Taimen kymmenen vuotta Hikeä ja kyyneliä? s. 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taimen kymmenen vuotta Hikeä ja kyyneliä? s. 4"

Transkriptio

1 Lehti sinulle metsänomistaja Kevät 2012 Taimen kymmenen vuotta Hikeä ja kyyneliä? s. 4 Ennättääkö laho koivikkoosi ennen hakkuukonetta? s. 8

2 S I S Ä L T Ö SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Kevät 2012 Pääkirjoitus Taimen kymmenen vuotta Hikeä ja kyyneliä? Harvestia panostaa metsänhoitopalveluihin Ennättääkö laho koivikkoosi ennen hakkuukonetta? Aallotuskartonkia Kuopiosta ja Etelä-Afrikasta Savon Sellun osakkeita myymässä Tuontipuu täydentää kotimaan tarjontaa Yhtiömme edustajana Kuljetusliike E. Nousiainen Tapanin myrsky kylässä Metsä-Multian menestyksen takana työntekijöiden hyvinvointi Yrittäjän paras apu Metsiä pitää hoitaa! Sujuvaa ja helppoa asioiden hoitamista Teräsnainen tiehoitokunnan puheenjohtajana Puumarkkinabarometri Hankintaesimiehet Kiitos palautteesta HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle Päätoimittaja: Liisa Viikari, Harvestia Oy Toimituskunta: Harvestia Oy Timo Hartikainen Teija Hyytiäinen-Koskimäki Vesa Koskimäki Niko Pettinen Ari Sirviö Kari Wuolijoki Savon Sellu Oy Antero Putkonen Painopaperi: paperi UPM Star Silk 80g kansilehti Galerie Art Gloss 130 g Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Kansikuva: Esko Viikari Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: kpl 2 Harvestia

3 P Ä Ä K I R J O I T U S Edellytykset vilkkaalle puukauppavuodelle ovat olemassa Harvestian puunhankinta yksityismetsistä jatkoi kasvuaan myös viime vuonna. Puukauppoja tehtiin kaikkiaan yli 6000 kpl ja kokonaisostomäärä nousi noin 2,5 miljoonaan kuutiometriin. Parhaat kiitokset teille kaikille metsänomistajille, jotka valitsitte Harvestian puukauppakumppaniksenne. HARVESTIA OY on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii omistajayhtiöidensä tehtailla ja sahoilla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pystyja hankintakaupalla. Parhaat kiitokset teille kaikille metsänomistajille, jotka valitsitte Harvestian puukauppakumppaniksenne. Haluamme olla teidän luottamuksenne arvoisia, myös tulevaisuudessa. Yleinen talouden epävarmuus heijastui viime syksynä ja alkutalvena tuotteiden kysyntään ja hintatasoon. Seurauksena oli niin sahoilla kuin paperi- ja sellutehtailla tuotannonsupistuksia. Erityisen vaikea tilanne on ollut sahateollisuudelle, joka jo useamman vuoden ajan on kärsinyt myös korkeista tukin hinnoista. Alkuvuonna talouden toimeliaisuus on vähitellen parantunut ja monien tuotteiden, myös sahatavaran, kysyntä on normalisoitunut. Kysynnän yleinen paraneminen on hyvä uutinen metsänomistajille. Kaikkea puuta tarvitaan ja puulla on hyvä kysyntä. Myös puun hinta on hyvä. Kaikki edellytykset vilkkaalle puukauppavuodelle ovat olemassa. Nuorten metsien hoidon kannalta tärkeä pienpuun korjuun energiatuki on joutunut vastatuuleen EU-komissiossa, eikä sitä suunnitellussa muodossa saada käytäntöön. Nykyinen nuorten metsien kemera- tuki on tulkinnanvarainen ja paljon byrokratiaa aiheuttava. Tuki kohdistuu hoitamatta jääneisiin metsiin, eikä näin ollen kannusta hyvään ja oikeaaikaiseen metsänhoitoon. Ilman pienpuun korjuutukia tai muita kannustimia tai verohelpotuksia pienpuuta ei saada hankittua riittävästi, jotta voimalaitosten kasvava puupolttoaineiden tarve saataisiin tyydytettyä. Ratkaisulla on kiire tai muutoin kattiloissa palaa lisääntyvässä määrin kuitupuuta ja nuorien metsien hoitorästit kasvavat. Venäjä on hyväksytty 18 vuoden neuvottelujen jälkeen WTO:n jäseneksi. Sen seurauksena puun vientitullit laskevat loppukesällä. Venäjän puu tulee taas kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi ainakin niille tehtaille, jotka sijaitsevat itärajan tuntumassa. Nähtäväksi jää, miten yritykset tulevat turvautumaan itäpuuhun. Jos kotimaan puuta on riittävästi tarjolla ja puukauppaa käydään järkevään hintatasoon, uskon ettei tuonti tule toteutumaan aikaisempien vuosien laajuudessa. Kari Wuolijoki varatoimitusjohtaja Harvestia 3

4 M E T S Ä N H O I T O Taimen kymmenen vuotta Hikeä ja kyyneliä? Aloittaessaan parhaimmillaan kymmenien metrien matkan kohti yläilmaa on pienellä puun alulla tiedossaan kovaa taistelua. Tässä taistelussa voi hyvä metsänomistaja auttaa pikkupoloa selviytymään. Tällä kohteella on taimikon varhaishoito jäänyt tekemättä. Edessä on kallis taimikonhoito. 4 Harvestia

