen varhaislapsuus. Jo pari kesää muuttaa taimen otollisen kasvualustan vihreässä tapahtuvaksi eloonjäämiskamppailuksi, ehkä karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta. Ryhdy siis uuden puuston luontiin heti hakkuun jälkeisenä kesänä ainakin maan muokkauksella. Näinä hakkuutähteiden ja kantojen keruun, heikentyneen tieverkon ja vaihtelevien hakkuuvuosien aikoina voi nimittäin olla mielenrauhalle helpompaa ajoittaa istutus ja kylvö vasta hakkuuta seuraavalle keväälle. Rouste vaanii hienojakoisilla mailla Männyn poikaset tehdään metsässäkin siemenistä, se on pääsääntö. Jos paikka on oikein valittu, kaava on helppo. Heti talven jälkeen maan pintakerros rikki, siemenet perään ja viideksi vuodeksi muihin hommiin! Toki maan pinnan voi rikkoa jo kylvökevättä edeltävänä syksynä, koneita on silloin ehkä helpommin saatavilla. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että kylvön tekee itse eikä maata muokkaava kone. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pienen, yhden kesän kasvaneen taimen pahin vihollinen voi vaania näkymättömissä. Rouste on valmiina hyökkäämään puunalun kimppuun, jos maalaji on kovin hienoa raetta. Hienoissa maan murusissa pysyy vesi hyvin kiinni. Jäätyessään vesi laajenee, jolloin maa liikkuu ja taimiparan kohtalo on sinetöity: pikkuruiset juuret eivät jaksa vastustaa pintamaan liikettä, joten kuolo kutsuu. Maata tutkimalla voi tuon näkymättömän vihollisen läsnäolon havaita, mutta jonkinlaista vinkkiä voi antaa myös hieskoivu. Jos hyvälaatuisenkin tukkimännikön alla kasvaa paljon hieskoivua, saattaa olla viisaampi valita siementen sijaan männyn taimet ja tehdä istutustyö vasta toukokuun lopun ja heinäkuun alun välisenä aikana. Kuuselle ja koivulle pieniä mättäitä Kuusen ja koivun alkutaipaleen helpottamiseksi on parin viime vuosikymmenen aikana löydetty paljon uutta. Männyn viljelyssä käytettävän pelkän maanpinnan rikkomisen sijaan koivulle ja kuuselle on syytä tehdä pieniä mättäitä. Näissä mättäissä pikku taimivaliomme saa valoa, lämpöä ja eväitäkin enemmän kuin jakamalla ne maanpinnan tasolla rahvaan kanssa. Kun maanpintaa rikotaan mättäiden lisäksi mahdollisimman vähän, on vääränlaisilla kilpailijoilla kurjat olosuhteet taimiystäväämme verrattuna. Puun juuret alkavat kasvaa ja toimia, kun maa on lämmennyt yli kahdeksanasteiseksi. Niinpä istutuksille ei olekaan keväällä kiire: on parempi istuttaa juhannusviikolla kuin vappuviikolla. Juhannusviikolle on luonto lisäksi järjestänyt työnjohtoakin runsain parvin, joten työ sujuu joutuin. Kuusen taimet myös istutetaan paljon aiempaa ohjeistusta syvempään. Jopa 6-7 senttiä maata saa olla potin yläpinnan päällä. Metsäntutkija Timo Saksan mukaan taimi on kuitenkin liian syvässä, jos vihreää ei enää näy. Kuusen syväistutuksella voi hieman torjua jopa roustepahalaisen tuhoja. Nuorisolle kesätyötä! Seuraava taimemme kehitystä jarruttava uhka on väriltään vihreää. Viljavimmilla kasvupaikoilla saattaa heinäkasvien invaasio olla niin voimakas, että taimet on etsittävä ja pelastettava jopa pari kertaa kesässä ensimmäisten vuosien aikana. Tämä on niin ikävää työtä, että onpa joku metsänomistaja tehnyt avohakkuulakon heinien takia. Yleisimmällä, mustikkaa kasvavalla maalla heinävaaraa ehkä pelätään suottakin. Jos tällaiselle paikalle tulee heinien lisäksi vattua ja horsmaa, ei pelko taimien tukehtumiselle ole niin suuri. Vattu ja horsma hillitsevät taimien päälle syksyisin kaatuvien heinien kasvua ja jäädessään osin itse pystyyn, ottavat osan kaatuilevista heinistä riesakseen. Toki ensimmäisen parin vuoden ajan tilannetta kannattaa seurata. > Harvestia 5

6 M E T S Ä N H O I T O > Mustikkatyyppiä viljavammilla paikoilla heinätyöt ovat edessä melko varmasti. Löytyihän nuorisolle kesätyötä! Ensimmäinen suojelukierros taimien hyväksi Annetaan ajan kulua viisi - seitsemän vuotta ja oletetaan, että ilman kyyneleitä. Taimikatraamme on siis selvinnyt rousteesta, hallasta, ahavasta, tukkimiehentäistä, myyrästä, kauriista, metsosta, heinästä, hirvestä, eikä sienitautikaan ole iskenyt. Paikallahan on nyt täystiheä havupuutaimikko, jonka rinnalle on pikkuhiljaa hivuttautunut erilaisten lehtipuuyksilöiden muodostama uhka. On siis aika tehdä ensimmäinen kaksitahtibensan hajuinen suojelukierros taimipienokaisten avuksi. Tässä vaiheessa toteutus vaatii kohtuullisen yksinkertaisen ohjeen: kaikki lehtipuu nurin. Toki koivuntaimikossa ohjetta kannattaa vähän tarkentaa, aloittelevalle raivaajalle jopa merkitä istutetut koivut vaikka kuitunauhalla. Kun lehtipuupahalaiset kaadetaan tässä vaiheessa, saavuttaa vaalittu havupuusukupolvemme ison kilpailuedun metsikön roskaväkeen. Tottahan paikalle uusia lehtipuuyksilöitä syntyy, mutta ne ovat jo paljon ystävällisempiä kavereita. Lähtiessään takamatkalta kisaan lehtipuut nopeakasvuisempina saavuttavat havupuumme, jolloin varsinaisessa taimikon harvennuksessa niitä voi tarpeen mukaan ottaa mukaan kilpailuun tasavertaisina, eikä ylivoimaisen vallitsevina päsmäreinä. Varhaisessa vaiheessa tehty perkaus helpottaa myös varsinaisen taimikonhoidon tekemistä. Poistettavia runkoja on vähemmän, eikä tarvitse arvailla kilpailussa lujilla olleen havupuuyksilön elpymismahdollisuuksia. Lumien sulettua on taimikon varhaishoito tällä kohteella ajankohtainen. Tämän varhaishoidon tekemisen ajankohdasta ollaan ainakin kahta mieltä: heinäkuussa kaadettavien lehtipuiden juuriston energia on lehtien teon ja pituuskasvun jäljiltä heikoimmillaan. Kun yhteyttävä koneisto katkaistaan silloin pois, on uuden vesakon syntyminen ehkä hitaampaa. Toiset taas panostavat työn sujuvuuteen, sillä se on toukokuussa nopeampaa, kun lehtivesakko on lehdetön ja havupuut näkyvät hyvin. Molemmissa kuitenkin periaate on sama, jätetään tämä viljelty havupuusukupolvi kisaamaan tasavertaisena keskenään. Männyn taimikossa on vain edullista, mikäli samankokoisia havupuukisaajia tässä vaiheessa on mahdollisimman paljon. Halu saada valoa aiheuttaa kiireen kasvaa ylöspäin, kun sivuilla ei ole tilaa levittäytyä. Kiitoksena tasainen ja helppohoitoinen metsä Uuden metsän aikaan saaminen on sitä työläämpää, mitä viljavammalla maalla ollaan. Työ on pääosin yksitoikkoista ja kuumaakin puuhaa, hyvää talkootyön ainesta siis. Kaikesta huolimatta palkkana saattaa olla kyyneleitä, tuholaisia kun vaanii joka hetki. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että mitä paremmin uutta taimikatrasta ensimmäisen kymmenen vuotta vaalii, sitä todennäköisemmin seuraa kiitos - tasainen ja helppohoitoinen metsä, joka tarjoaa tuloja seuraavat vuosikymmenet. Hyvin tehdyn taimikon varhaishoidon jälkeen metsä näyttää tältä ja voi hyvin. 6 Harvestia

7 M E T S Ä N H O I T O Harvestia panostaa metsänhoitopalveluihin Metsänomistajat haluavat enenevässä määrin hoitaa kaikki metsäasiansa yhden luukun periaatteella. Haluamme olla mukana tarjoamassa tätä mahdollisuutta metsänomistajalle, kertoo Harvestian metsänhoitoesimies Vesa Koskimäki. Pohjanmaan rajamailta Ähtäristä kotoisin oleva Vesa Koskimäki aloitti työnsä Harvestian metsänhoitoesimiehenä syksyllä Vesan tehtävänä on kehittää metsänhoitopalveluita niin, että metsänomistajille on tarjolla koko Harvestian toimialueella laadukkaat ja kustannuksiltaan kilpailukykyiset metsänhoitopalvelut. Käsittääkseni minut otettiin Harvestiaan töihin, koska on yhä enemmän metsänomistajia, jotka haluavat hoitaa kaikki metsäasiansa yhdessä osoitteessa. Toisin sanoen puukaupan yhteydessä puun myyjän on vaivatonta sopia oman hankintaesimiehensä kanssa esimerkiksi hakkuiden mahdolliset ennakkoraivaukset ja uudistamistyöt sekä niiden ajoitus. Pääasiallisena työnäni Harvestiassa on siis metsänhoitotöiden resursointi eli toimiminen hankintaesimiestemme tukena, jotta he voivat tarvittaessa tarjota metsänomistajalle laadukkaat ja edulliset metsänhoitopalvelut, kuvailee Vesa omaa tehtäväkenttäänsä. Vesalla on pitkä kokemus metsänomistajien neuvontatehtävistä. Harvestiassa hän tulee toimimaan neuvonantajana niin metsänhoidollisissa kuin metsäverotukseen ja sukupolvenvaihdokseen liittyvissä tehtävissä. Saarijärvellä kotitoimistoa pitävä Vesa on ehtinyt ennen Harvestialle siirtymistään työskennellä useissa eri metsäalan organisaatiossa erilaisissa tehtävissä. Pääpaino on kuitenkin ollut metsänhoidollisessa näkökulmassa. Omien sanojensa mukaan Harvestiassa työntajana Vesaa kiehtoi ennen kaikkea uudehkon toimijan ketterä, sopivankokoinen ja mukavan ohut organisaatio. Tällä tarkoitan sitä, että työ on monipuolista, jossa myöskään vastuutaan ei pääse piiloon välipäällikköarmadan taakse. Todella motivoituneiksi ja ammattitaitoisiksi uudet työkaverit ovat osoittautuneetkin, Vesa kiittelee. Harvestia 7

8 M E T S Ä N H O I T O Ennättääkö laho koivikkoosi ennen hakkuukonetta? Onko niitynlaitakoivikkosi ollut samannäköinen niin kauan, kuin muistat? Jos vastaat myöntävästi, sinulla on todennäköisesti metsässäsi hakkuukypsä hieskoivikko. Lehtipuiden kiertoajat ovat lyhyempiä kuin havupuilla, mikä käytännön toiminnassa unohtuu helposti myös monelta metsäammattilaiselta. Mitkä sitten ovat syitä siihen, että päätehakkuuleimikoita tehdään mieluummin kangasmaalle? Yksi tekijä voi olla suokoivikoiden sijainti. Valtaosa tiestöstä kulkee kankaita pitkin ja siten kangasmaan metsiköt ovat näkyvillä ja niiden puusto on helpommin korjattavissa. Toinen todennäköinen syy on se, että uudistuskuvioilla on harvoin turv la puustoa yhtä paljon kuin kangasmaalla ja siten kantorahatulo jää pienemmäksi. Lisäksi koivun suuri osuus ja puuston heikompi laatu laskevat tukkiosuutta, mikä edelleen pienentää taloudellista tulosta. Milloin hieskoivikko on syytä uudistaa? Nykyisten uudistamissuositusten mukaan hieskoivikon voi Etelä- ja Väli-Suomessa uudistaa rinnankorkeusläpimitan ollessa cm. Jos metsä on kasvanut tiheänä, voi uudistamisikä tulla vastaan ennen rinnankorkeusläpimittaa. Hieskoivulla uudistamisikä on vuotta. Hieskoivu voidaan uudistaa ikä- ja läpimittasuositusta aikaisemminkin, jos sen katsotaan olevan kasvupaikalle vähäarvoinen puulaji. Koivikon kiertoajan jatkamista voi puolestaan harkita, jos puusto on hyvälaatuista ja voidaan olettaa sen tukkiosuuden nousevan jatkokasvatuksella. Tällöin puusto tosin altistuu laholle ja metsänomistaja menettää tulevan taimikon kasvun tuolta ajalta. Usein virheellisesti tarkastellaankin pelkästään olemassa olevan puuston kasvua, eikä huomioida vaihtoehtona seuraavan puusukupolven tuottoa. Hakkuu kunnostusojituksen yhteydessä Yksi järkevä ajankohta suopuustojen uudistamiseen, olisi yhdistää hakkuut kunnostusojitukseen. Uusi taimikko pääsee heti hyvään kasvuun, kun vesi ei vaivaa sen kasvuun lähtöä. Jos vanhan puuston kasvu on päässyt taantumaan, sen toipuminen vie aikaa. Lisäksi kuivatus ja harvennus altistavat vanhan puuston myrskytuhoille. Myös muokkauksen voisi mahdollisesti tehdä samalla koneella, millä ojat kaivetaan. Tämä toisi säästöä koneiden siirtokustannuksissa. 8 Harvestia