5 M E T S Ä N H O I T O Heti talven jälkeen maan pintakerros rikki, siemenet perään ja viideksi vuodeksi muihin hommiin! Taimen perusturvallisuus, valo, vesi ja ravinteet, luodaan hyvillä uudistamismenetelmillä. Jatkokehitys hyväksi puuyksilöksi vaatii tervettä kilpailua eli saman lajin samanikäisten yksilöiden tarjoamaa vastusta, eikä ylivoimaisten kilpailijoiden järjestämää nujertavaa alistamista. Auttamalla puun tainta ensimmäiset kymmenen vuotta, on metsänomistajalla ja hänen seuraajillaan jäljellä vuotta lokoisaa, vähin erin tapahtuvaa sadonkorjuuta. Miten taimen perusturvallisuus luodaan? Menetelmät taimen perusturvallisuuden luomiseksi vaihtelevat, mutta yksi tekijä on yhteinen, nimittäin aika. Mitä pidemmän ajan taimen epämiellyttävät kilpailijat saavat valmistella hyökkäystään, sitä ankeampi on taimen varhaislapsuus. Jo pari kesää muuttaa taimen otollisen kasvualustan vihreässä tapahtuvaksi eloonjäämiskamppailuksi, ehkä karuimpia kasvupaikkoja lukuun ottamatta. Ryhdy siis uuden puuston luontiin heti hakkuun jälkeisenä kesänä ainakin maan muokkauksella. Näinä hakkuutähteiden ja kantojen keruun, heikentyneen tieverkon ja vaihtelevien hakkuuvuosien aikoina voi nimittäin olla mielenrauhalle helpompaa ajoittaa istutus ja kylvö vasta hakkuuta seuraavalle keväälle. Rouste vaanii hienojakoisilla mailla Männyn poikaset tehdään metsässäkin siemenistä, se on pääsääntö. Jos paikka on oikein valittu, kaava on helppo. Heti talven jälkeen maan pintakerros rikki, siemenet perään ja viideksi vuodeksi muihin hommiin! Toki maan pinnan voi rikkoa jo kylvökevättä edeltävänä syksynä, koneita on silloin ehkä helpommin saatavilla. Tämä tietenkin sillä edellytyksellä, että kylvön tekee itse eikä maata muokkaava kone. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pienen, yhden kesän kasvaneen taimen pahin vihollinen voi vaania näkymättömissä. Rouste on valmiina hyökkäämään puunalun kimppuun, jos maalaji on kovin hienoa raetta. Hienoissa maan murusissa pysyy vesi hyvin kiinni. Jäätyessään vesi laajenee, jolloin maa liikkuu ja taimiparan kohtalo on sinetöity: pikkuruiset juuret eivät jaksa vastustaa pintamaan liikettä, joten kuolo kutsuu. Maata tutkimalla voi tuon näkymättömän vihollisen läsnäolon havaita, mutta jonkinlaista vinkkiä voi antaa myös hieskoivu. Jos hyvälaatuisenkin tukkimännikön alla kasvaa paljon hieskoivua, saattaa olla viisaampi valita siementen sijaan männyn taimet ja tehdä istutustyö vasta toukokuun lopun ja heinäkuun alun välisenä aikana. Kuuselle ja koivulle pieniä mättäitä Kuusen ja koivun alkutaipaleen helpottamiseksi on parin viime vuosikymmenen aikana löydetty paljon uutta. Männyn viljelyssä käytettävän pelkän maanpinnan rikkomisen sijaan koivulle ja kuuselle on syytä tehdä pieniä mättäitä. Näissä mättäissä pikku taimivaliomme saa valoa, lämpöä ja eväitäkin enemmän kuin jakamalla ne maanpinnan tasolla rahvaan kanssa. Kun maanpintaa rikotaan mättäiden lisäksi mahdollisimman vähän, on vääränlaisilla kilpailijoilla kurjat olosuhteet taimiystäväämme verrattuna. Puun juuret alkavat kasvaa ja toimia, kun maa on lämmennyt yli kahdeksanasteiseksi. Niinpä istutuksille ei olekaan keväällä kiire: on parempi istuttaa juhannusviikolla kuin vappuviikolla. Juhannusviikolle on luonto lisäksi järjestänyt työnjohtoakin runsain parvin, joten työ sujuu joutuin. Kuusen taimet myös istutetaan paljon aiempaa ohjeistusta syvempään. Jopa 6-7 senttiä maata saa olla potin yläpinnan päällä. Metsäntutkija Timo Saksan mukaan taimi on kuitenkin liian syvässä, jos vihreää ei enää näy. Kuusen syväistutuksella voi hieman torjua jopa roustepahalaisen tuhoja. Nuorisolle kesätyötä! Seuraava taimemme kehitystä jarruttava uhka on väriltään vihreää. Viljavimmilla kasvupaikoilla saattaa heinäkasvien invaasio olla niin voimakas, että taimet on etsittävä ja pelastettava jopa pari kertaa kesässä ensimmäisten vuosien aikana. Tämä on niin ikävää työtä, että onpa joku metsänomistaja tehnyt avohakkuulakon heinien takia. Yleisimmällä, mustikkaa kasvavalla maalla heinävaaraa ehkä pelätään suottakin. Jos tällaiselle paikalle tulee heinien lisäksi vattua ja horsmaa, ei pelko taimien tukehtumiselle ole niin suuri. Vattu ja horsma hillitsevät taimien päälle syksyisin kaatuvien heinien kasvua ja jäädessään osin itse pystyyn, ottavat osan kaatuilevista heinistä riesakseen. Toki ensimmäisen parin vuoden ajan tilannetta kannattaa seurata. > Harvestia 5

6 M E T S Ä N H O I T O > Mustikkatyyppiä viljavammilla paikoilla heinätyöt ovat edessä melko varmasti. Löytyihän nuorisolle kesätyötä! Ensimmäinen suojelukierros taimien hyväksi Annetaan ajan kulua viisi - seitsemän vuotta ja oletetaan, että ilman kyyneleitä. Taimikatraamme on siis selvinnyt rousteesta, hallasta, ahavasta, tukkimiehentäistä, myyrästä, kauriista, metsosta, heinästä, hirvestä, eikä sienitautikaan ole iskenyt. Paikallahan on nyt täystiheä havupuutaimikko, jonka rinnalle on pikkuhiljaa hivuttautunut erilaisten lehtipuuyksilöiden muodostama uhka. On siis aika tehdä ensimmäinen kaksitahtibensan hajuinen suojelukierros taimipienokaisten avuksi. Tässä vaiheessa toteutus vaatii kohtuullisen yksinkertaisen ohjeen: kaikki lehtipuu nurin. Toki koivuntaimikossa ohjetta kannattaa vähän tarkentaa, aloittelevalle raivaajalle jopa merkitä istutetut koivut vaikka kuitunauhalla. Kun lehtipuupahalaiset kaadetaan tässä vaiheessa, saavuttaa vaalittu havupuusukupolvemme ison kilpailuedun metsikön roskaväkeen. Tottahan paikalle uusia lehtipuuyksilöitä syntyy, mutta ne ovat jo paljon ystävällisempiä kavereita. Lähtiessään takamatkalta kisaan lehtipuut nopeakasvuisempina saavuttavat havupuumme, jolloin varsinaisessa taimikon harvennuksessa niitä voi tarpeen mukaan ottaa mukaan kilpailuun tasavertaisina, eikä ylivoimaisen vallitsevina päsmäreinä. Varhaisessa vaiheessa tehty perkaus helpottaa myös varsinaisen taimikonhoidon tekemistä. Poistettavia runkoja on vähemmän, eikä tarvitse arvailla kilpailussa lujilla olleen havupuuyksilön elpymismahdollisuuksia. Lumien sulettua on taimikon varhaishoito tällä kohteella ajankohtainen. Tämän varhaishoidon tekemisen ajankohdasta ollaan ainakin kahta mieltä: heinäkuussa kaadettavien lehtipuiden juuriston energia on lehtien teon ja pituuskasvun jäljiltä heikoimmillaan. Kun yhteyttävä koneisto katkaistaan silloin pois, on uuden vesakon syntyminen ehkä hitaampaa. Toiset taas panostavat työn sujuvuuteen, sillä se on toukokuussa nopeampaa, kun lehtivesakko on lehdetön ja havupuut näkyvät hyvin. Molemmissa kuitenkin periaate on sama, jätetään tämä viljelty havupuusukupolvi kisaamaan tasavertaisena keskenään. Männyn taimikossa on vain edullista, mikäli samankokoisia havupuukisaajia tässä vaiheessa on mahdollisimman paljon. Halu saada valoa aiheuttaa kiireen kasvaa ylöspäin, kun sivuilla ei ole tilaa levittäytyä. Kiitoksena tasainen ja helppohoitoinen metsä Uuden metsän aikaan saaminen on sitä työläämpää, mitä viljavammalla maalla ollaan. Työ on pääosin yksitoikkoista ja kuumaakin puuhaa, hyvää talkootyön ainesta siis. Kaikesta huolimatta palkkana saattaa olla kyyneleitä, tuholaisia kun vaanii joka hetki. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että mitä paremmin uutta taimikatrasta ensimmäisen kymmenen vuotta vaalii, sitä todennäköisemmin seuraa kiitos - tasainen ja helppohoitoinen metsä, joka tarjoaa tuloja seuraavat vuosikymmenet. Hyvin tehdyn taimikon varhaishoidon jälkeen metsä näyttää tältä ja voi hyvin. 6 Harvestia

7 M E T S Ä N H O I T O Harvestia panostaa metsänhoitopalveluihin Metsänomistajat haluavat enenevässä määrin hoitaa kaikki metsäasiansa yhden luukun periaatteella. Haluamme olla mukana tarjoamassa tätä mahdollisuutta metsänomistajalle, kertoo Harvestian metsänhoitoesimies Vesa Koskimäki. Pohjanmaan rajamailta Ähtäristä kotoisin oleva Vesa Koskimäki aloitti työnsä Harvestian metsänhoitoesimiehenä syksyllä Vesan tehtävänä on kehittää metsänhoitopalveluita niin, että metsänomistajille on tarjolla koko Harvestian toimialueella laadukkaat ja kustannuksiltaan kilpailukykyiset metsänhoitopalvelut. Käsittääkseni minut otettiin Harvestiaan töihin, koska on yhä enemmän metsänomistajia, jotka haluavat hoitaa kaikki metsäasiansa yhdessä osoitteessa. Toisin sanoen puukaupan yhteydessä puun myyjän on vaivatonta sopia oman hankintaesimiehensä kanssa esimerkiksi hakkuiden mahdolliset ennakkoraivaukset ja uudistamistyöt sekä niiden ajoitus. Pääasiallisena työnäni Harvestiassa on siis metsänhoitotöiden resursointi eli toimiminen hankintaesimiestemme tukena, jotta he voivat tarvittaessa tarjota metsänomistajalle laadukkaat ja edulliset metsänhoitopalvelut, kuvailee Vesa omaa tehtäväkenttäänsä. Vesalla on pitkä kokemus metsänomistajien neuvontatehtävistä. Harvestiassa hän tulee toimimaan neuvonantajana niin metsänhoidollisissa kuin metsäverotukseen ja sukupolvenvaihdokseen liittyvissä tehtävissä. Saarijärvellä kotitoimistoa pitävä Vesa on ehtinyt ennen Harvestialle siirtymistään työskennellä useissa eri metsäalan organisaatiossa erilaisissa tehtävissä. Pääpaino on kuitenkin ollut metsänhoidollisessa näkökulmassa. Omien sanojensa mukaan Harvestiassa työntajana Vesaa kiehtoi ennen kaikkea uudehkon toimijan ketterä, sopivankokoinen ja mukavan ohut organisaatio. Tällä tarkoitan sitä, että työ on monipuolista, jossa myöskään vastuutaan ei pääse piiloon välipäällikköarmadan taakse. Todella motivoituneiksi ja ammattitaitoisiksi uudet työkaverit ovat osoittautuneetkin, Vesa kiittelee. Harvestia 7

8 M E T S Ä N H O I T O Ennättääkö laho koivikkoosi ennen hakkuukonetta? Onko niitynlaitakoivikkosi ollut samannäköinen niin kauan, kuin muistat? Jos vastaat myöntävästi, sinulla on todennäköisesti metsässäsi hakkuukypsä hieskoivikko. Lehtipuiden kiertoajat ovat lyhyempiä kuin havupuilla, mikä käytännön toiminnassa unohtuu helposti myös monelta metsäammattilaiselta. Mitkä sitten ovat syitä siihen, että päätehakkuuleimikoita tehdään mieluummin kangasmaalle? Yksi tekijä voi olla suokoivikoiden sijainti. Valtaosa tiestöstä kulkee kankaita pitkin ja siten kangasmaan metsiköt ovat näkyvillä ja niiden puusto on helpommin korjattavissa. Toinen todennäköinen syy on se, että uudistuskuvioilla on harvoin turv la puustoa yhtä paljon kuin kangasmaalla ja siten kantorahatulo jää pienemmäksi. Lisäksi koivun suuri osuus ja puuston heikompi laatu laskevat tukkiosuutta, mikä edelleen pienentää taloudellista tulosta. Milloin hieskoivikko on syytä uudistaa? Nykyisten uudistamissuositusten mukaan hieskoivikon voi Etelä- ja Väli-Suomessa uudistaa rinnankorkeusläpimitan ollessa cm. Jos metsä on kasvanut tiheänä, voi uudistamisikä tulla vastaan ennen rinnankorkeusläpimittaa. Hieskoivulla uudistamisikä on vuotta. Hieskoivu voidaan uudistaa ikä- ja läpimittasuositusta aikaisemminkin, jos sen katsotaan olevan kasvupaikalle vähäarvoinen puulaji. Koivikon kiertoajan jatkamista voi puolestaan harkita, jos puusto on hyvälaatuista ja voidaan olettaa sen tukkiosuuden nousevan jatkokasvatuksella. Tällöin puusto tosin altistuu laholle ja metsänomistaja menettää tulevan taimikon kasvun tuolta ajalta. Usein virheellisesti tarkastellaankin pelkästään olemassa olevan puuston kasvua, eikä huomioida vaihtoehtona seuraavan puusukupolven tuottoa. Hakkuu kunnostusojituksen yhteydessä Yksi järkevä ajankohta suopuustojen uudistamiseen, olisi yhdistää hakkuut kunnostusojitukseen. Uusi taimikko pääsee heti hyvään kasvuun, kun vesi ei vaivaa sen kasvuun lähtöä. Jos vanhan puuston kasvu on päässyt taantumaan, sen toipuminen vie aikaa. Lisäksi kuivatus ja harvennus altistavat vanhan puuston myrskytuhoille. Myös muokkauksen voisi mahdollisesti tehdä samalla koneella, millä ojat kaivetaan. Tämä toisi säästöä koneiden siirtokustannuksissa. 8 Harvestia

9 M E T S Ä N H O I T O < Kasvupaikalleen vähäarvoinen hieskoivikko kannattaa uudistaa. Uudistamisen yhteydessä on hyvä huolehtia kasvupaikan vesitalous kuntoon ennen uuden puusukupolven perustamistoimenpiteitä. Olisiko syytä seuraavaa puukauppaa suunniteltaessa käydä toteamassa ojitusalueiden ja etenkin mahdollisten koivikoiden hakkuutarve? Mikäli ojituksia ja hakkuita ei toteuteta samalla kertaa, on riski, että ojiin joutuu hakkuutähteitä tai ojat vaurioituvat, kun koneilla ajetaan niiden ylitse. Ojasuunnitelmaan voi mahdollisesti liittää pengertien, joka helpottaa hakkuiden toteuttamista. Ojitukseen liittyvät ojalinja- ja harvennushakkuut olisi myös helpompi saada kaupaksi, kun leimikossa olisi mukana päätehakkuuta. Soiden ojituksen suurimmat toteutusmäärät olivat 1960-luvun lopulla, joten kunnostusojitustarvetta olisi monella tilalla. Jos puusto on koivua, niin suurella todennäköisyydellä se pitäisi uudistaa. Nykyinen Kemera-tuki tarjoaa vielä toistaiseksi tukea metsän uudistamiseen. Tuet ovat voimassa, jos hankkeisiin tehdään suunnitelmat ja ne hyväksytään nyt. Kantorahatulon maksimimäärä on tukivyöhykkeestä riippuen euroa hehtaarilta. Ojitukseen ja penger- teiden tekoon on myös mahdollista saada tukea. Valtion taloustilanne tuskin antaa mahdollisuuksia tukien parantamiseen jatkossa. Harvestia ostaa koivukuitua Miten sitten puumarkkinatilanne vaikuttaa toimenpiteiden ajoitukseen suoleimikoissa? Suokohteilla kuitupuiden osuus on suuri. Kuitupuun hintavaihtelut eivät ole yhtä suuria kuin tukeilla. Venäjän WTO-jäsenyydellä on ennustettu olevan merkitystä koivun tuonnin lisääntymiseen. Harvestian omistajayhtiö Savon Sellu käyttää koivukuitua korkealaatuisen aallotuskartongin valmistamiseen. Tämä tarjoaa Harvestialle mahdollisuuden ostaa koivukuitua sisältäviä leimikoita jatkuvasti. Olisiko syytä seuraavaa puukauppaa suunniteltaessa käydä toteamassa ojitusalueiden ja etenkin mahdollisten koivikoiden hakkuutarve? Turv ta kertyy yleensä paljon kuitupuuta, etenkin hieskoivua. Harvestia 9

10 S A V O N S E L L U Savon Sellun tuotantopäällikkö Antero Putkonen: Aallotuskartonkia Kuopiosta ja Etelä-Afrikasta Savon Sellun tuotteen eli neitseellisestä koivukuidusta valmistetun aallotuskartongin kysyntä on vaikeasta maailmantalouden tilanteesta huolimatta ennakoitua parempi. Aallotuskartongin tärkeimpien ominaisuuksien, huippuluokan jäykkyyden ja kosteudenkeston, saavuttamisessa Savon Sellu on selkeästi edellä muiden mantereiden toimijoita ja kierrätyskuitupohjaisia aallotuskartongin valmistajia. Tuotantopäällikkö Antero Putkonen kotiinpaluun jälkeen Savon Sellun puunmittausasemalla Pääosin hedelmä- ja vihannespakkauksiin käytettävää korkealaatuista aallotuskartonkia on saatu menemään kaupaksi normaalisti tärkeimpien välimeren alueen maiden lisäksi hyvin myös kaukaisemmille asiakkaille mm. Etelä-Amerikassa, kertoo Savon Sellun toimitusjohtaja Juha Koukka. Aiempien vuosien tapaan talvikuukaudet ovat olleet tuotantotoiminnassa kesään nähden hieman haasteellisempia, mutta positiivisia merkkejä tilanteen parantumisesta ja tuotantomäärien kasvusta on ollut havaittavissa jo maaliskuulle siirryttäessä ja kovimman pakkaskauden hellittäessä, jatkaa Koukka tehtaan positiivisista näkymistä. 10 Harvestia