9 M E T S Ä N H O I T O < Kasvupaikalleen vähäarvoinen hieskoivikko kannattaa uudistaa. Uudistamisen yhteydessä on hyvä huolehtia kasvupaikan vesitalous kuntoon ennen uuden puusukupolven perustamistoimenpiteitä. Olisiko syytä seuraavaa puukauppaa suunniteltaessa käydä toteamassa ojitusalueiden ja etenkin mahdollisten koivikoiden hakkuutarve? Mikäli ojituksia ja hakkuita ei toteuteta samalla kertaa, on riski, että ojiin joutuu hakkuutähteitä tai ojat vaurioituvat, kun koneilla ajetaan niiden ylitse. Ojasuunnitelmaan voi mahdollisesti liittää pengertien, joka helpottaa hakkuiden toteuttamista. Ojitukseen liittyvät ojalinja- ja harvennushakkuut olisi myös helpompi saada kaupaksi, kun leimikossa olisi mukana päätehakkuuta. Soiden ojituksen suurimmat toteutusmäärät olivat 1960-luvun lopulla, joten kunnostusojitustarvetta olisi monella tilalla. Jos puusto on koivua, niin suurella todennäköisyydellä se pitäisi uudistaa. Nykyinen Kemera-tuki tarjoaa vielä toistaiseksi tukea metsän uudistamiseen. Tuet ovat voimassa, jos hankkeisiin tehdään suunnitelmat ja ne hyväksytään nyt. Kantorahatulon maksimimäärä on tukivyöhykkeestä riippuen euroa hehtaarilta. Ojitukseen ja penger- teiden tekoon on myös mahdollista saada tukea. Valtion taloustilanne tuskin antaa mahdollisuuksia tukien parantamiseen jatkossa. Harvestia ostaa koivukuitua Miten sitten puumarkkinatilanne vaikuttaa toimenpiteiden ajoitukseen suoleimikoissa? Suokohteilla kuitupuiden osuus on suuri. Kuitupuun hintavaihtelut eivät ole yhtä suuria kuin tukeilla. Venäjän WTO-jäsenyydellä on ennustettu olevan merkitystä koivun tuonnin lisääntymiseen. Harvestian omistajayhtiö Savon Sellu käyttää koivukuitua korkealaatuisen aallotuskartongin valmistamiseen. Tämä tarjoaa Harvestialle mahdollisuuden ostaa koivukuitua sisältäviä leimikoita jatkuvasti. Olisiko syytä seuraavaa puukauppaa suunniteltaessa käydä toteamassa ojitusalueiden ja etenkin mahdollisten koivikoiden hakkuutarve? Turv ta kertyy yleensä paljon kuitupuuta, etenkin hieskoivua. Harvestia 9

10 S A V O N S E L L U Savon Sellun tuotantopäällikkö Antero Putkonen: Aallotuskartonkia Kuopiosta ja Etelä-Afrikasta Savon Sellun tuotteen eli neitseellisestä koivukuidusta valmistetun aallotuskartongin kysyntä on vaikeasta maailmantalouden tilanteesta huolimatta ennakoitua parempi. Aallotuskartongin tärkeimpien ominaisuuksien, huippuluokan jäykkyyden ja kosteudenkeston, saavuttamisessa Savon Sellu on selkeästi edellä muiden mantereiden toimijoita ja kierrätyskuitupohjaisia aallotuskartongin valmistajia. Tuotantopäällikkö Antero Putkonen kotiinpaluun jälkeen Savon Sellun puunmittausasemalla Pääosin hedelmä- ja vihannespakkauksiin käytettävää korkealaatuista aallotuskartonkia on saatu menemään kaupaksi normaalisti tärkeimpien välimeren alueen maiden lisäksi hyvin myös kaukaisemmille asiakkaille mm. Etelä-Amerikassa, kertoo Savon Sellun toimitusjohtaja Juha Koukka. Aiempien vuosien tapaan talvikuukaudet ovat olleet tuotantotoiminnassa kesään nähden hieman haasteellisempia, mutta positiivisia merkkejä tilanteen parantumisesta ja tuotantomäärien kasvusta on ollut havaittavissa jo maaliskuulle siirryttäessä ja kovimman pakkaskauden hellittäessä, jatkaa Koukka tehtaan positiivisista näkymistä. 10 Harvestia