11 S A V O N S E L L U Etelä-Afrikasta takaisin Kuopioon Koviin pakkasiin on saanut sopeutua myös tehtaan uusi tuotantopäällikkö Antero Putkonen. Putkonen muutti, Etelä- Afrikassa vietetyn puolentoista vuoden jälkeen, takaisin Suomeen tämän vuoden tammikuussa. Helmikuussa aloitin työni Savon Sellun tuotantopäällikkönä. Yhtiö oli minulle ennestään tuttu, sillä ennen ulkomaille muuttoa toimin tehtaalla massa- ja kartonkilinjojen käyttöpäällikkönä. Etelä-Afrikassa työskentelin Sappiyhtiössä tehtaalla, joka valmisti päätuotteinaan aallotuskartonkia, aaltopahvin pintakerroksina käytettäviä linereita ja säkkipaperia, Antero kertoo. Antero kuvailee Etelä-Afrikassa vietettyä aikaa erittäin avartavaksi ja kasvattavaksi kokemukseksi. Alkuperäisväestön, pääosin Hollannista ja Englannista vuosisatojen kuluessa muuttaneiden siirtolaisten ja Intiasta n. 150 vuotta sitten halpatyövoimaksi pestattujen ihmisten jälkipolvien asuttama maa on todellinen erilaisten kulttuurien kohtaamispaikka. Uudessa ympäristössä sekä moninaisten kulttuurien ja erilaisten ihmisten parissa vietetty aika antoi arvokasta kokemusta erilaisista toimintamalleista ja tavoista hoitaa asioita, Antero pohtii. Toisaalta tämä opetti myös arvostamaan joitakin asioita, jotka Suomessa ovat itsestäänselvyyksiä niin työelämässä kuin siviilipuolellakin, jatkaa Antero. Tällaisina hän mainitsee jokaiselle perusoikeutena kuuluvan hyvätasoisen terveydenhuollon ja esimerkiksi pankki- ja virastoasioinnin edistyksellisyyden. Koivukuidulla selkeä etulyöntiasema lopputuotteen laadussa Anteron mukaan oleellisia eroavaisuuksia on monia, kun verrataan suomalaista ja eteläafrikkalaista pakkauskartonkien ja -paperien valmistusta toisiinsa. Luonnollisestikin eteläafrikkalaisten tuotantolaitoksien laitetekninen kehitys seurailee pienehköllä viiveellä eurooppalaisen teollisuuden tuotantoyksiköitä. Monet työvaiheet hoidetaan yhä manuaalisesti ja automaation hyväksikäyttö ei ole vielä yhtä pitkälle vietyä kuin Euroopassa. Mies keihään ja kilven kanssa on Antero Putkonen. Kuva on tutustumisreissulta Etelä-Afrikan suurimman alkuperäisheimon, zulujen elämää kuvaavaan turistikylään. Mies vasemmalla on kylän päällikkö, yksi kylässä asuvista ja samalla työskentelevistä ihmisistä. Aallotuskartongin raaka-aineeksi tuotettava puolikemiallinen selluloosa tehdään Etelä-Afrikassa samalla neutraalisulfiittiprosessilla (NSSC-prosessi), jolla Savon Sellulla keitetään koivukuitua. Merkittävänä erona on se, että koivun sijaan käytetään raaka-aineena lyhytkuituisia eukalyptus-lehtipuulajeja, joita kasvatetaan suurimpien metsäyhtiöiden (Sappi ja Mondi) omistamilla ja/tai hallinnoimilla metsäplantaaseilla. Nämä euka-lajit kasvavat luontaisista ominaisuuksista ja lämpimästä ilmastosta johtuen huomattavasti nopeammin kuin pohjoismaiset lehtipuulajit. Tämä antaa kilpailuedun puuraaka-aineen saatavuuden suhteen Etelä-Afrikalle. Pohjoismainen koivu puolestaan antaa selkeän etulyöntiaseman aallotuskartongin tuotelaadun suhteen verrattaessa nopeakasvuisiin trooppisen ilmaston lehtipuulajeihin. Pitkälle kehitetty puolisellun valmistusprosessi ja siten parhaalla tavalla jalostettu suomalainen koivukuitu mahdollistavat neitseellisestä kuidusta tehdyn aallotuskartongin tärkeimpien ominaisuuksien, huippuluokan jäykkyyksien ja kosteudenkeston saavuttamisen. Näissä Savon Sellu on maailman huipulla, selkeästi edellä muiden mantereiden toimijoita ja vaihtoehtoisia kierrätyskuitupohjaisia aallotuskartongin valmistajia. Maailman parasta aallotuskartonkia Lopputuotteen tasalaatuisuus ja tuotannon tehokkuus ovat Savon Sellun päätavoitteita. Tehtaalle tulevan puun tasalaatuisuus, optimaalinen puunkäsittely- ja haketustapahtuma ovat edellytyksiä, jotta koivukuitu saadaan jalostettua NSSC-prosessissa korkealaatuiseksi puoliselluksi. Tämän lisäksi pyrimme saamaan laatuparannuksia NSSC-massanvalmistusprosessin automaatiota ja keittoprosessin jälkeisiä jauhatusvaiheita kehittämällä, visioi Antero tulevaisuuden näkymiä. Pystyäksemme valmistamaan asiakkaillemme maailman parasta aallotuskartonkia, on ensiarvoisen tärkeää, että meillä on jatkossakin hyvät yhteistyökumppanit jokaisella osa-alueella, puun hankinnasta valmiin tuotteen toimittamiseen asti, päättää Antero. Harvestia 11