11 S A V O N S E L L U Etelä-Afrikasta takaisin Kuopioon Koviin pakkasiin on saanut sopeutua myös tehtaan uusi tuotantopäällikkö Antero Putkonen. Putkonen muutti, Etelä- Afrikassa vietetyn puolentoista vuoden jälkeen, takaisin Suomeen tämän vuoden tammikuussa. Helmikuussa aloitin työni Savon Sellun tuotantopäällikkönä. Yhtiö oli minulle ennestään tuttu, sillä ennen ulkomaille muuttoa toimin tehtaalla massa- ja kartonkilinjojen käyttöpäällikkönä. Etelä-Afrikassa työskentelin Sappiyhtiössä tehtaalla, joka valmisti päätuotteinaan aallotuskartonkia, aaltopahvin pintakerroksina käytettäviä linereita ja säkkipaperia, Antero kertoo. Antero kuvailee Etelä-Afrikassa vietettyä aikaa erittäin avartavaksi ja kasvattavaksi kokemukseksi. Alkuperäisväestön, pääosin Hollannista ja Englannista vuosisatojen kuluessa muuttaneiden siirtolaisten ja Intiasta n. 150 vuotta sitten halpatyövoimaksi pestattujen ihmisten jälkipolvien asuttama maa on todellinen erilaisten kulttuurien kohtaamispaikka. Uudessa ympäristössä sekä moninaisten kulttuurien ja erilaisten ihmisten parissa vietetty aika antoi arvokasta kokemusta erilaisista toimintamalleista ja tavoista hoitaa asioita, Antero pohtii. Toisaalta tämä opetti myös arvostamaan joitakin asioita, jotka Suomessa ovat itsestäänselvyyksiä niin työelämässä kuin siviilipuolellakin, jatkaa Antero. Tällaisina hän mainitsee jokaiselle perusoikeutena kuuluvan hyvätasoisen terveydenhuollon ja esimerkiksi pankki- ja virastoasioinnin edistyksellisyyden. Koivukuidulla selkeä etulyöntiasema lopputuotteen laadussa Anteron mukaan oleellisia eroavaisuuksia on monia, kun verrataan suomalaista ja eteläafrikkalaista pakkauskartonkien ja -paperien valmistusta toisiinsa. Luonnollisestikin eteläafrikkalaisten tuotantolaitoksien laitetekninen kehitys seurailee pienehköllä viiveellä eurooppalaisen teollisuuden tuotantoyksiköitä. Monet työvaiheet hoidetaan yhä manuaalisesti ja automaation hyväksikäyttö ei ole vielä yhtä pitkälle vietyä kuin Euroopassa. Mies keihään ja kilven kanssa on Antero Putkonen. Kuva on tutustumisreissulta Etelä-Afrikan suurimman alkuperäisheimon, zulujen elämää kuvaavaan turistikylään. Mies vasemmalla on kylän päällikkö, yksi kylässä asuvista ja samalla työskentelevistä ihmisistä. Aallotuskartongin raaka-aineeksi tuotettava puolikemiallinen selluloosa tehdään Etelä-Afrikassa samalla neutraalisulfiittiprosessilla (NSSC-prosessi), jolla Savon Sellulla keitetään koivukuitua. Merkittävänä erona on se, että koivun sijaan käytetään raaka-aineena lyhytkuituisia eukalyptus-lehtipuulajeja, joita kasvatetaan suurimpien metsäyhtiöiden (Sappi ja Mondi) omistamilla ja/tai hallinnoimilla metsäplantaaseilla. Nämä euka-lajit kasvavat luontaisista ominaisuuksista ja lämpimästä ilmastosta johtuen huomattavasti nopeammin kuin pohjoismaiset lehtipuulajit. Tämä antaa kilpailuedun puuraaka-aineen saatavuuden suhteen Etelä-Afrikalle. Pohjoismainen koivu puolestaan antaa selkeän etulyöntiaseman aallotuskartongin tuotelaadun suhteen verrattaessa nopeakasvuisiin trooppisen ilmaston lehtipuulajeihin. Pitkälle kehitetty puolisellun valmistusprosessi ja siten parhaalla tavalla jalostettu suomalainen koivukuitu mahdollistavat neitseellisestä kuidusta tehdyn aallotuskartongin tärkeimpien ominaisuuksien, huippuluokan jäykkyyksien ja kosteudenkeston saavuttamisen. Näissä Savon Sellu on maailman huipulla, selkeästi edellä muiden mantereiden toimijoita ja vaihtoehtoisia kierrätyskuitupohjaisia aallotuskartongin valmistajia. Maailman parasta aallotuskartonkia Lopputuotteen tasalaatuisuus ja tuotannon tehokkuus ovat Savon Sellun päätavoitteita. Tehtaalle tulevan puun tasalaatuisuus, optimaalinen puunkäsittely- ja haketustapahtuma ovat edellytyksiä, jotta koivukuitu saadaan jalostettua NSSC-prosessissa korkealaatuiseksi puoliselluksi. Tämän lisäksi pyrimme saamaan laatuparannuksia NSSC-massanvalmistusprosessin automaatiota ja keittoprosessin jälkeisiä jauhatusvaiheita kehittämällä, visioi Antero tulevaisuuden näkymiä. Pystyäksemme valmistamaan asiakkaillemme maailman parasta aallotuskartonkia, on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on jatkossakin hyvät yhteistyökumppanit jokaisella osa-alueella, puun hankinnasta valmiin tuotteen toimittamiseen asti, päättää Antero. Harvestia 11

12 S A V O N S E L L U Savon Sellun osakkeita myymässä Kun Pentti Ryth tuli Lapinlahden metsänhoitoyhdistykselle töihin vuonna 1964, oli yksi ensimmäisten vuosien työtehtävistä kerätä pääomaa Kuopioon rakennettavaa sellutehdasta varten. Pentti Rythin tehtävänä oli 1960-luvulla kerätä pääomaa Savon Sellun perustamista varten. Tehtaan perustaminen on varmistanut hyvän kysynnän Pohjois-Savon koivukuiduille jo lähes puoli vuosisataa. Yhdistyksellä oli tuolloin kolme toimihenkilöä, jotka kiersivät pitäjää samalla asialla, Pentti muistelee. Lapinlahti oli silloin aivan erilainen paikka monessakin mielessä. Tiestön kattavuus ei ollut samalla tasolla kuin nykyään, puhumattakaan tieverkon kunnosta. Sähköä ei ollut yleisesti maaseudulla, eikä siten ruokaa pystytty säilyttämään kylmässä niin kuin nykyaikana. Kun vierasta pyydettiin käymään ruokapöytään, niin tyypillisesti tarjottavana oli läskikastiketta ja perunaa, jatkaa Pentti. Keskivertotila Pentin toimialueella oli hehtaaria metsää ja navetassa muutama lehmä. Kun osa oli vielä asutustiloja, joiden hakkuita rajoitettiin valtion puolesta, ei kaikilla ollut mahdollisuutta ostaa Savon Sellun osakkeita. Yleisesti tiedostettiin kyllä tehtaan rakentamisen hyvät puolet. Ihmisille olisi töitä kotiseudulla, eikä työn perässä tarvitsisi muuttaa pois. Tuolloin lehtipuuta käytettiin lähinnä polttopuuksi ja senkin käyttö oli vähenemässä. Lehtipuusta maksettava hinta oli tietenkin sen mukainen. tuollainen vähäpuustoinen, vajaa-tuottoinen leimikko. Isäntä oli jälkeenpäin kertonut joutuneensa myymään vielä mullikan teuraaksi vain sen vuoksi, että oli saanut tuohon aikaan pakollisen uudistamisen vakuustalletuksen maksettua. Tilanne oli seutukunnalla sikäli tyypillinen, että harsinta-aikakauden jälkeen vajaatuottoisia, paljon lehtipuuta sisältäviä alueita pyrittiin uudistamaan tuottavimmille puulajeille. Usein nämä kuviot olivat reheviä, tuottokyvyltään tilan parhaita alueita. Näiden uudistamisella oli suuri merkitys metsätalouden harjoittamiselle. Kun Savon Sellu saatiin rakennettua, alkoi kysyntä lehtikuidulla parantua useimmilla puunostajilla, joita oli tuhon aikaan tyypillisesti paljon. Hankintahakkuita ajettiin vielä hevosella. Yhtiöiden savotoilla traktorit alkoivat syrjäyttää hevosmiehet. Tehtaan toimintaedellytyksistä tulee huolehtia Täällä Suomessa yhtiöillä on pitkät perinteet toimia ja metsien järkevälle käytölle on yleinen hyväksyminen. Kuitenkin viime vuosina on kadonnut monia perinteisiä tehtaita ja puunkäyttö on supistunut selvästi. Lähellä sijaitseva tehdas olisi paras tae hyvälle puun menekille. Kun tehdas on saatu aikanaan rakennettua, niin sen puuhuollosta ja muistakin toimintaedellytyksistä tulisi pitää huolta. Tämä on kaikkien etu, päättää Pentti. Savon Sellu paransi lehtikuidun kysyntää Pentti muistelee yhtä tekemäänsä leimikkoa hymyssä suin. Kysymyksessä oli juuri Nykyisin uutisoidaan harvoin uusia investointeja metsäteollisuudessa. Suomalaisetkin suuryhtiöt ovat investoineet paljon ulkomaille, vaikka paikalliset ihmiset eivät ole aina ottaneet tehtaita mielellään vastaan, Pentti pohtii. Savon Sellun osakekirjoja myytiin kiertämällä talosta toiseen. Yhden vuonna 1966 merkityn osakkeen arvo oli nykyvaluutassa noin 165 euroa. 12 Harvestia

13 T U O N T I P U U Venäläistä puunkuljetuskalustoa Tuontipuu täydentää kotimaan tarjontaa Maamme metsäteollisuuden tuotantolaitoksista merkittävä osa sijaitsee lähellä itärajaa Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Huomattava osa näistä laitoksista on rakennettu ennen toista maailmansotaa. Näiden laitosten luontainen puunhankinta on ulottunut nykyisen itärajan taakse. Venäjän nostettua puun vientitullit korkeiksi on viimeisen viiden vuoden ajan tuonti itärajan takaa ollut kuitenkin hyvin vähäistä. Harvestian tuontipuu painottuu Vapo Timberin, Lieksan Kevätniemen ja Nurmeksen, sahojen tukkien hankintaan. Nämä sahat sijaitsevat lähellä Venäjän rajaa, joten Venäjän puu on luonteva ja tärkeä osa niiden raaka-ainehuoltoa. Harvestia on tuonut puuta Venäjältä koko lyhyen historiansa ajan. Alkuvaiheessa varauduttiin siihen, että koivukuitupuuta tuotaisiin Savon Sellulle merkittävä määrä. Koivukuitupuun tuonti on kuitenkin jäänyt erittäin vähäiseksi. Viime vuonna Savon Sellun käyttämästä puusta alle 2 % oli tuontipuuta. Kiitos tästä kuuluu suomalaisille metsänomistajille ja hyvin sujuneelle kotimaan puukaupalle. Tuontipuu ylläpitää suurempaa jalostuskapasiteettia Puun tuontia Suomeen on ajoittain arvosteltu toteamalla, että kotimaastakin löytyy riittävästi puuta. Tuonnille on kuitenkin järkevät perustelut. Venäjältä tuotu puu on ollut valtaosin puutavaralajeja, joita ei ole saatu riittävästi kotimaasta. Itä-Suomessa tehtaiden osalta voitaneen jopa todeta, että tuontipuulla on voitu ylläpitää suurempaa jalostuskapasiteettia, kuin kotimaan puun varassa toimittaessa olisi ollut mahdollista. Näin tuontipuun käyttö on ollut myös suomalaisen metsänomistajan edun mukaista. Puunkorjuuyrityksen varajohtaja Nikolai Kushnir: Puutullien laskettua puun vienti vilkastuu Harvestian tuontipuupäällikkö Timo Hartikainen tapasi Karjalassa toimivan puunkorjuuyrityksen varajohtaja Nikolai Kushnirin maaliskuun alussa Oheinen haastattelu on tehty Venäjän presidentin vaalien ja Putinin kolmannelle kaudelle valinnan jälkeisissä tunnelmissa. Venäjän WTO-jäsenyyden ratifiointia vielä odoteltiin. Mikä on Karjalan metsäsektorin tila tällä hetkellä? Karjalan metsäteollisuudessa eletään vaikeita ja haasteellisia aikoja. Erilaisten ongelmien vuoksi tehtaiden tuotannossa on ollut seisokkeja. Positiivista on kuitenkin se, että Segezan selllutehdas on käynnistetty uudelleen rahoitusongelmien ratkettua. Miten arvioitte, että puutullien lasku tulee vaikuttamaan puunkorjuumääriin Karjalassa ja puun vientiin Suomeen? Korjuumäärät lisääntyvät ja puuta ohjautuu nykyistä enemmän Suomeen lähialueilta. Puutullien laskettua puun vienti vilkastuu. Toivomme, että palaamme puutullien nousua edeltäneeseen tilanteeseen. Korkeista tullimaksuista on ollut vain ongelmia: metsäsektorin investoinnit Venäjällä ovat vähentyneet ja korjuumäärät ovat merkittävästi pienentyneet. Karjala oli ensimmäisenä omaksumassa tavaralajikorjuumenetelmän Venäjällä. Miten tavaralajikorjuussa on edistytty ja oletteko löytäneet osaavia työntekijöitä? Karjalassa on siirrytty käytännössä kokonaan tavaralajikorjuuseen. Yrityksemme kouluttaa itse metsäkoneenkuljettajat ja kuljettajatilanteemme on hyvä. Tyypillisesti metsäkoneenkuljettajan urapolku on seuraava: metsurista koulutetaan ajokoneenkuljettaja ja ajokoneenkuljettajasta edelleen hakkuukoneenkuljettaja. Metsäkoneenkuljettajan tehtävään toiminta-alueeltamme on löytynyt riittävästi kiinnostusta, mutta puutavara-auton kuljettajista on ajoittain niukkuutta. Suomessa talousmetsiä hoidetaan tehokkaasti eli pyritään alle 100 vuoden kiertoaikaan ja harvennushakkuin parantamaan puiden järeyskehitystä. > Harvestia 13

14 T U O N T I P U U Tullien aleneminen luonnollisesti lisää kiinnostusta Venäjän puuta kohtaan. Puunkorjuuta Venäjän Karjalassa Karjalassa toimivan puunkorjuuyrityksen varajohtaja Nikolai Kushnir (vas.) esittelee tulevia hakkuita Petroskoissa sijaitsevan Harvestian edustuston johtajalle Dmitri Baratoville. >Venäjällä harvennushakkuita tehdään Suomea vähemmän. Ollaanko Venäjällä mahdollisesti ottamassa laajemmin käyttöön harvennushakkuut? Harvennushakkuut ovat lisääntymässä Karjalassa. Myös omissa metsissämme harvennushakkuita on lisätty ja jatkossa harvennuksilta korjattavan puuston osuus kasvaa. Yrityksemme on hankkinut harvennuksille soveltuvaa puunkorjuukalustoa. Venäjästä WTO:n jäsen puutullit laskevat Venäjä hyväksyttiin WTO:n jäseneksi 18 vuoden neuvotteluiden jälkeen. Venäjästä tulee virallisesti WTO:n jäsen sen jälkeen, kun Venäjän duuma on vahvistanut jäsenyyden. Duumalla on kesäkuun puoliväliin asti aikaa ratifioida sopimus, minkä jälkeen jäsenyys astuu voimaan. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä puutullit laskevat merkittävästi: lehtipuiden tullit noin neljäsosaan nykytasosta ja havupuiden tullit noin puoleen. Tullien aleneminen luonnollisesti lisää kiinnostusta Venäjän puuta kohtaan. Arvioiden mukaan tuontimäärät lisääntyvät, mutta eivät tule yltämään huippuvuosien tasolle. Viime vuosien heikko metsäsektorin suhdanne ja puutullit ovat karsineet Luoteis- Venäjällä toimivien puunkorjuuyritysten määrää ja heikentäneet jäljellä olevien yritysten resursseja. Lisäksi Suomen metsäteollisuuden rakennemuutoksessa on hävinnyt tuotantokapasiteettia useamman tehtaan verran, joten tuontipuuntarvekin on vähentynyt. TIETOLAATIKKO Vuonna 2011 Suomeen tuotiin puuta 10,8 miljoonaa kuutiometriä. Puutavaralajeista eniten tuotiin haketta, yhteensä 3,9 miljoonaa kuutiometriä ja koivukuitupuuta 3,3 miljoonaa kuutiometriä. Koivukuitua ei saada riittävästi kotimaan hakkuista, joten on turvauduttava tuontiin. Tukkeja tuotiin noin kuutiometriä. Tuontipuun alkuperämaista merkittävin on Venäjä, jonka osuus tuontipuusta oli viime vuonna noin 60 %. Muita merkittäviä tuontimaita olivat Latvia ja Viro. 14 Harvestia