12 S A V O N S E L L U Savon Sellun osakkeita myymässä Kun Pentti Ryth tuli Lapinlahden metsänhoitoyhdistykselle töihin vuonna 1964, oli yksi ensimmäisten vuosien työtehtävistä kerätä pääomaa Kuopioon rakennettavaa sellutehdasta varten. Pentti Rythin tehtävänä oli 1960-luvulla kerätä pääomaa Savon Sellun perustamista varten. Tehtaan perustaminen on varmistanut hyvän kysynnän Pohjois-Savon koivukuiduille jo lähes puoli vuosisataa. Yhdistyksellä oli tuolloin kolme toimihenkilöä, jotka kiersivät pitäjää samalla asialla, Pentti muistelee. Lapinlahti oli silloin aivan erilainen paikka monessakin mielessä. Tiestön kattavuus ei ollut samalla tasolla kuin nykyään, puhumattakaan tieverkon kunnosta. Sähköä ei ollut yleisesti maaseudulla, eikä siten ruokaa pystytty säilyttämään kylmässä niin kuin nykyaikana. Kun vierasta pyydettiin käymään ruokapöytään, niin tyypillisesti tarjottavana oli läskikastiketta ja perunaa, jatkaa Pentti. Keskivertotila Pentin toimialueella oli hehtaaria metsää ja navetassa muutama lehmä. Kun osa oli vielä asutustiloja, joiden hakkuita rajoitettiin valtion puolesta, ei kaikilla ollut mahdollisuutta ostaa Savon Sellun osakkeita. Yleisesti tiedostettiin kyllä tehtaan rakentamisen hyvät puolet. Ihmisille olisi töitä kotiseudulla, eikä työn perässä tarvitsisi muuttaa pois. Tuolloin lehtipuuta käytettiin lähinnä polttopuuksi ja senkin käyttö oli vähenemässä. Lehtipuusta maksettava hinta oli tietenkin sen mukainen. tuollainen vähäpuustoinen, vajaa-tuottoinen leimikko. Isäntä oli jälkeenpäin kertonut joutuneensa myymään vielä mullikan teuraaksi vain sen vuoksi, että oli saanut tuohon aikaan pakollisen uudistamisen vakuustalletuksen maksettua. Tilanne oli seutukunnalla sikäli tyypillinen, että harsinta-aikakauden jälkeen vajaatuottoisia, paljon lehtipuuta sisältäviä alueita pyrittiin uudistamaan tuottavimmille puulajeille. Usein nämä kuviot olivat reheviä, tuottokyvyltään tilan parhaita alueita. Näiden uudistamisella oli suuri merkitys metsätalouden harjoittamiselle. Kun Savon Sellu saatiin rakennettua, alkoi kysyntä lehtikuidulla parantua useimmilla puunostajilla, joita oli tuhon aikaan tyypillisesti paljon. Hankintahakkuita ajettiin vielä hevosella. Yhtiöiden savotoilla traktorit alkoivat syrjäyttää hevosmiehet. Tehtaan toimintaedellytyksistä tulee huolehtia Täällä Suomessa yhtiöillä on pitkät perinteet toimia ja metsien järkevälle käytölle on yleinen hyväksyminen. Kuitenkin viime vuosina on kadonnut monia perinteisiä tehtaita ja puunkäyttö on supistunut selvästi. Lähellä sijaitseva tehdas olisi paras tae hyvälle puun menekille. Kun tehdas on saatu aikanaan rakennettua, niin sen puuhuollosta ja muistakin toimintaedellytyksistä tulisi pitää huolta. Tämä on kaikkien etu, päättää Pentti. Savon Sellu paransi lehtikuidun kysyntää Pentti muistelee yhtä tekemäänsä leimikkoa hymyssä suin. Kysymyksessä oli juuri Nykyisin uutisoidaan harvoin uusia investointeja metsäteollisuudessa. Suomalaisetkin suuryhtiöt ovat investoineet paljon ulkomaille, vaikka paikalliset ihmiset eivät ole aina ottaneet tehtaita mielellään vastaan, Pentti pohtii. Savon Sellun osakekirjoja myytiin kiertämällä talosta toiseen. Yhden vuonna 1966 merkityn osakkeen arvo oli nykyvaluutassa noin 165 euroa. 12 Harvestia

13 T U O N T I P U U Venäläistä puunkuljetuskalustoa Tuontipuu täydentää kotimaan tarjontaa Maamme metsäteollisuuden tuotantolaitoksista merkittävä osa sijaitsee lähellä itärajaa Etelä-Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa. Huomattava osa näistä laitoksista on rakennettu ennen toista maailmansotaa. Näiden laitosten luontainen puunhankinta on ulottunut nykyisen itärajan taakse. Venäjän nostettua puun vientitullit korkeiksi on viimeisen viiden vuoden ajan tuonti itärajan takaa ollut kuitenkin hyvin vähäistä. Harvestian tuontipuu painottuu Vapo Timberin, Lieksan Kevätniemen ja Nurmeksen, sahojen tukkien hankintaan. Nämä sahat sijaitsevat lähellä Venäjän rajaa, joten Venäjän puu on luonteva ja tärkeä osa niiden raaka-ainehuoltoa. Harvestia on tuonut puuta Venäjältä koko lyhyen historiansa ajan. Alkuvaiheessa varauduttiin siihen, että koivukuitupuuta tuotaisiin Savon Sellulle merkittävä määrä. Koivukuitupuun tuonti on kuitenkin jäänyt erittäin vähäiseksi. Viime vuonna Savon Sellun käyttämästä puusta alle 2 % oli tuontipuuta. Kiitos tästä kuuluu suomalaisille metsänomistajille ja hyvin sujuneelle kotimaan puukaupalle. Tuontipuu ylläpitää suurempaa jalostuskapasiteettia Puun tuontia Suomeen on ajoittain arvosteltu toteamalla, että kotimaastakin löytyy riittävästi puuta. Tuonnille on kuitenkin järkevät perustelut. Venäjältä tuotu puu on ollut valtaosin puutavaralajeja, joita ei ole saatu riittävästi kotimaasta. Itä-Suomessa tehtaiden osalta voitaneen jopa todeta, että tuontipuulla on voitu ylläpitää suurempaa jalostuskapasiteettia, kuin kotimaan puun varassa toimittaessa olisi ollut mahdollista. Näin tuontipuun käyttö on ollut myös suomalaisen metsänomistajan edun mukaista. Puunkorjuuyrityksen varajohtaja Nikolai Kushnir: Puutullien laskettua puun vienti vilkastuu Harvestian tuontipuupäällikkö Timo Hartikainen tapasi Karjalassa toimivan puunkorjuuyrityksen varajohtaja Nikolai Kushnirin maaliskuun alussa Oheinen haastattelu on tehty Venäjän presidentin vaalien ja Putinin kolmannelle kaudelle valinnan jälkeisissä tunnelmissa. Venäjän WTO-jäsenyyden ratifiointia vielä odoteltiin. Mikä on Karjalan metsäsektorin tila tällä hetkellä? Karjalan metsäteollisuudessa eletään vaikeita ja haasteellisia aikoja. Erilaisten ongelmien vuoksi tehtaiden tuotannossa on ollut seisokkeja. Positiivista on kuitenkin se, että Segezan selllutehdas on käynnistetty uudelleen rahoitusongelmien ratkettua. Miten arvioitte, että puutullien lasku tulee vaikuttamaan puunkorjuumääriin Karjalassa ja puun vientiin Suomeen? Korjuumäärät lisääntyvät ja puuta ohjautuu nykyistä enemmän Suomeen lähialueilta. Puutullien laskettua puun vienti vilkastuu. Toivomme, että palaamme puutullien nousua edeltäneeseen tilanteeseen. Korkeista tullimaksuista on ollut vain ongelmia: metsäsektorin investoinnit Venäjällä ovat vähentyneet ja korjuumäärät ovat merkittävästi pienentyneet. Karjala oli ensimmäisenä omaksumassa tavaralajikorjuumenetelmän Venäjällä. Miten tavaralajikorjuussa on edistytty ja oletteko löytäneet osaavia työntekijöitä? Karjalassa on siirrytty käytännössä kokonaan tavaralajikorjuuseen. Yrityksemme kouluttaa itse metsäkoneenkuljettajat ja kuljettajatilanteemme on hyvä. Tyypillisesti metsäkoneenkuljettajan urapolku on seuraava: metsurista koulutetaan ajokoneenkuljettaja ja ajokoneenkuljettajasta edelleen hakkuukoneenkuljettaja. Metsäkoneenkuljettajan tehtävään toiminta-alueeltamme on löytynyt riittävästi kiinnostusta, mutta puutavara-auton kuljettajista on ajoittain niukkuutta. Suomessa talousmetsiä hoidetaan tehokkaasti eli pyritään alle 100 vuoden kiertoaikaan ja harvennushakkuin parantamaan puiden järeyskehitystä. > Harvestia 13

14 T U O N T I P U U Tullien aleneminen luonnollisesti lisää kiinnostusta Venäjän puuta kohtaan. Puunkorjuuta Venäjän Karjalassa Karjalassa toimivan puunkorjuuyrityksen varajohtaja Nikolai Kushnir (vas.) esittelee tulevia hakkuita Petroskoissa sijaitsevan Harvestian edustuston johtajalle Dmitri Baratoville. >Venäjällä harvennushakkuita tehdään Suomea vähemmän. Ollaanko Venäjällä mahdollisesti ottamassa laajemmin käyttöön harvennushakkuut? Harvennushakkuut ovat lisääntymässä Karjalassa. Myös omissa metsissämme harvennushakkuita on lisätty ja jatkossa harvennuksilta korjattavan puuston osuus kasvaa. Yrityksemme on hankkinut harvennuksille soveltuvaa puunkorjuukalustoa. Venäjästä WTO:n jäsen puutullit laskevat Venäjä hyväksyttiin WTO:n jäseneksi 18 vuoden neuvotteluiden jälkeen. Venäjästä tulee virallisesti WTO:n jäsen sen jälkeen, kun Venäjän duuma on vahvistanut jäsenyyden. Duumalla on kesäkuun puoliväliin asti aikaa ratifioida sopimus, minkä jälkeen jäsenyys astuu voimaan. Venäjän WTO-jäsenyyden myötä puutullit laskevat merkittävästi: lehtipuiden tullit noin neljäsosaan nykytasosta ja havupuiden tullit noin puoleen. Tullien aleneminen luonnollisesti lisää kiinnostusta Venäjän puuta kohtaan. Arvioiden mukaan tuontimäärät lisääntyvät, mutta eivät tule yltämään huippuvuosien tasolle. Viime vuosien heikko metsäsektorin suhdanne ja puutullit ovat karsineet Luoteis- Venäjällä toimivien puunkorjuuyritysten määrää ja heikentäneet jäljellä olevien yritysten resursseja. Lisäksi Suomen metsäteollisuuden rakennemuutoksessa on hävinnyt tuotantokapasiteettia useamman tehtaan verran, joten tuontipuuntarvekin on vähentynyt. TIETOLAATIKKO Vuonna 2011 Suomeen tuotiin puuta 10,8 miljoonaa kuutiometriä. Puutavaralajeista eniten tuotiin haketta, yhteensä 3,9 miljoonaa kuutiometriä ja koivukuitupuuta 3,3 miljoonaa kuutiometriä. Koivukuitua ei saada riittävästi kotimaan hakkuista, joten on turvauduttava tuontiin. Tukkeja tuotiin noin kuutiometriä. Tuontipuun alkuperämaista merkittävin on Venäjä, jonka osuus tuontipuusta oli viime vuonna noin 60 %. Muita merkittäviä tuontimaita olivat Latvia ja Viro. 14 Harvestia

15 Y R I T T Ä J Ä Yhtiömme edustajana Kuljetusliike E. Nousiainen Aamun sarastaessa valkoinen yhdistelmäajoneuvo kääntyy pienelle metsäautotielle. Varoituskolmio risteykseen, ja matka saa jatkua. Pihka tuoksuu pitkään matkaan puutavarapinojen alkaessa lähestyä. Aikaa kuluu muutama vartti ja kuorma on sidottuna kyydissä. Kuljetusliike E. Nousiainen Oy on puunhankintayhtiömme näkyvin edustaja Riihimäen ja Hämeenlinnan ympäristössä. Antti Nousiainen tutun työvälineen, puhelimen kanssa Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Näin on yhtiön jatkumo edennyt tässäkin perheessä. Yritys on perustettu 1980-luvun alkupuolella, ja viimeisten vuosien aikana vastuu on kääntynyt isältä pojalle. Esko Nousiainen ajaa nykyäänkin yhtä autoista, ja Antti Nousiainen itse ajon ohella vastaa ajojärjestelyistä. Nousiaisen kuljetusliike omistaa kuusi puutavara-autoa, joista noin puolet liikuttaa Harvestian puita. Tarkkaa lukumäärää ei kykene kertomaan kukaan, tarpeen tullen käytetään autoja enemmän ja vastapainoksi joskus vähemmän, mikäli varastot saadaan hallittua hyvin, toteaa Antti. Kuljetusliike Nousiainen on aavistuksen poikkeava yritys tänä päivänä. Ikääntyminen ei nimittäin ole mikään ongelma. Yhdeksästä työntekijästä jopa viisi on alle 30-vuotiasta. Mukaan lukien myös itse haastateltava. Nuorin kuski on syntynyt 90-luvun puolella, joten voisi kai sanoa porukan keski-iän olevan suhteellisen alhainen, naurahtaa Antti ja hörppää kupin kahvia rattia vääntäessä. Toisaalta Antin ajattelutapa käy hyvin järkeen: jos ei nuoria kuskeja palkata, ei niitä myöskään alalle päädy. Montaa yritystä, varsinkin pyöreän puun autoja, vaivaa nykypäivänä kuljettajapula. Toivon, että esimerkillä saan nuoria muihinkin kuljetusliikkeisiin. Kokemushan karttuu jokaisen metsäautotiellä vietetyn kilometrin jälkeen. > Harvestia 15

16 Y R I T T Ä J Ä Varastot ja metsäautotiet tarjoavat autoilijalle vaihtelua. > Siirtoautoilla kustannuksia pois Lähestyessämme vanhaa Tampere-Helsinki valtatietä, soittaa Antti puhelun, ja sopii tapaamisen Kalvolan ja Hattulan välille. Siirtoauto on tulossa sellutehtaalta takaisin, ja kuorma pitäisi saada päälle. Tyhjä perävaunu odottaa risteyksessä, ja nuppi seisoo tien laidalla levikkeellä. Operaatio on yksinkertainen: kuormataan täydestä tyhjään, ja jatketaan siirtoautolla matkaa täysien kuormien kanssa. Siirtoauto on tehty mahdollisimman kevyeksi, jotta tonneja saadaan kyytiin mahdollisimman paljon. Jo muutaman tonnin painonkevennys kalustossa saadaan vuoden aikana isohkona hyötynä takaisin kasvaneiden määrien kautta. Aikaa ei kulu kauaa, ja ajamme samalle varastolle hakemaan mäntytukkia Korkeakosken sahalle. Siirtoauto on tehty vain valtateillä ajamiseen, maasto-ominaisuuksia ei sillä ole nimeksikään. Tällaisten, kevennettyjen, autojen käyttö on Suomessa perusteltua. Pitkät ajomatkat ja nousevat kustannukset pakottavat miettimään, kuinka saadaan enemmän puuta yhdellä ajokerralla tehtaalle, kertoo Antti ajatuksistaan siirtoautoista. Harvestia on tarjonnut meille tasaisen työllistyminen ympäri vuoden, joka on äärimmäisen hyvä asia yrittäjyyden kannalta. Tämä on myös mahdollistanut tehokkaan siirtoauton käytön. Haastetta riittää pikkuteillä Kanta-Hämeen alueella on Antin mukaan suhteellisen hyväkuntoiset metsäautotiet. Verkosto on melko kattava, eikä tänä talvena ole tarvinnut pahoja talviteitä käyttää lainkaan. Varastothan ovat ostajansa ja tekijänsä näköisiä, mutta onneksi mitään aivan mahdottomia paikkoja ei ole kiusaksi tehty. Tienvarsien avaaminen jätetään tekemättä valitettavan monesti. Henkilöautolla ajettaessa usein unohtuu se tosiasia, että metsäautotiellä ajava kuorma-auto on yli kaksi kertaa korkeampi ja reilusti leveämpi. Näkyvyys ja ajolinjojen valinta vaikeutuu, kun keulan molemmin puolin 16 Harvestia

17 Y R I T T Ä J Ä Henkilöautolla ajettaessa usein unohtuu se tosiasia, että metsäautotiellä ajava kuorma-auto on yli kaksi kertaa korkeampi ja reilusti leveämpi. näkyvyyttä haittaa tielle kasvanut risukko. Raivauksen kustannukset ovat pienet, ja isompi määrä kelpaa energiapuuksi. Talven ollessa loppupuolella, muistaa Antti kiittää teiden auraajia. Voisi todeta, että koko hankinta-alueella on erittäin osaavat auramiehet. Kun lumi poistetaan perusteellisesti pohjaa myöten, monesta paikasta pääsee ajamaan jopa ilman ketjuja. Kääntöpaikat eivät ole koskaan liian isoja, tarvittaessa on hyvä mahtua kahdenkin auton ajamaan ristikkäisiin suuntiin. Auraajat ovat osanneet hienosti tehdä mutkat leveiksi. Muistelen joskus törmänneeni teihin, jotka ovat liian ahtaita jopa henkilöautoille. Siirtoauton täyttöä tien päällä Harvestia 17