15 Y R I T T Ä J Ä Yhtiömme edustajana Kuljetusliike E. Nousiainen Aamun sarastaessa valkoinen yhdistelmäajoneuvo kääntyy pienelle metsäautotielle. Varoituskolmio risteykseen, ja matka saa jatkua. Pihka tuoksuu pitkään matkaan puutavarapinojen alkaessa lähestyä. Aikaa kuluu muutama vartti ja kuorma on sidottuna kyydissä. Kuljetusliike E. Nousiainen Oy on puunhankintayhtiömme näkyvin edustaja Riihimäen ja Hämeenlinnan ympäristössä. Antti Nousiainen tutun työvälineen, puhelimen kanssa Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Näin on yhtiön jatkumo edennyt tässäkin perheessä. Yritys on perustettu 1980-luvun alkupuolella, ja viimeisten vuosien aikana vastuu on kääntynyt isältä pojalle. Esko Nousiainen ajaa nykyäänkin yhtä autoista, ja Antti Nousiainen itse ajon ohella vastaa ajojärjestelyistä. Nousiaisen kuljetusliike omistaa kuusi puutavara-autoa, joista noin puolet liikuttaa Harvestian puita. Tarkkaa lukumäärää ei kykene kertomaan kukaan, tarpeen tullen käytetään autoja enemmän ja vastapainoksi joskus vähemmän, mikäli varastot saadaan hallittua hyvin, toteaa Antti. Kuljetusliike Nousiainen on aavistuksen poikkeava yritys tänä päivänä. Ikääntyminen ei nimittäin ole mikään ongelma. Yhdeksästä työntekijästä jopa viisi on alle 30-vuotiasta. Mukaan lukien myös itse haastateltava. Nuorin kuski on syntynyt 90-luvun puolella, joten voisi kai sanoa porukan keski-iän olevan suhteellisen alhainen, naurahtaa Antti ja hörppää kupin kahvia rattia vääntäessä. Toisaalta Antin ajattelutapa käy hyvin järkeen: jos ei nuoria kuskeja palkata, ei niitä myöskään alalle päädy. Montaa yritystä, varsinkin pyöreän puun autoja, vaivaa nykypäivänä kuljettajapula. Toivon, että esimerkillä saan nuoria muihinkin kuljetusliikkeisiin. Kokemushan karttuu jokaisen metsäautotiellä vietetyn kilometrin jälkeen. > Harvestia 15

16 Y R I T T Ä J Ä Varastot ja metsäautotiet tarjoavat autoilijalle vaihtelua. > Siirtoautoilla kustannuksia pois Lähestyessämme vanhaa Tampere-Helsinki valtatietä, soittaa Antti puhelun, ja sopii tapaamisen Kalvolan ja Hattulan välille. Siirtoauto on tulossa sellutehtaalta takaisin, ja kuorma pitäisi saada päälle. Tyhjä perävaunu odottaa risteyksessä, ja nuppi seisoo tien laidalla levikkeellä. Operaatio on yksinkertainen: kuormataan täydestä tyhjään, ja jatketaan siirtoautolla matkaa täysien kuormien kanssa. Siirtoauto on tehty mahdollisimman kevyeksi, jotta tonneja saadaan kyytiin mahdollisimman paljon. Jo muutaman tonnin painonkevennys kalustossa saadaan vuoden aikana isohkona hyötynä takaisin kasvaneiden määrien kautta. Aikaa ei kulu kauaa, ja ajamme samalle varastolle hakemaan mäntytukkia Korkeakosken sahalle. Siirtoauto on tehty vain valtateillä ajamiseen, maasto-ominaisuuksia ei sillä ole nimeksikään. Tällaisten, kevennettyjen, autojen käyttö on Suomessa perusteltua. Pitkät ajomatkat ja nousevat kustannukset pakottavat miettimään, kuinka saadaan enemmän puuta yhdellä ajokerralla tehtaalle, kertoo Antti ajatuksistaan siirtoautoista. Harvestia on tarjonnut meille tasaisen työllistyminen ympäri vuoden, joka on äärimmäisen hyvä asia yrittäjyyden kannalta. Tämä on myös mahdollistanut tehokkaan siirtoauton käytön. Haastetta riittää pikkuteillä Kanta-Hämeen alueella on Antin mukaan suhteellisen hyväkuntoiset metsäautotiet. Verkosto on melko kattava, eikä tänä talvena ole tarvinnut pahoja talviteitä käyttää lainkaan. Varastothan ovat ostajansa ja tekijänsä näköisiä, mutta onneksi mitään aivan mahdottomia paikkoja ei ole kiusaksi tehty. Tienvarsien avaaminen jätetään tekemättä valitettavan monesti. Henkilöautolla ajettaessa usein unohtuu se tosiasia, että metsäautotiellä ajava kuorma-auto on yli kaksi kertaa korkeampi ja reilusti leveämpi. Näkyvyys ja ajolinjojen valinta vaikeutuu, kun keulan molemmin puolin 16 Harvestia

17 Y R I T T Ä J Ä Henkilöautolla ajettaessa usein unohtuu se tosiasia, että metsäautotiellä ajava kuorma-auto on yli kaksi kertaa korkeampi ja reilusti leveämpi. näkyvyyttä haittaa tielle kasvanut risukko. Raivauksen kustannukset ovat pienet, ja isompi määrä kelpaa energiapuuksi. Talven ollessa loppupuolella, muistaa Antti kiittää teiden auraajia. Voisi todeta, että koko hankinta-alueella on erittäin osaavat auramiehet. Kun lumi poistetaan perusteellisesti pohjaa myöten, monesta paikasta pääsee ajamaan jopa ilman ketjuja. Kääntöpaikat eivät ole koskaan liian isoja, tarvittaessa on hyvä mahtua kahdenkin auton ajamaan ristikkäisiin suuntiin. Auraajat ovat osanneet hienosti tehdä mutkat leveiksi. Muistelen joskus törmänneeni teihin, jotka ovat liian ahtaita jopa henkilöautoille. Siirtoauton täyttöä tien päällä Harvestia 17

18 M E T S Ä N O M I S T A J A Tapanin myrsky kylässä Urjalan yhteismetsällä Tapanin ja Hannun myrskyt tekivät tuhojaan viime vuoden lopulla ennen kaikkea Länsi-Suomessa. Myrskyn arvioidaan kaataneen puuta yhteensä noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Pahimmat tuhot myrsky aiheutti vastikään harvennettuihin metsiin. Kevätauringon jo lämmittäessä myrskytuhopuiden korjuu jatkuu Urjalan yhteismetsän mailla. Myrsky kaatoi pääasiassa muutaman viimeisen vuoden aikana harvennettuja metsiä sekä avohakkuiden reuna-alueita. Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Jaakko Kuisma arvioi puuta kaatuneen Tapanin ja Hannun päivän myrskyissä noin 5000 kuutiometriä. Tämä vastaa yhteismetsän vuotuista hakkuusuunnitetta. Juu, ei tarvi tänä vuonna miettiä, mistä hakataan, toteaa Kuisma. Harvennusmetsiä aukoiksi Harvestian viime kesänä harventamia metsiä hakataan nyt aukoksi. Tässä oli vielä syksyllä kaunis harvennettu männikkö, kuvailee yhteismetsän metsien hoidosta vastaava Metsä-Ässän Tuomo Närkki hakkuualueen reunassa. Nyt paikalla törröttää pystyssä muutama yksinäinen ja kallellaan oleva mänty, muut makaavat maassa paksun lumikerroksen alla. Pehmeän pakkaslumen aikaan korjuu vielä onnistui, mutta suojakelien kovettama pinta aiheutti sen, että korjuu on hidastunut puolella, kertoo Harvestian koneyrittäjä Jarmo Kuukka. Valtaosa puista on kuitenkin saatu korjattua talven aikana. Puolentoista hehtaarin kulma jää odottamaan lumien sulamista. Kuukan porukka on korjannut myrskyn tuhoja joulun pyhistä lähtien. Jarmo antaa kiitosta työmaiden koosta Harvestian puunostajalle Hannu Lehdonmäelle. Isoja työmaita me on saatu korjata koko ajan. Tapaninpäivän myrsky kaatoi Urjalan yhteismetsän mailla viime kesänä harvennettua metsää. Myrskyn runtelemalle paikalle tehdään nyt parin hehtaarin avohakkuu. 18 Harvestia

19 M E T S Ä N O M I S T A J A Lehdonmäki kertoo Kuukan ketjun käyvän korjaamassa myrskyn jälkiä noin kymmenellä viime syksynä harvennetulla työmaalla. Täältäkin männyt yritetään saada pois ensimmäisenä, ettei korjuu menisi toukokuun lopulle. Silloin niissä alkaa olla jo todellinen sinistymisvaara, kertoo Lehdonmäki. Tai kyllähän ne puut pois metsästä saadaan, kunhan vaan tiestö kestää, Lehdonmäki jatkaa. Puhtaasti metsätaloutta harjoittava yhteismetsä Tiestö tuskin aiheuttaa Urjalan yhteismetsän mailla ongelmaa. Tieverkosto on hyvä ja sitä on paranneltu jatkuvasti. Yhteismetsän aikana uutta tietä on rakennettu yhteensä 11 kilometriä, Kuisma laskeskelee. Yhdellä isolla palstalla ei ollut minkäänlaista tiestöä, kun toimintaa aloitettiin, muistelee Kuisma. Puukaupan onnistuminen on monen tekijän hyvän yhteistyön tulos. Kuvassa oikealla Urjalan yhteismetsän puheenjohtaja Jaakko Kuisma, Metsä-Ässän Tuomo Närkki, koneyrittäjä Jarmo Kuukka, Harvestian hankintaesimies Hannu Lehdonmäki ja Kuukan hakkuukoneenkuljettaja Esa Keskinen. Urjalan yhteismetsän perustaminen perustuu vanhaan maanhankintalakiin. Jos tilaa ostavan etäisyys metsäpalstaan oli yli kolmekymmentä kilometriä, oli maatalouspiirillä etuoikeus tulla kauppaan väliin ja lunastaa tila itsellensä. Tällä tavalla maatalouspiirin hallintaan tuli lähes 1000 hehtaaria metsää, Kuisma kertoo. Paikalliset maatalouden harjoittajat saivat tehdä hakemuksen lisämaan hankinnasta lisämaan ostoehdoilla. Samalla kysyttiin kiinnostusta yhteismetsän osakkuuteen, jatkaa Kuisma. Yhteismetsän osakkaita on ollut alusta asti 38. Urjalan yhteismetsä on toiminut nyt 21 vuotta. Kuisma on ollut mukana toiminnassa ja hoitokunnan puheenjohtajana yhteismetsän perustamisesta lähtien. Urjalan yhteismetsä on puhtaasti metsätaloutta harjoittava yhteismetsä. Yhteismetsä sijoitusmuotona tehdään harvoin tai ei ollenkaan, Kuisma pohtii. Puukauppaa vuosittain Yhtä mieltä suuremman yksikön tarjoamista eduista on yhteismetsän metsäasioista vastaava metsäammattilainen Tuomo Närkki. Iso kokonaisuus on helppo hoitaa ja aina tuppaa puullekin löytymään ostaja, toteaa Närkki tyytyväisenä. Yhteismetsän talousmetsän pinta-ala on 885 hehtaaria. Yhteismetsä on aina ostanut metsäpalvelut ammattilaisilta. Viimeiset viisi vuotta yhteistyötä on tehty metsäpalveluyritys Metsä-Ässän Närkin kanssa. Närkki vastaa metsänhoito- ja hakkuuehdotusten tekemisestä. Metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti ja puukauppaa on tehty säännöllisesti vuosittain. Yhteistyö Harvestian kanssa alkoi hankintakaupoilla ja jatkui pystykaupan hakkuilla viime kesänä. Närkki tunnustaa olleensa tyytyväinen Kuukan harvennusjälkeen. Harvennusjäljessä ei ole mitään valittamista. Pojat pistivät metsän hienoon kuntoon, Närkki kiittelee ja jatkaa: Harmittaa vaan niin paljon, että sama metsä tuhoutui myrskyssä. Henkilökohtaisesti Kuisma näkee yhteismetsän osuuden ennen kaikkea sijoitusmuotona. En ajattele, että se olisi omaa metsää. Tässä omaisuus säilyttää arvonsa ja sille tulee tietty säännöllinen tuotto, Kuisma yksinkertaistaa. Metsänomistuksessa Kuisma näkee yhteismetsän etuna ennen kaikkea isomman yksikön tarjoamat edut. Urjalassa tilakohtaiset metsäpinta-alat ovat aika pienet. Yksittäisiltä tiloilta puukauppaa Myrskytuhojen korjuusta vastaa Harvestian koneyrittäjä Forest Team Kuukka Oy. Vammalalainen yritys on toiminut vuodesta 1994 lähtien ja urakoinut Harvestialle nyt pari vuotta. Harvestia 19