18 M E T S Ä N O M I S T A J A Tapanin myrsky kylässä Urjalan yhteismetsällä Tapanin ja Hannun myrskyt tekivät tuhojaan viime vuoden lopulla ennen kaikkea Länsi-Suomessa. Myrskyn arvioidaan kaataneen puuta yhteensä noin 3,5 miljoonaa kuutiometriä. Pahimmat tuhot myrsky aiheutti vastikään harvennettuihin metsiin. Kevätauringon jo lämmittäessä myrskytuhopuiden korjuu jatkuu Urjalan yhteismetsän mailla. Myrsky kaatoi pääasiassa muutaman viimeisen vuoden aikana harvennettuja metsiä sekä avohakkuiden reuna-alueita. Yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Jaakko Kuisma arvioi puuta kaatuneen Tapanin ja Hannun päivän myrskyissä noin 5000 kuutiometriä. Tämä vastaa yhteismetsän vuotuista hakkuusuunnitetta. Juu, ei tarvi tänä vuonna miettiä, mistä hakataan, toteaa Kuisma. Harvennusmetsiä aukoiksi Harvestian viime kesänä harventamia metsiä hakataan nyt aukoksi. Tässä oli vielä syksyllä kaunis harvennettu männikkö, kuvailee yhteismetsän metsien hoidosta vastaava Metsä-Ässän Tuomo Närkki hakkuualueen reunassa. Nyt paikalla törröttää pystyssä muutama yksinäinen ja kallellaan oleva mänty, muut makaavat maassa paksun lumikerroksen alla. Pehmeän pakkaslumen aikaan korjuu vielä onnistui, mutta suojakelien kovettama pinta aiheutti sen, että korjuu on hidastunut puolella, kertoo Harvestian koneyrittäjä Jarmo Kuukka. Valtaosa puista on kuitenkin saatu korjattua talven aikana. Puolentoista hehtaarin kulma jää odottamaan lumien sulamista. Kuukan porukka on korjannut myrskyn tuhoja joulun pyhistä lähtien. Jarmo antaa kiitosta työmaiden koosta Harvestian puunostajalle Hannu Lehdonmäelle. Isoja työmaita me on saatu korjata koko ajan. Tapaninpäivän myrsky kaatoi Urjalan yhteismetsän mailla viime kesänä harvennettua metsää. Myrskyn runtelemalle paikalle tehdään nyt parin hehtaarin avohakkuu. 18 Harvestia

19 M E T S Ä N O M I S T A J A Lehdonmäki kertoo Kuukan ketjun käyvän korjaamassa myrskyn jälkiä noin kymmenellä viime syksynä harvennetulla työmaalla. Täältäkin männyt yritetään saada pois ensimmäisenä, ettei korjuu menisi toukokuun lopulle. Silloin niissä alkaa olla jo todellinen sinistymisvaara, kertoo Lehdonmäki. Tai kyllähän ne puut pois metsästä saadaan, kunhan vaan tiestö kestää, Lehdonmäki jatkaa. Puhtaasti metsätaloutta harjoittava yhteismetsä Tiestö tuskin aiheuttaa Urjalan yhteismetsän mailla ongelmaa. Tieverkosto on hyvä ja sitä on paranneltu jatkuvasti. Yhteismetsän aikana uutta tietä on rakennettu yhteensä 11 kilometriä, Kuisma laskeskelee. Yhdellä isolla palstalla ei ollut minkäänlaista tiestöä, kun toimintaa aloitettiin, muistelee Kuisma. Puukaupan onnistuminen on monen tekijän hyvän yhteistyön tulos. Kuvassa oikealla Urjalan yhteismetsän puheenjohtaja Jaakko Kuisma, Metsä-Ässän Tuomo Närkki, koneyrittäjä Jarmo Kuukka, Harvestian hankintaesimies Hannu Lehdonmäki ja Kuukan hakkuukoneenkuljettaja Esa Keskinen. Urjalan yhteismetsän perustaminen perustuu vanhaan maanhankintalakiin. Jos tilaa ostavan etäisyys metsäpalstaan oli yli kolmekymmentä kilometriä, oli maatalouspiirillä etuoikeus tulla kauppaan väliin ja lunastaa tila itsellensä. Tällä tavalla maatalouspiirin hallintaan tuli lähes 1000 hehtaaria metsää, Kuisma kertoo. Paikalliset maatalouden harjoittajat saivat tehdä hakemuksen lisämaan hankinnasta lisämaan ostoehdoilla. Samalla kysyttiin kiinnostusta yhteismetsän osakkuuteen, jatkaa Kuisma. Yhteismetsän osakkaita on ollut alusta asti 38. Urjalan yhteismetsä on toiminut nyt 21 vuotta. Kuisma on ollut mukana toiminnassa ja hoitokunnan puheenjohtajana yhteismetsän perustamisesta lähtien. Urjalan yhteismetsä on puhtaasti metsätaloutta harjoittava yhteismetsä. Yhteismetsä sijoitusmuotona tehdään harvoin tai ei ollenkaan, Kuisma pohtii. Puukauppaa vuosittain Yhtä mieltä suuremman yksikön tarjoamista eduista on yhteismetsän metsäasioista vastaava metsäammattilainen Tuomo Närkki. Iso kokonaisuus on helppo hoitaa ja aina tuppaa puullekin löytymään ostaja, toteaa Närkki tyytyväisenä. Yhteismetsän talousmetsän pinta-ala on 885 hehtaaria. Yhteismetsä on aina ostanut metsäpalvelut ammattilaisilta. Viimeiset viisi vuotta yhteistyötä on tehty metsäpalveluyritys Metsä-Ässän Närkin kanssa. Närkki vastaa metsänhoito- ja hakkuuehdotusten tekemisestä. Metsiä hoidetaan suunnitelmallisesti ja puukauppaa on tehty säännöllisesti vuosittain. Yhteistyö Harvestian kanssa alkoi hankintakaupoilla ja jatkui pystykaupan hakkuilla viime kesänä. Närkki tunnustaa olleensa tyytyväinen Kuukan harvennusjälkeen. Harvennusjäljessä ei ole mitään valittamista. Pojat pistivät metsän hienoon kuntoon, Närkki kiittelee ja jatkaa: Harmittaa vaan niin paljon, että sama metsä tuhoutui myrskyssä. Henkilökohtaisesti Kuisma näkee yhteismetsän osuuden ennen kaikkea sijoitusmuotona. En ajattele, että se olisi omaa metsää. Tässä omaisuus säilyttää arvonsa ja sille tulee tietty säännöllinen tuotto, Kuisma yksinkertaistaa. Metsänomistuksessa Kuisma näkee yhteismetsän etuna ennen kaikkea isomman yksikön tarjoamat edut. Urjalassa tilakohtaiset metsäpinta-alat ovat aika pienet. Yksittäisiltä tiloilta puukauppaa Myrskytuhojen korjuusta vastaa Harvestian koneyrittäjä Forest Team Kuukka Oy. Vammalalainen yritys on toiminut vuodesta 1994 lähtien ja urakoinut Harvestialle nyt pari vuotta. Harvestia 19