20 Y R I T T Ä J Ä Metsä-Multian menestyksen takana Työntekijöiden hyvinvointi Haluamme tarjota hyvän työpaikan työntekijöillemme sekä tätä kautta asiakkaillemme mahdollisimman hyvät palvelut, korostaa Metsä-Multian hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Kai Laaja. Metsä-Multian historia ulottuu jo 1970-luvulle, kun Reijot Laaja ja Vuorinen perustivat yhteisyrityksen. Koneellinen puunkorjuu aloitettiin PIKA75 harvesterilla. Yritys siirtyi kokonaan Laajan perheen omistukseen 80-luvun lopulla. Vuodesta 2002 lähtien yritys on toiminut veljesten, Kain ja Akin, voimin. Yrityksen kasvuvauhti on ollut huikea. Reilussa kymmenessä vuodessa konekapasiteetti on kasvanut kahdesta korjuuketjusta yhteentoista. Lisäksi toiminnassa on mukana viisi kumppanuusyrittäjää korjuukalustoineen. Työntekijöitä yrityksen palkkalistoilla on kolmekymmentäkahdeksan. Puuta toimitetaan eri toimijoille vuosittain noin puoli miljoonaa kuutiometriä. Kain mukaan yrityksen kasvu on tapahtunut luontaisesti ja osittain jopa sattumanvaraisesti. Hyvin pitkälti kasvu on tähän asti tapahtunut luontaisesti. Asiakkaat ovat halunneet lisää konekapasiteettia. Kasvua on tullut myös muutaman liiketoimintakaupan kautta. Henkilöstön hyvinvointi menestystekijänä Molemmat veljekset ovat aktiivisesti mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Hallinnon ja johtamisen lisäksi he hoitavat koneiden siirtoja. Kain vastuulla on yhtiön henkilöstön johtaminen. Metsä-Multialla henkilöstön hyvinvointi on tiedostettu menestystekijänä ja siihen myös panostetaan. Asian tärkeys ja merkitys tulevat esille useaan otteeseen Kain puheessa. Työhyvinvointi ei lähde saunailloista ja erilaisista humpuutuksista, muistuttaa Kai. Se on jatkuvaa kanssakäymistä työntekijöiden ja johdon välillä, jotta työ sujuisi hyvin. Jokainen tietää, mitä tekee, eikä silloin tarvitse huolehtia epäolennaisista asioista, Kai jatkaa. Hän korostaa sitä, että heillä on luotu hyvät työolosuhteet ja kannustetaan työntekijöitä huolehtimaan myös itsestään ja perheestään. Strategian onnistumista kuvannee se, että muuttoliike on ollut yritykseen päin, eikä pois lähtijöitä ole ollut kuin paikkakunnalta muuton seurauksena. Kain mukaan koneyrityksissä olisi paljon skarpattavaa ennen kaikkea johtamisessa ja työolosuhteiden parantamisessa ja sitä kautta tuloksen teossa. Kun yhden ja kahden koneen yrityksistä on alueurakointimallin yleistymisen myötä tullut isoja yrityksiä, ei osaamista ja ammattitaitoa ole välttämättä riittävästi isomman yhtiön johtamiseen ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen, Kai pohtii. Hakkuukoneet ristitty karhujen mukaan Metsä-Multialla vannotaan Ponssen nimeen. Kaikki koneet ovat olleet Vieremältä kotoisin jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tämä on hyvin sujuneen pitkän yhteistyön tulos, Kai korostaa. Tietotaito näistä koneista on hyvä ja iso määrä saman merkin koneita tuo myös tiettyjä keskittämisetuja. 20 Harvestia

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Metsätieteenpäivä Helsinki 4.11.2009 Juho Rantala METLA Metsänhoidon kustannustehokkuus ja laatu - tutkimus- ja kehittämisohjelma

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi

Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Metsäkonepalvelu Oy www.metsakonepalvelu.fi Energiapäivät 03.02.2011 Tampere Kokemus bioenergiankorjuusta NMK vuodesta 2000 TJ 720 + 730 giljotiini 2000 2005, 2005 TJ 1270C + 745 koura joukkokäsittelyvarustuksella

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014

Powerflute for first class packaging. Savon Sellu Oy. Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 Powerflute for first class packaging Savon Sellu Oy Päättäjien Metsäakatemia 21.5.2014 1 Savon Sellu koivusta pahvia 9.5.2014 2 Savon Sellun historia Metsänomistajat ajoivat tehtaan rakentamista 1960-luvulla

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Energiapuun korjuu ja kasvatus Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:

Lisätiedot

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät

Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Itä-Suomen syysmetsäpäivä - Metsäsektorin tilanne ja tulevaisuuden näkymät Kuopiossa 30.10.2010 Strateginen johtaja Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö, Metsäalan strateginen ohjelma Alustuksen

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi

Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat tulevaisuuden ennakointia Riitta Hänninen ja Jari Viitanen etunimi.sukunimi@metla.fi Itämeren alueen puumarkkinat seminaari Helsinki 14.2.212 Sisällys Lopputuotemarkkinoiden

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 2.12.2014 Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Elinvoimaa metsistä -hankkeen loppuseminaari Lahti, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien

Lisätiedot

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa Erikoistutkija Timo Saksa, Metla Metla Suonenjoki 45 vuotta metsäntutkimusta takana, mitä edessä? Suonenjoki 27.10.2014 Taimikoiden laatu VMI:n mukaan 53% 34%

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825

Puukauppa toukokuu 2006. Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa 9.6.2006 825 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa toukokuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Martti Aarne 9.6.2006 825 Puukauppa piristyi toukokuussa kuusitukki ennätyshinnoissa

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta

Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta 18.6.2007 1 18.6.2007 2 Puutavaralogistiikan haasteet metsäteollisuuden näkökulmasta Pekka Kauranen Metsätehon iltapäiväseminaari 14.6.2007 18.6.2007 3 Sisältö 1. Itämeren altaan puumarkkinat 2. Kuljetusmuodot

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806

Puukauppa tammikuu 2006. Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa 17.2.2006 806 A JI JE = I J JEA @ JA Puukauppa tammikuu 2006 A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Mika Mustonen 17.2.2006 806 Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa Metsäteollisuus

Lisätiedot

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS

Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus. Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Hakkuukonetyömaan ennakkoraivaus Kuvat: Martti Taipalus METSÄTEHON OPAS Alkusanat Koneellisen hakkuun osuus on kasvanut sekä harvennus- että uudistushakkuissa niin suureksi, että koneellisen korjuun kohteiksi

Lisätiedot