20 Y R I T T Ä J Ä Metsä-Multian menestyksen takana Työntekijöiden hyvinvointi Haluamme tarjota hyvän työpaikan työntekijöillemme sekä tätä kautta asiakkaillemme mahdollisimman hyvät palvelut, korostaa Metsä-Multian hallituksen puheenjohtaja ja toinen omistaja Kai Laaja. Metsä-Multian historia ulottuu jo 1970-luvulle, kun Reijot Laaja ja Vuorinen perustivat yhteisyrityksen. Koneellinen puunkorjuu aloitettiin PIKA75 harvesterilla. Yritys siirtyi kokonaan Laajan perheen omistukseen 80-luvun lopulla. Vuodesta 2002 lähtien yritys on toiminut veljesten, Kain ja Akin, voimin. Yrityksen kasvuvauhti on ollut huikea. Reilussa kymmenessä vuodessa konekapasiteetti on kasvanut kahdesta korjuuketjusta yhteentoista. Lisäksi toiminnassa on mukana viisi kumppanuusyrittäjää korjuukalustoineen. Työntekijöitä yrityksen palkkalistoilla on kolmekymmentäkahdeksan. Puuta toimitetaan eri toimijoille vuosittain noin puoli miljoonaa kuutiometriä. Kain mukaan yrityksen kasvu on tapahtunut luontaisesti ja osittain jopa sattumanvaraisesti. Hyvin pitkälti kasvu on tähän asti tapahtunut luontaisesti. Asiakkaat ovat halunneet lisää konekapasiteettia. Kasvua on tullut myös muutaman liiketoimintakaupan kautta. Henkilöstön hyvinvointi menestystekijänä Molemmat veljekset ovat aktiivisesti mukana yrityksen päivittäisessä toiminnassa. Hallinnon ja johtamisen lisäksi he hoitavat koneiden siirtoja. Kain vastuulla on yhtiön henkilöstön johtaminen. Metsä-Multialla henkilöstön hyvinvointi on tiedostettu menestystekijänä ja siihen myös panostetaan. Asian tärkeys ja merkitys tulevat esille useaan otteeseen Kain puheessa. Työhyvinvointi ei lähde saunailloista ja erilaisista humpuutuksista, muistuttaa Kai. Se on jatkuvaa kanssakäymistä työntekijöiden ja johdon välillä, jotta työ sujuisi hyvin. Jokainen tietää, mitä tekee, eikä silloin tarvitse huolehtia epäolennaisista asioista, Kai jatkaa. Hän korostaa sitä, että heillä on luotu hyvät työolosuhteet ja kannustetaan työntekijöitä huolehtimaan myös itsestään ja perheestään. Strategian onnistumista kuvannee se, että muuttoliike on ollut yritykseen päin, eikä pois lähtijöitä ole ollut kuin paikkakunnalta muuton seurauksena. Kain mukaan koneyrityksissä olisi paljon skarpattavaa ennen kaikkea johtamisessa ja työolosuhteiden parantamisessa ja sitä kautta tuloksen teossa. Kun yhden ja kahden koneen yrityksistä on alueurakointimallin yleistymisen myötä tullut isoja yrityksiä, ei osaamista ja ammattitaitoa ole välttämättä riittävästi isomman yhtiön johtamiseen ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimiseen, Kai pohtii. Hakkuukoneet ristitty karhujen mukaan Metsä-Multialla vannotaan Ponssen nimeen. Kaikki koneet ovat olleet Vieremältä kotoisin jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Tämä on hyvin sujuneen pitkän yhteistyön tulos, Kai korostaa. Tietotaito näistä koneista on hyvä ja iso määrä saman merkin koneita tuo myös tiettyjä keskittämisetuja. 20 Harvestia

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille. Päivä 2 / 27.04.2016 PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Päivä 2 / 27.04.2016 Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat PKMO ry PKMO on yli 1000 pääkaupunkiseudulla asuvan metsänomistajan yhteinen

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille

PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille PKMO:n metsänomistajien vertaiskurssi tuleville ja uusille metsänomistajille Eero Mikkola Isoisillä +1000ha => +120ha Äidillä ja tädillä +120ha => +40ha Minä ja siskoni +40ha => X ha Meidän jälkipolvellamme

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA

KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KAAKKOIS-SUOMEN METSÄTEOLLISUUS JA PUUHUOLTO TARVITSEVAT TOIMIVAA LIIKENNEINFRAA KYMENLAAKSO LIIKENTEEN YDINVERKKOJEN KESKIÖSSÄ tilaisuus 26.3.2015 Esa Korhonen Aluejohtaja, Itä-Suomi UPM, Puunhankinta

Lisätiedot

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon

Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Tiedote 1 (6) Energiapuun korjuun laatu vaihtelee liian paljon Reilulla neljänneksellä vuoden 2013 tarkastuskohteista energiapuun korjuussa oli nollatoleranssi ei lainkaan puustovauriota. Toisessa ääripäässä

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, huhtikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, huhtikuu 11 3/11 9..11 Elina Mäki-Simola Huhtikuun hakkuut,7 miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat vilkkaina huhtikuussa.

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa

Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa 1 (6) Kantokäsittely juurikääpää vastaan tärkeää kesäharvennuksissa Kuusen parhailla kasvupaikoilla Etelä-Suomessa juurikääpä aiheuttaa noin 8 prosenttia kuusen tyvilahosta. Männiköissä juurikääpä aiheuttaa

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu

Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Puunhankinnan haasteet turvemailla Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu 18.5.2011, Oulu Pohjois-Pohjanmaan metsävarat Metsätalousmaata yhteensä 3 100 000 hehtaaria Metsämaata* 2 400 000 ha Yksityisessä

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, elokuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE ja työvoima, elokuu 211 38/211 4.1.211 Elina Mäki-Simola Elokuun hakkuut 5, miljoonaa kuutiometriä Hakkuut jatkuivat elokuussa

Lisätiedot

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset

Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun ravinnekysymykset Energiapuun korjuun laatupäivä Evo 4.6.2013 5.6.2013 1 Energiapuun korjuun suositukset Sisältö Tiivistelmä suosituksista Energiapuun korjuun vaikutukset metsäekosysteemiin

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Metlan työraportteja http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/1/mwp.htm. Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen Antti Asikainen, Olli Salminen ja Risto Sievänen..1 Hakkuukertymä Skenaarioiden

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271

PUUNKORJUUMENETELMÄT HANKINTAVUONNA 1966/67. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 1 METSÄTEHON KATSAUS 18/1967 PUUNKORJUUMENETELMÄT JA KORJUUTEKNISET OLOSUHTEET HANKINTAVUONNA 1966/67 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 271 Maassamme käytössä olevien puunkorjuumen etelrnien ja korjuuteknisten

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa Risto Jalkanen Metla, Rovaniemi 11.12.2014 Tervasroson aiheuttama pienaukko Kuohunki, Rovaniemi 14.9.2010

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat lokakuussa 5,0 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima Lokakuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 1.12.2004 748 Lokakuun hakkuut

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä

Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Metsänhoidon tulevaisuus viisi väitettä Yhteenvetoa skenaarioista Toimenpide-ehdotuksia Taneli Kolström Viisi teemaa Luonnonläheinen metsänhoito vai viljelymetsätalous Metsänhoito ja metsäpolitiikka Metsänhoidon

Lisätiedot

Kestävää metsätaloutta turv la?

Kestävää metsätaloutta turv la? Kestävää metsätaloutta turvemailla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 30.1.2014 1 30.1.2014 2 Sisältö 1. Ongelmat 2. Luopuminen ja ennallistaminen 3. Avohakkuuton metsänhoito 30.1.2014 3 Turvemaiden

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan Lasse Jutila (esitettävä materiaali pohjautuu valmisteilla olevaan tutkimusraporttiin, jota ovat olleet laatimassa esittäjän

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2006 Toimittaja: Yrjö Sevola 3.1.2007 848 Marraskuun hakkuut 5

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät Vesa Berg, Harri Kilpeläinen & Jukka Malinen Metsäntutkimuslaitos Joensuun yksikkö Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu Syyskuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Syyskuu 2007 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.10.2007 888 Syyskuun hakkuut miljoonaa

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy

Metsäalan työvoimatarve Savotta Metsätehon tuloskalvosarja 15/2016 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Metsäalan työvoimatarve Savotta 2025 Markus Strandström Asko Poikela Metsäteho Oy Tausta ja tavoite Tämän työn tavoitteena on tuottaa tietoa metsäalan ammatillisen koulutuksen saaneiden henkilöiden työvoimatarpeesta

Lisätiedot

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy

Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 2014. Metsätehon tuloskalvosarja 7a/2015 Markus Strandström Metsäteho Oy Puunkorjuu ja kaukokuljetus vuonna 214 Metsätehon tuloskalvosarja 7a/215 Markus Strandström Metsäteho Oy Tietoa tilastosta Tilasto seuraa kotimaisen raakapuun korjuun ja kaukokuljetuksen määriä ja kustannuksia

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2

5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2 Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna

Tukkipuun hakkuut olivat 2,4 ja kuitupuun 2,6 miljoonaa kuutiometriä. Edellisvuoden joulukuuhun verrattuna A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Joulukuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 27.1.2005 755 Joulukuun hakkuut 5

Lisätiedot